Opetussuunnitelma. Liite 4: Työpaikalla tapahtuva oppiminen ja ammattiosaamisen näytöt, toteuttamissuunnitelma. Ammatillinen peruskoulutus

Transkriptio

1 Opetussuunnitelma Liite 4: Työpaikalla tapahtuva, toteuttamissuunnitelma Ammatillinen peruskoulutus Hyväksytty 1.0/ Johtoryhmä

2 Opetussuunnitelma 4.0/ (44) Sisällysluettelo 1 Johdanto työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen Työelämään valmentautuminen Työssä Työssäoppimispaikan, näyttöpaikan ja näyttöjen määrittely Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen tavoitteet Työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja näyttöjen poikkeustilanteet Ammattiopisto Luovin näyttötoimielin Työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja ammattiosaamisen näyttöjä koskevat säädökset Opintososiaaliset edut työpaikalla tapahtuvan oppimisen aikana Maksuton ateria Koulumatkatuki Opintotuki ja kuntoutusraha Työpaikalla tapahtuva oppiminen työsopimussuhteessa Työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen Työpaikalla tapahtuvan oppimisen toteuttaminen, ohje Ammattiosaamisen näytön toteuttaminen, ohje Työpaikalla tapahtuvan oppimisesta ja ammattiosaamisen näytöistä tiedottaminen, opiskelijoiden valmentaminen sekä opiskelijan valmiuksien ja osaamisen arviointi Henkilöstölle tiedottaminen Opiskelijoiden tiedottaminen ja valmentaminen Opiskelijan valmiuksien ja osaamisen arviointi Työpaikan hakeminen Sopimuksen tekeminen Työpaikalla tapahtuvan oppimisen toteutus sekä ohjaus ja tuki Työpaikalla tapahtuvan oppimisen toteutus, ohje Perehdyttäminen Ohjaus ja tuki Ammattiosaamisen näytön suunnittelu toteutus sekä ohjaus ja tuki Henkilökohtaisen näyttösuunnitelman laatiminen Ammattiosaamisen näytön toteutus Ohjaus ja tuki Työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen arviointi Työelämään valmentautumisen arviointi Työssäoppimisen jatkuva arviointi Ammattiosaamisen näytön arviointi Työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen dokumentointi... 30

3 Opetussuunnitelma 4.0/ (44) Työelämään valmentautuminen todistuksessa Työssäoppiminen ja todistuksessa Työssäoppimistodistus Kokemusten jakaminen työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja näyttöjen jälkeen Työpaikalla tapahtuvan oppimisen kehittäminen Työpaikalla tapahtuva oppiminen ja työturvallisuus Oppilaitoksen vastuu Työnantajan vastuu Nuoret työntekijät ja työturvallisuus Vakuutukset ja vahingonkorvaus työpaikalla tapahtuvan oppimisen aikana Työpaikalla tapahtuvan oppimisen keskeyttäminen Opettaja keskeyttäjänä Työpaikkaohjaaja keskeyttäjänä Opiskelija keskeyttäjänä LIITE 1 Osapuolten tehtävät työpaikalla tapahtuvan oppimisen aikana LIITE 2 Osapuolten tehtävät ammattiosaamisen näytöissä LIITE 3 Nuoria työntekijöitä koskevat säädökset Laki nuorista työntekijöistä / Valtioneuvoston asetus nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä / Sosiaali- ja terveysministeriön asetus nuorille työntekijöille vaarallisten töiden esimerkkiluettelosta / LIITE 4 Työturvallisuus ja työsuojelu... 44

4 Opetussuunnitelma 4.0/ (44) 1 Johdanto työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen Työpaikalla tapahtuva oppiminen tarkoittaa työpaikalla aidossa työympäristössä ja työtilanteissa tapahtuvaa oppimista. Sitä toteutetaan valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa työelämään valmentautumisena. Ammatillisissa perustukinnoissa työpaikalla tapahtuva oppiminen on työssäoppimista, jonka yhteydessä opiskelijan osaamista voidaan arvioida ammattiosaamisen näytöillä. Työelämään valmentautuminen (tev) on työpaikalla tai oppilaitoksen aitoa työelämää vastaavissa oppimisympäristöissä tapahtuvaa henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaista, tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua. Työpaikkoina voidaan opiskelijan tavoitteiden mukaan käyttää myös työtoiminnan ja päivätoiminnan yksiköitä. Työelämään valmentautumisjaksot toteutetaan laajuudeltaan ja sisällöltään opiskelijan henkilökohtaisten tavoitteiden mukaisina. Jaksot suunnitellaan ammatinvalinnan tai työllistymisen kannalta riittävän pitkiksi ja monipuolisiksi. Työelämään valmentautumisen aikana opiskelija tutustuu työelämään ja omiin mahdollisuuksiinsa, oppii osan koulutuksen tavoitteista työpaikalla työtä tehden sekä valmentautuu näin tuleviin jatkoopintoihinsa tai työllistymiseen ja itsenäiseen elämään. Työelämään valmentautumisen avulla opiskelija saa tuntuman työelämästä jatkosuunnitelmiensa tueksi. Työssäoppimisella (top) tarkoitetaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävää ammatillisen perustutkinnon perusteiden mukaista koulutusta. Työssäoppimisen aikana osa tutkinnon tavoitteista opitaan työpaikalla. Työssäoppiminen on tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua, jonka laajuus on vähintään 20 opintoviikkoa. Työssäoppimisjaksojen pituus, jaksotus ja muut yksityiskohdat määritellään tarkemmin tutkintokohtaisissa opetussuunnitelmissa ja henkilökohtaisessa opetussuunnitelmassa (HOPS). Työssäoppiminen toteutetaan opiskelijan valmiuksien ja tarpeiden mukaisesti aidoissa työympäristöissä tai oppilaitoksen aitoa työelämää vastaavissa oppimisympäristöissä, kuten oppilaitoksen ravintoloissa tai kiinteistöpalveluissa. Vain poikkeustapauksissa opiskelija voi suorittaa työssäoppimisen oppilaitoksen työpajoissa tai harjoitusyrityksissä. Ammattiosaamisen näytössä opiskelija osoittaa tekemällä käytännön työtehtäviä aidoissa työtilanteissa, miten hyvin hän on saavuttanut ammatillisten opintojen tavoitteet ja työelämän edellyttämän ammattitaidon. Ammattiosaamisen ovat oppilaitoksen ja työelämän yhdessä suunnittelema, toteuttama ja arvioima työtilanne tai työprosessi. Ammattiosaamisen ovat ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa osa opiskelija-arviointia. Ammattiosaamisen ajoitetaan koulutuksen ajalle opiskelijan henkilökohtaisen opetussuunnitelman (HOPS) mukaisesti. Ammattiosaaminen osoitetaan ensisijaisesti työssäoppimisen yhteydessä aidossa työpaikassa. Ammattiosaamisen voi osoittaa myös työpaikan oloja mahdollisimman aidosti vastaavassa oppimisympäristössä kuten oppilaitoksen oppimisympäristössä, muussa oppilaitoksen osoittamassa oppimisympäristössä, Taitajakilpailujen karsinnoissa tai itse kilpailussa. Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa ammattiosaamisen näyttöjä myös ulkomailla, jolloin siitä on sovittava etukäteen.

