Uni ja ikääntyminen Anne Huutoniemi Helsingin uniklinikka Vitalmed Oy

Transkriptio

1 Uni ja ikääntyminen Anne Huutoniemi Helsingin uniklinikka Vitalmed Oy

2 Vireystila jaetaan kahteen vaiheeseen: Valveeseen ja uneen, joka puolestaan jaetaan kahteen vaiheeseen: NREM uneen eli univaiheeseen, jossa ei ole pidempiä unennäköjaksoja ja REM uneen eli aktiiviuneen eli paradoksaaliseen uneen, jossa nähdään vilkkaita unia. Univaiheet erotetaan toisistaan aivojen sähköistä toimintaa sekä silmänliikkeitä ja lihastonusta rekisteröimällä.

3 Vireystila Homeostaattinen säätely UNI VALVE VÄLITTÄJÄAINEET Unta tuottavat o GABA o Adenosiini ja typpioksidi Vireystilan hienosäätöön osallistuvat o Sytokiini o Prostaglandiinit o Kortisoli o Ruokahalua säätelevät peptidit (mukaillen Porkka-Heiskanen & Stenberg 2008) Vireyttä lisäävät o Noradrenaliini o Serotoniini o Asetyylikoliini o Histamiini o Oreksiini

4 Rytmisyys Videnovic et al 2014

5 Homeostaattinen säätely - unipaine

6 Biologisia rytmejä Lämpötila Kortisoli Vireystaso Somatotropiini Melatoniini Kellonaika

7 Neurofysiologiset tekijät Sleep FLIP Valve: -oreksiini histamiini noradrenaliini serotoniini Sleep Wake Wake FLOP Uni: -GABA, gamma-aminovoihappo -adenosiini -typpioksidi Poor sleep Poor wake Insomnia; Narcolepsy Saper et al 2005

8 Unen kypsyminen Vastasyntyneellä ei vielä ole selkeää rytmisyyttä vireystilassa, unessa tai valveessa. Se kypsyy vähitellen ensimmäisen ikävuoden aikana yhdessä keskushermoston kehittymisen kanssa Vuorokaudessa nukuttu määrä vaihtelee 16 tunnista jopa 23 tuntiin. Rakenteellisesti uni voidaan jakaa aktiiviseen uneen ja rauhalliseen uneen. Koska uni kypsyy vähitellen, vauva tarvitsee nukkumisessa enemmän tai vähemmän vanhemman apua ensimmäisenä elinvuotenaan. Noin kolmen kuukauden iässä vauvan oma melatoniinituotanto käynnistyy ja se osaltaan mahdollistaa yöpainotteiseen unirytmiin siirtymisen. Muutokset unessa ovat suurimmat ensimmäisen elinvuoden aikana ja seuraava muutos tapahtuu murrosiässä, kun unijakso viivästyy yksilöllisesti 1-3 tunnilla Ikääntymisen tuomat muutokset unen rakenteeseen tapahtuvat vähitellen.

9 Normaali hypnogrammi aikuisella

10 Univaiheet Yön aikana unisyklejä on 4-5 kpl kestoltaan min N3 eli syvä uni nukutaan aina kahden ensimmäisen unisyklin aikana (klo ) REM uni eli vilkeuni nukutaan aamuyöllä kolmessa viimeisessä unisyklissä. Ikääntyminen, jotkin sairaudet ja lääkeaineet muuttavat unen rakennetta.

11 Havahtumisia hypnogrammissa Kokoyön unipolygrafiasta piirretty hypnogrammi. Kyseinen nukahtamisvaikeudesta kärsivä henkilö nukahti 46 minuutissa valojen sammuttamisesta. Yöunen pituus oli 8 t 28 minuuttia ja unen tehokkuus 87.4%. REM-unta oli 21%, N1-unta 12%, N2-unta 39% ja N3-unta 27%.

