Kouvolan kaupungin henkilöstövähennyksiä koskevan yhteistoimintamenettelyn jatkaminen. Kaupunginhallituksen päätös on

Transkriptio

1 Kouvolan kaupungin henkilöstövähennyksiä koskevan yhteistoimintamenettelyn jatkaminen 2311/ /2013 Ytr Kaupunginhallitus päätti henkilöstövähennyksiä koskevan yhteistoimintamenettelyn aloittamisesta, jonka tavoitteena on 600 henkilön vähennys vuoden 2013 alun tilanteesta vuoden 2014 loppuun mennessä. Henkilöstövähennyksissä hyödynnetään kaikkia käytettävissä olevia keinoja (mm. eläköityminen, määräaikaisten vähentäminen, muut yksilötason ratkaisut, organisaatiomuutokset ja toimintojen uudelleenjärjestelyt, ulkoistukset tai lakkautukset, palvelujen laatutason laskeminen, palveluverkkojen uudistaminen sekä irtisanomiset). Toimenpiteillä tavoiteltava nettosäästö on vuositasolla n. 20 milj.. Kaupunginhallituksen päätös on oheismateriaalina nro 1. Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa (449/2007) säädetyn lain (yt-laki) 4 :n 1 momentin mukaan työnantajan ja henkilöstön välisessä yhteistoiminnassa käsitellään ainakin sellaiset asiat, jotka koskevat muun muassa (1) henkilöstön asemaan merkittävästi vaikuttavia muutoksia työn organisoinnissa ja kunnan palvelurakenteessa, kuntajaossa tai kuntien välisessä yhteistyössä; (2) palvelujen uudelleen järjestämisen periaatteita, jos asialla voi olla olennaisia henkilöstövaikutuksia, kuten ulkopuolisen työvoiman käyttöä tai liikkeen luovutusta;... sekä (4) taloudellisista tai tuotannollisista syistä toimeenpantavaa osa-aikaistamista, lomauttamista tai irtisanomista. Yt-lain 4 :n 2 momentin mukaan, jos kunnan talousarvioehdotuksessa edellytetään sellaisia toimenpiteitä, joiden toteuttaminen todennäköisesti aiheuttaisi useita irtisanomisia, osa-aikaistamisia, lomautuksia taikka merkittäviä heikennyksiä palvelussuhteen ehdoissa, toimenpiteitä on käsiteltävä yhteistoimintamenettelyssä ennen kuin kunnanhallitus tekee valtuustolle lopullisen talousarvioehdotuksen. Yt-lain 5 :n 1 momentin mukaan ennen kuin työnantaja ratkaisee 4 :ssä tarkoitetun asian, hänen on neuvoteltava yhteistoiminnan hengessä yksimielisyyden saavuttamiseksi valmisteilla olevan toimenpiteen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista ainakin niiden työntekijöiden kanssa, joita asia koskee. Neuvottelut on aloitettava niin ajoissa kuin mahdollista. Yt-lain 6 :n 1 momentin mukaan ennen yhteistoimintamenettelyn aloitta-

2 mista työnantajan tulee antaa asianomaisille työntekijöille sekä heidän edustajilleen yhteistoimintamenettelyssä käsiteltävän asian käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot siten, että he voivat riittävästi perehtyä ja valmistautua käsiteltävään asiaan. Yt-lain 7 :n mukaan, jos työnantaja harkitsee 4 :n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettua toimenpidettä, työnantajan on annettava kirjallinen neuvotteluesitys yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämiseksi viimeistään viisi päivää ennen neuvottelujen aloittamista. Harkitessaan vähintään kymmenen työntekijän irtisanomista, lomauttamista yli 90 päiväksi tai osa-aikaistamista, työnantajan on annettava näiden työntekijöiden edustajille kirjallisesti käytettävissä olevat tiedot: 1) aiottujen toimenpiteiden perusteista; 2) alustava arvio irtisanomisten, lomauttamisten tai osa-aikaistamisten määrästä, 3) selvitys periaatteista, joiden mukaan irtisanomisen, lomauttamisen tai osa-aikaistamisen kohteeksi joutuvat työntekijät määräytyvät; sekä 4) arvio ajasta, jonka kuluessa irtisanomiset, lomauttamiset ja osa-aikaistamiset tehdään. Yt-lain 8 :n mukaan työnantajan esittäessä käsiteltäväksi yhteistoimintaneuvotteluissa toimenpiteitä, jotka voivat johtaa työntekijän irtisanomiseen, lomauttamiseen tai osa-aikaistamisen, on 7 :n 1 momentissa tarkoitettu neuvotteluesitys tai siitä ilmenevät tiedot toimitettava kirjallisesti myös työvoimatoimistolle viimeistään yhteistoimintaneuvottelujen alkaessa, jollei näitä tietoja ole toimitettu sille aikaisemmin muussa yhteydessä. Yt-lain 9 :n mukaan tehtyään neuvotteluesityksen tarkoituksenaan irtisanoa vähintään kymmenen työntekijää taloudellisin tai tuotannollisin perustein työnantajan on yhteistoimintaneuvottelujen alussa annettava henkilöstön edustajille esitys työllistymistä edistäväksi toimintasuunnitelmaksi. Toimintasuunnitelmaa valmistellessaan työnantajan on viipymättä selvitettävä yhdessä työvoimaviranomaisten kanssa työllistymistä tukevat julkiset työvoimapalvelut. Toimintasuunnitelmasta, jota laadittaessa on otettava huomioon, mitä työvoiman vähentämisestä on säädetty tai työ- taikka virkaehtosopimuksin sovittu, tulee käydä ilmi yhteistoimintaneuvottelujen suunniteltu aikataulu, neuvotteluissa noudatettavat menettelytavat ja suunnitellut irtisanomisaikana noudatettavat toimintaperiaatteet julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa (916/2012) tarkoitettuja palveluja käytettäessä sekä työnhaun ja koulutuksen edistämisessä. Yt-lain 13 :n mukaan, jos työnantajan harkitsema irtisanominen, osa-aikaistaminen tai 90 päivää pidempi lomauttaminen kohdistuu vähintään kymmeneen työntekijään, työnantajan katsotaan täyttäneen neuvotteluvelvoitteensa, kun neuvotteluja on käyty vähintään kuuden