5 Opetussuunnitelma 4.0/ (44) 1.1 Työelämään valmentautuminen Valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen tavoitteena on antaa opiskelijalle lisää valmiuksia, mahdollisuuksia ja edellytyksiä henkilökohtaisten suunnitelmien ja tavoitteiden mukaisesti ammatilliseen koulutukseen, työhön ja itsenäiseen elämään. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen (valmentava 1) tavoitteena on valmentaa ja kuntouttaa opiskelija ammatilliseen peruskoulutukseen siirtymistä varten. Silloin koulutuksen laajuus on opintoviikkoa. Erityisistä syistä opintojen laajuus voi olla enintään 80 opintoviikkoa. Valmentava 1 -koulutuksessa Ammatinvalinta ja työelämän valmiudet opinnon laajuus on 8-12 ov (kaksivuotisessa koulutuksessa ov). Henkilökohtaisessa opetussuunnitelmassa työelämään valmentautumisen laajuus voi olla edellä mainittua suurempi. Oheisessa taulukossa on työelämään valmentautumisen tavoitteita. Työelämävalmiudet ja työelämämään valmentautuminen (valmentava 1) Opiskelija tutustuu työelämään ja hankkii käytännön työkokemuksia työpaikalla. omaksuu työelämässä tarvittavia taitoja tiedostaa oman roolinsa työntekijänä ja osaa toimia työyhteisön jäsenenä. valmentautuu työssäoppimiseen. Jos opiskelijan ei vammaisuuden tai sairauden vuoksi ole mahdollista siirtyä ammatilliseen perustutkintoon johtavaan koulutukseen, valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen laajuus on opintoviikkoa. Koulutuksen tavoitteena on tällöin valmentaa ja kuntouttaa työhön ja itsenäiseen elämään (valmentava 2). Työelämävalmiudet-opinnon laajuus valmentava 2:ssa on 2-20 ov (kaksivuotisessa koulutuksessa 4-40 ov ja kolmivuotisessa 6-60 ov). Henkilökohtaisessa opetussuunnitelmassa työelämään valmentautumisen laajuus voi olla edellä mainittua suurempi. Oheisessa taulukossa on työelämään valmentautumisen tavoitteita. Työelämävalmiudet (valmentava 2) Opiskelija tutustuu erilaisiin työpaikkoihin löytää omien edellytystensä mukaisia työtehtäviä. tuntee oman tapansa työskennellä tunnistaa oman roolinsa työyhteisön jäsenenä toimii työyhteisön toimintaohjeiden mukaisesti löytää itselleen soveltuvan työpaikan yhdessä tukiverkoston kanssa

6 Opetussuunnitelma 4.0/ (44) 1.2 Työssä Ammatillinen peruskoulutus kestää kolme vuotta (120 ov) ja sisältää työssäoppimista vähintään 20 opintoviikkoa eli puoli vuotta. Koulutukseen sisältyvät myös ammattiosaamisen, jotka opiskelija suorittaa ammatillisista tutkinnon osista opintojen aikana ja jotka ovat keskeisin osa opiskelijan osaamisen arviointia. Kesätöissä tai muun työkokemuksen kautta hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan käyttäen tutkinnon osan arviointiin sopivia arviointimenetelmiä kuten ammattiosaamisen näyttöä. Työssäoppiminen Opiskelija oppii osan tutkinnon tavoitteena olevasta ammattitaidosta työpaikalla käytännön töitä tekemällä. Ammattiosaamisen Ammattiosaamisen näyttö on koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelema, toteuttama ja arvioima työtilanne tai työprosessi, jossa opiskelija näyttää osaamistaan. Opiskelijan osaamista arvioidaan ensisijaisesti ammattiosaamisen näytöillä ja täydennetään tarvittaessa muulla osaamisen arvioinnilla. Opetussuunnitelmassa on määrätty, mitä osaamista näytössä on osoitettava. Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen tarkoitus Työssäoppiminen ja edistävät opiskelijan ammatillista kasvua. Työssäoppiminen täydentää tietoja ja taitoja, jotka opiskelija on omaksunut oppilaitoksessa. Opiskelijan omaksuma tieto yhdistyy työpaikalla käytännön työtehtäviin. Työssä ovat hyödyllisiä, koska Työpaikka saa lisää työvoimaa. Opiskelijan ohjaus kehittää työpaikan toimintaa. Opiskelijan ammattitaito kehittyy ja hänen työllistymismahdollisuudet paranevat. Opiskelija näyttää osaamistaan käytännön töitä tekemällä. Oppilaitos seuraa työelämän ja tekniikan kehitystä.

7 Opetussuunnitelma 4.0/ (44) 1.3 Työssäoppimispaikan, näyttöpaikan ja näyttöjen määrittely Oheisessa taulukossa on määrittelyä siitä, millaisissa ympäristöissä työssäoppimista ja näyttöjä voidaan toteuttaa, milloin erilaisia oppimisympäristöjä käytetään, miten luokitellaan eri ympäristöissä ja miten eri ympäristöt vaikuttavat työllistymiseen. Lisäksi taulukossa on esimerkkejä erilaisista työssäoppimis- ja näyttöympäristöistä. Aineiston avulla luodaan yhteinen käsitys työssäoppimisen järjestämisestä. Aito työpaikka Työpaikan tavoin toimiva oppimisympäristö Oppilaitoksen oppimisympäristö Missä toteutetaan? Miten määritellään? Käytetään työssäoppimispaikkana Oppilaitoksen ulkopuolella toimivassa työpaikassa. Työssäoppiminen aidossa työpaikassa on ensisijainen tavoite. Työskentely aidossa työpaikassa on tutkinnon perusteen mukaista työssäoppimista, koska silloin opiskelija joutuu soveltamaan oppilaitoksessa oppimiaan tietoja ja taitoja uudessa ja erilaisessa työympäristössä ja yhteisössä, erilaisin työvälinein ja materiaalein. Tietojen ja taitojen soveltaminen uusissa tilanteissa on ammattitaitoa ja siten osaamisen arvioinnin kohteena. 2. ja 3. vuoden opinnoissa, erityisesti, kun tavoitteena on tutkinnon perusteen mukaiset ammattitaitovaatimukset ja tutkintotodistus. Työllistyminen Edistää opiskelija työllistymismahdollisuuksia, koska opiskelija saa suoraan kontakteja (alan) työpaikkoihin. Ammattiosaamisen Ammattiosaamisen näytön tyyppi tilastoinnissa Esimerkkejä Ammattiosaamisen annetaan ensisijaisesti aidoissa työpaikoissa. Ammattiosaamisen näytön antaminen aidossa työpaikassa on työpaikkanäyttö. - yritykset - organisaatiot Luovin sisäisten palvelujen tarjoamassa työssäoppimispaikassa tai Luovin toisessa yksikössä, ks. esimerkit Työssäoppimisjakso voidaan toteuttaa näin, kun opiskelija - on opintojensa alkuvaiheessa - on erityisen tuen tarpeessa - ei ole valmis työssäoppimaan oppilaitoksen ulkopuolella aidoissa työpaikoissa - opiskelee mukautetuin tavoittein. 1. vuoden opinnoissa sekä myöhemminkin, mikäli opiskelijalla on henkilö-kohtaisesti mukautetut osaamistavoitteet. Välitön työllistymistä edistävä vaikutus on vähäisempää; välillisesti edistää työllistymistä, koska tukee oppimista ja vahvistaa osaamista. Voidaan antaa ammattiosaamisen näyttöjä etenkin - opintojen alkuvaiheessa - jos näytön antaminen ei työpaikalla ole mahdollista - työpaikkanäyttöjä joudutaan täydentämään. Ammattiosaamisen näyttö on oppilaitosnäyttö. - työssäoppiminen muualla kuin omassa yksikössä - Siltavalmennus - Pikku Putiikki, Linnapuoti, Kahvila Kamu, Datanurkka -Oulun Keskuspesula Oy esim. työsalissa, työpajassa, harjoitusyrityksessä Työskentely oppilaitoksen omassa oppimisympäristössä on tekemällä oppimista / työvaltaista oppimista. Työssäoppiminen voidaan poikkeustapauksissa toteuttaa oppilaitoksen omissa oppimisympäristöissä. Poikkeustapauksissa. Ei välittömästi edistä työllistymistä, vaikkakin edistää oppimista ja vahvistaa osaamista. Voidaan antaa ammattiosaamisen näyttöjä etenkin - opintojen alkuvaiheessa - jos näytön antaminen ei työpaikalla ole mahdollista - työpaikkanäyttöjä joudutaan täydentämään. Ammattiosaamisen näyttö on oppilaitosnäyttö. - työsalit ja -pajat - harjoitusyritykset - tapahtumat - ammattitaitokilpailut

