Saara Koskinen 2014 Terveystieteiden yo, fysioterapeutti Jyväskylän yliopisto

Transkriptio

1 Saara Koskinen

2 Saara Koskinen 2014 Terveystieteiden yo, fysioterapeutti Jyväskylän yliopisto Selvitys on tehty osana yliopistoharjoittelua Liikuntatieteellisessä Seurassa Liikuntatieteellinen Seura Olympiastadion, eteläkaarre Helsinki

3 TIIVISTELMÄ Saara Koskinen (2014). Personal trainer -koulutus Suomessa. Liikuntatieteellinen Seura, Terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto, liikuntalääketieteen harjoittelun selvitystyö, 34 s., 2 liitettä. Personal trainer -koulutus on lisääntynyt yhdessä terveys- ja liikuntapalveluiden kysynnän ja palveluiden tarjoajien kasvun myötä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana personal training on alana vakiinnuttanut paikkansa suomalaisen kunto- ja terveysliikunnan kentässä. Markkinoiden kasvun seurauksena uusia koulutuksia syntyy jatkuvasti lisää erillisinä koulutuksinaan tai yhdistettynä muihin opintokokonaisuuksiin. Henkilökohtaista liikunta-, kuntosali- ja ravintovalmennusta voi tarjota myös ilman tutkintoa, koska personal trainer -ammattinimikettä ei ole suojattu. Personal trainer -koulutuksen kirjava nykytilanne aiheuttaa hämmennystä ja nostaa esille tärkeitä kysymyksiä laadunvalvonnan tarpeellisuudesta. Tästä syystä personal trainer -koulutuksen tilanteesta kaivataan selvitystä. Tämän selvityksen tarkoituksena on kartoittaa personal trainer -koulutusalan nykytilannetta Suomessa. Selvitys tarjoaa kokonaiskuvan personal trainingista 2010-luvun Suomessa sekä nostaa koulutusalan laadunvalvontakysymykset esille. Lisäksi selvitys vastaa kysymyksiin siitä, mihin personal trainer -koulutus sijoittuu suhteessa viralliseen tutkintojärjestelmään ja mitkä ovat Suomessa toimivat personal trainer -koulutuksia järjestävät tahot sekä opintojen pääpiirteet. Selvitys tehtiin kesä syyskuussa 2014 osana Liikuntatieteellisessä Seurassa toteutettua liikuntalääketieteen harjoittelua. Personal trainer -koulutusta tarjoavien tahojen tiedot kerättiin kaksivaiheisesti: ensin internet-haulla kesäkuussa 2014 ja tämän jälkeen koulutuksista kerättiin lisätietoa vielä sähköpostitse ja puolistrukturoidulla puhelinhaastattelulla. Koulutusalan laadunvalvontakysymykset nostettiin esille asiantuntijahaastattelujen tuoman tiedon pohjalta. Selvitystä täydennettiin alaan liittyvällä kirjallisuudella ja aikaisemmilla selvityksillä. Selvitys osoitti personal trainer -koulutuksen olevan Suomessa laaja-alaista. Koulutusta koskevien säädöksien puuttuessa koulutusta tapahtuu monien eri toimijoiden kautta ja se on järjestetty eri tavoin. Kouluttavia tahoja on Suomessa yhteensä 25. Vuonna 2013 personal traineriksi valmistui noin 1250 henkilöä. Koulutustahojen vertailtavuus on vaikeaa. Koulutusta tarjoaa kolme päätahoa: liikunnan koulutuskeskukset (11 kpl), yritykset (7 kpl) sekä muut oppilaitokset, joita ovat hierojakoulut (4 kpl) ja kansanopistot (2 kpl). Myös ammattikorkeakoulun liikunnanohjaaja -tutkinto mainitaan selvityksessä personal trainer -koulutusvaihtoehtona, koska yhdessä koulutusohjelmassa on mahdollista suorittaa tämä opetusmoduuli. Koulutuksen kirjavuuden vuoksi koulutus kaipaa selkeyttä ja yhteisiä linjoja. Koulutuksen yhtenäistämisestä hyötyisivät niin kuluttajat, alan työnantajat kuin työntekijät. Avainsanat: personal training, personal trainer -koulutus, koulutustahot, nykytila, tutkintojärjestelmä, laadunvalvonta

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO MITÄ ON PERSONAL TRAINING? AIKAISEMPIA AIHEESEEN LIITTYVIÄ OPINNÄYTETÖITÄ PERSONAL TRAINER -KOULUTUKSEN SIJOITTUMINEN VIRALLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KENTTÄÄN Korkea-asteen koulutus Toisen asteen koulutus Opistotason koulutus Liikunta-alan suojaamattomat tutkinto- ja ammattinimikkeet PERSONAL TRAINER -KOULUTUKSEN LAADUNVALVONTA PERSONAL TRAINING -KOULUTUSTAHOT JA KOULUTUSOHJELMIEN PÄÄPIIRTEET SUOMESSA Liikunnan koulutuskeskukset Personal trainer -koulusta tarjoavat yritykset Personal trainer -koulutusta tarjoavat muut oppilaitokset Hierojakoulut Kansanopistot POHDINTA Jatkoselvitysaiheet LÄHDEAINEISTO LIITTEET... 35

5 1 1 JOHDANTO Personal training -markkinat ovat kasvaneet viime vuosina suuresti ja koulutusta antavat yhä useammat tahot. Koulutus on rakennettu joko erilliseksi koulutuskokonaisuudeksi tai se tarjotaan jonkin muun liikunta- tai terveysalan tutkinnon osana. Koulutuksien kesto, laajuus ja hinta vaihtelevat kouluttajatahojen välillä (HS ). Henkilökohtaista liikunta-, kuntosali- ja ravintovalmennusta voi tarjota personal trainer -nimikkeellä myös ilman koulutusta, koska nimikkeen käyttö ei vaadi tiettyä suoritettua tutkintoa (YLE , , HS ). Tällä hetkellä personal trainer -koulutuksen kirjava tilanne saattaa hämmentää työntekijöitä, työnantajia, kuluttajia ja alalle hakeutuvia henkilöitä. Tästä syystä personal trainer -koulutuksen tilanteesta kaivataan selvitystä. Tämän selvityksen tavoitteena on kartoittaa personal trainer -koulutuksen nykytilannetta Suomessa. Selvityksessä avataan käsitystä personal trainerin toimenkuvasta ja osoitetaan, mihin koulutus sijoittuu virallisen tutkintojärjestelmän kentässä. Toiseksi selvityksessä käsitellään koulutusalan laadunvalvontakysymyksiä ja kolmanneksi selvityksessä käydään läpi Suomessa toimivien personal trainer -koulutuksien järjestävät tahot sekä opintojen pääpiirteet. Selvitys tehtiin kesä syyskuussa 2014 osana Liikuntatieteellisessä Seurassa toteutettavaa liikuntalääketieteen harjoittelua. Personal trainer -koulutusta tarjoavien tahojen tiedot kerättiin kaksivaiheisesti: ensin internet-haulla kesäkuussa 2014 ja tämän jälkeen koulutuksista kerättiin lisätietoa sähköpostitse ja puolistrukturoidulla puhelinhaastattelulla. Koulutusalan laadunvalvontakysymykset nostettiin esille asiantuntijahaastattelujen tuoman tiedon pohjalta. Selvitystä täydennettiin alaan liittyvällä kirjallisuudella ja aikaisemmilla selvityksillä. Liikunta-alan koulutusten keskinäisen vertailun helpottamiseksi, koulutuksien laajuudet ovat käännetty tunneiksi. Yliopiston (946/2004) ja ammattikorkeakoulujen tutkintoja (352/20103) säätävien asetusten pykälän 5 mukaan opintojen mitoituksen peruste on opintopiste, joka määräytyy opintoja edellyttävän työmäärän perusteella. Yksi opintopiste vastaa keskimäärin 27 tunnin työpanosta (Finlex 2003, 2004). Yksi opintoviikko puolestaan vastaa keskimäärin 40 tunnin työpanosta (Opetushallitus 2014a).

