MIKKELIN KAUPUNGIN STRATEGISET HYVINVOINTIOHJELMAT

Transkriptio

1 MIKKELIN KAUPUNGIN STRATEGISET HYVINVOINTIOHJELMAT Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

2 STRATEGISET TAVOITTEET VAIKUTTAVUUS

3 Asukkaiden hyvinvointiohjelma TAVOITTEET: 1. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden osallistaminen ja voimavarojen vahvistaminen 2. Päihteiden käytön vähentäminen terveitä valintoja ja elämänarvoja vahvistamalla 3. Terveyden ja hyvinvoinnin lisääntyminen Footer 3

4 Asukkaiden hyvinvoinnin SWOT Heikkoudet - sairastavuus ja ennenaikainen kuolleisuus korkeita (huonot elintavat) - päihteet merkittävä tekijä - liikkumattomuus Vahvuudet - osallisuus - kulttuuri- ja liikuntamahdollisuudet Uhat - eriarvoistuminen jatkuu - ongelmien kasautuminen: työttömyys, huonot elintavat, talousvaikeudet - mielenterveys - väestön ikääntyminen Mahdollisuudet - yhteistyöllä vaikuttavuutta (kunta, järjestöt, yrittäjät, oppilaitokset, srk:t, poliisi jne.) - hyvinvointia elintapamuutoksilla - hyvinvointia taiteesta ja kulttuurista Footer 4

5 Elinkeinojen hyvinvointi TAVOITTEET: 1. Mikkelin vetovoiman, liiketoimintaympäristön ja aluetalouden kehittäminen 2. Osaavan työvoiman saatavuuden edistäminen 3. Kärkialueiden liike- ja kehittämistoiminnan kasvu Footer 5

6 Elinkeinojen hyvinvoinnin SWOT Heikkoudet - ulkomaisten ja kotimaisten investointien vähäisyys - pienehkö koko - Veturiyritysten puute Vahvuudet - logistinen sijainti - luontoympäristö - vapaa-ajan alue ja asukkaat Uhat - väestön ikääntyminen - asenneilmasto - Kilpailu naapurikaupunkien kanssa - Maakunnan hajanaisuus Mahdollisuudet - pk- ja mikroyritysvaltaisuus - vapaa-ajan asuminen ja palvelut - painopistealueet - Osaamispohja (yo-keskus, amk, tutkimuslaitokset) - Luontoympäristö (ekoprojektit, luomu) - SAIMAA (vaatisi E-Karjalan kanssa yhteistyötä) Footer 6

7 Ympäristön hyvinvointi TAVOITTEET 1. Monipuolisen ja puhtaan luonnon vetovoimaisuuden hyödyntäminen 2. Ekologisuuden ja ekotehokkuuden lisääminen 3. Rakennetun ympäristön laatu Footer 7

8 Ympäristön hyvinvointi SWOT Heikkoudet - vanheneva kunta-infra - korjausvelan kasvaminen Vahvuudet - puhdas ja läheinenluonto - Saimaa ja vesistöt - Mikkelin mainekuva on parantunut Uhat - kuntien yleinen talousnäkymä - pohjaveden pilaantuminen - yritysten ja työpaikkojen väheneminen - negatiivinen väestökehitys Mahdollisuudet - elävä maaseutu - joustava kaavoitus - digitaaliset palvelut ja prosessit Footer 8

9 Yleistä Hyvinvointiohjelmat on koottu valtakunnalliseen sähköiseen hyvinvointikertomukseen Mikkelin kaupunki (hyvinvointikoordinaattori Arja Väänänen) on kutsuttu alustan kehittäjäksi Raportointia yksinkertaistetaan jatkossa Keskeisiä tavoitteita 3 / ohjelma Tavoitteilla selkeät vaikuttavuusmittarit

10 SEURANTATILANNE OHJELMITTAIN

11 ASUKKAIDEN HYVINVOINTIOHJELMA Lasten, nuorten ja perheiden osallistaminen ja voimavarojen vahvistaminen Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % -osuus Ei yhtään läheistä ystävää % -osuus 8-9 lk Ammattikoululaiset Lukiolaiset Vanhemmuuden puutetta, % -osuus 8-9 lk Ammattikoululaiset Lukiolaiset Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % -osuus 8-9 lk Ammattikoululaiset Lukiolaiset Positiivinen suunta Negatiivinen suunta Neutraali o Tietoa ei saatavilla

