Opiskeluhuolto Monialainen opiskeluhuollon yhteistyö

Transkriptio

1 Opiskeluhuolto Opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, fyysistä ja psyykkistä terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia ja huolehtia oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista sekä oppimisympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Opiskeluhuoltoa toteutetaan sekä yhteisöllisenä että yksilökohtaisena opiskeluhuoltona. Ennaltaehkäisevän toiminnan tulee olla opiskeluhuollon painopisteenä. Kuva 1. Opiskeluhuolto Monialainen opiskeluhuollon yhteistyö Monialainen yhteistyö on opiskeluhuollossa keskeistä. Opiskeluhuolto järjestetään yhteistyössä opiskelijan ja hänen huoltajansa, sekä opetus-, sosiaali- ja terveystoimen kanssa kouluyhteisön tai yksittäisen opiskelija hyvinvointiin liittyvien huolenaiheiden ratkaisemiseksi. Opiskeluhuollon palveluja ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut, sekä kouluterveydenhuollon palvelut.

2 2 Opiskeluhuoltoryhmät Opiskeluhuollon ohjausryhmä on opetuksen järjestäjän nimeämä ja se koostuu monialaisesti oppilas/opiskeluhuollon piirissä toimivista asiantuntijoista. Ryhmää johtaa sivistystoimenjohtaja. Ryhmän tehtävä on yleisen opiskeluhuollon suunnittelu, kehittäminen, ohjaaminen ja arviointi. Oppilaitoskohtainen yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä on myös monialainen ja sitä johtaa rehtori/oppilaitoksen nimeämä henkilö. Oppilaitoskohtainen yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä vastaa oppilaitoksen opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Opiskeluhuoltoryhmä voi tarvittaessa kuulla asiantuntijoita. Ryhmän keskeinen tehtävä on yhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen ja kehittäminen. Asiantuntijaryhmä on monialainen, yhtä tapausta varten koottu ryhmä, jota johtaa ryhmän nimeämä vastuuhenkilö. Sen tehtävä on yksittäisen opiskelijan tai opiskelijaryhmän tuen tarpeen selvittäminen ja opiskeluhuollon palvelujen järjestäminen. KUNTA OPPILAITOS OPISKELIJA/ OPISKELIJA- RYHMÄ ASIAKIRJA Kuntakohtainen oppilas/opiskeluhuoltosuunnitelma Opiskeluhuoltosuunnitelma Opiskeluhuoltokertomus MONIALAINEN TOIMIJARYHMÄ Oppilas/opiskeluhuollon ohjausryhmä Yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä Yksilöllinen (= tapauskohtainen) asiantuntijaryhmä TEHTÄVÄ - suunnittelu - kehittäminen - ohjaus - arviointi - suunnittelu - kehittäminen - toteuttaminen - arviointi - tuen tarpeen selvittäminen - opiskelijahuoll on palvelujen järjestäminen Taulukko 1. Opiskeluhuollon toimijaryhmät, asiakirjat ja tehtävät.

3 Yhteisöllinen opiskeluhuolto Yhteisöllisen opiskeluhuollon tehtävä on seurata, arvioida ja kehittää oppilaitosyhteisön ja opiskelijoiden hyvinvointia yhdessä opiskelijoiden, huoltajien sekä muiden lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien viranomaisten ja toimijoiden kanssa Yksilökohtainen opiskeluhuolto Opiskelijoille annettava palvelut, kuten kouluterveydenhuolto, opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä yksittäistä opiskelijaa koskevan monialaisen opiskeluhuoltoryhmän toiminta ovat kaikki yksilökohtaista opiskeluhuoltoa 2. Kouluterveydenhuollon toteuttamat laajat terveystarkastukset sekä muut määräaikaistarkastukset ovat osa yksilökohtaista opiskeluhuoltoa. Niistä saatua tietoa hyödynnetään toteutettaessa yhteisöllistä opiskeluhuoltoa Opiskeluhuoltosuunnitelmat Opiskeluhuollon keskeiset periaatteet, opetustoimeen kuuluvan opiskeluhuollon tavoitteet sekä oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltosuunnitelman tekeminen linjataan kuntakohtaisesti. Kuntakohtaista opiskeluhuoltosuunnitelmaa täsmennetään ja täydennetään oppilaitoskohtaisesti. Opiskelija- ja opiskeluhuollon suunnitelmien kokonaisuus muodostuu kolmesta suunnitelmasta, jotka yhdessä ohjaavat opiskelija- ja opiskeluhuollon suunnittelua ja toteutusta. Suunnitelmat valmistellaan monialaisessa yhteistyössä. Suunnitelmat ovat: 1. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, johon kirjataan oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskeva osuus 3. Lastensuojelulain mukainen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma sisältää oppilas- ja opiskeluhuollon paikallisia tavoitteita ja toteuttamiseen liittyviä linjauksia. Linjaukset otetaan huomioon valmisteltaessa paikallisen opetussuunnitelman kuvausta opiskeluhuollosta sekä oppilaitoskohtaista opiskeluhuoltosuunnitelmia. paikalliseen opetussuunnitelmaan sisältyvä kuvaus opiskeluhuollosta 4, sekä 2. oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma 5 1 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 4 1 mom. 2 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 5 1 mom. 3 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 12 ja lastensuojelulaki (417/2007) 12 1 mom. 5 Laki ammatillisesta koulutuksesta 14 2 mom. (630/1998) Lukiolaki 11 4 mom. 5 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13

4 4 Oppilaitoskohtainen opiskelija- ja opiskeluhuoltosuunnitelma laaditaan esi ja perusopetukseen sekä toiselle asteelle yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten, huoltajien ja tarvittaessa myös muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Opiskelijalle järjestetään mahdollisuus osallistua opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien sekä koulun järjestyssäännön valmisteluun. Oppilaitoksen opiskelijakuntaa kuullaan ennen näiden suunnitelmien ja määräysten vahvistamista Paikalliset asiat ja oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma Opiskeluhuolto kuuluu jokaiselle koulussa työskentelevälle aikuiselle. Sitä toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä ja koko oppilaitosyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. Opiskeluhuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, kunnioittava suhtautuminen opiskelijaan ja huoltajaan sekä heidän osallisuutensa tukeminen. Savonlinnan seudulla tämä tarkoittaa: yhteisesti hyväksytyt periaatteet ja käytänteet ohjaavat kaikkia oppilaitoksessa työskenteleviä aikuisia ammattitaitoinen ja riittävästi mitoitettu opetushenkilöstö tarjoaa laadukasta opetusta sopivan kokoisissa opetusryhmissä viihtyisää, aktivoivaa ja turvallista oppimisympäristöä kodin ja oppilaitoksen välisen yhteistyön jatkuvaa kehittämistä toiminnan jatkuvaa arviointia, tiedonkeruuta ja kehittämistä Opiskelijalla on lakisääteinen oikeus myös yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon 6. 6 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 3 1 ja 2 mom.

5 5 Opetussuunnitelmaan sisältyvä kuvaus opiskeluhuollosta Oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma 7 Oppilaitoskohtaisia lisäyksiä vaativat osat on korostettu punaisella fontilla 1. Opiskeluhuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut 8 Tähän oppilaitoskohtainen kuvaus: Arvio koulun käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista (määrineen) suunnitelmaa valmisteltaessa: - kouluterveydenhuolto-, kuraattori- ja psykologipalvelut - palveluiden järjestäminen, sen edellyttämä työn- ja vastuunjako - palveluiden toteuttamisessa tarvittava yhteistyö - palveluiden kohdentaminen (opiskelija, yhteisö, yhteistyöhön liittyvät tehtävät, opiskeluhuollon kehittäminen ja seuranta) Huomioitava opiskeluhuollon kokonaistarpeen arvioinnissa: - opiskeluhuollon seurannassa, kehittämisessä ja toteuttamisessa vaadittava opetushenkilöstön ja opiskeluhuollon palveluiden asiantuntijoiden työpanos - lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia sekä elinoloja koskeva seurantatieto - oppilaitosyhteisön ja -ympäristön tarpeet, asuinalueen erityispiirteet sekä tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden määrä oppilaitoksessa - oppilailta ja huoltajilta sekä opetus- ja opiskeluhuoltohenkilöstöltä saatava tieto Monialaista yhteistyötä tekevät oppilaitoksilla koulupsykologi, - kuraattori/koulutyöntukihenkilö, terveydenhoitaja ja perusasteella lisäksi palveluohjaaja. Koulukuraattori/palveluohjaaja toimii yhteistyössä oppilaan, hänen huoltajiensa, opiskelijaryhmien, opettajien, opiskeluhuollon asiantuntijoiden sekä muiden viranomaisten kuten lastensuojelun kanssa. Koulukuraattori ja palveluohjaaja kuuluvat oppilaitoksen henkilökuntaan. Koulukuraattorin ja palveluohjaajan tehtävät voivat liittyä yksittäisen opiskelija tukemiseen, oppilaitosyhteisön hyvinvoinnin edistämiseen tai opiskeluhuollon yhteistyöhön. Koulukuraattori ja palveluohjaaja noudattavat työssään sosiaalityön ammattieettisiä periaatteita. 7 Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki 13 8 Lastensuojelulaki 12 1 mom.