3 viikon ajanjaksona niiden alkamisesta lukien, ellei yhteistoimintaneuvotteluissa toisin sovita. Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet Työsopimuslain (55/2001) 7 luvun 3 :ssä määrätään taloudellisista ja tuotannollisista irtisanomisperusteista seuraavaa: Työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen, kun tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Työsopimusta ei kuitenkaan saa irtisanoa, jos työntekijä on sijoitettavissa tai koulutettavissa toisiin tehtäviin 4 :ssä säädetyllä tavalla. Perustetta irtisanomiseen ei ole ainakaan silloin, kun 1) työnantaja on joko ennen irtisanomista tai sen jälkeen ottanut uuden työntekijän samankaltaisiin tehtäviin, vaikka hänen toimintaedellytyksensä eivät ole vastaavana aikana muuttuneet; tai 2) töiden uudelleenjärjestelystä ei ole aiheutunut työn tosiasiallista vähentymistä." Kunnallisesta viranhaltijasta säädetyn lain (304/2003) 8 luvun 37 :ssä määrätään taloudellisista ja tuotannollisista irtisanomisperusteista seuraavaa: Virkasuhde voidaan irtisanoa, kun viranhaltijan tehtävät ovat vähentyneet olennaisesti ja pysyvästi taloudellisista syistä, työnantajan tai asianomaisen yksikön tehtävien uudelleen järjestelyn vuoksi taikka muista niihin verrattavista syistä. Irtisanominen edellyttää lisäksi, ettei viranhaltijaa voida ammattitaitoonsa ja kykyynsä nähden kohtuudella sijoittaa toiseen virkasuhteeseen tai ottaa sellaiseen työsuhteeseen, jonka tehtävät eivät olennaisesti poikkea viranhaltijan tehtävistä, tai kouluttaa uusiin tehtäviin. Edellä 1 momentissa tarkoitettua perustetta irtisanomiseen ei katsota olevan ainakaan silloin, kun: 1) irtisanomista on edeltänyt tai seurannut uuden henkilön ottaminen samankaltaisiin tehtäviin eikä työnantajan toimintaedellytyksissä ole vastaavana aikana tapahtunut muutoksia; tai 2) irtisanomisen syyksi ilmoitetut tehtävien uudelleenjärjestelyt eivät tosiasiallisesti vähennä työnantajalla tarjolla olevia tehtäviä tai muuta tehtävien laatua. Taloudellisista ja tuotannollisista syistä tapahtuviin irtisanomisiin liittyy ns. takaisinottovelvollisuus, mikäli yhdeksän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä tarvitaan työntekijöitä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä on tehnyt (TSL 6 luku 6 ) tai viranhaltijan irtisanomisajan päättymisestä viranhaltijaa tehtäviltään samankaltaiseen toistaiseksi voimassa olevaan tai yli kuusi kuukautta kestävään virkasuhteeseen (KVhL 8 luku 46 ). Aiottujen toimenpiteiden taloudelliset perusteet

4 Talouden näkymät ovat Kouvolan kaupungin osalta erittäin vaikeat. Tuloperusteiden eli verotulojen ja valtionosuuksien kehittyminen ei ole riittävä rahoittamaan nykyistä palvelurakennetta ja henkilöstömäärää. Tulojen heikko kehittyminen johtuu väestön muutoksesta ja metsäteollisuuden rakennemuutoksen aiheuttamista suorista ja välillisistä työpaikkamenetyksistä. Kouvolan kaupungin työpaikkamenetykset vuodesta 2004 vuoteen 2012 ovat olleet noin työpaikkaa. Kouvolan työttömyysaste on valtakunnallista keskitasoa heikompi ja se on noussut vuoden 2008 noin 9,4 prosentista vuoden 2013 noin 12,9 prosenttiin. Negatiivisen työpaikkakehityksen takia työmarkkinoille tulevan nuoren aktiiviväestön poismuutto on lisääntynyt. Väestötappio on ollut vuodesta 2005 lähtien noin 375 henkilöä/vuosi. Kaupungin palveluja käyttävien asukkaiden määrä on laskenut ja asukasmäärän mukaan maksettavat valtionosuudet ovat vähentyneet. Tällä hallituskaudella toteutetut ja tiedossa olevat valtionosuusleikkaukset heikentävät edelleen kaupungin mahdollisuuksia ylläpitää nykyisen tasoisia palveluita. Samanaikaisesti valtion kunnille säätämät uudet velvoitteet lisääntyvät ja väestön ikärakenteen vanhenemisesta johtuvat sosiaali- ja terveystoimen menopaineet kasvavat. Vuosien 2012 ja 2013 hallituksen kehysriihien päätösten vaikutukset Kouvolan kaupungille merkitsevät kumulatiivisesti vuonna 2017 noin kahden kunnallisveroprosentin tuottomenetyksiä. Leikkausten kumulatiivinen vuosivaikutus kaupungille jo vuonna 2015 on yli 21 miljoonaa euroa. Alla olevassa taulukossa on kuvattu kevään 2013 kehysriihen vaikutuksia Kouvolan kaupungille. Kuntaliiton kaikkia kuntia koskevan arvion mukaan Arvio vaikutuksista Kouvolalle Kehysriihen muutosten vaikutukset kuntatalouden näkökulmasta (milj. ): Työmarkkinatuen rahoitus ja aktivointi kunnille ,50-2,50-2,50 Valtionosuuksien leikkaus -3,90-2,90-3,50-4,30 Kiinteistöveron kehittäminen 1,80 1,80 2,20 2,20 Jäteveron tuotto kunnille (lisätään valtionosuuksiin) 1,15 1,15 1,15 1,15 Ansiotuloverotuksen muutokset -1,31-1,31-1,31-1,31 Yhteisöverotuksen muutokset -0,70-0,20-0,50-0,62 Nettovaikutus kunnille milj. euroa -2,96-3,96-4,46-5,38 Kuntien edellytykset hoitaa nykyisiä tehtäviään on oleellisesti ja pysyväisluonteisesti heikentynyt. Kyse ei siis ole vain normaalista suhdannevaihtelusta. Kouvolan kunnallisveroprosentti on Suomen kymmenen suurimman kaupungin korkeimpia. Kunnallisveroprosenttia on nostettu vuoden 2011 alusta, kiinteistöveroprosentteja on nostettu viimeksi vuonna Kiinteistöveroprosentit ovat lähes ylärajoilla tällä hetkellä. Veronkorotuksista huolimatta kaupungin verotulojen kehitys on työpaikkamenetyksistä

