Kotkan kaupungin perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Transkriptio

1 Kotkan kaupungin perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

2 PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSUUNNITELMAN TEHTÄVÄT Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelman tärkein tehtävä on luoda yhteiset arvioitavissa olevat lint perhepäivähoidossa tapahtuvan varhaiskasvatuksen sisälle. Varhaiskasvatussuunnitelmassa määritetään perhepäivähoitotoiminnan sisällön laatuvaatimukset se toimii kehittämisen työvälineenä. Tämä perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma kertoo mitä Kotkan kaupungin perhepäivähoito on mitä sen tulisi olla. Se antaa kuvan perhepäivähoidon toiminnasta myös erityispiirteistä haasteineen vahvuuksineen. Varhaiskasvatussuunnitelma perustuu Kotkan kaupungin päivähoidon varhaiskasvatussuunnitelmaan, jonka pohna taas ovat valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman linukset. Kotkan kaupungin perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma on suunnattu perhepäivähoidon ohuksesta vastaaville työntekijöille, perhepäivähoitajille, päivähoidon muille työntekijöille, perhepäivähoidon asiakasperheille Kotkan kaupungin lapsiperheille. Varhaiskasvatussuunnitelma on käytännön työväline niin perhepäivähoidon esimiehille kuin perhepäivähoitajille itselleenkin. Se on muuntuva työväline, joka täydentyy päivittyy an saatossa vastaamaan kulloinkin vallalla olevia painopistealueita varhaiskasvatuksessa.

3 KOTKAN PERHEPÄIVÄHOIDON HISTORIAA Kotkan kaupungin lastensuojelujohta Alli Lahtisen aloitteesta kunnallinen perhepäivähoitokokeilu aloitettiin Kotkassa vuonna 1966 ensimmäisenä Suomessa. Perhepäivähoidon malli saatiin Ruotsista. Kokeilun aloittamisen perusteena oli joustavampien hoitoaikojen toteuttaminen vanhempien työaikojen mukaan, hoitokodin siinti lähellä lapsen kotia, hoitomuodon edullisuus pienemmät lapsiryhmät suhteessa päiväkotihoitoon. Ensimmäisen vuoden aikana työskenteli Kotkassa 13 perhepäivähoitaa, joilla oli yhteensä 16 hoitolasta. Vuosittain hoitajien määrää lisättiin 3-4 hoitalla. Kokeilun alussa perhepäivähoidon ohuksesta vastasivat lähipäiväkotien johtat kokeilun vakiinnuttua pysyväksi toimintamuodoksi kaksi ns. johtavaa perhepäivähoitaa. Vuonna 1971 ohus keskitettiin yhdelle sosiaalityöntekijälle vuonna 1972 valittiin osa-aikainen perhepäivähoidonoha. Ensimmäinen kokopäiväinen perhepäivähoidonoha palkattiin vuonna 1974 vuonna 1979 kokopäiväisiä perhepäivähoidonohajia oli 4. Vuoden 1973 laki lasten päivähoidosta vakiinnutti perhepäivähoidon aseman kunnallisena päivähoitomuotona myös valtakunnallisesti. Vuonna 1991 perhepäivähoito oli Kotkassa laajimmillaan; hoitajia oli 177, perhepäivähoidonohajia 7 lapsia perhepäivähoidossa 700. Kotkassa oli toiminnassa myös useita ryhmäperhepäiväkote. Vuodesta 1997 lähtien perhepäivähoitajien määrä on tasaisesti vähentynyt. Tällä hetkellä Kotkassa toimii 28 kunnallista perhepäivähoitaa, joilla lapsia hoidossa n Ryhmäperhepäiväkote ei ole enää ollenkaan. Esimiehenä kaikille perhepäivähoitajille toimii perhepäivähoidon oha. Perhepäivähoidon sisällölliseen toimintaan kiinnitetään tänä päivänä enemmän huomiota kuin perhepäivähoitotoiminnan alkuvuosina. Toiminnan sisältöä kehitetään perhepäivähoitajien koulutuksen, asiakaspalautteen vanhempien päiväkotien kanssa tehtävän yhteistyön avulla. Perhepäivähoito päivähoitomuotona on tänä päivänä suurten haasteiden edessä. Kuntien kiristyvä talous, ikäluokkien pienentyminen, alhainen palkkataso, pitkät työpäivät perhepäivähoitan työsuhteen tkumisen ajoittainen epävarmuus hankaloittavat uusien perhepäivähoitajien rekrytointia.

