Karvianjoki. Pomarkunjoen Valkkiojan pienimuotoinen kunnostussuunnitelma. Ojakorven -Loukaskosken alue
|
|
- Tapani Lehtinen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Karvianjoki Pomarkunjoen Valkkiojan pienimuotoinen kunnostussuunnitelma Ojakorven -Loukaskosken alue Teemu Tuovinen Kauhajoki 2011
2 TAUSTAA Pohjois-Satakunnassa, Karvianjoen valuma-alueelle kuuluva Pomarkunjoki ja siihen sivuhaarana laskeva pieni Valkkioja ovat osa arvokkaita jokialueita. Valkkioja saa alkunsa Valkjärvestä. Valkkioja virtaa noin 8 km matkan vaihtelevassa, maa- ja metsätalousvaltaisessa maastossa ennen Pomarkunjokeen yhtymistään. Valkjärven (36.019) alue on pääasiassa metsätalousaluetta, eikä sitä ole ojitettu runsaasti. Järven pinta-ala on 335 ha ja vedenlaatu on hyvä. Järvi on lähdepitoinen ja vesi on silmin nähden hyvälaatuista ja kirkasta. Järvi on luokiteltu matalaksi humusjärveksi ja sen kemiallinen tila on hyvä. Valkkiojan varren valuma-alue on pääasiassa ojitettua metsätalousmaata. Valuma-alueella on vain vähäisesti peltoja sekä useita umpeutuneita peltoalueita. Valkkioja on vähän rehevä, mutta vedenlaadultaan alueellisesti erityisen hyvä. Valkkiojan uoma on täysin perattu ja se on menettänyt luonnontilansa 1960-luvun kaivuissa, joskin monin paikoin oja on hiljalleen alkanut palautumaan kohti luonnontilaa. Ojan varressa on monin paikoin esteettisenkin kauniita paikkoja, erityisesti virta-alueiden läheisyydessä. Pääosa Valkkiojasta on nivamaista aluetta, veden kuitenkin virratessa koko ajan selkeästi alivirtaamakauden vähäisintä aikaa lukuunottamatta, jolloin veden kulku on suvantoalueilla hidasta. Virtaus ei kuitenkaan lopu kuivienkaan jaksojen aikana. Tämä tuo elinedellytyksiä monille vaateliaille lajeille. Valkkiojan pituus on noin 8 km. Valkkioja on pääosin perattua, etenkin valtatie 23 alapuolisilta alueilta. Karkean arvion mukaan ojan valuma-alueen koko on noin 35 km2 ja järvisyys on noin 10%. Valkjärven valuma-alueen koko on 17 km2. Valkkiojan keskimääräinen putouskorkeus on 1,3 m/km, joka on keskimääräinen putouskorkeus monissa alueen pienvesissä. Virta-alueet sijoittuvat pääosin Valkkiojan alaja keskiosalle. Kunnostuskohteet sijaitsevat noin 4 ja 5,5 km Pomarkunjoen haarasta mitattuna. Kunnostusalueet ovat täysin oikoperattuja ja virtapaikoilla on oikaisun lisäksi paikoin myös louhittu tai räjäytetty kalliota ja isoja kiviä. Alueella on kalastolle elinedellytyksiä ja puro on muuttumassa luonnontilaisemmaksi. Ojan kalalajistoa selvitetään kunnostuksen yhteydessä ja yleisesti on tiedossa, että ojassa on yleisesti tunnettuja kalalajeja (hauki, ahven, särki) ja ne menestyvät siellä. Oja on ollut menestyksekäs rapuvesi vielä ennen kaivuita. Ojan rapukannan on hävittänyt rapurutto, joka on alueellinen ongelma. Tällä hetkellä ojan rapukanta on heikko tai hävinnyt. Valkkiojasta tavataan myös vähäisesti luonnonvaraista taimenta, jonka elinmahdollisuuksien parantamiseksi pääosa tästä kunnostuksesta tehdään. Kunnostusalueet sijaitsevat koordinaattitietojen mukaan alueilla: Ojakorven kunnostuskohde: Pohjoisraja VT23 N E ja alaraja rautatiellä N E Loukaskosken alueen kunnostuskohteen yläraja: N E ja alaraja Loukaskosken metsätiellä N E Kartta 1. Valkkioja sijaitsee PohjoisSatakunnassa Kankaanpään ja Pomarkun rajan tuntumassa Kartta 2. Kunnostusalueet ovat Pomarkunjoen valuma-alueella Valkkiojalla, Valkjärven laskuojassa
3 Tämä kunnostussuunnitelma on tehty Suomen luonnonsuojeluliiton Puroista syntyy virta -hankkeen toimesta kesällä 2011 tehtyyn maastotarkasteluun ja aikaisempien inventointitietojen pohjalta. Maastotöiden aikana sää oli sateeton ja vuodenaikaan nähden varsin keskimääräisen poutainen. Vesitilanne oli tavanomainen, joskin vedenpinta oli tavanomaista korkeammalla aikaisemmista kuuroluonteisista sateista johtuen. Ylivirtaamatilanteista selvityksen tekijällä on silmämääräisiä havaintoja aikaisemmilta vuosilta sekä maanomistajien kertomana ja voidaan olettaa, että kunnostuksella ei toimenpiteiden pienimuotoisuuden takia ole merkitystä ylivirtaamatilanteiden osalta haitallisesti maankäytölle eikä tehdyt toimet lisää vettymistä maaalueilla millään tavoin. Pääosa pienvesien kunnostustöistä tehdään keskimääräisen vedenpinnantason alapuolella, pääosin alueilla, joissa uoma laskee muutenkin riittävästi. Suunnitelman tavoitteena on parantaa mm. Valkkiojan taimenkantaa ja sen elinoloja. Pääpaino on kutualueiden kunnostuksella ja voimakkaasti muuttuneiden alueiden tilan parantamisessa poikaskasvualueiden laajentamiseksi. TAVOITTEET Suomen luonnonsuojeluliitolla on meneillään Puroista syntyy virta -pienvesihanke, jonka tavoitteena on edistää pienvesien tilaa parantaen erityisesti kalaston elinoloja. Hankkeen pääalue on IsojokiLapväärtinjoen alue sekä