12 ASUKKAIDEN HYVINVOINTIOHJELMA Päihteiden käytön vähentäminen terveitä valintoja ja elämänarvoja vahvistamalla Alkoholin kokonaiskulutus asukasta kohti 100 % alkoholina, litraa Humalajuominen, % -osuus 8-9 lk Ammattikoululaiset Lukiolaiset Tupakointi päivittäin, % -osuus 8-9 lk Ammattikoululaiset Lukiolaiset Kokeillut laittomia huumeita, % -osuus 8-9 lk Ammattikoululaiset Lukiolaiset Positiivinen suunta Negatiivinen suunta Neutraali o Tietoa ei saatavilla

13 Sairastavuusindeksi ASUKKAIDEN HYVINVOINTIOHJELMA Terveyden ja hyvinvoinnin lisääntyminen PYLL indeksi (Alkoholin ja tupakan aiheuttamien kuolemien väheneminen) Kulttuuri- ja liikuntapalveluiden käyttömäärien kasvu Kirjasto Museot Orkesteri Yleiset kulttuuripalvelut Uimahallit Teatteri (v katsojaennätys 58464!) Positiivinen suunta Negatiivinen suunta Neutraali o Tietoa ei saatavilla

14 YMPÄRISTÖN HYVINVOINTIOHJELMA Monipuolisen ja puhtaan luonnon vetovoimaisuuden hyödyntäminen Asemakaavoitetuilla alueilla virkistysalueiksi kaavoitettu alueiden osuus Hoidettujen ja opastettujen retkeilyreittien pituus (43 km), opastettu ja tuotteistettu Koululaisten luontopäivien määrä Vesistöistä hyvässä tai erinomaisessa kunnossa olevien luokiteltujen vesimuodostumien määrän %-osuus Luokitelluista pohjavesimuodostumista hyvässä tai erinomaisessa kunnossa olevien muodostumien osuus Positiivinen suunta Negatiivinen suunta Neutraali o Tietoa ei saatavilla

15 Kasvihuonekaasupäästöt Ekologinen jalanjälki YMPÄRISTÖN HYVINVOINTIOHJELMA Ekologisuuden ja ekotehokkuuden lisääminen Uusiutuvan energian osuus koko energiantuotannosta (ESE Oy) Kaatopaikalle penkkaan loppusijoitetun jätteen määrä/asukas Luomumaatilojen osuus kaikista maatiloista Luomussa olevan peltopinta-alan % -osuus kaikesta peltopinta-alasta Positiivinen suunta Negatiivinen suunta Neutraali o Tietoa ei saatavilla

16 YMPÄRISTÖN HYVINVOINTIOHJELMA Rakennetun ympäristön laatu Korjausvelka kaupungin omistamien kiinteistöjen osalta Todettujen sisäilmaongelmista kärsivien kaupungin omistamien kiinteistöjen osuus koko kiinteistökannasta Asiakastyytyväisyys, asteikolla 1 5 Puistojen hoito Liikenneväylien ylläpito Positiivinen suunta Negatiivinen suunta Neutraali o Tietoa ei saatavilla

17 ELINKEINOJEN HYVINVOINTIOHJELMA Mikkelin vetovoiman, liiketoimintaympäristön ja aluetalouden kehittäminen Yritysten nettolisäys ja kasvuyritysten määrä (TEM-määritelmän mukaan) Työpaikkakehitys ja työvoimaomavaraisuusaste % Mikkelin mainekuvan kehitys Mikkelin väkiluvun kehitys Huoltosuhde Positiivinen suunta Negatiivinen suunta Neutraali o Tietoa ei saatavilla

18 ELINKEINOJEN HYVINVOINTIOHJELMA Osaavan työvoiman saatavuuden edistäminen Työttömyysaste % Kokonaistyöttömyys Alle 25 vuotiaat Alle 30-vuotiaat valmistuneiden osuus vuotiaiden työllisten prosenttiosuus samanikäisestä väestöstä Asukkaiden koulutustaso (tutkinnon suorittaneiden määrä) Positiivinen suunta Negatiivinen suunta Neutraali o Tietoa ei saatavilla

19 ELINKEINOJEN HYVINVOINTIOHJELMA Kärkialueiden liike- ja kehittämistoiminnan kasvu Kärkialueiden T&K&I rahoituksen määrä Työllisten määrä kärkialayrityksissä Teknologia Palvelut Matkailu Matkailun yöpymisten määrä Positiivinen suunta Negatiivinen suunta Neutraali o Tietoa ei saatavilla