6 6 Palveluohjaaja on koulukuraattoria yhteisöllisempi ja toiminnallisempi työntekijä. Palveluohjaaja työskentelee kokonaisten ryhmien lisäksi pienryhmien sekä yksittäisten oppilaiden ja heidän perheidensä kanssa. Palveluohjaaja voi osallistua tarvittaessa yksilökohtaisiin opiskeluhuoltoryhmiin ja verkostotapaamisiin. Palveluohjaaja osallistuu myös oppilaitosyhteisön kehittämistyöhön. Koulupsykologin työskentelyn tavoitteena on edistää oppilaiden psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia yksilöinä ja yhteisön jäseninä sekä tukea oppimistavoitteiden saavuttamista. Koulupsykologin tehtävänkuvaan kuuluu asiakastyötä, konsultaatiota, oppilaitosyhteisön hyvinvoinnin edistämistä sekä yhteistyötä kotien ja erilaisten sidosryhmien kanssa. Psykologin asiakastyö sisältää lapsen ja nuoren kehitykseen ja oppimiseen liittyvien kysymysten selvittelyn ja arvioinnin. Oppilaitosyhteisössä koulupsykologi osallistuu tarvittaessa oman erityisalansa asiantuntijana koulun opiskeluhuoltoryhmiin sekä muuhun monialaiseen opiskeluhuollon yhteistyöhön, joka koskee yksittäistä opiskelijaa, opiskelijaryhmää tai koko oppilaitosyhteisöä. Koulupsykologi noudattaa työssään ammattieettisiä periaatteita. Opiskeljalle tulee järjestää henkilökohtainen keskustelumahdollisuus koulukuraattorin tai koulupsykologin kanssa viimeistään seitsemäntenä koulun työpäivänä sen jälkeen kun opiskelija on tätä pyytänyt 9. Kouluterveydenhoitaja on ennaltaehkäisevän terveydenhuollon asiantuntija, joka osallistuu sekä yhteisölliseen, että yksilökohtaiseen opiskeluhuoltotyöhön. Kouluyhteisön tasolla terveydenhoitaja tuo terveydenedistämisen näkökulman opiskeluhuoltotyöhön ja hän käy läpi terveystarkastusten tuottamat tulokset yhteisötasolla opiskeluhuollossa. Yksilötasolla terveydenhoitaja ja lääkäri osallistuvat opiskelijoiden tukitoimien suunnitteluun terveydenhuollon asiantuntijoina. Koululääkäri osallistuu laajoihin terveystarkastuksiin, jotka tehdään 2. luokan opiskelijoille. Lääkärin kanssa tehdään yhteistyötä myös opiskeluhuoltotyöhön liittyvissä asioissa. Lukion rehtori/aspan koulutus päällikkö vastaa omassa yksikössään lukiolain/ammatillisen koulutuksen laissa edellyttämien toimintojen järjestämisestä. Osa tätä vastuuta on opiskeluhuoltoasioiden resursointi ja toteutus niin, että opiskelija saa tarvitsemansa yhteisöllisen opiskeluhuollon palvelut sekä erityisen tuen palvelut lainsäädännön puitteiden mukaisesti. Rehtori koordinoi oppilaitoksen tasolla opiskeluhuollon kokonaisuutta. Rehtori päättää ryhmänohjaajista ja heidän tehtäväkuvastaan, koordinoi opiskelija-arviointien käytänteitä sekä arviointikokouksia, päättää linjauksista, joissa opiskelija siirtyy yhteisöllisestä 9 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 15 ja 17

7 7 opiskeluhuollosta erityistä tukea antavaan opiskeluhuoltoon. Rehtori seuraa opiskeluhuollon palveluiden toimivuutta ja resurssien riittävyyttä. Opinto-ohjaus, yleistä Opinto-ohjauksen tavoitteena on saada opiskelijat määrätietoisesti ja turvallisesti suorittamaan lukio-opinnot kolmessa vuodessa ja pääsemään hyvin heille sopiviin jatkoopintoihin sekä menestymään elämässä. Ohjaustoiminnan tarkoituksena on tukea opiskelijaa lukio-opintojen eri vaiheissa ja kehittää hänen päätöksenteko- ja ongelmanratkaisutaitojaan sekä koulutusasioissa että elämänsuunnittelussa. Lukion jälkeen opiskelijalla toivotaan olevan sellaiset valmiudet, että hän pärjää niin jatkokoulutuksessa kuin elämässäkin. Ohjauksen tehtävänä on edistää opiskelijan hyvinvointia ja ehkäistä syrjäytymistä. Opintojen edistymisen jatkuvalla seurannalla ja poissaolokontrollilla tuetaan lukiolaisen opiskelua. Ohjauksen tehtävänä on myös edistää koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Ohjausmenetelminä ovat luokkamuotoinen ohjaus, pienryhmäohjaus, henkilökohtainen ohjaus ja verkko-ohjaus. Myös tutoropiskelijat toimivat vertaisohjaajina. Opinto-ohjaajalla on päävastuu ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta sekä opinto-ohjauksen käytännön järjestämisestä. Opinto-ohjaaja on mukana myös opiskelijahuollon ohjauksen suunnittelussa, kehittämisessä, toteuttamisessa ja arvioinnissa yhdessä lukion muun henkilökunnan kanssa. Ohjaus kuuluu kaikille opettajille. Jokaisella perusryhmällä on oma ryhmänohjaajansa. Ryhmänohjaaja (ro) on perusryhmänsä opiskelijoiden lähiohjaaja, joka perehdyttää opiskelijat kouluyhteisön jäseniksi ja seuraa heidän opintojensa sujumista. Ryhmänohjaaja edistää ryhmäläistensä viihtymistä ja hyvinvointia sekä yksilö- että yhteisötasolla. Ryhmänohjaajien ja huoltajien välisellä yhteistyöllä tuetaan opiskelijan hyvinvointia, opiskelua ja opiskeluedellytyksiä. Ryhmänohjaaja saa tukea työhönsä lukionsa opintoohjaajalta, erityisopettajalta, rehtorilta, terveydenhoitajalta ja muilta kouluyhteisön jäseniltä. Työssään ryhmänohjaaja luo itse omat toimintatapansa yhteisten pelisääntöjen sisällä sekä toimii linkkinä omien opiskelijoidensa ja heidän huoltajiensa sekä koko kouluyhteisön välillä. Opinto-ohjaaja antaa tukea ja ohjausta lukio-opiskelun käytäntöihin opiskelutaitoihin ja elämänhallintaan aine- ja kurssivalintoihin kiinnostuksien ja vahvuuksien kartoittamiseen yo-tutkinnon suunnitteluun ammatilliseen suuntautumiseen ja jatkokoulutusvaihtoehtojen kartoittamiseen Opinto-ohjaaja osallistuu tarvittaessa opiskelijahuollollisiin tehtäviin tarkistaa opiskeluvaikeuksien ilmaantuessa nuoren kokonaistilanteen ja opintoohjelman yhdessä nuoren kanssa

