Matkaraportti: EAPR Post Harvest Section Meeting , Varsova, Puola

Transkriptio

1 POTATO NOW -HANKE Matkaraportti: EAPR Post Harvest Section Meeting , Varsova, Puola Anu Kankaala

2 Matkaraportti: EAPR - Post Harvest Section meeting, Varsova, Puola Euroopan perunaseuran EAPR:n Post Harvest ryhmän (aiemmin Engineering and Utilisation ryhmä) ensimmäinen kokoontuminen järjestettiin Varsovassa Tapahtumaan osallistui n. 50 perunatutkijaa 12 eri maasta. Kokouksen ohjelmassa oli ensimmäisenä ja kolmantena päivänä seminaari- ja posteriesityksiä, toisena päivänä tehtiin tutustumisretki Varsovan lähistöllä sijaitsevalle perunatilalle, perunaa prosessoivaan yritykseen ja IHAR:n Radzikow:n toimipisteeseen. Kokouksen aiheita olivat mm. varastointiteknologiat, varastojen ilmanvaihto, itämisen hallinta, varastotautien hallinta, perunoiden prosessointilaatuun vaikuttavat tekijät, perunan jalostus ranskanperuna- ja perunalastutuotantoon. Konferenssin järjestäjänä toimi The Plant Breeding and Acclimatization Institute (IHAR)- Puolan kansallisen tutkimusinstituutin Jadwisin tutkimusosasto. Tutustumiskohteet keskiviikkona 23.10: IHAR-PIB, Radzikow: Puolan kansallinen tutkimusinstituutti on perustettu vuonna Instituutin tehtävänä on tehdä tutkimusta ja kehitystyötä agronomian ja bioteknologian aloilla luoden tieteellistä pohjaa maataloustoiminnalle aina jalostuksesta ruoan tuotantoon saakka. IHAR-PIB käsittää toistakymmentä toimipistettä ja lisäksi tutkimusinstituutilla on viisi tytäryhtiötä kasvinjalostuksessa. Radzikow:ssa sijaitsee tutkimusinstituutin päätoimipaikka, toimipaikassa on mm. IHAR:n geenipankki. Pääsimme tutustumaan geenipankin viljanäytteiden käsittelyyn ja pakkaamiseen, sekä niiden säilytystiloihin (kuva 2). Geenipankin lisäksi toimipaikassa toimii myös kasvipatologian osasto, jonka alaisuudessa on useita laboratorioita, kuten kasvipatologian laboratorio, vaarallisia kasvintuhoojia tutkiva laboratorio ja kasvinjalostuslaboratorio. Tutustuimme osaan näistä laboratoriotiloista, joissa tutkittiin mm. perunalajikkeiden ja jalostuslinjojen kelta- ja valkoperuna-ankeroisen kestävyyttä. Vaarallisia kasvintuhoojia tutkivalla laboratoriolla on kokoelmissaan mm. viisi keltaperuna-ankeroisen patotyyppiä ja kolme valkoperuna-ankeroisen patotyyppiä. Kasvipatologian laboratoriossa kehitettiin analyysimenetelmiä perunan patogeenien havaitsemiseksi, sekä seurattiin patogeenien esiintymistä ja perunalajikkeiden resistenssiä niille. Tutkittavia tuholaisia ja tauteja ovat mm. valko- ja keltaperuna-ankeroiset, perunasyöpä, vaalea ja tummarengasmätä.