6 2 2 MITÄ ON PERSONAL TRAINING? Personal trainer -koulutus tuli Suomeen Yhdysvalloista (Haavisto ym. 2002) 1990-luvun lopulla, jolloin koulutuksia ryhdyttiin järjestämään Trainer and Fitness Academy FAF:n ja nykyisin Valoon sulautetun Suomen Kuntoliikuntaliiton johdolla (Kuluttaja 5/2014). Sittemmin ala on vakiinnuttanut paikkansa suomalaisen kunto- ja terveysliikunnan kentällä. Tilastoja alalla toimivien personal trainereiden määrästä ei ole, mutta FAF:n koulutuspäällikkö Eero Simojoki arvioi Kuluttaja-lehden artikkelissa Voimaa valmentajasta (5/2014), että tällä hetkellä aktiivisesti toimivia personal trainereita on noin Suomen kunto- ja terveysliikuntakeskusten yhdistyksen (SKY ry) puheenjohtaja Riitta Hämäläinen-Bister arvioi luvun olevan huomattavasti suurempikin, jos mukaan lasketaan myös sivutoimiset personal trainerit (Riitta Hämäläinen-Bister ). Personal traininingistä eli yksilöllisestä valmennuksesta on monta toistaan lähellä olevaa määritelmää, koska työnkuvaa tai pätevyysvaatimuksia ei ole yleisesti määritelty. Suomen suurin yksityisen sektorin personal trainer -koulutustaho Trainer4You määrittelee personal trainingin henkilökohtaiseksi kunto-, terveys- ja hyvinvointivalmennukseksi. Personal training on asiakaslähtöistä, pitkäjänteistä, suunnitelmallista ja seurannan alaista valmennusta, jossa personal trainer toimii suunnannäyttäjänä sekä asiantuntijana valmennuksen eri osa-alueilla (Trainer4You 2014a, 9). FAF:n koulutuspäällikkö Eero Simojoen mukaan personal trainerin palkkaamisen taustalla on usein asiakkaan toivoma elämäntapamuutos esimerkiksi terveyden, kunnon tai painon suhteen. Personal trainer -palveluita markkinoidaan muun muassa nopealla tavoitteiden saavuttamisella monipuolisen sekä kokonaisvaltaisen valmennuksen avulla. Liikunnan aloittaminen ja terveellisiin elämäntapoihin sitoutuminen on kannustuksen avulla helpompaa. Lisäksi ohjattu harjoittelu pienentää vammojen riskiä (Kuluttaja 5/2014, Trainer4You 2014a, 11 13). Personal trainereiden työ koostuu useammasta eri osa-alueesta, jotka yhdessä erottavat ammattialan muista liikunnan aloista. Personal trainerin tulisi olla yhtä aikaa liikunnan, ravitsemuksen, kuntoutuksen, eri liikuntalajien ja harjoitusohjelmien, liiketoiminnan ja ihmisuhdetoiminnan asiantuntija. Vaikka alan asiantuntijuuden perustana onkin edellä mainitut osaamisalueet,

7 3 personal trainerin -palveluiden tuotteistamisen lähtökohtana on henkilön omat vahvuudet (Trainer4You 2014a, 13 14). Liikunta-alan koulutusten ulkoinen laadunvalvontaorganisaatio Europe Active:n määritelmän mukaan personal trainerin työ sisältää yksilöllistä ja seurattua harjoitusohjelmien suunnittelua, toteutusta sekä arviointia. Harjoitteluohjelmien tehokkuus tulee varmistaa keräämällä ja analysoimalla tietoa asiakkaasta. Personal trainerin tulisi myös aktiivisesti rohkaista asiakkaitaan/jäseniään säännölliseen harjoitteluun ja käyttää sopivia motivointistrategioita tavoitteen saavuttamiseksi. Europe Active määrittelee personal trainer -koulutuksen ydintiedot seitsemään eri osaamisalueeseen, jotka perustuvat Europe Active Level 4 personal trainer - standardeihin (kuva 1) (EHFA 2011, 12 14). Personal trainerin rooli Toiminnallinen anatomia Fysiologia Ravitsemus Terveyden ja kunnon psykososiaaliset näkökulmat Testaus ja arviointi Harjoitusohjelmien yksilöllinen suunnittelu ja toteutus KUVA 1. Europe Active:n määrittelemät personal trainer -koulutuksen osaamisalueet (EHFA 2011, 14). Personal training -käsitteen määrittelystä tekee haastavaa toimialan dynaamisuus. Uusien harjoittelumuotojen sekä toimintatapojen seurauksena personal training ei ole enää sidoksissa vain kuntosaleihin ja fyysisten ominaisuuksien kehittämiseen, vaan siitä on tullut kokonaisvaltaisempaa hyvinvointiin kohdistuvaa valmennusta. Alan yrittäjät voivat suunnata palveluitaan esimerkiksi työpaikoille, seuratoimintaan tai lenkkipolulle, tehden harjoittelusta myös joustavampaa. Yksilöohjauksen rinnalle on noussut kustannustehokkaana muotona pienryhmäohjaus,

8 4 jossa ryhmä koostuu saman tavoitteen omaavista henkilöistä (Riitta Hämäläinen-Bister ). Koulutusalan kasvusta kertoo myös koulutustarjonnan lisääntyminen perinteisimmistä personal trainer -koulutuksista tietyn metodin puitteissa tapahtuviin tuotepohjaisiin koulutuksiin. Esimerkiksi fustra-metodin 1 kasvun myötä vuonna 2013 koulutettiin jo yli 100 uutta fustra personal traineria (Fustra 2014a). Trainer4You puolestaan lanseerasi syksyllä 2014 yhdessä fysioterapia-alan edunvalvonta ja yhteistyöverkosto FYSI ry:n kanssa uuden FysiTrainer -koulutusohjelman. Puoli vuotta kestävä koulutusohjelma on räätälöity täydentämään fysioterapeuttien pätevyyttä avaten ovia uusille asiakasryhmille ennaltaehkäisevän hoidon puolella (Trainer4You 2014b). FAF tarjoaa syksystä 2014 lähtien mahdollisuutta suorittaa personal trainer -koulutus myynnin ammattitutkinnon yhteydessä. Myynnin ammattitutkinto suoritetaan Haaga-Perhon koulutuksessa ja sen tavoitteena on lisätä personal trainer -palveluiden myyntiosaamista (FAF 2014a). 1 Fustra on vuonna 2005 alkunsa saanut suomalainen harjoitusmetodi, jonka tavoite on parantaa ryhtiä, lisätä liikkuvuutta, kehittää kehon hallintaa ja vahvistaa keskivartaloa (Fustra 2014b).

9 5 3 AIKAISEMPIA AIHEESEEN LIITTYVIÄ OPINNÄYTETÖITÄ Suomessa personal trainer -koulutuskenttään liittyviä aikaisempia selvityksiä ei ole tiettävästi tehty. Ammattikorkeakoulujen opinnäytetöistä löytyi kolme alaan liittyvää tuotosta: Personal Trainer -koulutuksen tarpeellisuus liikunnanohjaajille (Bergström 2011), Personal trainingin nykytila ja tulevaisuus (Savolainen 2013 ) ja Eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen jalkautuminen Suomen Kuntoliikuntaliiton Personal Trainer -koulutukseen (Nyman 2013). Lisäksi opinnäytetyöt Suomen kaupallisten kuntosalien ja -keskusten kartoitus (Palmu 2009) ja Yksityisten kunto- ja liikuntakeskusten toimiala-analyysi (Bister 2014) käsittelevät osittain myös personal trainer -aihetta. Joonas Bergström (2011) tutki opinnäytetyössään, kasvattavatko personal trainer -koulutukset ammattikorkeakoulusta valmistuneiden liikunnanohjaajien ammattitaitoa ja parantavatko koulutukset heidän mahdollisuuksiaan työllistyä personal trainer -alalle. Tutkielmassa tarkasteltavia ryhmiä olivat viisi personal trainer -koulutusta tarjoavaa tahoa (FAF, Kuntoliikuntaliitto, Trainer4You, Trainer Lab ja Scandinavian Academy of Fitness Education (SAFE)), neljä eri työ-/koulutustaustaa omaavaa personal trainer -ammattinimikkeellä toimivaa liikunnanohjaajaa sekä liikunnanohjaajia kouluttavat ammattikorkeakoulut. Lisäksi tutkielmassa kartoitettiin 30 työikäisen kuluttajan näkemyksiä personal trainereistä. Tutkielman mukaan personal trainer - koulutuksen tarpeellisuus liikunnanohjaajille riippuu henkilön koulutustausta, valmennus- ja työkokemuksesta sekä mahdollisesta työnantajasta. Samalla työ kuitenkin osoitti, että vaikka personal trainer -koulutus ei olisi välttämätön kaikille liikunnanohjaajille, erillinen koulutus ja sertifikaatti parantavat työllistymismahdollisuuksia yksilöllisen ohjauksen puolelle (Bergström 2011, 2, 19 34). Kati Nymanin (2013) opinnäytetyön lopputuotteena syntyi prosessikuvaus eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen National Qualification Framework:n (EQF) jalkautumisesta Kuntoliikuntaliiton personal trainer -koulutukseen. Lisäksi Nyman loi katsauksen siitä, miten Suomen Kuntoliikuntaliiton personal trainer -koulutus täyttäisi EQF:n vuonna 2009 julkaisemat kriteerit virallisten tutkintojen ulkopuolella oleville opintokokonaisuuksille, jotka mahdollisesti myöhemmin liitettäisiin myös Suomen kansalliseen viitekehykseen. Tutkielma toteutettiin tilaus-

