PELKOSENNIEMEN KUNTA TILINPÄÄTÖS 2013

Transkriptio

1 PELKOSENNIEMEN KUNTA TILINPÄÄTÖS 2013

2

3 PELKOSENNIEMEN KUNTA TILINPÄÄTÖS SISÄLLYSLUETTELO TILINPÄÄTÖS 2013 Sivu TOIMINTAKERTOMUS Kunnanjohtajan katsaus 1 Kunnan hallinto 3 Yleinen taloudellinen tilanne 4 Kuntatalous 6 Pelkosenniemen kunnan talouden kehitys 7 Arvio kunnan tulevasta talouskehityksestä 9 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä 12 Tilikauden tuloksen muodostuminen 16 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 17 Toiminnan rahoitus 18 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 19 Rahoitusasema ja sen muutokset 20 Tasetarkastelu 21 Tase ja sen tunnusluvut 21 Kokonaistulot ja menot 22 Kuntakonsernin toiminta ja sen talous 23 Konsernirakenne 23 Konsernin toiminta ja talous 24 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat 24 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä 26 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 27 Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 28 Konsernitase ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen käsittely Talousarvion ja toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen sekä käyttötalousosan toteutumisvertailu 31 Keskusvaalilautakunta 31 Tarkastuslautakunta 31 Kunnanhallitus 32 Sosiaalilautakunta 48 Sivistyslautakunta 58 Tekninen lautakunta 68 Käyttötalous yhteensä Investoinnit Investointien toteutuminen Investointien toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 85 Rahoituslaskelma 87 Tase 88 Konsernituloslaskelma 90 Konsernin rahoituslaskelma ja tunnusluvut 91 Konsernitase ja tunnusluvut Tilinpäätöksen liitetiedot Arvostus- ja jaksotusperiaatteet Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet 95 Konserniyhteisöjen osuudet 96 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 97 Pysyvien vastaavien arvostus 98 Tasetta koskevat liitetiedot 100 Henkilöstöä koskevat liitetiedot 105 Luettelo kirjanpitokirjoista 106 Allekirjoitus 107 Tilintarkastajan merkintä 107 Pelkosenniemen kunta Sodankyläntie 1 A PELKOSENNIEMI Puh , [email protected] Säilytetään pysyvästi

4

5 TOIMINTAKERTOMUS Kunnanjohtajan katsaus Pelkosenniemen kunnan tilinpäätös 2013 on maailman- ja kansantalouden kriisi ja kuntatalouden sekä oman kuntamme vaikeat taloudelliset ja toiminnalliset haasteet huomioon ottaen kohtuullinen. Olemme pystyneet vaikeissa olosuhteissa järjestämään ja tuottamaan laadukkaat peruspalvelut kuntalaisille. Tämä on kunnan tärkein tehtävä. Elinkeinojen edistämiseen ja työpaikkojen turvaamiseen ja uusien syntymiseen on panostettu. Tästä esimerkkinä on vahva yhteistyö Sodankylän kunnan kanssa Pyhä-Luosto matkailualueen kehittämiseen liittyen. Tilinpäätös on n. 0,15 M alijäämäinen jääden kuitenkin alle tarkistetun talousarvion alijäämän. Terveydenhuollon kustannusten kasvu kokonaisuutena on merkittävin alijäämän aiheuttaja. Kunnan taseessa on kertynyttä ylijäämää n. 2,4 M, mistä tilinpäätöksen alijäämä katetaan. Merkittävää on, että vaikeassa taloudellisessa toimintaympäristössä on velkamäärää edelleen pystytty alentamaan suunnitellusti. Paras Pelkosenniemi toimenpideohjelmaa ja valtuuston vahvistamia strategisia ja toiminnallisia linjauksia on toteutettu. Ennaltaehkäisevän työn merkitystä on entisestään korostettu. Olemme mukana yhtenä pilottikuntana Lapin aluehallintoviraston hallinnoimassa Arjen Turvaa hankkeessa. Hankkeessa vahvistetaan sektori- ja organisaatiorajat ylittävää yhteistyötä sekä taloudellisia että toiminnallisia resursseja palvelujen tuottamiseen yhdessä kunnan, valtion, yritysten ja kolmannen sektorin kesken. Hanke ja sen toimintamalli palkittiin marraskuussa Maastrichtissa Euroopan julkisen hallinnon instituutin (EIPA) järjestämässä hankekilpailussa Euroopan parhaana aluetason hankkeena. Nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn ja nuoriso- ja vapaa-aikatyöhön on panostettu vahvasti erilaisessa kerho- ja muussa viriketoiminnassa sekä Etsivän Nuorisotyön kautta. Pelkosenniemen kylät hankkeessa saavutettiin hyviä tuloksia kunnan imagon, markkinoinnin ja viihtyvyyden parantamisessa sekä uusien asukkaiden saamisessa. Vanhusten kotona asuminen, mikä on inhimillisesti ja taloudellisesti järkevintä, tarvitsee ympärilleen vahvaa ja elinvoimaista kyläyhteisöä sekä elinvoimaista kuntaa. Pyhän matkailualueen kasvun tukeminen sekä koko kunnan alueen elinvoimaisuus kulkevat käsi kädessä. Taloudessa verotulot kasvoivat kokonaisuutena ja kaikissa verolajeissa oli kehitys myönteistä. Verotulojen merkitys korostuu entisestään valtionosuuksien vähentyessä. Kiinteistövero on verolajeista vakain ja Pelkosenniemen kunnan tulee tehdä määrätietoisesti kaikki toimet kiinteistöveropohjan vahvistamiseksi. Tehokkaalla ja määrätietoisella kaavoituksella ja rakentamisen edellytysten turvaamisella on tässä työssä keskeisin merkitys. Vahva elinkeinopolitiikka tukee tätä työtä ja saa siitä myös osaltaan edellytykset uusien työpaikkojen luomiseen ja sitä kautta verotulojen kasvattamiseen. Kunnan päätöksenteon ja toimien painopiste on väestöryhmistä edelleen lapsissa, nuorissa ja lapsiperheissä sekä uusien asukkaiden saamisessa. Vuonna 2013 käyttöön otettu sähköinen hyvinvointikertomus ja suunnitelma sekä niissä olevat tilastoindikaattorit vahvistavat tämän valtuuston tekemän valinnan oikeaksi. Uudet työpaikat ja monipuoliset asumismahdollisuudet sekä laadukkaat julkiset ja yksityiset palvelut ovat kehittämistoimien keskiössä. Vuoden lopulla laitettiin vireille kunnan elinkeinostrategian uudistaminen. Tällä työllä on tärkeä merkitys oikeiden painopisteiden valinnassa ja toiminnallisten resurssien suuntaamisen ohjaamisessa. 1

6 Esitän kuluneesta vuodesta lämpimät kiitokset henkilöstölle, kunnan päättäjille, päätöksentekoa tukeneille kuntalaisille sekä vahvalle ja laajalle yhteistyökumppanijoukolle. Vaikeissa olosuhteissa ja monenlaisten uudistushankkeiden myllerryksessä olemme yhdessä kyenneet turvaamaan kuntalaisille laadukkaat peruspalvelut. Lähivuosiin liittyy sekä taloudellisia että toiminnallisia haasteita. Vahva avoin yhteistyö ja määrätietoinen omiin vahvuuksiimme perustuva elinkeinojen kasvun edistäminen ovat avain kunnan elinvoimaisuuteen ja kuntalaisten hyvinvointiin myös tulevaisuudessa. Erkki Parkkinen kunnanjohtaja 2

7 PELKOSENNIEMEN KUNTA Kunnanvaltuuston poliittinen jakauma: Sitoutumattomat 3 Suomen Keskusta 5 Vasemmistoliitto 3 Perussuomalaiset 2 Vihreät 2 TARKASTUSLAUTAKUNTA 3 jäsentä KUNNAN HALLINTO VALTUUSTO 15 jäsentä Kunnanvaltuuston pj. Luoma-aho Tero Kunnanvaltuuston I vpj. Oikarinen Hannu Kunnanvaltuuston II vpj. Honkanen Heikki Kunnanhallituksen pj. Kostamo Annika Kunnanhallituksen vpj. Salmela Janni KUNNAN- HALLITUS 7 jäsentä KESKUSVAALI- LAUTAKUNTA 5 jäsentä KUNNANJOHTAJA JOHTORYHMÄ Kunnanjohtaja Osastonjohtajat Kunnanhallituksen poliittinen jakauma: Sitoutumattomat 1 Suomen Keskusta 3 Vasemmistoliitto 1 Perussuomalaiset 1 Vihreät 1 HALLINTO- OSASTO SOSIAALI- LAUTAKUNTA 7 jäsentä SIVISTYS- LAUTAKUNTA 7 jäsentä TEKNINEN LAUTAKUNTA 5 jäsentä KESKUS- TOIMISTO Kunnansihteeri SOSIAALI- TOIMISTO Sosiaalisihteeri - lastenvalvoja OPETUSTOIMI LIIKUNTA NUORISO JA KULTTUURI Rehtori-sivistystoimenjohtaja TEKNINEN TOIMISTO Rakennusmestari 3

8 TALOUDELLINEN KEHITYS Yleinen taloudellinen tilanne Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuotteen volyymi su- pistui 1,4 prosenttia vuonnaa Kansantalouden tuotantoa kuvaava brutto- kansantuote oli viime vuonna 193 miljardia euroa. Kansantalouden tuloja ku- vaava kansantulo supistui reaalisesti 1,6 prosenttia. Kuvio: Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos, % Vuoden 2013 talouskehitys oli tasaisen heikkoaa ja viime vuosi oli siten toinenn peräkkäinen taantumavuosi Suomen taloudessa. Kansantaloudenn kysyntäää vähensi viime vuonna yksityisen kulutuksen ja nvestointien supistuminen. Yk- sityisen kulutuksen volyymi väheni 0, 8 prosenttia, mutta julkinen kulutus kas- voi 0,8 prosenttia.. Yksityiset investoinnit vähenivät 6,4 prosenttia, mutta julkiset investoinnit kas- voivat 6,8 prosenttia. Viennin volyymi kasvoi 0,33 prosenttia, mutta tuonnin vo- lyymi väheni 1,8 prosenttia. Julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto oli viidettä vuotta peräkkäin alijäämäinen, 4,6 miljardia euroa. Edellisenä vuonna alijäämä oli 4, 3 miljardiaa euroa. Kuntien ja kuntayhtymien alijäämä oli 1,55 miljardia euroa, kun se edelli- senä vuonna oli 2,2 miljardiaa euroa. Kotitalouksien käytettävissää oleva tulo kasvoi vuonna 2013 nimellisesti 1,3 prosenttia, mutta aleni reaalisesti 0,3 prosenttia. Kotitalouksien oikaistu käytet- tävissä oleva tulo kasvoi nimellisesti 1,6 prosenttia, mutta väheni reaalisestii 0,1 prosenttia. Oikaistu tulo sisältää myös hyvinvointipalvelut, eli julkisyhteisö- 4

9 jen ja järjestöjen kotitalouksien hyväksi tuottamat yksilölliset palvelut kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut. Kotitalouksien saama palkkasumma kasvoi 1 prosentin ja sosiaalietuudet 5,5 prosenttia. Sosiaalietuuksia kasvatti muun muassa eläkeläisten ja työttömien lukumäärän kasvu. Kotitalouksien omaisuus- ja yrittäjätulot vähenivät 0,6 prosenttia. Vuoden 2013 osalta tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen muutos, eli inflaatio pysyi koko vuoden hyvin alhaisena ollen koko vuoden alle 1,7 prosenttia. Korkeimmillaan inflaatio oli helmikuussa ollen silloin 1,7 prosenttia. Alimmillaan inflaatio oli elokuussa ja syyskuussa jolloin inflaatio oli 1,2 prosenttia. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2013 joulukuussa , mikä oli enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli 7,9 prosenttia, kun se edellisvuoden joulukuussa oli 6,9 prosenttia. Työllisiä oli vuoden 2013 joulukuussa , mikä oli vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisiä miehiä oli noin vähemmän ja naisia noin enemmän kuin vuoden 2012 joulukuussa. Työllisten määrä kasvoi julkisella sektorilla ja väheni yksityisellä sektorilla edellisvuoden joulukuuhun verrattuna. Työllisyysaste, eli työllisten osuus vuotiaista, oli joulukuussa 66,9 prosenttia, mikä oli 0,4 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin. Miesten työllisyysaste laski edellisen vuoden joulukuusta 1,8 prosenttiyksikköä 67,2 prosenttiin. Naisten työllisyysaste nousi 1,1 prosenttiyksikköä 66,6 prosenttiin. Seuraavassa taulukossa on esitetty eräiden keskeisten muuttujien kehitys Suomessa vuosina Muuttuja Tot 2007 Tot 2008 Tot 2009 Tot 2010 Tot 2011 Tot 2012 Tot 2013 ( % muutos) Bruttokansantuote 5,3 0,3-8,5 3,4 2,8-1,0* -1,4* Palkkasumma 5,9 7,0-1,1 1,7 4,7 3,4 1,1* Ansiotasoindeksi 3,3 5,6 4,0 2,6 2,7 3,2 2,0* Inflaatio 2,5 4,1 0,0 1,2 3,4 2,8 1,5* Työttömyysaste 6,9 6,4 8,2 8,4 7,8 7,7 8,2* % Euribor 3 kk, % 4,277 4,644 1,218 0,813 1,393 0,571 0,221 * ennakkotieto 5

10 Kuvio: 2013* Kuntien valtionosu uudet, verotulot, vuosikate ja Kuntatalous Tilastokeskuksen keräämienn tilinpäätösarviotietojen mukaan Manner-Suomen kuntien vuosikatteet paranivat vuonna 2013 yhteensä 669 miljoonaa euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Tätä selittää toimintamenojen kasvun taittumi- nen sekä verotulojen ja valtionosuuksien edellistä vuotta voimakkaampi nou- su. Kuntien lainakannan kasvu kiihtyi 13,4 prosenttiin. lainakanta 2002 Kuntienn toimintamenot, ilman liikelaitoksia, kasvoivat 3,0 prosentilla edellises- tä vuodesta. Palkkamenoissa oli kasvua 2,2 prosenttia ja palveluiden ostoissa 3,4 prosenttia. Kuntien toimintatulot kasvoivat 1, 4 prosenttia. Toimintamenojenn kasvu oli hitaampaa kuin edellisvuosina (vuonnaa 2012 kasvua oli 5,4 %). Kuntienn toimintakatteet heikentyivät aikaisempia a vuosia vähemmän,, yhteensä 0,9 miljardilla eurolla. Verorahoitus kasvoi edellistä vuotta enemmän. Verotulott kasvoivat edellisestä vuodesta 6,8 prosenttia ja valtionosuudet 2,9 prosenttia. Tämä 1,5 miljardin euron verorahoituksen lisäys riitti kattamaan toimintakat- teiden heikkenemisen, mikää näkyy vuosikatteiden paranemisena. Kuntienn vuosikatteet nousivat 0,7 miljardilla eurolla ja samalla yhä harvemmil- la kunnilla vuosikate oli negatiivinen. Vuosikatteen arvioitiin jäävän negatiivi- seksi 36 kunnassa, kun edellisenä vuonna näin oli 84 kunnassa. Vuosikate kattoi poistoista ja arvonalentumisista 99,5 prosenttia (71,99 % vuonna 2012) ja investoinneista 51,7 prosenttia (38 % vuonna 2012). 2 Tunnusluvut parantuivat t edellisestä vuodesta, vaikkaa sekä poistoissa että investointimenoissa oli kas- vua. Kuntien investointimenot kasvoivat 3,7 prosenttia. Kuntienn yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2013 lopussa 13,8 miljardia eu- roa. Lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 13,44 prosenttia, eli noinn 1,6 miljardia euroa. Vuonnaa 2012 kasvua oli 11,5 prosenttia, eli noin 1,3 mil- jardia euroa. Lainakannan kasvu oli näin ollenn edellistää vuotta suurempaa. 6

11 Asukasta kohden laskettu kuntien lainakanta oli 2553 euroa, kun vastaava luku oli edellisenä vuonna 2262 euroa. Kuntien lainakannan kasvu kiihtyi loppuvuotta kohti. Neljännen neljänneksen aikana kuntien lainakanta, ilman liikelaitoksia, nousi 7,8 prosenttia. Kuntayhtymien toimintamenot, ilman liikelaitoksia, pienenivät 0,3 prosenttia edellisestä vuodesta. Palkkamenot, kuntayhtymien suurin menoerä, pienentyivät 1,1 prosenttia ja palveluiden ostot kasvoivat 1,3 prosenttia. Toimintatulot nousivat 1,5 prosenttia. Kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2013 lopussa 2,9 miljardia euroa ja kasvua oli 5,2 prosenttia edellisestä vuodesta. Vuoden 2012 lopussa lainakanta kuntayhtymien osalta oli 2,7 miljardia euroa, jossa kasvua edelliseen vuoteen oli 9,9 %. Pelkosenniemen kunnan talouden kehitys Väestön ja työllisyyden kehitys Pelkosenniemen kunnan asukasluku oli 968 henkilöä (edellisenä vuonna 960). Asukasluku kasvoi 8 henkilöllä Yli 90 vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat 0 9 vuotiaat Kuvio 3: Pelkosenniemen kunnan väestö vuonna 2012 ikäryhmittäin Työttömyys-prosentti vuonna 2012 oli keskimäärin 17,7 %, kun vuonna 2011 se oli 18,8 % ja vuonna 2010 keskimäärin 19,3 %. Työttömien määrä oli keskimäärin 79 henkilöä (ollen alimmillaan syyskuussa 60 henkeä ja ylimmillään huhtikuussa 93 henkeä). Vuoden 2013 tiedot puuttuvat. 7

12 Pelkosenniemen kunnan talouden kehitys Toimintatuotot vuodelta 2013 olivat n. 1,445 miljoonaa euroa (edellisenä vuonna 1,440 milj. euroa), joka on noin 0,3 % enemmän kuin vuonna 2012 ja noin 7,3 % vähemmän kuin vuonna Vaikka toimintatuotot nousivat hieman edelliseen vuoteen verrattuna, vaikuttivat esimerkiksi maankäytön, kaavoituksen ja rakennusvalvonnan maksu- ja myyntituottojen hidas kehitys (kaavoituksen hidastuminen, valitukset) sekä tonttien myyntituottoihin liittyvien myyntivoittojen vähäisyys kehitykseen negatiivisesti. Toimintakulut olivat noin 9,466 miljoonaa euroa (edellisenä vuonna 8,896 milj. euroa), joka on noin 6,4 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Koko maassa toimintakulut kasvoivat noin 3 %. Toimintakuluja kasvattivat erityisesti terveydenhoidon ostopalveluiden merkittävä kasvu 14,4 % (kasvua ,37 euroa verrattuna vuoden 2012 tilinpäätökseen) ja sosiaalipalveluiden toimintakulujen kasvu 4,9 % (kasvua ,85 euroa vuoden 2012 tilinpäätökseen). Sivistysosaston toimintakulut sen sijaan pienenivät 0,3 % (4 739,43 euroa vähemmän kuin vuonna 2012) ja teknisen lautakunnan toimintakulut pienenivät 11,2 % ( ,93 euroa vähemmän kuin vuonna 2012). Verotuloja kertyi vuonna 2013 yhteensä 4,23 miljoonaa euroa (vuonna 2012 noin 4,03 milj. euroa ja vuonna 2011 noin 4,28 milj. euroa), mikä on 4,9 prosenttia enemmän kuin vuonna Kunnan tulovero oli vuonna 2013 noin 2,52 miljoonaa euroa (vuonna 2012 noin 2,36 milj. euroa ja vuonna 2011 noin 2,54 milj. euroa), joka on 6,8 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Kunnan tuloveroprosentti oli 19,50 (vuonna ,75). Kunnan saama kiinteistövero oli vuonna 2013 noin 1,53 miljoonaa euroa (vuonna 2012 noin 1,45 milj. euroa ja vuonna 2011 noin 1,36 milj. euroa), joka on noin 5,5 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2013 kunnan osuus yhteisöveron tuotosta oli noin euroa, joka on noin 15 % enemmän kuin edellisenä vuonna (noin euroa). Käyttötalouden valtionosuudet olivat tilikaudella 2013 noin 3,93 miljoonaa euroa (edellisenä vuonna 3,87 milj. euroa), joka on noin 1,6 % enemmän kuin vuonna Eri investointikohteisiin käytettiin nettona euroa. 8

13 Vuosikatteen kehitys (1000 euroa): TA Kunnan taloudelle, kuten yleisesti Suomen kunnissa, on asettanut haasteita pidempään jatkunut taantuma, mikä on vaikuttanut matkailualueen kehitykseen, tonttien myyntiin ja rakentamiseen. Kunnan veropohjan laajentumisen ja lisätulojen kerryttämisen edellytyksenä oleva kaavoituksen joustava eteneminen on vaikeutunut ja hidastunut valitusten aiheuttamien viiveiden vuoksi. Yhteenveto vuoden 2013 tilinpäätöksestä verrattuna vuoden 2012 tilinpäätökseen: 1000 TP 2011 TP2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot ,3 Toimintakulut ,4 Toimintakate ,6 Palkat ja palkkiot ,5 Verotulot ,6 Valtionosuudet ,5 Vuosikate ,6 Vuosikate eur/as ,9 Yli-/alijäämä Kertynyt yli-/alij ,5 Arvio kunnan tulevasta talouskehityksestä Kunnan talouskehityksen kannalta yhdessä merkittävimmistä mittareista eli väestönkehityksessä saatiin vuonna 2013 aikaan käänne. Tulomuutto ja asukasluku kasvoivat pitkään jatkuneen negatiivisen kehityksen jälkeen. Tämä tapahtui vaikeassa kansallisessa ja kansainvälisessä taloudellisessa taantumassa, joten kunnan strategian painopisteitä ja niiden toteutusta voidaan pitää onnistuneena. Tulevan talouskehityksen kannalta uusien asukkaiden saaminen, mikä kytkeytyy luonnollisesti suoraan uusien työpaikkojen synnyttämiseen, on edelleen keskeistä. Kansainvälinen taantuma jatkuu edelleen ja näkyy myös kuntien taloudessa. Uutena talouskehitystä uhkaavana tekijänä ovat nousseet esiin Ukrainan kriisi ja siihen liittyen Venäjän ja EU:n suhteiden kiristyminen ja erityisesti tilanteen vaikutukset Venäjän taloudellisen kehitykseen. Venäjä on Suomen tärkeimpiä kauppakumppaneita ja matkailussa ja siihen liittyen kaupassa ja palveluissa kokonaisuutena merkittävin ostovoiman ja kasvun synnyttäjä. Venäläisten matkailijoiden määrien ja rahankäytön kautta vaikutus matkailun liikevaihdon kasvuun Pyhällä on ollut viime vuosina myönteistä ja täten asialla on myös Pelkosenniemen kunnalle suuri merkitys. Mikäli kriisi syvenee, tuleekin mark- 9

14 kinointiponnistuksia suunnata entistä vahvemmin muihin potentiaalisiin matkailijamaihin. Valtion säästötoimet heikentävät edelleen kuntien toimintaedellytyksiä. Toisaalta valtio on sitoutunut miljardilla eurolla vähentämään kuntien tehtäviä, mikä keventäisi kuntien taloudellista rasitusta. Kiinteistöverotuksen verotusarvojen ja ikäalennusten tarkistukset vuodesta 2014 alkaen ja jäteveron tuoton ohjaaminen kunnille parantaa osaltaan kuntien tilannetta. Pelkosenniemen kunnan kohdalla kiinteistöverotuksen perusteiden tarkistus nostaa kiinteistöverokertymää n. 7,5 % vuonna Valtionosuusuudistus on merkittävin uhka kunnan talouden kehitykselle. Selvitysmiehen alkuvuodesta 2014 tekemä esitys vähentäisi nykytilaan verrattuna valtionosuuksia Pelkosenniemellä vaiheittain vuoteen 2020 mennessä yhteensä 614 /asukas. Tällainen muutos asettaa kunnan toiminnot ja peruspalvelujen järjestämisen kuntalaisille erittäin haastavaan tilanteeseen. Esitystä ei tule hyväksyä ja on todennäköistä, että esitykseen tulee vielä muutoksia. Muutoin eivät täyty perustuslain vaatimukset yhdenvertaisten palveluiden järjestämisestä ja turvaamisesta kaikille Suomen kansalaisille asuinpaikasta riippumatta eivätkä rahoituksen jakoon ja turvaamiseen liittyvät vastaavat perustuslaista ja valtionosuusjärjestelmän perimmäisestä tarkoituksesta nousevat vaateet. Riippumatta valtionosuusuudistuksen lopputuloksestakin, mutta erityisesti myös siitä johtuen, nousee kunnan elinvoiman ja palvelujen järjestämiskyvyn turvaamisen näkökulmasta kunnan muu tulorahoitus (verotulot ja toimintatuotot) entistä merkittävämpään asemaan. Matkailun kehitys on Pyhällä ja Pyhä-Luoston alueella ollut vallitsevat kansanja maailmantalouden olosuhteet huomioon ottaen suhteellisen hyvää. Kotimaisten matkailijoiden määrissä on tapahtunut laskua, mutta kansainvälinen matkailu on selvästi kasvanut. Liikevaihdot ovat kasvaneet. Huolimatta Venäläisten matkailuun liittyvistä uhista on kansainvälisten matkailijoiden kasvunäkymä hyvä. Kunnan määrätietoisilla omilla ja erityisesti yhteistyössä muiden tahojen kanssa tehtävillä kehitys- ja markkinointitoimilla voidaan tukea ja edistää matkailun tulevaa kasvua. Toisaalta mikäli kunnan toiminnan aktiivisuus vähenisi, olisi sillä kasvua hidastava vaikutus. Pelkosenniemen kunnan alueella on kaivostoimintaan liittyen mineraalien etsintä ja potentiaalisten esiintymien tutkimustyö lisääntyneet. Pelkästään jo tämä tutkimustyö ja etsintä sekä lähikuntien mittavat kaivoshankkeet ovat synnyttäneet ja synnyttävät uusia työpaikkoja. Kunnan tulevan talouskehityksen kannalta on erityisen tärkeää turvata kokonaisverorahoituksen tasainen kasvu. Positiivinen työpaikkakehitys synnyttää sekä verotulojen että valtionosuuksien kasvua. Uusia työpaikkoja syntyy matkailuun laajasti ottaen, kaivostoimintaan ja myös julkisiin palveluihin, viimemainittuihin erityisesti eläköitymisen kautta. Uudet työpaikat ja vapautuvat työtilaisuudet merkitsevät myös olemassa oleville vakautta ja yritysten elinvoiman kasvua, myönteisen tulomuuton ja asukkaiden tulotason kasvun aikaansaaman ostovoiman lisääntymisenä. 10