8 8 tiedottaa tarvittaessa huolestaan opiskelijan huoltajalle keskusteltuaan ensin asiasta opiskelijan kanssa ohjaa opiskelijan eteenpäin tarvittaessa muihin asiantuntijapalveluihin, esimerkiksi erityisopettajalle, kuraattorille, psykologille tai koulun ulkopuoliselle toimijalle tekee opintojen pidentämissuunnitelman yhdessä opiskelijan kanssa, tarvittaessa mukana ovat myös huoltajat; tiedottaa huoltajalle asiasta järjestää ja osallistuu tarpeen mukaan huoltajatapaamisiin Ryhmänohjaajan tehtävät 1) Yksilötyö (opiskelijan opintomenestyksen, poissaolojen ja hyvinvoinnin seuranta) pitää viikoittaisen ryhmänohjaustuokion valvoo säännöllistä koulunkäyntiä ja seuraa opiskelijan poissaoloja viikoittain ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin perehdyttää koulun käytänteisiin ja ohjeisiin haastattelee ryhmänsä opiskelijat (1.vuoden syksyllä) havainnoi ryhmänsä opiskelijoiden hyvinvointia tavatessaan opiskelijoita tarkistaa opiskelijan opiskelumenestyksen jaksoittain (hylätyt ja keskeneräiset kurssit, heikentyneet arvosanat ja kokonaiskurssikertymän) keskustelee opiskelijan kanssa sekä tarvittaessa opinto-ohjaajan ja aineenopettajan kanssa, jos huoli nuoresta syntyy on opiskelijan luvalla yhteydessä alaikäisen huoltajaan, kun hänellä on huoli opiskelijasta ohjaa tarvittaessa opiskelijan opinto-ohjaajan, erityisopettajan tai terveydenhoitajan luokse osallistuu tarvittaessa opiskelijapalavereihin kannustaa, tukee ja motivoi opiskelijoitansa myöntää 1-3 päivän loman 2) Yhteistyö kodin kanssa osallistuu ohjausryhmänsä vanhempainiltojen suunnitteluun ja toteutukseen pitää yhteyttä huoltajiin opiskelijan hyvinvoinnin edistämiseksi osallistuu tarvittaessa huoltajatapaamisiin 3) Yhteisötason työ (opiskelijaryhmät, lukioyhteisö) toimii oman ryhmänsä lähiohjaajana tiedottaa opiskelijoita ajankohtaisista asioista ro-tuokioilla ja Wilman kautta osallistuu lukion yhteisten vuosikursseittain järjestettävien tilaisuuksien järjestelyihin ja toteutukseen yhteisöllisyyden vahvistamiseksi lukiokohtaisesti sovitulla tavalla esim. teemapäivät, vanhojen tanssit, penkkarit, yo-juhla jne.

9 9 Aineenopettaja huolehtii opiskelijoiden hyvinvoinnista mm. seuraamalla kurssien suorittamista ja opiskelijoiden opetukseen osallistumista. Aineenopettaja havainnoi opiskelijoiden oppimista, työskentelyä, käyttäytymistä ja jaksamista oppitunneilla. Aineenopettaja seuraa omien kurssiensa opiskelijoiden hyvinvointia ja opiskelijoiden opetukseen osallistumista opettaa ja ohjaa oman oppiaineen kannalta keskeisiä ja tärkeitä oppimaan oppimisen tapoja konsultoi tarvittaessa erityisopettajaa opiskelijoiden oppimisvaikeuksista sopii tarvittaessa opiskelijan kanssa tukiopetuksesta ja / tai muista opiskelujärjestelyistä osallistuu tarvittaessa huoltajatapaamisiin oppiaineensa asiantuntijana merkitsee päivittäin opiskelijoidensa poissaolot Wilmaan keskustelee opiskelijan kanssa, kun hänellä syntyy huoli opiskelijasta ja ilmoittaa tarvittaessa ryhmänohjaajalle kysyy opiskelijalta poissaolon syytä, jos opiskelija ei ole selvittänyt poissaoloaan aineenopettajalle. Jos syy ei selviä tai opiskelijaa ei tavoiteta, tiedottaa poissaoloista ryhmänohjaajalle sopii kurssin alussa yhdessä opiskelijoiden kanssa kurssin suorittamiseen ja arviointiin vaikuttavat näytöt ja pelisäännöt, esim. mahdolliset lisänäytöt poissaolojen takia. Sovitut säännöt annetaan kirjallisina esim. Wilmassa. Jos kurssi on esim. poissaolojen takia vaarassa keskeytyä, aineenopettaja informoi asiasta viipymättä opiskelijaa, alaikäisen huoltajaa ja ryhmänohjaaja hoitaa muut lukiokohtaisesti sovitut tehtävät Tutortoiminta. Tutortoiminnan tavoitteena on edistää lukion yhteisöllisyyttä ja turvallisuuden tunnetta. Tutoropiskelijoiden tavoitteena on helpottaa uusien opiskelijoiden sopeutumista uuteen opiskeluyhteisöön ja lukio-opiskeluun. Tutoropiskelijoina toimivat yleensä toisen vuosikurssin opiskelijat ja heidät valitaan tehtäväänsä ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Tutorit saavat tehtäviinsä koulutusta ja perehdytystä ja he voivat toimia tehtävässään joko yhden tai kaksi lukuvuotta. Tutorin tehtävät: toimii opinto-ohjaajien ja ryhmänohjaajien apuna ensimmäisen vuoden opiskelijoiden ohjauksessa ja perehdyttämisessä osallistuu lukion esittelytilaisuuksiin ja vanhempainiltoihin tarvittaessa vierailee tarvittaessa 9.luokissa kertomassa lukio-opiskelusta osallistuu lukioon kesken lukuvuoden saapuvien opiskelijoiden ohjaukseen pyrkii auttamaan yksin jääviä opiskelijoita pääsemään mukaan ryhmään

10 10 2. Yhteisöllinen opiskeluhuolto ja sen toimintatavat 10 Oppilaitoskohtainen, yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä edistää yhteisön hyvinvointia, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Se toteuttaa, seuraa ja kehittää yhteisöllistä opiskeluhuoltoa. Yhteisöllisen opiskeluhuoltoryhmän työ on ongelmien ennalta ehkäisyä, niiden varhaista tunnistamista ja tarvittavan tuen järjestämistä. Oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt Yhteisöllisessä opiskeluhuoltoryhmässä on opetushenkilöstön lisäksi tarvittaessa terveydenhuoltoa sekä psykologi- ja kuraattoripalveluja edustavia jäseniä ja se voi kuulla asiantuntijoita tarpeen mukaan. Yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä vastaa opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Sitä johtaa rehtori/oppilaitoksen määräämä henkilö. Oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän jäsenten tehtävät: Rehtori/oppilaitoksen määräämä henkilö Erityisopettaja Opettaja/ryhmänohjaaja Opinto ohjaaja Kouluterveydenhuolto Koulupsykologi Kuraattori/palveluohjaaja Tarvittaessa opiskelija/huoltajajäsen Vastaa ryhmän koollekutsusta ja toimii ryhmän puheenjohtajana sekä vastaa yksikkönsä opiskeluhuollosta. Tukee opiskelijoiden koulunkäyntiä ja hyvinvointia. Huolehtii opiskelijoiden hyvinvoinnista ja opintojen edistymisesta. Vastaa opiskelijoiden opintojen ohjauksesta. Vastaa opiskelijoiden terveyden seuraamisesta ja edistämisestä. Osallistuu kouluympäristön terveydellisten olojen seurantaan sekä koulun monialaiseen yhteistyöhön. Antaa opiskelun ja koulunkäynnin tukea ja ohjausta, jolla 1) edistetään koulu- ja opiskeluyhteisön hyvinvointia ja yhteistyötä perheiden ja muiden lähiyhteistyötahojen kanssa sekä 2) tuetaan lapsen/nuoren oppimista ja hyvinvointia sekä sosiaalisia ja psyykkisiä valmiuksia. Tukee opiskelijoiden hyvinvointia, myönteistä kokonaiskehitystä ja opiskelua sekä edistää hyvinvointia oppilaitosyhteisössä. Tuo tietoa opiskelijoiden/huoltajan havaitsemista ilmiöistä oppilaitosyhteisössä ja välittää yhteisöllisen opiskeluhuoltoryhmän terveiset muille opiskelijoille/huoltajille. 10 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 2 mom 2-kohta