Satakunnassa Karvianjoki. Näillä alueille keskitytään konkreettisen kunnostustyön tekemiseen, mm. purokunnostuksin. Kunnostukset toteutetaan pienimuotoisina, lähinnä käsityönä tehtävinä töinä pääasiassa talkooperiaatteella. Konetyötä tehdään lähinnä materiaalin kuljettamiseksi alueelle ja puroon. Kunnostusten tavoitteena on edistää taimenen ja muun virtavesien kalalajiston elinedellytyksiä. Näitä toimenpiteitä ovat mm. kutusoraikoiden puhdistus, suojakivien, puusuisteiden ja kivikynnysten rakentaminen, virtaaman ohjaaminen uomassa siten, että monotoninen uoma saadaan monipuolisemmaksi ja virraltaan vaihtelevaksi. Vesisyvyyttä ei lisätä kynnyksin ja muin rakentein kuin enintään cm alivirtaamatason vedenkorkeustasoon nähden eikä muutoksilla näin aiheuteta haittaa maankäytölle. Vesisyvyyden lisääminen mahdollistaa pienten virtapaikkojen syntymisen, joka puolestaan lisää kalastolle sopivien suoja- ja lisääntymispaikkojen määrää. Mikäli kivimateriaalia ei ole mahdollista käyttää, korvataan se puulla. Puuaineksen (runkojen ja juurakoiden) käyttö on hyvä menetelmä, jolla virtaamaa voidaan ohjata tehokkaasti sekä runkojen avulla voidaan tehdä kynnyksiä hyvin. Erityinen apu rungoista on hiekkaisella ja savisella pohjalla ja niiden kiinnittäminen pohjaan on helppoa paalujen avulla. Kun vesitilavuutta ja suojapaikkoja saadaan yksipuolisessa luomassa lisättyä, puron tila kehittyy aikaa myöden kohti luonnontilaisuutta nopeammin. Puumateriaali, kivikynnykset ja asentokivien lisäys toimii myös hyvänä vesihyönteisten elinalustana ja sammalten kiinnittymispohjana. Hyönteisten lisääntyminen edesauttaa mm. kalaston ravinnonsaantia. Hiekkapohjaisten luomien suurimpana ongelmana lienee kalastoa ajatellen erityisesti suojapaikkojen ja lisääntymispaikkojen puute sekä jossakin mielessä myös ravinnon puute. KUNNOSTUSKOHTEET JA TOIMENPITEET Tässä esityksessä on esimerkinomaisesti kerrottu, minkälaisia toimenpiteitä kunnostusjaksolla on tarkoitus toteuttaa. Toimenpiteitä on havainnollistettu karttaliitteessä, johon suuntaa antavat toimenpiteet on esitetty. Alueella on tarkoituksena lisätä paikoin vähäisesti alivirtaamakauden vesisyvyyttä ja virtapaikkojen määrää kivisin pohjakynnyksin, puusuistein ja kivisin virranohjaimin. Samassa yhteydessä olemassa olevia kutusoraikoiksi soveltuvia sorapaikkoja puhdistetaan taimenten kutumahdollisuuksia parantavasti ja tehdään niitä lisää soveliaille paikoille maaperän omia soravaroja hyödyntäen. Kivi- ja puumateriaalilla on mahdollista myös ohjata virtaa haluttuihin paikkoihin tai pois epäsuotuisista virrankohdista. Materiaaliksi käytettäisiin ranta-alueen lähietäisyydeltä puita, kuten mäntyä, kuusta tai leppää. Käytettävät puut katsottaisiin tarkoituksenmukaisista paikoista ja siihen käytettäisiin viallisia tai tiheissä ryhmissä kasvavia harvennustarvetta kaipaavia puita. Käytettävän puun koko on lähinnä kuitupuuta tai pikkutukiksi luokiteltavaa puuta, läpimitaltaan cm, pituudeltaan noin 2-4m. Kokonaistarve kunnostuksessa puurunkojen osalta olisi noin 3 m3. Puumateriaalista maksetaan käypä korvaus maanomistajalle. Kunnostus kohdistuisi Valkkiojassa noin 600 m matkalle kahdella eri kohteella. Molemmat jaksot ovat täysin metsäisiä ja uoma on perattu ja oikaistu aikanaan. Kunnostus toteutettaisiin kolmen tilan ranta-alueella , sekä Vesialue kuuluu maanomistajille eikä alueella ole yhteistä vesialuetta. Kunnostuksesta on alustavasti sovittu Isojärven kalastusalueen sekä Puhdas Valkjärvi ry:n kanssa vaikutusalueen maanomistajien lisäksi. Tilat näkyvät alla olevalla kartalla.
4 KOHDE 1 OJAKORPI Kunnostuskohde Ojakorpi sijaitsee valtatie 23 alapuolella tien ja junaradan välisellä alueella. Leveyttä uomalla on jaksolla 3-4m. Kunnostusjakson pituus on noin 300 m. Kohteessa on kaksi vähäistä virtapaikkaa ja loput nivamaista virtaavaa osuutta. Vähäinen tarvittava kivimateriaali saadaan maanomistajalta ojan perkauspenkereiden kivistä. Tarvittava puumateriaali otetaan maanomistajan metsästä, perkauspenkereen läheisyydestä tiheistä puuryhmistä. Asioista on sovittu maanomistajan kanssa. Pohja on tuolla osuudella savihiekkaa jossa on seassa kiviä. Tulvarajaan, reunapenkereelle on puron pohjalta noin 1 m, joten puiden ja kivien käyttäminen rakentamisessa ei lisää tulvariskiä, koska ne nostavat ainoastaan alivirtaama-ajan vedenkorkeutta cm. Suurin tulvariski on valtatien yläpuolen peltoalueilla, mutta tehtävät toimenpiteet eivät vaikuta sinne saakka vähäisimmässäkään määrin. Uoma on hyvin laskeva eikä siinä ole vedenjohtamista hankaloittavia esteitä tai rakenteita. Pohjan heinittynyt. Uomassa on kaltevuutta kunnostusjakson matkalla noin 1 m, alueen ylä- ja alaosassa on pieni virtapaikka, joissa korkeusero pääasiassa syntyy. Virtapaikoilla on jonkin verran