10 6 työnä Suomen Kuntoliikuntaliitolle eli nykyiselle Valo ry:lle ja prosessikuvaus perustui silloisen personal trainer -koulutuksen koulutuspäällikön näkemyksiin. Luodun prosessikuvauksen tarkoituksena oli antaa muille personal trainer -koulutuksen tarjoajille mallia koulutuksen rakentamisesta EQF:n oppimiskriteereiden mukaisesti (Nyman 2013, 29 44). Janne Savolaisen (2013) opinnäytetyössä selvitettiin personal trainer -alan tilannetta liiketoiminnan sekä mainonnan näkökulmasta. Opinnäytetyössä kartoitettiin muun muassa sitä, kuinka paljon alalla on kysyntää, ketkä käyttävät personal trainer -palveluita tällä hetkellä ja mihin suuntaan ala on menossa. Tiedot kerättiin haastattelemalla 15 personal trainer -alan ammattilaista ympäri Suomea. Tutkimustulosten mukaan personal trainer -ala on Suomessa hyvällä pohjalla ja jatkaa nousuaan lupaavasti. Ala muokkaantuu ja sitä kehitetään samalla, kun ihmisten kiinnostus palveluita ja omaa hyvinvointiaan kohtaan lisääntyy. Personal trainer koulutusten ja palveluiden määrät olivat siis nousussa, mutta haasteeksi tutkielmassa nostettiin koulutuksen taso, joka on vielä selkeästi muuta Eurooppaa jäljessä. Jotta alan kasvunäkymät säilyisivät tulevaisuudessakin, koulutuksen taso on saatava korkeammalle. Lisäksi markkinointiin ja kuluttajien tietoisuuden kasvattamiseen tulisi kiinnittää suurempaa huomiota (Savolainen 2013, 30 44). Jonna Palmu (2009) selvitti opinnäytetyössään Suomen yksityisten kuntokeskusten ja -salien määrää ja sijaintia sekä näiden yritysten demografisia tietoja. Kyseessä oli Suomen ensimmäinen kattava kuntokeskustoimialan kartoitus ja tilastointi. Toimeksiantajana toimi Suomen kunto- ja terveysliikuntakeskusten yhdistys (SKY ry). Kuntosalitoimialan yritysten yhteystietokanta perustui Satakunnan korkeakoulun opiskelijoilta aikaisemmin kerättyihin yhteystietoihin ja tutkimusprosessin aikana tapahtuneeseen päivittämiseen. Tietojenkeruussa käytettiin strukturoitua puhelinhaastattelua tai vaihtoehtoisesti sähköistä lomakekyselyä (Palmu 2009, 6 24). Kerätyn rekisterin mukaan vuonna 2009 Suomessa oli 441 kaupallista tai yksityistä kuntosalia ja noin 300 julkista kunnan ylläpitämää kuntosalia. Kuntokeskusten suosituin toimimuoto oli osakeyhtiö ja suurin osa kuntosaleista oli omistajalle päätulonlähde. Kuntosalien ketjuuntumisen ennustettiin tulevaisuudessa lisääntyvän, jolloin pienille yksityisille kuntosaleille jäisi niukemmin markkinatilaa. Kuntosaleilla työskenteli osa-aikaisia työntekijöitä selkeästi enemmän kuin täysipäiväisiä työntekijöitä, mikä selittyi esimerkiksi ryhmäliikuntaohjaajien tuntitöillä. Suurimmalla osalla vakituisista tai kokopäiväisenä työskentelevistä työntekijöistä oli käytynä

11 7 liikunta- tai terveysalan koulutus. Personal trainereiden osuus kuntosaleilla oli viidenneksi suurin ammattiryhmä (noin 5 %), kun suurin ammattiryhmä muodostui liikuntatieteilijöistä tai liikuntaneuvojista. Haastatteluista kävi ilmi, että toimialan kehittymiseen ja laajentumiseen uskottiin tulevaisuudessakin. Kiristyvän kilpailun vuoksi yritysten tulee kuitenkin pysyä ajan hermoilla ja panostaa palvelutarjontaansa (Palmu 2009, 49 51). Tomi Bisterin (2014) tuore opinnäytetyö käsitteli myös liiketoimintaa, mutta kunto- ja terveysliikuntakeskusten liiketoiminnan talous- ja perustietojen näkökulmasta. Palmun (2009) opinnäytetyön tapaan tutkielman toimeksiantajan oli SKY. Tutkielmassa selvitettiin sähköisen kyselylomakkeen avulla, miten alan yritykset hinnoittelevat palvelunsa ja mikä toimialalla tekee yritysten toiminnasta nykyistä kannattavampaa. Vertailukohtana toimi edellä avattu Palmun (2009) opinnäytetyö. Vastauksia kyselyihin saatiin 180 toimipisteestä yhteensä 88, joista 83 yritystä tarjosivat personal trainer -palveluita (Bister 2014, 1 18). Bisterin opinnäytetyö osoitti, että kunto- ja terveysliikuntakeskukset voivat nostaa kannattavuuttaan kiinnittämällä huomiota katetuottoon, myynnin kasvattamiseen, hintoihin, kustannuksiin sekä tuote- ja palveluvalikoimaan. Personal trainer -palveluiden hintavertailussa selvisi, että tunnin personal trainer -tapaamisen hinnat vaihtelivat euron välillä. Toimipisteistä 66 prosentilla hintahaarukka oli kuitenkin yhdenmukaisempi euroa. Personal trainer - palveluiden osuus liikevaihdosta oli alan kasvusta huolimatta pieni. Toimipisteistä 84 prosenttia tuotti alle kymmenen prosenttia personal trainer -palveluiden liikevaihdosta, ja näistä noin puolet tuottivat vain viiden prosentin liikevaihdon. Tutkimuksen perusteella Bister arvioi, että personal trainer -palveluilla olisi varmasti kysyntää, jos palvelun mahdollisuudet ja tarkoitus selvennettäisiin asiakkaalle paremmin. Lisäksi palveluiden hintojen lasku voisi saada käyttöastetta korkeammalle. Tämän voisi mahdollistaa esimerkiksi ryhmäohjattu personal training (Bister 2013, 22 35).

