MAITOALAN KATSAUS Kuukausiraportti 11/2010 ( )

Transkriptio

1 MAITOALAN KATSAUS Kuukausiraportti 11/2010 ( ) Maitovaltuuskunta : C-ALUEEN TASAUSJÄRJESTELMÄÄ PURETTAVA ASTEITTAIN TUOTANTOMÄÄRIEN HALLITSEMISEKSI Kiintiön ylittävälle tuotannolle esitetään vain 1/3 tuesta Maitovaltuuskunta päätti aloittaa toimet C-alueen tuotannon palauttamiseksi alueen tuotantorajoitteeseen. C-alueen tuotannon ennustetaan ylittävän rajoitteen yli 2 % ja 36 miljoonaa litraa kuluvalla kiintiökaudella Suomen Gallup Elintarviketiedon ennustetaan mukaan. Suomen ja EU:n komission pohjoista tukea koskevan päätöksen mukaisesti tuotantomäärä ei saa ylittää 1725 miljoonaa litraa eli tonnia. - Toimialan on itse kannettava vastuu tasapainosta, koska rajoittaminen on perusta tuotantoon sidotulle tuelle. Osuuskunnat sitoutuvat tarvittavien toimenpiteiden toteuttamiseen, maitovaltuuskunnan puheenjohtaja Olli Laaninen kiittelee Helsingin kokouksen yksimielistä päätöstä. Maitovaltuuskunta päätti, että ensi vuonna kiintiön ylittäville litroille maksettaisiin enintään 1/3 kansallisesta tuesta. Lisäksi Maitovaltuuskunta päätti, että MTK:n maitovaliokunta voi tarvittaessa kiristää toimia ja osuuskunnat ovat sitoutuneita arvioimaan kiintiön ylityssakon käyttöönoton, mikäli muut toimet eivät riitä. Tukiratkaisu tehdään valtion ja tuottajajärjestöjen välisissä tukineuvotteluissa. - Näillä toimilla tuotanto pitää saada palautettua EU:n komission asettamiin määrällisiin rajoitteisiin, Laaninen kertoo. Maitovaltuuskunta päätti myös ohjeistaa kaikkia jäsenosuuskuntia ottamaan yhteyttä niihin tuottajiin, joilla tuotannon ja kiintiön suhde ei ole kunnossa ja tuotanto ylittää kiintiöt. Tällä viestillä halutaan helpottaa paineita kiintiömarkkinoilla ja auttaa tiloja reagoimaan riskeihin riittävän ajoissa. Maitovaltuuskunta pitää vuokrausta tärkeänä elementtinä kiintiökaupan lisänä. TUKIEN MERKITYS ON SUURI: Maitovaltuuskunta käsitteli tuoreeltaan EU:n tiedonantoa tulevasta maatalouspolitiikasta eli CAP-tukia vuoden 2013 jälkeen. Maitovaltuuskunta ei ole missään vaiheessa voinut hyväksyä, että maidon lisäosat alenevat ensi vuonna ja niistä vuonna 2011 vapautuvat lähes 20 miljoonaa euroa pitää pystytä kohdentamaan täysimääräisesti takaisin alalle. Yhtenä vaihtoehtona nähtiin myös eläinten hyvinvointitukien kehittäminen. - CAP-uudistus on alalle valtava haaste ja tuet on saatava mahdollisimman lähelle tuotantoa sidottuina helpottamaan alan sopeutumista. Viimeistään maatalouspolitiikan uudistamisessa tämä on huomioitava, mutta mieluummin nopeammin, puheenjohtaja Olli Laaninen linjaa. Tukien maksatuskatkoksia kustannusten noususta kärsivä maatalousala ei nyt kestä. Maitovaltuuskunta tukee vahvasti EU:n hanketta tuottajien aseman vahvistamisesta elintarvikeketjussa. Tuottaja- ja toimialaorganisaatiolaki niin Suomessa kuin maitoalan osalta EU:sta tulee saada hyväksytyksi mahdollisimman pian.