hienompaa kiviainesta, joista voi tehdä mm. kutualuetta lohikaloille. Oja on suvanto-osuudellakin kalteva, veden virtaus on koko ajan silminnähden havaittavissa hyvin, joten veden vaihtuvuus on hyvä eikä liettyminen ole ongelma. Käytännössä kunnostuksien cm alivirtaama-ajan vedentason pinnannosto ei muuta uoman hydrologiaa tai haittaa ylivirtaama-aikana uoman vedenjohtokykyä metsämaan tai peltojen käyttöä ajatellen haittaavasti. Palautettavat kivet, joita asetellaan suojapaikoiksi kalastolle, eivät pidätä ylivirtaama-ajan vesimassoja haitallisesti eikä toimenpiteet heikennä uoman hydrologiaa kuin enintään alivirtaama-ajan virtausolojen osalta, jolloin pohjan tuntumaan taataan vesieliöille ja kalastolle nykyistä riittävämmin suojapaikkoja, lisääntymisalueita sekä ravinnonhankinnan kannalta merkityksellisiä alueita. KOHDE 2 LOUKASKOSKEN Loukaskosken kunnostusalueen yläosa on edellisen kaltaista, savihiesua ja kiveä sisältävää oikaistua uomaa, joka on heinittynyt. Reunoilla on perkuupenkereet, joissa on runsaasti kivimateriaalia. Pääosa kunnostuskohteesta on kuitenkin pääosin kivipohjaista, osittain louhittua ja räjäytettyäkin virta-aluetta, joka on oikaisuperattu. Uoman pohja on paikoin yksipuolinen ja uomaprofiili on suora ja rännimäinen. Uoman leveys on 3-4m ja se on alivirtaama-aikana erityisen matalavetinen, veden kulkiessa ohuena kerroksena ojassa leveällä alueella. Uoman kaltevuus on noin 2m 300 m matkalla, joten alue on selkeä virta-alue. Uoman luonnonmukaisuuden lisäämiseksi on tarkoituksena tehdä kiveämällä alivirtaama-ajan vedenkorkeudelle sopivia suisteita ja ohjaimia, joilla vedenalaisen pohja-alueen olosuhteita muutetaan monipuolisemmiksi lisäten mm. kutukuoppia ja tehdään niihin soraikoita, muutetaan virtausoloja aikaan saaden kiivaita virtakohtia sekä hitaampia suojapoteroita etenkin lohikaloille sopiviksi paikoiksi. Materiaalina käytetään kaivuupenkereiden ja puron pohjan kiviä sekä rantametsästä maanomistajan luvalla saatavaa puumateriaalia vähäinen määrä (2-3 m3). Virranohjauksella pyritään tekemään rännimäisestä virta-alueesta monipuolisempi ja nopeuttaa uoman palautumista kohti luonnontilaa tai sen kaltaista tilaa. Virran poikki tai osittain poikki kulkevat hidasteet tai virranohjaimet tekevät uomaan monipuolisuutta ja aikaansaavat suojapaikkoja kalastolle. Uomassa oleva ja sinne lisättävä puumateriaali mahdollistaa vesihyönteisten määrän ja lajiston monipuolistumisen. Pienimuotoisia suisteita ja kynnyksiä kalteville virta-alueille tulee noin m välein koska yhden suisteen vaikutusmatka on varsin vähäinen. Virtapaikoille ja suvantoihin lisätään myös kookkaampia asentokiviä suojapaikoiksi kaloille ja kiviksi, johon talviaikana jääkansi voi paremmin muodostua virtaamaa haittaamatta.
5 Karttakuva 3. Kunnostusalue Ojakorpi. Jaksolle lisätään kivistä suojapaikkoja ja tehdään suisteita ja vastaavia pieniä virranohjausrakenteita kivistä ja puista, joiden vaikutus on suurimmillaan lähinnä alivirtaama-aikoina. Karttakuva 4. Kunnostuskohde Loukaskoski. Alueella tehdään puisia ja kivisiä virranohjaimia, suojakivikoita Ojakorven kohteen tavoin ja lisäksi useita kutupaikkoja lähinnä lohikaloille.
6 ALUEEN NYKYTILA JA SUUNNITELLUT TOIMENPITEET Kunnostusalueelta on maastosuunnitelman yhteydessä otettu kuvia, jotka esittävät yleisnäkymiä alueelta. Kuvien yhteydessä on lyhyesti luonnehdittu kuvaa ja sen lähialuetta sekä esitetty kuvaan liittyviä erityispiirteitä ja mahdollisia tehtäviä, suunniteltuja toimenpiteitä. Kuva 1. Oikaistua leveää ja täysin muuttunutta Valkkiojaa tiesillan Kuva 2. Korkeakosken alueen alaosa on virtajaksoa, joka on alapuolella. Kohteeseen on mahdollista tehdä puusuisteita sekä perattu ja hyvin rännimäinen. Monipuolisuuden lisääminen pienin palauttaa vähäisessä määrin kiviä perkuupenkereistä. Jakso on kivisin suistein ja puisin virranohjaimin yhdessä kutupaikkojen kokonaisuudessaan hyvin kuvan kaltaista. rakentamisen kanssa lisäävät tämän alueen monipuolisuutta etenkin kalastoa ajatellen. Kuva 3.Virta-alueen yläpuolella on virtaisaa nivaa, johon kivien ja puiden lisääminen toisi kaivattua monipuolisuutta. Nykyisellään alue on kovin paljas ja arvokaloille yksipuolinen. Kuva 4. Alueen yläosa on nivamaista, paljasta ja leveää uomaa, jonka monipuolisuutta kivet ja puiset suisteet monipuolistaisivat.
7 Kuva 5. Puusuisteiden avulla virranohjaus on mahdollista tehdä monella eri tavalla. Kuvassa virtaa kiihdytetään ja ohjataan kaivajapuuhun jolloin pehmeään maaperään syntyy syvännemonttu kalojen suojapaikaksi. Toteutustapoja on monia eri tarkoituksiin. Kuva 6. Kivistä tehtyjä suisteita ja asentokivikkoa. Suorassa uomassa oleva vesi on saatu kulkemaan mukitellen ja virrassa on useita erilaisia virta-alueita monipuolistamassa puroluontoa.
