LUPAPÄÄTÖS Nro 2/12/2 Dnro PSAVI/4/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA. Vääräjoen kalataloudellinen kunnostus, Sievi

Transkriptio

1 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 2/12/2 Dnro PSAVI/4/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Vääräjoen kalataloudellinen kunnostus, Sievi LUVAN HAKIJA Sievin osakaskunta/ Veli-Pekka Naukkarinen Karjulanmäentie KIISKILAMPI

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 3 HANKKEEN KUVAUS... 3 Yleiskuvaus hankkeesta... 3 Suunnitellut työt ja menetelmät... 3 Kunnostustoimenpiteet kohteittain... 5 Töiden toteuttaminen ja kustannukset Arvio työajasta HANKETTA KOSKEVAT SOPIMUKSET YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA Vallitsevat vedenkorkeudet ja virtaamat Vedenlaatu Vesistön käyttö Kalasto ja kalastus Alue ja kohteet, joihin hanke voi vaikuttaa HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN Vaikutukset vedenkorkeuksiin ja vedenlaatuun Vaikutukset kalojen ja rapujen elinolosuhteisiin Vaikutukset vesi- ja rantamaisemaan sekä rakenteisiin Työnaikaiset vaikutukset Arvio hankkeen hyödyistä Arvio hankkeesta aiheutuvista vahingoista VAHINKOJEN ESTÄMIS- JA VÄHENTÄMISTOIMENPITEET Työnaikaiset järjestelyt KORVAUSESITYS LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Muistutukset ja vaatimukset Hakijan selitys MERKINTÄ A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Pääasiaratkaisu LUPAMÄÄRÄYKSET Kunnostusta koskevat määräykset Työaika Työnaikaisten haittojen minimointi Viimeistely- ja maisemointityöt Tarkkailumääräykset Aloittamis- ja valmistumisilmoitus Rajamerkkien siirtoa ja rajankäyntiä koskevien toimitusten hakeminen OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen perustelut Lupamääräysten perustelut VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohje Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) MUUTOKSENHAKU... 40

3 3 HAKEMUS Sievin osakaskunta on aluehallintovirastoon toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt lupaa Vääräjoen kalataloudelliseen kunnostamiseen Sievin kunnassa hakemukseen liitetystä suunnitelmasta ilmenevällä tavalla. HANKKEEN KUVAUS Yleiskuvaus hankkeesta Vesistöjärjestelyjen seurauksena Vääräjoen koskien ja nivojen määrä on vähentynyt ja hitaasti virtaavien suvantojen osuus on kasvanut. Koskien niskojen perkaaminen on aiheuttanut suvantojen vedenkorkeuksien laskun. Pääosin tulvasuojelua varten tehtyjen perkausten seurauksena joki on muuttunut yksipuoliseksi, monin paikoin rännimäiseksi veden juoksukanavaksi. Luonnontilainen jokiympäristö oli monipuolinen pohjarakenteeltaan ja virtausoloiltaan ja tarjosi sopivan elinympäristön monille erilaisen ympäristön tarvitseville vesieliöille. Perkausten seurauksena virtaavassa vedessä viihtyvien kalojen elintila on pienentynyt ja olemassa olevan laatu on heikentynyt. Suunnitelman tarkoituksena on kunnostaa maankuivatusta ja tulvasuojelua varten perattuja Vääräjoen koskia siten, että ne tarjoavat paremmin suojaa vaelluskalojen eri-ikäisille poikasille ja ravuille. Samalla myös kalastusmahdollisuudet