12 8 4 PERSONAL TRAINER -KOULUTUKSEN SIJOITTUMINEN VIRALLISEN TUT- KINTOJÄRJESTELMÄN KENTTÄÄN Suomessa liikunta-alan tutkintoja voi suorittaa korkea-asteen koulutuksena yliopistossa ja ammattikorkeakouluissa tai toisen asteen koulutuksena liikunnan koulutuskeskuksissa. Lisäksi liikunnan koulutuskeskukset tarjoavat liikunta-alan ammatillista lisäkoulutusta sekä vapaatavoitteista koulutusta (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2014a). Personal trainer -alan kasvun myötä sen koulutuskenttä on laajentunut personal trainer -koulutusta tarjoavien yritysten ulkopuolelle osaksi virallisia liikunta-alan tutkintoja. Koulutus on liitetty valinnaiseksi osaksi toisen asteen liikunnan ohjauksen perustutkintoa sekä ammatilliseen lisäkoulukseen kuuluvaa liikunnan ammattitutkintoa. Myös ammattikorkeakoulujen liikunnanohjaajan tutkinnossa opiskelija voi suuntautua yksilölliseen liikunnanohjaukseen (kuva 2) (Urheiluopistot 2014, Kajaanin ammattikorkeakoulu 2014). KORKEA-ASTEEN KOULUTUS YLIOPISTOT Liikuntatieteiden maisteri, Jatkotutkinnot: Liikuntatieteiden lisensiaatti/tohtori AMMATTIKORKEAKOULUT Liikunnanohjaaja (AMK)*, Liikunnanohjaaja (ylempi AMK) AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS ERIKOISAMMATTITUTKINNOT o o Liikuntapaikkamestarin erikoisammattitutkinto Valmentajan erikoisammattitutkinto AMMATTITUTKINNOT TOISEN ASTEEN KOULUTUS AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS Liikunnanohjauksen perustutkinto: Liikuntaneuvoja* LUKIO o o o Liikunnan ammattitutkinto* Liikuntapaikkojenhoitajan ammattitutkinto Valmentajan ammattitutkinto MUU LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS* KUVA 2. Liikunta-alalle valmistuvien johtavat koulutukset ja tutkinnot Suomessa. * Tutkinnossa mahdollisuus suorittaa personal trainer -opintokokonaisuus (Opetushallitus 2011, Urheiluopistot 2014, Kajaanin ammattikorkeakoulu 2014).

13 9 4.1 Korkea-asteen koulutus Suomen korkeakoulujärjestelmä rakentuu kahdesta rinnakkaisesta sektorista, yliopistosta ja ammattikorkeakoulusta. Yliopiston toimenkuva rakentuu tieteelliselle tutkimukselle ja siihen perustuvalle opetukselle. Ammattikorkeakoulut ovat sen sijaan työelämälähtöisempiä koulutusorganisaatioita ja perustavat toimintansa korkean ammattitaidon vaatimuksiin (Opetushallitus 2014b). Suomessa liikunta-alan yliopistotason koulutuksesta vastaa ainoastaan Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta. Yliopiston tehtävänä on kouluttaa liikuntakulttuurin ja terveysalan asiantuntijoita yhteiskunnan eri aloille sekä tehdä ja kehittää liikunta- ja terveystieteellistä tutkimusta. Tiedekunnassa voidaan suorittaa liikunta- tai terveystieteiden kandidaatin, maisterin, lisensiaatin ja tohtorin tutkinto sekä muita erillisiä opintokokonaisuuksia (taulukko 1) (Jyväskylän yliopisto 2011, 6 7). Ammattikorkeakoulupohjaisen liikunnanohjaaja AMK -tutkinnon voi suorittaa neljässä korkeakoulussa: Haaga-Helian ammattikorkeakoulussa, Kajaanin ammattikorkeakoulussa, Lapin ammattikorkeakoulussa sekä ruotsinkielisessä Yrkeshögskolan Arcadassa. Koulutusohjelman tarkoituksena on kouluttaa opiskelijoita työskentelemään kuntien, liikuntajärjestöjen sekä yksityisten liikunta- ja matkailuyritysten kentille. Yleisimpinä tehtävinä mainitaan johto-, hallinto- ja asiantuntijatehtävät, projektitehtävät tai valmentajana, kouluttajana ja ohjaajana toimiminen. Lisäksi Haaga-Helia ja Kajaanin ammattikorkeakouluilla on liikunnanohjaaja AMK - tutkinnon laajuutta vastaavat kansainväliset opintolinjat, joissa opiskelu toteutetaan englannin kielellä, valmentaen opiskelijaa liikunta-alan työtehtäviin kansainvälisessä toimintaympäristössä. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto voidaan suorittaa Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa. Nämä opinnot valmistavat liikunta- ja vapaa-aika-alan vaativiin johto-, kehittämis- ja asiantuntijatehtäviin ja ovat rinnastettavissa yliopiston maisteritutkintoon (taulukko 1) (Opetushallitus 2011).

14 10 TAULUKKO 1. Liikunta-alan korkea-asteen koulutukset Suomessa (Opetushallitus 2011). Tutkintonimike Liikuntatieteiden lisensiaatti ja tohtori Liikuntatieteiden maisteri Liikunnanohjaaja AMK/Liikunnanohjaaja ylempi AMK Koulutustaho Yliopisto Yliopisto Ammattikorkeakoulu Laajuus 120 op (3200 h) op (6400 h), keskimäärin 2+4 vuotta 300 op (8000 h), josta kandidaatti-opinnot 180 op ja maisteriopinnot 120 op, keskimäärin 3+2 vuotta Perustutkinto 210 op (5600 h) / ylempi 90 op (2400 h), keskimäärin 3,5+1,5 vuotta Koulutuksen järjestäjät op=opintopiste, h=tuntia Jyväskylän yliopisto Jyväskylän yliopisto Yrkeshögskolan Arcada, Haaga- Helia ammattikorkeakoulu, Kajaanin ammattikorkeakoulu ja Lapin ammattikorkeakoulu Liikunnanohjaaja AMK -koulutus sisältää suuntautumisopintoja, jotka painottuvat ammattikorkeakoulukohtaisesti. Näin opiskelija voi kehittää osaamistaan oman kiinnostuksensa mukaan myös yksilöllisen ohjauksen suuntaan. Syksystä 2014 alkaen Kajaanin ammattikorkeakoulu tarjoaa liikunnanohjaajille valinnaiset personal trainer -opinnot, joissa perehdytään terveyden edistämiseen ja asiakkaan ohjaamiseen kohti terveellisiä elämäntapoja (Kajaanin ammattikorkeakoulu 2014). Kajaanin ammattikorkeakoulun yliopettaja Katri Takala kuitenkin painottaa, että koulutuksen kaikki 210 opintopistettä tähtäävät personal trainer -koulutuksen oleellisiin osa-alueisiin, mutta alaan voi lisäksi syventyä 15 opintopisteen laajuisen vaihtoehtoisen opetusmoduulin kautta. Yksilölliseen ohjaukseen liittyvät valinnaiset opinnot on nimetty personal trainer -opinnoksi lähinnä siksi, että alalle hakeutuvat opiskelijat tunnistavat personal trainer - nimikkeen helposti (Katri Takala ). 4.2 Toisen asteen koulutus Ammatillisen peruskoulutuksen (toinen aste) puolella liikunta-alan tutkintona voidaan suorittaa liikunnanohjauksen perustutkinto nimikkeellä liikuntaneuvoja. Vuonna 2014 koulutuslinjaa tarjotaan yhdeksässä eri valtakunnallisessa liikunnan koulutuskeskuksessa (urheiluopistot) tai vaihtoehtoisesti näyttötutkintona kolmessa valtakunnallisessa ja yhdessä alueellisessa liikunnan koulutuskeskuksessa (taulukko 2) (Urheiluopistot 2014, Virpiniemen liikuntaopisto 2014). Liikunnan koulutuskeskukset ovat vapaan sivistystyön oppilaitoksia, jotka ovat erikoistuneet