11 11 Toimintatapoja suunnitellaan yhteistyössä opiskelijoiden, huoltajien, opettajien sekä muiden lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Kouluterveyskysely tehdään kahden vuoden välein, tulo- olo ja päättökyselyt kerran vuodessa. Muut mahdolliset arviointimenetelmat. Tähän oppilaitoskohtainen kuvaus: Opiskeluhuollon vuosikello, esim. eri kyselyt ja toimintamallit Yhteistyö oppilaitoksen ulkopuolisten lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien tahojen kanssa yhteisöllisen opiskeluhuollon kehittämisessä Oppilaitoksen ulkopuoliset yhteistyötahot osallistuvat opiskeluhuollon kehittämistyöhön pohtien opiskeluhuollon rakenteita, muotoja ja toimintatapoja yhteistyössä yhteisöllisen opiskeluhuoltoryhmän kanssa. 11 (Liite 1. Oppilaitoksen ulkopuoliset yhteistyötahot) Yhteistyö oppilaan ohjauksessa, koulutuksen siirtymävaiheissa sekä jatkoopintojen suunnittelussa Opinto-ohjaus, etsivät, mun juttu,... nivelvaihe, jälkiohjaus, Yhteistyö koulutuksen siirtymävaiheissa YLÄKOULUSTA LUKIOON JA TOISEN ASTEEN AMMATILLISEEN OPPILAITOKSEEN yhteistyö huoltajien ja oppilaan kanssa monialainen yhteistyö - 8. luokan laajaterveystarkastus - oppilaanohjaajan haastattelut - työelämään tutustumisjaksot, TET - jaksot - tutustumiskäynnit toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa - toisen asteen ammatillisista oppilaitoksista tehtävät vierailut ja koulutuksen esittely - yhteishakuun liittyvät vanhempainillat - yläkoulun oppilaanohjaajien ja toisen asteen opinto-ohjaajien yhteistyö - jälkiohjaus - 9. luokan jälkeen seuranta oppilaiden sijoittumisesta jatko-opintoihin tai työelämään. Seurannasta vastaavat seudun opinto-ohjaajat - oppilaan tai huoltajien luvalla tiedon siirto toisen asteen oppilaitokseen - tarvittaessa lausunto joustava hakua varten 11 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 25

12 12 Ohjaus jatkoon ammatillisen koulutuksen jälkeen: opintojen alussa OPO- infossa ja HOPS- keskustelussa kerrotaan AMK- opinnoista ja aikuiskoulutuksen jatko-opinnoista (at, eat) ohjataan myös ottamaan lukio-opintoja varsinkin, jos on alunpitäen suunnitelmissa jatkaa ammatillisen koulutuksen jälkeen AMKiin jatko-opinnoista keskustellaan ohjauskeskusteluissa koulutuksen aikana tarpeen mukaan FUTURE- päivä vuosittain: lähialueen neljä AMKia esittelevät koulutustaan sekä SAMIn aikuiskoulutus esitellään ohjaus AMK- hakuun opintojen loppuvaiheessa ja kerrotaan myös aikuiskoulutuksen at+eat koulutuksista Opiskelijan ohjaus siirryttäessä lukiosta Opiskelijan lukiovuosien aikana opiskelija tutustutetaan erilaisiin koulutusohjelmiin oppilaitosesittelyjen ja vierailujen muodossa. Lukuvuoden aikana pyritään toteuttamaan vähintään kaksi suunniteltua tutustumistapahtumaa yliopisto- tai AMK- kampuksille sekä osallistumaan valtakunnallisille jatko-opintokoulutusmessuille. Jokaiselle opiskelijalle suunnitellaan jatko-opiskelupolku ohjauskeskustelujen sekä sähköisten tukipalveluiden muodossa. Tässä vaiheessa opiskelija tekee henkilökohtaisen jatko-opintosuunnitelman. Lisäksi tätä työtä tukevoitetaan oppitunneilla annettavilla infoilla ryhmä- ja pienryhmäkokoonpanoissa. Lukion päätyttyä annetaan tarpeen mukaan jälkiohjausta syksyn ja kevään yhteishakujen alla. Liite Sosterin koulutth runko-ohjelma OPISKELUTERVEYDENHUOLTO Opiskeluterveydenhuollon palvelut kuuluvat lukioiden, ammatillista peruskoulutusta antavien oppilaitosten sekä korkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijoille. Sosiaali- ja terveysministeriö ohjaa ja valvoo opiskeluterveydenhuoltoa. Opiskeluterveydenhuollosta säädetään terveydenhuoltolaissa, Terveydenhuoltolaki 1326/2010 (Finlex). Opiskeluterveydenhuollon valtakunnallisesti yhtenäinen laatu- ja palvelutaso varmistetaan asetuksella, Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 338/2011 (Finlex) Opiskeluterveydenhuoltoon sisältyvät - opiskelijoiden terveyden ja opiskelukyvyn edistäminen

13 13 - opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä opiskeluyhteisön hyvinvoinnin turvaaminen ja parantaminen - terveyden- ja sairaanhoitopalvelut, joihin sisältyvät mielenterveyshäiriöiden ja päihdeongelmien varhainen toteaminen, hoito ja jatkohoitoon ohjaus sekä seksuaaliterveyttä edistävät palvelut ja suun terveydenhuollon palvelut - opiskelijan erityisen tuen ja tutkimuksen tarpeen varhainen tunnistaminen ja tarvittaessa tutkimuksiin ja hoitoon ohjaaminen Palveluiden järjestäminen Kunnan perusterveydenhuollon on järjestettävä opiskeluterveydenhuollon palvelut alueellaan sijaitsevien lukioiden, ammatillista peruskoulutusta antavien oppilaitosten sekä korkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijoille riippumatta heidän kotipaikastaan. Kunnissa laaditaan opiskeluterveydenhuollolle toimintaohjelma. Opiskeluterveydenhuollon palvelut järjestetään kokonaisuutena joko oppilaitoksessa tai keskitetyssä opiskeluterveydenhuollon toimipisteessä. Lukio HUOM: poista hemoglobiinit Lukioiden terveystarkastukset - käynti 1. vuoden opiskelijoilla terveydenhoitajalla (60 min) - käynti 2. vuoden opiskelijoilla terveydenhoitajalla (60 min) ja lääkärillä (30 min). Käynnin yhteydessä tehdään asevelvollisuustarkastus ja / tai ajokorttia varten vaadittava nuorison terveystodistus. - käynti 3. vuoden opiskelijoilla terveydenhoitajalla (30 min) tarvittaessa - käynti 4. vuoden opiskelijoilla terveydenhoitajalla (30 min) tarvittaessa Alkuinfo aloittaville ryhmille koulun alkaessa, missä kerrotaan opiskeluterveydenhuollosta ja Savonlinnan terveyspalveluista. 1. vuoden opiskelijan terveystarkastus Opiskeluterveydenhuollon opas STM 2006:12 Valtioneuvoston asetus 338/2011 neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveyden-huollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta. Keskeinen sisältö: - terveyskysely opiskeluterveydenhuolto haastattelu - tietojen päivittäminen, perustietokaavake, riskitiedot ja rokotustiedot tarkistetaan ja tehostetaan tarvittaessa. - fyysinen ja psyykkinen yleistila - pituus ja paino, BMI