paranevat. Kunnostettavia kohteita on Patramankosken ja Rautatiesillankosken välillä 23. Kunnostettavista alueista tulee maisemallisesti moni-ilmeisiä ja virtavesiekologialtaan monipuolisia. Kunnostettavan vesialueen omistaa hakija. Kunnostus on jatkoa Raution alueella vuosina tehdylle Vääräjoen kalataloudelliselle kunnostukselle. Suunnitellut työt ja menetelmät Perkausten merkittävin haittavaikutus on ollut lohikalojen lisääntymismahdollisuuksien heikentyminen. Purotaimenien ja harjusten elinmahdollisuuksia parannetaan varsinkin Kallion ja Torvenperän välillä. Kunnostetaan kutualueita ja poikasille sopivia elinalueita sekä rakennetaan uusia. Kutu- ja poikasalueiden kunnostaminen on tarpeen myös sen takia, että merestä kudulle nousevien lohien, meritaimenien sekä nahkiaisten vaellusreitti Kala- ja Siiponjokea Vääräjokeen Sieviin saakka on avoin. Sievin kirkonkylältä alavirtaan kunnostuksen päätavoite on parantaa jokea kalastuspaikkana. Pyyntikokoiset kalat tarvitsevat syvempiä kuoppia suojapaikoiksi. Kirjolohet viihtyvät koskien läheisyydessä rauhallisemmin virtaavissa syvänteissä, montuissa ja muissa virtauksen katvepaikoissa. Taimenen tai harjuksen voi kalastaja tavoittaa matalastakin vedestä tai vaahtoavasta koskesta. Kunnostuksesta hyötyvät myös ravut suojapaikkojen lisääntyessä. Rapu viihtyy parhaiten kovalla kivipohjalla. Peratuilla mutapohjaisilla jokiosuuksilla sopivan elinympäristön puute rajoittaa rapukannan kokoa ja leviämistä. Kivimateriaalin lisääminen joen pohjalle lisää ravun suojapaikkojen määrää ja parantaa sille ravinnoksi sopivan kasvimateriaalin kerääntymistä kivenkoloihin ja virtauksen katveisiin.

4 Kunnostuskohteet on valittu maastotöiden ja jokivarren asukkaiden toivomusten perusteella. Kohteet valokuvattiin maasta ja ilmasta myöhempää tarkastelua varten sekä syvyys- ja virtausolosuhteet tutkittiin kahlaten. Aikaisempien vesistöjärjestelysuunnitelmien pituus- ja poikkileikkaustietoja käytettiin soveltuvin osin hyväksi. Aiemmin vaa ittamattomat alueet ja kaikki kunnostuskohteiden määräävät poikkileikkaukset mitattiin syksyllä Alueittain vaihtelevat virtaama-arvot ja karkeuskertoimet saatiin Vääräjoen vesistösuunnitelmasta. Vanhaa karttamateriaalia käytettiin apuna parhaiden kunnostustoimenpiteiden löytämiseksi ja maisema sekä jokikunnostus nivottiin toimivaksi kokonaisuudeksi maisemasuunnittelijan avustuksella. Töissä käytettiin ympäristökeskuksen laitteita ja asiantuntemusta ja apuna paikallista talkooväkeä. Tulvasuojelu on suunnittelussa otettu erityisesti huomioon Vääräjoen vesistösuunnitelman perkausalueilla ja todetuilla tulva-alueilla ja pääosasta aiemmissa kunnostussuunnitelmissa olleista suvantoalueiden vedenkorkeuksien nostoista on luovuttu. Pohjakohoumien ja pohjapatojen paikkoja valittaessa huomioitiin alueella esiintyneet tulvat ja alavat pellot. Suunnittelun lähtökohtana on, että ylivirtaama-aikana vedenkorkeudet eivät nouse. Tulvatilanne huomioon ottaen on koskien ylävirran puoleisten suvantojen vedenkorkeuden nosto suunniteltu mahdollisimman vähäiseksi. Vaikutukset vedenkorkeuksiin