8 LUPATARPEET JA KÄYTÄNNÖN JÄRJESTELYT Kunnostus on suunniteltu siten, että se ei vaadi aluehallintoviraston vesilupaa tai muita lupamenettelyitä hankkeen toteuttamiseksi. Kunnostus vaatii alueen maanomistajien suostumuksen alueen käyttämiseksi ja siellä liikkumiseksi, sekä mahdollisen materiaalin kuljettamiseksi tai hankkimiseksi alueelta. Työ on suunniteltu tehtäväksi kokonaisuudessaan alueen maan- ja vedenomistajan alueella, joten alueiden omistajan lupa hankkeelle on ensiarvoisen tärkeä ja se on olemassa. Suunnitelma toimitetaan Varsinais-Suomen elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä alueen maanomistajille ja kalastusalueelle ja Puhdas Valkjärvi Ry:lle. Kunnostussuunnitelma laitetaan tiedoksi kunnalliselle ympäristöviranomaiselle Kunnostus on tarkoituksena toteuttaa lähinnä talkooperiaatteella ja käsityönä elokuussa viikolla 34 vuonna Mahdollisista korvattavista vähäisistä haitoista, puumateriaalin hankinnasta ja muista tulonmenetyksistä sovitaan asianosaisten kanssa erikseen. ARVIO LAJEIHIN JA LUONTOTYYPPEIHIN VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ Virtavesikunnostuksen hyödyt kohdistuvat pääasiassa taimenen elinolojen parantamiseen, mutta virtaalueiden lisääntyminen kivikynnysten ja puusuisteiden ansiosta lisää myös muun virtavesiluonnon monimuotoisuutta. Ajan kuluessa alueelle muodostuu nykyistä enemmän mm. vesisammalkasvillisuutta sekä sitä kautta hyönteisten monipuolistumista ja runsastumista. Nämä muutokset lisäävät myös vesihyönteisten elinmahdollisuuksia ja sitä kautta saattavat lisätä myös harvinaisten lajien määrää. Valkkiojan vesi on alivirtaama-aikana hyvälaatuista, joten vaateliailla lajeilla on hyvät menestymisen mahdollisuudet luomassa. Virta-paikkojen ja mahdollisten vesihyönteismäärien lisääntyminen saattaa tuoda alueelle myös paremmat elinedellytykset koskikaralle. Kalaston lisääntyminen ja välillisesti isompien kalojen lisääntyminen jokialueella tuo lisäravintoa myös saukolle sekä lisää alueen kalastusmahdollisuuksia vähäisesti. Maamme puroista enää alle 2% on luonnontilaisia. Valkkioja on lähes kokonaisuudessaan perattu ja muuttunut. Silti ojaa voidaan pitää erinomaisena kohteena kalaston ja vesiluonnon osalta ja ojan tilan parantamiseksi tehtävät toimenpiteet ovat suotavia. Työn aikainen samentuminen on vähäistä huomioiden luoman pohjan olevan savisilttiä ja kivikkoa. Mahdollinen vähäinen samentuminen ja kiintoaineksen kulkeutuminen alapuoliselle alueelle on erittäin vähäistä eikä työn haittoja ole havaittavissa kunnostusalueen ulkopuolella. TARKKAILU Kunnostusalueen alapuolinen kalasto on koekalastettu ulkopuolisen toimijan toimesta vuonna Ennen kunnostusta on tarkoituksena koekalastaa Loukaskosken alueella koeala ja toistaa koekalastus 2 ja 4 vuoden kuluttua kunnostuksesta. HANKKEESTA VASTAAVA JA YHTEYSTIEDOT Hankkeesta vastaavana toimii Suomen luonnonsuojeluliitto ry, jonka päätoimipaikka on Kotkankatu 9, Helsinki. Käytännön töistä ja hankkeen järjestelyistä vastaa liiton pienvesikoordinaattori Teemu Tuovinen. Suomen luonnonsuojeluliitto pienvesikoordinaattori Teemu Tuovinen Valtionkatu SEINÄJOKI p / pohjanmaa@sll.fi Lisätietoa hankkeesta:
KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2017 FRESHABIT OSA 2/4/18
1 KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2017 FRESHABIT 2016-2021 Tmi Terrapolar Kauhajoki 2017 OSA 2/4/18 2 SISÄLLYS 1. TAUSTAA... 3 2. KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA...
LisätiedotKARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2016 FRESHABIT OSA 2/4/17
1 KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2016 FRESHABIT 2016-2021 Tmi Terrapolar Kauhajoki 2016 OSA 2/4/17 2 SISÄLLYS 1. TAUSTAA... 3 2. KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA...
LisätiedotKOHDE 1. Pukanluoman Alakoski. Kartta 4. Pukanluoman Alakosken sijaitsee Santaskyläntien sillan kohdalla, noin 4 km Kantatie 44:stä.
KOHDE 1. Pukanluoman Alakoski Kartta 4. Pukanluoman Alakosken sijaitsee Santaskyläntien sillan kohdalla, noin 4 km Kantatie 44:stä. Kartta 5. Alakoski nykytilassa karttahahmotelmana. Kartta 6.Ilmakuva
LisätiedotPienvesistä ja purokunnostuksista Isojoen ja Karvianjoen alueella. Taimenpäivä Isojoki
Pienvesistä ja purokunnostuksista Isojoen ja Karvianjoen alueella Taimenpäivä 12.12.2016 Isojoki Isojoki-Lapväärtinjoen ja Karvianjoen pohjoisosan alueet Satoja kilometrejä vedenjakaja-alueiden pienvesiä
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry aluesihteeri, Teemu Tuovinen 14.11.2013 Uhanalaiset
LisätiedotHanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset
Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset 8.4.2014 Hotelli Ellivuori, Sastamala Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmän kokous Heikki Holsti Taustatietoja Hanhijoesta - Haaroistensuon
LisätiedotPanumaojan kunnostusraportti
Panumaojan kunnostusraportti 20-25.8.2018 12.10.2018 Toteuttajat: Kalatalousasiantuntija Heikki Tahkola, ProAgria Oulu/, puh. 040 747 7652, heikki.tahkola@proagria.fi Projektisuunnittelija Jarmo Tuukkanen,
LisätiedotKARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN SEURANTASUUNNITELMA 2016 FRESHABIT Tmi Terrapolar Kauhajoki 2016 OSA 1/4/17
1 KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN SEURANTASUUNNITELMA 2016 FRESHABIT 2016-2021 Tmi Terrapolar Kauhajoki 2016 OSA 1/4/17 2 SISÄLLYS 1. TAUSTAA... 3 2. SEURANTASUUNNITELMA... 4 2.1. SÄHKÖKOEKALASTUKSET...
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliitto ja Pohjanmaan piiri yritysyhteistyössä pienvesikunnostuksissa
Suomen luonnonsuojeluliitto ja Pohjanmaan piiri yritysyhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2007-2013 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry aluesihteeri, Teemu Tuovinen 12.6.2014 Kunnostettuja
LisätiedotKalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013
Kalastusalue virtavesikunnostajana Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 Taustaa kunnostushankkeille Virtavesikartoitukset o Tarkoituksena selvittää
LisätiedotPuroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä
Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Paimionjokiseminaari 13.11.2014, Härkälän kartano, Somero : Janne Tolonen, Valonia Esityksen sisältö Puroympäristöjen kunnostaminen 1. Valonian
LisätiedotOpetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.
Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Purojen kunnostus Miten virtavesi toimii? Kunnosta lähivetesi- koulutus Kuopio
LisätiedotRavintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi
Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi Esimerkkejä tavoitteista 1.Virkistyskäyttö Haittaava kasvillisuus, liettyminen,
LisätiedotAsia: Mäntsälänjoen latvavesien kalataloudellinen kunnostaminen.