20 AIKAANSAANNOKSET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET

21 ASUKKAIDEN HYVINVOINTIOHJELMAN AIKAANSAANNOKSET TOIMENPIDE-EHDOTUKSET : Olkkari toimintamallin vakiinnuttaminen ja Tajua mut! projekti Yhteen sovittava johtaminen (sote-sivistys: varhainen tuki, perheiden kanssa tehtävän työn jatkuvuus) toimintamallin kehittäminen Uuden oppilas- ja opiskeluhuoltolain mukaisen toiminnan rakentaminen. Hyvis sähköisten palvelujen kehittäminen ja hyödyntäminen Elixiiri ja Seniorisentteri toiminnan kehittäminen Matalankynnyksen ja jalkautuvat palvelut mm. Terveempi Itä-Suomi Tervis hankkeen kanssa Jalkautuminen kauppakeskuksiin "Täydellinen liikuntakuukausi Kerhotoiminnan vakiinnuttaminen kouluille, Kiva-koulu (kiusaamisen vastustamisohjelma) ja Friends- toimintamalli käyttöön kaikissa kouluissa Lapsi- ja nuorisotyön monipuolistaminen ja vahvistaminen yhteistyössä järjestötoimijoiden ja muiden sidosryhmien kanssa Palveluiden saavutettavuuden kehittäminen: Sosiaalipalveluiden palveluohjausyksikkö, Kaupungin asiointipiste (julkisen hallinnon asiakspalvelupilotti) Mipä -hanke: Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämissuunnitelma Mielen Aske hanke: mielenterveysasiakkaiden asumisen tukea kehitetään yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa. Alkoholiohjelman kumppanuussopimuksen toimenpideohjelman toimintamallit Vastuullinen alkoholipolitiikka Esper hanke Järjestöyhteistyön tehostaminen ja vaikuttavuuden lisääminen: Järjestöyhteistyön suunnitelmallisuus ja kohdentaminen Jatkuvat: Olkkari toimintamallin vakiinnuttaminen. Tajua mut! projekti on kiinteä osa Olkkari toimintaa. Yhteen sovittava johtaminen toimintamallin kehittäminen. Moniammatillisen varhaisen tuen toimintamallien edelleen kehittäminen ja tiiviin yhteistyön rakentaminen perheiden kanssa. Hyvis sähköiset palvelut ja muut matalankynnyksen ennaltaehkäisevät toimintamallit. Ennaltaehkäisevän, hyvinvointia ylläpitävän ja etsivän työotteen kehittäminen Vastuullinen alkoholipolitiikka Esper ja Esso -hankkeet Mipä hanke: mielenterveys ja päihdepalveluiden kehittäminen jatkuu osana sotevalmistelua Mielen Askel hanke: mielenterveysasiakkaiden asumisen tukea kehitetään yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa. Jatkuu osana sotevalmistelua. Lapsi- ja nuorisotyön monipuolistaminen ja vahvistaminen yhteistyössä järjestötoimijoiden ja muiden sidosryhmien kanssa Perheitä tukeva matalan kynnyksen varhaisen tuen toiminta. Palveluiden saavutettavuuden kehittäminen (monimuotoinen tarjonta) Neuvokas perhe toimintamalli käytössä neuvolassa ja alakoulussa Tajua mut! toimintamallin soveltaminen vanhuspalveluihin Vuorovaikutus- ja osallisuustaitojen ja mahdollisuuksien lisääminen Alkoholiohjelman kumppanuussopimuksen toimenpideohjelman toimenpiteet ja osallistavat toimintamallit Liikuntaa kaiken ikäisille: "Täydellinen liikuntavuosi", Liikkuva lapsuus, Liikkuva koulu, Move! - seurantajärjestelmä Kulttuuriin osallisuus eri-ikäisille Etelä-Savon sote-palvelutuotantoalueen muodostaminen Järjestöavustamisen uudistaminen Vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon valmistelussa.

