Soraa vai sivu-uomia virtavesiin?

Transkriptio

1 Soraa vai sivu-uomia virtavesiin? Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto ja Konneveden kalatutkimus ry Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Mikkeli

2 Suomessa sorastusbuumi 2010-luvulla Lukuisia sorastushankkeita, joissa tavoitteena luoda virtakutuisille lohikaloille kutupaikkoja puro- tai jokiuomiin Muuta uomakunnostusta joko mukana tai ei Onko hyödyllistä, tuottaako tuloksia? Voiko sorasta olla koskaan haittaa? Lohikalat tarvitsevat soraa (rae mm) pääosin kutuun ja alkioiden ympäristönä, kesällä myös jokipoikaset käyttävät Talvella jokipoikaset käyttävät ympäristönään pohjaa, jossa suurempia kiviä, piiloutuvat päiväksi kivien alle (Heggenes ym. 1993) Jos sora täyttää kivien kolot ja muodostaa laajoja tasaisia kenttiä, jokipoikasten elinympäristö saattaa heikentyä

3 Jokipoikasten valitsema raekoko Kuusinkijoella (Mäki-Petäys ym. 1997)

4 Kartoitus ennen puuhailua purossa onko sorastukselle tarvetta? Arvioi kohteesta soraikoiden pinta-ala ja sijainti Taimenen ja lohen kutuun sopiva rae suurimmalta halkaisijaltaan ja mm, mukana saa olla 8 16 ja mm Harjuksen kutuun sopivimmat ehkä 8 16 ja mm, mukana suurempaa Kahlaa kohde läpi ja mittaa soraikoiden ala mittatangolla tai edes silmämäärin, merkitse soraikoiden sijainti sähköiseen karttaan jollain puhelinsovelluksella tai paperikarttaan Mukaan vain soraikot, joissa virrannopeus cm/s pohjalla kutuaikana, eli nopeus jossa sora pysyy paikoillaan mutta virranpaine tuntuu kahlaajaan Jos soraikoiden ala kymmeniä % koskialasta, ei tarvetta sorastukselle Jos soraikoiden ala %, sorastusta voi harkita Jos soraikoiden ala < 5 %, sorastus hyödyllistä?

5 Muu hyödyllinen taustatieto Kohteen vedenlaatu Lohikalojen kutualueet Selvitä kutupesälaskennalla tai kututapahtuman tarkalla havainnoinnilla Merkitse pesät tai kutupaikat sähköiseen tai paperiseen karttaan Tavoitteena vahvistaa jo olemassa olevien kutualueiden soraikoita vaiko yrittää luoda uusia kutualueita?

6 Jos harkinnan jälkeen sorakuorma tulossa Arvioi uomaan vietävän soran määrä ja raekoko rannalla Vie soraa paikkoihin, jotka vastaavat ympäristöltään oikeita kutupesiä Sorastusta ohjaamassa 1 2 kansalaista, joilla huomattava kokemus pesälaskennasta tai kututapahtumien havainnoinnista Kalat eivät kude sopimattomaan ympäristöön tehdyissä soraikoissa Kutupesät useimmiten aivan suuren kiven, puunrungon tai rantapenkan vieressä nousevalla pohjalla kiihtyvässä tasaisessa virrassa Tee 1 6 m 2 suuruisia soraikoita, ei sorakenttiä Siirrä pohjakiviä tulevan soraikon kohdalta u-kirjaimen muotoon soraikon reunaksi, jotta soraikko muun pohjan tasolla Merkitse jokaisen kunnostussoraikon sijainti ja ala karttaan

7 Sorastuksen jälkeen Laske kutupesät kunnostusalueelta ja merkitse karttaan niiden sijainti Mittaa pesistä ainakin kokonaispituus Kirjaa myös pesän soran alkuperä, eli luonnonsora tai kunnostussora Jatka pesäseurantaa vuosittain tai ainakin muutaman kerran vuosikymmenessä Vertaa pesien sijaintia vuosien välillä sekä suhteessa soraikoihin Onko kohteessa soraikoita, joihin kalat kutevat vuosittain? Seuraa kunnostussoraikoiden tilaa Pysyvätkö paikoillaan, viekö tulva osan, kasvavatko ärviää? Jos ärviä peittää, eikä tulva vie yhtään soraikkoa, sora todennäköisesti liian hitaassa virrassa Seuraa poikastiheyttä sähkökoekalastuksella