15 Kunnan väkiluku ja sen myönteinen kehitys vahvistavat kunnan elinvoimaa ja kykyä järjestää ja tuottaa laadukkaat palvelut kuntalaisille. Työpaikat edistävät uusien vakituisten asukkaiden saantia ja perheiden tulomuuttoa. Tulomuutto vaatii toteutuakseen työpaikan lisäksi myös monipuolista vakituisen asumisen tonttivarantoa ja uutta asuntokantaa. Kunnan tulee määrätietoisesti saattaa loppuun uuden, korkeatasoisen vakituisen asumisen alueen suunnittelu Pyhälle ja siirtyä vaiheittaiseen toteutukseen. Yhteistyössä eri toimijoiden kanssa tulee aluetta määrätietoisesti markkinoida ja hakea hankkeen toteutukseen hyviä yhteistyökumppaneita. Edelleen tulee vahvistaa panostusta erityisesti lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin. Kunnan henkilöstön ikärakenne huomioon ottaen on tärkeää parantaa myös henkilöstön työssä jaksamista ja työssä viihtymistä ja etsiä riskienhallintaa ja toimintavarmuutta parantavia yhteistyömalleja, joilla turvataan kuntalaisen palveluiden ongelmaton tuotanto jatkossakin. Kunta on panostanut ja investoinut merkittävästi matkailualueen rakentamisen edellytyksiin. Kiinteistövero on vakain kunnan verotuloista, ja sen kasvu onkin ollut tasaista. Säädösmuutokset lisäävät kiinteistöverokertymää vuonna 2014 merkittävästi. Kiinteistöveron muu lisäys tulee tällä hetkellä pääsääntöisesti Pyhän matkailualueen tonteista ja rakennuksista. Uusien työpaikkojen syntymisen edistämisen lisäksi kaavoitusta ja rakentamista tuleekin tässä epävarmassa taloudellisessa tilanteessa määrätietoisesti entisestään edistää ja hyväksyä tämä kunnan strategisesti tärkeimmäksi tavoitteeksi ja toimia yksituumaisesti tavoitteen toteutumiseksi yhdessä maanomistajien kanssa. Kunnan lainamäärää on suunnitellusti vähennetty viimeisen seitsemän vuoden aikana. Vallitsevissa taloudellisissa olosuhteissa ei velan määrän vähentäminen ole enää keskeisin tavoite eikä itsetarkoitus. Matkailualueen tuleva kehitys ja pitkälle siihen perustuva kunnan oman vero- ja muun tulorahoituksen kertymä ja valtionosuusuudistuksen lopullinen sisältö määrittävät jatkossa kyvyn lyhentää velkaa. Historiallisen alhainen korkotaso on ollut myönteinen seikka ja taantumasta johtuen korkotaso pysynee vielä useamman vuoden alhaisena, mikä pienentää velan aiheuttamaa rasitusta. Kunnalla on mittavaa varallisuutta mm. tonteissa ja yhtiöomistuksissa, mikä antaa pidemmällä tähtäimellä talouden kehitykselle vakautta ja kunnalle kehittämismahdollisuuksia. 11

16 SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Sisäinen valvonta ja riskienhallinta vuonna 2013 Hallintosäännön mukaisesti on suoritettu sisäistä talouden ja toiminnan seurantaa. Kunnanvaltuustolle, kunnanhallitukselle ja lautakunnille on raportoitu toiminnan ja talouden kehittymisestä hallintosäännön mukaan neljännesvuosittain. Talouden kehittymistä on arvioitu näin maaliskuun, kesäkuun, syyskuun ja joulukuun lopun tilanteista. Kunnanhallituksen tammikuussa 2013 antamassa talousarvion täytäntöönpano-ohjeessa ohjeistettiin hallintokuntia, että varsinainen kattavampi talousarvion toteutumaraportti tuli tehdä tilanteesta, koska se on ennustettavuuden osalta talousarviovuoden sisällä ja talousarvion toteutumamielessä merkittävin. Lautakunnissa puolivuotisraportit käsiteltiin elokuun loppuun mennessä. Kukin toimielimen ja viranhaltija on omalta osaltaan seurannut asetettujen tavoitteiden ja talousarvion toteutumista. Menojen lisäksi on erityistä huomiota kiinnitetty myös tulopuolen ja investointien toteutumiseen. Tarvittaessa on tehty valtuustolle esitykset merkittävistä muutoksista talousarvioon heti kun se seurannan ja toteutumisen aste ja taloudellinen lopputulos huomioon ottaen on ollut mahdollista. Tulot on laskutettu ajallaan ja perintää on hoidettu tarpeen mukaan. Kukin hallintokunta on vastannut osaltaan valtion tukien perimisestä. Vakinaisten virkojen ja toimien täyttäminen ja yli kaksi kuukautta kestävien määräaikaisten viranhaltijoiden ja työntekijöiden palkkaaminen on hallintosäännön mukaisesti tuotu kunnanhallitukselle tiedoksi. Merkittävämpiä puutteita tai kehittämisen kohteita sisäisessä valvonnassa ei ole havaittu. Sisäistä valvontaa helpottaa toimintaa koskevien ohjeiden ja sääntöjen keskittyminen yhteen hallintosääntöön. Vuoden 2012 aikana päivitetty hallintosääntö astui voimaan Kuntalakiin (325/2012) kesällä 2012 lisätyt säännökset kunnan ja kuntakonsernin sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta tulevat voimaan vuonna Tämän vuoksi vuoden 2013 aikana aloitettiin kunnan sisäisen valvonnan ohjeiden päivitys. Uudet sisäisen valvonnan ohjeet on määrä ottaa käyttöön alkuvuodesta Sisäisen valvonnan ohjeiden päivitystyössä sisäiseen valvontaan liittyvät prosessit ja toimintatavat käydään seikkaperäisesti läpi. Tämä työ osaltaan kehittää sisäisen valvonnan menetelmiä ja prosesseja. Sisäistä valvontaa on toteutettu myös niin, että hallintokuntien toimielimissä on kunnanhallituksen edustajalla läsnäolo- ja puheoikeus. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lautakuntien kokouksissa on pääsääntöisesti aina paikalla joko kunnanjohtaja, kunnanhallituksen puheenjohtaja tai kunnanhallituksen jä- 12

17 sen. Lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus on valtuuston puheenjohtajalla. Lautakuntien pöytäkirjat on tuotu kunnanhallitukselle jälkikäteen tiedoksi. Johtoryhmätyöskentelyssä on käyty läpi kunnanjohtajan ja osastonjohtajien kanssa ajankohtaisia asioita ja tuolloin on nopeastikin reagoitu esimerkiksi talouteen, rahoitukseen tai henkilöstövajeeseen liittyvään tai johonkin muuhun riskienhallinnan kannalta oleelliseen asiaan. Riskienhallinnan näkökulmasta ongelmana on edelleen erilaista tukea saaneiden investointien ja kehittämishankkeiden tukimaksatusten kunnasta riippumattomista syistä pitkittyneet maksatusajat ja ristiriitaiset sekä muuttuvat tulkinnat maksatusperusteissa. Tämä on aiheuttanut lisätyötä hanketyöntekijöiden lisäksi omalle sisäistä valvontaa ja talouden seurantaa sekä maksatusten sisäistä vastuuta kantavalle henkilöstölle. Tämä on lisännyt myös kassan riittävyyteen liittyviä tilapäisiä järjestelyvaatimuksia. Sisäistä valvontaa on suoritettu kaikilla esimiestasoilla normaalissa päivittäisessä työssä. Tässä suhteessa ei ole ilmennyt omassa toiminnassa mitään normaalista poikkeavia puutteita tai ongelmia tilivuoden aikana. Riskienhallinnassa on toiminnalliset riskit minimoitu riittävällä resursoinnilla palvelujen tuottamiseen. Tämä koskee sekä taloudellisia että henkilöresursseja. Ajoittain on syntynyt henkilöstön vajausten vuoksi ongelmia, mitkä on kyetty kuitenkin kohtuudella erilaisin järjestelyin ratkaisemaan. Perinteisen riskienhallinnan näkökulmasta on mm. turvattu omaisuuden riittävä vakuuttaminen, seurattu kunnan saatavien kehittymistä ja suoritettu säännöllistä riskianalyysiä, huolehdittu henkilöstön tarpeellisesta koulutuksesta, työterveyshuollosta ja virkistäytymisestä sekä luotu päätöksenteolle avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri. Kunnan päätöksistä tehtyjen valitusten vähäisyys kokonaisuutena viestii onnistumista viimemainitussa ja muutoinkin laadukkaasta päätöksenteosta, mikä on omiaan vähentämään riskejä kunnan toiminnassa. Edelleen kuitenkin valitukset esim. merkittävissä kaavoitusasioissa ovat hidastaneet kunnan tulopohjan laajentamista ja varmistamista sekä yleistä kehittämistä. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittäminen Sisäisen valvonnan järjestämistä kehitetään uudella sisäisen valvonnan ohjeella. Tulevaisuudessa sisäisen valvonnan painopisteenä on erityisesti kunnan talouden suotuisan kehittymisen turvaavien edellytysten täyttymisen varmistaminen ja toiminnallisten riskien ennakoinnin mahdollistaminen ja riskien minimoiminen. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista tekijöistä 1. Talouden kehittyminen Yleinen taloudellinen tilanne on edelleen haastava globaalisti, kansantaloudessa sekä niihin liittyvinä kunnan osalta. Menot kasvavat tasaisesti ja jollei 13

18 tulokehitys ole myönteistä seurauksena ovat väistämättä taloudelliset vaikeudet. Tästä johtuen tulee toimia erittäin tehokkaasti elinkeinojen kehittämisessä, uusien työpaikkojen synnyttämisessä, kaavoituksen ja rakentamisen edistämisessä ja näihin suoraan liittyen verotulopohjan laajentamisessa ja verotulojen kertymien kasvattamisessa. Valtionosuusjärjestelmään kaavaillut muutokset pienentäisivät toteutuessaan kunnan tuloja merkittävästi. Uudistusta tulee seurata jatkossa tarkasti ja kunnan edunvalvontaa lisätä. Kunnan vakaan taloudellinen aseman säilyttämiseksi tulee saada lisää muita tuloja. Vähäisimpinä eivät tässä tarkastelussa ole maankäytön ja kaavoituksen maksu- ja myyntituotot sekä tonttivarannon myyntituotot. Näillä on Pelkosenniemen kunnan taloudelle erittäin suuri merkitys. 2. Kuntien tehtävät, kuntien ja valtion välinen vastuujako, valtionosuusjärjestelmän uudistaminen, kuntarakenne- ja SOTE uudistus Kuntien tehtävät, kuntien ja valtion välinen vastuujako, valtionosuusjärjestelmään uudistaminen, kuntarakenne- ja SOTE -uudistus ovat merkittäviä riskienhallinnan kannalta. Tämä koskee sekä peruspalvelujen järjestämistä ja tuottamista ja kuntalaisten lähipalvelujen turvaamista että kunnan taloutta. Kuntauudistus ei voi toteutua Lapissa harvaan asutuilla alueilla suurkuntia muodostamalla. Pelkosenniemi on tehokas tuottamaan palvelut lähellä asukkaita ja kuntalaiset ovat motivoituneita kunnan kehittämiseen. Valtionosuusuudistus pitää sisällään merkittäviä riskitekijöitä kunnan talouden kannalta, jonka vuoksi kunnan edunvalvonnassa tulee keskittyä siihen, että uudistus ei toteudu esitetyn mukaisena. Maaliskuussa 2014 linjattiin SOTE-uudistuksessa järjestämisvastuu viidelle ERVA-alueelle. Jatkovalmistelussa olennaista on turvata lähipalvelut kuntalaisille sekä rahoituksen kohtuullisuus. Merkittäviä riskitekijöitä ovat jatkuvat muutokset ja muutosprosessit jotka luovat jatkuvaa epävarmuutta kuntakenttään, sen työntekijöihin, valmisteleviin virkamiehiin, luottamushenkilöihin ja kuntalaisiin. 3. Väestökehitys ja väestön ikärakenne Myönteisistä näkymistä huolimatta kunnan väestökehitys on edelleen haasteellinen ja sisältää riskejä ikärakenteen painottuessa työikäiseen ja vanhempaan väestöön. Väestön ikärakenteen suotuisa kehitys riippuu suoraan uusista työpaikoista ja paikkakunnalle muuttavien uusien asukkaiden määrästä. Kuntaan tulee saada muuttamaan uutta työikäistä väestöä ja erityisesti lapsiperheitä. Uudet työpaikat sekä houkutteleva, turvallinen ja viihtyisä asuinympäristö ja laadukkaat palvelut ovat paras keino myönteiseen tulomuuttoon ja väestökehitykseen. 14

19 4. Elinkeino- ja teknisen toimen resurssit vahva kehittämistyö ja kaavoitus, investoinnit ja rakentaminen Positiivista väestökehitystä ja verorahoituksen kasvua tukee vahva kehittämistyö elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaamisessa. Tämä vaatii edelleen resursointia elinkeinotoimeen ja kehittämistyöhön kokonaisuutena sekä tekniseen toimeen. Näiden toimintojen tehokkuus luo osaltaan uusia työpaikkoja sekä antaa edellytykset uusille investoinneille ja rakentamiselle. Maankäytön suunnittelua ja kaavoitusta tulee entisestään tehostaa. Kunnan oman tulopohjan vahvistaminen on keskiössä valtionosuuksien epävarmuustekijöiden vuoksi. Pyhän matkailualueen häiriötön kasvu sekä uusien yritystoiminnan ja muun rakentamisen hankkeet eivät saa estyä taikka hidastua ainakaan kunnasta johtuvista syistä. 5. Kohtuuhintaisten asuntojen ja tonttien saatavuus Kohtuuhintaisten erityyppisten (vuokra/omistus) ja -tasoisten asuntojen ja tonttien saatavuuden turvaaminen on erityisen merkittävää sekä työvoiman saannin että väestökehityksen ja sitä kautta verorahoituksen sekä kunnan kehittymisen turvaamisessa kokonaisuutena. Vuoden 2013 aikana on jatkettu vuonna 2012 aloitettua Pyhän laadukkaan vakituisen asumisalueen suunnittelu- ja toteutustöitä. Alueeseen liittyvät ensimmäiset infra-investoinnit alkavat vuonna Aluetta tulee markkinoida ja toteutusta viedä määrätietoisesti eteenpäin. 6. Henkilöstön keski-ikä ja jaksaminen, varajärjestelmät Kunnan henkilöstön keski-ikä on korkeahko ja henkilöstön jaksaminen on edelleen yhtenä painopistealueena. Vuoden 2013 aikana työyksikkötasoisia kyselyn ja muiden toimintojen aikaansaamia tuloksia hyödynnetään työhyvinvoinnin parantamisessa. Varajärjestelmiä tulee muiden kuntien ja kuntayhtymän kanssa kehittää. Vuonna 2013 on käynnistetty hyvinvointikertomuksen laadintatyö. Hyvinvointikertomuksesta on tarkoitus tulla pysyvä osa kunnan toiminnan ja talouden suunnittelua. Tällä tavalla hyvinvointiin liittyvät toimenpiteet saadaan kytkettyä osaksi kunnan jokapäiväisen toiminnan suunnittelua. 15

20 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Tilikauden tuloksen muodostumista kuvataan tuloslaskelmassa, mikä sisältää vain ulkoiset tuotot ja kulut. Tuloslaskelman toimintakate ilmoittaa, paljonko toimintamenoista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Tunnusluku toimintatuottojen prosenttiosuus toimintakuluista osoittaa, paljonko toimintakuluista saadaan katetuksi palvelusuoritteiden myynti- ja maksutuotoilla sekä muilla varsinaisen toiminnan tuotoilla. Kunnan koko, toimintojen yhtiöittäminen, liikelaitosten ja oppilaitosten ylläpitäminen vaikuttavat tunnusluvun arvoon sekä selittävät kuntakohtaisia eroja. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien käyttöomaisuuden poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Pelkosenniemen kunnan vuosikate on ,70 euroa. Tulorahoitus on ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot. Poistot vuonna 2013 olivat ,60 euroa. Vuosikate asukasta kohden on yleisesti käytetty tunnusluku tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Keskimääräistä kaikkia kuntia koskevaa tavoitearvoa ei voida asettaa. Kunnan koko, taajama-aste, tekniset verkostot ja toimintojen organisointi ovat vuosikatetavoitteen määrittämiseen vaikuttavia tekijöitä kunnassa. Vertailtaessa eri kuntien talouden tasapainoa ja liikkumavaraa on otettava huomioon erot veroprosenteissa. Arviot kunnan palvelutarjonnan ja sen jäseniinsä kohdistaman vero- ja maksurasitteen välillä on tehtävä tehtäväkohtaisesti, ei kunnan kokonaistalouden tuloslaskelmasta. Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan omaa pääomaa. Kuluvan vuoden tilikauden tulos on ,90 euroa alijäämäinen. Tilikauden tuloksen jälkeen esitettävät erät ovat poistoero- ja tuloksenkäsittelyeriä. 16

21 PELKOSENNIEMEN KUNTA TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut: Korkotuotot 8 39 Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut -1-1 Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot 0 0 Tilikauden tulos Poistoeron muutos 0 0 Varausten muutos 0 0 Tilikauden yli-/alijäämä Kertynyt yli-/alijäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 15,3 16,2 Vuosikate/Poistot, % 54,3 123,8 Vuosikate, euroa/asukas 193,7 449,2 Asukasmäärä

22 TOIMINNAN RAHOITUS Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Toiminnan ja investointien rahavirta -välituloksen tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Kunnan toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta on euroa. Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi käyttöomaisuuden myynnillä, lainalla tai kassavaroin. Kunnan investointien tulorahoitustunnusluku on 45,3 %. Kunnan käyttöomaisuusinvestoinnit olivat euroa. Uutta lainaa tilikaudella otettiin euroa ja entistä lyhennettiin euroa. Lainojen nettovähennys on euroa. Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2. Luotettavan kuvan kunnan lainanhoitokyvystä saa tarkastelemalla tunnuslukua useamman vuoden jaksolla. Tunnusluku Pelkosenniemellä on 0,5 %. Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla. Rahavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Kunnan maksuvalmius oli tyydyttävä parantuen kohti loppuvuotta. Syynä alkusyksyn tyydyttävään maksuvalmiuteen olivat investoinnit. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna kunnan kassavarat ovat pienentyneet. Kassavarat olivat vuoden päättyessä ,14 euroa (kassan riittävyys 21 pv). 18

23 PELKOSENNIEMEN KUNTA RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Tulorahoitus 1000 TP 2013 TP 2012 Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin 0 58 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 0 21 Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten vähennys 18 7 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, Investointien tulorahoitus %: 45,3 83,8 Lainanhoitokate: 0,5 1,0 Kassan riittävyys (pv) Asukasluku

24 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET Kunnan rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Pelkosenniemellä omavaraisuusaste oli 61,31 % (vuonna ,55 %, kriisikuntaraja <50 %). Suhteellinen velkaantuneisuus kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Suhteellinen velkaantuneisuus on käyttökelpoisempi tunnusluku kuntien välisessä vertailussa, koska käyttöomaisuuden ikä, arvostus tai poistomenetelmä ei vaikuta tunnusluvun arvoon. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Pelkosenniemellä suhteellinen velkaantuneisuus on 42,30 % (vuonna 2012 se oli 43,89 %, kriisikuntaraja >50 %). Kertynyt ylijäämä (alijäämä) osoittaa paljonko kunnalla on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkumavarana taikka paljonko on kertynyttä alijäämää, joka on katettavana tulevina vuosina. Pelkosenniemellä kertynyt ylijäämä on euroa. Kertynyt ylijäämä (alijäämä) / asukas osoittaa asukaskohtaisen kertyneen ylijäämän tai katettavan kertyneen alijäämän määrän. Pelkosenniemellä luku on euroa (vuonna 2012 se oli euroa). Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainakantaan lasketaan tällöin koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakoilla sekä osto- siirto- ja muilla veloilla. Pelkosenniemen kunnan lainakanta on euroa. Asukasta kohden lainaa on euroa. 20

25 PELKOSENNIEMEN KUNTA TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA VASTATTAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT A OMA PÄÄOMA I Aineettomat hyödykkeet I Peruspääoma Aineettomat oikeudet IV Edellisten tilikausien ylijäämä Muut pitkävaikutteiset menot V Tilikauden yli-/alijäämä II Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET 2 Rakennukset VARAUKSET 0 3 Kiinteät rakenteet ja laitteet Poistoero Koneet ja kalusto Vapaaehtoiset varaukset Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat C PAKOLLISET VARAUKSET III Sijoitukset Muut pakolliset varaukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Muut saamiset Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat B TOIMEKSIANTOJEN VARAT Muut toimeksiantojen pääomat Valtion toimeksiannot 5 8 E VIERAS PÄÄOMA C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Pitkäaikainen II Saamiset Lainat rahoitus- ja vak.l Pitkäaikaiset saamiset Lainat julkisyhteisöiltä Muut saamiset Muut velat/liittymismaksut 0 0 Lyhytaikaiset saamiset II Lyhytaikainen Myyntisaamiset Lainat rahoitus- ja vak.l Muut saamiset Lainat julkisyhteisöiltä Siirtosaamiset Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat IV Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 61,3 61,6 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 42,30 43,89 Kertynyt yli-/alijäämä, Kertynyt yli-/alijäämä, /as Lainakanta , Lainat, /asukas Lainasaamiset , Asukasmäärä

26 KUNNAN KOKONAISTULOT JA MENOT TULOT MENOT Toiminta % % Toiminta % % Toimintatuotot ,4 15,2 Toimintakulut ,1 88,9 Verotulot ,9 42,4 Korkokulut ,3 0,6 Valtionosuudet ,3 40,8 Muut rahoituskulut 1 1 0,0 0,0 Korkotuotot ,1 0,4 Satunnaiset kulut 0 0 0,0 0,0 Muut rahoitustuotot ,1 0,1 Tulorahoituksen korjauserät 0,0 Satunnaiset tuotot 0 0 0,0 0,0 Pakollisten varausten muutos ,5 0,3 Tulorahoituksen korjauserät Pysyvien vastaavien -Pysyvien vastaavien ,0-0,2 hyödykkeiden luovutustappiot ,0-0,1 hyödykkeiden luovutusvoitot -Muut satunnaiset tulot 0 0,0 0,0 Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet investointeihin ,0 0,6 Investointimenot ,0 5,7 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot ,0 0,2 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset ,2 0,1 Antolainasaamisten lisäykset ,0 0,2 Pitkäaiakaisten lainojen lisäys ,0 0,4 Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,1 4,3 Lyhytaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman lisäykset Oman pääoman vähennys Kokonaistulot yhteensä Kokonaismenot yhteensä Täsmäytys Kokonaistulot - Kokonaismenot Muut maksuvalmiuden muutokset - Rahavarojen muutos

27 KONSERNI PELKOSENNIEMEN KUNTA Tytäryhteisöt Yhteisyhteisö Kuntayhtymät PELKOSENNIEMEN VUOKRATALOT OY 100 % PYHÄ-LUOSTO VESI OY 35 % PELKOSENNIEMEN- SAVUKOSKEN KTT:N KY 50 % AS OY PELKOSENNIEMEN MESSU-PYHÄ 100 % KIINTEISTÖ OY PYHÄLIIKE 23,53 % LAPIN SAIRAANHOITO- PIIRIN KY 0,89 % KIINTEISTÖ OY HUTTU-AKKA 60 % KOLPENEEN PALVELUKESKUKSEN KY 0,30 % KIINTEISTÖ OY HUTTU-UKKO 60 % LAPIN LIITTO 0,49 % ASUNTO OY PELKOSENNIEMEN HUTTU-TYTTÖ 53,39 % ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄ 8,28 % LAPIN JÄTEHUOLTO KY 2,53 % 23