ovat kohteesta riippuen alivirtaamakautena vain noin cm. Kunnostustoimenpiteillä on tarkoitus parantaa Vääräjoen vesiolosuhteita alivirtaamien aikana. Koski- ja virta-alueita monipuolistetaan, tehdään niiden syvyyssuhteista vaihtelevampia ja laajennetaan alivirtaamakauden vesipinta-alaa. Kunnostettavia alueita kivetään, rakennetaan pohjakohoumia, sopivaa sora- ja kivimateriaalia sijoitetaan uudelleen ja paikoin lisätään sekä uomaan kulkeutunutta ylimääräistä ainesta poistetaan. Tulvasuojelua ja järvien kuivattamista varten tehdyt perkaukset on paikoin tehty niin syvälle, että alueilla olleiden koskien putouskorkeus on tasoittunut pitkälle matkalle. Tämän vuoksi kosken rakentaminen alkuperäiselle paikalle ei onnistu luonnon kivimateriaalilla. Voimakkaasti peratuilla alueilla on tavoitteena luoda mahdollisimman luonnontilainen kalojen elinympäristö ja virkistyskalastuspaikka, missä on kaikki toimivan ekosysteemin osatekijät. Pohjakohouma on tiivis kivivalli tai virtauksen suunnassa pidempi tiheän kiveyksen alue. Pohjakohouman avulla ehkäistään koskipinta-alan pienentymistä alivirtaamakausina ja voidaan nostaa vedenkorkeutta kohoumasta ylävirtaan, mikäli rakenteesta tehdään riittävän tiheä ja koko uoman yli ulottuva. Pohjakohoumat muotoillaan monipuolisiksi. Muotoilulla vaikutetaan myös virtauksen suuntautumiseen alavirran puolella. Suvantojen vedenkorkeuden vähäisetkin nostot lisäävät suurten kalojen suojapaikkoja ja syvemmät alueet ovat myös talvehtimisalueita. Lisäksi vedenkorkeuden nostot parantavat kalojen ja niiden ravintokohteiden elämisen edellytyksiä sekä kalastamismahdollisuuksia. Kohoumat muotoillaan siten, että kalat voivat uida niiden yli myös alivirtaamien aikana. Pohjakohoumasta alavirtaan kiveys on suunniteltu siten, ettei veden purkautuminen kohoumalta muutu. Vaihtelevan kokoisesta kivimateriaalista rakennettujen pohjakohoumien on todettu toimivan myös taimenen ja harjuksen poikasten elinalueena. Matalan, kivisen kosken kynnystäminen vähentää hyytämistä ja voi helpottaa paikallisesti tulvaongelmia. 4

5 Kevyempiä rakenteita ovat virranohjaimet (suisteet, virtauskarikot), erikokoiset kiviryhmät ja yksittäin uomaan sijoitettavat lohkareet. Virranohjain on pohjakohoumaa pienempi, yleensä kivimateriaalista tehty rakenne, jolla veden virtausta voidaan ohjata haluttuun suuntaan uomassa. Virranohjain ei ulotu koko uoman yli, joten sillä ei vaikuteta vedenkorkeuksiin. Tavoitteena on virtausolosuhteiden monipuolistaminen. Koste on pienialainen, lähiympäristöään syvempi kuoppa, joka toimii myös kalojen suojapaikkana. Kutualueita tulisi olla 0,5 2 % kosken pinta-alasta. Hyvällä kutualueella on sorapohja, jossa soran läpimitta on 1 4 cm. Rakennettavalle kutusoraikolle laitetaan soraa cm:n kerros. Paikat valitaan mahdollisuuksien mukaan pienille poikasille sopivien elinalueiden läheisyydestä. Poikastuotantoalueen vesisyvyys on noin cm ja siinä on erikokoisia kiviä tarjoamassa suojapaikkoja kaikenkokoisille poikasille. Perattu kivimateriaali on paikoin siirretty kauas rantaviivasta ja kivikon päälle on kasvanut