5 sekä valtion verovähennysten lisäyksistä johtuen ollut heikkoa. Silti kaupungin maksama verotulojen tasaus on kasvanut vuoden 2009 noin 1,8 miljoonasta eurosta vuoden 2013 yhteensä 2,6 miljoonaan euroon ja sen ennakoidaan kasvavan edelleen. Kouvolan kaupungin maksu- ja myyntitulot on tähän saakka pidetty keskimääräistä alhaisemmalla tasolla, kun verrataan Kouvolaa vastaavan kokoisiin kaupunkeihin. Kouvolassa on vuoden 2009 kuntaliitoksen jälkeen toteutettu merkittäviä rakenteellisia uudistuksia. Kaupungin hallintoa ja tukipalveluja on tehostettu. Konsernirakennetta on tiivistetty sekä energia-, asunto- ja elinkeinoyhtiöitä fuusioitu. Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota toteutetaan hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti. Perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen toimipisteitä vähennetään ja toimintaa tehostetaan. Rakennejärjestelyistä syntyvät taloudelliset hyödyt toteutuvat kuitenkin viiveellä. Tästä syystä rakenteellisia uudistuksia tulee nopeuttaa kaupungin kantokykyä vastaavalle tasolle. Kaupungin tilikauden tulos oli vuonna 2012 yhteensä -19 milj. euroa. Ylitystä alkuperäiseen talousarvioon nähden kertyi 17,3 milj. euroa. Kattamatonta alijäämää tilikauden jälkeen on yhteensä 8,5 milj. euroa. Kaupunginhallitus päätti kaupungin henkilöstön lomauttamisesta vuonna Lomautusten perusteena ovat olleet taloudelliset syyt ja pakottava kustannusten vähentämistarve. Henkilöstömenoille asetettiin vuosille kaiken kaikkiaan noin 14 milj. euron säästötavoite ja toteutettavilla lomautuksilla tavoitellaan noin 7 milj. euron säästöjä. Lomautus on aina väliaikainen toimenpide, kun toimintaa on sopeutettava taloudelliseen tilanteeseen. Sitä ei ole kuitenkaan järkevää käyttää vuodesta toiseen henkilöstömenojen säästökeinona. Kuntajakolain 29 :n mukainen taloudellisia ja tuotannollisia perusteita koskeva irtisanomissuoja, joka on voimassa viisi vuotta kuntajaon muutoksesta, on päättymässä nyt kuluvan vuoden lopussa. Valmisteleviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä jo tämän vuoden puolella, mutta päätöksiä virka- tai työsuhteiden irtisanomisesta ei voi irtisanomissuojan aikana tehdä. Tämän hetkisen ennusteen mukaan henkilöstömenot ovat toteutumassa talousarvion mukaisina. Vuoden 2013 tilikauden tulos näyttäisi kuitenkin muodostuvan yli 10 milj. euroa negatiiviseksi lomautuksista huolimatta. Tästä johtuen kaupunki on kipeiden ratkaisujen edessä. Veroprosentin korottaminen ei ole kaupungin kilpailukyvyn näkökulmasta mahdollista. Rakenteellisia uudistuksia tuleekin nopeuttaa. Palvelut ja henkilöstömenot tulee sopeuttaa alentuneelle tulotasolle. Kunnan talouden tasapainottamista koskeva keskeinen säännös sisältyy Kuntalain 65 :n 3 momenttiin. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, ta-

6 loussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Myös kaupungin tilintarkastaja on tilintarkastuskertomuksessaan vuodelta 2012 huomauttanut, että kaupungilla on kuntalain mukainen alijäämien kattamisvelvoite ja taloussuunnitelma on Kuntalain 65 :n vastainen, koska talouden tasapinottamissuunnitelmaa ei ole esitetty. Talousarvion 2014 laadintaohjeessa toimialoja on kehotettu laatimaan erillinen toimenpideohjelma talouden tasapainottamiseksi. Tasapainottamistarve on noin 20 miljoonaa euroa, jotta edes positiivisen tuloksen tekeminen olisi mahdollista. Pitkällä aikavälillä tasapainottamistarve on vieläkin suurempi, jotta kaupunki pystyy kehittämään elinvoimaansa sekä vastaamaan tarvittavista investoinneista. Talouden tasapainottaminen edellyttää pysyviä ja rakenteellisia muutoksia kaupungin organisaatiossa, palveluissa ja palveluverkossa. Alustava arvio henkilöstövähennysten määrästä, niiden määräytymisen periaatteista sekä suunniteltujen toimenpiteiden aikataulusta Henkilöstön vähentämistavoitteeksi on asetettu kaupunginhallituksen päätöksessä yhteensä 600 henkilöä vuoden 2013 alun tilanteesta vuoden 2014 loppuun mennessä. Kaupungin organisaatio- ja henkilöstöselvityksiä käsiteltiin yhteistyöryhmässä ja erillisneuvottelussa Tehyn edustajan kanssa , jolloin todettiin, että selvitykset toimivat lähtökohtana ja taustamateriaalina alkavassa yhteistoimintamenettelyssä. Myös kaupunginhallituksen asettama vähennystavoite perustuu näihin henkilöstöselvityksiin. Alustava arvio henkilöstövähennysten kohdentumisesta toimialoittain on seuraava: Konsernipalvelut 21 Hyvinvointipalvelut 442 Kaupunkikehitys 137 Yhteensä 600 Pertecin henkilöstöselvityksessä esitetty näkemys henkilöstövähennysten kohdentamisesta palveluketjuittain on oheismateriaalina nro 2. Henkilöstövähennysten toteuttamisen edellytyksistä eri toimialojen osalta on kerrottu konsultin raportissa. Lyhyt yhteenveto raportissa esitetyistä henkilöstövähennysten edellytyksistä sisältyy edellä mainittuun oheismateriaaliin. Hallinto- ja tukipalvelujen osalta on tarkoituksena vähentää tehtäviä ja

7 tuottaa niitä jatkossa pienemmällä henkilöstömäärällä. Henkilöstövähennykset toteutetaan ensisijaisesti hyödyntämällä eläkepoistumaa mahdollisimman täysimääräisesti ja vähentämällä määräaikaista henkilöstöä. Vähennystavoitetta ei ole kuitenkaan mahdollista saavuttaa pelkästään edellä mainituilla keinoilla vuoden 2014 loppuun mennessä, joten virkaja työsuhteiden irtisanomiset tulevat olemaan myös todennäköisiä. Mahdollisissa irtisanomisissa tulee ottaa huomioon työsopimuslain 7 luvun 3 :ssä ja kunnallisen viranhaltijalain 8 luvun 37 :ssä säädetyt edellytykset taloudellisista ja tuotannollisista syistä tapahtuville irtisanomisille. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) VIII luvun 4 :ssä määrätään työvoiman vähentämisjärjestyksestä (taloudelliset ja tuotannolliset syyt). Määräyksen mukaan taloudellisesta tai tuotannollisesta syystä johtuvan työntekijän irtisanomisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan kunnan/kuntayhtymän toiminnalle tärkeitä työntekijöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä. Jos työntekijät ovat näillä perusteilla samanarvoisia, kiinnitetään huomiota myös työntekijän huoltovelvollisuuden määrään ja palvelussuhteen kestoaikaan. Edellä mainittu KVTES:n määräys ei kuitenkaan koske viranhaltijoita. Raskaana ja perhevapailla olevilla on lain perusteella erityinen irtisanomissuoja samoin kuin luottamusmiehillä ja työsuojeluvaltuutetuilla. Mahdolliset henkilöstövähennykset on tarkoitus toteuttaa mahdollisimman nopeasti, mutta kuitenkin siten, että palvelussuhteet päättyvät viimeistään Alustava esitys työllistymistä edistäväksi toimintasuunnitelmaksi 1) Työnantaja kartoittaa yhteistoimintaneuvottelujen kuluessa työsopimuslain (55/2001) 7 luvun 4 :n sekä viranhaltijalain (304/2003) 8 luvun 37 :n tarkoittamat mahdollisuudet työllistää henkilö Kouvolan kaupungilla. 2) Työnantaja kartoittaa neuvottelujen kuluessa mahdollisuudet järjestää sellaista mahdollisten uusien tehtävien edellyttämää koulutusta, jota voidaan pitää tarkoituksenmukaisena ja kohtuullisena. 3) Työnantaja tekee työsopimuslain 9 luvun 3 a :n sekä viranhaltijalain 8 luvun 37 a :n mukaiset ilmoitukset työvoimatoimistoon henkilöiden uudelleentyöllistymisen edistämiseksi. 4) Työnantaja antaa viranhaltijan/työntekijän suostumuksella ilmoitusten liitteenä työvoimatoimistolle tiedot viranhaltijan/työntekijän koulutuksesta, työtehtävistä ja työkokemuksesta. 5) Työnantaja tiedottaa muutosturvan piirissä oleville viranhaltijoille/työntekijöille heidän oikeudestaan julkisista työvoima- ja yrityspal-