1/5 Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys r.y. Jokikatu 17, 06100 PORVOO Föreningen vatten- och luftvård för Östra Nyland och Borgå å r.f. Ågatan 17, 06100 BORGÅ Sampo Vainio 10.8.2004
LisätiedotSUOMENLAHTEEN JA KYMIJOKEEN LASKEVIEN PIENVESISTÖJEN KOSKIKARTOITUS JA KUNNOSTUSTARVESELVITYS
SUOMENLAHTEEN JA KYMIJOKEEN LASKEVIEN PIENVESISTÖJEN KOSKIKARTOITUS JA KUNNOSTUSTARVESELVITYS Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Matti Vaittinen 2006 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 3 2 TUTKIMUSALUE 3 3 AINEISTO
LisätiedotOpetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.
Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Purojen kunnostus Sisällysluettelo Puron määritelmä Miksi purot ovat tärkeitä?
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi 27.09.2010 MUISTUTUS Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/200/04.08/2010
LisätiedotJoen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.
Joet ja kunnostus Joen määritelmä Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Valuma-alueella tarkoitetaan aluetta, jolta vedet kerääntyvät samaan vesistöön. Jokiekosysteemin
LisätiedotHANNUKAISEN KAIVOSHANKE TAIMENEN POTENTIAALISTEN LISÄÄNTYMISALUEIDEN SEL- VITYS
Vastaanottaja Hannukainen Mining Oy Asiakirjatyyppi Muistio Päivämäärä 30.9.2016 HANNUKAISEN KAIVOSHANKE TAIMENEN POTENTIAALISTEN LISÄÄNTYMISALUEIDEN SEL- VITYS Päivämäärä 30.9.2016 Laatija Tarkastaja
LisätiedotPekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma
Kalatieto J. Rinne Pekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma Purojen umpeenkasvua Jukka Rinne 2010 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Kunnostusmenetelmä ja kunnostuskohde... 1 3 Kustannusarvio
LisätiedotKarjaanjoen vesistön ongelmia
Kuinka tehdään lohikaloille sopivia elinympäristöjä kokemuksia Karjaanjoen vesistöstä Hur skapar man lämpliga livsmiljöer för laxfiskar erfarenheter från Karisåns vattendrag Mustionjoki helmeilee-tapahtuma
LisätiedotEspoonjoen kunnostuksen YS ja vesilain mukainen lupahakemus
Espoonjoen kunnostuksen YS ja vesilain mukainen lupahakemus Yleisötilaisuus 12.9.2016 Toimenpiteet, yleinen Ympäristösi parhaat tekijät 2 Toimenpide ehdotukset Toimenpiteiden päämäärät: Uoman vedenjohtokyvyn
LisätiedotJUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS
JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS Manu Vihtonen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke 2009 53 9 VEPSÄNJOEN KARTOITETUT KOSKET JA TOIMENPIDESUOSITUKSET 9.1 Ilvolankoski Vepsänjoen
LisätiedotKopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.01.2014 1 VL 5. Luku (Ojitus) 3 Ojituksen luvanvaraisuus Ojituksella sekä ojan käyttämisellä
LisätiedotSuunnitelma Raumanjoen kunnostamisesta taimen- ja kaupunkipurona. Jussi Aaltonen 2014
Suunnitelma Raumanjoen kunnostamisesta taimen- ja kaupunkipurona Jussi Aaltonen 2014 Suunnitelma Raumanjoen kunnostamisesta taimen- ja kaupunkipurona Jussi Aaltonen 2014 Pyhäjärvi-instituutin julkaisuja
LisätiedotMetsäpurojen kunnostusta Kuusamossa
Metsäpurojen kunnostusta Kuusamossa Heikki Tahkola, Oulun Kalatalouskeskus Historiaa Puroja ja jokia perattu paljon 1900- luvun alkupuolella, aina 1960- luvulle saakka Työt tehty pääosin koneella, pienemmissä
LisätiedotKARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSRAPORTTI 2016 FRESHABIT OSA 4/4/17
1 KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSRAPORTTI 2016 FRESHABIT 2016-2021 Tmi Terrapolar Kauhajoki 2017 OSA 4/4/17 2 SISÄLLYS 1. TIIVISTELMÄ... 3 2. KUNNOSTUKSET... 4 3. TULOKSET... 6 3.1. JYRÄNOJA...
LisätiedotPurokunnostuksia Iijoen vesistössä Koillismaalla. Pirkko-Liisa Luhta, Eero Moilanen, Matti Suanto Luontopalvelut
Purokunnostuksia Iijoen vesistössä Koillismaalla Pirkko-Liisa Luhta, Eero Moilanen, Matti Suanto Luontopalvelut Esityksen sisältö Purojen inventointi Kunnostukset menetelmineen Vaikutusten seuranta Mitä
LisätiedotKARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSRAPORTTI 2017 FRESHABIT OSA 4/4/18
1 KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSRAPORTTI 2017 FRESHABIT 2016-2021 Tmi Terrapolar Kauhajoki 2017 OSA 4/4/18 2 SISÄLLYS 1. TIIVISTELMÄ... 3 2. KUNNOSTUKSET... 4 3. TULOKSET... 7 3.1. KIRKKOLUOMA...
LisätiedotMYLLYPURON JA HAAPAJOEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA ÄHTÄRI 2014
MYLLYPURON JA HAAPAJOEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA ÄHTÄRI 2014 Marko Paloniemi 10/2014 1 Sisällys Johdanto... 2 Vesistö... 2 Yleistä... 2 Myllypuro... 3 Haapajoki... 4 Vähä Haapajärven ja Vähä-Peränteen välinen
LisätiedotMAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA
MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA Mikko Känkänen 2011 1 JOHDANTO... 3 2 VESISTÖN KUVAUS... 3 3 KALASTO JA VIRKISTYSKÄYTTÖ... 3 4 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 5 TULOKSET...
LisätiedotHaritunjoen kalataloudellisen kunnostuksen suunnitelma
Haritunjoen kalataloudellisen kunnostuksen suunnitelma Ulla Kuusinen Yhteistyössä Lahden seudun ympäristöpalvelut Johdanto Haritunjoella on potentiaalia kehittyä hyväksi kalavesistöksi. Kalataloudellisen
LisätiedotKOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010
Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät
LisätiedotHarjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa
Harjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa Tutkimusalue Kokemäenjoessa TEHDYT TUTKIMUKSET Nykytilan selvittäminen: - kalastustiedustelu - perhokalastajien haastattelu
LisätiedotOpetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.
Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Jokien kunnostus Sisällysluettelo Tiesitkö tämän joesta - Jokien tietopaketti
LisätiedotMANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013
MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 227/2014 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee
LisätiedotTornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet
Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,
LisätiedotVesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.
Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30 Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali Paikalla Seppo Oksanen, Someron vesiensuojeluyhdistys Olli Ylönen,
LisätiedotSähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki
Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi
LisätiedotPaimion Vähäjoen kunnostustoimenpiteet
Paimion Vähäjoen kunnostustoimenpiteet vuonna 2005 Lounais-Suomen kalastusalue 2006 Jussi Aaltonen Lounais-Suomen kalastusalue Valkkimyllynkuja 2 20540 Turku Puh. 02-2623 444 2 Johdanto Vähäjoessa ja sen
LisätiedotKOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET 23.10.
KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) on tehnyt vuosikymmenten ajan tiivistä yhteistyötä
LisätiedotPurot tarvitsevat puita Pauliina Louhi. Pohjanmaan Taimenpäivät
Purot tarvitsevat puita Pauliina Louhi Pohjanmaan Taimenpäivät 12.12.2016 Suorat ja puuttomat purot Noin 20 000km purokm perattiin tukinuiton ja maankuivatuksen tarpeisiin sotien jälkeisenä aikana Maankuivatuksessa
LisätiedotJOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA
JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA Anssi Toivonen Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö 30.11.2010 Sisällysluettelo Johdanto... 1 Joutjoen kokonaisuus... 2 Kartta A, joen laskukohta Kiviharjun alue...
LisätiedotHeikki Holsti Taimenen kutupaikkojen talkookunnostus Ikaalisten Jyllinjoen Särkikoskella 2015 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry
14.5.2016 Heikki Holsti Taimenen kutupaikkojen talkookunnostus Ikaalisten Jyllinjoen Särkikoskella 2015 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Talkookunnostukset Kokemäenjoen vesistöalueella vuosina
LisätiedotKolmen helmen joet hanke
Hämeenkyrön kunta, Nokian kaupunki, Ylöjärven kaupunki Kolmen helmen joet hanke Virtavesi-inventointi ja kunnostussuunnitelma Rapujen istutuksen riskianalyysi 3.2.2017 Page 1 Rapujen istutuksen riskianalyysi
LisätiedotVihijoen ja Myllyjoen koekalastukset 2016
KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS RY T U T K I M U K S I A / t i e d o n a n t o j a 2 0 1 6 Vihijoen ja Myllyjoen koekalastukset 2016 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2016 Sisältö
LisätiedotTIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE!
TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! KOSKIEN ENNALLISTAMISHANKE ETENEE, TAVOITTEENA PALAUTTAA JÄRVITAIMENEN LUONTAINEN LISÄÄNTYMINEN. KOSKIEN MELOTTAVUUS LÄHES ENNALLAAN MUTTA MELONTAVÄYLÄT OVAT MUUTTUNEET.
LisätiedotHousupuron pituus on noin 5,6 km, josta kunnostetaan tässä hankehaussa 3,8 km. Hankealueen valuma-alueen pinta-ala on noin 800 ha.
LUONNONHOITOHANKE HOUSUPURON KUNNOSTUS JA ENNALLISTAMINEN PALTAMOSSA Hankkeen tavoitteet Tavoitteena on Housupuron palauttaminen luonnontilaisen kaltaiseksi, purouoman kunnostaminen lisääntymis- ja poikastuotantoalueeksi
LisätiedotVesiluonto ja ennallistaminen
Vesiluonto ja ennallistaminen Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua ja tiedotusta -hanke Tämän diasarjan tekemiseen on saatu EU:n Life-Luonto -rahoitustukea Humuspitoiset järvet ja lammet, karut kirkasvetiset
LisätiedotKÄRSÄMÄJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUS VYYHTI-hankkeen esimerkkisuunnitelma
1 KÄRSÄMÄJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUS VYYHTI-hankkeen esimerkkisuunnitelma 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 VESISTÖALUEEN KUVAUS... 2 2.1 Maantieteellinen yleiskuvaus... 2.2 Alueen asutus ja omistussuhteet...
LisätiedotMetsäpurojen kunnostamisen hydrauliset vaikutukset
Metsäpurojen kunnostamisen hydrauliset vaikutukset Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2016 Hannu Marttila Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusryhmä Oulun yliopisto Latvavesiä on muokattu Suomessa
LisätiedotPUROT JA OJAT LÄHILUONNOSSA
PUROT JA OJAT LÄHILUONNOSSA Somero 26.9.2014 Matti Jantunen Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry Mikä on puro? Vesilaki (27.5.2011/587) 3 määrittelee: Joki = virtaavan veden vesistö, jonka valuma-alue
LisätiedotKOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012
KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 1079/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3.
LisätiedotVesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 16.4.2013 1 Erilaisia tavoitteita 1. Virkistyskäyttö - Haittaava kasvillisuus, liettyminen, kalastus-
LisätiedotHämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma
Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien
LisätiedotYleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön
Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Samuli Joensuu Lapua 12.11.2013 Sisältö Metsätalouden kuormitusvaikutuksista Muuttuva lainsäädäntö ja sen merkitys metsätalouden
LisätiedotPienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT
Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Lakien ja säädösten noudattaminen pienvesien lähiympäristöissä
LisätiedotHeikki Holsti 2014. Kirjenumero 907/14
MYLLYPURON (YLÖJÄRVI) KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSIEN SELVITYS VIRTAVESI- INVENNOINNILLA JA TAIMENEN ESIINTYMINEN SELVITTÄMINEN SÄHKÖKOEKALASTUKSILLA VUONNA 2014 Heikki Holsti 2014 Kirjenumero 907/14 SISÄLTÖ
LisätiedotKVVY:n virtavesien kunnostuskohteet vuosina
KVVY:n virtavesien kunnostuskohteet vuosina 2013-16 Numero 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Kohde Rautajoki Myllyoja Kikkelänjoki Vahokoski Hanhijoki Myllypuro Särkikoski Vilppulankoski Vilppulankoski Loppiskoski
LisätiedotKunnostusten seuranta ja seurantatutkimukset
Kunnostusten seuranta ja seurantatutkimukset (Seurantatutkimukset kunnostuskohteiden laadun ylläpitämiseksi) Ari Huusko Jokien perkaus ja kunnostus Suomessa Luonnontilainen joki --- Intensiivijakso 1930-1960
LisätiedotKymijoen Anjalankoski Pyhäjärvi välisen osuuden koski- ja virtapaikat, niiden pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet, 2009
Kymijoen Anjalankoski Pyhäjärvi välisen osuuden koski- ja virtapaikat, niiden pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet, 2009 Jukka Rinne, Markus Tapaninen 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...
LisätiedotNÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA. Viitapohjan virtavesien sähkökalastukset vuonna 2008. Markku Nieminen
NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA Viitapohjan virtavesien sähkökalastukset vuonna 2008 Markku Nieminen Sähkökalastuksen saalista, vajaa kymmensenttinen kivisimppu, purovesien yleinen asukas. Kansikuva:
LisätiedotMÄTÄJOEN TALIN ALUEEN TALKOOKUNNOSTUKSET JA TAIMENTEN KUTUHAVAINNOT
MÄTÄJOEN TALIN ALUEEN TALKOOKUNNOSTUKSET JA TAIMENTEN KUTUHAVAINNOT Helsingin perhokalastajat ry on vuodesta 2009 alkaen kunnostanut Mätäjokea Pitäjänmäen Talissa. Tavoitteena on palauttaa äärimmäisen
LisätiedotVesistöt kuntoon yhteistyöllä -seminaari OHTO, Oulu 25.11. - 26.11.2014. Eero Hakala, ProAgria Keski-Pohjanmaa/ Kalatalouskeskus
Vesistöt kuntoon yhteistyöllä -seminaari OHTO, Oulu 25.11. - 26.11.2014 Eero Hakala, ProAgria Keski-Pohjanmaa/ Kalatalouskeskus 1 Sijaitsee Vetelissä, kuuluu Kruunupyynjoen vesistöön ja laskee n. 4,5 km
LisätiedotJurvanojan ennallistaminen kiinteistön 9:200 osalta
TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (13) Jurvanojan ennallistaminen kiinteistön 9:200 osalta Mikko Kumpuniemi OTSO metsäpalvelut, LAPPI TOIMENPIDESUUNNITELMA 2 (13) SISÄLLYS 1. Hankkeen esittely 1.1 Taustaa 1.2 Tavoitteet
LisätiedotKunnostusten suunnittelu, lupatarve ja rahoitus
Kunnostusten suunnittelu, lupatarve ja rahoitus Virtavesien kunnostuskurssi Vantaa 8.8.2017 Kalastusbiologi Teemu Hentinen, ELY-keskus Järvi-Suomen kalatalouspalvelut Teemu Hentinen ELY-keskus Järvi-Suomen
LisätiedotPienvesien tilan kartoitus Vantaalla tarpeet, tavoitteet ja toteutus
Pienvesien tilan kartoitus Vantaalla tarpeet, tavoitteet ja toteutus Seminaari hulevesien hallinnasta Vantaanjoen valuma-alueella 25.11.2014 Sinikka Rantalainen Vantaan ympäristökeskus Virtavesiympäristöjen
LisätiedotPäätös Nro 5/2012/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/32/04.09/2011. Myllyjärvien reitin kalataloudellinen kunnostus, Jämsä
Päätös Nro 5/2012/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/32/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012 ASIA Myllyjärvien reitin kalataloudellinen kunnostus, Jämsä HAKIJA Etelä- ja Keski-Päijänteen kalastusalue
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton
Suomen luonnonsuojeluliiton 30.6.2009 Pohjanmaan piiri ry MUISTUTUS Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi Länsi-Suomen ympäristölupavirasto PL 115 00231 HELSINKI DRNO: LSY-2008-Y-370
LisätiedotTervetuloa retkelle! Kunnostettujen purojen ja rumpujen valtakuntaan Iijoen vesistöalueelle
Tervetuloa retkelle! Kunnostettujen purojen ja rumpujen valtakuntaan Iijoen vesistöalueelle Pirkko-Liisa Luhta p.+358400 293023 pirkko-liisa.luhta@metsa.fi Eero Moilanen p.+35840 5314969 eero.t.moilanen@metsa.fi
LisätiedotRaumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen
Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 Teksti: Jussi Aaltonen Kuvat: Tero Forsman (ellei toisin mainita) Pyhäjärvi-instituutti
LisätiedotHarri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre
1 Johdanto Suomessa lähes kaikkia puroja on perattu, oiottu tai muuten muutettu Kaupunkipurojen merkitys on kasvanut kaupunki- ja vihersuunnittelussa viime vuosien aikana 2 Esimerkkikohteet Longinoja,
LisätiedotOriniemenjoen maamiesseura ORINIEMENJOEN VESISTÖKUNNOS- TUSRAKENTEIDEN HOITO- JA KUN- NOSTUSSUUNNITELMA. Heikki Holsti. Kirjenumero 1009/17
Oriniemenjoen maamiesseura ORINIEMENJOEN VESISTÖKUNNOS- TUSRAKENTEIDEN HOITO- JA KUN- NOSTUSSUUNNITELMA Heikki Holsti Kirjenumero 1009/17 SISÄLTÖ 1. HOITO- JA KUNNOSTUSUUNNITELMAN TAUSTAT JA TAVOITTEET...
LisätiedotMaastoraportti taimenen esiintymisestä Emäjoen alajuoksun pienissä joissa ja puroissa
Maastoraportti taimenen esiintymisestä Emäjoen alajuoksun pienissä joissa ja puroissa Tmi Olli van der Meer 25.9.2011 1. Johdanto Sähkökoekalastuksella haluttiin selvittää taimenen esiintyminen Emä- ja
LisätiedotKunnostusten alkuun. J. Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Kunnostusten alkuun J. Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Oltava selkeä, perusteltu tavoite. Se määrää kunnostuskohteelle tai sen yksittäiselle osa-alueelle yleisesti soveltuvat kunnostusmenetelmät.
LisätiedotPESUOJAN ALAOSAN KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI JA KUNNOSTUSSUOSITUKSET
PESUOJAN ALAOSAN KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI JA KUNNOSTUSSUOSITUKSET VYYHTI-hankkeen esimerkkisuunnitelma PROAGRIA KESKI-POHJANMAA RY:N KALATALOUSKESKUS EERO HAKALA 2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO...
LisätiedotMaatalouspurojen luontoarvot. Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu, 25.11.2014
Maatalouspurojen luontoarvot Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu, 25.11.2014 Esityksen sisältö Miksi maatalousalueiden purot ovat tärkeitä? Miten uomien luontoarvot tunnistetaan?
LisätiedotHÄRÄNSILMÄNOJA. Anssi Toivonen. Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö
HÄRÄNSILMÄNOJA Anssi Toivonen Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö 15.11.010 Sisältö Johdanto... Häränsilmänojan kokonaisuus... 4 Kartta 1 Pääuoma... 5 Kartta Kulmalan eteläpuoli joen haarat... 14 Oikeanpuoleinen
LisätiedotJärvikunnostushankkeen läpivienti
Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja
LisätiedotKYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi
KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi Yleissuunnitelma Sisällysluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... 3 1.1 Sijainti... 3 1.2 Maastotutkimukset... 4 1.3 Hankkeen tausta ja tavoitteet...