puita. Kunnostusmateriaali otetaan rantapenkoista niin, että puustovahingot jäävät mahdollisimman pieniksi. Jos jokirannassa tai joen pohjassa ei ole riittävästi kivimateriaalia tai kiviaineksen otto rannalta aiheuttaisi maisemallisen haitan, tuodaan se muualta. Vedenkorkeuden aleneminen on haitannut myös joen virkistyskäyttöä. Kunnostustoimenpiteet jäävät usein vedenpinnan alapuolelle ja eivät ole aina silmin havaittavia, mutta kunnostuksen seurauksena myös jokimaisema muuttuu vaihtelevammaksi ja kaunistuu. Kunnostuksella on myönteinen vaikutus kaikkeen alueen virkistyskäyttöön muun muassa veneilyyn, melomiseen ja uimiseen. Kunnostettavat kohteet ovat seuraavat: 1. Patramankoski, 2. Hirvikämpän kohta, 3. Myllykoski, 4. Kiiskilänkoski, 5. Kangaskoski, 6. Kortejärven niskan kivipato, 7. Kortejärven alapuoli, 8. Sikalankoski, 9. Valkamaa, 10. Karikonkoski, 11. Kallionkoski, 12. Kakarinperä, 13. Aholankari, 14. Kaivoskoski, 15. Jyrinki, 16. Fiskaalinkoski, 17. Vanhakirkko, 18. Kirkkoniva, 19. Sahakoski, 20. Kukonkoski, 21. Saarenpäänkoski, 22. Peurasaarenkoski ja 23. Rautatiesillankoski. Seuraava kunnostuskohdejärjestys ja kohteen kuvaus etenee ylävirrasta alavirtaan päin. 5 Kunnostustoimenpiteet kohteittain 1. Patramankoski, plv , pituus 90 m, kunnostussuunnitelman liite 23a ja kartta kunnostussuunnitelman sivulla 25 Patramankoski alkaa paalulta Kosken ensimmäiset 30 m on nopeaa virtaa. Tämän jälkeen virtaus hidastuu. Paalulla on käsin tehty noin 2 m pitkä kynnys, jonka putouskorkeus on noin 0,3 m. Lisäksi paalulla on matala kynnys, jonka jälkeen uoma laajenee noin 15 m leveäksi suvannoksi. Kosken putouskorkeus on alivirtaamalla noin 1,2 m. Kosken leveys on 2 4 metriä. Noin 200 m koskesta alavirtaan on Sakastinkoski. 1) Kosken niskalle, pl , rakennetaan siirrettävästä kivimateriaalista pohjakohouma siten, että se korottaa alivedenkorkeutta välittömästi koskesta ylävirtaan noin 0,1 m.

6 2) Pohjakohoumasta alavirtaan, plv , uomaa levennetään 6 10 m leveäksi siirtämällä kiviä jokeen pääasiassa uoman oikealta puolelta. 3) Plv:llä osa kivipenkereen kivistä jätetään saarekkeeksi ja osa vedestä ohjataan penkereen oikealle puolelle, jossa pohja on ilmeisesti alkuperäistä koskenpohjaa. Koko koskialue kivetään ja kynnystetään monipuolisesti siten, että muodostuu elinalue erikokoisille lohikaloille, erityisesti purotaimenille ja ravuille. Alueelle tehdään muutamia kutusoraikkoja. 2. Hirvikämpän kohta, plv , pituus 100 m, kunnostussuunnitelman liite 23a ja kartta kunnostussuunnitelman sivulla 29 Hirvikämpän kohdalla, pl , oikealla puolella oleva sivu-uoma laskee takaisin pääuomaan. Yhtymäkohdassa ja siitä alavirtaan, plv , kivet on siirretty uomasta rannoille. Leveys on 3 5 m ja koskijaksojen välissä vuorottelevat syvemmät, hitaasti virtaavat jaksot ovat pari metriä leveämpiä. Polut jokirannassa ja nuotiopaikat osoittavat asutuksen ulkopuolella olevalle alueelle kohdistuvan kalastus- ja virkistyskäyttöä. Sivu-uoman laskukohdasta alkaen keskiuomasta rannoille siirrettyjä kiviä sijoitellaan koskeen, jolloin virtaus- ja syvyysolosuhteet