12 REM- ja NREM-unen osuudet eri ikäisillä ihmisillä Vastasynt. 2 vko 6 kk 6 v 12 v v v v REM-uni NREM-uni

13 Uni-valvetilan muuttuminen iän suhteessa

14 Ikääntyvän unesta 1/2 Ikääntyminen tuo tullessaan monenlaisia fysiologisia muutoksia, jotka eivät aina ole erotettavissa sairauden oireista. Vireyden ja unen kannalta ikääntyminen tuo seuraavanlaisia muutoksia: -unen tehokkuus heikkenee -nukahtamisaika pitenee -yölliset heräilyt lisääntyvät -REM unen suhteellinen määrä vähenee -syvän unen suhteellinen määrä vähenee -vuorokausirytmi muuttuu pirstaleisemmaksi Unipaine vähenee. Biologisista muutoksista tärkeimpiä ovat vaihdevuosien mukanaan tuomat muutokset. Melatoniinin eli pimeän hormonin väheneminen noin 55 ikävuoden jälkeen

15 Jatkuu 2/2 Unijakso aikaistuu eli illalla nukuttaa aikaisemmin kuin nuorempana ja vastaavasti herääminen aikaistuu. Sairastuvuus -vaikutus suoraan uneen -eri sairauksiin käytettyjen lääkkeiden vaikutus uneen Unenaikaiset hengityshäiriöt (uniapnea) lisääntyvät iän mukana RLS-levottomat jalat oireyhtymä (PLMD) Kun yöllä uni on riittämätöntä, se korvataan helposti päiväunilla, jolloin päivällä nukuttu määrä on taas pois yöunesta. Monet muutkin tekijät vaikuttavat ikääntyneen nukkumiseen: elämän tilanne, sosiaalinen verkosto, taloudellinen tilanne, yleinen terveydentila ja mieliala. Ikääntymiseen ei kuitenkaan kuulu unettomuus.

16 Unen tehtävät Miksi nukumme? Lapsilla aivojen kehittyminen Myelinisaatio, synapsien muodostuminen Aivojen energia-aineenvaihdunta Astrosyytti-neuroni laktaattisukkula Kuona-aineiden poistaminen aivoista Aivojen glymfaattinen kierto Synaptinen plastisiteetti Immuunijärjestelmä Unen vaikutukset muistiin ja oppimiseen Palautuminen Energian säästäminen Kehon lämmön säätelyteoria Homeostaattinen uni-valveen säätelyteoria Mielenterveyden ylläpitäminen

17 Aivojen energia-aineenvaihdunta ANLS = Astrosyytti-neuroni laktaattisukkula

18 Aivojen glymfaattinen kierto Luvalla: Wigren ja Stenberg Duodecim 2015

19 Kuona-aineiden poistuminen Glymfaattisen kierron kautta kuona-aineet poistuvat aivoista paravenaalisessa ulosvirtauksessa. Syvän unen aikana aivojen välitilan nestekierto lisääntyy noin 60 prosentilla valveeseen verrattuna ja sen toiminnan seurauksena aivoihin valveen aikana kertyneet kuona-aineet poistuvat. Jo yhdenkin huonosti nukutun yön jälkeen on todettu mm beetaamyloidipitoisuuksien lisääntymistä keskushermostossa. Tilapäinen unen puute ei aiheuta kuitenkaan pysyviä haittoja. On esitetty, että pitkäaikainen unen puute voisi olla tärkeimpiä muistisairauksien riskitekijöitä.

20 Synaptinen plastisiteetti Aivojen hermoyhteyksien muovautuminen; aivojen synaptinen plastisiteetti uusien synaptisten yhteyksien muodostuminen ja vahvistuminen tarpeettomien synaptisten yhteyksien hävittäminen Synaptisen homeostaasin teoria (tila, energian kulutus) vahvat synapsit jäävät jäljelle ja heikot häviävät, samalla kun aivojen kokonaissynaptinen nettovoimakkuus normalisoituu Aktiivisten synapsien konsolidaatioteoria muisitijälki vahvistuu unen aikana valveen aikana tehtäväsuorituksen aktivoima aivoalue on aktiivisempi myös unen aikana synapsi vahvistuu, jos pysyväismuistista löytyy vertailumateriaalia

21 Muisti ja oppiminen MUISTI EKSPLISIITTINEN DEKLARATIIVINEN IMPLISIITTINEN NON-DEKLARATIIVINEN EPISODINEN SEMANTTINEN TAIDOT EHDOLLISTU MINEN REFLEKSIT ALUSTUSMUISTI Tietää mitä N3 uni Tietää miten REM uni

22 Muita unen tehtäviä Palautuminen -elimistö elpyy unen aikana, kudosten palautuminen, proteiinituotanto Energian säästö -nopea metabolia paljon unta (oksidatiivisten vaurioiden korjaaminen) Immuunijärjestelmän säätely -valveen aikana alkaneet tulehdukselliset prosessit väsyttävät (IL1, IFalfa, TNF) ja unen aikana normalisoituvat Endokrinologinen säätely -kasvuhormoni, greliini, leptiini, prolaktiini, testosteroni jne Lämpötilan säätely Unella ja unien näkemisellä on useiden tutkimusten mukaan merkitystä myös mielenterveyden ylläpitäjänä.

