Valtuusto Sivu 1 / 80

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Sivu 1 / 80 Kokoustiedot Aika maanantai klo 17:30 Paikka Valtuustotalo, Espoonkatu 5 Lisätietoja Esteilmoitukset: valtuustonsihteeri@espoo.fi tai Käsiteltävät asiat Asia Liitteet Otsikko Sivu 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 2 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 3 3 Tarkastuslautakunnan jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali 4 4 Lautamiehen valinta Espoon käräjäoikeuteen Vuoden 2015 huhtikuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat 7 toimenpiteet Poistosuunnitelman täydentäminen Terveydenhuoltolain 12 :n mukainen hyvinvointiraportti Espoon apuvälinepalvelujen keskittäminen HUS:n 15 Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman ( ) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta 10 Steniuksenkumpu, asemakaavan ja asemakaavan 26 muutoksen hyväksyminen, alue asia 12.kaupunginosa Tapiola 11 Otaniemen keskus, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, 38 alue , 10. kaupunginosa Otaniemi 12 Valtuustokysymys hankintalain soveltamisesta Espoon 55 kaupungilla Espoon etu ja vastuullisuus huomioiden 13 Valtuustokysymys kyberturvallisuuden järjestämisestä ja 57 uhkiin varautumisesta 14 Valtuustoaloite Espoon kaupungin ostotietojen 61 julkaisemisesta (Pöydälle ) 15 Valtuustoaloite maksuttomien pysäköintipaikkojen 64 lisäämiseksi ja edullisesti toteutettavan pysäköintitilan varmistamiseksi (Pöydälle ) 16 Valtuustoaloite sähköautojen käytön edistämisestä Espoossa Valtuustoaloite vähäpäästöisten autojen edistämisohjelman 71 toteuttamisesta pääkaupunkiseudulla 18 Valtuustoaloite veneiden talvisäilyttämisestä rannikolla Valtuustoaloite kevyen liikenteen väylän rakentamiseksi Nupurintien varteen Brobackan tien risteyksestä länteen Espoon ja Kirkkonummen rajalle saakka 78 Espoo Jyrki Kasvi puheenjohtaja

2 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 1 Valtuusto Sivu 2 / 80 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Selostus Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Merkittiin, että kokous oli kutsuttu koolle valtuuston puheenjohtajan allekirjoittamalla valtuuston jäsenille, kaupunginjohtajalle sekä toimialojen johtajille toimitetulla ja ilmoitustaululla kuulutetulla kokouskutsulla, joka kuului seuraavasti: Liitteet A ja B - 84.

3 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 2 Valtuusto Sivu 3 / 80 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan Kok. / SFP.

4 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto Sivu 4 / / /2012 Kaupunginhallitus Tarkastuslautakunnan jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee tarkastuslautakunnan varsinaiseksi jäseneksi Saara Matteron (Kok) tilalle Tapio Vallin (Kok.) ja Tapio Vallin henkilökohtaiseksi varajäseneksi Raija Meriläisen (Kok.). Selostus Tarkastuslautakunnan jäsen Saara Mattero (Kok.) pyytää päivätyllä kirjeellään eroa tarkastuslautakunnan jäsenyydestä perusteena muutto Espoosta. Kuntalain 33 :n mukaan vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö, jonka kotikunta kyseinen kunta on. Kuntalain 71 :n mukaan vaalikelpoinen tarkastuslautakuntaan ei ole: - kunnanhallituksen jäsen; - henkilö, joka on kunnanhallituksen jäsenen tai kunnanjohtajan hallintolain 28 :n 2 ja 3 momentissa tarkoitettu läheinen; - kuntaan tai kunnan määräämisvallassa olevaan yhteisöön tai säätiöön pysyväisluonteisessa palvelussuhteessa oleva henkilö; eikä - henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen. Tapio Valli on toiminut tarkastuslautakunnassa Saara Matteron varajäsenenä, joten hänelle tulee valita henkilökohtainen varajäsen. Tasa-arvolain säännösten estämättä lautakunnan jäseneksi ja varajäseneksi voidaan valita mies tai nainen. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä

5 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto Sivu 5 / 80 Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee tarkastuslautakunnan varsinaiseksi jäseneksi Saara Matteron (Kok) tilalle Tapio Vallin (Kok.) ja Tapio Vallin henkilökohtaiseksi varajäseneksi Raija Meriläisen (Kok.). Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valittu - Lautakunnan sihteeri - Saara Mattero