8 Opetussuunnitelma 4.0/ (44) 1.4 Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen tavoitteet Opettaja, opiskelija ja työpaikkaohjaaja suunnittelevat työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytön. Opiskelijan tiedot ja taidot sekä mahdolliset erityistarpeet huomioidaan, kun työssäoppimisen tavoitteita laaditaan. Myös työpaikan tarjoamat mahdollisuudet ja toiveet vaikuttavat tavoitteisiin. Työssäoppimisen ja näyttöjen yleisenä tavoitteena on parantaa ammatillisen peruskoulutuksen laatua ja työelämävastaavuutta tukea opiskelijoiden ammatillista kasvua edistää työpaikkojen ja oppilaitosten yhteistyötä kouluttaa työpaikoille ammattitaitoista työvoimaa edistää nuorten työllistymistä kehittää opiskelijan arviointia kehittää opiskelijoiden ohjaus- ja tukipalveluja ottamalla huomioon erilaiset oppimistyylit. Työpaikan tavoitteena on saada osaavaa työvoimaa hyödyntää oppilaitoksen osaamista, asiantuntemusta ja koulutuspalveluita vaikuttaa ammatillisen koulutuksen kehittämiseen kehittää työpaikan työtapoja ja -menetelmiä kehittää työpaikan oppimiskulttuuria ja kouluttautumista. Opiskelijan tavoitteena on kehittää vastuuntuntoa kehittää vuorovaikutustaitoja tutustua erilaisiin työtapoihin syventää ammatillista osaamista saada lisää opiskelumotivaatiota tutustua työelämän pelisääntöihin oppia erilaisessa työympäristössä luoda kontakteja työmarkkinoille, tutustua alan työpaikkoihin ja helpottaa työllistymistä saada tukea ammatilliseen erikoistumiseen. Oppilaitoksen ja opettajan tavoitteena on pysyä mukana työelämän ja teknologian kehityksessä tunnistaa työelämän tarpeet ja kehittää opetusta niiden mukaisesti.

9 Opetussuunnitelma 4.0/ (44) 1.5 Työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja näyttöjen poikkeustilanteet Jos opiskelijan työpaikalla tapahtuvan oppimisen järjestäminen työpaikalla tai oppilaitoksen oppimisympäristöissä (ravintolat, kiinteistöhuolto jne.) ei erityisistä syistä johtuen ole mahdollista, voidaan se poikkeustapauksissa toteuttaa työpajoissa tai harjoitusyrityksessä. Erityinen syy voi olla esimerkiksi: opiskelija tarvitsee terveydentilansa tai muun syyn takia paljon erityistä tukea ja ohjausta työpaikalla tapahtuvan oppimisen aikana opiskelijan työpaikalla tapahtuva oppiminen ei ole ajankohtaista aidossa työelämässä tai toisella paikkakunnalla. Työssäoppiminen voidaan sopia toteutettavaksi oppilaitoksen opetuksettomana aikana (lähinnä kesäkuukaudet). Tällöin opettaja tekee opiskelijan ja työpaikkaohjaajan kanssa sopimuksen ennen lukuvuoden päättymistä. Ohjauksesta ja tarvittavista työpaikkakäynneistä vastaa ohjaaja tai muu oppilaitoksen määrittelemä toimija. Työssäoppiminen arvioidaan syksyllä siten, että arviointikeskusteluun osallistuvat opiskelija, opettaja ja työpaikkaohjaaja sekä tarvittaessa ohjaaja tai muu työssäoppimista ohjannut oppilaitoksen toimija. Mikäli kesällä toteutuvaan työssäoppimiseen liittyy ammattiosaamisen näyttö, siinä voidaan käyttää seuraavia tapoja näyttösuunnitelma tehdään ennen lukuvuoden loppua, näyttö toteutetaan kesän aikana ja näytön arviointi toteutetaan uuden lukuvuoden alussa näyttösuunnitelma tehdään uuden lukuvuoden alussa, jonka jälkeen näyttö toteutetaan kesän työssäoppimispaikassa ja näytön arviointi toteutetaan näytön suorittamisen jälkeen. Näyttösuunnitelman tekemiseen ja näytön arviointiin osallistuvat opiskelija, opettaja ja työpaikkaohjaaja. Mikäli näyttö tehdään opetuksettomana aikana kesällä, näytön ohjaus- ja tukitoimiin osallistuu ohjaaja tai muu oppilaitoksen määrittelemä, työssäoppimista ohjaava toimija. 1.6 Ammattiopisto Luovin näyttötoimielin Ammattiopisto Luovissa toimii yksi monialainen näyttötoimielin, jossa on työelämän, opettajien, opiskelijoiden ja koulutuksen järjestäjän edustajia. Näyttötoimielimen hyväksymät tutkintokohtaiset ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelmat sisältävät periaatteet työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen yhteensovittamisesta sekä muista näyttöä koskevista yksityiskohdista (mm. näytön kuvaus, ajoitus, näyttöympäristö ja arviointi). 1.7 Työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja ammattiosaamisen näyttöjä koskevat säädökset Työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja ammattiosaamisen näyttöjä säätelevät useat lait ja asetukset, työmarkkinoiden keskusjärjestöjen antamat suositukset ja kannanotot sekä alakohtaiset työehtosopimukset. Työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja ammattiosaamisen näyttöjä koskevat säädösten keskeiset kohdat ovat seuraavalla sivulla.