15 11 liikuntaan, hyvinvointiin ja terveyttä edistävään sekä valmennustoimintaan tähtäävään koulutukseen. Koulutustehtäviensä perusteella opistot saavat valtionrahoitusta usean eri lain perusteella, kuten lait ammatillisesta perus- ja lisäkoulutuksesta sekä vapaasta sivistystyöstä (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2014a). TAULUKKO 2. Liikunta-alan toisen asteen koulutus Suomessa (Opetushallitus 2014b, Urheiluopistot 2014, Virpiniemi 2014). Tutkintonimike Koulutustaho Laajuus/Suoritustapa Koulutuksen järjestäjät (liikunnankoulutuskeskukset) Näyttötutkinnon järjestäjät Liikunnanohjauksen perustutkinto, Liikuntaneuvoja Liikunnan koulutuskeskukset 180 op (4800 h), keskimäärin 3 vuotta tai näyttötutkinto Kisakallio, Kuortane, Lappi, Pajulahti, FHU/Solvalla, Tanhuvaara, Varala, Vierumäki, Vuokatti Kisakallio, Pajulahti, Varala, Virpiniemi op=opintopiste, h=tuntia Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin sekä erikoistuneempi osaaminen ja työelämän edellyttämä ammattitaito vähintään yhdellä osa-alueella. Liikuntaneuvojan opinnoissa painotetaan kasvatuksen, suunnittelun ja osaamisen valmiuksia, terveyden ja turvallisuuden edistämistä sekä kestävän kehityksen periaatteiden mukaan toimimista. Liikuntaneuvojat tuottavat liikuntapalveluita eri-ikäisille ja erilaisille asiakkaille, tavoitteena edistää kokonaisvaltaista hyvinvointia, elämänhallintaa, toiminta- ja työkykyä sekä yhteisöllisyyttä liikunnan keinoin (Opetushallitus 2014c, 1, 53). Valinnaiseen tutkinnon osaan on syksystä 2014 lähtien mahdollista liittää myös personal trainer -opinnot (Aki-Matti Alanen ). 4.3 Opistotason koulutus Liikunnan koulutuskeskukset tarjoavat joukon myös muita liikunnallisia ammatti- ja erikoisammattitutkintoja. Koulutukset järjestetään näyttötutkintoina, jotka mahdollistavat erityisesti aikuisille joustavan tavan kehittää ammatillista osaamistaan. Ammatti- ja erikoisammattitutkintoja ei määritellä opintopisteinä, vaan niissä osoitetaan alan ammattityöntekijältä edellytettävä

16 12 ammattitaito. Näyttötutkintojärjestelmän etuna on se, että henkilö voi saada osaamisestaan virallisen tunnustuksen riippumatta siitä, onko henkilöllä aikaisempaa työkokemuksesta tai aikaisemmin suoritettuja opintoja alalta. Näyttötutkinto koostuu tutkinnon perusteissa määritellyistä osaamisalueista ja se suoritetaan työpaikoilla työtehtävissä, joissa tulee osoittaa näyttötutkinnon perusteissa määritelty ammattitaito (Opetushallitus 2012, 15). Opistotasoisiin liikunnan alan ammattitutkintoihin luetaan liikunnan, liikuntapaikkojen hoitajan ja valmentajan ammattitutkinnot sekä liikuntapaikkamestarin ja valmentajan erikoisammattitutkinnot (Opetushallitus 2011). Ammattitaitovaatimukset ovat määritelty ammattitutkinnon edellyttämälle tasolle siten, että henkilö jolla on alaa vastaavat tiedot ja taidot, muita täydentäviä ja syventäviä opintoja sekä kolmen vuoden työkokemus alalta, pystyy todennäköisesti suoriutumaan kyseisestä ammattitutkinnosta (Opetushallitus 2012, 18). Tässä yhteydessä ammattitutkinnoista esitellään ainoastaan liikunnan ammattitutkinto (LAT), koska syksystä 2014 lähtien tutkinnon valinnaisena osana on yksilöllinen liikunnanohjaus. Vuonna 2014 koulutusta järjestävät yhdeksän kansallista ja kaksi alueellista liikunnan koulutuskeskusta (Taulukko 3) (ISLO 2014, Urheiluopistot 2014, Virpiniemi 2014). TAULUKKO 3. Liikunnan ammattitutkinnon sisältö ja edellytykset (Opetushallitus 2014d, Urheiluopistot 2014, Virpiniemi 2014, ISLO 2014). Tutkintonimike Liikunnan ammattitutkinto * Pakolliset tutkinnon osat Liikunnan ammattilaisena toimiminen Liikkumaan ohjaaminen Valinnaiset tutkinnon osat Koulutuksen järjestäjät vuonna 2014 (liikunnan koulutuskeskukset) Yksilöllinen liikunnanohjaus Liikuntataitojen ohjaaminen Liikunta- ja ohjelmapalveluiden ohjaajana toimiminen Liikuntajärjestössä toimiminen Liikunnan tuotteistaminen Liikuntayrittäjänä toimiminen Tutkinnon osa toisesta ammattitutkinnosta Tutkinnon osa erikoisammattitutkinnosta Eerikkilä, Itä-Suomi, Kisakallio, Lappi, Pajulahti, Vierumäki, Tanhuvaara, Kisakeskus, Varala, Vuokatti, Virpinemi * Tutkinto edellyttää kahden pakollisen ja kahden valinnaisen osan suorittamista.

17 13 Liikunta-alan ammattitutkinnossa henkilö osoittaa osaamisensa liikunnan ammattilaisena toimimisessa ja liikunnan ohjaamisessa. Tutkinnossa korostetaan vastuullisuutta, sisäistä yrittäjyyttä, turvallisuutta sekä osaamista ja jatkuvaa itsensä kehittämistä. Tutkinnon suorittanut voi työskennellä esimerkiksi erilaisissa suunnittelu- ja ohjaustehtävissä julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla (Opetushallitus 2014d). 4.4 Liikunta-alan suojaamattomat tutkinto- ja ammattinimikkeet Suurinta osaa liikunta-alan ammattinimikkeistä ei ole virallisen koulutusjärjestelmän puitteissa suojattu. Esimerkiksi liikunnanohjaajana tai personal trainerina voi työskennellä kuka vain taustaan katsomatta. Liikunnanohjaajaksi (AMK) valmistuneet ovat toivoneet tutkintonimikkeeseensä muutosta, koska sen ei ole katsottu antavan riittävää kuvaa työnantajalle heidän ammatillisesta osaamisestaan (Nuoli 2013, 4, Vuolle 2013, 54, Petteri Piirainen ). Vuolteen (2013) Liikunnan ja terveyden uralla. Vuosina valmistuneiden liikunta- ja terveystieteiden maistereiden sekä työelämässä toimivien liikunnanohjaajien (AMK) urakehitys - selvityksestä kävi ilmi, että liikunnanohjaaja (AMK) sotketaan usein perusammattitutkinnon suorittaneisiin liikuntaneuvojiin tai jonkun muun kurssin suorittaneisiin liikunta-alan työntekijöihin. Tutkintonimikkeen soveltamattomuus katsottiin olevan yksi syy huonoon palkkatasoon sekä heikkoon yhteiskunnalliseen arvostukseen (Vuolle 2013, 54). Nuoriso- ja liikunta-alan asiantuntijat ammattijärjestön (Nuoli ry) Liikunnan ammattikorkeakoulututkinnon tutkintonimikekyselystä (2013) selvisi, että liikunnanohjaaja -opiskelijat toivovat tutkintonimikkeen pikaista muutosta. Eniten keskusteluissa esillä olevista tutkintonimikevaihtoehdoista kannatusta sai liikuntapedagogi (AMK) (Nuoli 2013, 11). Nuolen toiminnanjohtaja Petteri Piirainen kertoi haastattelussaan ( ), että heidän näkökulmastaan liikunnanohjaaja AMK -tutkinnon suorittaneella on haasteena raivata itselleen selkeä toimenkuva liikunta-alan työmarkkinoille. Liikunnanohjaaja-nimike antaa herkästi kuvan siitä, että koulutus valmistaa suorittavan tason ammattitehtäviin, vaikka koulutuksen tarkoitus on valmistaa ammatillisiin asiantuntijatehtäviin. Lisäksi ammattijärjestön näkökulmasta kaupallisten tavaramerkkikoulutusten, kuten personal trainer -koulutuksen tuleminen työmark-

18 14 kinoille on ongelmallista, koska usein tällaisen koulutuksen suorittanut henkilö ohittaa esimerkiksi kuntokeskusten työnhaussa virallisen koulutusjärjestelmän tutkinnon suorittaneen hakijan (Petteri Piirainen ). Akavan erityisalat, Nuoli ry sekä Suomen Liikunta-alan Ammattilaiset (SLA ry) ajavat yhdessä liikunnan ammattikorkeakoulututkinnon tutkintonimikkeen muuttamista. Kesällä 2014 opetusja kulttuuriministeriö sai edellä mainituilta tahoilta lausuntopyynnön koskien Valtioneuvoston asetusta ammattikorkeakouluista. Tähän pohjautuen syksyn 2014 aikana tarkoituksena on tehdä erillinen esitys uuden liikuntapedagogi AMK -tutkintonimikkeen puolesta (Petteri Piirainen , Nuoli 2014)