monipuolistuvat. Rakennetaan myös pienialainen syvempi paikka uoman kiveystä ja rantapenkkaa oikealla muotoillen, plv Myllykoski, plv , pituus 60 m, kunnostussuunnitelman liite 23b ja kartta kunnostussuunnitelman sivulla 32 Myllykosken putouskorkeus on noin 0,5 m, plv Virtaus alkaa nopeutua paikalla aiemmin olleen myllypadon kynnyksen kohdalla, plv Kynnys ulottuu oikealta rannalta kohtisuoraan pääuoman yli Saunasaaren yläpäähän. Padosta ylävirtaan uoman leveys on 7 9 m ja syvyys 0,7 1 m. Kivipohjaisella osuudella on myös muutama suurempi lohkare. Vasen ranta on asuinrakennuksen pihapiiriä, oikealla on pelto-aluetta ja rantapenkka on jyrkkä ja korkea. Päävirta kulkee Saunasaaren oikealla puolella, plv Yläosa, plv ) on 0,4 0,6 m syvä, 3 m leveä ja nivamaisesti virtaava. Alaosalla, plv , uoma mataloituu ja virtaus kiihtyy jonkin verran. Saunasaaren vasemmalla puolella olevassa haarassa, plv , on leveyttä 3 m ja syvyyttä 0,2 0,3 m. Keskivaiheilla on hieman kynnysmäisyyttä, muuten entinen myllyuoma on syvyys- ja virtausolosuhteiltaan yksipuolinen. Alaosa on hieman syvempi. 1) Kosken niskaa, plv , ja uoman yläpäätä Saunasaaren vasemmalla puolella korotetaan alueelle tuotavalla kivimateriaalilla. Alivedenkorkeutta nostetaan noin 0,1 m välittömästi kynnyksestä ylävirtaan. Niskan kiveys muotoillaan siten, etteivät saunan käyttömahdollisuudet heikkene. 6

7 2) Kynnyksestä ylävirtaan, plv , syvempään osaan sijoitetaan muutamia suuria kiviä. Myös syvempiä kohtia jätetään. Rakenteet muotoillaan siten, että kalojen liikkuminen niiden yli on mahdollista myös alivirtaamakaudella, plv ) Saunasaaren vasemmalla puolella kunnostustavoitteena on poikasille sopivan elinympäristön lisääminen. Rantaviivaa muotoillaan kevyesti, uomaa kivetään ja virtausta ohjataan virtaus- ja syvyysolosuhteiden monipuolistamiseksi. Alaosalle rakennetaan kutusoraikko, plv ) Pääuomaan ohjataan vettä saman verran kuin aikaisemminkin. Tavoitteena on suurten kalojen suojapaikkojen lisääminen ja kalastusmahdollisuuksien parantaminen sekä taimenen ja harjuksen lisääntymisen tehostaminen. Muutamia pienalaisia kutusoraikkoja ja poikasalueita rakennetaan, matalia kynnysrakenteita ja suisteita rakentamalla sekä uomaa kiveämällä monipuolistetaan virtausolosuhteita, plv ) Alaosalla oikean puoleinen, suvantoon laskeva sivu-uoma avataan ja muotoillaan riittävä vedenkorkeus alivirtaamakaudella varmistaen, plv Kiiskilänkoski, plv , pituus 65 m, kunnostussuunnitelman liite 23b ja kartta kunnostussuunnitelman sivulla 35 Kiiskilä Reisjärvi -tien sillan tasolla on kapea, suoraan uoman yli suuntautuva kivikynnys, plv , joka nostaa alivedenkorkeutta Kiiskilammessa noin 0,4 m. Alavirtaan, plv , uoma on 5 6 m leveä ja syvyyttä on noin 0,3 m. Koskimainen virtaus kohdistuu koko uoman leveydeltä suoraan alaspäin, vain muutama suurempi kivi saa aikaan hieman pyörteisyyttä ja aaltoilua pinnassa. Pohja on pääosin pientä kiveä. Uoma levenee, plv , ja jakautuu kolmeen haaraan. Reunimmaiset haarat, plv , ovat yläosiltaan matalampia ja koskimaisia, alaosilla virtaus hidastuu hieman. Suuret kivet on siirretty uomista pois. Pohja on valtaosin kiveä. Keskimmäinen haara, plv , levenee alaspäin (leveys 1 2 m, syvyys 0,2 0,3 m) ja on heinittynyt. Haarat yhtyvät ja koski loppuu suvantoon, missä lumme- ja ulpukkakasvustot ulottuvat tiheinä loppukesällä uoman yli. Oikeanpuoleisessa haarassa on viime vuosisadan puolella ollut mylly, jonka rakenteita ei ole havaittavissa. 