Talvipaketti U17/2016 vp U18/2016 vp E26/2016 vp

Transkriptio

1 Talvipaketti U17/2016 vp U18/2016 vp E26/2016 vp Neuvotteleva virkamies Maria Kekki Energiaosasto Työ- ja elinkeinoministeriö

2 Talvipaketti Komissio antoi nk. talvipaketin, joka pitää sisällään pääasiassa kaasun toimitusvarmuuteen liittyviä ehdotuksia; 1) päivitys 2010 annettuun kaasun toimitusvarmuusasetukseen, 2) LNG- ja kaasuvarastointistrategia, 3) päivitys 2012 annettuun päätökseen tiedonvaihtomekanismista koskien hallitusten välisiä energia-alan sopimuksia kolmansien maiden kanssa sekä 4) lämmitys- ja jäähdytysstrategia. Komissiosta on tulossa 2016 lähes 100 energia-alan ehdotusta, joista 10 lainsäädäntöä, jotka annetaan kuutena pakettina. Talvipaketti oli ensimmäinen.

3 Kaasun toimitusvarmuusasetus Aikaisempi asetus (994/2010) annettu edellisen Ukrainan kaasukriisin jälkeen Päivitystarpeen taustalla: Geopoliittinen tilanne Kaasun stressitestit 2014 Euroopan oman maakaasutuotannon väheneminen ja täten tuontiriippuvuuden kasvaminen Yksinomaan kansallinen lähestymistapa toimitusvarmuuteen EU:n ulkopuolisten toimittajien käyttäytyminen Asianmukaisen infrastruktuurin puuttuminen Asetusehdotuksessa komission uudet ehdotukset koskevat erityisesti alueellisuutta ja solidaarisuutta. Lisäksi tiedonvaihtoa yritysten kaasusopimuksista laajennetaan ja yhteistyötä EU:n kandidaatti- ja rajanaapureihin lisätään.

4 Uusia ehdotuksia Alueellisuus EU-jäsenmaat jaetaan maaryhmiin. Suomi samassa ryhmässä Baltian maiden kanssa. Alueellisesti laaditaan riskiarvio, ennaltaehkäisy- ja hätäsuunnitelmat toimivaltaisten viranomaisten toimesta (HVK) Tiedonvaihtoa yritysten kaasusopimuksista komissiolle laajennetaan Tietoja kaasuyrityksiltä myös muulloin kuin kriisin aikana Yritysten tulee notifioida kaikki kaasun hankintasopimukset, jotka yli 1-vuoden mittaisia ja jotka yksin tai muiden sopimusten kanssa vastaavat yli 40% jäsenvaltion kaasutoimituksista samalta toimittajalta Yhteistyötä Energiayhteisön maiden (mm.ukraina) kanssa lisätään. Velvoitteita jäsenvaltioiden ja Energiayhteisön sopimusosapuolten välille, jotka kansallisesti implementoineet asetuksen.

5 Solidaarisuus Kun yksi jäsenmaa julistanut hätätila-tason kriisin, mahdollisesti laajennettua toimitusnormia tulee supistaa koko EU-alueella. Kriisiin joutuneen maan suojattujen asiakkaiden kaasunsaanti tulee turvata Suoraan kytketyt naapurimaat velvoitettuja auttamaan Kaasun myyntipakko Pahimmassa tapauksessa naapurinmaan tulee keskeyttää kaasun toimitukset muille kuin omille suojatuille asiakkailleen, jotta voidaan turvata kaasun saanti kriisimaan suojatuille asiakkaille. Jäsenmaiden tulee keskenään sopia teknisistä, oikeudellisista ja taloudellisista järjestelyistä kaasun siirtämiseksi.

6 Suomen kannat Alueellista tarkastelua kansallisen tarkastelun sijaan voidaan pitää perusteltuna. Kuitenkin aluejako tulee tehdä siten, että jäsenmaat pystyvät siihen itse vaikuttamaan. Erityisesti Manner-Euroopassa aluejaot eivät ole itsestään selviä ja mailla on yhteyksiä useisiin naapurimaihinsa. Suomi kuuluu komission ehdotuksessa Baltian maiden kanssa samaan alueeseen, mitä pidetään perusteltuna. Suomi voi hyväksyä periaatteellisesti tiedonvaihtovelvoitteen laajentamisen. Varauksellinen kanta velvoitteiden luomiseen EU-jäsenmaille suhteessa EU:n ulkopuoliseen maahan (eritt.ukraina), vaikka ei suoraan koskekaan Suomea.

7 Solidaarisuus-velvoite on ehdotetussa muodossaan liian laaja Pitkälle viety solidaarisuus-velvoite saattaa aiheuttaa vapaamatkustajuutta toimitusvarmuusuhkiin varautumisessa kansallisesti Kaasun myyntipakko sisämarkkinoille huonosti sopiva toimi. Suojattujen asiakkaiden määritelmä tulisi olla sama kaikissa jäsenmaissa Kaasutoimitusten katkaisu naapurimaan kriisin takia esim.kaasun teollisuuskäyttäjille vaikuttaisi heidän kilpailukykyynsä, sekä voisi vaikuttaa koko kaasun käytön houkuttelevuuteen. Kompensaatiot haastava ja pitkällinen sopimuksellinen asia Jäsenmaat hyvinkin eri kokoisia, auttamisjärjestys Suomea solidaarisuus-lauseke voisi koskea vasta Balticconnectorkaasuputken myötä.