19 15 5 PERSONAL TRAINER -KOULUTUKSEN LAADUNVALVONTA Suomessa personal trainer -koulutuksilla ei ole yhteistä laadunvalvontajärjestelmää. Yhteisen laadunvalvontajärjestelmän ja koulutusvaatimusten puuttuminen tarkoittaa sitä, että alan koulutusta voi järjestää rajoitteitta. Lisäksi personal trainerina voi työskennellä joko alalle koulutettu tai kouluttamaton henkilö. Tällä hetkellä laadunvalvonta on vaihtelevaa ja sen toteutus riippuu kouluttajatahosta. Laadunvarmistus saatetaan toteuttaa sisäisenä koulutuslaadun tarkkailuna tai ulkoisesti laatua valvovan organisaation kautta. Koulutusvaatimusten yhtenäistämisen puolestapuhujana julkisuuteen on noussut Suomen kunto- ja terveysliikuntakeskusten yhdistys SKY ry. SKY on Suomessa toimiva kunto- ja terveysliikuntakeskusten toimialajärjestö, jonka tarkoituksena on toimia elinkeino- ja toimialapoliittisena etujärjestönä, turvata ja edistää alan yrittäjyyttä sekä edustaa asiantuntijana alan yrityksiä ja yrittäjiä esimerkiksi viranomais-, päättäjä- ja mediayhteyksissä (SKY 2014). SKY:n toiminnanjohtaja Riitta Hämäläinen-Bisterin mukaan alan koulutukselle olisi tärkeää saada säädökset laadukkaiden osaajien takaamiseksi. Yrittäjien edunvalvojana SKY haluaa ajaa myös jäsenorganisaatioidensa personal trainer -koulutusten jatkumista niin, että näillä koulutustahoilla olisi tulevaisuudessakin tärkeä rooli yksilöllisen valmennuksen koulutuskentällä. SKY ja sen personal trainer -koulutusta tarjoavat jäsenorganisaatiot (FAF, Trainer4You, Folkhälsan ja Helsingin evankelinen opisto HEO) ovat yhdessä kartoittaneet alan koulutustilannetta ja aihe on ollut esillä myös kuntoutus- ja liikunta-alan koulutustoimikunnassa. Koulutuksen tasoa tulisi pystyä arvioimaan sellaisella järjestelmällä, jolla voidaan todentaa, että työntekijöiden osaaminen on laadukasta ja ajan tasalla. Suunnitteilla on personal trainer -rekisteri, josta työnantaja voisi varmistaa työntekijän koulutustaustan ja osaamisen. Rekisterin luominen on kuitenkin pitkä prosessi, joka vaatii myös koulutusstandardien tai minimitasovaatimusten luomista. Personal trainer -koulutuksen muuttaminen ammattitutkinnoksi tai erikoisammattitutkinnoksi on myös nostettu esille (Riitta Hämäläinen-Bister ).

20 16 Urheiluopistojen personal trainer -työryhmään kuuluva Kisakallion liikunnanopettaja Aki- Matti Alanen kokisi säännöstelyn hyväksi asiaksi erityisesti työnantajien ja kuluttajien kannalta. Osaamisen tason ja laadun vaihtelevuus liikunta-alalla on huono asia. Verrattaessa liikunta-alaa esimerkiksi terveydenhuoltoalaan, on toiminta terveydenhuollossa huomattavasti tarkemmin säädelty jo turvallisuuskysymystenkin takia. Liikunta-alan kasvaessa ja laajentuessa yhä enemmän kuntouttavaan toimintaan, olisivat turvallisuuskysymykset hyvä ottaa huomioon myös tässä yhteydessä. Personal trainer -koulutukseen liittyvän säädösten luomisen Alanen arvio moniulotteiseksi prosessiksi, joka vaatii aikaa. Personal trainer -koulutuksen ammattitutkintoon hän ei välttämättä näe tarvetta, koska personal trainer -opinnot on mahdollista suorittaa jo nyt liikunnan ammattitutkinnon yhteydessä. Alasen mielestä liikunnan ammattitutkinto on monipuolisempi vaihtoehto kuin personal trainer -koulutus ja ajaa tietyllä tapaa samaa asiaa (Aki-Matti Alanen ). Suomessa personal trainer -koulutustahojen ulkoisina laadunvalvontaorganisaatioina nousevat esille Europe Active, Central YMCA Qualifications (CYQ) ja Federation of International Sports, Aerobics and Fitness (FISAF). Tässä selvityksessä perehdytään tarkemmin Europe Activen toimintaan, koska Europe Active on Suomessa toimivien personal trainer -kouluttajatahojen yleisin laatua standardoiva yhteistyökumppani. Europe Active on Brysselissä sijaitseva kasainvälinen voittoa tavoittelematon organisaatio, joka on vuodesta 2011 alkaen tehnyt liikunta- ja terveysalan edunvalvontatyötä Euroopan Unionissa. Europa Active:n yksi toiminnan tavoitteista on liikunta- ja terveysalan koulutusohjelmien laadunvarmistus organisaation itsenäisen standardineuvoston (Standards Council) toimesta (EHFA 2013). Neuvosto valvoo, että eurooppalaisten tutkintojen liikunta- ja terveysalan koulutuksien viitekehykset ovat tarkoituksenmukaiset ja ajankohtaiset sekä varmistaa, että kunto- ja terveysliikunta-alan ammattilaisten itsenäinen tietokanta European Register of Exercise Professionals (EREPS) toimii standardien mukaisessa linjassa (EHFA 2012a). EREPStietokanta on avoin rekisteri, johon liittyminen vaatii tietyn tieto-taidollisen minimitason. Tietokannan tarkoituksena on varmistaa liikunta-alan ammattilaisten osaamisen laatu (EREPS 2014). Standardineuvoston laatimat osaamisstandardit pohjautuvat eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen National Qualification Framework (EQF), joka toimii myös Suomessa laaditun kan-

21 17 sallisen koulutusjärjestelmän tutkintorakenteiden perustana. EQF on vuonna 2008 voimaan astunut yhteinen eurooppalainen tutkintojen rakennejärjestelmä, jonka avulla eri maiden tutkinnot ovat yhteismitallisia. EQF:n kaksi päätavoitetta on edistää kansainvälistä liikettä maiden välillä sekä edistää elinikäistä oppimista (Euroopan yhteisöt 2009, 3). EQF sisältää kaikki yleissivistävän, ammatillisen ja akateemisen koulutuksen tutkintotasot sekä perus- ja jatkokoulutuksessa hankitut tutkinnot. Viitekehyksessä tutkinnot ja osaaminen on jaoteltu kahdeksaan tasoon, joille on määritelty tason mukaiset oppimiskriteerit (Liite 1). Tasot perustuvat kolmen osa-alueen oppimistuloksiin; tiedot, taidot ja pätevyys (Opetusministeriö 2009, 15). Vuonna 2010 Europe Active yhdenmukaisti liikunta-alan tutkintostandardit EQF:n kanssa (EHFA 2012b, 3). Personal trainer koulutuksen osaamisstandardit julkaistiin huhtikuussa 2011, jotka sijoittuvat EQF:n viitetasolle neljä (EHFA 2011, 2). Koulutuksen ydintiedot on jaettu Europe Active Level 4 personal trainer -standardien mukaisesti seitsemään osaamisalueeseen, jotka kuvattiin kuvassa 1. Taulukossa 4 näkyy Europe Active Level 4 -tason personal trainer - koulutuksen sijoittuminen suhteessa muihin Europe Active:n julkaisemiin tämän hetkisiin terveys- ja kuntoliikunta-alan koulutusten tasoihin. Suomessa Europe Active:n akkreditoimia personal trainer -koulutuksia järjestävät tahot ovat Helsingin evankelinen opisto (HEO), Folkhälsan ja Trainer4You. Koulutustahoista myös FAF on hyväksytty Ereps -rekisteriin (FAF 2014b, HEO 2014, Folkhälsan 2014, Trainer4You 2014a). TAULUKKO 4. Europe Active:n julkaisemat terveys- ja liikunta-alan standardit (EHFA 2012a). EHFA -standardit EQF -taso Fitness Assistant 2 Fitness Instructor 3 Group Fitness Instructor 3 Personal Trainer 4 Youth Fitness Instructor 4 Active Aging Trainer 4 Pilates Teatcher 4 Exercise of Health Specialist 5 Pre-Diabetes Specialist 5 Weight Management Specialist 5