23 Mitä on hyvä ja riittävä uni? Unen tarve on yksilöllistä Unen määrä vai laatu? Hyvin nukkunut henkilö Herää virkeänä Kokee suoriutuvansa hyvin työtehtävistä ja kotiaskareista Jaksaa harrastaa ja osallistua vapaa-ajan aktiviteetteihin Kokee voivansa henkisesti hyvin ja olevansa tunne-elämältään tasapainoinen Kokee selviävänsä elämän kriisi- ja ongelmatilanteista, eikä näe niitä ylitsepääsemättöminä

24 Unen tarve Unentarve on yksilöllistä, se vaihtelee 6-9 h Suomalaiset aikuiset nukkuvat keskimäärin 7 h 50 min /yössä. Luonnollisen lyhytuniset 5-6-h Luonnollisen pitkäuniset yli 9 h Univajetta syntyy silloin kun nukutaan vähemmän kuin tarve olisi.

25 Unen tarve ikäryhmittäin Unen tarve eri ikäryhmissä Unen tarve (tuntia) Ikä kk 4-11 kk 1-2 vuotta 3-5 vuotta 6-13 vuotta vuotta vuotta vuotta 65 vuotta

26 Univajeen vaikutuksia Päiväaikainen väsymys Tulehdusarvot nousevat infektioalttius kasvaa Verensokeri nousee Tarkkaavuus ja keskittyminen herpaantuvat kognitiiviset toiminnot heikkenevät Muistaminen vaikeutuu oppiminen vaikeutuu Ärtymys kasvaa (impulssikontrolli) Onnettomuusriski työssä ja liikenteessä kasvaa Vuorokauden valvominen = 1:n promillen humalatila 36 tunnin valvominen = 1,5 promillea

27 Kroonisen univajeen haittoja Toimintakyvyn heikkeneminen, elämänlaadun huononeminen Depressio Sokeriaineenvaihdunnan häiriöt Tyypin 2 diabetes, metabolinen oireyhtymä Keskivartalolihavuus Valtimoiden sisäseinämän tulehdusreaktiot sytokiininien nousu Verenpaineen kohoaminen, verenpainetauti sydäninfarkti, aivoinfarkti Neurodegeneratiiviset sairaudet Alzheimerin tauti, Parkinsonin tauti, Huntingtonin tauti

28 Univajeen vaikutuksia (Kajaste, Markkula 2011) STRESSIJÄRJESTELMÄ JATKUVASTI AKTIIVINEN SYMPAATTISEN HERMOSTON AKTIIVISUUS LISÄÄNTYY TULEHDUSTEKIJÖIDEN LISÄÄNTYMINEN DIABETES DEPRESSIO VERENPAINETAUTI SEPELVALTIMOTAUTI

29 Häiriintynyt yöuni Hypotalamuksen aktiivisuus Aivojen sokeriaineenvaihdunta Kasvuhormoni Yöllinen kortisoli Sympaattisen hermoston aktivaatio Ruokahalu Ruokahalu Glukoosiaineenvaihdunnan muutokset Insuliinin eritys Verenpaine Painon nousu Insuliiniresistenssi YLIPAINO TYYPIN 2 DIABETES SEPELVALTIMOTAUTI VERENPAINETAUTI

30 Unihäiriöt Unihäiriöt luokitellaan unettomuushäiriöön unenaikaisiin hengityshäiriöihin keskushermostoperäiseen poikkeavaan väsymykseen uni-valverytmin häiriöihin unenaikaisiin liikehäiriöihin unen erityishäiriöihin (parasomnia) muihin unihäiriöihin ja muihin sairauksiin liittyviin unihäiriöihin

31 Unettomuutta aiheuttavat sairaudet eli komorbidi unettomuus Erilaiset tuki- ja liikuntaelinten sairaudet /oireet Suonenveto Refluxi-tauti (palleatyrä, ruokatorven tulehdus) Kroonistuneet keuhkosairaudet Sydämen vajaatoiminta Virtsateiden ja suoliston oireet/sairaudet Ihottuma Psyykkiset häiriöt/masennus Neurologiset sairaudet (Parkinsonin tauti, dementia) Eri sairauksiin/oireisiin käytettävät lääkkeet

