Kunnostetut Ingarskilanjoki ja Vantaanjoki

Transkriptio

1 Kunnostetut Ingarskilanjoki ja Vantaanjoki Meritaimen-seminaari, , Ammattiopisto Livia, Parainen 1

2 Sisältö Ingarskilanjoki Vesistö numeroina Taustaa ja historiaa Elvytystyöhön yhteistyössä Tulokset Vantaanjoesta lyhyesti Johtopäätöksiä ja pohdintaa 2

3 3

4 Ingarskilanjoki Valuma-alue n. 160 km 2, järvisyys 0,17 % ja peltoja 33 % Keskivirtaama 1,6 m 3 /s ja keskialivirtaama 0,1 m 3 /s Pääuoman pituus n. 33 km ja keskikaltevuus 1,4 m/km Merkittävimmät sivupurot Solbergån ja Kocksbybäcken Koskipinta-alaa n. 1,5 ha sivupurot mukaan lukien Veden laadun yleinen käyttökelpoisuusluokitus on ollut ylä- ja keskiosalla välttävä ja alajuoksulla tyydyttävä Ekologinen tilaluokitus oli 2008 tyydyttävä. Luokitus nousi uudessa arvioinnissa hyväksi (2013). 4

5 5

6 Taustaa ja historiaa Segerstråle mainitsi Ingarskilanjoen taimenista jo 1937 Kirjoitettua tietoa harvakseltaan ennen 1980-lukua Laajaa huomiota saanut perkaushanke toteutettiin joen keskivaiheilla Emokalaston perustaminen Kalatie Ingarskilan myllyn viereen 1988 Ensimmäiset omalla kannalla tehdyt istutukset 1991 ja

7 7

8 Istutukset Elvytystoimet käynnistettiin 1991 istutuksilla Emokalaston perustamisen ansiosta oli mahdollista istuttaa omaa kantaa Taimenistutukset (jokeen) Pienpoikaset kpl ikäiset kpl ikäiset kpl Yhteensä kpl

9 Ei istutuksia Ei istutuksia kpl sivupuroihin Jokeen tehdyt taimenistutukset Ingarskilanjoella vastakuoriutuneet 1+ ikäiset 2+ ikäiset Yhteensä

10 Jokisuun rauhoituspiiri Kalastusalue on kieltänyt verkkokalastuksen joen edustalla sijaitsevalla rauhoitupiirillä välisenä aikana vuodesta 1996 alkaen. Samoihin aikoihin tehtiin päätös taimenen kalastuksen kieltämisestä koko jokivesistössä. 10

11 Vesistökunnostukset Inventoinnit: Kemppainen ja Huitila (1995) sekä Karppinen (1995) ja Kunnostustarveselvitys (Aulaskari, H. 1999) Suomenlahden meritaimenkantojen suojelu- ja käyttösuunnitelma (Lempinen, P. 2001) Tulos oli, että taimenelle sopivien elinympäristöjen heikko laatu edellytti koskialueiden monipuolistamista. (kutu- ja poikasalueita sekä kasvu- ja talvehtimisalueita) Kiveäminen ja soraistus Virtausvaihtelun ja leveys- ja syvyysvaihtelun lisääminen Vaellusmahdollisuuksien parantaminen (kalatie, niitot) 11

12 12

13 Vesistökunnostukset 1988: Myllykosken ensimmäinen kunnostus ja kalatie toteutettu. Myllyn yläpuolista koskea kunnostettiin myös. 1996: Strandinkosken kunnostus ja kaksi pohjakynnystä toteutettu pääuoman alaosaan. 2001: Sivupurojen ja latva-alueen soraistuksia ja kotiutusistutuksia (VIRHO). 2002: Alaosan kunnostukset tehty; Skattbondas, Klevbacka, Knuts. 2003: Keskiosan kunnostukset tehty; Marsin tilan virtapaikka, Dorgersin yläpuolinen virtapaikka, Myllykosken kunnostus ja kalatien parannus, Myllyn yläpuolinen koski, Kocksbybäcken. 2005: PURO I hankkeen kunnostus: Kocksbybäckenin peltoalue 2006: Yläosan kunnostus tehty; Krämarsin lietekuopat. Kuopat on tyhjennetty välisenä talvena ja kesällä