8 LNG- ja kaasuvarastointistrategia Strategian tavoitteena on hyödyntää LNG:tä ja kaasuvarastojen optimaalista käyttöä EU:n kaasujärjestelmän monipuolistajana ja joustavoittajana. Taustalla on EU:n oman kaasutuotannon jatkuva väheneminen. EU:ssa on jo nykyisellään paljon LNG-terminaaleja, mutta niiden käyttö on ollut vähäistä korkean LNG:n hinnan vuoksi. Lisäksi terminaalit sijaitsevat pääsääntöisesti tietyissä jäsenmaissa eikä jäsenvaltioiden välinen kaasuinfrastruktuuri mahdollista kaasun toimittamista jo olemassa olevien LNG-terminaalien kautta kaikkiin jäsenvaltioihin. Komissio ennustaa LNG:n tarjonnan kasvun (50%) ja hinnan alentumisen näkymien tuovan EU:lle mahdollisuuden lisätä kaasun toimitusvarmuutta. Erikseen mainitaan Itämeren alueen neljän jäsenmaan sekä Keski- ja Kaakkois-Euroopan jäsenmaiden vahva riippuvuus yhdestä toimittajasta.

9 Komissio ehdottaa toimia: Infrastruktuuri saatava kuntoon sisämarkkinoiden toimeenpanemiseksi (erityisesti yhdestä toimittajasta riippuvat maat), niin jäsenvaltioiden välinen kaasuinfrastruktuuri, uudet LNG-terminaalit kuin kaasuvarastotkin Sisämarkkinat toteutettava niin, että niillä toteutuvat oikeat hintasignaalit. Yhteistyötä voimistettava KV- partnerien (tuottajamaat ja muut suuret kuluttajamaat) kanssa, jotta saadaan aikaan vapaat, likvidit ja läpinäkyvät globaalit LNG-markkinat. Kaasuvarastoilla on tärkeä merkitys infrastruktuurissa, sillä niillä tasapainotetaan järjestelmää ja taataan toimitusvarmuutta. Kaasuvarastoja tulisi jatkossa paremmin hyödyntää alueellisesti.

10 Suomen kannat Suomen kannalta LNG-strategian vaatiman infrastruktuurin toteutuksessa olennaista on Balticconnector-kaasuputken toteuttaminen Suomen ja Viron välillä, joka takaisi pääsyn Latvian kaasuvarastoihin ja Baltiassa olevien ja sinne mahdollisesti tulevien LNG-terminaalien hyödyntämisen sekä yhteyden laajemmin EU:n kaasumarkkinoihin. Suomi painottaa LNG:n käytön markkinaehtoisuutta. LNG:n käytön kasvua on sen hinnan kehityksen vuoksi hyvin hankala ennustaa, mikä asettaa haasteita LNGinvestoinneille. Esimerkiksi Gasum ei arvioinut suurta alueellista LNG-terminaalia liiketaloudellisesti kannattavaksi. Toimitusvarmuutta voidaan parantaa myös muillakin toimilla, kuten varapolttoaineilla ja kulutusjoustoilla, kuten Suomessa on tehty. Suomen rakenteilla ja suunnitteilla olevat LNG-terminaalit ovat kaasuputkiverkon ulkopuolella ja niiden kautta saatava LNG on pääasiassa meriliikenteelle ja teollisuuden käyttöön. Porin Scangas-hanke arvioidaan valmistuvan 2017, Tornio valmistunee 2018, Haminan ja Rauman terminaalien rakentamista ei ole vielä aloitettu.

11 IGA-päätös (hallitusten väliset energia-alan sopimukset) IGA-päätös 2012 Komission tavoitteena oli lisätä läpinäkyvyyttä, vahvistaa toimitusvarmuutta ja varmistaa IGA-sopimusten yhteensopivuus EU:n energian sisämarkkinalainsäädännön kanssa Komission mandaatti helmikuun 2011 Eurooppa-neuvoston päätelmistä IGA-päätösehdotus 2016 Nykyisellä sopimusten jälkiarviointiin perustuvalla IGA-päätöksellä ei voida varmistaa sille asetettuja tavoitteita Mandaatti energiaunionistrategia ja maaliskuun 2015 Eurooppaneuvoston päätelmät EU-alueella notifioitu 124 IGA:a, IGA-päätöksen 2012 antamisen jälkeen laadittu vain yksi uusi IGA. Suomella ei ole päätöksen piiriin kuuluvia hallitusten välisiä sopimuksia myöskään kaasun tai öljyn osalta, vaan sopimukset ovat yritystenvälisiä.

12 Merkittävät muutokset vrt päätös Komission informointi ennen sopimusneuvotteluiden aloittamista sisältyi komission alkuperäiseen vuoden 2011 IGA-päätösehdotukseen Sopimusten ennakkoarviointi ml. sopimuksen hyväksymisestä pidättäytyminen ennen komission arviota (6+6 viikkoa) sisältyi komission alkuperäiseen vuoden 2011 IGA-päätösehdotukseen (4 kuukautta) Ei-sitovien välineiden kuuluminen ilmoitusvelvoitteiden piiriin EP:n esittämä ehdotus vuonna 2011

13 Valtioneuvoston kantaluonnos IGA-päätöksen laajentamiseen (Ex-ante ja MoU:t) suhtaudutaan varautuneesti, koska komission vaikutusarviosta ja toimeenpanoraportista on vaikea löytää perusteita päätöksen laajentamisella saavutettavalle lisäarvolle. Suomella ei tällä hetkellä ole voimassa hallitustenvälisiä päätöksen piiriin kuuluvia sopimuksia eikä sellaisia ole tämänhetkisen arvion mukaan myöskään tulevaisuudessa tarpeen tehdä. Ei kaupallisten toimijoiden sopimuksia Ei päällekkäisyyksiä muiden ilmoitusvelvoitteiden kanssa Komission osallistuminen neuvotteluihin jäsenvaltion hyväksynnällä Luottamuksellisten tietojen käsittely