22 YMPÄRISTÖN HYVINVOINTIOHJELMAN AIKAANSAANNOKSET TOIMENPIDE-EHDOTUKSET : Metsäsairila Oy: kaatopaikan sekajätettä toimitettu Kotkan Energian Hyötyvoimalaan. Jätteiden lajitteluhalli, jossa kaivinkoneella lajitellaan mm. pienkuormia ja rakennusjätettä. Biokaasulaitoksen ympäristölupa vireille. Metsäsairila Oy: Osakkaaksi Riikinvoiman jätevoimalaan. Tulevaisuudessa kun Riikinvoiman voimala valmistuu (arvio 2016 lopussa), lähes kaikki sekajäte menee jätevoimaloihin. ESE Oy: Pursialan voimalaitokselle tehty 2. kattilan reviisio 2013, jolloin se on siirtynyt kokonaan puulle. ESE:llä on 45 % osuus Koskienergian 30 kpl:een vesivoimalaitoksista, korvaa pörssisähkön hankintaa. Vuonna 2012 Koskienergia hankki aikaisemmin omistamansa 16 kpl voimalaitoksen lisäksi 14 laitosta Fortumilta. CO 2- päästöjen osalta viimeisin laskettu tieto vuodelta Päästöjä aiheutuu tieliikenteestä (35 %), seuraavaksi eniten kaukolämmön tuotannosta (21%), kuluttajien sähkönkulutuksesta 13 %, erillislämmityksestä 11 %, maataloudesta 9 % ja jätehuollosta 6 %. CO2-päästöjä on merkittävästi vähennetty lisää viimeisen laskennan (v. 2012) jälkeen kaukolämmön sekä sähkön tuotannossa. Luomutilojen lukumäärä on pienentynyt. Syynä saattaa olla, että vuoden 2015 luomuehdot eivät kannusta liittymään luomutuotantoon. Tiedotusta lisätty, mutta luomutilakierto kestää min 5 vuotta. Uusia kevyen liikenteen väyliä on rakennettu mm. Tuskun uudelle asuinalueelle, Graanin alueelle sekä Ristiinan taajamaan (Otto v. Fieandtin tie). Ristiinan taajaman ja Pellosniemen välinen kevyen liikenteen väylä on valaistu. Pintavesien tila: Kaupungin keskusta-alueen hulevesien johtamisjärjestelyjen uudistaminen, Ristiinan harmaavesilinjojen uudistaminen ja Veturitallin luhdan hulevesialtaan rakentaminen on aloitettu. Pohjavesien tila: Kaupungin keskusta-alueen hulevesien johtamisen uudelleen järjestely Kattilanlahdesta Kenkäveron puhdistamon edustalle tähtää myös pohjavesien laadun turvaamiseen. Pohjavesien suojelusuunnitelmat hyväksytty valtuustossa vuoden 2014 aikana. Suunnittelutyö vedenottamon vedensaannin turvaamiseksi. Suunnittelu- ja kunnostustyöt vedenottamon vedensaannin turvaamiseksi jatkuvat. Jätehuollon päästöjä voidaan pienentää kaatopaikkakaasun talteenotolla ja entistä tehokkaammalta biojätteen erilliskeräyksellä. Lietteiden keräilyn ja hyötykäytön tehostaminen, Vesilaitoksen uuden puhdistuslaitoksen lingottujen lietteiden ja muiden biologisesti hajoavien jätteiden hyötykäyttö mahdollisuudet selvitetään CO2- määrään ohikulkuliikenne muodostaa huomattavan osan, tähän omilla toimilla tuskin pystytään vaikuttamaan. Omiin liikennemääriin voidaan jossain määrin vaikuttaa hyvällä kevyenliikenteen verkostolla, hyvillä joukkoliikenneyhteyksillä. Kaukolämmön päästöjen hallinta on hoidettu hyvin. Kaukolämpöverkoston laajentamisella voidaan pienentää erillislämmityksen osuutta CO2- päästöjen tuotannossa. Luomutilojen pinta-alat ovat kasvaneet ja kasvavat. Suuntaus on, että luomutilojen pinta-ala on suurempi kuin tavanomaisten tilojen pinta-ala. Suomenniemen taajaman rakennetaan kevyen liikenteen väylä ja vt5 parantamisen yhteydessä täydennetään kvl-verkostoa. Pintavesien tila: Mikkelin alapuolisen Saimaan hoito- ja kunnostustoimiin osallistuminen sekä meneillään olevien valtatiehankkeen yhteydessä tehtävien toimenpiteiden loppuunsaattaminen. Pohjavesien tila: Mikkelin seudun pohjavesien yhteistyöryhmän järjestäytyminen ja pohjavesien suojelusuunnitelmien toimeenpano.