8 velusta annetun lain mukaiseen työllistymissuunnitelmaan ja muutosturvalisään. 6) Työnantaja antaa taloudellisella ja tuotannollisella perusteella irtisanotulle viranhaltijalle ja työntekijälle tämän pyynnöstä työllistymisvapaata irtisanomisaikana yhteensä enintään 5 20 työpäivää riippuen irtisanomisajan pituudesta työsopimuslain 7 luvun 12 :ssä säädetyin edellytyksin. (KVhL 8 luku 37 a ) 7) Työnantaja pyytää työvoimatoimiston edustajan kertomaan yhteistyöryhmälle sekä myöhemmin erillisessä tilaisuudessa henkilöstölle työvoimatoimiston palveluista muutosturva- ja irtisanomistilanteissa. 8) Työnantaja osallistuu tarpeen mukaan muutosturva- ja irtisanomistilanteissa olevien henkilöiden henkilökohtaisten työllistymissuunnitelmien tekoon työvoimatoimiston kanssa. 9) Työnantaja järjestää taloudellisista ja tuotannollisista syistä irtisanottaville viranhaltijoille/työntekijöille uudelleensijoitusvalmennusta. 10) Työnantaja ilmoittaa työterveyshuollolle odotettavissa olevista muutoksista työterveyshuollon tuen takaamiseksi. 11) Työnantaja pyytää tarvittaessa Kevan ja työttömyyskassojen edustajat kertomaan tarvittavista seikoista. 12) Taloudellisista ja tuotannollisista syistä tapahtuneisiin irtisanomisiin liittyy ns. 9 kuukauden takaisinottovelvollisuus työsopimuslain 6 luvun 6 :n ja KVhL 8 luvun 46 :n mukaisesti. Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma on tarkoitus laatia erilliseksi asiakirjaksi. Sitä täydennetään yhteistyöryhmän kokouksissa ja lopullinen suunnitelma valmistuu yhteistoiminnassa yhteistoimintaneuvottelujen aikana. Työnantaja on luonut yhteydet paikallisen TE-toimiston kanssa. Tietoa muutosturvasta ja TE-palveluista on oheismateriaalina nro 3. Hallituksen esitys eduskunnalle (HE 90/2013 vp) laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laiksi on menossa käsittelyyn. Myös muutosturvan osalta joihinkin käsitteisiin on tulossa muutoksia alkaen. Yhteistoimintaneuvottelujen suunniteltu aikataulu Yhteistoimintaneuvottelut alkavat Yhteistoimintaneuvottelut päättyvät aikaisintaan kuuden (6) viikon kuluttua neuvottelujen alkamisesta lukien. Neuvotteluissa toteutettavat menettelytavat Yhteistoimintaneuvotteluissa toteutetaan yt-laissa edellytettyjä menettelytapoja. Neuvottelun kohteena olevia asioita käsitellään kaupungin yhteistyöryhmässä, joka on yt-lain 14 :n mukainen toimielin.

9 Yhteistoimintaneuvotteluissa käsitellään henkilöstövähennysten ja mahdollisten irtisanomisten kohdentumista sekä vaihtoehtoja työvoiman vähentämisen kohteena olevan henkilöstöpiirin rajoittamiseksi ja toimenpiteitä, joilla vähennetään henkilöstölle aiheutuvia seurauksia. Neuvottelun kohteena ovat kaikki henkilöstön vähentämistoimia korvaavat tai supistavat vaihtoehdot, jotka voivat liittyä esimerkiksi työ- ja työaikajärjestelyihin tai erilaisiin henkilöstöetuuksiin. Viestintään kiinnitetään erityistä huomiota yhteistoimintamenettelyn ja muutosprosessin aikana. Tiedottamisen osalta on laadittu erillinen viestintäsuunnitelma, jota päivitetään jatkuvasti. Viestintäsuunnitelma on oheismateriaalina nro 4. Yhteistyöryhmän kokouksessa henkilöstöjärjestöjen edustajien tulisi ottaa kantaa siihen, voiko harkinnanvaraisella palkkatuella työllistäminen jatkua Kouvolan kaupungilla normaalisti vielä sinä aikana, jolloin yhteistoimintaneuvotteluja käydään. Lisätietoja: Henkilöstöjohtaja Päivi Karhu, puh , paivi.karhu(a)kouvola.fi ja kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki, puh , lauri.lamminmaki(a)kouvola.fi ja talous- ja rahoitusjohtaja Tuukka Forsell, puh , tuukka.forsell(a)kouvola.fi. Henkilöstöjohtajan ehdotus: Todetaan henkilöstövähennyksiä koskevan yhteistoimintamenettelyn alkaminen ja siihen liittyvät muodollisuudet. Käsitellään henkilöstövähennysten perusteita, vaikutuksia ja vaihtoehtoja. Käsitellään alustavaa esitystä työllistymistä edistäväksi toimintasuunnitelmaksi. Merkitään muutosprosessia koskeva viestintäsuunnitelma tiedoksi ja tarkennetaan sitä tarvittaessa. Asian käsittely: Henkilöstöjohtaja totesi, että neuvotteluesitys on toimitettu yhteistyöryhmälle ja ilmoitus TE-toimistolle yhteistoimintamenettelyn alkamisesta on tehty Todettiin, että asian käsittelyyn liittyviä muodollisuuksia on noudatettu eikä yhteistoimintamenettelyn aloittamiselle ole estettä. Kuultiin talous- ja rahoitusjohtajan selostus aiottujen toimenpiteiden taloudellisista perusteista. Vuoden 2014 talousarvioesitys on noin 5 milj. euroa alijäämäinen, vaikka se sisältää jo toimialojen säästötoimenpiteitä.

10 Kaupunginjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen edellyttämä 20 milj. euron säästötavoite on niin suuri, että sen saavuttamiseksi on oltava kaikki keinot käytettävissä. Toimialajohtajat selostivat alustavasti vuoden 2014 toimialojen talousarvioehdotukseen sisältyviä henkilöstöön vaikuttavia toimenpiteitä. Asiaa käsitellään yksityiskohtaisemmin seuraavassa kokouksessa. Henkilöstöjohtaja esitteli alustavaa luonnosta työllistymistä edistäväksi toimintasuunnitelmaksi. Lopullinen suunnitelma valmistuu yhteistoiminnassa yhteistoimintamenettelyn aikana. Sovittiin yt-neuvottelujen alustavasta aikataulusta. Sovittiin, että yhteistyöryhmän kokoukseen kutsutaan muutosturva-asiantuntija TE-toimistosta. Henkilöstöjohtaja totesi, että neuvottelujen kohteena tulevat olemaan kaikki henkilöstön vähentämistä korvaavat tai supistavat vaihtoehdot, jotka voivat liittyä esimerkiksi työ- ja työaikajärjestelyihin sekä erilaisiin henkilöstöetuihin. Seuraavaan kokoukseen toimitetaan selvitys eläke- ja muusta poistumasta sekä toimialojen talousarvioehdotukseen sisältyvät henkilöstöön vaikuttavat toimenpiteet. Lisäksi vaihtoehtoisten säästökeinojen käsittelyä varten toimitetaan tietoja henkilöstöetujen kustannuksista. Käsiteltiin muutosprosessia koskeva viestintäsuunnitelma. Todettiin, että myös henkilöstön edustajilla on rooli viestinnässä. Keskusteltiin harkinnanvaraisesta palkkatuella työllistämisestä yt-neuvottelujen aikana. Henkilöstön edustajat totesivat, että palkkatuella voi työllistää vuoden 2013 loppuun asti niillä reunaehdoilla, joilla palkkatuella työllistämistä on toteutettu vuonna 2013 käynnissä olevien lomautusten aikana. Yhteistyöryhmän päätös: Todettiin henkilöstövähennyksiä koskevan yhteistoimintamenettelyn alkaminen. Käsiteltiin henkilöstövähennysten perusteita, vaikutuksia ja vaihtoehtoja. Todettiin, että osapuolilla ei ole eriäviä näkemyksiä kaupungin talouden tasapainottamistarpeiden osalta. Käsiteltiin alustavaa esitystä työllistymistä edistäväksi toimintasuunnitelmaksi. Suunnitelman valmistelua jatketaan erillisenä asiakirjana siten, että lopullinen suunnitelma valmistuu yhteistoiminnassa yhteistoimintamenettelyn aikana.