32 Kivun aikataulua MIGREENI AAMU PÄÄNSÄRKY ANGIINA NIVELTULEHDUS SYÖPÄKIPU SYNNYTYSKIVUT SELKÄYDIN VAURIOSTA JOHTUVA KIPU SAPPIKIVIUT PÄÄNSÄRKY FIBROMYALGIA TMD ELI PURENTALIHASTEN TOIMINTAHÄIRIÖT YÖLLÄ HARVEMMIN KIPUJA: HAMMASKIPU SISÄELIN KIPU NISKASÄRKY SELKÄSÄRKY Klo klo12.00 klo klo 06.00

33 Parasomniat Painajaiset : iäkkäällä väestöllä yleisin parasomnia Unenaikaisia pelko- ja ahdistustiloja Syy: menetykset, syyllisyyden tunne Hoito: hyvä unen huolto, joskus psykoterapia RBD eli REM-unen käyttäytymishäiriö Unen sisällön mukainen toiminta Syy: mahdollisesti aivoverenkiertohäiriöt, neurodegeneratiiviset sairaudet Hoito: hyvä unen huolto, melatoniini, klonatsepaami-lääkitys

34 Unenaikaiset liikehäiriöt Levottomat jalat oireyhtymä (RLS) epämiellyttävä tunne yleensä alaraajoissa, istuessa tai nukkumaan mentäessä, liikuttamisen pakko, liikuttaminen helpottaa oireita Hoito: varmistetaan diagnoosi tutkimuksilla ja esitiedoilla (aktigrafia, polysomnografia) ja lääkehoitona mm. dopamiiniagonistit ja hyvä unenhuolto (rentoutuminen) Noin 5-10%:lla aikuisväestöstä, ikääntyminen lisää alttiutta Periodinen raajaliikehäiriö (PLMD) oireet unen aikana, rikkovat unta ja aiheuttavat päiväaikaista väsymystä Hoito: kuten edellä Noin 80%:lla RLS:ä sairastavilla myös tämä oireyhtymä

35 Aikaistunut unijakso Yleisempi iäkkäillä henkilöillä. Sisäinen kello edistää. Uneliaisuutta alkaa esiintyä jo aikaisin illalla ja henkilön on käytävä nukkumaan kello aikaan. Vireystaso voi alkaa nousta aikaisin aamuyöllä. Altistavina tekijöinä esimerkiksi laitoksessa asuminen tai muuten virikkeetön ympäristö. Suvuttain esiintyvissä muodoissa on kuvattu toiminnallisia mutaatioita Per2-, CSNK1D- ja Per3- geeneissä, jolloin sisäisen kellon toiminta nopeutuu. Hoito: Tarvitsee hoitaa vain, mikäli aikaistuneesta rytmistä on merkittävää biopsykososiaalista haittaa. Liikunta ja kirkasvalo illalla Melatoniini

36 Aikaistunut unijakso Valo, Liikunta Viivästynyt unijakso Melatoniini (riittävän aikaisin) illalla Liikunta aikaisin illalla Valo Liikunta Ilta Aamu

37 Uni-valverytmin häiriöt Aikaistunut unijakso sosiaalinen ja oma biologinen unijakso eivät ole suhteessa toisiinsa laitoksissa asuvilla tyypillinen : aikaisin nukkumaan ja aamuyöstä valvotaan Hoito: illalla aktiivisuutta (päivänvalolamppu), venytetään päivää, jotta unta riittäisi aamuun asti Hyvä unenhuolto tukee rytmin vaihdosta.

38 Obstruktiivinen uniapnea 1/2 Hengitysilmavirtauksen rajoittumista tai estymistä ylähengitysteiden unenaikaisesta ahtautumisesta johtuen kymmenen sekunnin pituiset hengityskatkokset toistuvat vähintään Altistavat tekijät: VY > 100 cm(miehet) > 85 cm (naiset), ylipaino, anatomiset tekijät kuten pieni leuka, ahtaat ylähengitystiet), Mahdollisia oireita: kuorsaus, unenaikaiset hengityskatkokset, yöhikoilu, tihentynyt virtsaamisen tarve yöaikaan, aamupäänsärky, päiväaikainen merkittävä väsymys ja muistihäiriöt Keski-ikäisistä miehistä 17% ja naisista 9 % sairastaa uniapneaa. Menopaussin jälkeen naisten sairastuvuus nousee miesten tasolle