2 - Tukien maksussa säätelyä tarvitaan 2015 jälkeen ja määräsäätely kiintiöistä johdettuna on luonteva pohja, Laaninen viittaa MTK:n ja maitovaltuuskunnan hyväksymään esitykseen tukineuvottelijoille tulevasta tuen maksuperusteesta. Maitovaltuuskunnan puheenjohtajana jatkaa talousneuvos Olli Laaninen Liperistä ja varapuheenjohtajaksi valittiin Anu Fräntilä-Riihonen Keuruulta. Maitovaliokunnan ryhmittymäjakoa päivitettiin ja valiokunnassa jatkavat Tuottajain Maidon Pekka Lestinen Sysmästä, Milkan Per-Ole Mård Pedersörestä ja ArlaIngman yhteistyöryhmän Esa Heikkilä Kuusamosta. Tapio Hytösen tilalle vuodeksi 2011 valittiin Normilkin Hannu Kainu Kyyjärveltä. Tarkastajaksi valittiin Normilkin Veijo Hernesniemi Kannuksesta. Elintarviketeollisuusliitto kääntynyt tuottajaomistajiaan vastaan? Maataloustuottajan asema elintarvikeketjussa on heikentynyt merkittävästi EU-jäsenyyden aikana, arvioi maitovaltuuskunnan puheenjohtaja, talousneuvos Olli Laaninen Pellervo- Instituutin maitoalan tulevaisuusseminaarissa Espoossa. EU:n komissio julkisti tänä vuonna laskelmat, joiden mukaan EU-maiden ruokamarkkinoiden arvo on noin 550 miljardia euroa vuodessa. Kasvua kymmenessä vuodessa on noin 60 miljoonaa euroa. Kaupan (vähittäis- ja tukkukauppa) osuus on EU:ssa kasvanut 50 miljardia euroa ja elintarviketeollisuuden noin 30 miljardia euroa. Samaan aikaan tuottajien osuus on kaventunut noin 20 miljardia euroa. - Tilanne on saanut eurooppalaiset tuottajat nousemaan jo barrikadeille tilanteen parantamiseksi. Meillä Suomessakin tuottajien aseman parantamiseksi niin maito- kuin koko elintarvikeketjussa - tarvitaan reilun kaupan pelisääntöjä, Laaninen vaatii. Lakiehdotus tuottaja- ja toimialaorganisaatioista on parhaillaan lausuntokierroksella. Liperissä maitoa tuottava Laaninen pitää hämmästyttävänä sitä, että Elintarviketeollisuusliitto vastustaa tuottajien aseman parantamista. Osana EU:n maatalouspolitiikan uudistusta komissio on ilmaissut tavoitteekseen tuottajan aseman parantamisen ja elintarvikeketjun arvonlisän oikeudenmukaisemman toteutumisen. Näiden tavoitteiden valossa emme tuottajina voi hyväksyä Elintarviketeollisuusliiton toimintaa, Laaninen jyrähtää.

3 Taulukko arvonlisän jakaumasta EU-25:n ruokaketjussa osoitteessa sliitto_toimialaorganisaatio/ MMM:n tiedote maatalouden tuottaja- ja toimialaorganisaatioita koskevan lainsäädäntövalmistelun etenemisestä osoitteessa ioita_koskeva_lainsaadantovalmistelu_etenee.html Maitomarkkinat C-alueen tuotanto ylittämässä reilusti rajoitteen Maidontuotanto kasvoi tammi-lokakuussa vuoden takaisesta 0,4 prosenttia ja oli 1863 miljoonaa litraa. Maidontuotanto nousi viime vuodesta lokakuussa + 0,7 %. Gallup Elintarviketiedon ennusteen mukaan maitomäärät olisivat loppu vuonna edelleen nousussa 1,3 1,5 %. Vuoden 2010 maitomääräennuste on noin milj. litraa (+0,6 %). Voimakkainta kasvu on C-tukialueella, jossa maitomäärän ennustetaan kasvavan tänä vuonna ja tammi-lokakuussa tuotanto kasvoi lähes 20 miljoonan litran vuosivauhdilla ja +1,1 %. AB-tukialueella näyttäisi tulevan pieni aleneman tuotantoon, sillä tammi-lokakuussa tuotanto on ollut miinuksella noin 2,1 %. C-alueen tuotannon ennustetaan ylittävän rajoitteen yli 2 % ja 36 miljoonaa litraa kuluvalla kiintiökaudella Suomen Gallup