6 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 6 / / /2015 Kaupunginhallitus Lautamiehen valinta Espoon käräjäoikeuteen Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee Espoon käräjäoikeuden lautamieheksi Jura Jukolan tilalle. Selostus Valtuusto on kokouksessaan valinnut Espoon käräjäoikeuden lautamiehet toimikaudeksi Espoon käräjäoikeuden laamanni Olli Saunanoja ilmoittaa päivätyllä kirjeellään, että Jura Jukola on pyytänyt eroa Espoon käräjäoikeuden lautamiehen tehtävästä, koska hän on muuttanut pois Espoosta ja kehottaa Espoon kaupunkia valitsemaan uuden lautamiehen valtuuston jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Lautamiehen tulee olla käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluvassa kunnassa asuva Suomen kansalainen, joka ei ole konkurssissa, jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu ja jota pidetään sopivana toimimaan lautamiehenä. Lautamieheksi ei saa valita henkilöä, joka on alle 25-vuotias tai joka on täyttänyt 65 vuotta. Lautamiehenä ei saa olla henkilö, jolla on virka yleisessä tuomioistuimessa tai rangaistuslaitoksessa taikka, joka virassaan suorittaa ulosottotehtäviä, rikoksen esitutkintaa taikka tulli- tai poliisivalvontaa, eikä myöskään syyttäjä, asianajaja tai muu ammatikseen asianajoja harjoittava henkilö (KäräjäoikeusL 6 ). Päätöshistoria Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee Espoon käräjäoikeuden lautamieheksi Jura Jukolan tilalle. Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valittu - Espoon käräjäoikeus

7 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 7 / / /2015 Kaupunginhallitus Vuoden 2015 huhtikuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh Samuli Skyttä, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto 1 merkitsee vuoden 2015 huhtikuun kuukausiraportin tiedoksi, 2 lisää talousarviokohdan 92 Maa- ja vesialueet vuoden 2015 investointimäärärahoja euroa. Liite Selostus 1 Vuoden 2015 huhtikuun kuukausiraportti 2 Tulostavoitteiden seuranta huhtikuu 2015 Toimintaympäristö Vuoden 2015 alussa Espoossa oli asukasta. Vuoden 2014 aikana väestömäärä oli lisääntynyt hengellä, mikä merkitsi 1,9 % suhteellista kasvua. Määrällisesti vuoden 2014 kasvu oli suurin sitten vuoden Ennakkotietojen mukaan maaliskuuhun mennessä väestön kasvu olisi vähäisempää kuin edellisenä vuotena vastaavaan aikaan. Maaliskuun loppuun mennessä väestömäärä on kasvanut noin 700 hengellä asukkaaseen. Maaliskuun lopulla Espoossa oli työttömiä yhteensä ja työttömyysaste oli 9,8 %. Koko maan työttömyysaste oli 13,2 %. Työttömien määrä kasvoi Espoossa selvästi muuta maata voimakkaammin. Maaliskuun lopulla Espoossa oli työttömiä 18,3 % (2 062 henkeä) enemmän ja työttömyysaste oli 1,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin. Koko maassa työttömien määrä kasvoi 10 % vuodentakaisesta ja työttömyysaste oli 1,2 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin.

8 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 8 / 80 Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä oli lähes 16 % vuodentakaista suurempi. Pitkäaikaistyöttömiä (yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita) oli eli 38,6 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Osuus kaikista työttömistä oli 34,7 %. Ulkomaan kansalaisia oli työttömänä maaliskuun lopussa 2 787, kun vuotta aiemmin määrä oli Vuodessa määrä kasvoi 25,4 %. Ammattiryhmistä johtajia, erityisasiantuntijoita ja asiantuntijoita oli helmikuun lopulla työttömänä yhteensä (36 % työttömistä). Ensimmäisellä neljänneksellä asuntoja valmistui 522, joista 45 (9 %) oli valtion tukemia vuokra-asuntoja ja 22 (4 %) asumisoikeusasuntoja. Uudisasuntotuotantona käynnistyi 560 asuntoa, joista 89 (16 %) oli valtion tukemia vuokra-asuntoja ja 85 (15 %) asumisoikeusasuntoja. Kuukausiraportti Vuosi 2014 toteutui parempana kuin vuoden 2015 talousarvion valmistelun yhteydessä arvioitiin: toimintakate toteutui lähes 21 milj. euroa parempana. Tämä tarkoittaa, että kuluvan vuoden käyttösuunnitelmissa oli toimintamenoihin varattu 4,1 prosentin kasvu. Ulkoiset toimintatulot kehittyvät ennusteiden mukaan heikommin kuin talousarviossa on varauduttu. Merkittävin syy ovat maanmyyntivoitot, joista n. 13 milj. euron arvioidaan siirtyvän vuodelle Tukia ja avustuksia kaupunki saa ennakoitua enemmän, mutta ne kasvattavat myös toimintamenoja vastaavalla summalla. Toimialat ovat päivittäneet henkilöstökuluennusteitaan ja koko kaupungin tuloslaskelmatasolla on henkilöstökulujen ennusteessa varauduttu 1,5 prosentin kasvuun, joka sisältää yleisten korotusten vaikutukset sekä toimintojen henkilöstökustannukset, jotka kaupunki on päättänyt siirtää omaksi toiminnokseen. Käyttösuunnitelmiin varatuista henkilöstökuluista on siten säästymässä n. 9,5 milj. euroa. Palvelujen ostojen ennusteessa on 6 prosentin kasvu edelliseen vuoteen, mutta osa kasvusta liittyy valmistus omaan käyttöön -erän kasvuun ja nettobudjetoitujen yksiköiden toimintaan, jolloin lisäys on myös tulopuolella. Toimintamenojen ennusteissa on myös toimialakohtaisia eroja, jotka tasoittavat toisiaan. Kirjanpidon tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia palvelujen ostojen osalta, sillä vuonna 2014 HUS:n toukokuun 19 milj. euron lasku kirjautui huhtikuulle, jonka takia kuluvan vuoden palvelujen ostot näyttävät kehittyvän alle viime vuoden kehityksen. Todellinen palvelujen ostojen kasvu viime vuodesta on 4,6 prosenttia ja toimintamenojen kasvu 3,9 prosenttia. Varsinainen toimintakate (toimintatulojen ja -menojen erotus, joka osoittaa paljonko jää verovaroin katettavaksi toimintamenoista) on ennusteiden