11 Merkittiin muutosprosessia koskeva viestintäsuunnitelma tiedoksi ja sovittiin, miten yt-menettelyn etenemisestä viestitään henkilöstölle. Todettiin, että harkinnanvaraista palkkatuella työllistämistä voi jatkaa vuoden 2013 loppuun asti niillä reunaehdoilla, joilla sitä on toteutettu vuonna 2013 käynnissä olevien lomautusten aikana. Asian käsittelyä jatketaan seuraavassa kokouksessa. Seuraavat kokoukset pidetään keskiviikkona klo 8.00, torstaina klo 13.00, maanantaina klo 9.00 ja keskiviikkona klo Aikuisväestön palvelujen johtaja poistui kokouksesta klo tämän asian käsittelyn aikana. Ytr Toimialat ovat selvittäneet omalta osaltaan eläke- ja muun poistuman hyödyntämistä. Selvityksessä ovat mukana kuluvana vuonna toteutuneet vähennykset sekä vuosien henkilöstösuunnitelmiin liittyneet vähennykset. Vähennykset on laskettu henkilötyövuosina ja vuositason palkkauskustannuksina (sosiaalikustannuksineen). Yhteenveto selvityksistä toimialoittain ja ammattiryhmittäin on oheismateriaalina nro 5. Lisäksi toimialojen talousarvioehdotukseen sisältyy toimenpiteitä, jotka vaikuttavat henkilöstöön ja henkilöstömäärään. Yhteenveto näiden toimenpiteiden vaikutuksista on oheismateriaalina nro 6. Vaihtoehtoisten säästökeinojen käsittelyä varten on kerätty tietoja henkilöstöetuuksien kustannuksista. Yhteenveto henkilöstöetuuksien kustannuksista on oheismateriaalina nro 7. Edellisessä yhteistyöryhmän kokouksessa käsiteltiin alustavaa luonnosta työllistymistä edistäväksi toimintasuunnitelmaksi. Lopullinen suunnitelma valmistuu yhteistoiminnassa yhteistoimintamenettelyn aikana. Tämänhetkinen luonnos toimintasuunnitelmasta on oheismateriaalina nro 8. TE-toimiston muutosturva-asiantuntija on tulossa seuraavaan yhteistyöryhmän kokoukseen kertomaan muutosturvasta ja TE-toimiston palveluista.

12 Lisätietoja: Henkilöstöjohtaja Päivi Karhu, puh , paivi.karhu(a)kouvola.fi. Henkilöstöjohtajan ehdotus: Jatketaan henkilöstövähennyksiä koskevaa yhteistoimintamenettelyä käsittelemällä vaikutuksia ja vaihtoehtoja. Käsitellään luonnosta työllistymistä edistäväksi toimintasuunnitelmaksi. Asian käsittely: Henkilöstöjohtaja esitteli luonnoksen työllistymistä edistäväksi toimintasuunnitelmaksi. Todettiin, että henkilöstövähennyksiä koskevan yhteistoimintamenettelyn tavoitteena on 20 milj. euron säästö. Tässä vaiheessa yt-neuvotteluja käydään nykyisen palvelurakenteen ja -verkon pohjalta (ns. I vaihe). Lisäksi sovittiin, että ns. I vaiheen yt-neuvottelut jatkuvat vuodenvaihteen yli. Sovittiin aiemmin sovittujen kokousten lisäksi kokouspäiväksi Henkilöstöjohtaja esitteli eläke- ja muun poistuman hyödyntämistä vuosina toimialoittain ja ammattiryhmittäin sekä toimialojen talousarvioon sisältyviä toimenpiteitä, jotka vaikuttavat henkilöstöön ja henkilöstömäärään. Lisäksi hän esitteli tähän mennessä laaditun yhteenvedon henkilöstöetuuksien kustannuksista, jota täydennetään vielä. Henkilöstön edustajat totesivat, että henkilöstöetuuksiin ei olla valmiita puuttumaan, jollei ole ihan pakko. Todettiin, että tavoitteena on hakea pitkäkestoisia ratkaisuja. Myös päätöksentekijöiltä toivotaan asiaan vaikuttavia ratkaisuja. Yhteistyöryhmän päätös: Jatkettiin henkilöstövähennyksiä koskevaa yhteistoimintamenettelyä käsittelemällä vaikutuksia ja vaihtoehtoja. Ytr TE-toimiston muutosturva-asiantuntija Marjukka Matikka tulee yhteistyöryhmän kokouksen alkuun kertomaan yhteistyöryhmälle muutosturvasta ja TE-toimiston palveluista. Muutosturva-asiantuntijan esitys on

13 oheismateriaalina nro 2. Tämänhetkinen luonnos työllistymistä edistäväksi toimintasuunnitelmaksi on oheismateriaalina nro 3. Toimialat ovat kartoittaneet organisaatiomuutoksiin liittyviä ja muita mahdollisia henkilöstövähennyksiä. Näitä alustavia suunnitelmia on avattu oheismateriaalissa nro 4. Lisätietoja: Henkilöstöjohtaja Päivi Karhu, puh , paivi.karhu(a)kouvola.fi. Henkilöstöjohtajan ehdotus: Merkitään tiedoksi muutosturva-asiantuntijan kokouksen alussa pitämä esitys TE-toimiston palveluista. Jatketaan henkilöstövähennyksiä koskevaa yhteistoimintamenettelyä käsittelemällä vaikutuksia ja vaihtoehtoja. Käsitellään luonnosta työllistymistä edistäväksi toimintasuunnitelmaksi. Asian käsittely: Toimialajohtajat esittelivät organisaatiomuutoksiin liittyviä ja muita mahdollisia henkilöstövähennyksiä, jotka ovat mahdollisia hallinnon tiivistämisen ja toimintojen keskittämisen kautta. Todettiin, että seuraavaan kokoukseen toimitetaan tietoja mahdollisista henkilöstövähennyksillä saavutettavista säästöistä. Todettiin, että eläköitymistä ja muita mahdollisia yksilöllisiä ratkaisuja koskevat asiat tulee käsitellä omana kokonaisuutenaan. Käsiteltiin luonnosta työllistymistä edistäväksi toimintasuunnitelmaksi, jonka valmistelua jatketaan yhteistoimintamenettelyn aikana. Käytiin läpi yt-neuvottelua koskeva henkilöstötiedote. Yhteistyöryhmän päätös: Merkittiin tiedoksi muutosturva-asiantuntijan yhteistyöryhmän kokouksen alussa pitämä esitys muutosturvasta ja TE-toimiston palveluista. Jatkettiin henkilöstövähennyksiä koskevaa yhteistoimintamenettelyä käsittelemällä vaikutuksia ja vaihtoehtoja.