LisätiedotORINIEMENJOEN KUNNOSTUKSEN VAIKUTUKSET KOSKIEN KALAKANTOIHIN VUONNA Heikki Holsti. Kirjenumero 1117/17
ORINIEMENJOEN KUNNOSTUKSEN VAIKUTUKSET KOSKIEN KALAKANTOIHIN VUONNA 2017 Heikki Holsti Kirjenumero 1117/17 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3. SÄHKÖKOEKALASTUKSET... 2 3.1 Aineisto ja menetelmät...
LisätiedotDigiTrail esteettömyyskartoitus LOPPI
DigiTrail esteettömyyskartoitus LOPPI Lopen sininen retkeilyreitti 3 km Lopen sininen reitti lähtee Tauluntien varressa olevalta pysäköintialueelta. Reitti kulkee aluksi kapeaa polkua pitkin mäntymetsikön
LisätiedotVesilain vastainen rakentaminen Ympäristörikosten torjunnan koulutusohjelma
Vesilaki yleistä Vesilain vastainen rakentaminen Ympäristörikosten torjunnan koulutusohjelma 2017-2018 14.2.2018 Ympäristöneuvos Arto Paananen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 13.6.2016- Pirkanmaan
LisätiedotVARESJÄRVI KOEKALASTUS
Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö
LisätiedotVATJUSJÄRVI 2 -VESIENHOITOHANKE, HAAPAVESI
VATJUSJÄRVI 2 -VESIENHOITOHANKE, HAAPAVESI Hankkeen tavoitteet TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (7) Hankkeen tavoitteena on vähentää Vatjusjärven valuma-alueitten metsäojitusalueilta tulevaa vesistökuormitusta
LisätiedotMETSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA
METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA Lieksan seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti esitellyt
LisätiedotMETSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA
METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA Nurmeksen seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti
LisätiedotTeemu Koski 19.4.2012. Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve
Teemu Koski 19.4.2012 Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve www.tuas.fi Esityksen sisältö Hanketausta Hirvijoen kalataloudellinen merkitys Hirvijoen kalasto Hirvijoesta taimenjoki? Hirvijoen kosket
LisätiedotPÄÄTÖS Nro 52/04/2 Dnro ISY-2004-Y-19 Annettu julkipanon jälkeen Kaurakosken kalataloudellinen kunnostus, Tuupovaara.
PÄÄTÖS Nro 52/04/2 Dnro ISY-2004-Y-19 Annettu julkipanon jälkeen 4.6.2004 HAKIJA Tatu Vatanen ASIA Kaurakosken kalataloudellinen kunnostus, Tuupovaara. HAKEMUS Tatu Vatanen on 5.2.2004 ympäristölupavirastolle
Lisätiedot=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2)
0(762 0(762 RKMHOPDQ WRWHXWXVNHLQRW (WHO (WHO MD.HVNL MD.HVNL 3RKMDQPDDOOD 11.3.2009 METSOseminaari, M.Seppälä, Metsäkeskus E-P 0(762Q WRWHXWXV WDORXVPHWVLVVl 9 6XRMHOXDOXHYHUNRVWRQ NHKLWWlPLQHQ
LisätiedotPatorakenteiden periaatekuvia
Patorakenteiden periaatekuvia Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri Hepo-Oja, Jarkko Nurmi, Reijo Orava, MKJ Patorakenteet Munkin ja tulvauoman sijoittaminen
LisätiedotVirtaveden toiminta ja kunnostus
14.5.2016 Heikki Holsti Virtaveden toiminta ja kunnostus Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Virtavesien kunnostamisen vaiheet Tavoitteena vesistön ekologisentilan parantaminen = ihmistoiminnan
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tiia Grönholm (email) Linnunmaa Oy 24.8.2012 Lähetämme ohessa yhteenvedon Endomines Oy:n Karjalan Kultalinjan YVAan liittyvistä vuoden 2012
LisätiedotYläneenjoen sähkökoekalastusraportti
Yläneenjoen sähkökoekalastusraportti 27.7.2018 Tero Forsman & Lauri Anttila Tero Forsman & Lauri Anttila Yläneenjoen sähkökoekalastusraportti PYHÄJÄRVI-INSTITUUTIN JULKAISUJA Sarja B nro 38 ISBN 978-952-9682-83-6
LisätiedotVesilaki 2011 ja metsäojitukset
Vesilaki 2011 ja metsäojitukset Puron ja noron luonnontilan turvaaminen Vähäinen ojitus Ilmoitusmenettelystä Pekka Kemppainen Maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden vesiensuojelupäivät Saarijärvi
LisätiedotKarvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen
Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen Liite ELY-keskuksen ja kuntien väliseen puitesopimukseen 1. Johdanto Karvianjoen vesistön säännöstelyjen kehittämistarkastelut toteutettiin pääosin
LisätiedotPohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella. Vesistökunnostuspäivät , Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella Vesistökunnostuspäivät 13.-14.6.2017, Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Valuma-alue 380 km 2 Pituus n. 40 km Laskee Suomenlahteen Haminassa
LisätiedotKARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KOEKALASTUS- JA SEURANTARAPORTTI 2016 FRESHABIT Tmi Terrapolar Kauhajoki 2017 OSA 3/4/2017
KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KOEKALASTUS- JA SEURANTARAPORTTI 06 FRESHABIT 06-0 Tmi Terrapolar Kauhajoki 07 OSA //07 SISÄLLYS. TIIVISTELMÄ.... KOEKALASTUKSET.... TULOKSET... 5.. AUNESLUOMA.....
LisätiedotPEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO. Padaslokl, Auttolnen. Yleissuunnitelma
PEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO Padaslokl, Auttolnen Yleissuunnitelma Si sällvsluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... '...'..'...'...'.. '..3 1.1 Sijainti......3ja4
LisätiedotPÄÄTÖSLUONNOS. Varsinais-Suomi Kalatalouspalvelut 23.5.2014 1863/5715/2014
PÄÄTÖSLUONNOS Varsinais-Suomi Kalatalouspalvelut Pvm Dnro 23.5.2014 1863/5715/2014 ASIA: TAUSTAA Vesistöjen tai vesistönosien kalastuslain 119 mukainen määrittely lohi- ja siikapitoisiksi Varsinais-Suomen
Lisätiedot