9 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 9 / 80 mukaan toteutumassa n. 2 milj. euroa heikompana kuin talousarvio. Huomioitavaa kuitenkin on, että erikoissairaanhoidon ennuste on tällä hetkellä talousarvion mukainen, mutta toukokuussa saatujen tietojen mukaan erikoissairaanhoidon käyttö on lisääntynyt ja talousarvio tulisi siltä osin ylittymään. Verotulojen kertymiseen liittyvän riskin arvioidaan toteutuvan ja verotulot ovat jäämässä reilut 14 milj. euroa talousarviosta. Verotulojen kasvuennuste on siten 3,7 % eli 39 milj. euroa edellisvuoteen nähden. Valtionosuuksia saadaan 24 milj. euroa budjetoitua enemmän johtuen kiinteistöveron alarajojen korotuksesta ja niihin suunnitellusta takaisinperinnän muutoksesta. Muita rahoitustuottoja on kertynyt alkuvuodesta ennakoitua paremmin ja ennusteen mukaan ne tulevat toteutumaan 8 milj. euroa parempana kuin talousarvio. Talousarvion menokasvu on suurempaa kuin mihin talousarviovalmistelussa on varauduttu ja mihin toimintatulojen sekä verotulojen kehitys antavat mahdollisuuksia. Valtionosuuksien ja rahoitustuottojen erät tulevat kuitenkin nostamaan kaupungin vuosikate- ja tulosennustetta. Ennusteiden mukaan vuosikate tulee olemaan 112 milj. euroa ja tilikauden tulos lähes 8 milj. euroa alijäämäinen. Vuosikate toteutuisi 16 milj. euroa talousarviota parempana, mutta jäisi silti n. 68 milj. euroa 180 milj. euron vuosikatetavoitteesta. Talousarvioon merkitystä 219 milj. euron lainan-ottovaltuudesta on huhtikuun loppuun mennessä nostettu 150 milj. euroa. Loppuosa lainvaltuudesta sekä 40 milj. euron rahaston purku tullaan toteuttamaan syksyn aikana. Kaupungin investointimenojen toteuma huhtikuun lopussa on 49 milj. euroa. Toimialojen ennusteen mukaan investointeihin tullaan käyttämään 359 milj. euroa. Kuluvan vuoden toteumakertymän ja tiedossa olevien siirtymien perusteella voidaan investointien kokonaismääräksi arvioida kuitenkin korkeintaan 340 milj. euroa. Kaupungin tulostavoitteet ovat ennusteiden mukaan toteutumassa varsin hyvin. Tulostavoitteiden tarkempi erittely on liitteessä. Talousarviomuutokset Kaupunginhallitus päätti ostaa kaupungin kokonaan omistamalta tytäryhtiö Weegee Oy:ltä noin m2:n suuruisen tilan (kiinteistötunnus ) euron kauppahinnalla. Lisäksi kaupunginhallitus ehdotti, että valtuusto lisää talousarviokohdan 92 Maaja vesialueet vuoden 2015 investointimäärärahoja euroa. Ostopäätös on voimassa saakka. Ostettava kiinteistö sijaitsee Tapiolassa näyttelykeskus WeeGeen vieressä. Se on voimassaolevan asemakaavan mukaan

10 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 10 / 80 toimistorakennusten ja opetustoimintaa palvelevien rakennusten tontti, KT- 2. Tontin pinta-ala on m2 ja rakennusoikeus k-m2. Tontti on rakentamaton ja sitä on nykyisin käytetty pysäköintialueena. Ostettava tontti on tarpeeton Weegee Oy:lle museotoiminnan järjestämisen kannalta. Ahertajankulman aluetta on suunniteltu yhdessä muiden maanomistajien kanssa muutettavaksi asuntotuotantoon. Tonttituotanto ja tontinluovutus on luontevampaa hoitaa peruskaupungin asiantuntijaorganisaation toimesta kaupungin normaalikäytäntöjen mukaisesti. Siksi kyseinen kiinteistö on hyvä siirtää peruskaupungin omistukseen. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 merkitsee vuoden 2015 huhtikuun kuukausiraportin tiedoksi, 2 lisää talousarviokohdan 92 Maa- ja vesialueet vuoden 2015 investointimäärärahoja euroa. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

11 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto Sivu 11 / / /2015 Kaupunginhallitus Poistosuunnitelman täydentäminen Valmistelijat / lisätiedot: Vesa Kananen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto täydentää poistosuunnitelmaa metron osalta liitteen mukaisesti. Liite Oheismateriaali 3 Pysyvien vastaavien kirjanpito-ohje 4 Metron poistoajat - Voimassa oleva Espoon kaupungin pysyvien vastaavien kirjanpitoohje Selostus Nykyinen pysyvien vastaavien kirjanpito-ohje on tullut voimaan Pysyvien vastaavien laskentaohjeiden tarkoituksena on antaa tarkemmat ohjeet kirjanpitolainsäädännön sekä kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeiden soveltamisesta Espoon kaupungin kirjanpitoon siltä osin kuin ne koskevat pysyvien vastaavien käsittelyä ja suunnitelman mukaisia poistoja. Kirjanpito-ohjeeseen on tarkistettu pysyvien vastaavien termistö ja selkeytetty pysyvien vastaavien käsitteitä ja kirjanpidollista käsittelyä. Tarkennetussa ohjeessa ei ole muutettu voimassa olevan kirjanpito-ohjeen poistoaikoja. Poistosuunnitelmassa ei ole ollut aiemmin metroon liittyvien omaisuuslajien poistoaikoja. Tarkastetut poistoajat vastaavat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän käyttämiä poistoaikoja. Tarkastettuun ohjeeseen on lisätty ohje kaupungin määräämisvallassa olevien yhteisöjen poistolaskennasta. Tällaisen yhteisön on laskettava suunnitelman mukaiset poistot kaupunkikonsernin tilinpäätöstä varten. Sisäistä laskentaa sekä tuotteiden ja palvelujen hinnoittelua varten voidaan kirjanpitoon kirjata pysyvien vastaavien laskennallista korkoa. Koko kaupungin tasolla yhdenmukaisesta laskennallisesta korosta päätetään talousarvion perusteluissa. Tarkastetussa kirjanpito-ohjeessa laskennallinen korko on 5 prosenttia vuodessa. Aiemmassa ohjeessa laskennallinen korko oli 6 prosenttia.

12 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto Sivu 12 / 80 Tarkastettua kirjanpito-ohjetta noudatetaan tilivuodesta 2015 alkaen. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 tarkistaa pysyvien vastaavien kirjanpito-ohjeen liitteen mukaisesti 2 ehdottaa, että valtuusto täydentää poistosuunnitelmaa metron osalta liitteen mukaisesti. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

13 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto Sivu 13 / / /2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta Kaupunginhallitus Terveydenhuoltolain 12 :n mukainen hyvinvointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Terhi Pippuri, puh Teuvo Savikko, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi liitteenä olevan hyvinvointiraportin. Liite Selostus 5 Sähköinen hyvinvointikertomus 2014 Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Hyvinvointiraportointi on osa kunnan strategista toiminnan ja talouden suunnittelua, toteutusta ja arviointia. Terveydenhuoltolain (1326/2010, 12 ) mukaisesti Espoossa tehdään kerran valtuustokaudessa laaja hyvinvointikertomus ja välivuosina suppeampi hyvinvointiraportti. Sosiaalija terveyslautakunnassa hyväksytty Espoolaisten hyvinvoinnin tila raportti oli lain edellyttämä laajempi hyvinvointikertomus. Raportista pidettiin info kaupunginhallituksen kokouksessa ja se jaettiin valtuustolle kokouksen yhteydessä. Näiden käsittelyiden yhteydessä päätettiin, että jatkossa hyvinvointikertomukset Espoossa tehdään sähköisenä hyvinvointikertomuksena. Sähköinen hyvinvointikertomus 2014 esittelee hyvinvointitietoa vuosilta sekä suunnitelmia vuodelle Raportissa on kaksi osaa: I) Päättyneen ja kuluvan vuoden arviointi ja raportointi sekä II) Tulevan vuoden suunnittelu. Raporttiin on valittu kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia kuvaavia indikaattoreita ikäryhmittäin. Raportissa nostetaan esille kuntalaisten terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä ilon aiheita sekä haasteita kunnan hyvinvointityölle. Hyvinvointia edistävien toimenpiteiden osalta painopiste on lasten ja nuorten sekä ikäihmisten hyvinvoinnin edistämisessä. Espoolaisten hyvinvoinnin vahvuuksia ovat elinvoimainen ja nuorekas ikärakenne, koulutettu väestö ja hyvä taloudellinen huoltosuhde. Espoolaiset ovat myös terveempiä kuin suomalaiset keskimäärin. Vaikka Espoon ikärakenne on vielä nuori, kasvaa ikääntyneen väestön määrä sekä suhteellinen osuus nopeasti. Yli 75-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu nykyisestä vuoteen 2024 mennessä. Samanaikaisesti lapsiperheiden, erityisesti vieraskielisten, palvelutarve kasvaa.

14 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto Sivu 14 / 80 Ajankohtaisena haasteena on kasvussa oleva työttömyys. Työttömyys, erityisesti pitkittyneenä, vaikuttaa haitallisesti sekä terveyteen että hyvinvointiin. Hyvinvointiraportti auttaa huomioimaan hyvinvointieroja eri väestöryhmien ja alueiden välillä. Se auttaa suuntaamaan oikein hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseksi tehtäviä toimenpiteitä. Hyvinvointiraportointia ohjaa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmä, jonka puheenjohtajana toimii sivistystoimen johtaja Sampo Suihko. Hyvinvointiraportin koonnista vastaa toimialojen asiantuntijoista koostuva hyvinvointiraportoinnin työryhmä. Sosiaali- ja terveyslautakunnan lisäksi raportti tuodaan tiedoksi myös sivistystoimen lautakunnille (opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta, svenska rum -lautakunta, kulttuurilautakunta sekä liikunta- ja nuorisolautakunta). Lautakuntien käsittelyn jälkeen raportti tuodaan tiedoksi kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle. Päätöshistoria Sosiaali- ja terveyslautakunta Perusturvajohtaja Juha Metso Sosiaali- ja terveyslautakunta merkitsee liitteenä olevan hyvinvointiraportin tiedoksi ja esittää sen kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle tiedoksi merkittäväksi. Päätös Sosiaali- ja terveyslautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus merkitsee liitteenä olevan hyvinvointiraportin tiedoksi ja ehdottaa sen edelleen valtuustolle tiedoksi merkittäväksi. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

15 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 15 / / /2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta Kaupunginhallitus Espoon apuvälinepalvelujen keskittäminen HUS:n Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Hannikainen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto 1 hyväksyy Espoon apuvälinepalvelujen vaiheittaisen keskittämisen HUS:n Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi ja Espoon avokuntoutuspalvelujen apuvälineyksikössä työskentelevien vakinaisten työntekijöiden siirron HUS:n Apuvälinekeskukselle selostusosassa esitetyllä tavalla, 2 oikeuttaa perusturvajohtajan tekemään yksityiskohtaisemman sopimuksen HUS:n Apuvälinekeskuksen kanssa. Liite Oheismateriaali Selostus 6 Palvelukuvaus - IVA Ennakkoarviointi - Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan päätös Beslut Nämnden Svenska rum Espoon kaupungin apuvälinepalvelut esitetään organisoitavaksi niin, että palveluiden toteuttajana on HUS:n Apuvälinekeskus. Palvelut keskitetään vaiheittain. Apuvälinepalvelut pitävät sisällään 1) apuvälinetarpeen arvioinnin, apuvälineen sovituksen ja käytön opastuksen sekä 2) apuvälineen elinkaaren hallinnan. Apuvälinetarpeen arviointi, apuvälineen sovitus ja käytön opastus esitetään keskitettäväksi HUS:n Apuvälinekeskukselle avoterveydenhuollon apuvälineyksikön toimintojen osalta. Apuvälineen elinkaaren hallinta esitetään keskitettäväksi vaiheittain siten, että se tulee kattamaan kaikki Espoon kaupungin apuvälineet. Apuvälinepalvelut on kuvattu tarkemmin liitteenä olevassa palvelukuvauksessa.

16 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 16 / 80 HUS:n Apuvälinekeskus tuottaa alueen erikoissairaanhoidolle sekä kunnille erikoissairaanhoitotasoista apuvälinepalvelua: HUS:n Apuvälinekeskuksen vastuulla on vaativan erityistason apuvälinetarpeen arviointi, apuvälineen sovitus sekä käytön opetus. Tämän lisäksi HUS:n Apuvälinekeskus vastaa HUS:n apuvälineiden elinkaaren hallinnasta. Vastuualueeseen kuuluu myös Länsi-Uudenmaan apuvälineyksikkö, joka pitää sisällään myös ko. alueen perusterveydenhuollon apuvälineitä. Sosiaali- ja terveyslautakunta on kehottanut toimialaa selvittämään apuvälinepalvelujen keskittämistä HUS:n Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi. Espoon apuvälinepalvelujen keskittäminen HUS:n Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi luo tilanteen, jossa yhdellä toimijalla on yhdenmukainen ja tasalaatuinen toiminta koko Espoon alueella. Tämä muutos mahdollistaa sujuvan ja asiakaslähtöisen toimintamallin muun muassa potilaiden siirtyessä erikoissairaanhoidosta jatkohoitoon Espoon sairaalaan ja kotiin ja edistää näin hoidon jatkuvuutta. Palvelun toteuttaminen HUS:n Apuvälinekeskuksen toimesta arvioidaan olevan kustannuksiltaan edullisempaa kuin kaupungin omana toimintana. Keskittäminen tapahtuu pääosin Espoon uuden sairaalan valmistumisvaiheessa. Sen valmistuttua kuntalaiset saavat perusterveydenhuollon apuvälinepalvelut sieltä HUS:n Apuvälinekeskuksen tuottamana. Henkilöstön asema turvataan kaupungin yleisten henkilöstöperiaatteiden mukaisesti. Apuvälinepalvelujen palvelukonsepti on laaja kokonaisuus, joka sisältää kierrätettävien ja maksusitoumuksilla hankittavien apuvälineiden hankinnan, huollon, korjauksen, varastoinnin ja kuljetuksen sekä apuvälineyksikössä ja kuntoutussuunnittelussa apuvälineasioissa tehtävän asiakastyön. Apuvälinepalveluilla tuetaan henkilön itsenäistä toimintakykyä sekä kuntoutumista. Erilaisilla yksilöllisillä apuvälineratkaisuilla luodaan osallistumisen ja toimimisen mahdollisuuksia niin kotona, koulussa, työssä kuin vapaa-ajallakin. Asiakkaan näkökulmasta apuvälinepalvelujen keskittäminen lisää yhdenvertaisuutta ja helpottaa tiedonsaantia apuvälineisiin liittyen. Keskittäminen lisää apuvälinevalikoiman laajuutta ja yhdenmukaisuutta sekä parantaa käytön seurantaa ja läpinäkyvyyttä. Yhteinen apuvälinepalvelujen tietojärjestelmä mahdollistaa sen, että asiakkaan kaikki apuvälineet ja niihin liittyvä tieto on saatavilla yhdessä järjestelmässä. Apuvälinepalvelujen henkilöstölle vapautuu aikaa asiakaspalveluun, kun tukitoimintoihin liittyviä tehtäviä (mm. huollon ja kuljetusten järjestäminen, tilaukset) siirtyy HUS:n Apuvälinekeskuksen tukipalvelun tehtäväksi. Logistisesti etuja ovat muun muassa mahdollisuus yhdistää kuljetus-, huolto- ja kiinnityspalvelut, isojen apuvälineiden keskitetty varastointi ja kuljetus sekä apuvälineiden ammattimainen puhdistus. Talouden kannalta keskittäminen mahdollistaa kustannusten tehokkaamman hallinnan, alihankkijoiden ja apuvälinetoimittajien vaatimusten yhdistämisen sekä kilpailutuksen. Lisäksi yksilöllisten apuvälineiden kierrätettävyys paranee. Keskittäminen on suunniteltu tapahtuvan vaiheittain. Espoon uuden sairaalan valmistuttua siirtyy HUS:n Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi

17 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 17 / 80 Espoon sairaalan ja HUS Jorvin päivystyslisärakennukseen suunnitellun Espoon sairaalan päivystysosaston apuvälineiden elinkaaren hallinnan lisäksi terveyspalvelujen avoterveydenhuollon apuvälineyksikön tuottamat apuvälinepalvelut sekä Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitoksen tuottama kunnossapitopalvelu ja sisäisenä sekä ostopalveluna hankittu apuvälineiden puhdistus- ja kuljetuspalvelu. Tässä vaiheessa siirtyy viisi henkilöä Espoon kaupungin sosiaali- ja terveystoimesta ja kolme henkilöä Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitoksesta HUS:n Apuvälinekeskukseen. Myöhemmässä vaiheessa siirtyy pitkäaikaishoidon, vammaispalvelulain ja perusopetuslain mukaisten apuvälineiden järjestäminen HUS:n Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi. Volyymiltaan ja kustannuksiltaan se vastaa 2-3 prosentin osuutta verrattuna ensimmäiseen vaiheeseen. Tässä tilanteessa ei siirry henkilöstöä HUS:n Apuvälinekeskukseen. Espoon apuvälinepalvelut tuotetaan tällä hetkellä usean eri toimijan toimesta: terveyspalvelut tuottaa avoterveydenhuollon (kotona ja kotiin verrattavassa oleva asuminen), vanhusten palvelut Espoon sairaalan ja pitkäaikaishoidon yksiköiden, perhe- ja sosiaalipalvelut vammaispalvelulain mukaiset apuvälinepalvelut ja sivistystoimi perusopetuslain mukaiset apuvälinepalvelut. Lisäksi erikoissairaanhoidosta hankitaan työnjaon mukaisesti kommunikoinnin, näön ja kuulon apuvälineet sekä hankintahinnaltaan korkeat kuten sähköpyörätuolit ja -mopot ja ympäristönhallintalaitteet. Apuvälineiden kunnossapito-, kuljetus- ja puhdistuspalveluja ostetaan sekä Espoon kaupungin liikelaitokselta että yksityisiltä palvelun tuottajilta. Espoon apuvälinepalvelujen keskittämistä on valmisteltu ohjausryhmässä, jossa on ollut sosiaali- ja terveystoimen, sivistystoimen, Espoon Kiinteistöpalvelut -liikelaitoksen sekä HUS:n Apuvälinekeskuksen edustajat ja henkilöstön edustaja. Ohjausryhmällä on ollut neljä alatyöryhmää, jotka ovat selvittäneet henkilöstön asemaan, apuvälinelogistiikkaan (hankinta, huolto- ja korjaus, kuljetus, puhdistus, varastointi), tietotekniikkaan ja talouteen liittyviä asioita. Lisäksi ohjausryhmän toimeksiannosta on käyty läpi Espoon eri toimijoiden nykyiset apuvälinepalveluprosessit. Espoon uuteen sairaalaan suunnitellut apuvälinekeskuksen tilat sekä HUS Jorvin päivystyslisärakennukseen suunniteltu Espoon sairaalan päivystysosasto on huomioitu selvityksissä. Ohjausryhmässä on tuotettu ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi kolmeen vaihtoehtoisen toimintamalliin: Nykyinen malli: Espoon sosiaali- ja terveys- sekä sivistystoimi ja erikoissairaanhoito tuottavat apuvälinepalvelut nykyisten toimintatapojen mukaisesti. Muutosesitys 1: Espoon apuvälinepalvelut yhdistetään vaiheittaisesti Muutosesitys 2: HUS - Apuvälinekeskus tuottaa palvelut Uudelleenjärjestelyssä siirtyvään henkilöstöön sovelletaan liikkeen luovutuksen periaatteita, vaikka kyseessä ei ole liikkeen luovutus. Tästä

18 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 18 / 80 laaditaan siirtosopimus. Espoon apuvälineyksikön vakinaiset työntekijät, 5 henkilöä, siirtyvät palvelussuhteen katkeamatta HUS:n Apuvälinekeskuksen palvelukseen sovitussa aikataulussa. Menettelystä vallitsee yhteinen näkemys henkilöstön edustajien ja työnantajan kesken. Yhteistoimintalain mukainen työpaikkakokous on pidetty ja yhteistoimintaneuvottelu Myös yksittäisillä viranhaltijoille on varattu mahdollisuus tulla kuulluksi asiassa. Asiaa on käsitelty sosiaali- ja terveystoimen henkilöstötoimikunnassa Menettelyyn liittyvät pöytäkirjat ovat nähtävänä kokouksessa. Palveluliikelaitoksesta siirtyy 3 apuvälinekorjaajaa. Siirrosta ja sen periaatteista on keskusteltu henkilöstön kanssa osana selvitysprosessia. Ohjausryhmä on arvioinut, että muutosesitys 2 mukaisella apuvälinepalvelujen ja siihen liittyvien tukitoimien (huolto- ja korjaus, kuljetus, puhdistus, varastointi, hankinnat yms) keskittämisellä HUS:n Apuvälinekeskukseen mahdollistetaan yhdenmukainen ja tasalaatuinen toiminta koko Espoon alueella. Yhteinen työnjohto, perehdytys ja osaamisen kehittäminen, toimiva sijaisjärjestelmä, yhtenäinen ohjeistus ja toimintamalli edistävät potilasturvallisuutta ja mahdollistaa asiakkaille yhden luukun - palveluperiaatteen. Pidemmällä aikavälillä arvioidaan, että lisäsäästöjä tullaan saamaan apuvälinehankinnoissa HUS-ERVA - tasoisen keskitetyn kilpailutuksen sekä suurien hankintavolyymien kautta. Palvelujen laatua ja kustannustehokkuutta seurataan ja kehitetään jatkuvasti yhteistyössä. Kustannuslaskenta ja vertailu on tehty vaiheittaisen keskittämisen ensimmäisen vaiheen mukaisesti. Vertailun pohjaksi on laskettu nykytila (0-versio) sekä tilanne (muutosesitys 1), jossa avoterveydenhuollon apuvälinepalvelut tuottaa myös uuden sairaalan ja HUS Jorvin päivystyslisärakennukseen suunnitellun Espoon sairaalan päivystysosaston apuvälineiden elinkaaren hallinnan. Muu apuvälinetoiminta on laskennassa nykytilan kaltainen. Espoon kaupungin avoterveydenhuollon apuvälinepalveluiden kokonaiskustannukset vuonna 2013 olivat yhteensä euroa (alv 0 %) sisältäen Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitoksen apuvälinekorjauskulut. Espoon uuden sairaalan valmistuttua (muutosesitys 1) apuvälinepalveluiden vuotuisiksi kokonaiskustannuksiksi on arvioitu samoilla laskentaperiaatteilla Espoon tuottamana euroa (alv 0 %) ja HUS:n Apuvälinekeskuksen tuottamana euroa (alv 0%). HUS:n Apuvälinekeskus tuottaisi palvelun noin euroa eli noin 6 % edullisemmin kuin Espoo. HUS laskuttaa kokonaispalvelusta ja tämän lisäksi apuvälineiden hankinnat, apuvälineiden varaosahankinnat sekä mahdolliset ulkopuoliset muutostyöt ja apuvälinearvioinnit ja tarvittavat tulkkipalvelut laskutetaan toteuman mukaisesti. Myöhemmässä vaiheessa hinnoittelua voidaan muuttaa ns. vuokrakohtaiseksi hinnoitteluksi kuitenkin niin, että läpinäkyvyys ja vertailukelpoisuus kustannuksissa säilytetään. Laskutusperiaate ja -hinnat ovat samat kuin HUS:n omia yksiköitä laskutettaessa.