23 ELINKEINOJEN HYVINVOINTIOHJELMAN AIKAANSAANNOKSET TOIMENPIDE-EHDOTUKSET : Kehitysyhtiörakenteen tarkastelu: Elinkeinoyhtiöselvitys Kehitysyhtiörakenteen tarkastelu: Uusi kehitysyhtiö aloittaa Digitaalisen liiketoiminnan vahvistaminen: mm. Digitaalisen liiketoiminnan yritysten kehittämismalli, Liiketoimintastrategiasparraus, Start-Up yritysvalmennus, MikkeliES, FIBANin Business enkeli toiminta, Innovatiivinen hankintakilpailu, Digitalmikkeli klusteri, Memory Park (Campus), Datajalostamo Kilpailukykyä vapaa-ajasta ohjelma: käynnistetty Miset Oy:n toimesta ja varsinainen ohjelmaan toteuttamiseen liittyvä hankekokonaisuus on jätetty rahoittajalle syksyllä 2014 Työllisyydenhoidon kehittämiskumppanuus Mikkelin toimintakeskus ry:n kanssa lähtien. Hankintojen kehittäminen ja yrva: Hallitus hyväksyy hankintojen periaatteet ja yhteisen kriteeristön 2014, joka lanseerataan koko konserniin. Metsä-Sairila: MBR- teknologiaan perustuva jätevedenpuhdistamo, ns. EcoSairila. Asuntomessut valmistelutyö Satamalahti: Satamalahden businessplan valmistunut kesällä Satamalahden alueen jatkosuunnittelu ja kaavoitus on alkanut alueen eteläosasta, ns. Veturitallien alueella. Naistinki Oy on paraikaa laatimassa hankesuunnitelmaa mm. toimitalon ja siihen liittyvien toimintojen sijoittamiseksi alueelle. Businessplanissa esiin tulleet MultiFuel tankkausaseman sijoittamista Mikkeliin selvitetään Miktech Oy:n toimesta. Satamalahden alueelle MultiFuel asema ei tilankäytöllisesti ja liikennejärjestelyjen vuoksi toteutune. Digitaalisen liiketoiminnan vahvistaminen: Mikkelin digitaalisen -kärjen kirkastaminen Start-up yrityksille suunnatun kehittämisohjelman jatkaminen MikkeliES opiskelijoiden aktivointikanavana. Memory Park liiketoimintasuunnitelman laatiminen Digitalmikkeli klusteri juridiseksi toimijaksi LUPAUS 2016 ohjelman toimenpiteet yrittäjyyden ja yritysten kehittämisalustana Datajalostamo -pilottien aikaansaaminen Mikkelin aseman vahvistaminen digitaalisuuden soveltajana ja pilotointiympäristönä Kilpailukykyä vapaa-ajasta ohjelma: Liiketoimintamalli: ns. Vuokraamme mökkisi -konsepti palveluverkostojen kokoaminen ja uusien palvelujen tuotteistaminen LifeStyle-lehti, suurin ja kaunein vapaa-ajan alue Työllisyydenhoidon kehittämiskumppanuus: asiakasohjaus mahdollisimman joustavaa, työllisyydenhoidon tavoitteen mukaista. Työmarkkinatuen kuntaosuus tulee lainmuutoksen myötä kasvamaan, joten käytettävissä olevat resurssit on jatkuvasti optimoitava. Välityömarkkinoiden kehittäminen palveluohjausta ja yritysyhteistyötä tehostamalla Hankintojen kehittäminen ja yrva, innovatiiviset hankinnat ja kumppanuudet: Hankintaperiaatteiden vieminen koko konserniin. Hankintojen avoimuuden lisääminen. Kansainvälisiä ja muita alueen ulkopuolelta tulevia investointeja Metsä-Sairila: EcoSairila Alueen kaavoituksen tavoitteiden tarkentaminen ja aikatauluttaminen. Alueen markkinointi- ja viestintäsuunnitelma. Veturiyrityksen ja yritysten sitouttaminen alueen kehittämiseen. Alueen kattavan TKI-konseptin määrittely EcoSairilan alueen kehittämisen koordinointi ja tiedottaminen Safesaimaa Biosaimaa Asuntomessut-Satamalahti-Saimaan-sivukokonaisuus