10 Opetussuunnitelma 4.0/ (44) Laki ammatillisesta koulutuksesta /630 ja muutettu / Työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävä koulutus Työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävä koulutus perustuu koulutuksen järjestäjän ja työpaikan väliseen kirjalliseen sopimukseen. Sopimukseen otettavista asioista ja koulutuksen järjestämisestä säädetään tarkemmin asetuksella. Muuten kuin oppisopimuskoulutuksena järjestettävä työpaikalla tapahtuva koulutus järjestetään siten, että opiskelija ei ole työsopimussuhteessa työnantajaan, tai erikseen niin sovittaessa laatimalla työsopimus. 19 Opiskelijan työturvallisuus Työnantaja vastaa työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävässä koulutuksessa opiskelijan työturvallisuudesta siten kuin siitä työntekijöiden osalta säädetään ja määrätään myös silloin kun opiskelija ei ole työsopimussuhteessa työnantajaan. 25 Opiskelijan arviointi Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijoiden oppimista, työskentelyä ja osaamista tulee arvioida monipuolisesti. Ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelijan ammatillista osaamista tulee muun arvioinnin ohella arvioida opiskelijan työpaikalla, oppilaitoksessa tai muussa koulutuksen järjestäjän osoittamassa paikassa työtilanteissa tai -tehtävissä antamien ammattiosaamisen näyttöjen perusteella. Valtioneuvoston asetuksella säädetään opintosuoritusten arviointiasteikosta, aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamisesta, opinnoissa etenemisestä ja arvosanan korottamisesta, tutkintotodistuksista ja muista opiskelijalle annettavista todistuksista. Opetushallitus voi antaa opinto-, näyttö- ja tutkintosuoritusten arvioinnista asetusta tarkentavia määräyksiä. Todistuksiin merkittävistä tiedoista päättää asetusta täydentäen Opetushallitus. Asetus ammatillisesta koulutuksesta /811 ja muutettu / Sopimus työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävästä Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 16 :n mukaisesti tehtävässä koulutuksen järjestäjän ja työnantajan välisessä sopimuksessa sovitaan osapuolten tehtävistä, opiskelijan ohjauksen ja osaamisen arvioinnin sekä siihen sisältyvien ammattiosaamisen näyttöjen järjestämisestä, työnantajalle mahdollisesti maksettavista korvauksista ja muista tarpeellisista koulutuksen ja ammattiosaamisen näyttöjen järjestämiseen liittyvistä seikoista. Lisäksi sovitaan työpaikalla tapahtuvan koulutuksen osalta opintojen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä, kestosta ja ajoituksesta opetussuunnitelman tai näyttötutkinnon perusteiden määräykset huomioon ottaen, tarvittaessa kunkin opiskelijan osalta erikseen. Mitä edellä säädetään, sovelletaan myös, kun opiskelija erikseen niin sovittaessa on työsopimussuhteessa työnantajaan. Sopimuksen tekemisen edellytyksenä on, että koulutustyöpaikalla on käytettävissä opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden mukaisen koulutuksen ja ammattiosaamisen näyttöjen järjestämisen kannalta riittävästi tuotanto- ja palvelutoimintaa, tarpeellinen työvälineistö sekä ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevää henkilökuntaa, joka voidaan määrätä opiskelijan vastuulliseksi kouluttajaksi. Koulutuksen järjestäjän tulee ilmoittaa työnantajalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 19 :n mukaisesta työturvallisuusvastuusta

11 Opetussuunnitelma 4.0/ (44) 2 Opintososiaaliset edut työpaikalla tapahtuvan oppimisen aikana Työpaikalla tapahtuva oppiminen järjestetään pääsääntöisesti siten, että opiskelija ei ole työsuhteessa työnantajaan ja säilyttää hänelle kuuluvat opintososiaaliset etuudet, joita ovat opintotuki, maksuton ruokailu tai ruokailukorvaus ja mahdolliset matkakorvaukset. Työssäoppiminen voidaan toteuttaa suunnitellusti myös työsopimussuhteessa, jolloin palkanmaksulla on vaikutusta opintososiaalisiin etuihin (ks. luku 2.4). Kun työpaikalla tapahtuva oppiminen toteutetaan ulkomailla, järjestämisessä otetaan huomioon myös paikalliset määräykset. 2.1 Maksuton ateria Oppilaitos kustantaa opiskelijalle yhden aterian jokaisena työpäivänä työpaikalla tapahtuvan oppimisen aikana. Luonnonvara-alan opiskelijoilla on laajennettu ateriaetu, jolloin oppilaitos kustantaa opiskelijalle aamiaisen, luonaan ja päivällisen. Aterioinnista sovitaan tarkemmin opettajan kanssa. Ateria työpaikan ruokalassa tai sen läheisyydessä olevassa ruokapaikassa Jos työpaikalla tai sen läheisyydessä on ruokapaikka, opiskelija ruokailee siellä. Opettaja tekee ruokapaikan kanssa sopimuksen. Opiskelija kirjoittaa nimensä päivittäin ruokapaikan ruokailulistaan. Ateria omassa oppilaitoksessa tai Luovin muussa toimipaikassa Mikäli työpaikka on lähellä omaa oppilaitosta tai Luovin muuta toimipaikkaa, opiskelija ruokailee siellä. Opettaja huolehtii ruokailujärjestelyistä. Eväät Opiskelija voi hakea eväät koulun keittiöstä. Ateriakorvaus Opiskelija saa ateriakorvausta, jos ruokailu ei muuten järjesty. Ateriakorvausta haetaan lomakkeella. Opettaja auttaa lomakkeen täyttämisessä ja toimittaa sen edelleen.

12 Opetussuunnitelma 4.0/ (44) 2.2 Koulumatkatuki Kela voi korvata matkakuluja, jotka syntyvät, kun opiskelija matkustaa kotoa työpaikalle päivittäin. Kelan koulumatkatuki perustuu yleisten kulkuneuvojen hintoihin. Kela maksaa opiskelijalle koulumatkatuen, jos kaikki alla olevat kolme ehtoa täyttyvät. Ehto 1 Kela maksaa koulumatkatukea, jos työpaikalla tapahtuva oppiminen kestää 18 päivää tai pidempään. Ehto 2 Kela maksaa koulumatkatukea, jos työmatka on 10 kilometriä tai enemmän. Ehto 3 Kela maksaa matkakulut, jos työmatka maksaa yli 54 euroa. Omavastuu on 54 euroa. Koulumatkatukea haetaan ennen kuin työpaikalla tapahtuva oppiminen alkaa. Tukea haetaan lomakkeella. Opettaja, ohjaaja tai muu toimija auttaa lomakkeen täyttämisessä. 2.3 Opintotuki ja kuntoutusraha Työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ei saa palkkaa. Työpaikalla tapahtuva oppiminen on tärkeä osa opintoja, joten opiskelijat saavat siltä ajalta opintotukea tai kuntoutusrahaa. Työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta voi saada palkkaa, jos opiskelija on sopinut siitä työpaikan kanssa ja työtehtävät vastaavat valmentavan koulutuksen opetussuunnitelman perusteita tai perustutkinnossa tutkinnon perusteita. Kelalle täytyy ilmoittaa aina, jos työpaikka maksaa opiskelijalle palkkaa. Palkka voi vähentää opintotuen ja kuntoutusrahan määrää. 2.4 Työpaikalla tapahtuva oppiminen työsopimussuhteessa Työsopimussuhteisen työssäoppimisen aikana työnantaja vastaa opiskelijan vakuutuksista ym. velvoitteista normaalin työsuhteen säädösten mukaisesti. Jos työsopimussuhteinen työssäoppiminen ajoittuu lukuvuoden ajalle, opiskelijalle maksetaan ateriakorvaus. Palkan suuruus vaikuttaa siihen, saako Kelan koulumatkatukea. Kuntoutusrahalla olevan opiskelijan on ilmoitettava Kelalle, jos hänellä on tuloja opiskelunsa aikana. Opintotuella opiskelevan on huolehdittava, ettei vuosituloraja ylity ja tarvittaessa jättää nostamatta opintotuki työpaikalla tapahtuvan oppimisen ajalta. Opiskelijalla on oikeus opiskelijaterveydenhuoltoon myös palkallisen työssäoppimisen aikana.