28 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS KONSERNIN TOIMINNAN OHJAUS Kuntakonsernin toimintaa ohjataan kunnanvaltuuston hyväksymällä konserniohjeella. Kunnanvaltuusto antaa konserniohjeessa konsernin johtamiseen, ohjaukseen ja seurantaan liittyvät ohjeet ja määrittelee, minkälaista yhteistyötä konsernitasolla tehdään rahoituksessa, sijoitustoiminnassa, riskienhallinnassa sekä henkilöstöasioissa. Kuntakonsernia johtaa kunnanjohtaja ja kunnanhallitus. Käytännössä kuntakonsernin toiminnan ohjausta tapahtuu päivittäistyöskentelyssä säännöllisesti vuoden aikana esiin tulleiden tarpeiden mukaan. Lisäksi tytäryhteisöjen tilinpäätöksien ja toimintakertomusten käsittelyn yhteydessä konsernijohto seuraa toiminnan ja talouden tavoitteiden toteutumista. OLENNAISET KONSERNIA KOSKEVAT TAPAHTUMAT Tytäryhteisöt: Pelkosenniemen Vuokratalot Oy Tilikaudella 2013 kiinteistön tuottoja kertyi yhteensä euroa ( euroa vuonna 2012). Kiinteistön tuotot kasvoivat 3,4 % edelliseen vuoteen verrattuna. Käyttöaste laski hieman ollen 88 % (89 % vuonna 2012). Tilikauden tulos on ,87 euroa (Vuonna 2012 tulos oli ,86 euroa). Tulosparannus johtui mm. edellisvuotta pienemmistä korjaus- ja korkomenoista. Vuokra-asuntojen huoneistokorjauksiin käytettiin euroa ( euroa vuonna 2012). Huoneistojen kunnossapitoa varten tehtiin vuokralaisille remonttitarvekysely. Vuodelta 2012 kertynyttä rahoitusvajetta katettiin kuntarahoituksen lainalla, jota nostettiin tilikauden aikana euroa. Asunto Oy Pelkosenniemen Messu-Pyhä Tilikauden tulos on 13,42 euroa. Käyttöaste oli 59,14 % ja edelliseen vuoteen laskua oli n. 2,5 % -yksikköä. Kunta maksoi yhtiölle vastikkeina ,38 euroa käyttöasteen jäädessä alle 85 %. Kiinteistössä käytössä oleva maalämpöpumppu rikkoontui ja korjaukseen saatiin vahinkovakuutuksesta 4 235,78 euroa, kun korjauskustannus oli 5 235,78 euroa. Kiinteistö Oy Huttu-Akka Pelkosenniemen kunnalta vuonna 2012 saatu saunaremonttilaina euroa on maksettu tilikauden aikana pois. Vuokra-asuntojen käyttöaste laski n. 2 %- yksikköä ollen 97%. Tilikauden tulos on 17,45 euroa. 24

29 Kiinteistö Oy Huttu-Ukko Tilikauden voitto on 7,33 euroa ja vuokra-asuntojen käyttöaste 100 %. Asunto Oy Pelkosenniemen Huttu-Tyttö Kunnan omistuksessa on 6 asuntoa. Tilinpäätöksen mukaan tilikauden voitto oli 10,43 euroa (edellisenä vuonna 5,22 euroa). Osakkuusyhteisöt: Pyhä-Luosto Vesi Oy Yhtiön hallitus on vuonna 2011 esittänyt omistajakunnille omistajapoliittisen työryhmän perustamista, joka on aloittanut työnsä toukokuussa Työryhmä jätti loppuraporttinsa huhtikuussa 2012, mutta raportissa esitetyt toimenpiteet eivät saaneet omistajakunnissa yksimielisiä päätöksiä. Yhtiön heikon taloustilanteen ja hoitamatta olevien velvoitteiden vuoksi yhtiön hallitus oli pakotettu kutsumaan ylimääräisen yhtiökokouksen koolle antamaan hallitukselle toimintaohjeet toiminnan turvaamiseksi. Ylimääräinen yhtiökokous päätti pitämässään kokouksessa yhteensä 3,7 milj. euron suunnatusta osakeannista. Merkintähinnasta maksettiin rahana euroa ja lisäksi omistajat merkitsivät osakkeita kuittaamalla lainasaataviaan yhteensä 2,62 milj. euron edestä. Sodankylän kunnanvaltuuston päätöksestä osallistua osakeantiin tehtiin kunnallisvalitus hallinto-oikeuteen, joka kumosi valtuuston päätöksen maaliskuussa Sodankylän kunnanhallitus jättää valituksen asiasta korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joten hallintooikeuden päätös ei ole lainvoimainen. Viemäröintihankkeita toteutettiin Pelkosenniemen kirkonkylän pohjoispäässä ja Kemijoen itäpuolella. Liittymisaste näihin hankkeisiin oli 100 %. Vakituinen henkilöstö väheni kertomusvuonna yhdellä henkilöllä, eikä toistaiseksi yhtiö suunnittele henkilöstön lisäämistä. Kiinteistö Oy PyhäLiike Rakennus otettiin käyttöön helmikuussa Investointi kokonaisuudessaan oli valmis vuoden 2013 loppuun mennessä, viranomaisen tekemä lopputarkastus pidettiin helmikuussa Vuokrattavia liikehuoneistoja on neljä. Kaikki huoneistot ovat käytössä. Yhtiön tilikauden voitto on 8,60 euroa. Kuntayhtymät: Pelkosenniemen-Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymä Kuntayhtymän talousarviossa jäsenkuntien perusterveydenhuollon maksuosuudet oli arvioitu euroksi. Toteuma oli 99,88 %. Jäsenkunnan maksuosuus kuntayhtymän talousarvioon nähden ylittyi Pelkosenniemen kunnan osalta ,30 eurolla ja alittui Savukosken kunnan osalta ,18 25

30 euroa. Jäsenkuntien välinen vuodeosaston käyttösuhteen oli arvioitu jakautuvan Pelkosenniemelle 44 % ja Savukoskelle 56 %. Pelkosenniemi käytti hoitopäivistä 47,5 % ja Savukoski 52,5 %. Avohoidon käyttö jakaantui jäsenkuntien kesken tasaisesti, Pelkosenniemi 9242 käyntiä 50,1 % ja Savukoski käyntiä 49,9 %. Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen ensimmäisenä toimintavuonna päästiin lähes arvioitua pienemmin kustannuksin, jolloin jäsen- ja osajäsenkunnille voitiin palauttaa liikaa perittyjä ennakoita ,63 euroa. Pelkosenniemen kunnan osuudeksi oli arvioitu euroa ja toteutuneet kustannukset olivat ,04 euroa. Itä-Lapin kuntayhtymä Itä-Lapin kuntayhtymä harjoitti seudullista edunvalvonta työtä sekä hallinnoi yhteisiä toimintaympäristöön ja lähialueisiin kohdistuvia hankkeita. Pelkosenniemen kunnan peruspääoma kuntayhtymässä on noin euroa. SELONTEKO KONSERNIVALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Konsernivalvontaa suorittaa ensi sijassa konsernijohto päivittäisen toiminnan yhteydessä. Konsernijohto raportoi tarpeen mukaan valtuustolle konsernia koskevista keskeisistä tapahtumista. Konserniin kuuluvat yhteisöt toimittavat tilinpäätöksensä ja toimintakertomuksensa kunnanhallitukselle tiedoksi niiden valmistuttua. Kunta edellyttää konserniohjeessaan, että tytäryhteisöt käyttävät samaa tilintarkastajaa kuin kunta. Kuntakonsernin yhtiökokousedustajia ja kunnan edustajia yhtiöiden hallituksissa ohjeistetaan heidän valintojen ja tulevien kokousten yhteydessä. Kunnan edustajat tuovat viestin merkittävistä asioista ja tapahtumista kunnanhallitukselle. Konsernivalvontaa toteutetaan käytännössä myös siten, että Pelkosenniemen- Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymän talousarvio ja tilinpäätös hyväksytään kunnanvaltuustossa. 26

31 KONSERNITULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) 0-4 Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden yli-/ ja alipariarvot Arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet Tilikauden ylijäämä /alijäämä KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % -40,9-40,5 Vuosikate/Poistot, % -82,9 101,9 Vuosikate, /asukas Asukasmäärä

32 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin 4 62 Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot 21 Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 3 0 Antolainasaamisten vähennykset 18 0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos 3-2 Saamisten muutokset Korottomien velkojen muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat KONSERNIN RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, Investointien tulorahoitus % 92,2 94,6 Lainanhoitokate 0,84 1,0 Kassan riittävyys, pv

33 PELKOSENNIEMEN KUNTA KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Aineettomat oikeudet Os kuntayhtymien oman po:n lisäyksestä Muut pitkävaikutteiset menot Muut omat rahastot Ennakkomaksut Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli/alijäämä Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet VÄHEMMISTÖOSUUDET Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet POISTOERO JA VAPAAEHTOISET Koneet ja kalusto VARAUKSET Muut aineelliset hyödykkeet 4 4 Poistoero 1 1 Ennakkomaksut ja kesken Vapaaehtoiset varaukset eräiset hankinnat PAKOLLISET VARAUKSET Sijoitukset Eläkevaraukset Osakkuusyhteisöosuudet Muut pakolliset varaukset Muut osakkeet ja osuudet Joukkovelkakirjalainasaamiset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Muut lainasaamiset Muut saamiset VIERAS PÄÄOMA Pitkäaiakainen korollinen vieras pääoma Pitkäaiakainen koroton vieras pääoma TOIMEKSIANTOJEN VARAT Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Lyhytaikainen koroton vieras pääoma VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus VASTATTAVAA YHTEENSÄ Saamiset KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT Pitkäaiakaiset saamiset 1 Lyhytaikaiset saamiset Omavaraisuusaste, % 40,50 40,41 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 62,95 67,05 Rahoitusarvopaperit 0 0 Kertynyt yli-/alijjämä, Kertynyt yli-/alijjämä, /asukas Rahat ja pankkisaamiset Konsernin lainat, /asukas Konsernin lainakanta 31.12, VASTAAVAA YHTEENSÄ Konsernin lainasaamiset 31.12, Kunnan asukasmäärä

34 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY Kuntalain 69 mukaan kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Tilikauden tuloksella tarkoitetaan tuloslaskelman tulosta ennen varaus- ja rahastosiirtoja. Kunnanhallitus esittää tilikauden ,90 euroa alijäämäisen tuloksen ja alijäämän käsittelystä seuraavaa: 1. Tilikauden alijäämä ,90 euroa siirretään kuluvan vuoden kirjanpidossa edellisten tilikausien yli-/alijäämätilille. 2. Edellisten tilikausien yli-/alijäämätilin ylijäämä edellisiltä vuosilta on ,11 euroa. Vuoden 2013 alijäämän ,90 euroa kattamisen jälkeen, on yli-/alijäämätilin ylijäämä ,21 euroa. 3. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Paras Pelkosenniemi toimenpideohjelman vuosille , joka sisältää toimenpiteitä talouden tasapainottamiseksi. Huolimatta kertyneestä edellisten tilikausien ylijäämästä, tulee huolellista taloudenpitoa jatkaa edelleen. 4. Kokonaisrahoituksen turvaamiseksi ja veropohjan laajentamiseksi elinkeinojen kehittämistä, maankäytön suunnittelua ja kaavoitusta tehostetaan. Uusien investointien, työpaikkojen ja asukkaiden saamista kunnan alueelle edistetään. Kuntamarkkinointia vahvistetaan. Maa- ja tonttialueiden realisointia jatketaan aktiivisesti ja myydään myös muuta perustoimintojen kannalta tarpeetonta käyttöomaisuutta. Hankitaan tarvittaessa raakamaata, mitä maankäytön suunnittelulla ja kaavoituksella jalostetaan asumista ja matkailua sekä muuta elinkeinotoimintaa varten. 30

35 KESKUSVAALILAUTAKUNTA VAALIT Eduskuntavaalien, tasavallan presidentin vaalien, kunnallisvaalien ja europarlamenttivaalien järjestäminen vaatii toimenpiteitä kunnassa. Kunta on velvollinen huolehtimaan keskusvaalilautakunnan menoista sekä ennakkoäänestämisen ja vaalipäivän äänestämisen järjestämisestä aiheutuvista kustannuksista. Oikeusministeriö suorittaa kunnalle jälkikäteen kertakorvauksena eduskuntavaaleissa, presidentinvaaleissa ja europarlamenttivaaleissa ministeriön vahvistaman euromäärän kutakin kunnassa asuvaa äänioikeutettua kohden. Vuonna 2013 ei toimitettu vaaleja. Valtuustotason tavoite - Keskusvaalilautakunta valittiin. TARKASTUSLAUTAKUNTA TILINTARKASTUS Valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Tarkastuslautakunnan on mm. valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Tarkastuslautakunnan lisäksi valtuuston tulee valita hallinnon ja talouden tarkastamista varten tilintarkastaja, joka toimii virkavastuulla. Valtuustotason tavoite - Tarkastuslautakunta toimi ja työskenteli lakien edellyttämällä tavalla huomioiden myös kunnan hallintosääntöön kirjatut lisätehtävät. Lautakuntatason tavoite - Tarkastuslautakunnan kokouksia oli 4 kpl - Valittiin tilintarkastuspalvelu kilpailutuksen perusteella kuuden vuoden toimikaudeksi yhteistyössä Savukosken kunnan ja Pelkosenniemen- Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymän kanssa. 31

36 KUNNANHALLITUS YLEISHALLINTO Yleishallintoon sisältyy yleisjohdon eli kunnanvaltuuston ja -hallituksen työskentely sekä hallinto-, henkilöstö- ja talouspalveluiden järjestäminen ja tuottaminen koko kunnalle. Hallinto-, henkilöstö- ja talouspalvelut tukevat kunnan päätöksentekoa ja johtamista tuottamalla hallinnointia, taloudenhoitoa ja suunnittelua tukevaa materiaalia johdon ja toimielinten käyttöön. Yleishallintoon sisältyy myös ns. muu yleishallinto eli kunnan jäsenmaksuille ja avustuksille varatut määrärahat, Verohallinnolle verojen keräämisestä maksettavat korvaukset, suhdetoiminnan hoitaminen, nuorten kesätyöllistäminen, sopimus irtoeläimen hoidon järjestämisestä sekä yhteispalvelupisteen toiminta. Uutena toimintona yleishallintoon on kuulunut vuodesta 2012 alkaen Itä-Lapin energian hallinnoima omistajakunnille tuleva ja omistajakuntien myymä Kemijoki-osuussähkö. Valtuustotason tavoite Laadukkaan päätöksenteon edellytysten luominen Lautakuntatason tavoitteet - Asioiden tarkka ja ammattitaitoinen valmistelu - Asiakirjojen laadukkuus sisällön ja ulkoasun osalta - Päätösten toimeenpanon nopeus ja laatu - Toimiva arkistointi - Otetaan käyttöön asiakirjahallintajärjestelmä. - Aloitetaan päätösten vaikutusten arviointi. - Perehdytetään ja koulutetaan uudet luottamushenkilöt. - Uuden hallintosäännön käytäntöön vieminen. Valtuustotason tavoite - Lisätään kunnan asukkaiden tietämystä kunnan ja kunnan toimintaan liittyvistä ajankohtaisista asioista tehokkaan tiedottamisen avulla. Lautakuntatason tavoitteet - Tiedotettiin asioista lehti-ilmoituksin, kunnan nettisivuilla ja radiossa. Mahdollisuuksien mukaan tarjotaan lehdille / radiolle juttuja julkaistavaksi. - Erityisesti lehtimainonnassa pyrittiin siihen, että tiedottamisessa tehdään yhteistyötä yli hallintokuntien. Elinkeinopalvelujen eri hankkeet tukivat erityisesti vuoden 2013 julkisuutta. - Sisäisen tiedottamisen hyviin käytäntöihin on otettu kantaa ja uutta ohjeistusta on valmisteltu. - Otettiin käyttöön uusi Pelkosenniemen yhteinen logo sekä visuaalinen ilme. - Nettisivujen päivitystyötä/uudistusta ei tilinpäätösvuonna niukan henkilöstöresurssin vuoksi voitu toteuttaa. 32

37 Valtuustotason tavoite - Hallinto- ja talouspalvelu tuottaa hallintokunnille ajantasaista ja luotettavaa taustatietoa hallinnoinnin ja taloudenhoidon tueksi ja hoitaa kunnan taloutta tehokkaasti ja taloudellisesti. Lautakuntatason tavoite - Toteutettiin sisäistä valvontaa tehokkaasti ja käynnistettiin sisäisen valvonnan ohjeistuksen päivitys. - Osallistuttiin aktiivisesti alan koulutuksiin tietotaidon ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi sekä uusien hyvien toimintatapojen löytämiseksi. - Jatkettiin yhteistyötä sidosryhmien kanssa ohjelmistohankinnoissa (asianhallintajärjestelmä) ja useissa kehittämisprojekteissa. Valtuustotason tavoite - Lisätään henkilöstön työssä jaksamista ja työssä viihtymistä. Lautakuntatason tavoite - Tehtiin henkilöstöpoliittinen työhyvinvointisuunnitelma vuosille Työhyvinvointityötä koordinoi kunnan työhyvinvointikoordinaattori, vapaa-ajanohjaaja. - Käynnistettiin henkilöstöpoliittisen tasa-arvosuunnitelman mukaiset toimenpiteet, muun muassa koulutusseuranta hallintokunnittain. - Toteutettiin Savuton kunta tavoitteita. Vuonna 2013 työnsä aloittivat uusi valtuusto ja uudet luottamushenkilöt. Laadukkaan päätöksenteon takaamiseksi uudet luottamushenkilöt koulutettiin ja perehdytettiin tehtäviinsä. Koulutusta järjestettiin monipuolisesti tarpeiden ja toiveiden mukaisesti yhteistyössä muiden alueen kuntien kanssa, ostopalveluna sekä omana toimintana. Lisättiin sähköisten viestimien hyötykäyttöä luottamushenkilöorganisaatiossa, mm. luomalla kaikille luottamushenkilöille yhtenäinen sähköpostiosoite. Atk-palvelut yhteistyössä kaikkien hallintokuntien kanssa suunnitteli uuden graafisen ilmeen ja ulkoasun käyttöönoton. Kotisivujen päivitystyötä ei niukkojen henkilöstöresurssien vuoksi voitu tilinpäätösvuonna toteuttaa. Yleishallinnon organisaatio on kaiken kaikkiaan haavoittuva henkilöresursseiltaan, mikä omalta osaltaan edellyttää suunnitelmallista työnjakoa ja työhyvinvointityötä sekä itsenäistä työnsuunnittelua. Henkilöstön kouluttautumisesta on huolehdittava, jotta valmiudet tehokkaaseen työhön laajoilla tehtävänkuvilla varmistetaan, ja sisäiset sijaisjärjestelyt mahdollistetaan joustavasti. Henkilöstön työhyvinvoinnin tukeminen jatkui tilinpäätösvuonna. Hallintokunnat ylittävällä yhteistyöllä kuntaan tehtiin työhyvinvointisuunnitelma, joka vietiin käytäntöön heti laadinnan jälkeen. Työhyvinvointityötä koordinoi työhyvinvointikoordinaattori, vapaa-ajanohjaaja. Jatkettiin henkilökunnan liikkumisen tuke- 33

38 mista sekä toteutettiin Savuton kunta -tavoitteita. Hyvinvoiva henkilöstö on kuntatyönantajan tärkein resurssi. Toimenpiteillä pyritään vähentämään sairauspoissaoloja ja edistämään työssäjaksamista. Hyvän työnantajakuvan välittäminen on myös tärkeää kilpailun kiristyessä osaavasta työvoimasta. PALO- JA PELASTUSTOIMI Lapin pelastuslaitos huolehtii Lapin, sen asukkaiden ja Lapissa vierailevien turvallisuudesta. Lapin pelastuslaitoksen talousarvion käyttömenot jaetaan jäsenkuntien kesken siten, että maksuosuudesta puolet (50 %) määräytyy pelastustoimen kuntakohtaisten kahden edellisen vahvistetun tilinpäätöksen toimintamenojen keskiarvon ja puolet (50 %) määräytyy kuntien asukasluvun perusteella. Kunnan pelastustoimen maksuosuusprosentti määräytyy näiden lukujen keskiarvon perusteella. Tilinpäätöksen toteuma oli talousarvion mukainen (toimintakate alittui 212,12 euroa). TERVEYDENHOITOPALVELUT Perusterveydenhuollon- ja ympäristöterveydenhuollon palveluiden tuottamisesta sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteensovittamisesta Pelkosenniemen kunnassa vastasi Pelkosenniemen-Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymä. Perussopimuksen mukaan jäsenkuntien maksuosuudet määräytyvät vuodeosaston osalta hoitopäivien suhteessa, avohoidon osalta käyntikertojen suhteessa ja muiden toimintojen osalta asukasluvun suhteessa. Perusterveydenhuollon järjestämiseen oli varattu Pelkosenniemen kunnan talousarviossa euroa. Toteutuneet kokonaiskustannukset olivat ,95 euroa (1,431 miljoonaa euroa vuonna 2012), jolloin toimintakate ylittyi ,95 euroa. Kasvua kustannuksissa vuoteen 2012 verrattuna oli 16 % ( ,95 ). Kasvua selittävät sairaankuljetuksen ja ensivastetoiminnan kustannusten kasvu sekä henkilöstökulujen ja palveluiden ostojen kasvu. Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue aloitti Toimintakulut olivat ,39 euroa, jolloin toimintakate ylittyi 6 669,39 eurolla. Erikoissairaanhoidon palveluita kunta ostaa mm. Lapin keskussairaalalta, Sairaala Lapponialta ja Muurolan sairaalalta. Lapin keskussairaalan osalta toimintakate ylittyi palveluiden ostoissa ,44 euroa ja avustuksissa (kalliinhoidon tasaus ja jäsenmaksut) ,00 euroa. Kokonaisuudessaan Lapin keskussairaalan osalta toimintakate ylittyi ,81 euroa. Sairaala Lapponian osalta toimintakate ylittyi 3 285,43 euroa. Muurolan sairaalan osalta toimintakate alittui ,66 euroa. Alitus johtui ennakoitua pienemmistä palveluiden ostoista. Kokonaisuudessaan terveydenhoitopalveluiden toimintakate ylittyi ,37 euroa. Ylitykset olivat henkilöstökulujen osalta 1 284,65 euroa, palveluiden ostojen osalta ,72 euroa ja avustusten osalta ,00 euroa. 34

39 ELINKEINOELÄMÄN KEHITTÄMINEN Olennaiset tapahtumat ja muutokset vuonna 2013 Pelkosenniemen strategisten linjausten mukaisesti valitut painopistealueet ovat olleet vuonna 2013 erityishuomion kohteina unohtamatta muitakaan sektoreita. Strategian uudistamiseksi käytiin neuvotteluja Lapin ELY-ksekuksen rahoituksen saamiseksi Pelkosenniemen elinkeinostrategiatyöhön, asiantuntijarahoituksen selvittyä käynnistettiin esisuunnittelu strategiatyön käynnistämiseen keväällä Elinkeinotoimi on laatinut yhteistyössä yritysten kanssa toimiville yrityksille kehittämis-, investointi-; koulutus-, ja laajennushankkeita. Lisäksi on käyty kehityskeskusteluja muiden yritysten kanssa. Eo. yrityksille laadittiin kannattavuuslaskelmia ja kehittämissuunnitelmia. Yhteistyösopimus elinkeinotoiminnan kehittämiseksi Pyhä-Luoston matkailualueelle jatkettiin Sodankylän kunnan kanssa. Yhteistyösopimus on vuoden mittainen, Sodankylän kunta osallistuu toiminnan rahoittamiseen yhdessä Pelkosenniemen kunnan kanssa, sopimus jatkuu vuoden 2014 loppuun asti. Vuoden 2013 aikana Lapin ELY keskuksen kautta osoitettiin yrityksille Pelkosenniemellä kehittämisavustuksia yhteensä euroa, Pyhä-Luoston matkailualueelle energiatukia euroa ja maaseuturahaston kautta PK-yrityksille suunnattua kehittämistukia euroa. Pelkosenniemelle perustettiin kaupparekisterin kuulutustietopalvelun mukaan välisenä aikana yhteensä 8 uutta yritystä. Yrityspalvelut on toiminut osana Yritys-suomi brändiä. Pyhä-Luoston Luonto ja Kulttuurikeskus Naava kävijämäärä vuonna 2013 kohosi uuteen ennätykseen, kävijämäärä oli lähes kävijää. Matkailuinfotoiminta jatkui kuntien (Pelkosenniemi, Kemijärvi) ja Metsähallituksen yhteistoimintana Luonto- ja Kulttuurikeskus Naavassa. Tehtävää varten palkattiin uusi työntekijä, toiminta on saanut kiitosta alueen matkailijoilta ja yrityksiltä. Pyhä-Luoston matkailuyhdistys ry jatkoi aktiivista toimintaa alueella. Pyhän solmima kuusivuotinen yhteistyösopimus SkiSport Finlandin kanssa jatkui ja edisti alppi- ja freestylehiihdon suomalaista menestystä ja yhteistyötä. Kaivannaisteollisuuden ja tutkimustoiminnan nopea kehittyminen ympäristössä on huomioitu ja eri toimenpitein pyritään vastaamaan kaivannaisteollisuuden ja tutkimuksen luomiin mahdollisuuksiin. 35