14 14 - seulontakuulo 20 db tarvittaessa - kauko- ja lähinäkö, värinäkö tarvittaessa - hemoglobiini tarvittaessa - verenpaine - puberteettikehityksen ja kuukautisten alkamisen varmistaminen - rintojen omatoimisen tutkimisen opastaminen tytöille - mielialakysely BDI-13 tarvittaessa - Nuorten päihdemittari/opiskeluterveydenhuolto (ADSUME/AUDIT) - Huomioitava oppimiseen liittyvät ongelmat esim. lukihäiriö ( ) Selvitetään oppimiseen liittyvät aiemmat tutkimukset ja huolehditaan niiden päivittäminen tarvittaessa. Keskustelu: - opiskelijan kokemus omasta terveydestään - henkilökohtainen terveydenhoito ja oikea terveyspalveluiden käyttö - opiskelijan ja perheen terveystottumukset, hampaiden hoito - D-vitamiinivalmistetta käytetään 10 µg/vrk ympäri vuoden 18-vuotiaaksi asti - päihteet ja tupakka (AHTUP) - seurustelu ja seksuaaliterveys (sukupuolitaudit), raskaudenehkäisy - opiskelu ja vapaa-aika, koulukiusaaminen, väkivalta - psyykkinen jaksaminen - ihmissuhteet, perhetilanne/ yksin asuminen, tukiverkosto - taloudellinen tilanne Jaettava materiaali yksilöllisen tarpeen mukaan (esim. ravinto, painonhallinta, raskauden ehkäisy, seksitaudit, rintojen tutkiminen, ergonomia, ihonhoito) Hammashuolto: Yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaan. Katso hammashuollon ohje. 2. vuoden opiskelijan terveystarkastus Keskeinen sisältö: Terveydenhoitaja - asevelvollisuus- ja/tai ajokorttitarkastus - Puolustusvoimien kyselylomake palvelusta ja terveydentilan tutkimista varten - tietojen päivittäminen, perustietokaavake, riskitiedot ja rokotustiedot tarkistetaan ja tehostetaan tarvittaessa. - fyysinen ja psyykkinen yleistila - pituus ja paino, BMI - seulontakuulo 20 db - näkö ja värinäkö - Hb - verenpaine - iho - allergiat

15 15 - sairaudet ja lääkitys - Audit päihdemittari opiskeluterveydenhuoltoon - tupakointi (AHTUP) - mielialakysely BDI-13 tarvittaessa Keskeinen sisältö: Lääkäri - asevelvollisuustarkastus, Puolustusvoimien lääkärinlausunto terveydentilasta (PVTTLlomake) - tarvittaessa Nuorisonterveystodistus (N-TTOD) Keskustelu: kuten 1. vuoden terveystarkastuksessa. Asevelvollisuuspalvelukseen asennoituminen. Jaettava materiaali yksilöllisen tarpeen mukaan Hammashuolto: Yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaan vuoden opiskelijan terveystarkastus Tehdään tarvittaessa. Keskustelu: - mieltä askarruttavat asiat ja mahdolliset pelot erityisesti ylioppilaskirjoituksiin liittyen - ammatinvalintaan ja jatko-opiskeluun liittyvät suunnitelmat - työelämään siirtyminen - itsenäistyminen ja aikuistuminen - kotoa pois muuttaminen Opiskelun päätyttyä paperiset terveydenhuollon asiakirjat arkistoidaan opiskelijan kotikunnan terveyskeskukseen. Toisen asteen opiskeluterveydenhuollon määräaikaiset terveystarkastukset Terveydenhuoltolain 17 :ssä ja valtioneuvoston asetuksen 9 :n 1 momentin 5 ja 6 kohdassa säädetään opiskelijoiden terveystarkastuksista. Terveydenhuoltolain mukaan opiskeluterveydenhuoltoon sisältyy opiskelijan terveyden ja hyvinvoinnin sekä opiskelukyvyn seuraaminen ja edistäminen, johon sisältyvät muun muassa lukion ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoille kaksi määräaikaistarkastusta ja kaikille opiskelijoille terveystarkastukset yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Opiskeluterveydenhuollon opas (STM 2006:12) sekä asetuksen perustelut ja soveltamisohjeet (STM 2009:20) määrittelevät terveystarkastuksen sisällöt tarkemmin.

16 16 Terveystiedon opetuksen sisällön suunnittelussa huomioidaan Kouluterveyskyselyn oppilaitoskohtaisten tulosten mukaiset tarpeet ja hyödynnetään opiskeluterveydenhuollon henkilökunnan kokemusperäistä tietoa opiskelijoiden terveydestä. (Opiskeluterveydenhuolto tekee yhteistyötä terveystiedon ja ammatillisten tutkinnon osien opettajien kanssa esim. analysoimalla selvityksistä ja tutkimuksista tullutta oppilaitoskohtaista tietoa. terveydenhoitaja voi tarvittaessa tukea terveystiedon opettajia opetuksen suunnittelussa sekä käydä oppitunneilla keskustelemassa eri opiskelijaryhmien kanssa heitä askarruttavista asioista.) Ammatillinen oppilaitos Ammattioppilaitosten terveystarkastukset: - käynti 1. vuoden opiskelijoilla terveydenhoitajalla (60 min). - erityisopiskelijoille ja opiskelijoille, joilla on opiskelualaan ja tulevaan ammattiin vaikuttava pitkäaikaissairaus tai vamma tehdään koululääkärin tarkastus ensimmäisenä opiskeluvuonna (30min). - opiskelijoille, jotka joutuvat opiskeluaikanaan alttiiksi erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttaville töille, tehdään lääkärintarkastus opintojen alussa sekä tarvittaessa määräaikaistarkastuksia. Jos opiskelijavalinnan yhteydessä on vaadittu lääkärintodistus, erillistä lääkärin tarkastusta ei tarvitse enää tehdä, ellei terveydenhoitajan tarkastuksessa ilmene siihen uutta tarvetta. Yläasteella kirjoitettu nuorison terveystodistus ei korvaa toisella asteella lääkärintarkastusta. - käynti toisen vuoden opiskelijoilla terveydenhoitajalla (60 min) ja lääkärillä (30 min). Käynnin yhteydessä tehdään asevelvollisuustarkastus ja/tai ajokorttia varten vaadittava nuorison terveystodistus. - käynti 3. vuoden opiskelijoilla terveydenhoitajalla (30 min) tarvittaessa. Toisen asteen oppilaitoksissa terveystapaamiset ovat ensimmäisellä ja toisella vuosiluokalla. Lääkärin tarkastus tehdään kerran opintojen aikana, ellei lääkärin todistusta ole vaadittu jo opiskelijaksi hyväksymisen yhteydessä. Terveystarkastuksen painopiste on nuorissa opiskelijoissa, mutta opintotukeen oikeutetut aikuisopiskelijat voivat halutessaan varata ajan terveystarkastukseen. Myös aikuisopiskelijoille pyritään pitämään alkuinfo-tunti ja he täyttävät terveyskysely - kaavakkeen. Opiskeluterveydenhuolto ei kutsu terveystarkastukseen niitä opiskelijoita, joilla on jo aiempi toisen asteen tutkinto. Opiskelijat hakeutuvat omaehtoisesti opiskeluterveydenhuollon palveluihin niitä tarvitessaan. Ammatillisissa oppilaitoksissa on huomioitava opiskeltavaan ammattiin liittyvät työsuojelulliset seikat (terveysriskit, niiden ehkäisy esim. suojainten käyttö ja ergonomia) ja aikuisopiskelijoilla erityisesti aikaisemmat altisteet työssä, sairaudet ja niiden hoito. Opiskelija ohjataan tarvittaessa lisätutkimuksiin joko erikoissairaanhoidon poliklinikalle tai ammattitautia epäiltäessä myös työlääketieteen poliklinikalle. Oppilaitoksilla on lakisääteinen vakuutus, joka korvaa ammattitaudin selvittämiseksi tehtävät tutkimukset