13 Opetussuunnitelma 4.0/ (44) 3 Työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen Seuraavissa taulukossa kuvataan työpaikalla tapahtuvan oppimisen toteuttamisen vaiheet ja sen jälkeen ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisen vaiheet. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen osapuolten tehtävät tiivistetysti ovat liitteessä 1 ja ammattiosaamisen näyttöjen osapuolten tehtävät ovat liitteessä Työpaikalla tapahtuvan oppimisen toteuttaminen, ohje Vaihe Tehtävät Vastuutaho/- henkilö Työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta tiedottaminen ja opiskelijoiden valmentaminen Työpaikan hakeminen Sopimuksen tekeminen 1) tiedottaminen henkilöstölle 2) tiedottaminen opiskelijoille: selvitetään työpaikalla tapahtuvan oppimisen tavoitteet, sisältö, arviointi ja työpaikan hakuperiaatteet 3) arvioidaan opiskelijan osaaminen ja valmiudet sekä määritetään tarvittavat tukitoimet 4) opiskelijan oman osaamisen esittelyn harjoittelu 5) valmennetaan opiskelijaa työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen ja työpaikalla käyttäytymiseen 1) työelämään valmentautumis- /työssäoppimispaikan hakeminen ohjaavan opettajan kanssa sovitulla tavalla 1) varmistetaan työpaikan sopivuus ja ohjauksen saatavuus sekä tarvittavien tukitoimien toteuttamisen mahdollisuus 2) sovitaan työtehtävät, työajat, perehdytys, työtila, työ- ja suojavälineet, työasu, työturvallisuus, ohjaus- ja tukitoimet, matkajärjestelyt 3) sovitaan ruokailujärjestelyistä - ruokailu oppilaitoksessa - ruokailu muussa ruokapaikassa - erityissyistä omat eväät - tiedotetaan oppilaitoksen keittiölle ja muille toimijoille 4) laaditaan sopimus työelämään valmentautumisesta / työssäoppimisesta (tallennetaan 1) koulutuksen esimies tai muu sovittu toimija 2) - 5) työelämään valmentautumista /työssäoppimista ohjaava opettaja (jatkossa ohjaava opettaja) 1) opiskelija, ohjaava opettaja, ohjaaja, perustutkinnoissa tarvittaessa myös työhönvalmentaja 1) - 4) ohjaava opettaja 1-2) työpaikkaohjaaja, opiskelija 1) - 3) tarvittaessa ohjaaja tai perustutkinnoissa työhönvalmentaja 5) koulutuksen esimies: yksikönjohtaja tai koulutuspäällikkö tai toimipistejohtaja Käytettävät asiakirjat ja menetelmät - työpaikalla tapahtuvan, toteuttamissuunnitelma - ohje: Työssäoppimispaikan, näyttöpaikan ja näytön määrittely - valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen opetussuunnitelma / tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat - alakohtaiset materiaalit - Luovin esitteet (esim. toimintakertomus, hakijan opas) - alakohtaiset materiaalit - esite: Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen - valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen opetussuunnitelma/ tutkintokohtainen opetussuunnitelma - työpaikalla tapahtuvan, toteuttamissuunnitelma - tarvittaessa perehdytysmateriaali työpaikalle: Työpaikalla tapahtuva Opas työpaikkaohjaajalle Opiskelijahallintojärjestelmä: työssäoppi- Syntyvät asiakirjat ja merkinnät - alakohtaiset asiakirjat - HOJKS- ja HOPS-kirjaukset Primukseen (esim. ohjauksen ja tuen tarve) - ruokailusopimus - ruokailulista - ateriakorvaus - sopimus työelämään valmentautumisesta /

14 Opetussuunnitelma 4.0/ (44) Vaihe Tehtävät Vastuutaho/- henkilö Työpaikalla tapahtuvaoppiminen Katso Ammattiosaamisen näytön toteuttaminen - ohje Intrassa Opiskelijan arviointi Työpaikalla tapahtuvan oppimisen dokumentointi ja asiakirjojen arkistointi Työpaikalla tapahtuvan oppimisen arviointi ja kehittäminen etu- tai jälkikäteen Primukseen) 5) sopimuksen hyväksyminen 1) opiskelija perehdytetään työpaikkaan ja työtehtäviin 2) opiskelija tekee sovittuja työtehtäviä 3) seurataan työpaikalla tapahtuvan oppimisen toteutumista suunnitelman mukaisesti 4) toteutetaan ohjauskäynnit 5) pidetään yhteyttä puhelimitse ja sähköpostitse 6) arvioidaan työpaikkaohjaajan antaman ohjauksen ja tuen riittävyys 1) toteutetaan (oppimisen) arviointikeskustelu 2) sovitaan mahdollinen täydennys tai uusinta arviointikeskustelussa 3) arvioidaan sovittujen ohjausja tukitoimien toteutuminen 4) laaditaan alustava suunnitelma jatkosta 5) työssäoppimistodistuksen antamisesta sopiminen perustutkinnossa 1) arvioinnin kirjaaminen Primukseen: ov-laajuus, S- merkintä, sanallinen arviointi 2) mahdollinen täydennys tai uusinta sekä jatkosuunnitelma kirjataan opiskelijan HOJKS:iin 3) työpaikalla tapahtuvan oppimisen sopimus viedään opiskelijan asiakirjoihin 1) pidetään palautetunnit / seminaarit opiskelijoille 2) palautteiden kerääminen opiskelijoilta, työpaikkaohjaajilta ja ohjaavilta opettajilta 1) - 3), 5) - 6) opiskelija 1) - 3), 4) - 5) työpaikkaohjaaja 1) - 6) ohjaava opettaja, tarvittaessa ohjaaja 3) perustutkinnoissa tarvittaessa työhönvalmentaja 1) - 5) ohjaava opettaja ja työpaikkaohjaaja 1) - 4) opiskelija, lisäksi tarvittaessa ohjaaja 1) - 3) ohjaava opettaja 1) ohjaava opettaja 2) kehittämispalvelut Käytettävät asiakirjat ja menetelmät miserekisteri - sopimus työelämään valmentautumisesta/ työssäoppimisesta ja näytöistä - perehdyttämisohje tarvittaessa - sopimus työelämään valmentautumisesta/ työssäoppimisesta ja näytöistä -alakohtaiset materiaalit - ohje: Opiskelija arvioinnin ja suoritusten kirjaaminen opiskelijahallintojärjestelmään - Webropol-kyselyt Syntyvät asiakirjat ja merkinnät työssäoppimisesta ja näytöistä allekirjoituksineen (alkuperäinen oppilaitokselle, kopio työpaikalle ja opiskelijalle) - itsearviointi ja arviointi työelämään valmentautumisesta / työssäoppimisesta (HUOM! jos ei ole tehty näyttöä) - työssäoppimistodistus (ensisijaisesti työssäoppimispaikan omalla lomakkeella) - opiskelijan opintosuoritusmerkinnät Primuksessa - tulokset Luovitasoisesti ja yksiköittäin 3) työpaikalla tapahtuvan oppimisen kehittäminen 3) pedagoginen työryhmä, näyttötoimielin, koulutuksen esimies - palautteiden käsittely ja hyödyntäminen Luovitasoisesti ja yksiköittäin - kehittämissuunnitelma saatujen palautteiden pohjalta