14 Talous- ja rahoitusjohtaja poistui kokouksesta klo tämän asian käsittelyn aikana. Hänen tilalleen pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Annikki Niiranen. Ytr Kaupunginhallitus käsittelee palveluorganisaation uudistamista, jonka jälkeen asia menee kaupunginvaltuuston käsittelyyn Näillä päätöksillä on vaikutusta henkilöstövähennyksiin ja näitä vaikutuksia on tarkasteltu jo aiemmin. Samassa kaupunginvaltuuston kokouksessa käsitellään myös vuoden 2014 talousarviota, jonka jälkeen selviää, toteutuvatko talousarvioehdotuksiin sisältyvät henkilöstövähennykset. Nämä vaikutukset tarkastellaan uudestaan seuraavassa yhteistyöryhmän kokouksessa Arvio tämänhetkisten suunnitelmien kustannuksista on oheismateriaalina nro 2. Vaihtoehtoisten säästökeinojen käsittelyä varten kerättyjä tietoja on päivitetty työaikajärjestelmien sekä työterveyshuoltopalveluihin suunnitellun rajauksen osalta. Yhteenveto on oheismateriaalina nro 3. Tämänhetkinen luonnos työllistymistä edistäväksi toimintasuunnitelmaksi on oheismateriaalina nro 4. Lisätietoja: Henkilöstöjohtaja Päivi Karhu, puh , paivi.karhu(a)kouvola.fi. Henkilöstöjohtajan ehdotus: Jatketaan henkilöstönvähennyksiä koskevaa yhteistoimintamenettelyä käsittelemällä vaikutuksia ja vaihtoehtoja. Käsitellään luonnosta työllistymistä edistäväksi toimintasuunnitelmaksi. Asian käsittely: Henkilöstöjohtaja esitteli eläkepoistuman hyödyntämisen ja määräaikaisen henkilöstön vähentämisen avulla saavutettavia mahdollisia henkilöstömenosäästöjä. Vuoden 2014 talousarvioehdotus sisältää myös useita henkilöstöön ja henkilöstömäärään vaikuttavia esityksiä. Kaupunginvaltuusto päättää talousarviosta , jolloin selviää, toteutuvatko talousarvioehdotuksiin sisältyvät säästötoimenpiteet. Kouvolan kaupungin säästötoimenpiteet vuonna 2013 ovat vaikuttaneet

15 positiivisesti kaupungin talouteen ja vuoden 2013 tilinpäätösennusteeseen. Henkilöstön edustajat kysyivät, onko tällä vaikutusta myös nyt käytävään yhteistoimintamenettelyyn. Lisäksi henkilöstön edustajat halusivat selvennystä tavoitteeseen sen osalta, onko kyse 600 henkilön vähennyksestä vai 20 miljoonan euron säästöistä. Todettiin, että henkilöstömenojen vähennykseen vuonna 2013 vaikuttaa mm. lomautukset, talkoovapaat, eläkepoistuman hyödyntäminen, määräaikaisten väheneminen ja lomapalkkavelan muutos suhteessa edelliseen vuoteen. Kaupunginjohtaja totesi, että kyseessä on pääosin lomautuksista ja talkoovapaista johtuva kertaluonteinen säästö, jolla ei ole vaikutusta yhteistoimintamenettelyn perusteisiin ja talouden tasapainottamisvaatimuksiin. Lisäksi hän totesi, että ensisijainen tavoite on talouden tasapainottaminen ja siten 20 miljoonan euron säästö. Henkilöstön edustajat ottivat esille kysymyksen siitä, miten voidaan vähentää henkilöstöä, mikäli esityksiä toiminnallisista muutoksista ei hyväksytä. Todettiin, että henkilöstön vähentämistavoitteiden tai talouden tasapainottamistavoitteen saavuttaminen edellyttää rakenteellisia muutoksia. Käytiin keskustelua vaihtoehtoisista säästökeinoista, joihin palataan seuraavassa kokouksessa. Henkilöstöeduista olisi mahdollista luopua myös määräajaksi. Henkilöstön edustajat totesivat, että tavoitteena on hakea pysyviä ratkaisuja. Käsiteltiin luonnosta työllistymistä edistäväksi toimintasuunnitelmaksi, jonka valmistelua jatketaan yhteistoimintamenettelyn aikana. Yhteistyöryhmän päätös: Jatkettiin henkilöstövähennyksiä koskevaa yhteistoimintamenettelyä käsittelemällä vaikutuksia ja vaihtoehtoja. Ytr Kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden palveluorganisaation alkaen. Samassa kaupunginvaltuuston kokouksessa hyväksyttiin myös vuoden 2014 talousarvio, jonka seurauksena talousarvioon liittyviin henkilöstövähennyksiin on tullut muutoksia. Yhteenveto kaupunginvaltuuston hyväksymän vuoden 2014 talousarvioon sisältyvien henkilöstöön ja henkilöstömäärään vaikuttavien toimenpiteiden vaikutuksista on

16 oheismateriaalina nro 1. Toimialojen selvitystä eläke- ja muun poistuman hyödyntämisestä vuosina on myös avattu hieman yksityiskohtaisemmalle tasolle. Yhteenveto on oheismateriaalina nro 2. Arvio tämänhetkisten henkilöstövähennyksiä koskevien suunnitelmien kustannusvaikutuksista on oheismateriaalina nro 3. Vaihtoehtoisten säästökeinojen käsittelyä sovittiin jatkettavan yhteistyöryhmän kokouksessa , jolloin henkilöstöjärjestöt ottavat niihin kantaa. Tarkistettu yhteenveto on oheismateriaalina nro 4. Tämänhetkinen luonnos työllistymistä edistäväksi toimintasuunnitelmaksi on oheismateriaalina nro 5. Henkilöstömäärän kehitystä vuoden 2013 osalta selostetaan yhteistyöryhmän kokouksessa. Tietoja irtisanomisen vaikutuksesta eläketurvaan sekä oikeudesta työttömyysturvan lisäpäiviin on oheismateriaalina nro 6. Kouvolan kaupungin eläkeasiamies, palvelussuhdesihteeri Aila Nikander selostaa asiaa yksityiskohtaisemmin kokouksessa. Yt-neuvottelujen käynnistyessä yhteistyöryhmässä keskusteltiin harkinnanvaraisesta palkkatuella työllistämisestä yt-neuvottelujen aikana. Tuolloin todettiin, että palkkatuella voi työllistää vuoden 2013 loppuun asti niillä reunaehdoilla, joilla palkkatuella työllistämistä on toteutettu vuonna 2013 käynnissä olevien lomautusten aikana. TE-toimisto on kysynyt kaupungin kantaa palkkatuella työllistämiseen vuoden 2014 aikana, koska heille on jo tullut valmisteluun työllistämistoimia, jotka alkaisivat ensi vuoden puolella.työmarkkinatuki on uudistumassa vuoden 2015 alusta, joten palkkatuella työllistämisellä vuoden 2014 aikana on vaikutusta myös työmarkkinatuen kuntaosuuteen. Asiaa koskeva selvitys on oheismateriaalina nro 7.