17 17 Aloittaville ryhmille pidetään alkuinfo-tunti opintojen alkaessa. Tunnilla kerrotaan opiskeluterveydenhuollosta ja Savonlinnan terveyspalveluista. 1. vuoden opiskelijan terveystarkastus Opiskeluterveydenhuollon opas STM 2006:12 Valtioneuvoston asetus 338/2011 neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveyden-huollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta. Keskeinen sisältö: - terveyskysely opiskeluterveydenhuolto haastattelu - tietojen päivittäminen, perustietokaavake, riskitiedot ja rokotustiedot tarkistetaan ja tehostetaan tarvittaessa. Vaadittavat rokotukset sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille - fyysinen ja psyykkinen yleistila - pituus ja paino, BMI - seulontakuulo 20 db tarvittaessa - kauko- ja lähinäkö, värinäkö tarvittaessa - hemoglobiini tarvittaessa - verenpaine - puberteettikehityksen ja kuukautisten alkamisen varmistaminen - rintojen omatoimisen tutkimisen opastaminen tytöille - mielialakysely BDI-13 tarvittaessa - Nuorten päihdemittari/opiskeluterveydenhuolto (ADSUME/AUDIT) - Huomioitava oppimiseen liittyvät ongelmat esim. lukihäiriö ( ) Selvitetään oppimiseen liittyvät aiemmat tutkimukset ja huolehditaan niiden päivittäminen tarvittaessa. Keskustelu: - opiskelijan kokemus omasta terveydestään - henkilökohtainen terveydenhoito ja oikea terveyspalveluiden käyttö - opiskelijan ja perheen terveystottumukset, hampaiden hoito - D-vitamiinivalmistetta käytetään 10 µg/vrk ympäri vuoden 18-vuotiaaksi asti - päihteet ja tupakka (AHTUP) - seurustelu ja seksuaaliterveys (sukupuolitaudit), raskaudenehkäisy - opiskelu ja vapaa-aika, koulukiusaaminen, väkivalta - psyykkinen jaksaminen - ihmissuhteet, perhetilanne/ yksin asuminen, tukiverkosto - taloudellinen tilanne Jaettava materiaali yksilöllisen tarpeen mukaan (esim. ravinto, painonhallinta, raskauden ehkäisy, seksitaudit, rintojen tutkiminen, ergonomia, ihonhoito) Hammashuolto: Yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaan. Katso hammashuollon ohje.

18 18 2. vuoden opiskelijan terveystarkastus Keskeinen sisältö: Terveydenhoitaja - asevelvollisuus- ja/tai ajokorttitarkastus - Puolustusvoimien kyselylomake palvelusta ja terveydentilan tutkimista varten - tietojen päivittäminen, perustietokaavake, riskitiedot ja rokotustiedot tarkistetaan ja tehostetaan tarvittaessa. Vaadittavat rokotukset sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille - fyysinen ja psyykkinen yleistila - pituus ja paino, BMI - seulontakuulo 20 db - näkö ja värinäkö - Hb - verenpaine - iho - allergiat - sairaudet ja lääkitys - Audit päihdemittari opiskeluterveydenhuoltoon - tupakointi (AHTUP) - mielialakysely BDI-13 tarvittaessa Keskeinen sisältö: Lääkäri - asevelvollisuustarkastus, Puolustusvoimien lääkärinlausunto terveydentilasta (PVTTLlomake) - tarvittaessa Nuorisonterveystodistus (N-TTOD) Keskustelu: kuten 1. vuoden terveystarkastuksessa. Asevelvollisuuspalvelukseen asennoituminen. Jaettava materiaali yksilöllisen tarpeen mukaan Hammashuolto: Yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaan. Yksilöllisen tarpeen mukainen terveystarkastus Tehdään tarvittaessa. Yhteistyö ja käytänteet oppilaitosympäristön terveellisyyden, turvallisuuden sekä oppilaitosyhteisön hyvinvoinnin tarkastuksissa Oppilaitosyhteisön terveellisyyttä, turvallisuutta ja toimintaohjeiden toteutumista seurataan ja arvioidaan suunnitelmallisesti yhteistyössä kouluterveydenhuollon ja muiden tarvittavien

19 19 viranomaisten kanssa. Paikallinen yhteistyö tukee tarkoituksenmukaista toimintaa turvallisuutta vaarantavissa tilanteissa ja niiden ennaltaehkäisyssä. Tähän oppilaitoskohtainen kuvaus: Paikallinen yhteistyö Oppilaitosympäristön terveellisyydestä, turvallisuudesta ja esteettömyydestä huolehditaan säännöllisesti 12. Joka kolmas vuosi toteutetaan oppilaitosympäristön terveydellisten olosuhteiden ja turvallisuuden tarkastukset. Tarkastukseen osallistuvat kouluterveydenhoitajan ja terveystarkastajan lisäksi koulutuksen järjestäjä, oppilaiden edustaja ja oppilaitoksen henkilökunnan edustaja. Tarkastukseen voidaan kutsua lisäksi muita asiantuntijoita. Samassa yhteydessä tehdään terveydensuojelulain 13 mukainen määräaikaistarkastus terveystarkastajan aloitteesta. Terveystarkastaja tekee tarkastuksesta tarkastuspöytäkirjan. Yhteistyö terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välillä Kouluterveydenhuollon ja terveystiedon opetuksen sisällöissä otetaan huomioon valtakunnallisen kouluterveyskyselyn sekä seudullisesti että oppilaitoskohtaisesti koottu tieto lasten ja nuorten terveyskäyttäytymisestä. Järjestyssäännöt Oppilaitoksen järjestyssäännöt lisäävät oppilaitosyhteisön turvallisuutta, viihtyisyyttä ja sisäistä järjestystä 14. Tähän oppilaitoskohtainen kuvaus: Oppilaitoksen järjestyssäännöt Poissaolojen seuraaminen, niistä ilmoittaminen ja niihin puuttuminen oppilaitoskohtaiset poissaolokäytännöt: KELA ILMOITUS: Säännöllinen yhteydenpito oppilaitoksen ja kodin välillä helpottaa yhteistyötä mahdollisten ongelmien ilmetessä. 12 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 4 1 mom. 13 Terveydensuojelulaki Perusopetuslaki 29 4 ja 5 mom. (1267/2013)

20 20 Ryhmänohjaaja seuraa säännöllisesti oppilaiden poissaoloja. Opettaja puuttuu oppilaan epämääräisiin ja toistuviin poissaoloihin ja myöhästymisiin keskustelemalla oppilaan kanssa ja olemalla yhteydessä huoltajiin. Jos tilanne ei näillä toimenpiteillä korjaannu, opettaja kokoaa monialaisen asiantuntijaryhmän, joka päättää jatkotoimenpiteistä. Opettaja puuttuu välittömästi luvattomiin poissaoloihin. Liite 4. (Poissaoloihin ja myöhästelyihin puuttuminen Savonlinnan kaupungin perusopetuksessa) Oppilaitoksen yhteisöllisessä oppilashuoltoryhmässä seurataan yleisesti oppilaiden poissaoloja mahdollisena oppilashuollollisena ilmiönä, johon tulee puuttua. Tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus Tapaturmien ehkäisyyn liittyvässä ohjeistuksessa otetaan huomioon tapaturmien torjunnan kansalliset linjaukset ja ohjeistukset sekä toiminnan edellyttämä yhteistyö. Opiskeluhuollon yhteistyössä sovitaan tapaturmien ennaltaehkäisyyn, ensiapuun, hoitoon ohjaukseen ja tapaturmien seurantaan liittyvistä menettelytavoista. Niistä annetaan tietoa oppilaalle ja huoltajalle. Koulutapaturmien ehkäisy ja ensiapu ovat osa oppilaitoskohtaista oppilaitoksen turvallisuussuunnitelmaa, joka laaditaan rehtorin, koulun henkilöstön, kouluterveydenhuollon ja oppilaskunnan yhteistyönä. Oppilaitoksessa on oltava tarkoituksenmukainen ensiapuvälineistö. Sen kunnosta ja täydentämisestä vastaavat rehtorin nimeämä opettaja. Terveydenhoitajan tehtävänä on tarkastaa välineistö säännöllisesti. Koulutapaturmista saadaan tietoa kouluterveydenhoitajalta sekä vahinkoilmoituksista. Tilastoinnista saatua tietoa tarkastellaan yhteisöllisessä opiskeluhuoltoryhmässä ja tietoa hyödynnetään tapaturmien ennaltaehkäisyssä. Tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen Oppilaitoksen aikuisten tulee puuttua opiskelijoiden päihteiden käyttöön ja tehdä asiassa tarvittaessa yhteistyötä opiskeluhuoltohenkilöstön kanssa. Painopisteenä on ennaltaehkäisevä työ. Tupakointi on kielletty kaikessa oppilaitoksen toiminnassa ml. opintoretket. Opiskeluhuollollisten toimien lisäksi oppilaitoksen käytettävissä ovat tupakkalain suomat mahdollisuudet. Terveystarkastusten yhteydessä selvitetään opiskelijoiden päihteiden käyttöä. Kouluterveydenhuollon tehtävänä on neuvoa ja auttaa tupakoinnin sekä päihteiden käytön lopettamisessa ja järjestää tarvittaessa hoitoonohjaus. Tarvittaessa tehdään lastensuojeluilmoitus. Mikäli päihteiden käyttöä ilmenee opiskelijoiden kesken laajemmin,