3 Kuva 1. Tutustumisretken ensimmäisen kohteen IHAR:n toimipaikan kasvihuoneita Radzikow:ssa.

4 Kuva 2. IHAR:n Radznikovin geenipankin näytteitä.

5 Bialuty on vuonna 1976 perustettu yritys, joka sijaitsee 30 km länteen Varsovan keskustasta. Yrityksen toiminta keskittyy ruuan prosessointiin ja viljelyyn. Yrityksen viljelypinta-ala on 600 ha, viljelyssä on mm. perunaa ja sipulia. Yrityksen omalla maatilalla on erikoistuttu ruoka-, tärkkelys- ja lastuperunan viljelyyn. Yrityksellä on myös sopimusviljelijöitä perunantuotannossa. Asiantuntevan viljelyn ja varastoinnin johdosta Bialuty on Puolassa tunnettu toimija lastuperunan tuotannossa. Perunan tuotanto ja varastointi on aloitettu luvun puolivälissä. Yritys toimittaa kuorimatonta, pestyä ruokaperunaa eri kauppaketjuille ja kaupoille ja kuorittua ruokaperunaa cateringyrityksille ja ravintoloihin. Tutustuimme Bialutyn toimitiloissa yrityksen irtoperuna varastoon (kuva 3.), joka sijaitsi samassa rakennuksessa perunan tuotantolinjaston kanssa. Vierailumme aikana yritys pakkasi kuorimatonta pestyä ruokaperunaa 1,5 kg ja 2,5 kg kuluttajapakkauksiin (kuva 5.). Näimme tuotantolinjaston pesu-, kiillotus- ja pakkauskoneet käytännössä (kuva 4.). Tuotteita pakattiin erivärisiin kuluttajapakkauksiin käyttötarkoitusten mukaisesti, mm. salaatti-, keitto-, ranskalais- ja uuniperunaksi. Ruuan prosessointiosaston päätuotteita ovat omenamehutiiviste, majoneesi, ketsuppi ja sinappi. Osastolla tuotetaan myös muita mehuja, kuten mansikka- ja mustaherukkamehuja. Yritys toimii useamman laatujärjestelmän mukaisesti (ISO ja HACCP-järjestelmät, GAP (Good Agricultural Practise)), jotka on otettu käyttöön vuonna Kuva 3. Bialuty:n irtoperunavarasto.

6 Kuva 4. Bialuty:n pakkauslinjastolla pestyä perunaa menossa kiillotuskoneeseen. Kuva 5. Valmiit tuotteet 1,5 kg ja 2,5 kg kuluttajapakkauksiin pakattuna.

7 Tomasz Luszczak:n perunatila: Luszczak:n tila sijaitsee Nowy Luszewek:n kylässä n. 35 km Varsovasta. Tomasz Luszczak on Bialuty:n tuottajaryhmän jäsen (kuva 6.). Tilan peltopinta-ala on 70 ha, josta 12,5 ha perunaa ja 7 ha sipulia. Tila on alueen suurimpia perunatiloja. Perunan ja sipulin lisäksi tilalla viljellään viljaa. Tilalla oli tänä vuonna viljelyssä neljä eri perunalajiketta: Lord, Victoria, Sagitta ja Jelly. Lord kuuluu Puolan suosituimpiin lajikkeisiin ja sitä oli myös tilalla lajikkeista eniten. Tilan pellot ovat savisia ja tämän kesän rankat sateet aiheuttivat sen, että syksyn sato on vain 1/3 normaalisadosta. Tilalla on oma perunavarasto, jonka kapasiteetti on 1000 t. Varastossa käytetään luonnollista ilmanvaihtoa. Varaston olosuhteiden hallinta on täysin manuaalista ja perustuu isännän kokemukseen. Kyseiseen järjestelyyn on päädytty, koska se on kustannuksiltaan halpa ja tarkoitukseen sopiva. Tila on saanut EUtukea koneiden ja laitteiden hankintaa varten. Tuen avulla on hankittu traktori ja lajittelukone, varasto sen sijaan on rakennettu kokonaan viljelijän omalla kustannuksella. Kuva 6. Tutustumisretken tilakohde oli Luszczakin sukutila, joka on yksi Bialutylle perunaa tuottavista tiloista. Kuvassa keskellä punaisessa takissa Tomasz Luszcak, tilan nykyinen isäntä isänsä kanssa. Perunavaraston olosuhteiden säätäminen oli vanhan isännän hyppysissä.

8 Kuva 7. Luszczakin tilan perunanlajittelija, joka on vasta prototyyppi. Perunat voidaan lajitella koneella kolmeen eri kokoon. Jakeiden kokoluokkia säädetään alakuvassa keskellä olevasta metallisesta pyörästä.