22 Personal Trainer - koulutustahot Suomessa 18 6 PERSONAL TRAINING -KOULUTUSTAHOT JA KOULUTUSOHJELMIEN PÄÄ- PIIRTEET SUOMESSA Personal trainer -koulutusta tarjoavat tahot kartoitettiin kesäkuussa 2014 internet-sivuilta etsimällä. Koulutustahoiksi määriteltiin ne tahot, jotka markkinoivat itseään personal trainer -kouluttajina. Selvitettäviksi koulutusohjelmien pääpiirteiksi rajattiin koulutuksen aloitusvuosi, sisältö, laajuus, sisäänpääsyvaatimukset ja vuonna 2013 valmistuneiden määrä. Lisätietoa koulutusohjelmista kerättiin sähköpostitse ja puolistrukturoidulla puhelinhaastattelulla kesä syyskuussa Selvitystyössä nostetaan esille vain ne kouluttavat tahot, joiden internetissä olevien tietojen ajankohtaisuus päästiin varmistamaan yhteydenoton kautta. Selvityksen perusteella koulutuksille voidaan määrittää kolme kouluttavaa päätahoa, joita ovat liikunnan koulutuskeskukset (urheiluopistot), personal trainer -koulutusta tarjoavat yritykset ja personal trainer -koulutusta tarjoavat muut oppilaitokset. Myös ammattikorkeakoulu mainitaan tässä yhteydessä personal trainer -kouluttajatahona, koska Kajaanin ammattikorkeakoulun liikunnanohjaaja (AMK) -tutkinnossa on mahdollista suorittaa personal trainer -opetusmoduuli (kuva 3). Liikunnan koulutuskeskukset 11 kpl Pt-koulutusta tarjoavat yritykset 7 kpl Muut pt-koulutusta tarjoavat oppilaitokset 6 kpl Ammattikorkeakoulut 1 kpl Hierojakoulut 4 kpl Kansanopistot 2 kpl KUVA 3. Personal trainer -koulutusta toteuttavat tahot Suomessa vuonna Kuviossa koulutustahot ovat satunnaisessa järjestyksessä.

23 Liikunnan koulutuskeskukset Valtakunnallisia urheiluopistoja on yhteensä 11, jotka järjestävät syksystä 2014 lähtien personal trainer -koulutusta osana liikunnanohjauksen perustutkintoa sekä liikunnan ammattitutkintoa. Tämä on seurausta muun muassa liikunnan ammattitutkinnon tutkintorakenteen uudistamisesta ja urheiluopistojen koulutuslinjojen yhtenäistämisestä. Muutoksen taustalla on tavoite tasalaatuisesta koulutuksesta, jolla voidaan varmistaa uusien alan ammattilaisten osaaminen. Lisäksi urheiluopistot toivovat lisääntyvän koulutuksen nostavan heitä esille liikunta-alan kouluttajana. Personal trainer -koulutuksen sisältävien opintojen rakenne perustuu Opetushallituksen määrittämiin tutkintovaatimuksiin, joissa opinnot ovat mahdollista suorittaa valinnaisissa tutkinnon osissa. Urheiluopistojen personal trainer -sertifikaatin voi siis saada osana tutkintoa, jolloin osaaminen perustuu koko tutkinnon aikaisiin opintoihin. Urheiluopistojen yhteisesti kehittämän opetuslinjan taustalla toimii personal trainer -työryhmä (Aki-Matti Alanen ). Liikunnan ammattitutkinnon uusi tutkintorakenne astui voimaan , jossa yksilöllinen liikunnanohjaus on lisätty valinnaiseen tutkinnon osaan (Opetushallitus 2014c). Opetushallituksen määrittelemissä ammattitaitovaatimuksissa yksilöllisen liikunnanohjauksen valinnaiset opinnot valinneen henkilön tulee osata luoda luottamuksellinen asiakassuhde, kartoittaa asiakkaan liikuntaan liittyvät yksilölliset tarpeet, laatia asiakkaalle yksilöllinen liikuntaohjelma, ohjata asiakasta liikuntaohjelman toteuttamiseen, ohjata asiakasta terveelliseen elämäntapaan sekä arvioida ja kehittää omaa osaamistaan yksilöllisen liikuntaohjelman ohjaajana. Koska tutkinto sisällyttää kahden pakollisen ja kahden valinnaisen osan suorittamista, voi opiskelija syventää personal trainer -asiantuntijuuttaan myös muilla valitsemillaan tutkinnon osilla. Liikunnan ammattitutkinnon rakenne näkyy kokonaisuudessaan selvityksen aikaisemmassa taulukossa 3 (Opetushallitus 2014d, 13, 24). Liikunnanohjauksen perustutkinnossa personal trainer -opinnot sijoittuvat valinnaisissa opinnoissa pääasiassa paikalliseen tarjottavaan tutkinnon osaan sekä terveysliikunnan ohjauksen tutkinnon osaan. Personal trainer -opintokokonaisuus on laajuudeltaan 20 opintopistettä eli 540 tuntia ja opetussisältö noudattelee edellä mainittuja liikunnan ammattitutkinnon personal trainer -opintojen ammattitaitovaatimuksia (Aki-Matti Alanen ). Liikunnanohjauksen perustutkinnon tutkintorakenne näkyy tarkemmin aikaisemmassa taulukossa 2.

24 20 Urheiluopistojen koulutustarjonnoissa tapahtuu pientä vuosittaista vaihtelua. Ajankohtaiset vuoden 2014 koulutustahot näkyvät selvityksen aikaisemmissa taulukoissa 2 ja 3, joissa luetellaan liikunnan ohjauksen perustutkinnon ja liikunnan ammattitutkinnon järjestäjät. Urheiluopistojen omia personal trainereita ei ole valmistunut ennen vuotta 2014, joten vuoden 2013 valmistuneiden lukumäärät jakautuvat tilauskoulutuksien järjestäjien eli personal trainer koulutusta antavien yritysten listoille (Aleksi Valta ja ). Tammikuusta 2011 lähtien valtakunnallinen urheiluopisto Solvalla ja alueellinen liikuntaopisto Norvalla ovat muodostaneet yhden kokonaisuuden Folkhälsan Utbildning Ab:n. Folkhälsan on järjestänyt vuodesta 2012 lähtien ruotsinkielistä personal trainer -koulutusta erillisenä koulutusohjelmanaan, jonka voi suorittaa myös liikunnanohjauksen perustutkinnon yhteydessä. Koulutus toteutetaan molemmissa toimipisteissä Europe Active:n ja kansainvälisen aerobic- ja kuntoilualalla toimivan liiton Federation of International Sports, Aerobics and Fitness:in (FISAF) laatustandardien mukaisesti (Folkhälsan 2014, Joakim Träskelin ). Opetus koostuu viidestä eri opintokokonaisuudesta, joista kukin opintokokonaisuus on läpäistävä ennen seuraavan aloittamista. Varsinaisia sisäänpääsyvaatimuksia ei ole, mutta aikaisemmasta alan kouluttautumisesta voi saada hyvitystä. Laajuudeltaan opinnot kestävät noin vuoden, mutta opiskelija voi halutessaan pitää pidempiäkin taukoja opintokokonaisuuksien välissä. Kontaktiopetukseen määritelty aika koko opintoputkessa on 334 tuntia. Vuonna 2013 Folkhälsan koulutti yhteensä 42 uutta personal traineria (Folkhälsan 2014, Joakim Träskelin ). Alueellisista liikuntaopistoista Virpiniemen ja Itä-Suomen liikuntaopistot tarjoavat myös liikunnan ammattitutkintoon johtavaa koulutusta, jossa yksilöllinen liikunnanohjaus on urheiluopistojen tapaan osa valinnaisia opintoja. Nämä opistot eivät markkinoi itseään personal trainer -kouluttajina, vaan yksilöllinen liikunnanohjaus näkyy todistuksessa suuntautumisvaihtoehtona (Virpiniemi 2014, ISLO 2014).