21 21 yhteistyötä voidaan lisätä alueellisesti esim. poliisin, nuorisotyön, huoltajien ja järjestöjen kanssa. Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä 15 Opiskeluhuoltosuunnitelmaan liitetään suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Suunnitelma otetaan käyttöön ja sen noudattamista ja toteutumista seurataan omavalvonnalla (ks. luku 5.4.5) Suunnitelmassa otetaan huomioon sekä opiskelijoiden keskinäiset että opiskelijoiden ja aikuisten väliset vuorovaikutussuhteet oppilaitoksessa. Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön 16. Siihen kuuluu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on opiskelijoiden ja oppilaitoksen henkilökunnan turvallisuuden takaaminen kaikissa tilanteissa. Oppimisympäristön turvallisuuden edistäminen on osa oppilaitosyhteisön toimintakulttuuria. Se on otettava huomioon koulun kaikessa toiminnassa. Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy sekä siihen puuttuminen kuuluu kaikille oppilaitosyhteisössä työskenteleville. Tähän oppilaitoskohtainen kuvaus: Oppilaitoksen oma toimintamalli kiusaamisen ehkäisemiseen ja siihen puuttumiseen. Opettaja tai rehtori ilmoittaa oppilaitoksessa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta tilanteeseen osallistuneiden huoltajille 17. Tarvittaessa tehdään yhteistyötä eri viranomaisten kanssa. Opiskeluhuollon tavoitteena on tukea toimintakyvyn säilymistä myös fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta vaarantavissa tilanteissa. Erilaisissa ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa sekä niiden edellyttämässä jälkihoidossa huolehditaan opiskleijan ja koko yhteisön tarvitsemasta psykososiaalisesta tuesta. Tähän oppilaitoskohtaisesti nimetyt vastuuhenkilöt. Opiskelijoille, heidän huoltajilleen ja oppilaitoksen henkilöstölle annetaan tietoa väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän erilaisista ilmenemistavoista, ennaltaehkäisystä ja oppilaitosyhteisön toimintatavoista näissä tilanteissa sekä oppilaitoksessa sovellettavista järjestysmääräyksistä. Ohjeet käydään läpi aina uuden viranhaltijan perehdyttämisessä ja ne ovat nähtävänä koulun opettajanhuoneissa ja kotisivuilla. Ohjeet käydään läpi myös oppilaitosten vanhempainilloissa. 15 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 2 mom. 4-kohta ja perusopetuslaki 29 3 mom. (1267/2013) 16 Perusopetuslaki 29 1 mom. (1267/2013) 17 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 2 mom. 4-kohta ja perusopetuslaki 29 3 ja 7 mom. (1267/2013)

22 22 Kaikilla oppilaitoksen aikuisilla on velvollisuus puuttua opiskelijan häiritsevään käyttäytymiseen oppitunneilla, retkillä tai välitunnilla. Jos opiskelija sotkee oppilaitoksen tiloja tai omaisuutta, hänet voidaan laittaa siivoamaan sotkunsa. Siivoaminen ei ole rangaistus, vaan se kuuluu opiskelijan velvollisuuksiin. Epäasiallisesta käytöksestä voi seurata kasvatuskeskustelu, jossa käydään tilanne läpi, ja pohditaan sen syitä ja seurauksia. Opiskelijan määrää kasvatuskeskusteluun koulun opettaja tai rehtori. Tarvittaessa kasvatuskeskusteluun pyydetään opiskelijan huoltaja. Häiriökäyttäytymisestä ilmoitetaan aina huoltajille. 13 Opettajalla ja rehtorilla on oikeus tarkastaa ja ottaa pois oppilaan tavarat, jos on perusteltua epäillä että oppilaalla on vaarallisia esineitä tai aineita tai keskittymistä ja opetusta häiritseviä tavaroita, esim. kännykkä. Tavaroiden tarkastustilanteessa paikalla on kaksi aikuista, joista toisen oppilas saa itse valita. Tarkastus tehdään huomiota herättämättä, henkilökohtaista koskemattomuutta ja yksityisyyttä kunnioittaen. 13 Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa Kriisisuunnitelma Opiskeluhuoltosuunnitelmassa määritellään toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa. Kriisisuunnitelma (Liite 5. )valmistellaan yhteistyössä tarvittavien viranomaisten kanssa ottaen huomioon muut uhka-, vaara ja kriisitilanteita koskevat ohjeistukset kuten pelastussuunnitelma. Fyysisen turvallisuuden edistäminen Fyysistä turvallisuutta edistetään huolehtimalla koulurakennukseen, opetustiloihin, opetusvälineisiin, opetuksen järjestämiseen, opetustilanteisiin ja välitunteihin sekä oppilaitosyhteisön ulkopuolella tapahtuvaan opetukseen liittyvistä turvallisuustekijöistä. Tämä varmistetaan säännöllisin väliajoin tehtävällä riskikartoituksella. Opetuksen järjestäjän tulee huolehtia siitä, että työelämään tutustumispaikka ja opiskelijan oppimisympäristö tutustumisaikana on opiskelijalle turvallinen. Turvallisuuden edistämisessä ja turvallisuutta vaarantavien tilanteiden ennaltaehkäisyssä noudatetaan turvallisuutta ohjaavaa lainsäädäntöä, eri oppiaineiden opetukseen laadittuja turvallisuusohjeita sekä muita paikallisia turvallisuutta koskevia linjauksia. Oppilaitosyhteisön turvallisuutta ohjaavat työturvallisuuslaki ja sen mukainen työsuojelun toimintaohjelma 18. Turvallisuutta ohjaa myös pelastuslain- ja asetuksen edellyttämä säädös pelastussuunnitelmasta 19. Pelastussuunnitelmaa on päivitettävä säännöllisesti ja siitä on tiedotettava tarvittavalla tavalla koulun koko henkilökunnalle. Oppilaitosyhteisön turvallisuuden edistämiseen kuuluvat myös tietoturvallisuuteen liittyvät 18 Työturvallisuuslaki 8, 9 ja Pelastuslaki (468/2003) 9 3 mom., Pelastusasetus (787/2003) 9 ja 10

23 23 toimintatavat. 3. Yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestäminen 20 Yksilökohtaisen opiskeluhuollon tavoitteena on seurata ja edistää opiskelijan kokonaisvaltaista hyvinvointia ja oppimista. Opiskelijan tarvitsemaa tukea annetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Opiskelijoiden yksilölliset edellytykset, voimavarat ja tarpeet otetaan huomioon sekä opiskelijahuollon tuen rakentamisessa että koulun arjessa. Yksilökohtainen opiskeluhuolto perustuu aina opiskelijan suostumukseen 21. Kouluterveydenhoitaja on tavattavissa koulupäivinä ennalta ilmoitettuina aikoina. Tarvittaessa järjestetään myös iltavastaanottoja. Terveystarkastusten lisäksi terveydenhoitaja huolehtii tarvittavasta ensiavusta ja sairaanhoidosta. Kun kouluterveydenhoitaja ei ole välittömästi käytettävissä, tarvittavan ensiavun antaa muu henkilökunta. Koululääkäri on oppilaitoksessa erikseen sovittuina ajankohtina. Hän tekee pääasiassa vain suunnitelman mukaiset terveystarkastukset. Hammashuolto kutsuu opiskelijan henkilökohtaisen suunnitelman mukaan tarkastuksiin. Hoitokäynti on mahdollista koulupäivän aikana, kun siitä ilmoitetaan opettajalle ennakkoon. Opiskelijan sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen koulussa Opiskelijan sairauden vaatiman hoidon ja lääkityksen järjestäminen Opiskelijan tarvitseman lääkityksen sekä hoidon tukeminen oppilaitoksessa sovitaan monialaisesti ja tapauskohtaisesti yhdessä huoltajien, opiskelijan, kouluterveydenhuollon, oppilaitoksen henkilöstön ja hoitavan tahon kanssa suullisesti ja kirjallisesti. Kouluterveydenhuollolla on kokonaisvastuu opiskelijan terveydenhuollosta, joten kouluterveydenhuollon on saatava tieto opiskelijan yhteyksistä erikoissairaanhoitoon, hänen saamasta hoidosta sekä tehdyistä tutkimuksista. Erityisruokavalion järjestäminen Opiskelijaruokailussa huomioidaan allergiat ja eri kieli- ja kulttuuritaustaisten opiskelijoiden esteellisyys. Allergioista ja muusta esteellisyydestä ilmoitetaan oppilaitoksen ruokapalveluun erityisruokavaliolomakkeella. Lomake varmennetaan kouluterveydenhuollossa. (Liite 9) Erityisruokavaliot valmistetaan vain todellisen tarpeen mukaan, ei mieltymysten pohjalta. Yhteistyössä opiske3lijan, hänen huoltajiensa sekä kouluterveydenhuollon henkilöstön kanssa sovitaan tarvittaessa tukitoimista ja seurannasta opiskelijan yksilöllisissä ravitsemukseen sekä terveyden tai sairauden hoitoon liittyvissä tarpeissa. Kaikkien ruokien 20 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 2 mom 2-kohta 21 Eduskunnan sivistysvaliokunnan mietintö 14/2013