40 TEHTÄVÄ 1: Tavoite: Keinot: Organisointi: Mittarit: MATKAILUN YRITYSTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN JA INVES- TOINTIEN MAHDOLLISTAMINEN Matkailutoimialalle syntyy uusia työpaikkoja ja investointien määrä toimialalla kasvaa merkittävästi. Turvataan työvoiman saatavuus. Aktiivinen yhteistyö ja erillishankkeet eo. tavoitteiden mahdollistamiseksi. Matkailukoulutuksen aloittaminen Pyhätunturilla. Kunnanjohtaja, elinkeinojohtaja, tekninen johtaja. Säännölliset yhteiset tilaisuudet sidosryhmien ja yritysten kanssa. Yrityskäynnit, yrittäjäkontaktit ja investointihankkeiden määrä Vuoden 2013 aikana käytiin useita kymmeniä yksityisiä ja yhteisiä neuvotteluja yritysten, sidosryhmien ja rahoittajatahojen kanssa. Osallistuttiin säännöllisesti Pyhä-Luosto matkailuyhdistys ry:n kokouksiin. Matkailukoulutushanke jatkui Pyhätunturilla yhteistyössä ammatillisen oppilaitoksen Itä-Lapin ammattiopiston kanssa, koulutuksessa on 15 opiskelijaa. Koulutuksella voidaan turvata yritysten laajentuminen ja osaavan työvoiman saatavuus. Yhteistyössä Lapin yliopiston kanssa toteutettiin Pyhä-Luoston alueen matkailun talousvaikutukset -tutkimus. Tutkimuksen tuloksena saatiin esille matkailualueen työllisyysvaikutukset, matkailun palkkatulovaikutukset sekä matkailun kunnallistaloudelliset vaikutukset sisältäen henkilöverotulovaikutukset ja kiinteistöverovaikutukset. Pyhä-Luoston majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset* ( ) vähenivät vuonna 2013 edellisvuodesta vain 0,9 %. Miinus tuli kokonaan kotimaasta (79 500, - 7,0 %), koska taantuma koetteli suomen taloutta, kun sen sijaan ulkomailta yöpymiset (56 500) lisääntyivät 9,0 %. Eniten ulkomaalaisöitä tuli Iso-Britanniasta (14.500, + 28 %), Saksasta (13.200, - 9 %), Venäjältä (5.300, - 17 %), Alankomaista (5.200, - 2 %) ja Ranskasta (5.200, + 18 %). *Rekisteröidyt yöpymiset ei sisällä mökkimajoituksia. Edellisen vuoden suuret investoinnit vakiinnuttivat asemansa Pyhätunturin matkailukeskuksen vetovoimatekijöinä. 36

41 TEHTÄVÄ 2: PROJEKTILUONTOISTEN HANKKEIDEN KOKONAISJOHTA- MINEN Tavoite: Keinot: Organisointi: Mittarit: Projektiluontoiset hankkeet tukevat kunnan elinkeinojen painopistealueita ja tuovat lisäarvoa osallistuville yrityksille ja yhteisöille. Yhteisesti käsitellyt hankkeet ja kriittinen suhtautuminen sellaisiin hankkeisiin mitkä eivät tue kunnan elinkeinojen painopistealueita eivät edistä työllisyyttä eivätkä synnytä uutta yritystoimintaa alueelle elinkeinojohtaja, kunnanjohtaja Osallistuttavat hankkeet ja niiden vaikutukset alueelle Hankkeisiin osallistuminen on arvioitu erittäin tarkasti. Hankkeiden avulla on saatu hankittua lisää asiantuntijapalveluita, kartoituksia sekä asiantuntijaosaamista elinkeinostrategisten painopistealojen etenemiselle. Osallistuttiin aktiivisesti hankkeiden ohjausryhmätyöskentelyyn, työn kautta voitiin vaikuttaan hankkeiden tavoitteiden saavuttamiseen ja ohjaukseen kuntatavoitteiden mukaisesti. Yhteistyö oli tiivistä Itä-Lapin kuntayhtymän hallinnoimien hankkeiden kanssa. Hankeyhteistyö Sodankylän kanssa syveni yhteistyösopimuksen kautta. Vakituisen asumisen energiasuunnittelu-hanke sai rahoituspäätöksen loppuvuodesta TEHTÄVÄ 3: Tavoite: Keinot: Organisointi: Mittarit: MAASEUTUPALVELUT Vähenevien resurssien oikea kohdentaminen ja tehtävien tehokas hoito tiivistyvän yhteistyön avulla Kemijärvi tuottaa yhteisesti alueen maaseutupalvelut Kunnanjohtaja, elinkeinojohtaja, maaseutusihteeri Maatalouden tuki- ja rahoitusasiat sekä muut maaseutuhallinnon lakisääteiset tehtävät on hoidettu asianmukaisesti ja ajallaan. Perustuotannon tuotantovolyymi ja jalostusaste pysyvät ennallaan tai nousevat. 37

42 Itä-Lapin kunnat (Kemijärvi, Pelkosenniemi, Salla ja Savukoski) perustivat maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen, joka aloitti toiminnan vuoden 2013 alusta. Tehtävien hoitaminen on vakiintunut ja yhteistyö toimii hyvin. Maidontuotanto on laskenut, mutta jalostusmäärät poronlihalla on hieman noussut. Poroteurastamon yhteyteen laajennettu lihan jatkojalostustilan toiminta on vakiintunut ja yhtiöön on liittynyt lisää lähialueen yrittäjiä. Poron- ja karitsanlihan suoramyynti on pysynyt korkealla tasolla. Eri toimialueiden investoinnit lisääntyivät edellisvuoteen verrattuna. JOUKKOLIIKENNEPALVELUT Palveluliikennettä on ollut vuonna :lla linjalla: Pyhäjärvi-Suvanto- Saunavaara-Pelkosenniemi ( 2 krt. viikossa ), Aapajärvi-Luiro Kairala- Pelkosenniemi ( 2 krt viikossa ) Moitaselkä- Pelkosenniemi ( 2 krt. kuukaudessa ). Matkustajia kuljetuksissa on ollut yhteensä 1068, keskikuorman ollessa 5 matkustajaa. Matkustajia oli linjalla 1 keskimäärin 6, linjalla 2 keskimäärin 5 ja linjalla 3 keskimäärin 2. Palveluliikenteellä on ollut suuri merkitys sivukylien asukkaiden asiointiliikenteen turvaamisessa kunnan keskustaan. Osa matkustajista asuu linja-autoreittien ulkopuolella ja osalle nykyiset linjaautovuorot eivät sovi asiointiin, koska asiointi-aika kunnan keskustassa muodostuisi liian pitkäksi. Palveluliikenne on tukenut hyvin ikäihmisten kotona asumista. 38

43 PELKOSENNIEMEN KUNTA Pelkosenniemen omarahoitusosuus eri hankkeissa vuonna Elinkeinot / Kehittämistoiminta Hanke Vuodet TA 2013 TP Pelkosenniemi hakijana TUMA Aittakuru rakenteet suunnittelu/toteutus Hakemus Lapin liitossa Pelkosenniemen kylät Matkailualan ja muiden tahojen asumispalvelukartoitus Kemijärvi hakijana 133 Seutukunnalliset hakijat Itä-Lapin tietoverkkohanke Tulevaisuuden Itä-Lappi Salla Gate Pohjoisimman-Lapin Leader perusrahoitus Maakunnalliset hakijat Lapin elokuvakomissioa-hanke Ennakoinnista kilpailukykyä Lapin matkailulle Matkailun talousvaikutusten arviointi Muut hakijat PL-matkailuyhdistys markkinointiavustus Pyhä-Luosto luonto- ja koulutus- ja kulttuurikeskuksen näyttely Lapin Imagomarkkinointi Lapin markkinointi Oy TravED- tutkimushanke, Lapin yliopisto KOKO-ohjelma rahoitus Lapin metsistä uusiutuvaa energiaa hanke Avustus matkailuinfotyöntekijä Naava Arjen turvaa hanke Varautuminen ei hyväksyttyihin kuluihin 500 Ilman varauksia Varaus uusia hankkeita varten YHTEENSÄ

44 Kehittämishankkeet 167 Itä-Lapin vesistömatkailun tuotteistus ja markkinointihanke TUMA Lapin ELY-keskus; Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin päätös Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Rahoitus Hyväksytty Hyväksytty Hakemus päätös TP 2011 TP 2012 TP 2013 Jäljellä TOIMINTAMENOT Henkilöstökustannukset , , , ,91 Ostopalvelut , , ,00 Vuokrat , , , ,60 Kotimaan matkakulut , , , ,50 Ulkomaan matkakulut ,00 0, , ,75 Muut kustannukset , , , ,03 Menot yhteensä , , , ,79 RAHOITUS EU ja valtio , , , ,52 Yksityinen rahoitus , , , ,28 Kuntien rahoitusosuudet , , , ,00 Pelkosenniemi 478, , ,67 Kemijärvi 478, , ,67 Posio 0,00 409,63 580,23 Salla 0,00 245,78 348,13 Savukoski 0,00 204,59 290,11 Sodankylä 0,00 860, ,48 Rahoitus yhteensä , , , ,80 Hankkeen projektipäällikkönä/hankevastaavana toimi Tapio Rautiainen. Hanketta on vuoden 2013 aikana toteutettu hankesuunnitelmaa noudattaen Hankkeeseen tullut lisää yrityksiä ja yhteistyösopimuksia on vuoden loppuun mennessä 54 kpl. Jokien melontakartoituksia on tehty hankealueen kahdessa kunnassa, Sallassa ja Sodankylässä. Kemijoen vesireitistä on tehty Google Sites -sivusto, joka sisältää karttoja sekä reittikuvauksia ja tulee myöhemmin suuremman sivuston osaksi. Lintupaikkaopas valmistui 107 -sivuisena PDF oppaana verkkoon ladattavaksi. Kalastusmatkailun edistämiseksi järjestettiin hauenkalastuksen tuotteistamista ja aluetta tehtiin tunnetuksi erityisesti hauen kalastuksen kohteena. Hankkeelle haetaan jatkoaikaa. 40

45 173 Matkailualan henkilöstön ja muiden tahojen asumis- ja palvelutarpeiden kartoitus 3364 Lapin liitto päätös Fimos maakunnan kehittämisraha , hanke on päättynyt Rahoitus Hyväksytty Hyväksytty Jäi päätös TP 2012 TP2013 käyttämättä TOIMINTAMENOT Palkat ja sivukulut , , ,07 Ostopalvelut , ,00 700,00 Matkakulut , , ,80 Muut menot ,04 131, ,06 Menot yhteensä , , ,93 RAHOITUS Maakunnan kehittämisraha , , ,96 Pelkosenniemen kunta , , ,96 Yksityinen rahoitus , , ,98 Rahoitus yhteensä , , ,90 Hankkeelle ei palkattu varsinaista hankepäällikköä,vaan hankeen toteutusvastaavana toimi Jari Luoma-aho. Hankkeen kautta kilpailutettiin suunnitelman laatijataho, toteuttajaksi valittiin Arkkitehtitoimisto Havas&Rosberg. Vuoden lopussa toteutettiin alueen yrityksille, yritysten työntekijöille ja alueen asukkaille kyselyt asumisen tarpeista, kyselyn tulokset antoivat hyvän pohjan lopullisen suunnittelun käynnistämiselle. Ensimmäiset versiot valmistuivat esiteltäviksi marraskuussa Suunnitelmat esiteltiin alueen asukkaille ja kaikille kiinnostuneille joulukuussa Hanke valmistui määrä-ajassa Hankkeen kautta syntyi erinomainen konseptisuunnitelma vakituisen asumisen sekä muiden tahojen asumisen malliksi. Malli on saanut erinomaisen vastaanoton ja siitä toivotaan pilottikohdetta ja malliratkaisua koko lapin matkailukeskuksille. Hankkeen rahoitus alittui hieman ja hankkeen loppumaksatuksen kautta saatiin kaikki kustannukset suunnitelman mukaisesti. 41

46 174 Pelkosenniemen kylät -hanke Lapin ELY-keskus; Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin päätös Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Leader, Leader- toimenpiteet linjalla 3, Pohjoisimman Lapin Leader ry Maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen Kylien kunnostus ja kehittäminen Rahoitus Hyväksytty Hakemus Ylitys päätös TP 2012 TP 2013 Palkkauskulut ja palkkiot , , , ,73 Ostopalvelut ,00 0, , ,87 Vuokrat 2 678,00 824, ,86 357,61 Kotimaan matkakulut 5 100, , ,85-142,36 Ulkomaan matkakulut 3 000,00 0, ,35 73,65 Muut kustannukset 7 692, , , ,84 Vastikkeetta hankkeen hyväksi tehtävä työ 9 162, , ,60 0,00 Kokonaiskustannukset , , , ,54 RAHOITUS EU+valtio , , ,96 0,00 Pelkosenniemen kunta , , ,24 0,00 Yksityinen rahallinen osuus 3 054,05 634, ,20 0,00 Yksityinen vastikkeeton työ 9 162, , ,60 0,00 Rahoitus yhteensä , , ,00 0,00 Hankepäällikkönä/hankevetäjänä toimi Marianne Anttila. Hankkeen yleistavoitteena oli Pelkosenniemen kunnan, erityisesti kunnan elinvoimaisuuden kasvattaminen sekä saada kylien väkiluku nousuun tulomuuton, markkinoinnin, imagonrakentamisen ja tempauksien myötä. Pelkosenniemen kylät hankkeen yhtenä tavoitteena oli toimivan, ajantasaisen sekä helposti löydettävän yksityishenkilöiden tontti- ja kiinteistöpörssin suunnittelu ja toteuttaminen. Hankkeessa tehtiin myös asukasmarkkinointi- ja viestintäkonsepti sekä yhtenäiset toimintaohjeet johdonmukaiseen, selkeään ja positiiviseen markkinointiin. Pelkosenniemen kylien markkinointimateriaali oli laadukasta ja yhtenä markkinointimateriaalina on Pelkosenniemen kylien esite, joka on esitteen ja lehden välimuoto. Kylien esitteen suunnittelussa ja sisällöntuottamisessa olivat kylät hyvin vahvasti mukana. Pelkosenniemen kylät hankkeen yhtenä toimenpiteenä oli kirkonkylän yleisilmeen kohottaminen, jolla lisätään asukkaiden viihtyvyyttä ja matkailijoiden viipymää. Yleisilmettä kohotettiin maisema-arkkitehtikilpailulla, jonka tarkoituksena oli saada toteutuskelpoinen suunnitelma kyläilmeen ja viihtyvyyden lisäämiseksi. Hankkeessa toteutettiin myös uuden asukkaan opas ja järjestettiin erilaisia tempa- 42

47 uksia ja tapahtumia yhdessä mm. kyläyhdistysten ja eri järjestöjen kanssa. Hankkeen myötä sosiaaliseen mediaan on luotu facebook yhteisö Pelkosenniemi ja sen 13 kylää. Hankkeen loppuraportti ja maksatushakemus tehdään keväällä Uuden teknologian mahdollisuudet ja käyttö matkailualan henkilöstön ja muiden tahojen asumisalueen energiatuotannossa ja käytössä A Lapin liitto, / 203/ /2013 Pohjois-Suomi, toimintalinja 2: Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen EAKR- ohjelman rahoitus 70 % Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittamat projektit Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavaoitteen ohjelmissa Ohjelmakausi Rahoitus Käyttö päätös TP 2013 Henkilöstökustannukset ,54 Ostopalvelut ,00 Matkakustannukset 800 Toimistokulut 300 Kustannukset yhteensä ,54 RAHOITUS EAKR ja valtio ,77 Pelkosenniemen kunta ,77 Rahoitus yhteensä ,54 Hanke sai rahoituspäätöksen Hankkeen käynnistämisen valmistelu aloitettiin sekä käynnistettiin hankkeen asiantuntijatyön kilpailutus. Hankkeeseen kohdistui em. asioiden osalta työpanosta ja työkustannuksia jotka kirjattiin hankkeelle. Hankkeen toiminta kohdistuu pääsääntöisesti vuodelle

48 PELKOSENNIEMEN KUNTA TALOUSARVIOVERTAILU TP 2012 TA 2013 TP 2013 POIKKEAMA KÄYTTÖ MUUTOS % % 10 KESKUSVAALILAUTAKUNTA 100 VAALIT 3000 TOIMINTATUOTOT 3001 Myyntituotot , TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT 4001 Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavar , Muut toimintakulut , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,0-100, LASKENNALLISET ERÄT 7520 Vyörytykset , Arvonlisäverot (Palautusjär , LASKENNALLISET ERÄT , TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,0-100,0 15 TARKASTUSLAUTAKUNTA 150 TILINTARKASTUS 4000 TOIMINTAKULUT 4001 Henkilöstökulut ,58-295,42 80,3 5, Palvelujen ostot , ,85 66,8-3, Aineet, tarvikkeet ja tavar ,24-303,76 13,2-64, Muut toimintakulut ,05-316,95 51,2 100, TOIMINTAKULUT , ,98 66,1 1, TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , ,98 66,1 1, LASKENNALLISET ERÄT 7520 Vyörytykset ,9-1, Arvonlisäverot (Palautusjär , ,50-100,0-5, LASKENNALLISET ERÄT , ,50 843,9-5, TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,48 75,5 0,3 44

49 PELKOSENNIEMEN KUNTA TALOUSARVIOVERTAILU KUNNANHALLITUS TP 2012 TA 2013 TP 2013 POIKKEAMA KÄYTTÖ MUUTOS 200 YLEISHALLINTO 3000 TOIMINTATUOTOT 3001 Myyntituotot , ,70 91,3-8, Maksutuotot ,75-67,75-100,0-88, Tuet ja avustukset ,11-544,11-100,0-35, Muut toimintatuotot , ,45 4,1 13, TOIMINTATUOTOT , ,29 86,4-8, TOIMINTAKULUT 4001 Henkilöstökulut , ,03 102,7 4, Palvelujen ostot , ,66 86,6-4, Aineet, tarvikkeet ja tavar , ,81 81,6-15, Avustukset , ,13 73,6 1, Muut toimintakulut , ,30 97, TOIMINTAKULUT , ,87 95,6 0, TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , ,42 101,0 4, Poistot ja arvonalentumiset 7100 Suunnitelman mukaiset poist ,90 206,9 102,9-17, Poistot ja arvonalentumiset ,90 206,9 102,9-17, LASKENNALLISET ERÄT 7520 Vyörytykset , ,00 90,8-9, Arvonlisäverot (Palautusjär , ,34-100,0-11, LASKENNALLISET ERÄT , ,34 70,4-9, TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,66 113,1 8,6 230 ELINKEINOPALVELUT 3000 TOIMINTATUOTOT 3001 Myyntituotot , ,15 88,5 138, Tuet ja avustukset , ,50 90,8 55, Muut toimintatuotot , ,15-100,0 50, TOIMINTATUOTOT , ,50 97,0 71, TOIMINTAKULUT 4001 Henkilöstökulut , ,04 107,6 84, Palvelujen ostot , ,69 91,4 32, Aineet, tarvikkeet ja tavar ,41-821,59 59,9-64, Avustukset , , Muut toimintakulut , ,56 60,6-44, TOIMINTAKULUT , ,80 96,2 37, TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , ,30 94,9 6, LASKENNALLISET ERÄT 7520 Vyörytykset , ,6 3, Arvonlisäverot (Palautusjär , ,69-100,0-0, LASKENNALLISET ERÄT , , ,2 0, TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,39 109,1 5,3 45

50 PELKOSENNIEMEN KUNTA TALOUSARVIOVERTAILU TP 2012 TA 2013 TP 2013 POIKKEAMA KÄYTTÖ MUUTOS 260 PALO- JA PELASTUSTOIMI 4000 TOIMINTAKULUT 4001 Henkilöstökulut ,87 90,87 104,2 9, Palvelujen ostot , ,8 8, TOIMINTAKULUT ,87-212,13 99,9 8, TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,87-212,13 99,9 8, Poistot ja arvonalentumiset 7100 Suunnitelman mukaiset poist ,24-24,76 99,0-9, Poistot ja arvonalentumiset ,24-24,76 99,0-9, LASKENNALLISET ERÄT 7520 Vyörytykset , ,4-10, LASKENNALLISET ERÄT , ,4-10, TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,11-453,89 99,7 7,4 265 TERVEYDENHOITOPALVELUT 4000 TOIMINTAKULUT 4001 Henkilöstökulut , ,65 104,9 6, Palvelujen ostot , ,72 105,4 14, Avustukset , ,00 135,4 12, TOIMINTAKULUT , ,37 106,2 14, TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , ,37 106,2 14, LASKENNALLISET ERÄT 7520 Vyörytykset , ,00 90,4-13, Arvonlisäverot (Palautusjär ,15 249,15-100,0-40, LASKENNALLISET ERÄT , ,85 90,9-13, TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,52 106,0 13,8 46

51 PELKOSENNIEMEN KUNTA TALOUSARVIOVERTAILU TP 2012 TA 2013 TP 2013 POIKKEAMA KÄYTTÖ MUUTOS 20 KUNNANHALLITUS YHTEENSÄ 3000 TOIMINTATUOTOT 3001 Myyntituotot , ,85 90,6 8, Maksutuotot ,75-67,75-100,0-88, Tuet ja avustukset , ,39 91,1 55, Muut toimintatuotot , ,70 126,0 48, TOIMINTATUOTOT , ,79 91,8 22, TOIMINTAKULUT 4001 Henkilöstökulut , ,59 104,3 20, Palvelujen ostot , ,37 102,9 13, Aineet, tarvikkeet ja tavar , ,40 79,7-23, Avustukset , ,87 117,6 8, Muut toimintakulut , ,86 93,0-5, TOIMINTAKULUT , ,57 103,0 13, TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , ,36 104,7 12, Poistot ja arvonalentumiset 7100 Suunnitelman mukaiset poist ,14 182,14 101,9-15, Poistot ja arvonalentumiset ,14 182,14 101,9-15, LASKENNALLISET ERÄT 7520 Vyörytykset , ,00 90,2-8, Arvonlisäverot (Palautusjär , ,18-100,0-6, LASKENNALLISET ERÄT , ,18 26,5-13, TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,68 106,5 12,5 47

52 SOSIAALIPALVELUT TOIMINTA-AJATUS Sosiaalipalvelujen toimiala vastaa siitä, että kuntalaisille on tarjolla suunnitellut, laadukkaat ja riittävät välttämättömät peruspalvelut, jotka tukevat ja edistävät kuntalaisten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä omatoimisuutta. Sosiaalipalvelut sisältävät seitsemän eri palvelukokonaisuutta: 1. Sosiaalitoimen hallinnon palvelut, joihin sisältyy sosiaalisihteerin hallinto- ja kehittämistyön osuus sekä sosiaalitoimen kanslistin työt; päivähoidon, esiopetuksen ja aamu- ja iltapäivähoidon palvelut, jotka toteutetaan kirkonkylällä toimivassa vuoropäiväkodissa sekä muutoin esiintyvän tarpeen mukaan 5. muut lasten ja perheiden palvelut, johon sisältyy yleinen sosiaalityö, kasvatus ja perheneuvonta, sekä lastensuojelun avohuolto ja laitospalvelut ja jotka toteutetaan omana työnä tai ostopalveluna 6. vanhus- ja vammaistyön palvelut, johon sisältyy vammaisten laitosasumisen ja työllistämisen palvelut, kodinhoito- ja tukipalvelut, omaishoidon tuki, asumispalvelut, palvelukoti sekä vammaisetuudet ja muut vammaispalvelut sekä 7. päihdehuollon ja raittiustyön. Valtuustotason tavoitteet: 1. Kehitetään kunnan palvelurakennetta vastaamaan lakimuutoksia/valtionhallinnon kehittämislinjauksia kunnan ja palvelujen tarvitsijoiden edun mukaisesti 2. Tuotetaan peruspalvelut tehokkaasti tiiviissä yhteistyössä eri osastojen ja kuntayhtymän palvelujen kanssa mahdollisimman lähellä asiakasta Kunnan palvelurakenne on sosiaalipalvelujen osalta pysynyt entisenlaisena. Vuoden 2013 aikana on valmisteltu päivähoidon ja varhaiskasvatuksen siirto sivistysosaston alaisuuteen vuoden 2014 alusta. Päivähoitoon palkattiin yksi uusi työntekijä. Peruspalvelut on kyetty tuottamaan lähes nykyisellä henkilöstöllä tiiviissä yhteistyössä eri osastojen sekä kuntayhtymien kanssa. Hallinto ja kehittäminen TP 2012 TA 2013 TP 2013 Käyttö-% Toimintatuotot Toimintakulut ,4 % Toimintakate ,4 % 100 % hallinnon kanslistin tehtävät on tuotettu lähes koko vuoden ajan sijaisten turvin sosiaalisihteerin työpanosta käytettiin Pakaste 2 hankekokonaisuuden kehittämishankkeeseen. Tehtävänä oli hyvinvointikertomuksen laatiminen Pelkosenniemelle ja Savukoskelle. Toiminta mahdollistui 48