1) Sillasta alavirtaan, plv , rakennetaan uomassa ja rannoilla olevista kivistä matala pohjakohouma, joka nostaa vedenkorkeutta sillan alla noin 0,1 m. Sillan alle syntyy suurille kaloille sopiva syvempi ja varjoisa suojapaikka. Kohouma muotoillaan siten, että vesimäärät eivät muutu alavirtaan olevassa haaroittuneessa uomassa. 2) Rantaviivaa muotoillaan ja syvyys- ja virtausolosuhteita monipuolistetaan uoman kiveystä muotoilemalla, plv ) Keskimmäisessä uomassa veden riittävyyttä alivirtaamakaudella parannetaan avaamalla uoman yläpäätä hieman, plv Kunnostuksen ensisijaisena tavoitteena on kauniin koskimaiseman palauttaminen ja kalastusmahdollisuuksien parantaminen. 7

8 5. Kangaskoski, plv , pituus 85 m, kunnostussuunnitelman liite 23b ja kartta kunnostussuunnitelman sivulla 39 Kosken putouskorkeus on noin 0,7 m. Niskan leveys on 7 m ja siitä ylävirtaan on suvannossa syvyyttä 0,8 1 m. Loppukesällä molemmat rannat heinittyvät voimakkaasti, etenkin vasemman rannan puoleinen lahdelma on liettynyt ja tiheän kortteikon peittämä. Vasemmalla myllyuoman, plv , yläpää on tukittu suurilla kivillä, jotta jäät eivät vahingoittaisi myllyrakennusta. Veden virtausta harva kivipato ei estä kokonaan. Mylly ei ole toiminnassa, mutta sen entisöinti on vireillä. Myllyuoma on 2,5 m leveä, noin 0,5 m syvä, kivi- sekä sorapohjainen. Myllyn oikealla puolella sijaitseva kivikkoinen Kangaskoski näyttää niskaa lukuunottamatta välttyneen voimakkailta perkauksilta. Virtausolosuhteet vaihtelevat rikkonaisen rantaviivan, kynnysmäisyyden ja pohjan kivikkoisuuden takia, plv Kosken leveys on 3 5 m ja syvyys 0,3 0,4 m. Oikealla asuinrakennuksen pihapiiri ulottuu rannan läheisyyteen. Virtaus jatkuu sillasta alavirtaan yksipuolisempana, suoraan alaspäin suuntautuvana. Uoma levenee vasemmalla pienen poukaman kohdalla, plv Kohde päättyy rannan sortuman kohdalle muodostuneeseen kapeikkoon, plv ) Kosken niskalle, pl , rakennetaan pohjakohouma alueella olevasta kivimateriaalista siten, että alivedenkorkeus nousee noin 0,1 m. 2) Kangaskosken niskalta ylävirtaan, plv , oikealle puolelle tehdään syvempi alue penkkaa sekä uoman pohjaa muotoilemalla. Syvempi alue toimii myös kalojen lepo- ja talvehtimispaikkana. 3) Myllyn uoman yläpäätä, plv , korotetaan tarvittaessa kiveämällä siten, että myllyn uomaan ohjautuu saman verran vettä kuin nykyisin. Niskan pehmeitä rantoja tuetaan kiveyksellä. 4) Kosken, plv , kiveystä muotoillaan ja virtausta ohjataan olemassaolevia rakenteita sekä uomassa ja rannoilla olevaa kivimateriaalia käyttäen siten, että kosken yläosan luonnonmukainen ja monimuotoinen ilme säilyy. Lisäksi suurille kaloille sopivien syvempien suojapaikkojen määrä kasvaa. 