14 Klevbackankoski 2000 ja

15 Myllyn yläpuolinen koski kesällä

16 Myllyn yläpuolista koskea syksyllä

17 Myllyn yläpuolisen kosken lopputarkastus syksyllä 2004 Erikoissuunnittelija Mitäpä Harri Aulaskari, tähän Vesivarojen voi hoito, sanoa Uudenmaan kun ELY-keskus asiakkaat ovat hyväksyneet lopputuloksen 17

18 Myllyn yläpuolista koskea syksyllä 2009 Vesisammalen palautuminen nopeaa 18

19 Myllyn yläpuolisen kosken purokatkoja 19

20 Myllyn yläpuolisen kosken sähkötystä syksyllä

21 Ei kalastettu Ei kalastettu Ei kalastettu Ei kalastettu Alaosan kohteiden kunnostus Keskiosan kohteiden kunnostus Sähkökoekalastustulokset vuosina saalistiheydet yks./100 m 2 40,00 35,00 0+ ikäiset 1+ ja sitä vanhemmat 30,00 Yhteensä taimenia yks./100m 2 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00 kesällä Ensimmäiset istutukset jokeen Jokisuun syksyn verkkorauhoitus ja jokikalastuksen kielto Viimeiset istutukset jokeen 21

22 LUKE:n vakioseurantakohteiden taimentiheydet vuosittain (pyydystettävyys: 0+ = 0,35 ja >0+ = 0,50) (8 kohdetta, yht. n m 2 ) yks./100m ikäiset > 0+ ikäiset Yhteensä

23 Smolttiruuvi toiminnassa 23 Kuva: Ari Haikonen

24 Vaelluspoikasten arvioitu määrä noin 150 poikasta noin 400 poikasta 24

25 25

26 Vantaanjoki Valuma-alue 1686 km 2 Keskivirtaama 16 m 3 /s (Virtaamat m 3 /s) Pääuoman pituus n. 100 km ja keskikaltevuus n. 1,3 m/km Pääuomassa 45 koskea, joista useimmat kunnostettu Pääuoma auki latvoille asti (kalatiet ja patojen purku) Merkittävimmät sivujoet: Keravanjoki 65 km Luhtajoki 46 km Palojoki 45 km Lepsämänjoki 37 km Ohkolanjoki 18 km Tuusulanjoki 15 Kytäjoki 8 km Paalijoki 8 km 26

27 Vantaanjoki Tulevaisuuden tavoitteet Yhteistyön ylläpitäminen eri toimijoiden kesken Viranomaiset, kunnat, kalastusalueet, vapaaehtoistoiminta Kalateiden rakentaminen tai patojen purku puuttuviin kohteisiin sekä tehtyjen kohteiden kunnossapitotoimenpiteet ( Vanhankaupunginkoski, Vantaankoski, Tikkurilankoski, Kirkonkylänkoski, Kellokoski, Haarajoki) Kunnostustoimenpiteitä koskialueilla, joissa ei ole vielä tehty mitään tai niissä on osittaista uudelleen kunnostamisen tarvetta Kalastuksen säätelyn edelleen kehittäminen erityisesti merellä ja jokisuualueella 27

28 Kuva: wikimapia.org 28

29 Johtopäätökset ja pohdintaa Vaelluskalajoet ovat moniongelmaisia Yhteistyö elintärkeää kaikkien tahojen kesken Kalastuksen säätely Kunnostukset ja vaellusmahdollisuudet Istutukset Tutkimus ja seuranta Yksikään osa-alue ei yksistään ole useimmiten riittävä! 29

30 Kiitos mielenkiinnostanne! 30