53 hankerahoituksen turvin, jolla saatiin palkattua työntekijä sosiaalityön tehtäväalueelle. Sosiaalityön kehittämistä omaishoidon osalta teki palvelukodin johtaja Sirpa Hämäläinen ajalla Omaishoidon hankkeen tavoitteena oli ajanmukaistaa Pelkosenniemen kunnan omaishoitoasiat. Hankkeen tuotoksena olivat päivitetty Omaishoidon tuki Pelkosenniemen kunnassa -ohje sekä asiakkaan toimintakyvyn arviointilomake. Kunta oli vuonna 2013 mukana Itä-Lapin työhönvalmennussäätiön PelSavun Syke työllistämishankkeessa ( ) yhteistyössä Savukosken kunnan kanssa, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut hankkeen jatkossa eli Pakaste 2 hankkeessa ( ) sekä Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Hyvinvointi hukassa riippuvuus riskinä -hankkeessa ( ). Kokonaisuudessaan sosiaalitoimen hallinnon toimintakate alittui eurolla. Päivähoito, esiopetus ja aamu- ja iltapäivätoiminta Päivähoito TP 2012 TA 2013 TP 2013 Käyttö-% Toimintatuotot ,8 % Toimintakulut ,3 % Toimintakate ,8 % Päivähoitolain velvoite on saavutettu, päivähoitoa on järjestynyt kaikille sitä hakeneille lapsiperheille perheiden tarpeiden mukaisesti. Varsinaisen päivähoidon ja kerhotoiminnan lisäksi päiväkodilla on tarjottu tarpeen mukaan aamu- ja iltapäivähoitoa 1. ja 2. luokkalaisille. Päivähoidossa oli kirjoilla 16 kokopäivälasta (vuonna 2012: 15). Osapäivähoitoa on tarjottu viidelle lapselle. Päivähoitopalveluja on myyty Kemijärven kaupungille erillisen sopimuksen mukaisesti edellisvuotta enemmän. Lauantaityöpäiviä / lapsia ka pyhätyöpäiviä / lapsia ka Hoitopäivät / hp / 41 / 33 / 3,2 2,3 1, / 39/ 41 / 2,2 1,9 1, / 2935 / 2492 / 2321 / 68,95 74,42 100,25 103,58 Päivähoidon hoitopäiväkustannukset ovat nousseet edellisestä vuodesta noin 3 euroa / hoitopäivä. Lasten päivähoidon kustannukset pysyivät arvioidussa euron lisämäärärahan turvin ja toimintakate oli euroa alle talousarvion. 49

54 Esiopetus TP 2012 TA 2013 TP 2013 Käyttö-% Toimintatuotot Toimintakulut ,7 % Toimintakate ,7 % Esiopetukseen ovat osallistuneet kaikki kunnan 6-vuotiaat. Keväällä 2013 esiopetuksessa on ollut 12 ja syyskaudella 2013 yhteensä 4 lasta. Kuljetuskustannukset ylittyivät noin euroa. Esiopetuksen toimintakatteen ylitys oli euroa. Aamu- ja iltapäivätoiminta TP 2012 TA 2013 TP 2013 Käyttö-% Toimintatuotot ,8 % Toimintakulut ,7 % Toimintakate ,3 % Aamu- ja iltapäivätoimintaan on osallistunut keväällä 2 lasta ja syksyllä 7 lasta. Toimintatuotot ovat ylittäneet arvioidun. Kustannukset pysyivät arvioidussa euron lisämäärärahan turvin ja toimintakate alittui eurolla. Muut lasten ja perheiden palvelut TP 2012 TA 2013 TP 2013 Käyttö-% Toimintatuotot ,0 % Toimintakulut ,9 % Toimintakate ,0 % Lasten ja perheiden palvelua on annettu sosiaalityön työpanoksella. Ma. sosiaalityöntekijä työskenteli elokuuhun 2013 saakka mahdollistaen sosiaalisihteerin irrottautumisen asiakastyöstä kevään 2013 aikana. Lastensuojelun avohuollossa on jatkanut 50 % perhetyöntekijä ja myös etsivä nuorisotyöntekijä on ollut mukana lastensuojelun työtiimissä sekä nuorten asiakkaiden parissa tehtävässä sosiaalityössä. Sosiaalityön palkkoihin myönnettiin euron lisämääräraha, siitä huolimatta sosiaalityön toimintakate ylittyi eurolla. Vuonna 2013 ei ole tarvittu lastensuojelun sijoituksia kodin ulkopuolella tai tukijaksoja laitoksissa. Lasten ja perheiden palveluina on myös hankittu ostopalveluna Sairaala Lapponian Perhe- ja mielenterveysklinikalta kasvatus- ja perheneuvontapalveluja, joita on saanut sekä Kemijärvellä että myös Pelkosenniemellä. Muiden lasten ja perheiden palveluiden toimintakate jäi kokonaisuudessaan euroa alle arvioidusta. 50

55 Vanhus- ja vammaistyö TP 2012 TA 2013 TP 2013 Käyttö-% Toimintatuotot ,7 % Toimintakulut ,4 % Toimintakate ,8 % Kuntouttavaa laitoshoitoa kehitysvammaisille hankittiin Kolpeneen palvelukeskukselta, sekä asumispalveluja Kolpeneelta ja Kemijärven kaupungilta. Vammaisten laitosasumiseen saatiin euron lisämääräraha, mutta siitä huolimatta toimintakatteen osalta ylitystä oli euroa. Viimeisin ostolasku näihin liittyen (heinäkuu 2013) saapui kuntaan vasta maaliskuussa Ohjattua päivä- ja työtoimintaa kehitysvammaisille on järjestetty Toimintapisteessä arkipäivisin. Toimintaan on osallistunut 8 henkilöä Pelkosenniemeltä ja lisäksi työtoimintaa on myyty Savukosken kunnalle. Kaikkiaan omassa kunnassa on tuotettu 837 työ- ja päivätoimintapäivää (vuonna 2012: 959) ja yhden päivän hinta on 132 euroa, joka on hieman noussut vuoden 2012 kustannuksista (129 ). Talousarvio ylittyi noin eurolla joka johtuu lähinnä ostopalvelujen arvioitua suuremmasta määrästä. Kotihoidon palveluja on saanut vuonna 2013 yhteensä 25 kotitaloutta ja tukipalveluja on saanut kaikkiaan 36 kotitaloutta. Kotipalvelua on tarjottu arkisin pääsääntöisesti aamu- ja iltavuorossa sekä viikonloppuisin aamuvuoroissa. Palvelukodin iltavuoro on vastannut yksittäisistä lauantai- ja sunnuntaiiltakäynneistä. Kotona asumista on tuettu lisäksi palvelupäivillä, joita on järjestetty Palvelukoti Onnelassa kotona asuvien ikäihmisten kotona asumisen tukemiseksi ja virkistykseksi. Kotihoidon osalta toimintakate pysyi talousarviossa. Tukipalveluja tarjottiin lähinnä sosiaalihuoltolain perusteella myönnettävinä matkustus- ja kuljetuspalveluina sekä avustuksina kotitalouksille. Matkustusja kuljetuspalvelut ylittävät arvioidun eurolla. Toimintakate kokonaisuudessaan ylitti arvion eurolla Omaishoidon piirissä vuonna 2013 on ollut 10 kuntalaista. Omaishoidon lomitus on järjestetty ensisijaisesti Palvelukoti Onnelassa, mutta myös terveyskeskuksessa, Kolpeneella sekä sijaisomaishoitajien toimesta. Palvelukoti Onnelassa on tarjottu vuorohoitoa tarvittaessa myös muille. Omaishoidon osalta toimintakate pysyi talousarviossa. Vammaisten asumispalvelujen toimintakate ylitti arvioidun eurolla. Ylitys johtui asumispalvelujen ostojen arvioitua suuremmasta määrästä. Vuoden 2013 lopussa Palvelukoti Onnelassa oli 21 pitkäaikaisasukasta. Lisäksi käytössä on vähintään yksi huone intervallijaksoa varten ja yksi huone päiväkävijöiden ja saunassa käyvien lepoa varten. Hoitopäivien määrä oli Hoitopäivän hinta oli 18 euroa enemmän kuin vuonna 2012 eli 150. Palvelukodin henkilöstökulut ylittyvät eurolla arvioidusta. Ylitystä tasoit- 51

56 ti arvioitua suuremmat toimintatuotot. Toimintakate ylitti arvioidun eurolla. Vammaisetuuksien (kuljetuspalvelut, asunnon muutostyöt, avustukset kotitalouksille ja muut vammaisten tukitoimet) osalta toimintakate oli euroa alle arvioidun. Kokonaisuutena vanhus- ja vammaistyön palveluiden osalta toimintakate ylittyi eurolla. Päihdehuolto- ja raittiustyö TP 2012 TA 2013 TP 2013 Käyttö-% Toimintatuotot Toimintakulut ,5 % Toimintakate ,5 % Laitos/asumispalvelumuotoisten asiakaspalveluiden osalta talousarvio ylittyi eurolla. Kemijärven kaupungilta ostettavien päihdehuollon avopalveluiden käyttö on vähentynyt hieman, käyttö on edelleen vähäistä. Sosiaalisihteeri on myös osaltaan tarjonnut tukikäyntejä päihdeasiakkaille. Vuoden 2013 aikana käynnistyi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Hyvinvointi hukassa - riippuvuus riskinä päihdehanke, johon Pelkosenniemen kunta osallistuu. Kokonaisuutena päihdehuolto- ja raittiustyön osalta toimintakate ylittyi eurolla. MUU SOSIAALITOIMI TOIMINTA-AJATUS Muun sosiaalitoimen toimiala vastaa siitä, että kuntalaisille on tarjolla lakisääteinen, viimesijainen toimeentuloturva, kunnan eri tarpeisiin vastaava ravintohuolto sekä kuntouttava ja työllistymistä edistävä työllistämispalvelu. Muu sosiaalitoimi kattaa 1. toimeentulotukipalvelut, joka sisältää varsinaisen ja ehkäisevän toimeentulotuen ja kuntouttavan työtoiminnan 2. ravintohuollon sekä 3. sosiaalisen työllistämisen. Valtuustotason tavoitteet 1. Käynnistetään kuntouttavan työtoiminnan toteuttaminen sekä sosiaalinen työllistäminen kunnan omana toimintana Ennen toiminnan aloittamista selvitetään mahdollisuus uuteen kehittämishankkeeseen tai muuhun toimintamalliin yhteistyössä muiden kuntien tai yhteisöjen kanssa. 52

57 Kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen työllistämisen järjestelyt toteutettiin elokuun 2013 loppuun saakka Itä-Lapin työhönvalmennussäätiön hankkeen kautta. Tämän jälkeen toiminta on jatkunut Pelkosenniemen kunnan omana toimintana. Toiminnan järjestämiseksi palkattiin kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja. Lisäksi työllistämistuella on palkattu 1-2 henkilöä vuoden 2013 aikana. Sosiaalisen työllistämisen panostukset vaikuttavat mm. vähentämällä muuta sosiaalista tuen tarvetta. 2. Kehitetään kunnan ravintohuoltoa Ravintohuollon osalta oli tarkoitus vuoden 2013 aikana toteuttaa ravintohuollon tyytyväisyys- ja laatuarviointi sekä tehtävärakenne- ja kustannusmitoitus sekä siihen liittyvä käyttökertoimen arviointi. Tätä ei ole toteutettu vuoden 2013 aikana. Pelkosenniemen sosiaalipalvelujen tarve kasvaa erityisesti iäkkäimmän väestön määrän lisääntyessä. Vuoden 2012 lopussa 75 vuotta täyttäneitä asukkaita kunnassa on 13,3 % asukkaista, kun Suomen keskiarvo oli 8,3 %. Enenevästi palvelujen piirissä olevia, 85 vuotta täyttäneitä asukkaita Pelkosenniemellä on 2,5 % (Suomi 2,3 %). Lähes joka kolmas pelkosenniemeläinen (29,6 %) on täyttänyt jo 65 vuotta. (Suomessa 18,8 %). Heinäkuun 2013 alussa voimaan tullut vanhuspalvelulaki panostaa suunnitelmallisuuteen ja ennalta ehkäisyyn ikääntyvien palveluissa. Ikääntyneille tarjolla olevat palvelut Pelkosenniemellä ovat toistaiseksi riittäneet. Tehostetussa palveluasumisessa Pelkosenniemellä on syksyn 2012 todellisen tilanteen mukaisesti 15,6 % 75 vuotta täyttäneistä (Ikääntyneiden palvelujen laatusuosituksen mukainen tavoite 6-7 %). Säännöllisen kotihoidon piirissä Pelkosenniemellä oli vuoden 2012 lopussa 75 vuotta täyttäneistä 8,6 %, kun laatusuosituksen tavoite on %. Samasta ikäryhmästä omaishoidon tuen piirissä on 6,3 % (suositus 6-7 %). Palvelukotiasumisen tarvetta voidaan alentaa myös kehittämällä omaishoitoa ja tukemalla omaishoitajia heidän työssään. Vuoden 2013 aikana päivitettiin Omaishoidon tuki Pelkosenniemen kunnassa ohje sekä uudistettiin asiakkaan toimintakyvyn arviointilomake. Ennaltaehkäisyyn pyrkii myös toukokuussa 2013 alkanut päihde- ja mielenterveyshanke, jossa Pelkosenniemi on mukana. Päihteiden käyttö altistaa onnettomuuksille ja nopeuttaa ikääntymisen mukanaan tuomia elämänhallinnan ongelmia. Yhtenäisellä toimintamallilla voidaan tiivistää runsaasti päihteitä käyttävien tukea ja edistää raittiimpaa elämää. Myös sosiaalinen työllistäminen on yksi työkalu kuntoutumiseen ja oman elämän hallintaan sekä suuntautumiseen takaisin työelämään. Työllisyyteen panostaminen kannattaa ja työttömän aktivoituminen näkyy nopeasti mm. sosiaalisen tuen tarpeen vähenemisenä. Tiivis yhteistyö kunnan eri sektoreiden välillä mahdollistaa tehokkaan tuen myös nuorten, vielä paikkaansa työmarkkinoilla hakevien tukemisessa. Työllisyyteen panostamista on myös mahdollisimman joustavan päivähoidon tarjoaminen. 53

58 Lapsia ja nuoria kunnassa on vähän ja pienetkin ongelmat heijastuvat nopeasti koko ikäryhmään. Ennaltaehkäisevä ja varhainen puuttuminen sekä yhteistyö eri toimijoiden välillä tukevat lasten ja nuorten turvallista kasvua ja kehitystä. Toimeentulotuki TP 2012 TA 2013 TP 2013 Käyttö-% Toimintatuotot ,4 % Toimintakulut ,5 % Toimintakate ,9 % Toimeentulotukea on myönnetty lakimääräisten aikarajojen puitteissa osana sosiaalityötä. Pitkäaikaisten tukiasiakkuuksien välttämiseksi on tehty yhteistyötä työvoimatoimiston kanssa määräaikaisen työn tai koulutusmahdollisuuksien järjestämiseksi. Kaikille pitkäaikaisasiakkaille on tehty asiakassuunnitelma. Ehkäisevää tai täydentävää toimeentulotukea on myönnetty turvaamaan välttämättömät tarpeet ja erityisesti terveydenhuollon palvelut sekä lastensuojelullisista syistä. Toimeentulotuen asiakasperheiden määrä on hiukan lisääntynyt. Perustoimeentulotukeen myönnettiin euron lisämääräraha, jonka avulla toimintakate pysyi arvioidussa. Ehkäisevän toimeentulotuen osalta menot yli kaksinkertaistuivat toimintakatteen ollessa euroa yli arvioidun. Kuntouttavaan työtoimintaan Työpaja Sykkeellä sekä kunnan eri yksiköissä osallistui 16 kuntalaista (vuonna 2012: 15) ja työpäiviä kertyi 1082 (vuonna 2012: 958). Kuntouttavan työtoiminnan osalta toimintatuottoja kertyi euroa arvioitua enemmän ja toimintakate oli alle talousarvion. Kokonaisuutena toimeentulotuen toimintakate pysyi talousarviossa. Ravintohuolto TP 2012 TA 2013 TP 2013 Käyttö-% Toimintatuotot ,7 % Toimintakulut ,2 % Toimintakate Ravintohuollon toimintana on tuotettu ravitsemuspalveluita Pelkosenniemen kunnan eri toimipisteisiin. Ravitsemuspäällikön ostopalvelumenot olivat euroa arvioitua suuremmat. Puhtaanapito- ja pesulapalvelut menivät euroa yli arvion. Aineet ja tarvikkeet, vuokrat ja muut toimintakulut alittivat arvion lähes eurolla. Kokonaisuudessaan ravintohuollon toimintakate ylitti talousarvion eurolla. 54

59 Sosiaalinen työllistäminen (muu sosiaalitoimi) TP 2012 TA 2013 TP 2013 Käyttö-% Toimintatuotot ,2 % Toimintakulut ,9 % Toimintakate ,1 % Sosiaalisen työllistäminen toteutettiin saakka Itä-Lapin työhönvalmennussäätiön PelSavun syke hankkeen kautta alkaen toiminta on jatkunut Pelkosenniemen kunnan omana toimintana. Työpaja Sykkeellä on toiminut työn ohjaaja ja 1-2 palkkatuella työllistettyä henkilöä. Lisäksi sekä näiden että sosiaalisen työllistämistoiminnan avulla on voitu tarjota palveluja yksityisille sekä kunnalle. Vuoden 2014 aikana on tarkoitus arvioida toiminnan lopullinen järjestämismuoto. Itä-Lapin työhönvalmennussäätiön alainen toiminta ylitti budjetin eurolla, kun taas kunnan järjestämä toiminta alitti budjetin eurolla. Kokonaisuudessaan sosiaalinen työllistämisen toimintakate ylittyi lähes eurolla. Sosiaalitoimen hankkeet Pelkosenniemen omarahoitusosuus eri hankkeissa vuonna 2013 Sosiaalitoimi Hanke Vuodet TA 2013 TP 2013 Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä / Poske Tukeva - lapsiperheiden hyvinvointihanke Sosiaalityö Itä-Lapin työhönvalmennussäätiö Pel-Savun Syke -hanke Sosiaalinen työllistäminen Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä/poske Pakaste Sosiaalitoimen hallinto Sosiaalityö Vanhus- ja vammaistyö Kotipalvelu Palvelukoti Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Hyvinvointi hukassa riippuvuus riskinä -hanke Raittiustyö

60 PELKOSENNIEMEN KUNTA TALOUSARVIOVERTAILU TP 2012 TA 2013 TP 2013 POIKKEAMA KÄYTTÖ MUUTOS 40 SOSIAALILAUTAKUNTA 410 SOSIAALIPALVELUT 3000 TOIMINTATUOTOT 3001 Myyntituotot , ,30 432,9 2, Maksutuotot , ,24 109,7-1, Tuet ja avustukset , ,68-100,0 213, Muut toimintatuotot , ,45 109,0 6, TOIMINTATUOTOT , ,67 118,7 4, TOIMINTAKULUT 4001 Henkilöstökulut , ,07 103,9 4, Palvelujen ostot , ,60 104,3 1, Aineet, tarvikkeet ja tavar , ,32 110,0 0, Avustukset , ,07 81,4 0, Muut toimintakulut , ,26 94,9 4, TOIMINTAKULUT , ,66 102,7 3, TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , ,99 100,4 3, Poistot ja arvonalentumiset 7100 Suunnitelman mukaiset poist , ,61 118,4-4, Poistot ja arvonalentumiset , ,61 118,4-4, LASKENNALLISET ERÄT 7520 Vyörytykset , ,4-3, Luontoisedut 7540 Arvonlisäverot (Palautusjär , ,68-100,0 7, LASKENNALLISET ERÄT , ,68 189,5 1,8 480 MUU SOSIAALITOIMI 3000 TOIMINTATUOTOT 3001 Myyntituotot , ,13 104,6 5, Tuet ja avustukset , ,48 107,1 18, Muut toimintatuotot , ,74 63,7-71, TOIMINTATUOTOT , ,87 104,2 3, TOIMINTAKULUT 4001 Henkilöstökulut , ,85 104,1 13, Palvelujen ostot , ,23 127,5 6, Aineet, tarvikkeet ja tavar , ,77 96,9 9, Avustukset , ,59 103,0 20, Muut toimintakulut , ,71 88,9 2, TOIMINTAKULUT , ,19 106,0 12, TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , ,32 110,1 39, Poistot ja arvonalentumiset 7100 Suunnitelman mukaiset poist ,68 105,68 102,9-2, Poistot ja arvonalentumiset ,68 105,68 102,9-2, LASKENNALLISET ERÄT 7520 Vyörytykset , ,2-11, Arvonlisäverot (Palautusjär , ,82-100,0 18, LASKENNALLISET ERÄT , ,82 527,2 11, TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,82 126,5 32,9 56

61 PELKOSENNIEMEN KUNTA TALOUSARVIOVERTAILU TP 2012 TA 2013 TP 2013 POIKKEAMA KÄYTTÖ MUUTOS 40 SOSIAALILAUTAKUNTA YHTEENSÄ 3000 TOIMINTATUOTOT 3001 Myyntituotot , ,43 108,2 5, Maksutuotot , ,24 109,7-1, Tuet ja avustukset , ,16 151,6 45, Muut toimintatuotot , ,71 106,2-3, TOIMINTATUOTOT , ,54 111,4 4, TOIMINTAKULUT 4001 Henkilöstökulut , ,92 103,9 5, Palvelujen ostot , ,83 106,4 2, Aineet, tarvikkeet ja tavar , ,55 102,2 5, Avustukset , ,48 92,0 10, Muut toimintakulut , ,97 94,0 3, TOIMINTAKULUT , ,85 103,2 4, TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , ,31 101,0 5, Poistot ja arvonalentumiset 7100 Suunnitelman mukaiset poist , ,29 116,8-4, Poistot ja arvonalentumiset , ,29 116,8-4, LASKENNALLISET ERÄT 7520 Vyörytykset , ,2-4, Luontoisedut 7540 Arvonlisäverot (Palautusjär , ,50-100,0 12, LASKENNALLISET ERÄT , ,50 235,0 4, TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,10 103,6 4,9 57

62 SIVISTYSOSASTO Sivistysosastoon kuuluvat perusopetus kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntatoimi, joiden toimintaa sivistysosaston toimisto koordinoi ja tukee. Kirjastotointa (Sompion kirjasto: Sodankylä, Pelkosenniemi ja Savukoski) hallinnoi Sodankylän kunta, kansalaisopistoa ja musiikkiopistoa Kemijärven kaupunki. Sivistysosaston toimisto huolehtii sivistyslautakunnan toimialaan kuuluvien asioiden valmistelusta ja päätösten toimeenpanosta. Toiminta-ajatus Sivistysosaston tavoitteena on kokonaispersoonallisesti ehjä, sivistynyt ja kehityshaluinen ihminen. Sivistysosasto tuottaa kuntalaisille tavoitteeseen tähtäävät palvelut. Sivistystoimen toiminnoista sekä tavoitteista suurin osa on laadullisia - niille on ongelmallista laatia selkeitä, verrattavissa olevia ja arviointikelpoisia mittareita. Ilman näitä tavoitteita ja niiden toteuttamiseen tarvittavia resursseja ei sivistyspalvelua voida kunnassa toteuttaa laadun ja toiminnan kärsimättä. Tavoitteiden toteutuminen Sivistysosasto on toiminnallaan vastannut kuntalaisten elinikäisen oppimisen ja vapaa-ajan tarpeisiin ja antanut valmiuksia uuden omaksumiseen jatkuvasti muuttuvassa yhteiskunnassa ja tarjonnut tavoitteiden toteuttamiseen tarpeellisia palveluita. Erityisesti lasten, nuorten ja heidän perheittensä tukemista on vahvistettu yhteistyötä tiivistäen, panostettu mm. kuraattori toimintaan. OPETUSPALVELUT Opetus tulee olla perusopetuslain mukaista: opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasaarvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä osallistua koulutukseen ja muutoin kehittää itseään elämänsä aikana. Opetuksen tavoitteena on lisäksi turvata riittävä yhdenvertaisuus koulutuksessa koko maan alueella. Opetuspalvelut antavat oppijoilleen mahdollisuuden laadukkaaseen oppimiseen turvallisessa oppimisympäristössä. Laadukas perusopetus antaa parhaan mahdollisen jatko-opintokelpoisuuden pelkosenniemeläisille nuorille. Perusopetuksen mittarit määräytyivät laadunhallinta käsikirjan ja opetushallituksen ohjeistuksen perusteella. Käsikirjamme on valmistunut yhteistyössä Kemijärven kanssa. 58