5) Sillasta alavirtaan, plv , nopeammin virtaavissa paikoissa uoman ja rantojen kiveystä muotoillaan ja virtausta ohjataan. Poukaman kohdalla tavoitteena on suurille kaloille sopivan elinympäristön lisääminen ja kalastamismahdollisuuksien parantaminen. Kohteen alimmainen kapea, vasemmalta puolelta sortunut kohta, plv , tuetaan rantapenkan puolelta. 6. Kortejärven niskan kivipato, plv , pituus 70 m, kunnostussuunnitelman liite 23b ja kartta kunnostussuunnitelman sivulla 44 Kortejärven vesijätöstä ylävirtaan olevaan suvantoon on rakennettu suoraan 13 m leveän uoman yli kivipato, plv , joka nostaa alivedenkorkeutta noin 0,5 m. Kynnyksen kohdalla virtaus kiihtyy lyhyellä matkalla. Padon molemmin puolin on mutapohja. Vesi on kuluttanut rantoja padon kohdalta, etenkin vasenta rantaa. Rantapenkat ovat korkeat ja jyrkät. Padon kivet ovat myös todennäköisesti liikkuneet alkuperäisiltä 8

9 paikoiltaan, mikä on yhdessä rantasyöpymien kanssa laskenut suvannon vedenkorkeutta ja heikentänyt näin olosuhteita. Toimenpiteillä pyritään olosuhteet palauttamaan padon rakentamisen aikaiseen tilanteeseen. 1) Kivipatoa, pl , korotetaan alueelle tuotavalla kivimateriaalilla niin, että alivedenkorkeus kynnyksestä ylävirtaan nousee 0,15 m. Kynnyksen kohdalla rantoja kivetään lisäsyöpymisen estämiseksi. Suisteita rakentamalla, kiviä ja pieniä kiviryhmiä uomaan sijoittamalla tehdään suurille kaloille sopivia suoja- ja lepopaikkoja sekä monipuolistetaan virtaus- ja syvyysolosuhteita, plv ) Kivipadosta alavirtaan, plv , rakennetaan matalampi pohjakohouma ja kohde viimeistellään nivamaiseksi tavoitteena kalastusmahdollisuuksien parantaminen. Samalla kaikenkokoisille ravuille syntyy suojapaikkoja. 7. Kortejärven alapuoli, plv , pituus m, kunnostussuunnitelman liite 23c ja kartta kunnostussuunnitelman sivulla 47 Kuivatusta Kortejärvestä alavirtaan, plv , joki on voimakkaasti perattu, 5 6 m leveä ja jyrkästi heti rantaviivasta alkaen syvenevä sekä kohtalaisen nopeasti virtaava. Putouskorkeutta 2,1 km:n matkalla on noin 2,4 m. Virtausnopeus on samaa suuruusluokkaa kuin niva-alueilla, mutta virtausolosuhteet ovat yksipuoliset lukuunottamatta viittä matalaa kynnyskohtaa, joiden kohdalla virtaus nopeutuu ja vesi pyörteilee hieman. Virtaus kohdistuu suoraan alavirtaan koko uoman leveydeltä. Rannat ovat jyrkät ja uomasta nostetut kivet on kasattu korkeiden rantapenkereiden päälle. Alueella rannan läheisyydessä on kaksi kesämökkiä. Voimakkaasti perattua kivi- ja mutapohjaista uomaa kivetään pääosin suurilla lohkareilla ja virtausta ohjaillaan kulkemaan vaihtelevasti uomassa, plv Yläosalle, plv , sijoitellaan yksittäisiä kiviä ja alempana, plv , käytetään myös suurempia rakenteita, suisteita ja lohkareryhmiä. Jyrkkää rantapenkkaa muotoillaan heittokalastuspaikoiksi. Voimakkaasti peratulla alueella on runsaasti kivimateriaalia. Uomaan lisättävä kivimateriaali pudotetaan ensin jokeen ja siirretään sen jälkeen paikalleen. Pohjan kovuuden takia kiveyksen pysymiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Kunnostuksen tavoitteena on suurille kaloille sopivan elinympäristön lisääminen ja kalastamismahdollisuuksien parantaminen sekä luonnontilaisen jokimaiseman palauttaminen. 