15 Opetussuunnitelma 4.0/ (44) 3.2 Ammattiosaamisen näytön toteuttaminen, ohje Vaihe Tehtävät Vastuutaho/- henkilö Näytöistä tiedottaminen Näytön suunnittelu ja henkilökohtaisen näyttösuunnitelman laatiminen Näytön suorittaminen Näytön arvioiminen Näytön arvioinnin oikaisu 1. vaihe 1) tiedottaminen henkilöstölle 2) tiedottaminen opiskelijoille ja työpaikkaohjaajille 1) näytön suorittamispaikasta ja -ajasta sopiminen 2) opiskelijan ja työpaikkaohjaajan perehdyttäminen näyttöön 3) oppilaitosnäytössä näyttötehtävän laatiminen ja näyttöön valmentautuminen 4) kirjataan näyttöpaikka, aika, näytön nimi, sisältö, näyttöympäristö, ohjaus ja tukitoimet (ennen näyttöä, näytön aikana ja näytön jälkeen) 5) käydään läpi näytön arviointikohteet ja arviointikriteerit 6) arvioidaan opiskelijan ohjausja tukitarpeet sekä varmistetaan niiden saatavuus 7) näyttösuunnitelman hyväksyminen 1) näytön suorittaminen työpaikalla tai oppilaitoksessa 2) ohjaus ja tuki näytön aikana 1) arviointikeskustelun toteuttaminen henkilökohtaisen näyttösuunnitelman mukaisesti 2) näytön mahdollinen täydentäminen tai uusiminen sovitaan arviointikeskustelussa 3) arvioinnin oikaisusta tiedottaminen opiskelijalle 1) arvioinnin 1. vaiheen oikaisupyynnön tekeminen 14. päivän kuluessa 1) koulutuksen esimies tai muu sovittu toimija 2) työssäoppimista ohjaava opettaja tai muu sovittu toimija 1) - 6) työssäoppimista ohjaava opettaja, työpaikkaohjaaja, opiskelija ja tarvittaessa ohjaaja 7) koulutuksen esimies: yksikönjohtaja tai koulutuspäällikkö tai toimipistepäällikkö 1) opiskelija 1) - 2) työpaikkaohjaaja, työssäoppimista ohjaava opettaja, tarvittaessa ohjaaja 1) - 2) työssäoppimista ohjaava opettaja, työpaikkaohjaaja, opiskelija ja tarvittaessa ohjaaja Käytettävät asiakirjat ja menetelmät - Työpaikalla tapahtuva, toteuttamissuunnitelma - esite: Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen - perehdytysmateriaali: Työpaikalla tapahtuva opiskelijan opas ja työpaikkaohjaajan opas - Työpaikalla tapahtuva, toteuttamissuunnitelma - ohje: Työssäoppimispaikan, näyttöpaikan ja näytön määrittely - tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat ja näyttöjen toteuttamissuunnitelmat Opiskelijahallintojärjestelmä: - rekisteri - henkilökohtainen näyttösuunnitelma - henkilökohtainen näyttösuunnitelma 3) työssäoppimista ohjaava opettaja 1) opiskelija - Opiskelijan arvioinnin toteuttamissuunnitelma, ks. määräaika luku 10 Syntyvät asiakirjat ja tuotokset - henkilökohtaisen näyttösuunnitelman kirjaaminen Primukseen ja suunnitelman allekirjoittaminen Hyväksytty näyttösuunnitelma - näytön arviointi kirjaaminen näytön arviointilomakkeelle ja allekirjoittaminen - arvioinnin oikaisupyyntö 1. vaihe

16 Opetussuunnitelma 4.0/ (44) Vaihe Tehtävät Vastuutaho/- henkilö Näytön arvioinnin oikaisu 2. vaihe 2) oikaisupyynnön käsittely 2) yksikönjohtaja tai arvioinnista päätöksen tehnyt henkilö 1) arvioinnin 2. vaiheen oikaisupyynnön tekeminen 14 1) opiskelija päivän kuluessa Käytettävät asiakirjat ja menetelmät - Opiskelijan arvioinnin toteuttamissuunnitelma, ks. määräaika luku 10 Syntyvät asiakirjat ja tuotokset - arvioinnin oikaisupyyntö 2. vaihe Näytön dokumentointi ja asiakirjojen arkistointi Näyttötoiminnan arvioiminen ja kehittäminen 2) oikaisupyynnön käsittely 2) näyttötoimielin 1) näytön ja arvioinnin kirjaaminen 1) - 2) työssäoppi- Primukseen mista ohjaava opet- 2) henkilökohtaisen näyttösuunnitelman taja tai muu sovittu ja näytön arvioin- toimija nin toimittaminen opiskelijan asiakirjoihin 1) pidetään työssäoppimisen ja näyttöjen palautetunnit tai seminaarit opiskelijoille 1) työssäoppimista ohjaava opettaja - Työpaikalla tapahtuva, toteuttamissuunnitelma - Opiskelijan arvioinnin toteuttamissuunnitelma - Primus-ohje - opintokortti ja näyttötodistus Primuksessa 2) palautteiden kerääminen opiskelijoilta, työpaikkaohjaajilta ja työssäoppimista ohjaavilta opettajilta 2) kehittämispalvelut - Webropol-lyselyt - tulokset Luovitasoisesti ja yksiköittäin 3) näyttötoiminnan kehittäminen 3) pedagoginen työryhmä, näyttötoimielin, koulutuksen esimies - palautteiden käsittely ja hyödyntäminen Luovitasoisesti ja yksiköittäin - kehittämissuunnitelma saatujen palautteiden pohjalta

17 Opetussuunnitelma 4.0/ (44) 3.3 Työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja ammattiosaamisen näytöistä tiedottaminen, opiskelijoiden valmentaminen sekä opiskelijan valmiuksien ja osaamisen arviointi Henkilöstölle tiedottaminen Koulutuksen esimies huolehtii, että henkilökunta perehdytetään työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen ja ammattiosaamisen näyttöihin sekä niihin liittyviin oppaisiin, ohjeisiin ja muuhun materiaaliin. Lisäksi koulutuksen esimies huolehtii, että henkilökunta toimii sovittujen ohjeiden mukaisesti. Työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja ammattiosaamisen näytöistä järjestetään vuosittain sisäistä koulutusta Opiskelijoiden tiedottaminen ja valmentaminen Ennen työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja tutkintotavoitteisessa koulutuksessa ennen näyttöä opiskelijoille tiedotetaan ja heitä valmennetaan. He saavat tietoa työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta oppimismenetelmänä työpaikalla tapahtuvan oppimisen tavoitteista ja toteuttamisesta työelämään valmentautumissopimuksen / työssäoppimis- ja näyttösopimuksen sisällöstä eri osapuolten tehtävistä työturvallisuudesta työyhteisökäyttäytymisestä mahdollisista työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen liittyvistä tehtävistä (esim. oppimispäiväkirjat, oppimistehtävät) ruokailusta työpaikalla tapahtuvan oppimisen aikana itsearvioinnista ja arvioinnista tutkintotavoitteisessa koulutuksessa lisäksi - ammattiosaamisen näyttöjen merkityksestä opiskelijan arvioinnissa - ammattiosaamisen näyttöjen tavoitteista ja toteuttamisesta - henkilökohtaisen näyttösuunnitelman sisällöstä - ammattiosaamisen näyttöjen arviointikohteista ja arviointiriteereistä. Valmentaminen toteutetaan valmentavassa koulutuksessa työelämään valmentautumiseen varatuilla tunneilla ja tutkintotavoitteisessa koulutuksessa ammattiaineiden tunneilla. Tiedottamisesta ja valmentamisesta vastaa luokanvalvoja, työpaikalla tapahtuvaa oppimista ohjaava opettaja tai muu sovittu toimija. Työelämään valmentautumisesta tiedottaminen ja siihen valmentaminen Minkä alan opinnot ja työpaikat kiinnostavat? Työelämän pelisäännöt Työpaikan hakeminen ja työpaikalla toimiminen Työssäoppimisesta ja näytöistä tiedottaminen sekä niihin valmentaminen Mitkä ovat tutkinnon osan tavoitteet ja mikä on näytön sisältö? Työelämän pelisäännöt Työpaikan hakeminen ja työpaikalla toimiminen