25 Personal trainer -koulusta tarjoavat yritykset Personal trainer -koulutusta tarjoavia yrityksiä löytyi yhteensä seitsemän kappaletta. Näitä ovat perustamisvuoden mukaan laitetussa järjestyksessä FAF (1997), Trainer4You (2004), Trainer Lab (2008), PT Coaching Academy (PTCA) (2010), Fitfarm (2012), Tsempparit (2014) ja International Kettlebell and Strength Training Academy (IKSA) (koulutus käynnistyy 2015) (liite 2). Lisäksi internetistä löytyi neljä personal trainereita kouluttavaa tahoa, joihin ei saatu haastattelukontaktia ja sivuinformaatio oli niin niukka, että ne jätettiin tämän vuoksi selvityksen ulkopuolelle. Näitä koulutustahoja olivat Trainer Sport Academy Finland (TSAF), Personal Coaching Academy (PCA), Personal Training Federation (PTF) ja Trademark/DS International (DS Trademark 2014, PCA 2013, PTF 2013, TSAF 2014). Yrityksistä FAF, IKSA, Trainer4You, Trainer Lab ja PTCA järjestävät personal trainer -koulutuksen lisäksi muutakin liikunta- tai terveysalan koulutusta. Näistä FAF, Trainer4You ja Trainer Lab tarjoavat personal trainer -koulutuksen laajemman koulutuskokonaisuuden yhteydessä. Laajakoulutus on suunnattu erityisesti sellaisille henkilöille, joilla ei ole aikaisempaa liikunnan koulutustaustaa. Tarkoituksena on rakentaa pohjaosaaminen terveys- ja kuntoliikunnan osaalueista ennen personal trainer -koulutuksen aloittamista. Edellä mainittujen kolmen koulutustahon lisäksi muissa koulutusohjelmissa ei ole suoria pääsyvaatimuksia, mutta useimmiten liikunta-alalle suuntautuneisuuden katsotaan olevan eduksi hakutilanteessa (liite 2). Koulutuksen toteutus tapahtuu kaikilla kouluttajatahoilla monimuoto-opiskeluna. Lähi- ja etäopiskelun lisäksi tyypillistä on käytännön harjoittelu pienryhmissä ja vähintään yhden harjoitusasiakkaan kanssa sekä lopuksi suoritettava teoria- ja käytännön koe. Koulutuksien sisällöt ovat peruselementeiltään samankaltaisia ja koostuvat personal trainereiden työnkuvan mukaan useammasta eri osa-alueesta. Koulutusohjelmista löydettävät opintokokonaisuudet käsittelevät tyypillisesti anatomiaa ja fysiologiaa, liikuntaohjelmien suunnittelua ja ohjausta, testausoppia, ravintoneuvontaa, psyykkistä valmennusta sekä personal trainer -toimintaan, yrittäjyyteen ja markkinointiin liittyviä opintoja (liite 2). Personal trainer -koulutusta tarjoavista yrityksistä Europe Active:n akkreditoimaa koulutusta toteuttaa Trainer4you. Trainer4You:n lisäksi FAF on hyväksytty Ereps -rekisteriin. Lisäksi FAF on Iso-Britanniassa toimivan kansainvälisen kunto-, terveysliikunta- ja hyvinvointialan

26 22 laadunvalvontaorganisaation Central YMCA Qualifications:n (CYQ) hyväksymä kouluttajataho. Tämän myötä FAF:n koulutustarjonnasta löytyy CYQ Level 3 Certificate in Personal Training -kansainvälinen personal trainer -koulutus, joka pohjautuu Europe Activen tavoin EQF -viitekehykseen (liite 2). Personal trainer -opintojen laajuus ilmoitetaan vaihtelevasti koulutustahoista riippuen. Määrittelyt lähiopetukseen käytettävistä tuntimääristä löytyvät kaikilta kouluttajatahoilta ja niiden vaihteluväli on 64 tunnista 134 tuntiin. FAF:n kansainvälisessä personal trainer -koulutuksessa lähiopetusta kertyy 243 tuntia. Etäopiskeluajat ovat kouluttajatahojen määrittämiä arvioita, jotka perustuvat keskiarvoiseen ajankäyttöön tai vähimmäistuntimäärään (taulukko 5) (liite 2). TAULUKKO 5. Yksityisten kouluttajatahojen arvioitu personal trainer -opintojen laajuus tunteina* (liite 2). Kouluttava taho Lähiopetus Etäopiskelu Yhteensä FAF international PT PTCA TrainerLab** Tsempparit 110 Ei määritelty - Trainer4You** FAF Personal Trainer** IKSA 80 Ei määritelty - Fitfarm * Koulutuksien tuntimäärät perustuvat kouluttajatahojen ilmoittamiin laajuuksiin. ** Laajat koulutuskokonaisuudet ovat liitteessä 2. Kouluttajatahojen ilmoittamat vuoden 2013 valmistuneiden määrät vaihtelivat tarkoista lukemista keskimääräisiin arvoihin vaihteluvälillä Selkeästi suurimmaksi alan kouluttajatahoksi nousi Trainer4You, joka koulutti 600 uutta personal traineria vuonna 2013 (taulukko 6). Tarkemmat koulutuskohtaiset sisällöt ovat lueteltu liitteessä 2.

27 23 TAULUKKO 6. Yksityisten kouluttajatahojen personal trainer -koulutuksista valmistuneiden henkilöiden määrät vuonna 2013 (liite 2). Kouluttava taho Trainer4you 600 Vuonna 2013 valmistuneet FAF 216 (pt 184, International pt 32) Fitfarm Noin 120 PTCA Noin 60 TrainerLab Noin Tsempparit Aloittanut toimintansa vuonna 2014 IKSA Aloittaa toimintansa vuonna 2015 * Valmistuneiden määrät perustuvat kouluttajatahojen ilmoittamiin tietoihin. 6.3 Personal trainer -koulutusta tarjoavat muut oppilaitokset Personal trainer -koulutusta järjestäviin muihin oppilaitoksiin luetaan hierojakoulut sekä kansanopistot. Personal trainer -koulutusta järjestäviä hierojakouluja on yhteensä neljä kappaletta, joita ovat Turun hierojakoulu, Pirkanmaan urheiluhierojakoulu, Carl Wilhelm Akatemia ja Hierojakoulu Relaxi. Oppilaitoksista osa tarjoaa personal trainer -koulutusta hierojan/urheiluhierojan ammattitutkinnon yhteydessä ja osa myös omana koulutusohjelmanaan (TYA oppilaitokset 2014, Pirkanmaan uhreiluhierojakoulu 2014, Carl Wilhelm Akatemia 2014, Hierojakoulu Relaxi 2014). Personal Trainer -koulutus kansanopistoissa tapahtuu Helsingin evankelisessa opistossa (HEO) ja Kauhajoen evankelisessa opistossa (KEO) (HEO 2014, Kauhajoen evankelinen opisto 2014) Hierojakoulut Turun hierojakoulu (TYA) on aloittanut personal trainer -koulutuksien järjestämisen vuonna TYA tarjoaa personal trainer -opintoja urheiluhierojatutkinnon yhteydessä tai erillisenä opintokokonaisuutenaan. Erilliset personal trainer -opinnot voidaan suorittaa Suomessa tai Etelä-Afrikassa. Personal trainer -koulutuksilla ei ole sisäänpääsyvaatimuksia, mutta hakuprosessin yhteydessä alan pohjakoulutus ja ammatillisen lisäpykälän täyttyminen katsotaan eduksi. Personal trainer -koulutus sisältää esimerkiksi urheiluvalmennuksen ja liikuntafysiologian opintoja, kuntosaliohjausta ja liikuntademonstraatioita sekä ravitsemukseen, painonhallintaan,