17 Lisätietoja: Henkilöstöjohtaja Päivi Karhu, puh , paivi.karhu(a)kouvola.fi. Henkilöstöjohtajan ehdotus: Jatketaan henkilöstönvähennyksiä koskevaa yhteistoimintamenettelyä käsittelemällä vaikutuksia ja vaihtoehtoja. Käsitellään luonnosta työllistymistä edistäväksi toimintasuunnitelmaksi. Keskustellaan palkkatuella työllistämisestä vuonna Asian käsittely: Henkilöstöjohtaja selosti oheismateriaaleina olevia yhteenvetoja vuoden 2014 talousarvioon sisältyvien henkilöstöön ja henkilöstömäärään vaikuttavien toimenpiteiden vaikutuksista sekä eläke- ja muun poistuman hyödyntämistä vuosina Lisäksi tarkasteltiin arviota tämänhetkisten henkilöstövähennyksiä koskevien suunnitelmien kustannusvaikutuksista ja henkilöstömäärän kehitystä vuoden 2013 aikana. Todettiin, että seuraavaan kokoukseen toimitetaan tarkempi selvitys eläke- ja muun poistuman hyödyntämisestä. Tällöin nähdään myös vuoden 2013 tosiasiallinen toteuma. Vuoden 2014 talousarvioehdotukseen sisältyi useita henkilöstöön ja henkilöstömäärään vaikuttavia esityksiä. Kaupunginvaltuusto päätti talousarviosta , jonka jälkeen on varmistunut näiden säästöjen toteutuminen. Tätä kautta saavutettavat säästöt vähenivät selvästi aiemmin suunnitelluista. Käytiin keskustelua vaihtoehtoisista keinoista henkilöstömenojen säästämiseksi, jotka voivat liittyä esimerkiksi työ- ja työaikajärjestelyihin tai erilaisiin henkilöstöetuuksiin. Henkilöstöjärjestöt eivät halua luopua kutsurahasta, vaan he pitävät käytäntöä hyvänä. Työnantajan edustajat esittivät lomarahojen leikkaamista 50 %:lla, jolloin saataisiin henkilöstömenojen säästöjä vuodelle 2014 ja lisää henkilöstömenojen sopeuttamisaikaa. Henkilöstöjärjestöjen edustajat totesivat, että heillä ei ole halua eikä myöskään valtuuksia sopia lomarahojen leikkaamisesta. Uimahallin käytön osalta henkilöstön edustajat esittivät, että sisäisestä laskutuksesta luovutaan, koska sisäinen laskutus aiheuttaa vain turhia kustannuksia. Työaikajärjestelmien osalta muodollisen jaksotyön muutosta yleistyö-

18 ajaksi koskeva valmistelu on jo menossa eteenpäin. JHL:n ja KTN:n edustajat eivät kannata paikallisen tuntipalkkaisten työaikajärjestelyjä koskevan sopimuksen purkamista. He pitävät nykyistä työaikajärjestelyä toimivana. Henkilöstön edustajilla ei ollut eriävää näkemystä työnantajan suunnittelemasta työterveyshuoltopalvelujen muutoksesta siten, että ennaltaehkäisevät työterveyspalvelut tarjotaan kaikille työntekijöille ja sairaanhoitopalvelut rajataan jatkossa koskemaan vain aktiivisessa palvelussuhteessa olevia. Kustannusvaikutuksia asian osalta ei ole laskettu, mutta työterveyshuollon toiminnan painopiste siirtyy enemmän ennalta ehkäiseviin palveluihin. Muiden henkilöstöetujen osalta henkilöstön edustajat totesivat kannanottonaan, että ne ovat työnantajat yksipuolisesti päätettäviä asioita. Keskusteltiin talkoovapaakäytännöstä. Henkilöstöjohtaja totesi, että talkoovapaa koskee aiempien päätösten perusteella vielä vuotta 2014, mutta sen jälkeen, kun henkilöstömäärää on sopeutettu, ei ole enää tarkoituksenmukaista antaa palkatonta vapaata tavanomaista edullisemmin ehdoin. Tämänhetkiseen luonnokseen työllistymistä edistäväksi toimintasuunnitelmaksi ei tehty muutoksia. Henkilöstöjohtaja selosti henkilöstömäärän kehitystä. Esitys jaettiin yhteistyöryhmän jäsenille. Marraskuun loppuun mennessä vakinainen henkilöstö on vähentynyt vuoden 2013 alusta runsaalla 70:llä. Myös määräaikainen henkilöstö on vähentynyt selvästi kuluneen vuoden aikana. Kouvolan kaupungin eläkeasiamies, palvelussuhdesihteeri Aila Nikander selosti kokouksessa eläketurvaa ja oikeutta työttömyysturvan lisäpäiviin irtisanomistilanteissa. Yleispätevää ohjetta eläketurvan suhteen ei voi antaa, sillä eläke on aina henkilökohtainen asia, johon vaikuttavat monet eri tekijät. Sovittiin, että koska eläkepoistuman hyödyntäminen on merkittävä henkilöstömenojen säästökeino tämänhetkisissä yt-neuvotteluissa, työnantaja kartoittaa eläkeiän täyttävän henkilöstön eläkkeelle siirtymissuunnitelmat. Yhteistyöryhmän seuraavassa kokouksessa käsitellään etenemismallia. Lisäksi keskusteltiin työmarkkinatuen uudistuksesta ja harkinnanvaraisesta palkkatuella työllistämisestä. Todettiin, että työllistämistä voidaan jatkaa toistaiseksi, kunhan ei työllistetä sellaisiin tehtäviin, joissa korvattaisiin kaupungin vakinaista työvoimaa, joka siirtyy eläkkeelle tai poistuu muutoin palveluksesta. Palkkatuella työllistäminen ei koske enää jatkossa pelkästään nuorisotakuun piiriin kuuluvia. Henkilöstöjärjestöt korostivat, että he haluavat tukea nuorisotakuun toteutumista. Sovittiin, että