18 Opetussuunnitelma 4.0/ (44) Opiskelijan valmiuksien ja osaamisen arviointi Ennen työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja näyttöä luokanvalvoja tai työpaikalla tapahtuvaa oppimista ohjaava opettaja käy ohjauskeskustelun opiskelijan kanssa opiskelijan valmiuksista ja osaamisesta, tarvittaessa keskusteluun osallistuu muita toimijoita, kuten ohjaaja, opinto-ohjaaja tai muu sovittu vastuuhenkilö, kuten tutkintotavoitteisessa koulutuksessa työhönvalmentaja. Ohjauskeskustelussa selvitetään opiskelijan valmiuksia lähteä työelämään valmentatumisjaksolle / työssäoppimaan oppilaitoksen ulkopuolelle, valmiutta hankkia työpaikka sekä opiskelijan mahdollisesti tarvitsemat tukitoimet työpaikalla tapahtuvan oppimisen ajaksi ja näyttöihin. Opiskelijan valmiuksien ja osaamisen arvioinnissa käytetään mm. seuraavia keinoja: opiskelijan jatkuva havainnointi oppitunneilla ja oppimisympäristöissä, käytännön työtehtävien tekeminen sekä keskustelut opiskelijan kanssa. Työpaikalla tapahtuvaa oppimista ohjaava opettaja (jatkossa ohjaava opettaja) osallistuu ennen työpaikalla tapahtuvaa oppimista järjestettävään suunnittelukokoukseen tai opiskeluhuoltoryhmän kokoukseen, jossa arvioidaan opiskelijan valmiuksia ja osaamista onko opiskelija valmis lähtemään oppilaitoksen ulkopuolelle aitoihin työpaikkoihin vai toteutetaanko työpaikalla tapahtuva oppiminen oppilaitoksen sisäisissä oppimisympäristöissä (ravintolat, kiinteistöhuolto jne.) mahdollisia tuen ja apuvälineiden tarpeita työpaikan hankinnassa sekä työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja näytön aikana. Tuen tarpeiden määrittelyssä hyödynnetään opettajan käymää ohjauskeskustelua sekä HOPS:aan sisältyviä tietoja opiskelijan mahdollisista oppimisvaikeuksista ja muista oppimisen esteistä. Jos arvioidaan, että tutkintotavoitteisessa koulutuksessa opiskelija ei saavuta tyydyttävä 1- tason ammattitaitovaatimuksia, voidaan ammattiosaamisen näyttö mukauttaa suunnittelemalla yksilöllinen näyttötehtävä ja laatimalla näytön arviointia varten yksilölliset arviointikriteerit. Opiskelijalle ja alaikäisen opiskelijan huoltajille tiedotetaan, että mukautettujen ammattitaitovaatimusten tai tavoitteiden mukaan suoritettu koulutus saattaa vaikuttaa jatko-opintoihin pääsyyn ja niissä menestymiseen. Ohjaava opettaja kirjaa työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen ja näyttöihin liittyvät tukitoimet sekä tutkintotavoitteisessa koulutuksessa ammattitaitovaatimusten tai tavoitteiden mukauttamisen opiskelijan HOPS:aan. Tukitoimet ja mukauttaminen huomioidaan myös opinnoissa työpaikalla tapahtuvan oppimisen jälkeen sekä uusien työpaikalla tapahtuvan oppimisten, näyttöjen ja työllistymisen suunnittelussa. Opiskelijan valmiuksien ja osaamisen arviointi Opiskelijan valmius lähteä työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen? Opiskelijan valmius hankkia työpaikka itse? Opiskelijan tarvitsemat ohjaus- ja tukitoimet?

19 Opetussuunnitelma 4.0/ (44) 3.4 Työpaikan hakeminen Työpaikan hankinta vaihtelee riippuen koulutuksesta ja tutkinnosta. Opiskelija voi hankkia työpaikan itse ja saa siihen tukea luokanvalvojalta, työpaikalla tapahtuvaa oppimista ohjaavalta opettajalta, ohjaajalta tai muulta sovitulta toimijalta, kuten tutkintotavoitteisessa koulutuksessa tarvittaessa työhönvalmentajalta. Päävastuu on kuitenkin opettajalla. Ohjaava opettaja varmistaa, että työpaikalla on opetussuunnitelman perusteiden mukaisen koulutuksen / tutkinnon perusteiden mukaisen koulutuksen ja ammattiosaamisen näyttöjen järjestämisen kannalta riittävästi tuotanto- ja palvelutoimintaa turvallinen ja tarpeellinen työvälineistö sekä mahdollisuus järjestää opiskelijalle nimetty, ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevä työpaikkaohjaaja. Työpaikan hakeminen Millainen työpaikka vastaa opiskelijan tavoitteita / kehittää parhaiten opiskelijan ammattitaitoa? Millaista tukea opiskelija tarvitsee työpaikan hakemisessa? 3.5 Sopimuksen tekeminen Työpaikkaohjaaja, opettaja ja opiskelija sekä tarvittaessa ohjaaja suunnittelevat työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja tutkintotavoitteisessa koulutuksessa myös ammattiosaamisen. Suunnittelussa huomioidaan seuraavat asiat: Mikä on työpaikalla tapahtuvan oppimisen ajankohta? Mitä töitä työpaikalla juuri silloin tehdään? Mikä on työpaikalla tapahtuvan oppimisen kesto? Kuka ohjaa opiskelijaa? - Opiskelijalle valitaan ammattitaitoinen työpaikkaohjaaja. - Työpaikkaohjaajan kanssa sovitaan, milloin opettaja käy ohjauskäynneillä ja kuinka kauan ohjauskäynnit kestävät. Mitkä ovat opiskelijan työtehtävät? - Työtehtävien tulee olla monipuolisia. - Työtehtävät eivät saa olla liian vaativia, eivätkä liian yksinkertaisia. Millaisia ohjaus- ja tukitoimia opiskelija tarvitsee työpaikalla tapahtuvan oppimisen aikana? - Esimerkiksi henkilökohtainen ohjaaja on koko ajan työpaikalla tai opettajan/ohjaajan tukikäynnit työpaikalla.

20 Opetussuunnitelma 4.0/ (44) Mitä opiskelijalta edellytetään? - Opintonsa pian päättävältä voidaan edellyttää enemmän kuin opintonsa juuri aloittaneelta tai valmentavassa koulutuksessa olevalta opiskelijalta. Miten ja milloin opiskelija suorittaa ammattiosaamisen näytön tutkintotavoitteisessa koulutuksessa? - Opettaja, työpaikkaohjaaja ja opiskelija keskustelevat ammattiosaamisen näytön toteuttamisesta sekä näytön arvioinnista työssäoppimisjakson yhteydessä. - Ennen näyttöä osapuolet laativat opiskelijan henkilökohtaisen näyttösuunnitelman. - Opettaja perehdyttää opiskelijan ja työpaikkaohjaajan näytön arviointikohteisiin ja arviointikriteereihin. Työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta tehdään aina kirjallinen sopimus, jossa määritellään osapuolten oikeudet ja velvollisuudet. Sopimus työelämään valmentautumisesta on käytössä valmentavassa koulutuksessa. Tutkintoon johtavassa koulutuksessa käytetään sopimusta työssäoppimisesta ja ammattiosaamisen näytöistä. Sopimuksen hyväksyy koulutuksen esimies. Sopimus sisältää oppilaitoksen, työpaikan ja opiskelijan tehtävät, turvallisuuteen, tapaturmiin ja vahingonkorvauksiin liittyvät vastuut ja vakuutukset sekä muut tarpeelliset koulutuksen järjestämiseen liittyvät seikat. Lisäksi sopimuksessa sovitaan opiskelijan yksilöllisistä ammatillisen kasvun ja kehittymisen tavoitteista, keskeisistä työtehtävistä, työpaikalla tapahtuvan oppimisen ajoituksesta, kestosta, ohjauksesta ja tuesta sekä arvioinnista, ja ne kirjataan henkilökohtaiseen opetussuunnitelmaan (HOPS). Sopimusta tehtäessä on huomioitava myös opiskelijan ikä ja työpaikalla teetettävät mahdolliset erityisen haitalliset tai vaaralliset työt (ks. liite 3). Työpaikka ja koulutuksen järjestäjän edustaja (koulutuksen esimies/opettaja) tekevät yhteistyössä ilmoituksen työsuojeluviranomaiselle, jos opiskelija on vuotias. Ennen työn aloittamista työpaikkaohjaaja ja opettaja varmistavat yhdessä, että opiskelijalla on edellytykset tehdä kyseistä työtä turvallisesti ja terveyttään vaarantamatta sekä ohjeita noudattaen. Työpaikalla tapahtuva oppiminen tai osa siitä voi suorittaa myös ulkomailla, jos se vastaa valmentavan koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden tai perustutkinnon perusteiden tavoitteita ja on etukäteen sovittu. Sopimuksen tekeminen Opiskelija, opettaja ja työpaikkaohjaaja tekevät sopimuksen. Sopimuksessa määritellään osapuolten tehtävät ja vastuut.