24 24 perustana ovat terveydelliset perusperiaatteet ja tieto ruoan alkuperästä. Kouluateria kattaa noin kolmanneksen oppilaan päivittäisestä energiantarpeesta. Integroitu erityisopetus ammatillisessa koulutuksessa Erityisopetuksen avulla ja tehostetuin tukitoimin vastataan haasteeseen koko ikäluokan kouluttamisesta. Erityisopetus on opiskelijan yksilölliset tarpeet huomioivaa opetusta. Erityisopetusta annetaan opiskelijalle, jolla on oppimiseen tai elämänhallintaan liittyviä vaikeuksia. Tavoitteena on, että opiskelija suorittaa erityisopetuksen antaman tuen avulla perustutkinnon opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Erityisopetuksessa korostetaan opiskelijan vahvuuksia. Opiskelijalle, joka tarvitsee erityistä tukea opinnoissaan, laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, HOJKS. Ryhmänohjaaja laatii HOJKSin yhdessä opiskelijan, huoltajan ja erityisopetuksen henkilöstön kanssa. Erityisopetusta toteutetaan ensisijaisesti integroituna erityisopetuksena, jolloin opiskelija opiskelee pääsääntöisesti samassa ryhmässä muiden opiskelijoiden kanssa. Tarvittaessa opetusta eriytetään pienempiin ryhmiin tai yksilöopetukseksi. Erityisopetus voi olla esimerkiksi erilaisia opetusmenetelmiä, yksilöllistä oppimisen ohjausta, koulunkäyntiavustajan tai erikoisammattihenkilön läsnäoloa, elämänhallintataitojen opiskelua, yksilöllisten opiskelupolkujen luomista ja opiskelijan tarvitsemien apuvälineiden hankkimista. Opiskelijahuollon antamat tukitoimet ovat myös osa integroitua erityisopetusta. Opiskelijat voivat hetkellisesti siirtyä erityisopettajan toteuttamaan yksilölliseen opetukseen, jos opinnot eivät erityisistä opetus- ja tukitoimista huolimatta etene. Tarvittaessa tavoitteita, ammattitaitovaatimuksia voidaan mukauttaa. Tämä tarkoittaa tavoitteiden helpottamista alle T1-tason, jolloin opiskelijalle laaditaan tutkinnon osasta tai pienemmästä osasta uudet tavoitteet perustuen tutkinnon perusteisiin. Mukauttamisesta sovitaan yhdessä opiskelijan, huoltajan, ammatinopettajan ja erityisopettajan kanssa. Lukion erityisopetus Lukion erityisopettajan työ liittyy opiskelun tukitarpeiden kartoituksiin opiskelijaryhmittäin sekä yksittäisen opiskelijan opiskelun tehostetun tuen järjestelyihin: tuen tarpeen arviointiin, perusteiden selvittelyyn (esimerkiksi lukitestaus), opiskelun tuen suunnitteluun ja oppimisen etenemisen seurantaan sekä tarvittaessa opettajien konsultointiin tukijärjestelyissä. Erityisopettajan tehtävänä on myös laatia opiskelijan käyttöön lausunnot muiden asiantuntijoiden tekemien tukitarveselvitysten taustatiedoiksi sekä omalta osaltaan lausunnot ylioppilastutkintolautakunnalle tuen hakemiseksi ylioppilaskirjoituksiin. Resurssien salliessa erityisopettajan keskeistä työtä olisi lisäksi opiskelutekninen neuvonta ja ohjaus tukikursseina ja yksilöllisesti. SORA -lisäys

25 25 Opiskeluhuollon tuki kurinpitorangaistuksen tai opetukseen osallistumisen epäämisen yhteydessä Kurinpitorangaistuksia ovat kirjallinen varoitus ja ma a ra aikainen erottaminen. Yleensa ennen kirjallisen varoituksen antamista - asia yksilo ida a n - opiskelijaa kuullaan - opiskelijaa ojennetaan - asiasta ilmoitetaan huoltajille - opiskelijan kanssa ka yda a n kasvatuskeskustelu - opiskelijalle ma a ra ta a n ja lki-istunto - kaikki tehdyt toimenpiteet dokumentoidaan - rehtorin virallinen hallintopa a to s valitusosoituksin Ma a ra aikainen erottaminen - ma a ra aikaista erottamista edelta a kirjallinen varoitus - asia yksilo ida a n - opiskelijaa kuullaan - huoltajille varataan tilaisuus tulla kuulluiksi - tehda a n suunnitelma oppimisen ja koulunka ynnin tueksi - kaikki tehdyt toimenpiteet dokumentoidaan - opiskelijan erottamisesta eninta a n kolmeksi kuukaudeksi pa a tta a sivistyslautakunta, pa a to s tehda a n valitusosoituksin Opiskelijalla on oikeus opiskeluhuollon palveluihin. Asiantuntijaryhmän kokoaminen, suostumuksen hankkiminen sekä ryhmän yhtenäiset menettelytavat yksittäistä opiskelijaa koskevan asian käsittelyssä Asiantuntijaryhmä kootaan yksittäisen opiskelijan tai oppilasryhmän tuen tarpeen selvittämiseksi ja opiskeluhuollon palvelujen järjestämiseksi. Ryhmän kokoaa opetushenkilöstön tai opiskeluhuollon palveluiden edustaja eli luokanopettaja / luokanvalvoja / ryhmänohjaaja, erityisopettaja, oppilaanohjaaja, psykologi, kuraattori, palveluohjaaja tai terveydenhoitaja. Vastuuhenkilö ja kirjaaja valitaan ryhmän jäsenten keskuudesta. Vastuuhenkilön tehtävänä on vastata kaikkien ryhmän jäsenten toimenpiteiden kirjautumisesta oppilashuoltokertomukseen. Ryhmän monialainen kokoonpano perustuu tapauskohtaiseen harkintaan ja käsiteltävään asiaan. Asiantuntijoiden nimeäminen ryhmän jäseniksi edellyttää oppilaan tai huoltajan suullista suostumusta. Yksilöity kirjallinen suostumus tarvitaan, kun asiantuntijaksi kutsutaan koulun ulkopuolinen henkilö tai oppilaan läheinen.

26 26 Kuva 2. Yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittely opiskeluhuollossa. Opiskeluhuoltokertomusten laatiminen ja säilytys Yksittäistä opiskelijaa koskevan asian käsittelystä asiantuntijaryhmässä laaditaan opiskeluhuoltokertomus. Vastuuhenkilö kirjaa yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi välttämättömät tiedot opiskeluhuoltokertomukseen. Kirjauksia tekevät tarvittaessa myös muut asiantuntijaryhmän jäsenet. Kertomus laaditaan jatkuvaan muotoon, ja se etenee aikajärjestyksessä. Kertomukseen kirjataan yksittäisen opiskelijan nimi, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot sekä alaikäisen opiskelijan huoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot, kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammatti- tai virka-asemansa, kokoukseen osallistuneet henkilöt ja heidän asemansa, asian aihe ja vireille panija,