8 Kirjoita hankkeesta ja kohteista julkinen raportti pesälaskennan ja sähkökoekalastuksen jälkeen Peruste sorastuskunnostukselle Käytetyn soran määrä ja kokoluokat, sorastusmenetelmä, työn määrä, kustannukset Tulos eli kutupesien lukumäärä ja sijoittuminen luonnonsoraan ja kunnostussoraan sekä poikastiheys Kartat mukaan Raportoi Esittele tulokset seminaareissa Kunnostusprojekti valmis vasta raportin valmistuttua

9 Jos kutupesät muualla kuin kunnostussoraikoissa, pohdi syitä Kutualue jossain muualla? Mikroympäristö väärä, kenties virrannopeus liian pieni? Kutukaloja ei ole Onko soraa hyvä tuoda sorakuopista? Harjut katoavat vähitellen Kehitä menetelmää Tulvien ja perkausten jäljiltä koskien alapuolisissa suvannoissa tai jokisuulla järvessä usein kuutiokaupalla soraa ja hiekkaa Tarvetta imuruoppausmenetelmälle, jolla voisi imeä materiaalin ja erotella hiekka ja sora, sitten kuljetus ylävirtaan Soraa usein myös perkuukivivallien alla Vallien avaaminen voi tuoda soraikkoja kalojen käyttöön uudelleen

10 Vaihtoehtona parantaa lohikalojen jokipoikasten elinympäristöä avaamalla sivu-uomia 0-v taimenen poikaset elävät mielellään pienissä uomissa Jos ranta kivikkoa tai perkuuvallia kuohuvassa kapeassa uomassa jokiluokan kohteessa tai suuressa purossa, mahdollista ehkä avata sivu-uoma kivikkoon Sivu-uomasta m pitkä, 0,3 2 m leveä, cm syvä Pudotusta pitää löytyä, kuohuvaa ja kohisevaa koskea Saattaa onnistua käsivoimin kangella ja lankuilla vääntämällä Pieni kaivuri tekee nopeasti Entä lohen tai harjuksen poikaset?

11 Sivu-uoma esimerkiksi koskenmutkan sisäkaarteeseen

12 Kalatiheys koealoilla taimenjoilla pääuoma vastaan sivu-uoma Sähkökoekalastus samana päivänä samalla laitteella pääuomassa ja sen viereisessä sivu-uomassa Yleensä syys-lokakuussa, joskus kesällä 6 jokea tai koskea, 6 vuotta, 21 koealaparia Useimmiten yhdestä joesta yksi koealapari Hieman epätasapainoinen asetelma Pääuoman alojen pinta-alan ka ja vaihteluväli 200 ja m 2 Sivu-uoman alojen pinta-alan ka ja vaihteluväli 88 ja m 2 Sivu-uomat m pitkiä, keskimäärin 0,5 2 m leveitä Sama lajikohtainen pyydystettävyys käytössä sekä pää- että sivuuomalle Koivujoki, Siikakoski, Muuramenjoki, Rutajoki, Ohrajoki, Rottnan Vuodet

13 Kalatiheys koealoilla taimenjoilla pääuoma vastaan sivu-uoma Keskiarvo laji- ja ikäryhmäkohtaisesti (yksilöä / 100 m 2 Pääuoma Sivu-uoma taimen 0-v 7 33 merkitsevä taimen 1-v 3 4 taimen 2-v 1 1 kivisimppu kivennuoliainen 3 4 ahven 0 1 kiiski 0 0 särki 0 1 mutu 8 13 made 1 1 hauki 0 0

14 Päätelmät sivu-uomista Taimenen 0-v poikasten tiheys sivu-uomissa huomattavasti suurempi kuin samalla kohdalla pääuomassa Uomien avaaminen voinee lisätä taimenen poikastuotantoa Taimenen vanhempia jokipoikasia ja muita kalalajeja yhtä runsaasti pää- ja sivu-uomassa Sivu-uomat erityisen toimivia tulvien aikana Levittävät tulvavettä pois pääuomasta Sivu-uomien verkosto paras? Merkitys koko ekosysteemille tai kalapopulaatiolle jää pieneksi, jos sivu-uomien ala pieni Jos teet sivu-uoman, järjestä myös sähkökoekalastus siihen ja pääuomaan Jos teet useamman sivu-uoman, raportoi tulokset

15 Kiitos ja pohdintaa! EU:n kalatalouden ympäristöohjelma tukee hanketta