19 työllistämisen periaatteet käsitellään yhteistyöryhmässä alkuvuonna. Henkilöstöjohtaja kysyi henkilöstön edustajien kantaa kesätyöntekijöiden (koululaiset) palkkaamiseen kesällä Sovittiin, että henkilöstön edustajat ilmoittavat kantansa kesätyöntekijöihin seuraavassa kokouksessa Yhteistyöryhmän päätös: Jatkettiin henkilöstönvähennyksiä koskevaa yhteistoimintamenettelyä käsittelemällä vaikutuksia ja vaihtoehtoja. Palvelussuhdesihteeri Aila Nikander oli läsnä kokouksessa klo eläketurvan käsittelyn aikana. Ytr 4 Toimialojen selvitys eläke- ja muun poistuman hyödyntämisestä sekä määräaikaisten vähentämisestä vuosina on oheismateriaalina nro 1. Yhteenveto vuonna 2013 toteutuneista henkilöstövähennyksistä on oheismateriaalina nro 2. Arvio suunniteltujen henkilöstövähennysten sekä taloudellisista ja tuotannollisista syistä toteutettavien irtisanomisten lukumääristä ja kustannusvaikutuksista on oheismateriaalina nro 3. Eläkepoistumaa on tarkoitus hyödyntää mahdollisimman täysimääräisesti toteutettavissa henkilöstövähennyksissä. Myös määräaikaisen henkilöstön vähentäminen on yksi keskeisistä keinoista. Tässä yhteistoimintamenettelyn ns. I vaiheessa tarkastelu ei ole vielä edennyt merkittävästi palvelu- ja toimintayksiköiden johtamisen resursseihin tai toimistohenkilöstöön. Eläkepoistuman hyödyntämistä on jo alustavasti tarkasteltu, mutta kokonaisvaltainen tarkastelu on kuitenkin vielä tekemättä. Näitä vaikutuksia tarkastellaan organisaatiouudistuksen jatkovalmistelun edetessä vuoden 2014 aikana. Lisäksi hyvinvointipalveluissa toteutettavalla organisaatiouudistuksella on merkittäviä vaikutuksia joidenkin viranhaltijoiden asemaan ja tehtäviin. Näitä muutoksia on selostettu jo aiemmin yhteistyöryhmän kokouksissa. Yhteenveto hyvinvointipalveluissa suunnitelluista muutoksista palveluketjuittain on

20 oheismateriaalina nro 4. Luonnos työllistymistä edistäväksi toimintasuunnitelmaksi on oheismateriaalina nro 5. Etenemismallia eläkkeellesiirtymiseen liittyvien suunnitelmien kartoittamisesta esitellään kokouksessa. Yhteistoimintamenettelyn alussa käsiteltiin muutosprosessiin ja yhteistoimintamenettelyä koskevaa viestintäsuunnitelmaa, jota todettiin päivitettävän tarvittaessa. Viestintäsuunnitelma on oheismateriaalina nro 6. Lisätietoja: Henkilöstöjohtaja Päivi Karhu, puh , paivi.karhu(a)kouvola.fi. Henkilöstöjohtajan ehdotus: Jatketaan henkilöstönvähennyksiä koskevaa yhteistoimintamenettelyä. Todetaan henkilöstöjärjestöjen kanta kesätyöntekijöiden (koululaiset) palkkaamiseen kesällä Todetaan vuonna 2013 toteutuneet sekä vuodelle 2014 suunnitellut henkilöstövähennykset sekä taloudellisista ja tuotannollisista syistä tapahtuvien viranhaltijoiden/työntekijöiden irtisanomisten lukumäärät ja kohdentumiset. Käsitellään luonnosta työllistymistä edistäväksi toimintasuunnitelmaksi. Asian käsittely: Henkilöstöjohtaja esitteli toimialojen selvitystä eläke- ja muun poistuman hyödyntämisestä sekä määräaikaisten vähentämisestä vuosina ja yhteenvetoa vuonna 2013 toteutuneista henkilöstövähennyksistä. Lisäksi käsiteltiin arvio suunniteltujen henkilöstövähennysten kustannusvaikutuksista. Apulaiskaupunginjohtaja sekä lasten ja nuorten palvelujen johtaja esittelivät yhteenvetoa hyvinvointipalveluissa suunnitelluista muutoksista palveluketjuittain. Todettiin, että yhteensä 13 esimiestehtävissä toimivaa siirretään asiantuntijatehtäviin alkaen. Jytyn pääluottamusmies totesi, että toimistohenkilöstön töitä ei saa siirtää kenellekään muille. JHL:n pääluottamusmies esitti huolensa siitä, että työt eivät vähene, vaikka työntekijöiden määrä vähenee.

21 Käsiteltiin luonnosta työllistymistä edistäväksi toimintasuunnitelmaksi. Lopullinen versio lähetetään yhteistyöryhmän jäsenille kokouksen jälkeen. Henkilöstöjohtaja esitteli eläkkeellesiirtymiseen liittyvien suunnitelmien kartoittamisen etenemismallia. Esitys lähetetään yhteistyöryhmän jäsenille kokoukseen jälkeen. Todettiin, että kartoituksen yhteydessä ketään ei saa kuitenkaan painostaa siirtymään eläkkeelle.tätä tietoa tarvitaan kuitenkin II vaiheen yt-neuvottelujen arviointia varten. Käsiteltiin viestintäsuunnitelma. Sovittiin, että henkilöstölle pidetään tiedotustilaisuus tiistaina klo Keskusteltiin kesätyöntekijöiden palkkaamisesta (koululaiset). Henkilöstöjärjestöjen edustajat ilmoittivat, että heitä voidaan palkata kesällä 2014 entisin perustein. Henkilöstöjohtaja totesi, että henkilöstöpalvelut ja -etuudet sekä paikalliset sopimukset otetaan tarkasteluun vielä tämän kuluvan vuoden aikana. Käsiteltiin yhteistoimintamenettelyä koskeva henkilöstölle lähetettävä tiedote. Yhteistyöryhmän päätös: Todettiin, että kaupunginhallitukselle esitetään enintään 37 henkilön irtisanomista taloudellisin ja tuotannollisin perustein. Irtisanomiset on tarkoitus toteuttaa ja ne kohdistuvat lähinnä hallinto- ja toimistohenkilöstöön seuraavasti: konsernipalvelut 13 (sis. yhteispalvelupisteiden lakkauttamisen) ja hyvinvointipalvelut 24. Ennen irtisanomista kartoitetaan kuitenkin aina työsopimuslain tai viranhaltijalain mukaisesti mahdollisuudet sijoittaa tai kouluttaa henkilö Kouvolan kaupungilla muihin tehtäviin. Kaupunkikehityksen osalta irtisanomisten välttäminen edellyttää suunnitellun eläkepoistuman toteutumista. Todettiin, että yt-menettelyn I vaiheen seurauksena henkilöstömäärä vähenee noin 320:llä. Tästä 280 henkilöä on eläke- tai muuta poistumaa ja 37 irtisanottavaa. Toimenpiteillä saavutettava vuositason henkilöstömenojen säästö on noin 13 milj. euroa, joka toteutuu ensimmäisen kerran täysimääräisenä vuonna Todettiin, että henkilöstöä koskevan vähennystavoitteen täysimääräinen saavuttaminen edellyttää kuntapalvelujen uudistamista, mikä tarkoittaa myös rakenteellisia muutoksia kaupungin palveluverkoissa.

22 Hyväksyttiin työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma. Todettiin henkilöstövähennyksiä koskeva yhteistoimintavelvoite täyttyneeksi. Otteen oikeaksi todistaa Kouvolassa Suvi Lantta henkilöstösuunnittelupäällikkö Jakelu Kaupunginhallitus