19 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 19 / 80 Espoon omistamat apuvälineet siirtyvät vaiheistuksen mukaisesti HUS Apuvälinekeskuksen omaisuudeksi ilman erillistä korvausta. Näistä välineistä HUS:n Apuvälinekeskus ei peri välinekohtaista vuokraa. Apuvälinepalvelujen keskittämisen kilpailuttamisella vapailla markkinoilla ei ole edellytyksiä. Suomessa on yksi yksityinen toimija (Respecta), jolla on riittävän laaja toiminta, mutta apuvälinemerkeiltään ja malleiltaan liian suppea apuvälinevalikoima espoolaisten tarpeisiin eikä se vastaa HUS:n Apuvälinekeskukselta saatavaa palvelua. Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) mukaista kilpailuttamisvelvollisuutta ei sovelleta hankintoihin, jotka hankintayksikkö tekee siitä muodollisesti erilliseltä ja päätöksenteon kannalta itsenäiseltä yksiköltä, jos hankintayksikkö yksin tai yhdessä muiden hankintayksiköiden kanssa valvoo yksikköä samalla tavoin kuin se valvoo omia toimipaikkojaan, ja jos yksikkö harjoittaa pääosaa toiminnastaan niiden hankintayksiköiden kanssa, joiden määräysvallassa se on. Näistä ns. sidosyksikköhankinnoista tai in-house -hankinnoista säädetään hankintalain 10 :ssä. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on perussopimuksessa lueteltujen jäsenkuntiensa sidosyksikkö. Apuvälinekeskus toimii osana HUS:a. Espoon kaupunki on yksi HUS:n jäsenkunnista, joten apuvälinepalvelujen keskittäminen HUS Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi voidaan toteuttaa kilpailuttamatta. Päätöshistoria Sosiaali- ja terveyslautakunta Perusturvajohtaja Juha Metso Sosiaali- ja terveyslautakunta 1 esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että se hyväksyy Espoon apuvälinepalvelujen vaiheittaisen keskittämisen HUS:n Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi ja Espoon avokuntoutuspalvelujen apuvälineyksikössä työskentelevien vakinaisten työntekijöiden siirron HUS:n Apuvälinekeskukselle selostusosassa esitetyllä tavalla, 2 esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että se oikeuttaa perusturvajohtajan tekemään yksityiskohtaisemman sopimuksen HUS:n Apuvälinekeskuksen kanssa,

20 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 20 / 80 3 päättää, että lautakunnalle tuodaan ensimmäisen kalenterivuoden jälkeen selvitys apuvälinepalvelujen laadusta, henkilöstön sijoittumisesta ja kustannuksista. Käsittely Esittelijän tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Niemi poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Yhteistoimintamenettelyyn liittyvät asiakirjat olivat nähtävänä kokouksessa. Päätös Sosiaali- ja terveyslautakunta Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 hyväksyy Espoon apuvälinepalvelujen vaiheittaisen keskittämisen HUS:n Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi ja Espoon avokuntoutuspalvelujen apuvälineyksikössä työskentelevien vakinaisten työntekijöiden siirron HUS:n Apuvälinekeskukselle selostusosassa esitetyllä tavalla, 2 oikeuttaa perusturvajohtajan tekemään yksityiskohtaisemman sopimuksen HUS:n Apuvälinekeskuksen kanssa. Käsittely Päätös Valtuuston I varapuheenjohtaja Niemi poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. (HallL 28 5-kohta) Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi