Kuukkeli metsäluonnon suojelun monipuolistajana

Transkriptio

1 Kuukkeli metsäluonnon suojelun monipuolistajana Yhteistoimintaverkostohanke i i h k Risto Sulkava Hankevastaava, Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Kuva: Eero Heinonen 1

2 Tausta tiiviisti Kuukkeli on indikaattori imetsäluonnon tilasta. Etelä Suomen metsiensuojelun täydennysohjelma Metso luo mahdollisuuden etsiä uudenlaisia vapaaehtoisuuteen perustuvia suojelukeinoja. Metso ohjelmaan ohjelmaan perustuva kuukkeli yhteistoimintaverkostohanke pyrkii löytämään keinoja Etelä Suomen kuukkelien säilyttämiseksi.

3 Toimintaidea Etelä Suomen metsiensuojeluohjelma Metson vapaaehtoisuuteen perustuvat keinot ovat saaneet laajan hyväksynnän. Eri tahot ovat ilmaisseet, että tämä on hyvä ohjelma ja se pitää saada onnistumaan. Kuukkeli yhteistoimintaverkostohanke on osa Metson toteuttamista. Laajayhteisymmärrys oikeasta tavoitteesta ja keinoista täytyy saada myös konkretiaksi. Yhteistoimintaverkosto, joka lähtee lajisuojelun näkökulmasta, mittaa konkreettisesti ohjelman onnistumista saavutetaankolajisuojeluhyötyjä vai ei.

4 Ohjausryhmät 1. Kuukkelihankkeella on pieni valtakunnallinen ohjausryhmä: SLL + Tapio + BL (sekä tarpeen vaatiessa ohjaavien ministeriöiden edustajat ja tutkija asiantuntijoita) > Rahoituskoordinaatio, yleistason ohjaus, avustajat hakkeelle. 2. Kullakin kolmella kohdealueella on oma alueellinen ohjausryhmänsä: (A) Suupohjan seutu (B) Keski Suomi i Etelä Pohjanmaan pohjoisosat (C) Savo Karjalan raja alue => käytäntöön vienti.

5 Osallistujien ja verkoston tehtävät Eri alojen asiantuntijoiden koonti yhteen > uudet ajatukset, asenteiden liennytys. Lisätiedon hankinta ja hyödynnys omalla osaamisalueella. ll Kuukkeliviestin eteenpäin vienti omissa verkostoissa > yleiseen tietoon ja sitä kautta toimeen. Hyviksi osoittautuneiden menetelmien tekeminen tunnetuiksi (myös alueiden välillä). Sopivien Metso keinojen etsiminen ja järkevä kohdentaminen, muut mahdollisuudet > > lajistohyödyt.

6 Rahoitus Kuukkelihanke sai ohjausryhmien kuluihin ja hankevetäjän puolipäiväiseen palkkaukseen rahoituksen lokak Rahoitusta ei ole varsinaisiin maasto toimenpiteisiin, toimenpiteisiin eli oikeat työt tehdään muulla Metso rahoituksella virallisia kanavia pitkin (AYK, MK). Viestintään, yhteydenpitoon, kokemusten välittämiseen i yms. on mahdollisuuksia i kohtuullisesti. ti Vetäjältä saa apua. Tulossa on mm. juttupohjia eri tahojen käyttöön kyselkää! (katso myös: Myös mediaa on tarkoitus höd hyödyntää viestin eteenpäinviennissä. i i ä

7 Mistä rahaa oikeaan toimintaan? Metso ohjelman markkinointi on jo määritelty tasapuoliseksi osaksi kaikkea puukauppaan liittyvää viestintää > apua kuukkelihankkeelta. Suojelukohteiden hyvä äkhd kohdentaminen > > suojelupäätökset (nyt rahoitusta aiempaa enemmän). Luonnonhoitohankkeiden markkinointi > uudet hankkeet parhaille alueille. Toimintaa jota jo tehdään/pitäisi tehdä, eli rahoituskin on olemassa (tuskin riittävää ). Muut rahoituslähteet? (KEMERA, tutkimusrahoitus, kehityshankerahaa, työllisyysrahaa, yy aluekehitysrahaa, starttirahaa )??

8 Kohdealueet Kohdealueiksi i on valittu kaikkein i keskeisimmät k i kuukkelin levinneisyysalueen etelärajalla sijaitsevat reviirikeskittymät (kuva 1). Kohdealueet on rajattu laajahkosti,,jotta toimenpiteitä voidaan tarvittaessa suunnata parhaan tuloksen tuottaville alueille. Kohdealueiden niistä osista joilta tietoja on vähän, on syytä lisätä tietoisuutta kyselyin ja kartoituksin.

9 Kohde alueet Kuukkelitiedot BirdLifen Tiira-järjestelmässä 9

10 Kuukkelit, Länsi Suomi (alue A) 10

11 Kuukkelit, keskinen ki Suomi (B)

12 Kuukkelit, Itä Suomi i(c)

13 Kuukkeli Kuvat: Ari Aalto (Keuruu, Lempaatsuo)

14 Taustatietoa kuukkelista Kuukkelin reviirin ydinalue, jolla kuukkelin pesä sijaitsee, on yleensä seudun komein korpi tai muu vanha kuusivaltainen ja erirakenteinen metsä. Ydinalueen ulkopuolella kuukkelireviiriin kuuluu vaihtelevia metsiä; eri ikäisiä kuusikoita, kalliometsiä, korpia jasoidenrämelaiteita rämelaiteita, toisinaan myös varttuneita mäntyvaltaisia kuusialikasvoksellisiametsiä ja pienvesien ympärysmetsiä.

15 Taustatietoa kuukkelista Mti Metsien yhtenäisyys vaikuttaa suoraan kuukkelireviirin kk ii i poikastuottoon: Mitä yhtenäisempi metsäalue, sitä parempi p poikastuotto. Toinen keskeinen tekijä on useamman kuukkelireviirin sijainti lähellä toisiaan. Geenivaihtoa laajemman populaation kesken k pitää tapahtua; sukusiittoisuus i vaikuttaa nopeasti poikastuottoa alentaen. Paikkauskollisina lintuina nuoret kuukkelit liikkuvat yleensä vain alle kymmenen kilometrin etäisyydelle synnyinreviiriltään. Lähellä pitäisi siis sijaita myös uusien reviirien i perustamiseen soveltuvia metsäalueita.

16 Kuukkelimetsän luonto hyötyjä? Kuukkeliympäristöistä i täetenkin korvet ovat voimakkaasti vähentyneet. Kaikki korpityypit ovat nykyään uhanalaisia luontotyyppejä. Korpien kostean pienilmaston harvinaistuneelle lajistolle (mm. monet sammal, jäkälä ja sienilajit)kuukkelimetsä on aarre. Muita uhanalaisia i luontotyyppejä t jäkuukkelireviireillä kk ii illä voivat olla mm. erityyppiset rämeet, runsaslahopuustoiset kangasmetsien luontotyypit ja pienvesien rantojen luhdat ja lehtolaikut. Korpien ja rämeiden ennallistamisesta hyötyvät kuukkelin kk ohella hll mm. kanalinnut, etenkin metso ja teeri sekä kuukkelin kanssa lähes samaa tahtia vähentynyt riekko.

17 Kuukkeli on selkeä metsäluonnon indikaattorilaji, joka kertoo alueen metsärakenteen mahdollistaneen myös monipuolisen muun vaativan metsälajiston säilymisen alueella. Samoja metsiä käyttävät pesimäympäristöinään niin puukiipijä, monet haukat, pöllöt ja pohjantikka kuin pikkusieppo ja toisinaan myös mm. liito orava. orava Petolinnuista ja puukiipijästä tiedetään, että myös niiden pesimämenestys paranee metsäalueen yhtenäisyyden kasvaessa. Esimerkiksi myyriä pääravintonaan käyttävien helmipöllöjen elinikäinen jälkeläistuotto ja eloonjäävyys paranevat varttuneen metsän osuuden kasvaessa niiden elinpiirillä. Myyriä syövät petolinnut ovat tärkeitä myyrien tiheyshuippujen tasaajia. Kun kuukkelimetsien suojelulla voidaan parantaa myös myyriä syövien petolintujen elinmahdollisuuksia, lli i niin myyrien metsätaloudelle ll aiheuttamat tuhot vähenevät.

18 Kuva: Ari Aalto Aitokorpi, VU. Jämsä, Kuorevesi Kuva: Matti Aalto

19 Muinaisrantakivikko, NT (S). Jämsä, Kuorevesi Metso keinot Kuva: Eero Heinonen Karu varjoisa kalliojyrkänne, NT (S). Rotkot ja kurut, LC (S) Laukaa, Hitonhauta

20 Tavoitteet Yhteistoimintaverkostohankkeen tavoitteena on kuukkelin ja kuukkelimetsien lajiston ja uhanalaisten luontotyyppien suojelutason parantaminen (monet eri lajit ja mm. erilaiset korpityypit). Tavoitteena on myös kokeilla ja kehittää uusia menetelmiä metsälajiston suojeluun (pysyvän suojelun ja erilaisten luonnonhoitohankkeiden sekä metsätalouden luonnonhoidon kehittämismahdollisuuksien yhdistäminen). Tärkeä tavoite on myös saada eri toimijat yhteistoimintaan, jolloin nykyisin hajallaan oleva tietotaito saadaan tehokkaammin Metso ohjelman toteutuskäyttöön. Yleisen tietoisuuden lisäämiseen pyritään monipuolisen kaikkienosallistujien omalta osaltaansopivillasopivilla tavoilla tukeman tiedotuksen avulla.

21 Toimenpiteet Mahdollisten toimenpiteiden it id jatkosuunnittelu tapahtuu eri yhteistyöryhmissä sitä tehdään mitä kullakin alueella halutaan. Kaikki käytännön työt maastossa toteutetaan erillisinä Metso hankkeina (suojelualueet, ennallistaminen, hoitohankkeet, ohjeistus jne.). Kaikkien toimijoiden tiedottaminen ja asian edistäminen omissa verkostoissa tärkeää! (apua ja pohjia saa tämän puhujalta!). Kuva: Ari Aalto

22 Yhteistoimintaverkostohankkeeseen soveltuvia menetelmiä Kuukkelin suojelu jl yhdistää luontevalla ll tavalla perinteisiä i iä pysyvän luonnonsuojelun ja uusia luonnonhoidon menetelmiä. Kuukkelireviirien ydinalueiden säilyttämisessä pysyvän suojelun keinot ovat keskeisiä. Suojelukauppoja ja yksityismaiden kiti id suojelualueiden jl l perustamista t voidaan edistää mm. suoramarkkinoinnilla ja muilla yhteydenotoilla y reviiriytimien omistajille. Ytimen ympärillä sijaitsevan metsäverkoston yhtenäisyyteen ja metsäluontoa ylläpitävään metsien laadun parantamiseen voidaan pyrkiä monenlaisten li hoitohankkeiden sekä ohjeistuksen ja neuvonnan avulla (esim. metsäsuunnitelmat).

23 METSOseminaari, M.Seppälä, Metsäkeskus E P Vapaaehtoinen suojelu/ympäristötuki Halsua, yksityismaan rauhoitusalue ja ympäristötukialueet elinympäristöjen keskittymä, yhteensä n. 155 ha, lisäksi LH-hanke, jossa kunnostetaan puroa ja ennallistetaan lettonevaa

24 Mahdollisia Metso toimenpiteitä toimenpiteitä Metso ohjelman monimuotoisuustoimenpiteistä kuukkelikohteille soveltuvia toimia ovat mm. Kosteikkojen (korvet, rämeet, pienvesien ympäristöt) luonnontilan palauttaminen, Ekologisten yhteyksien muodostaminen ja Lahopuustoisten kangasmetsien lisääminen.

25 Yhteistoimintaverkostohankkeeseen soveltuvia menetelmiä tl Korpien ja suonlaitojen ennallistaminen sopii metsäluonnon hoitohankkeeksi. h k i Luonnonhoitohankkeilla, suunnittelulla ja neuvonnalla voidaan parantaa metsäalueiden välistä kytkeytyneisyyttä y y yy ja kuusivaltaisten metsien lajistolle soveltuvien metsien yhtenäisyyttä. Neuvonnalla voidaan pyrkiä lisäämään alueen kuusivaltaisuutta pidemmällä aikavälillä, samoin tavallista tiheämpien kuusisekametsien syntymistä (arvokkaat rakennepiirteet). Metsäverkoston yhtenäisyyden turvaamisessa erirakenteiskasvatuksen käyttö kuusivaltaisten metsien uudistamisessa sessa voisi luoda aivan a uusia mahdollisuuksia. s a Sopivilla mäntyvaltaisilla kohteilla taas pienaukkohakkuilla ja kuusen keinollisella uudistamisella tai kuusialikasvoksen suosimisella voi lisätä kuusivaltaisten metsien osuutta ja monipuolistaa metsärakennetta.

26 Monimuotoisuuden kannalta merkittäviä hyötyviä Metso elinympäristöjä Runsaslahopuustoiset kangasmetsät Pienvesien lähimetsät Puustoiset suot ja soiden reunat Monimuotoisuudelle i merkittävät ät metsäiset t kalliot, jyrkänteet ja louhikot. Mahdollisti myös: Metsäluhdat ja tulvametsät Harjujen paahdeympäristöt Ultraemäksistenmaiden maiden metsäiset elinympäristöt.

27 Hyötyviä Metso rakennepiirteitä Lahopuu Kookkaat ja vanhat lehtipuut Korpisuus Lähteisyys, tihkuisuus, pohjavesivaikutus, ennallistamiskelpoinen vesitalous Puuston erirakenteisuus, latvusaukkoisuus Mahdollisesti myös; Luhtaisuus ja lettoisuus.

28 Kuva: Tarmo Myntti (Keuruu, Kivisuo)

29 Kuva: Eero Heinonen Havumetsävyöhykkeen kangas /turvemaiden purot, VU (S) Aitokorpi, VU (S) Vanha lehtomainen kuusivaltainen kangas, NT (S) Korpilahti, Humma

30 Puolukkakorpi, VU (S). Multia, Särkivuori Noro, DD Lähdekorpi, EN (E S), VU (S). Multia, Särkivuori Kuva: Eero Heinonen

31 Sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset maaseudun elinvoimaan Ennallistamistyöt i tuovat työtä öä Suojelukorvausrahat tuovat varallisuutta Tukee maatilamatkailua ja matkailuhankkeita; esim. lintujenkatselu ja luontokuvaus yrittäjyyttä sekä opastettujen retkien järjestämistä. Erityiset hoitotoimet tukevat uutta metsäpalveluyrittäjyyttä (mahdolliset erirakenteiskasvatuksen ja kuukkelin sekä muun metsäluonnon erityispiirteet huomioivaan suunnitteluun erikoistuvat yritykset). y

32 Hallinnolliset hyödyt Hajallaan olevan tietotaidon kokoaminen Henkilöresurssien saaminen yhteiseen pöytään voi olla merkittävää Paljon riippuu siitä otetaanko Metso ohjelma maakunnissa ja eri toimijoiden piirissä todella tosissaan koetaanko Metso (jasitä myötä kuukkeli) mahdollisuutena vai uhkana?

33 Kuukkelihankkeen nettisivut: Sivuilla onhankkeen yleiskuvaus ja linkkejä kuukkelitietoon.

34 KIITOS! Ota yhteyttä: y risto.sulkava@sll.fi Kuva: Tarmo Myntti 34