4 PERHEPÄIVÄHOIDON ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS Näiden arvojen toiminta-atuksen haluamme välittyvän kaikissa toiminnoissamme suhteessa lapsiin, vanhempiin yhteistyötahoihin. Tasa-arvo Monipuolisuus Laadukas palvelu Turvallisuus Perhepäivähoito on pienessä ryhmässä toteutuvaa turvallista hoitoa. Työssämme huomioimme lapset yksilöinä tuemme vanhempien kasvatustyötä. Toiminnassamme korostuu leikinmerkitys. Lapsen kunnioittaminen Vastuullisuus Yksilöllisyys Luottamus vuorovaikutus Lasten suusta: 3-vuotias poika kertoi vanhempiensa ammateista: Mun iskä aa nosturia äiti tekee töitä.

5 PERHEPÄIVÄHOITAJIEN OPPIMISKÄSITYS JA PERHEPÄIVÄKOTI LAPSEN OPPIMIS- JA KASVUYMPÄRISTÖNÄ Perhepäivähoidossa lapselle annetaan mahdollisuus yksilölliseen kasvuun kehitykseen. Lapset oppivat yhdessä yksin havainnoimalla, kokeilemalla, jäljittelemällä, tutkimalla ihmettelemällä. Tavoitteena on, että perhepäivähoidon kasvuympäristön tunneilmasto on iloinen, turvallinen kiireetön, jota värittää myös hellyys huumori, kiitos ihailu sekä lohdutus. Lapsen itsetuntoa vahvistetaan kannustamalla, sallimalla virheet hyväksymällä erilaisuus. Perhepäivähoidossa lapsen kasvu- oppimisympäristönä on kiireetön turvallinen, oikea koti. Tuttu perhepäivähoita luo pohn turvallisuuden tunteelle. Pieni tuttu ryhmä on paras paikka lapselle harjoitella elämisen taito. Perhepäivähoidossa lapsella on mahdollisuus olla myös omassa rauhassa. Vanhemmat Tutut kaverit Lapsi Elellään sovussa rinnakkain! Tuttu hoita Oikea Oikea tunneilmasto: tunneilmasto: hellyys hellyys huumori, huumori, kiitos kiitos ihailu, ihailu, lohdutus lohdutus Oikea koti Kasvuympäristönä kiireetön turvallinen koti. Oppimisen ilo Hoita Yhdessä tutkitaan, kokeil- Laan, havainnoidaan ihmetellään. Leikitään! Erilaisuuden hyväksyminen Virheiden salliminen Kannustaminen - Itsetunnon vahvistaminen Perhepäivähoidossa lapsella on todellinen mahdollisuus yksilölliseen kasvuun kehitykseen. Lasten suusta: 4-vuotias poika ihmetteli Korkeasaaren retken jälkeen: Asuuks Hesassa kaikki apinat?

6 KASVATUSKUMPPANUUS Perhepäivähoidossa yhteistyö vanhempien hoitajien välillä on luontevaa perustuu pitkälti päivittäisiin keskusteluihin lasta hoitoon tuodessa lasta pois hakiessa. Tavoitteena on avoin rehellinen kanssakäyminen, joka mahdollistaa suoran palautteen antamisen puolin toisin. Kasvatuskeskustelut, joita järjestään tarvittaessa, mahdollistavat hoitan vanhempien kahdenkeskisen keskustelun lapsen kehityksestä muista ankohtaisista asioista. Tiedonkulku sujuu päivittäisissä kohtaamisissa, myös tiedotteet ovat käytössä reissuvihkoakin voidaan käyttää tarvittaessa. Hoitosuhteen alkuvaiheessa vanhemmat saattavat olla arko kyselemään, joten perhepäivähoitan on oltava aktiivinen tiedottamisessa lapsen päivästä kertomisessa. Vanhemmat voivat esittää toiveita toiminnan järjestämiseksi yhdessä hoitan kanssa suunnitella, miten se toteutettaisiin. Kehittämisen kohteeksi voitaisiin nostaa yhteisten iltatapahtumien retkien järjestäminen, jotta vanhemmat tutustuisivat toisiinsa. Perhepäivähoidon vanhempien välisiä yhteistyömuoto ovat: - hoitopaikan hakeminen - tutustumiskäynnit ennen hoidon aloittamista - hoitosopimuksen tekeminen - vanhempainillat - hoitakohtaiset vanhempainillat - kevät- joulujuhlat - yhteistyöryhmä - yhteiset tapahtumat - yksilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon yhteistyökumppaneita ovat: - neuvolat - päiväkodit - toiset perhepäivähoitat - erityislastentarhanopetta - seurakunnat