9 Kuva 8. Luszczak:n tilan perunavarasto.

10 Seminaaripäivät 22. ja Seminaaripäivien esityksissä käsiteltiin hyvinkin erilaisia asioita. Ensimmäisenä seminaaripäivänä esityksissä käsiteltiin perunavarastojen tehokasta toimintaa, varastojen olosuhteiden vaikutusta perunan laatuun ja itämisen hallintaa varastoissa. Perunan itämisen hallintakeinoina oli käytetty CIPC (Chlorpropham)-, etyleeni- ja Smartblock-käsittelyjä. Smartblock-käsittely on uusi menetelmä perunoiden itämisen hallintaan varastoilla. Smartblock polttaa mahdolliset idut turvallisesti ja tehokkaasti vaikuttamatta perunan laatua huonontavasti. Sitä voidaan käyttää myös yhdessä muiden itämisen hallinta-käsittelyjen kanssa. SmartBlock- käsittelyn itämisen estävä vaikutus kestää 2-3 kk. SmartBlock on luonnossa esiintyvä molekyyli ja se on USA:ssa luokiteltu ruuan lisäaineeksi (FDA) ja biopestisidiksi (EPA). Päivän posteriesitykset käsittelivät rutontorjunta- ja rikkakasvintorjuntakäsittelyiden vaikutuksiin perunan satoon ja laatuun, perunalajikkeen vaikutukseen harmaahilseen esiintymiseen ja mekaanisen vioittumisen esiintymiseen ja kuivamädän (fusarium) esiintymiseen Norjassa. Postereissa esiteltiin myös konenäön käyttöä vikojen havaitsemisessa ja elektronisen nenän käyttöä tautien havaitsemisessa varastosta. Process, Packaging and Food Waste Reduction using Volatile Biomarker Monitoring -projektissa on tutkittu elektronisen nenän käyttöä perunan varastotautien tunnistamisessa. Varastotautien, etenkin bakteerimätien (Pectobacterium, Dickeya spp.) varhainen havaitseminen varastoidusta perunasta on tärkeää taloudellisten tappioiden vähentämiseksi. Havaittaessa mahdolliset taudit varhain voidaan tehdä korjaavia toimenpiteitä tai tarvittaessa jopa päätös varaston tyhjentämisestä. Näytteenotto tehokkaasti joka puolelta varastoa on vaikeaa ja taudit voivat kehittyä varaston sellaisissa osissa, jotka ovat tavallisesti luoksepääsemättömissä. Tällä hetkellä varastotautien hallinta perustuu infektiotason tietoon varaston lastaus hetkellä ja markkinoiden vaatimuksiin. Infektion tuottamiin ominaisiin volatiileihin perustuvan taudin tunnistusmenetelmän käyttö tarjoaa mahdollisuuden varastotautien varhaiseen havaitsemiseen ja mahdollistaa varastokäytäntöjen tehokkuuden tarkkailun varastotautien hallinnassa. Toisen seminaaripäivän aiheet painottuivat perunan jalostukseen ranskanperuna- ja lastuperunatuotannon näkökulmasta. Lisäksi esityksissä käsiteltiin perunan resistenssiä pectinolyyttisten bakteerien aiheuttamalle märkämädälle, lannoituksen vaikutuksista perunan sisäiseen laatuun ja mekaanisten vaurioihin, fungisidien käyttöä varastotautien hallinnassa ja perunan tuleentumisasteen vaikutus varastoinnin jälkeiseen laatuun. Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa selvitettiin kasvukauden aikaisten fungisidi- ja biofungisidikäsittelyjen ja perunan varastotauteja aiheuttavien munasieni- ja fusarium-patogeenien hallinnassa käytettyjen varastokäsittelyjen yhteisvaikutuksia. Tutkimuksessa oli selvitetty käsittelyjen vaikutusta mm. mukularuton ja punamädän esiintymistä ja kehitystä. Fosforihappo kasvukaudella ja varastossa -yhdistelmä vähensi merkittävästi mukularuton kehitystä. Punamädän esiintymistä vähensi merkittävästi kasvukauden mefenoxam- tai fosforihappokäsittelyt yhdistettynä varastokäsittelyyn fosforihappolla tai azoxystrobin, fludioxonil, difenoconazole seoksella. Tutkimuksen mukaan kasvukauden aikaiset käsittelyt yhdistettynä varastokäsittelyihin ovat käyttökelpoinen vaihtoehto munasienistä ja fusariumista johtuvien varastotautien hallinnassa.

11 Norjalaisessa tutkimuksessa oli pyritty ennustamaan varastoinnin jälkeistä laatua perunan kasvuston tuleentumisen perusteella. Norjan lyhyen kasvukauden vuoksi on ongelmia saavuttaa perunakasvuston tuleentumista nostoajankohtaan mennessä ja siten tuottaa perunoita, joiden varastoitavuus olisi hyvä. Tuleentumattomat perunat ovat alttiimpia mm. kuorivaurioille ja kasvipatogeeneille. Myös sokeripitoisuudet ovat tuleentumattomalla perunalla korkeammat, mikä voi vaikuttaa prosessointilaatua heikentävästi. Tutkimuksessa oli analysoitu vasta yhden kasvukauden tulokset, joiden perusteella ei pystytty havaitsemaan yhteyttä tuleentumisen ja varastoinnin jälkeisen laadun välillä.

12 Lisätietoja: