Tulla nähdyksi : Taiteilijan elämysmatkalaukku päiväkodille

Transkriptio

1

2 Tulla nähdyksi : Taiteilijan elämysmatkalaukku päiväkodille Elämysmatkalaukku: Suunnittelija ja tekijä: kuvataiteilija Keanne van de Kreeke Yhteistyössä: toimintaterapeutti Sirpa Kauranen Elämysmatkalaukun sisältöä voi käyttää idealaatikkona oman matkalaukun luomisessa tai käyttää sellaisenaan. Miten käyttää elämysmatkalaukkua? - päiväkodissa lasten oman ryhmän teemaan mukautuva ja mukaan sopiva laukku. - lapset osallistuvat kunkin ryhmän tarpeisiin soveltuvan elämysmatkalaukun sisällön luomiseen ja rakentamiseen - elämysmatkalaukun sisältö ja sen rakentaminen houkuttelevat lasta liikkumaan, leikkimään ja tutkimaan, jolloin lapsen kokonaisvaltainen olemisen tapa toteutuu - oppaan punaisena lankana on säilyttää ja houkutella esiin lapsen tutkiva asenne - elämysmatkalaukku rohkaisee lasta kehittämään omia ideoita ja ajatusleikkejä - lapsen ja henkilökunnan ja mahdollisesti myös taiteilijan ja toimintaterapeutin välille syntyy vuorovaikutusta ja keskustelua Taustaa Tein taiteilijana noin kymmenen vuotta vaihtelevasti työtä eri-ikäisten lasten kanssa eri tasoilla. Nyt olen kolme vuotta kestäneen Hymykuopat-projektin kautta saanut mahdollisuuden tehdä SIterapeutin kanssa yhteystyötä päiväkodissa. Tämän kokemuksen pohjalta syntyi taiteilijana intoa luoda elämysmatkalaukku päiväkotiin henkilökunnalle sekä lapsille. Lähtökohta taiteilijana Koska minulla on taustallani eri kulttuuri, olen positiivisesti otettu suomalaisesta kasvatusohjelmasta. Kun olen nyt nähnyt eri paikoissa eri päiväkoteja, jokainen tuntuu toimivan omalla tavallaan. Verrattuna omiin kokemuksiini ja tietooni muista maista, Suomessa otetaan yleisesti hyvin huomioon lasten oma tapa toimia. Ja kun systeemi on yleisesti toimiva, se kutsuu miettimään muutoksia tulevaisuuteen. Tästä inspiraationi lähti. Enenemmän kuin luovaa toimintaa Aikuislähtöisessä ryhmätoiminnassa lapset eivät aina kykene osallistumaan parhaalla mahdollisella tavalla. Tämä koskee erityisesti niitä lapsia, joilla varhaiskasvatuksen henkilökunta tai lapsen vanhemmat ovat havainneet ikäkauteen liittyvää poikkeavuutta jollakin kehityksen osaalueella: puheenkehityksen, sosiaalisen vuorovaikutuksen, tunne-elämän tai motorisen kehityksen alueilla. Hymykuopat LUOTO ryhmätoiminnan havaintojen perusteella elämyspohjainen pienryhmätoiminta tukee hyvin näiden lasten kasvua, kehitystä ja oppimista. Elämysmatkalaukun voi avata, se stimuloi eri aistialueet. Tutkiva, aisteja stimuloiva toiminta synnyttää keskustelua lasten ja kasvattajien välillä. Toiminnan myötä kasvatushenkilökunta kehittää uusia sisältöjä elämysmatkalaukkuun. Onnistuessaan elämysmatkalaukku luo tilaa myös henkilökunnan intuitiiviseen toimintaan lasten tarpeet huomioiden. Elämysmatkalaukku metodina mahdollistaa keskittymisen niihin yksityiskohtiin, joita lapsen toiminnassa näkyy liikkumisessa, leikkimisessä, tutkimisessa ja luovassa toiminnassa päiväkodin monissa haasteellisissa arjen tilanteissa.

3 Luovuus Taiteilijana tärkeimmät välineeni ovat mielikuvitus ja materiaalien tutkiminen. Mielikuvitus ja tutkiva asenne auttavat lasta keskittymään ja avaamaan kiinnostavia ikkunoita. Elämysmatkalaukun idea on juuri tässä. Lapsen luovuus ja elämysmatkalaukun esiin houkuttelema maailma saavat lapset leikkimään. Näin kasvatushenkilökunnalla on mahdollisuus seurata ja havainnoida lapsia heidän leikeissään ja puuttua varhaisessa vaiheessa mahdollisiin kasvun ja kehityksen tukemisen erityistarpeisiin. Taide tuottaa elämyksiä, jotka kehittyvät ihmisten välissä ja ihmisten toimiessa yhdessä. Taide ei ole ylhäältä annettu instituutio. Siellä missä se elää, se kehittää, kommunikoi, vahvistaa ja siirtyy sukupolvelta toiselle. Taide tapahtuu aikuisten ja lasten välillä ruohonjuuritasolla. Hengityksen tahtiin Ohjeet on suunniteltu vaihtelevasti, mukaillen hengityksen liikettä: hengitetään sisään, hengitetään ulos. Näin keskitytään omiin sisäisiin tunteisiin, kuten esimerkiksi pelkoon ja yksinäisyyteen. Päästetään taas irti ja koetaan kontakti ulkomaailmaan, josta seuraa vapauden tunne ja saavutuksen tunne. Näin koen taiteilijana luovan prosessin tapahtuvan yksinkertaisimmillaan. Useimmiten lapset voivat kokea näin, jos heille annetaan siihen mahdollisuus. Jos yhteinen hengityksen rytmi löytyy lapsen ja hoitajan ja vanhempien välillä, syntyy yhteinen tila yhdessä oppimiselle, tarkkailemiselle, kehittelemiselle. Prosessi vahvistaa lasta ja tuo varmuutta hänen olemukseensa. Tärkeintä on huomioida lapsen mahdollisuudet oppia ja uskaltautua aikuisena oppimaan lapsilta. Aito kohtaaminen on näin mahdollinen. Kuunnella ja Nähdä Tärkeänä tavoitteena on, että lapset tulisivat Nähdyiksi sellaisena kuin he ovat, nähdä heidän vahvat puolensa. Lasten kuunteleminen ja tarkkaileminen on tärkeää. Silloin yhteiset merkittävät hetket syntyvät. Lapselle ominainen tapa toimia. Matkalaukun on tarkoitus leikkimielisellä tavalla koskettaa lasten eri aistialueita ja rauhoittaa nämä toiminnan kautta. Samalla luodaan tilaa ja aikaa lapsille, etsitään heidän oma osaamisensa ja lähdetään sitä kautta liikkumaan. Yhdessä lapsen kanssa etsitään hänelle ominainen tapa toimia. Ylistimuloitu lapsi saattaa kääntyä sisäänpäin ja motorinen kehitys jämähtää hetkeksi. Toisaalta lapsi saattaa muuttua yliaktiiviseksi. Lapsen liikkeet saattavat muuttua laajemmiksi ja näyttävät rohkeilta, mutta samalla ne muuttuvat epätarkoiksi. Liikekieleen perehtyneen ammattilaisen apu on tässä tilanteessa tarpeen. Lapset inspiraationa lapsille ja aikuisille Elämysmatkalaukku on hyödyksi kaikille: se houkuttelee lapsia toimimaan yhdessä. Luovuus on väline, mutta sen toiminnassa tuottaminen ei ole pääasiana. Laukun sisällön voi koota hieman edistyneempien lasten kanssa tai esikoululaisten kanssa. Matkalaukun sisällön inspiroimana toimintaa voidaan myöhemmin jatkaa niiden lasten kanssa, jotka tarvitsevat enemmän aikaa ja rauhaa kehittää omaan tahtiinsa eri osa-alueita. Lasten on usein helpompi seurata toisten lasten kuin aikuisten toimintaa. Oman työskentelyni aikana muodostuikin tämä näkemys: Lapset antavat muille lapsille spontaanisti ideat, aikuisille usein tapahtuu niin, että annamme ohjeet. Siinä on iso ero. Pienet lapset eivät luo odotuksia toisiaan kohtaan luodessaan yhdessä. Aikuisten aivot toimivat eri tavalla. Meillä on nopeasti päässämme kuva siitä, minne asti yritämme

4 päästä ja mista pidämme kiinni. Se luo turvallisen olon ja tunteen, että hallitsemme tilanteen. Se on monesti arkipäivässä toimiva ja tarpeellinen tapa. Halusin kuitenkin antaa tunteen välillä mennä, siksi aikaa kun työskentelemme lasten kanssa. Luovuuden kautta saamme mahdollisuuden päästä siitä hetkeksi eroon ja näemme asiat tuoreina. Pelon ja ahdistuksen jälkeen syntyy usein uutta voimaa ja näkemyksiä. Se on kokemukseni mukaan erittäin voimakas ja arvokas väline lasten kanssa työskentelyssä. Jos onnistumme tässä, lapset näyttävät meille tien eteenpäin. Sisällä, ulkona ja nurinpäin Suunnittelun lähtökohtana on ollut myös rajojen käsittely. Etsitään omat sisäiset rajat ja sen mukaan myös kyvyt. Toisaalta on tärkeää oppia käsittelemään ulkopuolelta asetettuja rajoja. Jos ihminen ei osaa tunnistaa omia rajojaan, on hyvin vaikeaa hyväksyä ulkopuolelta asetettuja rajoja. Sieltäkin lähtee osaaminen. Se mikä antaa lapsille ja kaikille ihmisille voimaa ja varmuuden tunnetta, on se että pystytään johonkin. Jos asiat tuntuvat usein liian vaikeilta tai lapsi tarvitsee aina aikuisen avukseen korjaamaan, jos aikuinen ei ole koskaan tyytyväinen eikä pysty näkemään lasten silmin, heidän tasollaan, syntyy epäonnistumisen tunne. Myös tilanteissa, joissa lapsi ei pysty käsittelemään tai noudattamaan ulkopuolelta annettuja rajoja, lapselle jää jatkuva epäonnistumisen tunne. Usein, varsinkin viidestä ja kuudesta vuodesta eteenpäin, alkaa olla vaikeampaa kääntää tämä tunne, koska lapsi alkaa tunnistaa omat epäonnistumisensa muihin verrattuna. Joissakin tapauksissa pienellä ponnistuksella ja muutoksella lapsi saattaa päästä mukaan. Jos niin ei käy, on hyvä etsiä tarvittava apu. Tavoitteena sujuva toiminta Vierailevana taiteilijana havaitsin, että usein henkilökunta kokee yhteiset luovuuden hetket ja liikunnalliset hetket ryhmissä tilanteina, jotka tuottavat heille stressiä. Toivon että laukku inspiroi heitä huomaamaan, että käytännössä ei ole vaativaa tai sotukuista ohjata siten, että lapset saavat kuitenkin tarvittavat haasteet ja kehityksen. Jo materiaalivalinnoilla voi rajoittaa sotkun ja stressin määrää. Jos työskennellään esimerkiksi lattialla tai tehdään jotakin seinälle, voidaan lasten vaateet ottaa osittain pois. Liimoja ei usein tarvita, sillä lapsille on tärkeää oppia työskentelemään myös narujen kanssa. Sivellintyöskentelyä voi tehdä maalin kanssa, mutta myös mehujen, kahvin tai veden kanssa. Kesällä voidaan hyödyntää pihavälineitä. Täysin ohjattu luova toiminta hetkessä on raskaampaa kuin etukäteen suunniteltu, mutta hetkessä toimiminen on