Elintarviketiedon ennustetaan mukaan. Suomen ja EU:n komission pohjoista tukea koskevan päätöksen mukaisesti tuotantomäärä ei saa ylittää 1725 miljoonaa litraa eli tonnia. Maidontuottajien määrän alentuminen on hidastunut merkittävästi. Syyskuussa maidontuotannosta luopui 26 (9/2009: 32) tuottajaa ja lokakuussa tuotannosta luopui 73 (63) tuottajaa. Alenema on ollut vuoden aikana 5,2 % (5,9 %) ja 585 tilaa, kun edellisenä vuonna oli vastaavana aikana luopunut 709 tilaa ja sitä edellisenä vuonna 920 tilaa. Lokakuussa maitotiloja oli kpl. Lypsylehmiä oli lokakuussa 900 vähemmän (-0,3 %) kuin vuosi sitten, yhteensä kpl. Keskituotokset olivat syyskuussa + 1,1 % vuoden takaiseen. Syyskuun normimaidon hinta tuottajille oli Suomessa 37,93 senttiä litralta. Kolmen ylimmän meijerin maksaman hinnan painotettu keskiarvo oli kuitenkin jopa 40,50 snt/l ja kolmen alimman painotettu keskiarvo oli 37,78 snt/l ilman laatulisiä. Vuodentakaiseen verrattuna hinta oli 5,3 % ja 1,9 snt/l korkeampi. Suomessa maksettuun hintaan sisältyy kausiosa keskimäärin 3,5 snt/l ja sen lisäksi maksetaan laatulisä ja mahdollinen laatusopimuslisä keskimäärin 2,14 snt/l. Meijereiden maksama kausiporras on perinteisesti sama syyskuulta marraskuulle. Arla Ingmanin yhteistyömeijerit, joista valtaosa on osuuskuntia, nostivat maidon hintaa vielä marraskuun alussa lisää 2 snt/l. Suomessa maidon keskimääräiset pitoisuudet olivat syyskuussa rasvassa 4,17 % ja valkuaisessa 3,46 % ja siis normimaidon arvot ovat 4,3 % / 3,3 %. Maitovalkuaiskymmenyksestä maksettiin syyskuussa keskimäärin 0,65 snt ja rasvasta 0,24 snt. EU:ssa maidon hinnat ovat nousseet syksyn aikana nopeasti. Esimerkiksi Ranskassa maidosta on maksettu perushintana 33,26 snt/l (rasva 3,8 % ja valkuainen 3,2 %), missä nousua vuoden takaiseen on noin 3,4 snt/l. Vastaavasti hollantilainen FrieslandCampina maksaa marraskuussa kaikkine lisineen tuottajille jo peräti 38,5 snt/l (rasva 4,41 % ja valkuainen 3,47 %), mikä on lähes sama kuin Suomessa, missä nousua vuoden takaiseen 5,9 sn/l. Ruotsissa Arla on nostanut maidon

4 hintaa takautuvasti marraskuun alusta 388,7 äyriin ja se on siis nyt jo yli 41,3 snt/l ( Maitojen kuluttajahinnat olivat syyskuussa laskeneet Suomessa noin % vuoden takaisesta ja hinnat olivat snt/l (alv 13 %). Muissa tuoremaitomaissa kuluttajahinnat olivat elokuussa Irlannissa 110 snt/l (alv 0 %), Tanskassa hinta oli noussut noin 88 snt/l (alv 25 %), Isossa- Britanniassa 70 snt/l (alv 0 %), Ruotsissa 86 snt/l (alv 12 %) ja UHT-maitomaissa Belgiassa 81 snt/l (alv 6 %), Puolassa 66 snt/l (alv 3 %), Ranskassa 71 snt/l (alv 5,5 %) sekä Saksassa 61 snt/l (alv 7 %). EU:n maitomarkkinat ovat vahvistuneet kesästä alkaen ja meijereiden tilityskyky EU:n hinnoilla on ollut jopa yli 35 snt/l ja lähestynyt useissa maissa jo 40 snt/l. Merkille pantavaa on, että esimerkiksi Venäjällä maidosta on pulaa ja hinta nousee siellä Pietarin alueella sentin/l tasolle. Tuottaja- ja toimialaorganisaatiolaki valmistelussa Maatalouden tuottaja- ja toimialaorganisaatiolakia on odotettu Suomessa jo jonkin aikaa. Tuottajan aseman ja tulotason vahvistaminen on erittäin vahvasti esillä myös hallitusohjelmassa. Suomen lakiluonnosta vastaan ovat ristiretkeilleet mm. päivittäistavarakauppa ja Elintarviketeollisuusliitto. Se, mikä on muualla sallittua, ei Suomen lainsäädännössä näy millään tavalla. Tuottajaorganisaatioilla on muissa EU-maissa tehtävinä mm. tuotannon määrän ja laadun sopeuttaminen markkinoiden tarpeisiin, vakioehtosopimusten määrittelyä ja tuotannon keskitettyä jakelua ja markkinointia mm. yhteisistä tiloista. Suomessa voivotellaan lähi- ja luomuruoan tarjonnan puutteesta. Hajanainen tuottajakenttä ei monessa tuotteessa pysty edes tarjoamaan esim. julkisille toimittajille heidän haluamia (esim. määriä) tuotteita, koska yhteistyö on usein jopa kiellettyä. Nyt nämä yhteiskunnan peräämät tavoitteet jäävät toteutumatta, jos lakiesityksestä poistetaan tuotannon määrän ja laadun sopeuttaminen, kuten lain vastustajat vaativat. Esimerkiksi Helsingin kaupunki on linjannut, että vuonna 2015 lasten ruoista 50 % pitää olla luomua ja lähiruoalla on vahva sija strategiassa. Mitä tekee ETL? Perustaako se sisälleen kartellin tätä asiaa pohtimaan? Vai antaako se suoraan tuonnin viedä kaikki lähi - ja luomuruokamarkkinat? Tuottajien on hyvä tiedostaa, että heidän omistamansa Elintarviketeollisuus toimii lakivalmistelussa tuottajien asemaa vastaan! EU:n komission tiedonanto tulevasta maatalouspolitiikasta tuo kuitenkin maitoalalle valoa, koska todennäköisesti EU jo ensi vuonna esittää suoraan EU-lainsäädäntöön maidontuottajien aseman vahvistamista elintarvikeketjussa, mikä menee suoraan ohi kansallisen lainsäädännön. Eläinten hyvinvointitukeen kehitysesityksiä Suomessa on valmisteltu kehitysesityksiä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan kuuluvaan eläinten hyvinvointituki -ohjelmaan. Maitotiloista vain 16 % on liittynyt ohjelmaan ja laajalla pohjalla toimineessa työryhmässä on esitetty kehittämisesityksiä ohjelmaan. Uudet esitykset käsitellään seurantakomiteassa ja mikäli EU:n komissio hyväksyy ne normaalikäsittelyajassa, ne tulisivat voimaan vuoden 2012 tukihaussa.

5 Perusehdoissa on edelleen keskeistä terveydenhuolto-sopimukset ja niihin liittyvät vuosikontrollit yms., mutta lisäehtoina on ohjelmaan suunniteltu esitettävän laiduntamiseen liittyviä toimia sekä nurmivaltaisen ruokinnan toimia. Ohjelmaa kehitetään myös sikatalouden osalta. Sami Kilpeläinen Tiedonanto CAP:n tulevaisuudesta julkaistiin Komissio julkaisi CAP:n tulevaisuutta koskevan tiedonantonsa torstaina Muutoksia aikaisemmin syksyllä julkivuotaneeseen paperiin tuli muutamia. Tiedonannon mukaan LFA pysyy kakkospilarissa, mutta ykköspilariin tulee myöskin LFA-tukielementti, jolla täydennetään kakkospilarin LFA:ta. Tämä muutos on hyvin positiivinen suhteessa siihen, että LFA olisi ollut kokonaan ykköspilarissa. Ykköspilariin tulee uusi vihreä tukielementti. Tuki on pakollinen, joka sisältää vuosittaisia ympäristötoimia, jotka menevät täydentäviä ehtoja pidemmälle. Tiedonannossa mainitaan toimina esimerkin omaisesti pysyvä laidun, vihreä kasvipeitteisyys, viljelykierto ja ekologinen kesannointi. Mahdollisia ympäritötoimia voi vielä tulla lisää. Jäsenmaa voisi valita muutamia toimia ja sen jälkeen kenties tilakohtaisesti voisi valita pari toteutettavaa toimea. Tämä vihreä tukilelementti on kuitenkin vielä kovin hahmottumaton. Parlamentin maatalousvaliokunta keskusteli komissaarin kanssa tiedonannosta Komissaari painotti, että maatalous voi olla kilpailukykyinen ja samaan aikaan vastata yhteiskunnan haasteisiin. Maatalouden tulevaisuus voi osoittaa että kilpailukyky ja kestävyys voidaan toteuttaa samaan aikaan. Tällä hetkellä politiikka keskittyy vain ruoan tuotantoon, mutta meidän tulee laajentaa politiikan ydintä ja lisätä siihen kestävyyttä ja alueiden tasapaino. Paras strategia rahallisten resurssien säilyttämiseen on avata CAP:n ydintä ja vastata yhteiskunnallisiin haasteisiin. Kilpailukyvystä tulee pitää huolta, mutta kilpailukyky tarkoittaa muutakin kuin tuottavuutta. CAP on osa 2020-strategiaa ja pyrkii täyttämään sen tavoitteita. Lisäksi komissaari kertoi, että tuen täytyy olla kohdennettu aktiiviviljelijöille. Pieniä tiloja tulee kohdella paremmin kuin aiemmin. Suoralle tuelle tulee katto. Suora tuki nostaa viljelijöiden tulotasoa, mutta kun tietty taso on saavutettu, sitä on enää vaikea perustella. Vihreän tuen toimenpiteet muuttavat CAP:a kilpailukykyisemmäksi ja kestävämmäksi. Toisessa pilarissa tulee olla joustavia toimenpiteitä ja sen tulee vastata haasteisiin kuten kilpailukyvyn edistämiseen ja ilmaston muutokseen. Markkinainstrumenteista tehdään nopeammin reagoivia ja tulojen vaihtelua pyritään hallitsemaan. CAP:n tulisi mahdollistaa sen, että viljelijät pystyvät reagoimaan markkinoiden signaaleihin. Kakkospilarin alla on yhteisrahoitteinen lfa, joka tarjoaa joustavuutta jäsenmaille. EPP ryhmän edustaja Albert Dess piti kahden pilarin rakennetta hyvänä ja lisäksi totesi, että meidän tulee vaatia tuontituotteilta myös mm. turvallisuutta ja eläinten hyvinvointia kriteerien täyttämistä. Capoulas Santos sosialistien- ja demokraattienryhmästä piti tiedonannon suuria linjoja hyvinä, mutta piti huonona sitä, että työllisyys ei ole kriteerinä tuille. Myöskään maitokiintiöiden loppumiselle ei ole hänen mielestään annettu riittävästi huomiota. George Lyon ALDE-ryhmästä piti tasapuolisuuden lisäämistä hyvänä asiana etenkin uusien jäsenmaiden kannalta ja pohti sitä miten LFA tulee toimimaan kahdessa pilarissa. Hänen mielestään

6 suorien tukien vihertäminen on hyvä asia, mutta tulee olla varovainen, ettei EU:n maatalouden kilpailukyky kärsi. ECR:n James Nicholsson mielestä tukien vihertämisen kanssa tulee olla varovainen. CAP:n tulisi olla maatalouden politiikka. Se ei ole sosiaalipolitiikka eikä ympäristöpolitiikka. Useiden ryhmien edustajat kuin myös keskusteluun osaa ottaneet valiokunnan jäsenet pitivät tukien kohdentamista aktiiviviljelijöille hyvänä, mutta he kyselivät aktiiviviljelijän määritelmän perään. Lisäksi kyseltiin määritelmää pienelle tuottajalle. Komissaarin vastaus oli hyvin epämääräinen: Aktiiviviljelijä on aktiivinen ja viljelee ja tuottaa jotain. Pieni tuottaja saattaa tarkoittaa eri asiaa eri maissa. Komissio palanee asiaa määritelmien osalta. Ilmaston muutos Komissio julkaisee joulu-tammikuussa ECR:llä teettämänsä tutkimuksen/raportin Evaluation of the livestock s contribution to the EU greenhouse gas emissions, joka on vastausta FAO:n Livestock s long shadow -tutkimukselle. Raportin tarkoituksena on valottaa nykytilanteesta eikä sen ole tarkoitus johtaa lakiehdotuksiin. Komission ympäristöpääosasto on aloittanut keskustellut jäsenmaiden ja alan toimijoiden kanssa EU:n laajuisen hiilijalanjäljen suuntaviivoista. Marjukka Manninen