7 VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN PERHEPÄIVÄHOIDOSSA Leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen eri taiteen alueisiin liittyvä ilmaiseminen ovat lapselle ominaisia tapo toimia. Lapset oppivat kehittyvät koko an erilaisissa ympäristöissä tilanteissa. Oppiminen on lapselle kokonaisvaltainen tapahtuma toimiessaan mielekkäällä tavalla lapsi kokee oppimisen onnistumisen iloa. Leikkiä tukemalla tuetaan lapsen kasvua kehitystä sekä ainutlaatuista lapsuutta itseään. Leikin motivaatiota voidaan hyödyntää oppimistilanteissa. Leikkiminen merkitsee lapselle iloitsemista, mutta myös vaikeuksien etsiminen niiden kohtaaminen kuuluu leikkiin. Leikissä lapsi oppii ihmisten toimintaa ohavat säännöt. Leikki on myös perhepäivähoitan työn kriteeri. Siinä näkyvät lasten väliset suhteet, kunkin lapsen toiminnan taso sekä lasten omaksumat tiedot taidot. Mahdollisuus omaan leikkiin muiden lasten kanssa on yksi tärkeimpiä tekijöitä, minkä vuoksi lapsi tulee mielellään päivähoitoon. Perhepäivähoitan tehtävänä on yhdessä lasten kanssa rakentaa leikkimaailmaa. Leikki tarjoaa mahdollisuuden lapsen aikuisen konkreettiseen yhteiseen toimintaan. Perhepäivähoitan tehtävänä on toimia välittäjänä valmiin materiaalin (kirllisuus, lastenkulttuuri) lasten arkitodellisuuden välillä. Varhaiskasvatuksenkeskeiset sisällöt rakentuvat seuraavista toiminnoista: KIELI JA KIRJALLISUUS keskustelut, jutustelut lorut, sadut saduttaminen asioiden nimeäminen draama musiikki

8 MATEMAATTISET VALMIUDET lajittelut ( värin, koon, muodon mukaan) vertailut lasketaan esim. lelu erilaiset pelit sormileikit, lorut leipominen: mittaaminen ETIIKKA JA USKONTO käytöstapojen harjoittelu toisen huomiointi kunnioittaminen, anteeksi pyytäminen, auttaminen oikean väärän pohtiminen kirkollisten juhlapäivien huomioiminen niiden merkityksen selventäminen pyhäkoulu, seurakunnan kerhoissa vierailut yhteiset säännöt niiden noudattaminen lasten eril. kysymysten pohtiminen TERVEYSKASVATUS LUONTO JA YMPÄRISTÖ lapsen yleinen hyvinvointi terveellisiin ruokatottumuksiin totuttelu puhtaus siisteys hyvät tavat lepo, uni, ulkoilu retket lähiympäristöön -> havainnointi, elinympäristön hahmottaminen luonnon tutkiminen/ihmettely eläimiin tutustuminen kierrätys luonnon kunnioittaminen liikennekasvatus

9 LASTEN TOIMINTA JA KULTTUURI LIIKUNTA erilaiset leikit, pallopelit jumppahetket päivittäinen ulkoilu urheilutapahtumat tanssi KÄDENTAIDOT askartelu maalaaminen piirtäminen rakentelu käsityöt muovailu erilaisiin materiaaleihin tutustuminen LUOVA ILMAISU lasten omat esitykset teatterikäynnit lorutukset MUSIIKKI musiikkituokiot musiikin kuuntelu rytmisoittimet, kehonsoittimet laululeikit tanssi Näiden toimintojen kautta tuemme lapsen kokonaisvaltaista kehitystä hyvinvointia.