vapaampaa; silloin jää sekä lapsille että hoitohenkilökunnalle enenemän aikaa nauttia, oppia, kehitellä uutta, tutkia ja luoda. On myös tärkeää, että lapset pääsevät leikkimään oman luomuksensa kanssa. Lapsen ei tarvitse tuoda sitä lokeroon, eikä haittaa, vaikka se menisi hieman rikki. Lapsen itsevarmuus ei muodostu pelkästään siitä, että hän saa kehuja tehtyään jotakin aikuisten mallin mukaan, vaan myös myös sitä kautta, että lapsi on luonut itselleen toimivan ikioman lelun ja pääse leikkimaan sen kanssa. Hoitajat inspiraationa vanhemmille ja vanhemmat hoitajille Tavoitteena on, että matkalaukku herättää uusia ideoita päiväkodissa, ja että henkilökunta siirtää tietoa ja kokemuksia myös vanhemmille. Uudenlaista luovaa tapaa ajatella olisi hyvä jakaa. Luovuus ei tarkoita, että vanhempien on pakko mennä taidenäyttelyyn. Luovuutta on istua hetkeksi alas ja tutkia materiaaleja, tarinoita ja mahdollisuuksia luoda niistä jotain. Nikkarointi, puutarhatyöt, roolileikit sisältävät kaikki luovuuden ja niihin voi helposti myös kotona liittyä plastista työtä, kuten maalausta tai muovailua, ilman että lapsi tarvitsisi jatkuvat ohjeet. Tärkeintä on saada yhteys lapseen, etsiä välineet ja tilaa ja auttaa hänet alkuun.

5 Luovuuden ja hoitomaailman kohtaaminen Koin lähes yllätyksenä, että toiminta oli vahvasti apuna kaikille osallistuneille, niin hoitajille kuin toimiterapeutille ja minulle sekä toivottavasti myös joillekin vanhemmille. Kaksi viimeistä vuotta Hymykuoppa-toimintaa Forssassa ovat antaneet päiväkodille jopa hieman hengitystilaa sekä herättänyt heissä ideoita ja oikeita kysymyksiä. Myös minulle taiteilijana esiin on noussut paljon uusia ajatuksia ja näkökulmia. Oli mielenkiintoista kuulla toimintaterapeuttia, päiväkodin henkilökuntaa ja oppia lisää ja saada vahvistusta omaan osaamiseen. Osin piti laitaa omia ajatuksia uusiksi. Uskon vahvasti, että luovuuden maailmassa ja hoitotyön maailmassa on jotain samaa, ja ne voivat auttaa ja tukea toisiaan tulevaisuudessa. Miten Vaihtoehto 1. Keannen Elämysmatkalaukkua voi vuokrata ja käyttää idealaatikkona oman matkalaukun luomiseen tai käyttää sellaisenaan. Matkalaukku on opas itsessään. PDF-tiedostoa on hyvä käyttää tukena. Laukussa on mukana vinkkimateriaalit. Työskentelymateriaalit täytyy kuitenkin hakea itse. Materiaali on noin 90 % kierrätysmateriaalia. Lisäksi on mahdollista tilata 1-4 työpajaa taiteilijalta tai 12 kertaa taiteilija-toimiterapeutti työparilta. Toiminta onnistu parhaiten 3-5 lapsen ryhmissä, jossa ikäerot eivät ole liian suuria. Näin yksittäisten lasten tarkkailuun on enemmän aikaa. Tämä voi olla käytännössä joskus vaikea järjestää henkilökunnan- tai tilanpuutteen takia, mutta jos pieni ryhmä saadaan aikaiseksi, se saattaa lopulta säästä aikaa ja helpottaa arkitoimintaa juuri niiden lasten kanssa, jotka eivät yleensä pääse luontevasti mukaan isommissa ryhmissä. Vaihtoehto 2 Tee itse päiväkodin lasten kanssa oman ryhmän teemaan ja tarpeisiin sopiva elämysmatkalaukku. Elämysmatkalaukku