63 Tavoitteiden toteutuminen Tavoitteet ovat edelleen olleet ensisijassa kunnallisia sekä valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan perustuvia Kunnassa on ollut ajanmukainen, kehittyvä ja ennaltaehkäisevä lasten ja nuorten kasvatusta tukeva perusopetus, jossa koulutettu henkilöstö. Perusopetuksemme on laadukasta, joustavaa ja yksilöllistäkin oppimista tukevaa Kaikki ovat saaneet peruskoulun päättötodistuksen ja hakeutuivat / pääsivät jatko-opintoihin Nivelvaiheiden seurantaa on tehostettu, Opettajat ovat osallistuneet ammattia tukevaan täydennyskoulutukseen. Opetustoimen toimintakate ylittyi ,52 euroa. Ylitys muodostui muodostui sijaisuuksien johdosta kasvaneista henkilöstökuluista sekä ja aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden hankinnoista (uudet pulpetit). VAPAA-AJAN PALVELUT Vapaa-ajan palvelut ovat kunnan elinvoimaisuuden ja hyvinvoinnin merkkejä. Yhteistyössä tekeminen on vapaa-aikatoimen resurssi ja sidosryhmät ovat voimavara. Vapaa-ajan palvelut ovat rakentamassa kunnan positiivista imagoa. Kirjasto Tavoitteiden toteutuminen Sompion kirjasto (Pelkosenniemen, Savukosken ja Sodankylän kuntien yhteinen kirjastolaitos) tarjoaa laadukkaat ja asiakaslähtöiset kirjasto- ja tietopalvelut alueensa nykyisille ja tuleville asiakkaille. Tehtäväalueen keskeiset toimenpiteet ja muutokset talousarviovuonna 2013 (mukaan lukien kehittämishankkeet ja henkilöstömuutokset). Toteutuminen ajalta Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Vuoden 2013 Kirjastokehittäjä palkinnon Sompion kirjastolle Okm:n kirjastopäivillä Helsingissä. Palkinto myönnetään tunnustuksena ansiokkaasta toiminnasta kirjastojen palvelujen kehittäjänä. Lapin Ely-keskus myönsi ,- euron avustuksen kirjaston omalle Novellin voimaa Sompiossa hankkeelle. Hankkeeseen on palkattu työntekijä (50% vuonna 2013 ja 100% vuonna 2014). Palvelu pelaa, asiakas osaa kirjaston kehittämishanke jatkui vuodelta 2012 ja saatettiin loppuun vuoden loppuun mennessä. Uusi asiakaskäyttöliittymä yhdessä Lapin kirjasto ryhmän kanssa. 59

64 Jatkettiin vuonna 2012 aloitettua työjärjestelyä, jossa kirjaston osa-aikainen työntekijä palkattiin 100 %. Hänen työpanoksensa jakautui edelleen seuraavasti: Sodankylä 50 %, Savukoski 30 % ja Pelkosenniemi 20 %. Näin ei tarvinnut palkata erillisiä sijaisia esimerkiksi vuosilomien ajaksi. Sompion kirjaston kuntaosuuksiksi on vahvistettu: Sodankylä 68 %, Savukoski 17 % ja Pelkosenniemi 15 % Sompion kirjasto on mukana saamelaisalueen kirjastojen Jutaava kirjasto hankkeessa. Sompion kirjasto on mukana valtakunnallisessa Lukuinto hankkeessa (Oulun yo vetää) yhdessä alueen koulujen kanssa: hankkeessa on järjestetty monia tilaisuuksia lasten lukuinnon kasvattamiseksi. Esimerkkinä kirjailija Siri Kolun vierailu Sompion kirjaston alueella Siri Kolu tavoitti runsaat 700 koululaista ja vieraili vanhempainilloissa sekä koulutti opettajia ja kirjastohenkilökuntaa. Vierailu kustannettiin kirjaston Novellin voimaa hankkeesta. Sompion kirjasto on mukana myös valtakunnallisessa Yhteys hankkeessa (Lapin yo vetää). Tässä hankkeessa on järjestetty Tarinatupia kuntalaisille paikallishistoriasta. Nuorisotoimi Nuorisotoimi Nuorisotoimen tehtävänä on edistää nuorten tervettä kasvua auttamalla ja tukemalla nuorten kehitystä sekä kansalaisvalmiuksia, lisätä nuorten asumisviihtyvyyttä edistämällä nuorten kuulemista ja vaikuttamismahdollisuuksia, luoda toimintaedellytyksiä laadukkaan nuorisotyön tekemiseen. Nuorisotyö ja - politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin. Nuorisotyön toteuttamisesta vastaavat kunnat, nuorisoyhdistykset ja muut nuorisotyötä tekevät järjestöt. Nuorisotyön palveluja voidaan tuottaa myös alueellisesti kuntien yhteistyönä. Tavoitteiden toteutuminen: Nuorille järjestettiin heidän vapaa-ajalleen turvalliset valvotut mahdollisuudet - ajan viettoon ympäri vuoden. Nuokkarin toiminta: auki 5 krt / vk, kävijöitä keskimäärin 15 / pv. Tapahtumien, tilaisuuksien, retkien ja leirien lukumäärä oli edellisvuotta suurempi. Nuorille järjestettiin lukuisia tapahtumia mm. retkiä ja leirejä vuoden 2013 aikana n. 6 erilaista Nuoria aktivoitu elämän hallintaan, mm. kesätyöllistäen ja etsivän nuorisotyön kautta. Nuorten kesätyöllistäminen toimi aiempien vuosien malliin: vuonna 2013 nuoria työllistettiin

65 Etsivä nuorisotyö Etsivä nuorisotyöntekijä oli yhteydessä 55 nuoreen (13-29 v.), joista tavoitettu 44 nuorta. Tavoitetulla nuorella tarkoitetaan nuorta, joka on ollut toimenpiteessä ja jonka kanssa etsivä nuorisotyöntekijä on työskennellyt. Viranomaiskontakteja, sisältäen myös puhelut oli vuoden aikana 575 kpl. Eri tapahtumissa ja tilaisuuksissa on etsivä nuorisotyö kohdannut huomattavasti suuremman lukumäärän nuoria. Työ on konkreettista tekemistä yhdessä nuoren kanssa ja nuoren luvalla, käynnit ja yhteydet toisen asteen oppilaitoksiin, eri virastoihin, vuokranantajaiin, työnantajiin. Nuoria on autettu ja ohjattu arjen- ja elämänhallinnassa, itsenäistymisessä, asunnon hankinnassa, harrastuksen löytymisessä. Etsivän nuorisotyöntekijän ja nuoren yhteistyön tuloksena mm. 3 nuorta jatkoi keskeytyneitä ammatillisia opintoja, 2 aloitti ammatilliset opinnot yhteishaun ulkopuolelta, 2 aloitti työkokeilun, 2 aloitti työskentelyn työpajalla, 2 työllistyi avoimille työmarkkinoille, 1 aloitti oppisopimus koulutuksen, lisäksi nuoria sitoutui ja aloitti mielenterveys-, päihdepalvelujen, velkaneuvojan, työvoimatoimiston asiakkuuden. Etsivä nuorisotyöntekijä oli mukana Aikalisä-ohjaajana kutsunnoissa, sekä oli käynnistämässä koulun tukioppilastoimintaa ja on mukana toisena ohjaajana, Etsivä nuorisotyöntekijä on ollut mukana ohjaajana nuoriso- ja vapaa-ajan toimen järjestämissä tapahtumissa mm. retkillä ja leireillä, diskoissa. Etsivä nuorisotyöntekijä on tehnyt yhteistyötä myös nuorten vanhempien kanssa, ollut mukana koulun arjessa mm. OH-ryhmä, kuraattorin tehtäviä ja luokkien ryhmäyttämistoimintaa. Etsivä nuorisotyöntekijä on ollut työntekijänä mukana lapsen valvotuissa vaihdoissa. (Lapsi etävanhemmalta lähivanhemmalle) Etsivä nuorisotyö ei ole rajoittunut pelkästään ikäluokkaan v., vaan työtä on tehty myös nuorempien ja vanhempien kanssa, jotka eivät näy tilastoissa. Liikuntatoimi Yleisten edellytysten luominen liikunnalle on valtion ja kuntien tehtävä. järjestämisestä vastaavat pääasiassa liikuntajärjestöt. Liikuntatoimi edistää kunnan asukkaiden hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä luomalla toimintaedellytyksiä sekä palveluja väestön omaehtoiselle liikunnalliselle elämäntavalle, liikunnan harrastamiselle sekä vastaamalla liikuntapaikkojen tilavarauksista ja kunnossapidosta ja liikuntaolosuhteiden kehittämisestä. Tavoitteiden toteutuminen 61

66 Eri ikäryhmien terveyden edistävää liikuntaa järjestettiin monin eri tavoin: itse tuotettuna ja lyhytkestoisella ostopalvelulla. Tarjolla on sekä ulko- että sisäliikuntaa. Koululaisille nuorille annettiin kustannuksetta kausilasketteluliput Pyhälle. KKI (Kunnossa Kaiken Ikää) Viikoittain oli neljä eri liikuntaryhmää, joissa keskimäärin oli yhteensä 7 kävijää. Suosituimmat liikuntaryhmät olivat venyttely ja rentoutus sekä kuntosali, joissa osallistujamäärä nousi tasaisesti vuoden loppua kohti. Lisäksi kerran kuukaudessa järjestettiin sekä seurakuntatalolla että palvelukodilla seniorijumppaa, joissa osallistujia oli keskimäärin 25. Haasteena liikunnanohjauksessa oli saada miehet mukaan ryhmäliikuntaan, pääosin jumpissa kävivät naiset. Nuoremmalla väestölle tarkoitetuissa liikuntaryhmissä kävivät päivästä ja kerrasta toiseen samat ihmiset. Yksittäistapahtumia on ollut kuutamohiihto sekä zumbat. Kuutamohiihdossa kävijöitä oli 10 samoin kuin zumbassa. Kulttuuritoimi Tehtävänä on edistää, tukea ja järjestää kulttuuritoimintaa kunnassa. Kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan taiteen harjoittamista ja harrastamista, taidepalvelusten tarjontaa ja käyttöä, kotiseututyötä sekä paikallisen kulttuuriperinteen vaalimista ja edistämistä. Kulttuuripalvelut edistävät omalta osaltaan kuntalasten terveyttä ja hyvinvointia. Tavoitteiden toteutuminen Monipuolisessa kulttuuritarjonnassa huomioitiin eri ikä- ja väestöryhmät. Lasten ja nuorten kulttuuritoiminnan kehitettiin erilaisin tapahtumin ja työpajoin Kulttuuritapahtumia oli myös Aittakurussa. Kansalaisopisto Kansalaisopisto on vapaan sivistystyön oppilaitos joka tarjoaa yhteiskunnan ja kuntalaisten tarpeet huomioiden kysynnän mukaisia, monipuolisia ja laadukkaita koulutuspalveluita. 62

67 Kansalaisopiston toiminta on Kemijärven sivistyslautakunnan alaista toimintaa. Maksu määräytyy toteutuneiden kurssien ja osallistujamäärän mukaan. Kansalaisopisto on vapaan sivistystyön oppilaitos joka tarjoaa yhteiskunnan ja kuntalaisten tarpeet huomioiden kysynnän mukaisia, monipuolisia ja laadukkaita oppimis- ja harrastepalveluita Tavoitteet Pelkosenniemellä opetustunteja 1215, kokonaistuntimäärä noin Tavoitteiden toteutuminen Opetustuntien jakauma kunnittain Kemijärvi 79,46 % 6782 Pelkosenniemi 14,87 % 1269 Savukoski 5,67 % 484 Yht. 100,00% 8535 Valtionosuudet 2013 Kemijärvi 79,46 % ,63 Pelkosenniemi 14,87 % ,43 Savukoski 5,67 % ,94 MUSIIKKIOPISTO Koillis-Lapin musiikkiopisto on alueellinen taideoppilaitos, jonka tehtävänä on järjestää taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän mukaista musiikin opetusta musiikkiopiston perus- ja opistotasolla sekä musiikin varhaiskasvatuksessa. Musiikkiopiston toiminta-alueeseen kuuluvat Kemijärven kaupunki sekä Pelkosenniemen, Savukosken ja Sallan kunnat (Opetuksen järjestämislupa / OKM). Opisto saa lakisääteistä opetustuntiperusteista valtionosuutta toimintaansa. Tavoitteet: Tuntimäärätavoite on 770 vuosituntia, 22 viikkotuntia. Mittarina toimii oppilasja tuntimäärien toteutuminen. Etäopetusta hyödynnetään etenkin musiikin perusteiden opetuksessa. Aikuisille tarjotaan opetusta lauluryhmän muodossa. 63

68 Tavoitteiden toteutuminen Oppilasmäärä 14 Mus.leikkik. - Tanssi 1 Oppilaskuoro 5 / kevätlukukausi Tuntimäärät 20,33/ vko 718 / vuosi Tuotot: Valtionapu :sta 7,54 % ,46 Lukukausimaksut ja muut tuotot 4 453,50 Muut korvaukset (kunnan netto-osuus) ,35 Yhteensä ,31 KUNNAN NETTO-OSUUS ,35 KUNNALTA LASKUTETTU ,00 KUNNALTA LASKUTETTAVA 616,35 Vapaa-aikatoimen toimintakate alittui ,00 euroa. Alitus johtui pääosin kansalaisopiston palvelutarpeen alhaisuudesta, jolloin kansalaisopiston toteumaprosentti jäi 61 prosenttiin. INVESTOINNIT / TOTEUTUNEET Liikuntatoiminnan kehittäminen, yhdessä koulun kanssa sekä yhteistyössä vapaa-aikatoimen kanssa, kaluston uusiminen huomioiden ennen kaikkea turvallisuustekijät ja ajanmukaisuus sekä frisbeegolf rata keskustaan. 64

69 SIVISTYSOSASTON HANKKEET Sivistysltk liite 1 LAPELYN RAHAT SISÄLTÄÄ ALV:N OM/OPH RAHAT EI ALVIA Hakemuksen Rahaa Kunnan perusteena ole- jäljellä Loppu- Mistä Kust.pk Hankkeen nimi saatu rahoitus vat kokonaiskust. Aika Suunnitelma raportti 419/530/ OPH Kynästä virtuaalisuuteen , /517/ Loppu- OPH Kerhotoiminnan kehittäminen raportti tehty , /517/ OPH Kerhotoiminnan kehittäminen , / /2013 ELY Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan , / /2013 ELY Lasten ja nuorten liikunnan , kehittämiseen /627/2012 OKM 5527 Etsivä nuorisotyö-pen , ,5 henkilön palkkaukseen /530/2013 OPH Vitostie verkossa , /628/2011 Loppuraportti OKM 5526 Erityisavustuksen myöntäminen tehty , Etsivä nuorisotyö Lapin ympäristökasvatus- ja luontotiedotushanke

70 PELKOSENNIEMEN KUNTA TALOUSARVIOVERTAILU TP 2012 TA 2013 TP 2013 POIKKEAMA KÄYTTÖ MUUTOS 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 505 OPETUSTOIMI 3000 TOIMINTATUOTOT 3001 Myyntituotot , ,00 105,6-13, Tuet ja avustukset , ,19 31,3-28, Muut toimintatuotot ,1-29,1-100,0-99, TOIMINTATUOTOT , ,09 65,3-22, TOIMINTAKULUT 4001 Henkilöstökulut , ,41 98,6 2, Palvelujen ostot , ,98 101,5-7, Aineet, tarvikkeet ja tavar , ,29 124,0 9, Muut toimintakulut , ,43 76,7-5, TOIMINTAKULUT , ,57 98,5 0, TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , ,52 104,7 3, Poistot ja arvonalentumiset 7100 Suunnitelman mukaiset poist ,11 431,11 101,6 29, Poistot ja arvonalentumiset ,11 431,11 101,6 29, LASKENNALLISET ERÄT 7520 Vyörytykset , ,00 81,6-11, Luontoisedut 7540 Arvonlisäverot (Palautusjär , ,05-100,0 14, LASKENNALLISET ERÄT , ,05 289,9 5, TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,68 108,2 4,2 550 VAPAA-AIKATOIMI 3000 TOIMINTATUOTOT 3001 Myyntituotot , ,00 563,0 43, Maksutuotot ,0 106, Tuet ja avustukset , ,28 79,9-26, Muut toimintatuotot , ,42-100,0 18, TOIMINTATUOTOT , ,86 95,0-19, TOIMINTAKULUT 4001 Henkilöstökulut , ,49 101,8 9, Palvelujen ostot , ,57 83,8-8, Aineet, tarvikkeet ja tavar ,42-367,58 98,4 31, Avustukset , Muut toimintakulut , ,20 85,4-15, TOIMINTAKULUT , ,86 90,5-1, TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , ,00 89,9 1, Poistot ja arvonalentumiset 7100 Suunnitelman mukaiset poist , ,52 84,2-11, Poistot ja arvonalentumiset , ,52 84,2-11, LASKENNALLISET ERÄT 7520 Vyörytykset , ,1-4, Arvonlisäverot (Palautusjär , ,47-100,0 13, LASKENNALLISET ERÄT , ,47 204,1 4, TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,05 91,1 0,4 66

71 PELKOSENNIEMEN KUNTA TALOUSARVIOVERTAILU TP 2012 TA 2013 TP 2013 POIKKEAMA KÄYTTÖ MUUTOS 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA YHTEENSÄ 3000 TOIMINTATUOTOT 3001 Myyntituotot , ,00 110,7-11, Maksutuotot ,0 106, Tuet ja avustukset , ,47 46,5-27, Muut toimintatuotot , ,52-100,0-78, TOIMINTATUOTOT , ,95 71,3-21, TOIMINTAKULUT 4001 Henkilöstökulut , ,92 99,1 3, Palvelujen ostot , ,59 92,4-8, Aineet, tarvikkeet ja tavar , ,71 118,9 12, Avustukset , Muut toimintakulut , ,63 78,8-8, TOIMINTAKULUT , ,43 96,4-0, TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , ,52 100,6 3, Poistot ja arvonalentumiset 7100 Suunnitelman mukaiset poist , ,41 92,3 6, Poistot ja arvonalentumiset , ,41 92,3 6, LASKENNALLISET ERÄT 7520 Vyörytykset , ,00 83,5-10, Luontoisedut 7540 Arvonlisäverot (Palautusjär , ,52-100,0 14, LASKENNALLISET ERÄT , ,52 270,8 5, TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,63 103,3 3,2 67

72 TEKNINEN LAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Vastaamme kunnan yhdyskuntarakenteen toimivuudesta ja hallinnassamme olevasta kiinteästä omaisuudesta. Huolehdimme ympäristön tarkoituksen mukaisesta käytöstä sekä ympäristön viihtyvyystekijöistä sekä järjestämme alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Investointien suunnittelussa painotetaan kannattavien investointien toteuttamiseen huomioiden pitkällä tähtäimellä investoinnin elinkaarikustannukset ja tätä myötä vaikutukset käyttötalouteen. Teknisen toimi jakaantuu yhdyskuntapalveluihin, kiinteistöpalveluihin ja muuhun liikeluontoiseen toimintaan. YHDYSKUNTAPALVELUT TP 2012 TA 2013 TP 2013 Poikkeama Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tilikauden toimintakate on euroa. Se on euroa positiivisempi kuin talousarviossa. Talousarvioon verrattuna sekä toimintatuotot ja -kulut alittuivat merkittävästi ja poistot olivat lähes suunnitellulla tasolla. Poikkeamiset talousarvioon verrattuna: - maankäyttösopimuskorvaukset noin euroa arvioitua pienemmät. - kaavoituksesta perittävät maksut ja toimintakulut etenkin ostopalveluluiden osalta alittuivat suunnitellusta merkittävästi Tekninen lautakunta ja hallinto Teknisen hallinnon tehtäväkokonaisuudet: - hallinto ja tekniset viranomaispalvelut - kaavoitus ja maankäytön suunnittelu - kunnallistekninen suunnittelu ja rakentaminen ( kaavatiet) - kiinteistöpalvelut - tonttimarkkinointi, maanoston ja myynnin suunnittelu. Teknisen hallinnon organisointi: Rakennusmestari, rakennustarkastaja, maankäyttöinsinööri ja kanslisti, sekä hankkeissa ja sijaisena rakennusmestari 0,4 henkilötyövuotta. 68

73 TP 2012 TA 2013 TP 2013 Henkilöstökulut Henkilöstö 4,7 4,5 4,4 Henkilöstökuluissa 12 % alitusta talousarvioon verrattuna ja vuoteen 2012 verrattuna henkilöstökulut alenivat 2,4 %. Tavoite Riskienhallinta, viranomais- ja muihin palvelutehtäviin on oltava riittävät resurssit. Talousarviovuonna tavoitteena oli saada teknisen toimiston resurssit palvelutehtävien vaatimalle tasolle. Tavoite lähes saavutettiin, tehtävien jako suhteellisen tasapuolisesti henkilöstön kesken vaatii vielä hieman kouluttautumista ja työssä oppimista. Henkilöstön ylityömäärät on saatu aikaisempia vuosia selkeästi kohtuullisemmalle tasolle. Viranomaistoimet Rakennusvalvonta, kaavoitus, maa-ainesluvat, ympäristösuojelu, asuntotuotanto ja rakennusvalvonta Savukoskella. Viranomaistoiminnan tulot olivat , talousarviossa oli ( 2012 tilinpäätöksessä ). Viranomaistoimien tavoitteena tulee joustavan luparutiinikäytännön lisäksi suunnittelukaudella huolehtia myös suunnittelun ja rakentamisen ohjauksesta. Viranomaistoimissa toteutettiin lakimääräiset toimenpiteet asetetut tavoitteet saavutettiin. Viranomaistoimien maksut eivät kata viranomaistoimien kustannuksia. Rakennusvalvonnan, ympäristö- ja maa-aineslupien taksoja korotettiin teknisen lautakunnan päätöksellä helmi- maaliskuussa 2012 ja uudelleen rakennusvalvonnan ja maa-aineslupien osalta tammi-helmikuussa Tavoitteena on pitkällä aikavälillä saattaa tulot kattamaan menot ja näin turvata laadukkaat ja asiantuntevat palvelut. Rakennusvalvonta Rakennusluvat ( kpl) Kerrosala (k-m2) Poikkeamispäätökset (kpl) 5 4 Suunnittelutarveratkaisut ( kpl) 0 0 Katselmukset Myönnetyt luvat; omakotitalot 2 1 Myönnetyt luvat, vapaa-ajan rakennus 14 5 Maa-ainesluvat Maa-ainesluvat ( kpl )

74 Ottamisluvan siirto ( kpl ) 0 0 Ottamismäärä ( m 3 ) Korjausavustukset Korjausavustukset ( kpl ) 4 5 Energia-avustukset ( kpl ) 1 1 Myönnetty avustus yht. ( ) Tekniset hallintopalvelut Hallintokoneiston osana tuottaa organisaatiolle ja sidosryhmille organisaatioiden vaatimaa palvelua ja materiaali päätöksenteon ja kunnan johtamisen tueksi. Talousarviossa asetetut tavoitteet savutettiin. Syvempään kehittämistyöhön talousarvioraamin asettamin resurssein ei ihan ollut riittäviä mahdollisuuksia, koska haluttiin noudattaa erittäin tiukkaa taloudellista linjaa määräaikaisen lisähenkilöstön palkkaamisen suhteen. Investointien suunnitteluun ja toteutuksen hallinnointiin käytettiin resursseja vajaa henkilötyövuosi. Investointien hallinnointiin ja tulevien vuosien investointisuunnitteluun tarvitaan myös jatkossa lähes vastaava resurssi, jolloin kesä/lisätyöntekijöiden rooli korostuu ajoittain Yhdyskuntasuunnittelu ja kaavoitus Tavoite Alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on järjestää kunnan alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle. Lisäksi luodaan mahdollisuudet elinkeinoelämän kehittymiselle. Pyhän kehitys kansainväliseksi ympärivuotiseksi matkailukeskukseksi tarkoittaa mittavaa rakentamista, johon varaudutaan maankäytön toteuttamisohjelmien avulla. Ohjelmilla ohjataan eheän yhdyskuntarakenteen tasapainoista kehitystä. Kaavoituksen keinoin turvataan riittävä tonttitarjonta ja reservi rakentamiseen. Ensisijaisena tavoitteena ollut vakituisen asumisen tonttien kaavoittaminen Pyhän alueelle ei ole toteutunut. Talousarviovuonna valmistui hanke, jossa selvitetään alueen asumis- ja palvelutarpeet sekä laaditaan konseptisuunnitelma ohjaamaan jatkotoimenpiteitä. Vakituisen asumisen alueen kaavoitusta jatketaan hankkeessa saatujen tulosten pohjalta. Lisäksi edellisen hankkeen jatkoksi on käynnistynyt hanke selvittämään alueen energia tuotantoa. Tavoitteena ollut kirkonkylän asemakaavan ajanmukaisuuden arviointi suoritettiin vuoden 2012 aikana ja hyväksyttiin kunnanvaltuustossa. Asemakaavan todettiin olevan ajanmukainen, pois lukien kirkon ja ns. Sammelin välistä aluetta, jossa käynnistettiin asemakaavan muutos kelkkareitin saamiseksi kysei- 70

75 selle alueelle. Tavoite kirkonkylän asemakaavan muutoksen valmistumiselle on vuosi Maankäyttökorvaukset Pyhätunturin alueella olivat talousarviovuonna Talousarvioon oli budjetoitu Tulojen arvioiminen suuntaan tai toiseen on aina epävarmaa. Maankäyttösopimuksista saadut tulot käytettiin kaavoitettavien alueiden infran rakentamiseen investointien omarahoitusosuutena. Tilinpäätösvuoden kaavoitus Yleiskaava Pyhä-Luosto yleiskaavan osa-alue 6 ( Pyhäjärven kylän ja Soutajan alue): - Yleiskaavan laatimista on jatkettu täydentämällä selvityksiä laatimalle luonto- ja linnustoselvitykset kesän ja talven 2012 sekä kevään 2013 aikana. Alueelle on laadittu luonto- ja linnustoselvitykset, joista saatujen tulosten pohjalta kaavaluonnosta on laadittu. Pyhän ydinalueen yleiskaavamuutos - Korttelien 339, 340 ja 399 kaavamuutoksen yhteydessä havaittiin tarve muuttaa Pyhätunturin ydinalueen yleiskaavaa, tekninen lautakunta käynnisti yleiskaavamuutoksen Yleiskaava muutosta tehdään samanaikaisesti asemakaavamuutoksen kanssa. Asemakaavat Tilipäätösvuonna hyväksytyt asemakaavat: - Mäntymetsäntien asemakaava hyväksytty Alakylän osa 3 hyväksytty Asemakaavamuutos tilalla Väinölä 2:284 hyväksytty Asemakaavamuutos korttelissa 394 hyväksytty Suotajan alueen asemakaava. Kaavamuutos käynnissä tilalla 5:20, alueen koko 33 ha. Ydinalueen C-alueiden (kaupalliset alueet) asemakaavanmuutokset Tavoite: Ydinalueen C-alueiden (kaupalliset alueet) asemakaavanmuutokset saatetaan loppuun. Maanomistajien kanssa neuvotellaan maankäyttösopimukset. Lisäksi vireillä olevat kaavanmuutokset saatetaan loppuun. - Alakylän alueen kaavamuutos on saatu loppuun osa-alue 3 vahvistuttua. - Asemakaava muutos korttelissa 394 on hyväksytty , kaavasta on valitettu hallinto-oikeuteen. - Asemakaavan muuttaminen kortteleissa 339, 340 ja 399 on käynnissä. Osa-alueen B asemakaavoitus Tavoite: Kaavan laadinta suoritetaan kunnan ja maanomistajien yhteistyönä. 71

76 Maanomistajien kanssa neuvotellaan kaavoituksen toteutukseen liittyvät maankäyttösopimukset ennen kaavan hyväksymistä. Koko alueen kaavaehdotus on ollut nähtävillä Kaava hyväksytään osaalueittain. Vuonna 2012 alueelta hyväksyttiin Noitatunturintien asemakaava, josta valitettiin Hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen päätöksessään Kaavasta haettiin valitus lupaa Korkeimpaan Hallintooikeuteen, joka ei myöntänyt valituslupaa Vuonna 2013 alueelta hyväksyttiin Mäntymetsäntien asemakaava, josta on valitettu Hallinto-oikeuteen. Aikaisemmin osa-alueen B:n hyväksytyt asemakaavat: - Suopunkikadun asemakaava 31 ha - Ylämaankiepin asemakaava 10 ha - Luostontien risteyksen asemakaava Maapolitiikka Kunnan maapolitiikka on perusteena kunnan elinkeinojen kehittämiselle ja elinkeinopolitiikalle. Maapolitiikan tulee olla johdonmukaista ja ennakoitavaa, jotta alueen toimijat ja yhteistyökumppanit tiedostavat kunnan toimintatavat ja linjaukset. Maapoliittinen ryhmä kokoontui toimintavuoden aikana kaksi kertaa. Kokouksissa valmisteltiin maanmyyntiin, ostoon ja maankäyttösopimuksiin liittyviä asioita sekä käytiin läpi Pyhän alueella käynnissä olevia ja käynnistyviä hankkeita. Lisäksi Pyhätunturin alueen kohteisiin käytiin tutustumassa maastossa. Maankäyttösopimusten pääehdot, periaatteet ja poikkeamisperusteet Pyhätunturin matkailualueen osalta hyväksyttiin kunnanvaltuustossa Liikenneväylät Tavoitteena huolehtia riittävästä ylläpidosta. Pyhän kaavateiden tason parantaminen yhteistyössä tonttien- ja vapaa-ajan asuntojen omistajien kanssa. Kunnan kaavateiden kunnossapidosta huolehdittiin edellisvuosien tapaan mm. korjaamalle kaikkien kunnan kaavateiden ja yleisten alueiden palaneet valaisimet ja kiinnittämälle erityistä huomioita kaavateiden sekä kesä että talvi kunnossapitoon, josta on saatu ajoittain jopa myönteistä palautetta. Pyhätunturin kaavatiestön kehittämishankkeeseen varattiin talousarviovuonna :n rahoitus (omaa työtä ja mahdollista hankerahoitusta). Hanke ei toteutunut talousarviovuonna 2013 koska ulkopuolista rahoitusta hankkeeseen ei saatu. Organisointi, rakennusmestari ja Kunnossapitourakoitsijat. 72

77 Tienhoidon toimintakulut talousarviovuonna olivat hieman edellisvuotta alhaisemmat ja talousarviota noudattaen Puistot ja yleiset alueet Tavoitteena yleisten alueiden ja liikunta-alueiden tyydyttävä kunnossapito. Käyttäjien omaehtoisten kunnossapidon korostaminen. Pyhän matkailukeskuksen jatkuva kehittyminen ja palvelurakenteiden lisääntyminen lisää jatkossa vastaavasti kunnan panostusta alueen kunnossapitoon. Organisointi rakennusmestari, urakointi, kiinteistönhoitajat ja kesätyöntekijät. Toimintakulut talousarviovuonna olivat edellisvuoden tasolla ja alittivat talousarvion selvästi. Alueiden kunnossapidolle asetetut tavoitteet kuitenkin saavutettiin Liikunta- ulkoilualueet Avustus Pyhä- Luosto Vesi Oy:lle latujen ja kelkkareittien kunnossapitoon. Avustus summat teknisen lautakunnan budjetissa. Kuntakohtainen latuavustus ja moottorikelkkareittien kunnossapito Monitoimikaukalon, leikkikenttävälineiden ja urheilukentän kunnossapito. Luistelukaukalon kunnossapito kunnossapitourakkana Työpaja Sykkeellä. Kirkonkylän ladut kunnossapitourakkana. Avustukset kylien omaehtoiseen latuhuoltoon. Kirkonkylän pururadan ja taukopaikan ylläpito. Moottorikelkkaurien Revontulireitti ja Pyhätunturi-Pelkosenniemi, (kirkonkylän laidalle saakka) reittitoimitus tehty marraskuussa Maanomistajakorvaukset maksettiin helmi-maaliskuussa 2013 jolloin reitti siirtyy Pelkosenniemen kunnan haltuun. Toimintakulut lähes edellisvuoden tasolla talousarvion mukaisesti, toiminnalle asetetut tavoitteet saavutettiin. 73

78 KIINTEISTÖPALVELUT Kiinteistönhoidon tehtävät ovat talonmiespalvelut, siivous ja kiinteistöjen ylläja kunnossapito. TP 2012 TA 2013 TP 2013 Poikkeama Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tilikauden toimintakate on Talousarvioon verrattuna toimintatuotot ja toimintakulut alittuivat arvioiduista ja poistot olivat lähes suunnitelman mukaiset. Kiinteistöpalveluiden toimintakulut alenivat edellisestä vuodesta (2012) lähes 9 % Talonmiespalvelut TP 2012 TA 2013 TP 2013 Poikkeama Toimintatuoto Toimintakulut Toimintakate Kiinteistönhoidon yksikkö hoitaa lisäksi osaltaan myytävänä palveluna kaukolämmön ylläpitoa, Pelkosenniemen Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymän päivystys ja automaatio huoltoa, vuokrataloyhtiöiden kiinteistöjä ja yleisten alueiden hoidon. Vakituisten kiinteistöhoitajien kokonaisvahvuus on 2,5 henkilöä, yhden työntekijän ollessa osa-aika eläkkeellä. Siivoojia on 4 henkilöä. Kiinteistönhoidon kustannukset ja sisäinen laskutus kunnan eri hallintokunnalle aleni reaalisesti edellisestä vuodesta, toiminnassa noudatettiin tiukkaa taloudellista linjaa ja hyödynnettiin henkilökunnan hyvää ammattitaitoa. 74

79 MUU LIIKELUONTOINEN TOIMINTA TP 2012 TA 2013 TP 2013 Poikkeama Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Kaatopaikan lopettaminen Kaatopaikan lopettamista jatkettiin talousarviovuonna tekemällä kuivatuskerros. Kustannukset olivat , jotka katettu kokonaisuutena pakollisesta varauksesta. Kaatopaikan lopettamistyöt jatkuvat vuonna Muu liiketoiminta Tonttien ja toimitilojen vuokraus ja myynti. Maa- ja vesialueiden vuokrat Talousarviovuonna kunta ei myynyt yhtään tonttia. Tonttien kysyntä on hiipunut Pyhän matkailualueella taloudellisen taantuman johdosta. 75

80 PELKOSENNIEMEN KUNTA TALOUSARVIOVERTAILU TP 2012 TA 2013 TP 2013 POIKKEAMA KÄYTTÖ MUUTOS 70 TEKNINEN LAUTAKUNTA 705 TEKNISET PALVELUT 3000 TOIMINTATUOTOT 3001 Myyntituotot , ,66 90,9-15, Maksutuotot , ,76 59,0-17, Tuet ja avustukset , ,66-100,0-47, Muut toimintatuotot , ,04 90,2-5, TOIMINTATUOTOT , ,80 86,6-10, TOIMINTAKULUT 4001 Henkilöstökulut , ,45 83,8-6, Palvelujen ostot , ,86 69,2-11, Aineet, tarvikkeet ja tavar , ,99 83,9-17, Avustukset ,01 94,01 100,4-7, Muut toimintakulut , ,64 87,5-20, TOIMINTAKULUT , ,93 79,3-11, TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , ,13 56,5-15, Poistot ja arvonalentumiset 7100 Suunnitelman mukaiset poist , ,42 98,2-1, Poistot ja arvonalentumiset , ,42 98,2-1, LASKENNALLISET ERÄT 7520 Vyörytykset , ,00 79,5-14, Arvonlisäverot (Palautusjär , ,43-100,0-10, LASKENNALLISET ERÄT , ,43 329,4-11, TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,12 84,5-7,8 76

81 PELKOSENNIEMEN KUNTA TALOUSARVIOVERTAILU TP 2012 TA 2013 TP 2013 POIKKEAMA KÄYTTÖ MUUTOS 2 KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ 3000 TOIMINTATUOTOT 3001 Myyntituotot , ,08 97,6-2, Maksutuotot , ,77 91,5-5, Tuet ja avustukset , ,04 82,4 19, Muut toimintatuotot , ,11 93,9-4, TOIMINTATUOTOT , ,00 93,1-0, TOIMINTAKULUT 4001 Henkilöstökulut , ,28 99,9 5, Palvelujen ostot , ,10 99,8 7, Aineet, tarvikkeet ja tavar , ,11 100,6-0, Avustukset , ,40 100,9 8, Muut toimintakulut , ,05 87,2-8, TOIMINTAKULUT , ,92 99,2 5, TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , ,08 101,1 7, Poistot ja arvonalentumiset 7100 Suunnitelman mukaiset poist , ,40 99,2-1, Poistot ja arvonalentumiset , ,40 99,2-1, LASKENNALLISET ERÄT 7520 Vyörytykset 7530 Luontoisedut 7540 Arvonlisäverot (Palautusjär , ,83-100,0-10, LASKENNALLISET ERÄT , ,83-100,0-10, TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,51 104,4 6,5 77

82 INVESTOINNIT KUNNANHALLITUS AINEETTOMAT OIKEUDET Tietokoneohjelmistot Dynasty kokous- ja asianhallintajärjestelmä hankinta ,06 euroa Muut pitkävaikutteiset menot Lapin laajakaistarunkoverkon osalta maksettiin keskeneräisen investoinnin kuntarahoitusosuutta euroa ja merkittiin euroa ennakkomaksuksi keskeneräisiin hankintoihin. MAA- JA VESIALUEET Maa- ja vesialueet Tekninen lautakunta käsitteli kunnanhallituksen alle kuuluvia investointeja entiseen tapaan maanmyyntien ja ostojen osalta. Maan ostoon oli varattu euroa vuonna 2013, mistä toteutui euroa. Tonttien ja maa-alueiden myyntiin varattiin vuonna 2013 samoin euroa. Myyntivoittoa ei kertynyt tilikauden aikana. KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPERIT Muut osakkeet ja osuudet Itä-Lapin Energia Oy:n osuuksien maksuun varattiin talousarviovuonna euroa, mistä toteutui ,82 euroa. Pyhä-Luosto Vesi Oy:n osakeannin osakkeiden merkintää varten oli varattu euron suuruinen määräraha. Osakkeiden merkintää ei kuitenkaan rekisteröity johtuen Hallinto-oikeuteen tehdystä kunnallisvalituksesta, joka tehtiin Sodankylän kunnanvaltuuston päätöksestä osallistua osakeantiin. Hallintooikeuden päätös kumosi valtuuston päätöksen maaliskuussa Sodankylän kunnanhallitus jättää asiasta valituksen korkeimpaan hallinto-oikeuteen joten asia on edelleen vireillä. 78

83 SIVISTYSLAUTAKUNTA Sivistyslautakunnalla ei ollut investointeja vuonna 2013 TEKNISEN LAUTAKUNNAN INVESTOINNIT 2013 TP 2012 Määräraha 2013 Toteutunut 2013 Ero Toteuma % MENOT % TULOT % NETTO % Menot 82 % ja tulot 100 % arvioitua pienemmät. Alitukset johtuvat siitä että Aittakurun katsomo ja teatterialueen kunnostushanke ei toteutunut koska hankkeeseen ei talousarviovuonna saatu ulkopuolista rahoitusta. Nettoinvestoinnit nettona euroa eli toteuma oli 61 %. RAKENNUKSET Palvelukoti Onnela Palvelukoti Onnelan vanhan puolen huoneiden kunnostusta , määräraha Päiväkoti Päiväkodin pintojen sisäremontti ja LVIS työt kustannukset määräraha Yläkoulu Sisäpuoliset työt, ilmastoinnin vaimennuslevyjen vaihto, puhdistus ja tasapainotus sekä kellarin korjaukset, määräraha MAARAKENTEET Kirkonkylän kaavatiet Kirkonkylällä sijaitsevan Kurkihyppyläntien päällystys- ja viimeistelytyöt. Katuvalojen ohjausjärjestelmän uusiminen. Kustannukset , määräraha Pyhän kaavatiet Pyhätunturin Kanervikkokadun liittymän rakentaminen ja alueen opasteiden hankkiminen sekä katuvalojen ohjausjärjestelmän uusiminen. Kustannukset , määräraha

84 Kairoksen alikulkusilta Lapin ELY keskus toteutti hankkeen maantien 962 alikulkukäytävän kevyelle liikenteelle ja moottorikelkkareitille sekä kevyen liikenteen väylän 620 metriä rakentamiseksi. Hankkeen toteutunut kokonaiskustannus oli noin , josta Pelkosenniemen kunnan osuus Kuntaosuus tilinpäätösvuodelle vuodelle , määräraha Kunnan loppurahoitusosuus maksettu vuoden 2014 rahoista. KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET Aittakurun katsomo ja teatterialue Hanke ei toteutunut talousarviovuonna. Pyhän ympäristön- ja virkistyskäytön kehittämishanke ELY-keskuksen hallinnoima EU-hanke ympäristön palvelurakenteen parantamiseksi Kokonaiskustannukset noin :a. Pelkosenniemen kunnan osuus talousarviovuonna määräraha Hankkeessa rakennettiin ja kunnostettiin virkistyskäytön ja liikennepuolen infraa Pyhä-Luosto matkailualueella mm. Soutajan latureitti, leikkipuisto Naavan läheisyyteen, siirtymäreitti kansallispuistoon sekä liikennealueiden kunnostuksia. Kirkonkylän frisbeerata Fribeeradan rakentaminen kustannukset , määräraha Pyhätunturin alueen frisbeeradan kunnostus Fribeeradan alustojen rakentaminen, kustannukset -3523, määräraha Pyhän latureitit Latureittien pohjien, opasteiden ja rakenteiden kunnostukset, kustannukset -8432, määräraha Itä-moottorikelkkareitit Reitti pohjien, opasteiden ja rakenteiden kunnostukset, kustannukset , määräraha

85 PELKOSENNIEMEN KUNTA INVESTOINNIT HANKKEITTAIN TALOUSARVIOVERTAILU Kvalt Kusta Tun- TA 2013 TOTEUMA ALITUS/ TOT % taso paikkaniste 1 TP 2012 & MUUTOS YLITYS 92 KUNNANHALLITUS 9200 AINEETTOMAT OIKEUDET 9210 Tietokoneohjelmistot 602 Tietokoneohjelmistot Investointimenot ,06 970,06 109,70 Investoinnit netto ,06 970,06 109, Muut pitkävaikutteiset menot 605 Lapin laajakaistarunkoverkko Investointimenot ,00 0,00 100,00 Investoinnit netto ,00 0,00 100, AINEETTOMAT OIKEUDET ,06 970,06 101, MAA- JA VESIALUEET 9220 Maa- ja vesialueet 610 Maa- ja vesialueet Investointimenot , ,00 26,15 Investointitulot Omaisuuden myynti ,00 0,00 0,00 Investoinnit netto , , MAA- JA VESIALUEET , , KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPERIT 9295 Muut osakkeet ja osuudet 670 ItäLapin Energia Oy osakkeet ja osuudet Investointimenot , ,18 80,84 Investoinnit netto , ,18 80, Pyhä-Luosto Vesi Oy osakkeet ja osuudet Investointimenot , ,00 0,00 Investoinnit netto , ,00 0, KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPERIT , ,18 2,42 KUNNANHALLITUS INVESTOINNIT YHTEENSÄ Investointimenot , ,12 9,21 Investointitulot , ,00 0,00 Investoinnit netto , ,12 9,86 95 SIVISTYSLAUTAKUNTA 9570 KONEET JA KALUSTO 9579 Muut koneet ja kalusto sivistystoimi 845 Muut koneet ja kalusto sivistystoimi Investointimenot ,00 0,00 Investoinnit netto ,00 0, KONEET JA KALUSTO ,00 0,00 SIVISTYSLAUTAKUNTA INVESTOINNIT YHTEENSÄ Investointimenot ,00 0,00 Investointitulot 0 0 0,00 0,00 Investoinnit netto ,00 0,00 81

86 PELKOSENNIEMEN KUNTA INVESTOINNIT HANKKEITTAIN TALOUSARVIOVERTAILU Kvalt Kusta Tun- TA 2013 TOTEUMA ALITUS/ TOT % taso paikkaniste 1 TP 2012 & MUUTOS YLITYS 97 TEKNINEN LAUTAKUNTA 9710 RAKENNUKSET 9712 Hallinto- ja laitosrakennukset 1110 Kunnanvirasto Investointimenot ,00 0,00 Investoinnit netto ,00 0, Palvelukoti Onnela Investointimenot , ,15 111,71 Investointitulot Rahoitusosuudet 0 0 0,00 0,00 Investoinnit netto , ,15 111, Päiväkoti Investointimenot , ,20 67,55 Investointitulot 0 0,00 0,00 Investoinnit netto , ,20 67, Yläkoulu Investointimenot , ,38 85,05 Investoinnit netto , ,38 85, Hallinto- ja laitosrakennukset yhteens , ,23 161, Tehdas- ja tuotantorakennukset 1205 Kk:n kaukolämpökeskus Investointimenot 0 0 0,00 0,00 Investointitulot Omaisuuden myynti ,00 0,00 Investoinnit netto ,00 0, Tehdas- ja tuotantoraknnukset ,00 0, Muut rakennukset 1299 Muut rakennukset Investointimenot 0 0 0,00 0,00 Investointitulot Omaisuuden myynti ,00 0,00 Investoinnit netto ,00 0, Muut rakennukset ,00 0, RAKENNUKSET Investointimenot , ,43 80,74 Investointitulot Rahoitusosuudet 0 0 0,00 Omaisuuden myynti ,00 0,00 Investoinnit netto , ,43 80,74 82

87 PELKOSENNIEMEN KUNTA INVESTOINNIT HANKKEITTAIN TALOUSARVIOVERTAILU Kvalt Kusta Tun- TA 2013 TOTEUMA ALITUS/ TOT % taso paikkaniste 1 TP 2012 & MUUTOS YLITYS 9720 MAARAKENTEET 9720 Kk:n kaavatiet ja -rakenteet 1300 Kk:n kaavatiet Investointimenot , ,08 85,38 Investoinnit netto , ,08 85, Kk:n kaavatiet ja -rakenteet , ,08 85, Pyhän kaavatiet ja rakenteet 1320 Pyhän kaavatiet Investointimenot , ,99 70,02 Rahoitusosuudet 0 0,00 0,00 Investoinnit netto , ,99 70, Kairoksen alikulkusilta Investointimenot ,60 30,60 100,05 Rahoitusosuudet 0 0,00 0,00 Investoinnit netto ,60 30,60 100, Pyhän kaavatiet ja rakenteet , ,39 86, Pyhätunturin liikekeskuksen pysäköintialue/lapely/0080/ / Investointimenot ,00 0,00 Investointitulot Rahoitusosuudet ,00 0,00 Investoinnit netto ,00 0, MAARAKENTEET Investointimenot , ,47 86,00 Investointitulot Rahoitusosuudet ,00 0,00 Omaisuuden myynti 0,00 Investoinnit netto , ,47 86,00 83

88 PELKOSENNIEMEN KUNTA INVESTOINNIT HANKKEITTAIN TALOUSARVIOVERTAILU Kvalt Kusta Tun- TA 2013 TOTEUMA ALITUS/ TOT % taso paikkaniste 1 TP 2012 & MUUTOS YLITYS 9750 KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET 9750 Yleiset alueet ja puistot 1550 Aittakurun katsomo Investointimenot , ,00 0,00 Investointitulot Rahoitusosuudet , ,00 0,00 Investoinnit netto , ,00 0, Pyhän ympäristö- ja virkistyskäytön kehittämishanke Investointimenot , ,95 76,21 Investoinnit netto , ,95 76, Yleiset alueet ja puistot , ,95 20, Urheilu- ja liikunta-alueet 1612 Kk:n Ffisbee Investointimenot , ,52 75,37 Investoinnit netto , ,52 75, Pyhän Ffisbee Investointimenot , ,92 70,46 Investoinnit netto , ,92 70, Urheilu- ja liikunta-alueet , ,44 74, Latu- ja retkeilyreitit 1650 Pyhän latureitit Investointimenot , ,60 76,66 Investoinnit netto , ,60 76, Itä-Lapin moottorikelkkareitit Investointimenot , ,76 92,95 Investoinnit netto , ,76 92, Latu- ja retkeilyreitit , ,36 86, Pelkosenniemen maapesula /Leader/ 17500/LAPELY/978/ Investointimenot ,00 0,00 Investointitulot Rahoitusosuudet ,00 0,00 Investoinnit netto 0 0 0,00 0, KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET Investointimenot , ,75 5,54 Investointitulot Rahoitusosuudet , ,00 0,00 Investoinnit netto , ,75 33,88 TEKNINEN LAUTAKUNTA INVESTOINNIT YHTEENSÄ Investointimenot , ,65 17,95 Investointitulot , ,00 0,00 Investoinnit netto , ,65 60,92 INVESTOINNIT YHTEENSÄ Investointimenot , ,77 13,60 Investointitulot , ,00 0,00 Investoinnit netto , ,77 22,20 84