21 Opetussuunnitelma 4.0/ (44) 3.6 Työpaikalla tapahtuvan oppimisen toteutus sekä ohjaus ja tuki Työpaikalla tapahtuvan oppimisen toteutus, ohje Työpaikalla tapahtuvan oppimisen toteuttamisessa noudatetaan seuraavia periaatteita: Työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta Ammattiopisto Luovin yksiköissä ja toimipisteissä opiskelijoiden työelämään valmentautuminen ja työssäoppiminen voidaan toteuttaa seuraavilla tavoilla: 1. Koko opiskelijaryhmä samanaikaisesti Työelämään valmentautumisen ohjaus suoritetaan oman palkanmaksuperusteen mukaisella resurssilla. (valmentava I ja II) Työssäoppimisen ohjausresurssiksi varataan opettajille 2h/vko/opiskelija. Resurssi sisällytetään vuosittaiseen palkanmaksuperusteeseen. Työssäoppimisen ohjausresurssista voidaan poiketa, mikäli opiskelijan katsotaan tarvitsevan poikkeuksellista opettajan tukea ja ohjausta jakson aikana. Päätöksen tekee aina esimies. Opiskelijaryhmässä toimivat ohjaajat osallistuvat opiskelijoiden ohjaukseen työelämään valmentautumis- ja työssäoppimispaikoilla. Ryhmän työelämään valmentautumisen tai työssäoppimisen aikana ohjaajien työpanosta voidaan käyttää muihin yksikön tai toimipisteen ohjaustehtäviin. 2. Ryhmän opiskelijat yksittäin Opettajat ohjaavat opiskelijoita työpaikoilla oman palkanmaksuperusteensa mukaisilla resursseilla. Opettajan ollessa työpaikkakäynnillä ryhmän opetuksesta vastaa ohjaaja, jolle maksetaan erillisen ohjeen mukainen korvaus opetustyöstä. Opettaja vastaa työelämään valmentautumisen suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista. Opettaja käy työelämään valmentautumispaikalla vähintään kaksi kertaa, jos tev-jakso on kahden viikon mittainen. Sitä lyhemmillä tev-jaksoilla opettaja käy työelämään valmentautumispaikalla vähintään kerran. Tavoitteiden asettaminen oppimiselle ja tavoitteisiin suhteutettu arviointi edellyttävät opettajan johdolla käytävää oppimisen arviointikeskustelua opiskelijan ja työpaikkaohjaajan kanssa. Opettaja vastaa työssäoppimisen sekä siihen liittyvän näytön suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista. Opettaja käy työssäoppimispaikalla vähintään kaksi kertaa, jos työssäoppimisjakson pituus on kaksi viikkoa ja vähintään kerran, jos jakso on alle kaksi viikkoa. Näyttöjä sisältävissä työssäoppimisjaksoissa opettaja käy työssäoppimispaikalla vähintään kolme kertaa. Opetussuunnitelman mukaisten tavoitteiden asettaminen oppimiselle sekä arviointikohteiden ja -kriteerien mukainen arviointi edellyttävät opettajan johdolla käytävää oppimisen/osaamisen arviointikeskustelua opiskelijan ja työpaikkaohjaajan kanssa. Poikkeustapauksissa ohjauksen järjestämisestä sovitaan erikseen lähiesimiehen kanssa.

22 Opetussuunnitelma 4.0/ (44) Perehdyttäminen Perehdyttäminen on mm. työntekijöiden, työtilojen, työvälineiden, työtapojen ja työpaikan sääntöjen esittelyä. Sen avulla luodaan myönteistä asennoitumista työyhteisöä ja työtä kohtaan. Hyvä perehdyttäminen luo myös myönteistä yrityskuvaa. Perehdyttäminen ja perehtyminen ovat aina molemminpuolista. Opiskelija perehtyy työpaikkaan ja työpaikka perehtyy opiskelijaan. Perehtyminen toteutuu vähitellen, ohjatun työnteon lomassa. Opiskelija kohtaa paljon uusia asioita työpaikalla tapahtuvan oppimisen aikana. Esimerkiksi työelämän pelisäännöt ja niiden noudattaminen on uutta, jos opiskelija on ensimmäistä kertaa työelämässä. Päävastuu perehdyttämisestä on esimiehellä tai työpaikkaohjaajalla. Lisäksi työpaikan jokainen työntekijä on omalta osaltaan vastuussa opiskelijan perehdyttämisestä. Perehdyttäminen Työpaikkaohjaaja perehdyttää opiskelijan työpaikkaan, työyhteisöön, työtiloihin, työvälineisiin ja työtehtäviin. Työpaikkaohjaaja perehdyttää työturvallisuuteen Ohjaus ja tuki Opiskelija osallistuu työpaikalla annettavaan opetukseen ja työskentelee työpaikan työnjohdon alaisena, noudattaa sopimuksia, työturvallisuusohjeita ja työpaikan pelisääntöjä. Opiskelijan ohjaukseen ja tukeen työpaikalla tapahtuvan oppimisen aikana osallistuvat työpaikkaohjaaja, ohjaava opettaja, ohjaaja sekä tutkintotavoitteisessa koulutuksessa tarvittaessa työhönvalmentaja. Opiskelijalla voi olla myös henkilökohtainen avustaja. Työnjako sovitaan sopimusta tehtäessä. Tuen ja ohjauksen riittävyys tarkistetaan tilannekatsauspalavereissa. Opiskelijan ohjaaminen edellyttää, että työpaikkaohjaaja ja työpaikan muut työntekijät ovat aina valmiita työskentelemään opiskelijan rinnalla. Työpaikkaohjaajan tavoitteena on toimia mestarina oppipojalle. Mestari auttaa oppipoikaansa kehittämään ammattitaitoaan. Päivittäisen ohjauksen ja tuen muotoja ovat esimerkiksi yksilölliset, opiskelijan edellytysten mukaiset työtehtävät, selkeät tehtäväkokonaisuudet ja tehtävänannot, tarvittava lisäaika tehtävien tekemiseen, ohjauskeskustelut ja kannustava palaute. Opettaja tukee ja ohjaa opiskelijan oppimisprosessia sekä tukee ja valmentaa työpaikkaohjaajaa työpaikalla tapahtuvan oppimisen tavoitteiden ja sisältöjen konkretisointiin, opiskelijan ohjaamiseen sekä tutkintotavoitteisessa koulutuksessa ammattiosaamisen näytön arviointiin, arvioinnin kohteisiin ja arviointikriteereihin.