voi olla käytännössä oikea matkalaukku tai vaikka laatikko, arkku tai vain seinä, toimintakaappi tai kokonainen tila, jos sellainen on käytettävissä. a. Etsi oma punainen lanka Lähde lasten kanssa tutkimaan, mitä laukussa voi elää. Mimmoiset tarinat, aiheet, hahmot? Mitä he tekevät? Millaiset liikkeet tai millaisia salaisuuksia heillä on? b. Tee käytännöllinen suunnitelma Nämä pääset itse tekemään/hakemaan kirpparilta: osaksi lasten kanssa, osa hoitajilta -itse tehty kirja -oma painoeläin (eläimet) -majakankaita -hernepussit -keppihahmot tai huopahahmot -narut matonkudetta, pallot -kangaspussit/taskut, joissa voi säilyttää tavarat -muoviset eläimet (kerää ne lasten yllätysmunasta tai kirpputorilta... epämääräiset hahmot innostavat lapset myös keksimään) Lisäksi suosittelen tilaamaan toimintaterapeutilta - mahalauta - täriseviä kyniä

6 Myös rauhoittavaa musiikkia olisi hyvä olla laukussa! Materiaalista työskentelyyn -matonkuteet -sukat + sukkahousut -eri tuntuista pitsiä ja kankaita mistä 1/2 kpl vahvoja ja muutamia kankaita -vanhat lehdet/pahvipalat -pienet reput -maalit leveä pitkät siveltimet -vanhat mehut + kahvi (muitakin luonnonvärejä esimerkiksi pinaatista tai kurkuista) -riisi, herneet, pienet kivet -purkit -napit/narut/langat -kangasmaalit (Emo) -pahvilaatikot, isot ja pienet ja vaikka kangas-pahvirullat c. Lähde toteuttamaan ja toimimaan Huom. Lainaan osaa ideoista ja informaatiosta myös toimiterapeutilta, sillä luovan toiminnan lisäksi myös liikunnallinen toiminta on tärkeä osaa matkalaukkua. Ne kulkevat käsi kädessä. Yleisinfoa/vinkkejä - jaa matkalaukun valmistaminen kahteen osaan: osan luo/valmistaa henkilökunta itse, osan voi tehdä lasten yhteistyössä luovan tai liikunnallisen toiminnan parissa. -luovuuden liikunnallinen lista koostuu kymmenestä tasosta, jotka vaihtelevat voimakkaista liikkeistä hienomotorisiin liikkeisiin) - osaa ensimmäisellä kerralla tehdyistä esineistä voidaan säilyttää laukussa inspiroimaan seuraavaa ryhmää -ehdotan toiminta-ajaksi 1/ 1,5 tuntia tai voitte muokata aikaa oman ryhmänne tarpeiden mukaan - mikäli mahdollista, tehkää ensin liikunnallista ja sitten luovaa toimintaa - tukihahmojen mukana olo toiminassa saattaa rauhoittaa tai stimuloida/rohkeuttaa lapsia. Tukihahmo voi olla esimerkiksi muovieläin, täriseviä hahmoja tai vaikka itse tehty painohahmo (mato)

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19 Taiteilijan Yhteystiedot: Keanne van de Kreeke Kiitokset: Kiitos Salon taiteilijaseura ja projektipäälliköt Anu Suosalo ja Helena Malmivirta Kiitos toimintaterapeutti Sirpa Kauranen neuvosta, opetusta ja sujuvasta ja lämminhenkista yhteystyöstä. Kiitos Forsan Vasikkaha päiväkoti yhteistyöstä ja lasten vanhemmille. Kiitos Veera Vähämaa ja Helena Malmivirta tekstin korjaamisesta Kiitos Helena Malmivirta joka inspiroi ja rohkeutui minut tähän elämysmatkalaukun tekeminen Muutamat inspiroivat linkit: acta.uta.fi/teos.php?id= aurinkoinentulevaisuus.blogspot.com/