89 PELKOSENNIEMEN KUNTA TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT EUROA TP 2012 TA 2013 TP 2013 TOT % YLITYS MUU- ULKOINEN ALITUS TOS-% Toimintatuotot Myyntituotot , ,16 97, ,84-3,85 Maksutuotot , ,23 91, ,77-5,68 Tuet ja avustukset , ,96 82, ,04 19,14 Muut toimintatuotot , ,79 108, ,79-2,89 Toimintatuotot yhteensä , ,14 93, ,86 0,38 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,99 99, ,01 4,50 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,09 102, ,09 7,07 Muut henkilösivukulut , ,64 106, ,64 9,47 Palvelujen ostot , ,14 100, ,14 8,60 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,11 100, ,11-0,77 Avustukset , ,40 100, ,40 8,60 Muut toimintakulut , ,85 92, ,15-11,63 Toimintakulut yhteensä , ,22 99, ,78 6,41 Toimintakate , , ,08 101, ,08 7,57 Verotulot , ,89 101, ,89 6,62 Valtionosuudet , ,00 100, ,00 1,51 Rahoitustuotot ja -kulut: Korkotuotot , ,87 53, ,13-78,48 Muut rahoitustuotot , ,43 86, ,57-12,83 Korkokulut , ,03 61, ,97-42,71 Muut rahoituskulut -611, ,38 41,56-876,62 1,95 Vuosikate , , ,70 103, ,70-56,53 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,60 99, ,40-0,97 Arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Tilikauden tulos , , ,90 56, ,10-290,48 Varausten lisäys (-) tai vähennys Poistoeron lisäys (-) tai vähennys Tilikauden yli-/alijäämä , , ,90 56, ,10-290,48 Kertynyt yli-/alijäämä , ,21-6,48 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 16,2 15,3 Vuosikate/Poistot, % 123,8 54,3 Vuosikate, euroa/asukas 449,2 193,7 Asukasmäärä

90 PELKOSENNIEMEN KUNTA VEROTULOT 1000 euroa TP 2007 TP 2008 TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 Kunnan tulovero Osuus yhteisöverosta Kiinteistövero Verotulot yhteensä Verotulot, euroa/as Asukasluku Tuloveroprosentti 21,00 21,00 20,75 20,75 20,50 19,75 19,50 VALTIONOSUUDET TP 2007 TP 2008 TP euroa Yleinen valtionosuus Sosiaali- ja terveydenhuollon Opetus- ja kulttuuritoimen Harkinnanvarainen rahoitusavustus Valtionosuudet yhteensä Valtionosuudet, euroa/as VALTIONOSUUDET TP 2011 TP 2012 TP euroa Kunnan peruspalvelujen valtionosuus ml tasaukset Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus Valtionosuudet yhteensä Valtionosuudet, euroa/as Kunnan peruspalvelujen valtionosuusuudistuksessa esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvaukset kirjataan toimintatuloihin ja - menoihin, joten ne eivät sisälly kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen 1000 euroa TP 2011 TP 2012 TP 2013 Kotikuntakorvaukset

91 RAHOITUSLASKELMA TP 2012 TA 2013 TP 2013 Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,70 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät , , , ,36 Investointien rahavirta Investointimenot , ,23 Rahoitusosuudet investointeihin , ,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , , , ,23 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,87 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys , ,00 Antolainasaamisten vähennys 7 000, , , , ,00 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys , ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,00 Lyhytaikaisten lainojen muutos 0,00 0 0, , ,00 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 4 371, ,35 Saamisten muutos 5 291, ,75 Korottomien velkojen muutos , ,00 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA , ,40 RAHAVAROJEN MUUTOS , ,27 Rahavarojen muutos , , ,27 Rahavarat , ,14 Rahavarat , ,41 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, Investointien tulorahoitus %: 83,84 45, x Vuosikate/(Investointimenot-Rahoitusosuudet) Lainanhoitokate: 1,00 0,49 (Vuosikate+korkokulut) /(Korkokulut+lainanlyhennykset) Kassan riittävyys (pv) 365 pv x Kassavarat /Kassastamaksut

92 PELKOSENNIEMEN KUNTA TASE VASTAAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT , ,07 I Aineettomat hyödykkeet , ,47 1 Aineettomat oikeudet , ,33 3 Muut pitkävaikutteiset menot , ,14 II Aineelliset hyödykkeet , ,24 1 Maa- ja vesialueet , ,09 2 Rakennukset , ,39 3 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,83 4 Koneet ja kalusto , ,53 6 Ennakkomaksut ja kesken , ,40 eräiset hankinnat III Sijoitukset , ,36 1 Osakkeet ja osuudet , ,98 3 Muut lainasaamiset , ,75 4 Muut saamiset , ,63 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT 4 776, ,46 1 Valtion toimeksiannot 4 776, ,46 C VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,88 II Saamiset , ,47 Pitkäaikaiset saamiset 0, ,00 3 Muut saamiset 0, ,00 Lyhytaikaiset saamiset , ,53 1 Myyntisaamiset , ,00 3 Muut saamiset , ,53 4 Siirtosaamiset 17, ,94 IV Rahat ja pankkisaamiset , ,41 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,41 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 61,31 61,55 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 42,30 43,89 Kertynyt yli-/alijäämä, Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas Lainakanta , Lainakanta 31.12, /as Lainasaamiset , Asukasmäärä

93 VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA , ,73 I Peruspääoma , ,62 V Edellisten tilikausien yli/alijäämä , ,41 VI Tilikauden yli-/alijäämä , ,70 B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 0,00 0,00 1 Poistoero 0,00 0,00 2 Vapaaehtoiset varaukset 0,00 0,00 C PAKOLLISET VARAUKSET , ,08 2 Muut pakolliset varaukset , ,08 D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,76 1 Valtion toimeksiannot 126,00 255,00 2 Lahjoitusrahastojen pääomat , ,32 3 Muut toimeksiantojen pääomat 2 459, ,44 E VIERAS PÄÄOMA , ,84 I Pitkäaikainen , ,18 2 Lainat rahoituslaitoksilta , ,00 3 Lainat julkisyhteisöiltä , ,18 5 Saadut ennakot 0,00 0,00 7 Muut velat/liittymismaksut 0,00 0,00 II Lyhytaikainen , ,66 2 Lainat rahoituslaitoksilta , ,00 3 Lainat julkisyhteisöiltä , ,00 5 Saadut ennakot 7 662, ,18 6 Ostovelat , ,32 7 Muut velat , ,26 8 Siirtovelat , ,90 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,41 89

94 PELKOSENNIEMEN KUNTA KONSERNITULOSLASKELMA Toimintatuotot , ,26 Toimintakulut , ,80 Osuus osakkusyhteisöjen voitosta (tappiosta) 2, ,80 Toimintakate , ,34 Verotulot , ,85 Valtionosuudet , ,00 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,79 Muut rahoitustuotot , ,78 Korkokulut , ,52 Muut rahoituskulut , ,28 Vuosikate , ,28 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,45 Tilikauden yli-/ ja alipariarvot Arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos , ,83 Tilinpäätössiirrot , ,64 Vähemmistöosuudet , ,56 Tilikauden yli- /alijäämä , ,37 KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % -40,85-40,53 Vuosikate/Poistot, % -82,86 101,85 Vuosikate, /asukas Asukasmäärä ,00 90

95 PELKOSENNIEMEN KUNTA KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,28 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät , ,37 Investointien rahavirta Investointimenot , ,80 Rahoitusosuudet investointimenoihin 4 401, ,96 Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot 247, ,79 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,14 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset ,00 0,00 Antolainasaamisten vähennykset ,00 0,00 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys , ,98 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,11 Lyhytaikaisten lainojen muutos , ,14 Oman pääoman muutokset -367,63 50,08 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset , ,84 Vaihto-omaisuuden muutos 3 226, ,60 Saamisten muutokset , ,93 Korottomien velkojen muutokset , ,57 Rahoituksen rahavirta , ,03 Rahavarojen muutos , ,17 Rahavarojen muutos Rahavarat , ,35 Rahavarat , , , ,17 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, , ,75 Investointien tulorahoitus, % 92,26 94,60 Lainanhoitokate 0,84 0,99 Kassan riittävyys

96 PELKOSENNIEMEN KUNTA KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT , ,58 Aineettomat hyödykkeet , ,57 Aineettomat oikeudet , ,66 Muut pitkävaikutteiset menot , ,91 Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet , ,79 Maa- ja vesialueet , ,73 Rakennukset , ,78 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,98 Koneet ja kalusto , ,17 Muut aineelliset hyödykkeet 4 327, ,35 Ennakkomaksut ja kesken , ,78 eräiset hankinnat Sijoitukset , ,22 Osakkuusyhteisöosuudet , ,41 Muut osakkeet ja osuudet , ,44 Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut lainasaamiset , ,56 Muut saamiset , ,81 TOIMEKSIANTOJEN VARAT , ,54 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,52 Vaihto-omaisuus , ,23 Saamiset , ,15 Pitkäaiakaiset saamiset 0, ,00 Lyhytaikaiset saamiset , ,15 Rahoitusarvopaperit 300,08 46,98 Rahat ja pankkisaamiset , ,16 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,64 92

97 PELKOSENNIEMEN KUNTA VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA , ,53 Peruspääoma , ,62 Os kuntayhtymien oman po:n lisäyksestä Muut omat rahastot , ,42 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä , ,87 Tilikauden yli/alijäämä , ,38 VÄHEMMISTÖOSUUDET , ,13 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET , ,47 Poistoero 834, ,10 Vapaaehtoiset varaukset , ,37 PAKOLLISET VARAUKSET , ,26 Eläkevaraukset 352,50 352,50 Muut pakolliset varaukset , ,76 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,43 VIERAS PÄÄOMA , ,26 Pitkäaiakainen korollinen vieras pääoma , ,44 Pitkäaiakainen koroton vieras pääoma , ,25 Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma , ,76 Lyhytaikainen koroton vieras pääoma , ,81 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,64 KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 40,50 40,41 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 62,95 67,05 Kertynyt yli-/alijjämä, Kertynyt yli-/alijjämä, /asukas Konsernin lainat, /asukas Konsernin lainakanta 31.12, Konsernin lainasaamiset 31.12, Kunnan asukasmäärä

98 Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä menetelmät Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Kunnanvaltuusto on kokouksessaan 54 muuttanut jälkeen käyttöönotetun pysyviin vastaaviin aktivoidun omaisuuden poistoja. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. Sijoitusten arvostus Pysyvien vastaavien käyttöomaisuusosakkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan arvoon. Arvostuksen perusteena on ollut hyödykkeen todennäköisesti tulevaisuudessa kerryttämä tulo tai sen arvo palvelutuotannossa. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. 94

99 Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Konsernitilinpäätöksen laajuus Konsernitaseessa on yhdistelty kuntayhtymät ja tytäryhteisöt sekä osakkuusyhteisön omistusosuutta vastaava määrä tappiosta sekä oman pääoman muutoksesta sovelletun pääomaosuusmenetelmän mukaisesti. Keskeneräisen omistuksen eliminointi Kunnan ja sen tytäryhteisöjen keskinäisen omistuksen eliminointi on tehty pariarvomenetelmällä. Sisäiset liiketapahtumat ja sisäiset katteet Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty sekä konserniyhteisöjen ja kunnan omistamien kuntayhtymien keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty vähäisiä liiketapahtumia lukuun ottamatta. Vähemmistöosuudet Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin omasta pääomasta konsernitaseessa sekä konsernin yli- ja alijäämästä konsernituloslaskelmassa. Suunnitelmapoistojen oikaisu Kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöiden aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistot on oikaistu suunnitelman mukaisiksi ja jäännösarvojen ero on kirjattu konsernituloslaskelmassa tytäryhteisön poistojen oikaisuksi ja aikaisemmille tilikausille kertynyt ero konsernitaseessa edellisten tilikausien yli- tai alijäämän oikaisuksi. Osakkuusyhteisöt Osakkuusyhteisö on yhdistelty pääomaosuusmenetelmällä konsernitilinpäätökseen. Osakkuusyhteisöltä ei ole saatu osinkoa. Vapaaehtoiset varaukset Konsernitaseessa vapaaehtoisia varauksia ei ole jaettu vapaaseen omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan. 95

100 PELKOSENNIEMEN KUNTA Tytäryhteisöt, kuntayhtymäosuudet sekä osakkuusyhteisöt Nimi Kotipaikka Kunnan Konsernin Kunnan Kuntakonsernin osuus (1000 ) omistus- omistus äänivalta omasta vieraasta tilikauden osuus-% osuus- % osuus- % pää- pää- voitosta/ omasta omasta tappiosta Tytäryhteisöt Yhdistelty nimellisarvomenetelmällä As Oy Pelkosenniemen Messu-Pyhä Pelkosenniemi 100,00 % 100,00 % 100 % As Oy Pelkosenniemen Huttu-Tyttö Pelkosenniemi 53,40 % 53,40 % 53 % Kiint Oy Huttu-Akka Pelkosenniemi 60,00 % 60,00 % 60 % Kiint Oy Huttu-Ukko Pelkosenniemi 60,00 % 60,00 % 60 % Pelkosenniemen Vuokratalot Oy Pelkosenniemi 100,00 % 100,00 % 100 % Kuntayhtymät Yhdistelty suhteellisesti peruspääomaosuuden mukaan Pelkosenniemen-Savukosken kansanterveystyön ky Pelkosenniemi 50,00 % 50,00 % Lapin Sairaanhoitopiirin kyrovaniemi 0,89 % 0,89 % Kolpeneen Palvelukeskuksen ky Rovaniemi 0,30 % 0,30 % Lapin liitto Rovaniemi 0,49 % 0,49 % Itä-Lapin kuntayhtymä Kemijärvi 8,28 % 8,28 % Lapin jätehuolto ky Sodankylä 2,50 % 2,50 % Osakkuusyhteisöt Yhdistelty sovelletun pääomaosuusmenetelmän mukaan (Omistusosuutta vastaava määrä osakuusyhteisön voitosta tai tappiosta sekä oman pääoman muutoksesta) Pyhä-Luosto Vesi Oy Pelkosenniemi 35,00 % 35 % Kiinteistö Oy PyhäLiike Pelkosenniemi 23,53 % 23,53 %

101 PELKOSENNIEMEN KUNTA TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT Toimintatuotot tehtäväalueittain Konserni Kunta Muutos ulkoiset % Yleishallinto ,92 Sosiaali- ja terveyspalvelut ,50 Opetus- ja kulttuuripalvelut ,36 Muut palvelut ,12 Yhteensä ,38 Verotulojen erittely Kunta Kunta Muutos % Kunnan tulovero ,83 Osuus yhteisöveron tuotosta ,14 Kiinteistövero ,00 Verotulot yhteensä ,62 /asukas ,74 Verontilityslain muutos aiheutti loppuvuodesta myönteistä tuloverokertymää, kun jäännösverojen tilitys aikaistui tammikuulta 2014 joulukuulle Valtionosuuksien erittely Kunta Kunta Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (ilman tasauksia) Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Järjestelmämuutoksen tasaus Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus Valtionosuudet yhteensä /asukas Satunnaisiin tuottoihin ja kuluihin sisältyvät erät Konserni Kunta Muut satunnaiset tulot

102 PELKOSENNIEMEN KUNTA Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä menetelmät Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun kunnanvaltuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Pienhankintaraja on euroa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenoista arvioiden taloudellisen käyttöiän mukaan. Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavan vuotuiset poistoprosentit sekä -menetelmät: Aineettomat oikeudet 5-20 vuotta Tasapoisto Muut pitkävaikutteiset menot 2-5 vuotta Tasapoisto Rakennukset vuotta Tasapoisto Kadut, tiet, torit, sillat ja puistot 6-20% Menojäännöspoisto Kiinteät rakenteet ja -laitteet 6-20 % Menojäännöspoisto Koneet ja kalusto 5-15 vuotta Tasapoisto Muut laitteet ja kalusteet 30 % Menojäännöspoisto Luonnonvarat Käytön mukainen poisto Pienet pysyvien vastaavien hankinnat, joiden hankintameno on alle euroa, on kirjattu vuosikuluiksi. Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta Vuosina Viiden vuoden keskiarvo Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot Keskimääräinen poistonalaisten investointien omahankintameno Ero (euroa) Poikkeama % 6,59 98

103 PELKOSENNIEMEN KUNTA Pakollisten varausten muutokset Konserni Kunta Kaatopaikan lopettamiseen varautuminen Pakolliset varaukset Vähennykset tilikaudella Lisäykset tilikaudella 0 0 Pakolliset varaukset Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot Kunta Muut toimintatuotot maa- ja vesialueiden myyntivoitto osakkeiden myyntivoitto 0 0 Muut toimintakulut kiinteistön myyntitappio Osinkotuottojen ja peruspääoman korkotuottojen erittely Kunta Osinkotuotot ja osuuspääomien korot Peruspääoman korot kuntayhtymiltä Yhteensä

104 PELKOSENNIEMEN KUNTA TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Pysyvät vastaavat Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Tietokone- Muut pitkä- Yhteensä Maa- Rakenohjelmistot vaikutt.menot alueet nukset Poistamaton hankintameno , , , , ,39 Lisäykset tilikauden aikana , , , ,57 Rahoitusosuudet tilikaudella Vähennykset tilikauden aikana Siirrot erien välillä Tilikauden poisto , , , ,62 Hankintameno , , , , ,34 Kirjanpitoarvo , , , , ,34 Aineelliset hyödykkeet Kiinteät Koneet Kesken- Yhteensä rakenteet ja kalusto eräiset ja laitteet hankkeet Poistamaton hankintameno , , , ,24 Lisäykset tilikauden aikana , , ,35 Rahoitusosuudet tilikaudella 0,00 Vähennykset tilikauden aikana 0,00 Siirrot erien välillä 0,00 Tilikauden poisto , , ,79 Hankintameno , , , ,80 Kirjanpitoarvo , , , ,80 Sijoitukset Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet Osakkeet Osakkeet Kunta- Muut Yhteensä konserni- omistusyht. yhtymä- osakkeet yhtiöt yhteisöt osuudet ja osuudet Hankintameno , , , , ,98 Lisäykset tilikauden aikana , ,82 Vähennykset tilikauden aikana 0,00 Hankintameno , , , , ,80 Kirjanpitoarvo , , , , ,80 Koillis-Lapin Sähkö Oy:n ja Itä-Lapin Energia Oy:n osakkeiden todellinen arvo on huomattavasti korkeampi kuin tasearvo. Muut laina ja muut saamiset Saamiset Muut Yhteensä konserni- saamiset yhteisöiltä muut yhteisöt Hankintameno , , ,14 Lisäykset 0,00 Siirrot erien välillä Vähennykset , ,00 Hankintameno , , ,14 Kirjanpitoarvo , , ,14 100

105 PELKOSENNIEMEN KUNTA Saamisten erittely Kunta Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Saamiset tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Yhteensä Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta on jäsenenä Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Yhteensä Saamiset osakkuus- sekä muilta omistusyhteysyhteisöiltä Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset 0 0 Yhteensä Saamiset yhteensä Siirtosaamisiin ei sisälly olennaisia eriä 101

106 PELKOSENNIEMEN KUNTA Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oman pääoman erittely Konserni Kunta Peruspääoma Lisäykset Peruspääoma Muut omat rahastot Muut omat rahastot yhteensä Edellisten tilikausien yli/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä Oma pääoma yhteensä Pitkäaikaiset velat Velat ja velkojen osat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua Kunta Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Pitkäaikaiset velat yhteensä Pakolliset varaukset Konserni Kunta Muut pakolliset varaukset Ympäristövastuut Potilasvahinkovakuutusmaksuvastuu Muut pakolliset varaukset Muut pakolliset varaukset yhteensä

107 PELKOSENNIEMEN KUNTA Vieras pääoma Kunta Pitkäaikainen Lyhytaikainen Pitkäaikainen Lyhytaikainen Velat tytäryhteisöille Ostovelat Yhteensä Velat kuntayhtymille joissa kunta on jäsenenä Ostovelat Yhteensä Velat osakkuus- tai sekä muille omistusyhteysyhteisöille Ostovelat Yhteensä Vieras pääoma yhteensä Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Konserni Kunta Lyhytaikaiset siirtovelat Tuloennakot Menojäämät Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotukset Korkojaksotukset Muut menojäämät Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä Elatustuen takautumissaatavan laskennallinen korvaus Taseen saamisiin merkitty määrä Elatustukilain mukaiset elatustuen toimeenpanon ja elatusavun perinnän tehtävät siirtyivät kunnalta Kansaneläkelaitoksen toimeenpantaviksi lukien. Kunnalle korvataan vuosittain viiden vuoden ajan osuus, jonka Kansaneläkelaitos on edeltävän vuoden aikana saanut perittyä elatusvelvollisilta elatustukilain 19.1 :n mukaisesta saatavasta. 103

108 PELKOSENNIEMEN KUNTA Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Leasingvastuiden yhteismäärä Kunta Seuraavalla tilikaudella maksettavat Myöhemmin maksettavat Yhteensä Leasingsopimuksiin ei sisälly olennaisia irtisanomis- ja lunastusehdon mukaisia vastuita Vastuusitoumukset Kunta Takaukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta Alkuperäinen pääoma Jäljellä oleva pääoma Takaukset muiden puolesta Alkuperäinen pääoma Jäljellä oleva pääoma Vastuu kuntien takauskeskuksen takausvastuista Kunnan osuus takauskeskuksen takausvastuista Kunnan osuus takauskeskuksen kattamattomista takausvastuista Kunnan mahdollista vastuuta kattava osuus takauskeskuksen rahastosta Muut taloudelliset vastuut Arvonlisäveron palautusvastuu kiinteistöjen uudisrakentamisen ja perusparantamisen menot Pyhän pelastuskeskus v valmistunut Palvelukoti Onnela Kuusiranta ravintola ja sauna kunnostus Kunnanvirasto peruskorjaus v Yläkoulu peruskorjaus v Päiväkoti Arvolisäveron palautusvastuu Palautuksena ja vähennyksenä käsitellyt arvonlisäverot uudisrakennusten ja perusparantamisen hankintamenoista, joihin liittyy mahdollinen palautusvelvollisuus kiinteistöt myytäessä tai niiden käyttötarkoituksen muuttuessa vähennykseen tai palautukseen oikeuttamattomaan tarkoitukseen (AVL 120 ). 104

109 PELKOSENNIEMEN KUNTA Henkilöstöä koskevat liitetiedot Henkilöstön lukumäärä TP 2013 TP 2012 Muutos % vakinaiset Yleishallinto 6 6 0,0 Sosiaalitoimi ,0 Opetus- ja kulttuuritoimi ,0 Tekninen toimi ,0 Yhteensä ,0 Henkilöstökulut Muutos % Palkat ja palkkiot ,38 Henkilösivukulut Eläkekulut ,07 Muut henkilösivukulut ,47 Henkilöstökorvaukset ,99 Yhteensä tuloslaskelman mukaan ,17 Henkilöstökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin ,66 Yhteensä henkilöstökulut ,70 Henkilöstön ikärakenne (ka ikä) Virkasuhteiset Opettajat Työsuhteiset Yhteensä Vuosi ,85 49,00 47,60 50,50 Vuosi ,17 52,63 47,60 50,50 Yleisimmät ammattinimikkeet (> 3 hlö): lähihoitaja, laitosapulainen, lehtori, luokanopettaja, kodinhoitaja, kanslisti Henkilöstö yhteensä 63 hlö 2012 (tot) 2013 (tot) Eläkepoistuma (arvio koko kunta) Sairauspoissaolot, päivää Tilintarkastajan palkkiot BDO Audiator Oy Tilintarkastuspalkkiot Tilintarkastajan lausunnot Tarkastuslautakunnnan sihteerin tehtävät Muut palkkiot Palkkiot yhteensä

110 PELKOSENNIEMEN KUNTA LUETTELO KIRJANPITOKIRJOISTA 1 Keskuskirjanpito tasekirja päiväkirja pääkirja 2 Osakirjanpidot Palkanlaskenta Ostoreskontra Myyntireskontra 3 Käyttöomaisuuskirjanpito 4 Lainakirjanpito Lainaluettelo 5 Konsernin kirjanpito Päiväkirja Pääkirja Käytetyt tositelajit: 1 Pankkitositteet 4 Palkkatositteet 300 Muistiotositteet 400 Ostoreskontran maksutositteet 500 Ostolaskut, Rondo järjestelmä 600 Myyntireskontran suoritustositteet 617 Myyntilaskut TUMA-hanke 610 Asuntolainat 615 Korko- ja lyhennyslaskut 620 Yleishallinnon kertalaskut 642 Päivähoito, myyntilaskut 643 Kotipalvelu, myyntilaskut 644 Palvelukodin vuokrat, myyntilaskut 645 Palvelukodin palvelumaksut, myyntilaskut 649 Muut sosiaalitoimen myyntilaskut 650 Sivistystoimen myyntilaskut 670 Tekninen toimi, myyntilaskut 673 Teknisen toimen vuokralaskut 679 Tontinvuokrat, myyntilaskut 770 Rakennusluvat, myyntilaskut 900 Käyttöomaisuuden viennit TILINPÄÄTÖKSEN SÄILYTTÄMINEN Tasekirja säilytetään pysyvästi. Muiden tilinpäätöskirjojen säilyttämisessä noudatetaan kirjanpitolain 2. luvun 10 :n säännöksiä siten, että ostolaskutositteet säilytetään alkaen sähköisessä muodossa Rondo- järjestelmässä, muu tositeaineisto, kirjanpitokirjat, tililuettelo sekä liiketapahtumia koskeva kirjeenvaihto säilytetään paperitulosteina vähintään 10 vuotta tilikauden päättymisestä. 106

111 107