39 Uniapnea 2/2 Uniapnea on yleisintä vuotiailla. Hoito: lääkärin tutkimus, yöpolygrafia tai polysomnografia Elämäntapahallinta: ravitsemus ja liikunta, apneakisko, CPAP-hoito, Riippuen siitä onko sairaus lievää, keskivaikeaa tai vaikea-asteista (AHI)

40 Unettomuus Unettomuus oireena kuuluu normaaliin elämään Tilapäinen unettomuus kesto parisen viikkoa elämäntilanteen muutoksessa Lyhytaikainen unettomuus kesto noin kuukauden laukaisseen tapahtuman käsittely Ilmenee nukahtamisvaikeutena, vaikeutena pysyä unessa ja/tai liian aikaisen aamuöisenä heräämisenä ja se aiheuttaa päiväaikaista haittaa. Silloin kun unettomuus on kestänyt 1-3 kk ja sitä ilmenee vähintään kolmena iltana viikossa on kyseessä sairausasteinen tila eli unettomuushäiriö.

41 Unettomuuteen liittyviä tekijöitä Altistavia tekijöitä Elämäntavat, vuorotyö, Perimä, iltatyyppinen vuorokausirytmi Fysiologiset tekijät Laukaisevia tekijöitä Elämäntilanteen muutos (uusi työ, avioero, lapsen saaminen, menetys tms.) ja sen tulkinta Ylläpitäviä tekijöitä Ylivireyttä ylläpitävät toimintamallit Ylivireyttä ylläpitävät ajatusmallit

42 Unenhuollon lähtökohdat Säännöllinen elämänrytmi Ruokailujen, liikunnan, vuoteeseen käymisen ja heräämisajankohdan rytmittäminen Elintavat Ravitsemus: säännöllisyys, nopeasti imeytyvien hiilihydraattien säännösteleminen Liikunta: säännöllinen fyysinen aktiivisuus, oikea ajoitus Nautintoaineet: rajoittaminen ja ajoittaminen Hyvää unta edistävät olosuhteet Melu, valo, lämpötila, vuode, vuodevaatteet Elämänhallintataidot Kyky priorisoida, kyky reflektoida

43 Unenhuolto: Rauhoittuminen ja rentoutus Hengitysharjoitukset Syvähengitys Rentoutusharjoitukset Progressiivinen Pyrkimyksenä oppia havaitsemaan ja hallitsemaan kehossa vallitsevia jännitystiloja Lihasten jännittäminen ja rentouttaminen vuorotellen Autogeeninen Pyrkimyksenä oppia rentoutumista itsesuggestion avulla Koko kehon läpikäyminen sanallisesti/ajatuksissa Mielikuvaharjoitukset mindfullnessharjoitukset

44 Unenhuolto: ylivireyden vähentäminen Sängyn ja unen välisen yhteyden vahvistaminen Vuoteeseen vain väsyneenä ja nukahtamistarkoituksessa Mikäli ei nukahda min., pois vuoteesta ja makuuhuoneesta, takaisin vuoteeseen vasta kun on väsynyt Vuode vain nukkumista varten Iltarutiinit Lepovaiheeseen valmistautumista, uneen ohjautumista Rauhoittavaa ja rentouttavaa ajankulua; min. ennen vuoteeseen meno, joka ilta samanlaisena toistuen Tunteiden käsitteleminen

45 Unettomuushäiriön lääkkeetön hoito Tehostettu unenhuolto: -vähennetään toiminnallista ylivireyttä vuoteessaolon rajoitus -puretaan negatiivinen yhteys valve-vuode -lisätään rentoutumista ja rauhoittumista myös päivään Kognitiiviset menetelmät: -huolihetki, ongelmien käsittely päiväaikana -haitallisten ajatusmallien tunnistaminen vaihtoehtoiset ajatusmallit -pelon vaimentaminen -itsemyötätunto ja hyväksyntä -tietoinen läsnäolo -arvot

46 Hyvän ja terveen elämän kolme elementtiä Liikunta - Tuki- ja liikuntaelimistö - Verenkierto, energian kulutus Ravitsemus (ruoka ja juoma) - Nestetasapaino - Energian saanti - Liika energia lihavuus Uni (riittävä ja riittävän hyälaatuinen uni) - Aivojen toiminta (muisti, oppiminen, toimintakyky) - Energiatasapainon säätely, vastustuskyky - Homeostaasi, elämän ylläpito - Unihäiriöt elämän tasapaino häiriintyy

47

48 Ravitsemuksesta WILLETTIN RAVINTOPYRAMIDI