8. Sikalankoski, plv , pituus 640 m, kunnostussuunnitelman liite 23c ja kartta kunnostussuunnitelman sivulla 50 Paikallistien sillasta, pl , alavirtaan, plv , joki mataloituu ja kivipohjaisessa uomassa on leveyttä 5 m. Vasemmalta haarautuu vanha myllyuoma. Muutamat suuret kivet saavat aikaan pyörteisyyttä muuten yksipuolisissa virtausolosuhteissa. Haaran jälkeen koskimainen virtaus hidastuu. Vesisyvyyttä on 0,3 0,5 m. Pokensaaren kohdalla, plv , pääoman pintakivet ja matalat kynnykset tekevät virtausolosuhteet hieman vaihtelevimmiksi. Alueella esiintyy satunnaisesti hyydetulvia. Kivien lomassa on vesisyvyyttä paikoin 9

10 yli 0,5 m. Oikealla puolella on tukkeutunut sivu-uoma, plv Myllyuoman laskusta alavirtaan, plv , uoma levenee 1 2 m ja siitä alavirtaan peltoon rajoittuvaa pohjoisrantaa on vahvistettu kiveyksin. Rantasaunan kohdalla, pl , on kapea, suoraan uoman yli tehty kynnys, joka nostaa alivedenkorkeutta lyhyellä matkalla noin 0,2 m. Vanhan paikallistien sillan kohdalla virtaus hidastuu, plv Myllyn uomaan ei tehdä toimenpiteitä, koska myllyluvan haltijalla on tiettävästi omia suunnitelmia uoman hyödyntämiseksi. Vanhan paikallistien sillasta alavirtaan joki on m leveä ja 0,4 0,6 m syvä, plv Pintakiviä on kohtalaisen paljon ja ne monipuolistavat koskimaisia virtausolosuhteita. Suurimpien kivien alavirran puolelle on kerääntynyt hiekkaa ja soraa. Syvyys- ja virtausolosuhteet ovat suurille virtavesikaloille kohtalaisen suotuisat. Vuosisadan alkupuoliskolla oli alueella mylly, josta on jäljellä oikealla puolella jokea myllyyn vettä johtanut uoma ja sen kivisiä tukirakenteita, plv ) Yksityistien sillan ja Sikalankosken myllyuoman yläpään välillä, plv , pääuomaa kivetään myllyn uomaan ohjautuvan veden määrää muuttamatta. 2) Pokensaaren kohdalla, plv , pääuoma kunnostetaan ns. kynnystys-täyttö -menetelmällä rannoilla ja uomassa olevalla kivimateriaalilla. Kunnostuksen seurauksena alivirtaamakaudella muodostuu noin 15 metrin mittaisia syvempiä hitaasti virtaavia jaksoja, joiden välissä on lyhyt nopeasti virtaava jakso. Kynnystäminen tehostaa jääkannen muodostumista alueella, jolloin hyytöongelma pienenee. Suuret kalat, etenkin pyyntikokoiset kirjolohet, viihtyvät syvennyksessä virtapaikan välittömässä läheisyydessä. 3) Tukossa oleva sivu-uoma oikealla, plv , avataan ja muotoillaan poikasalueeksi. 4) Myllyn uomaan ja siitä alavirtaan pääuomaan myllyluvan piiriin kuuluvalle osalle, plv , ei tehdä toimenpiteitä mahdollisen muun käytön takia. 5) Rantasaunan kohdalla olevaa kynnystä vahvistetaan alavirran puolelta ja kiveystä muotoillaan siten, että kalojen kulku rakenteen yli on mahdollisella alivirtaamakaudella, plv Saunan kohdalla uintimahdollisuus säilytetään nykyisellään. 6) Siltojen välillä, plv , uoman kiveystä muotoillaan, rakennetaan muutamia matalia kynnyksiä ja pohjakohoumia. Virtausta ohjaillaan olemassa olevia rakenteita hyväksikäyttäen tavoitteena riittävän vedenkorkeuden ja monipuolisen koskimaiseman säilyttäminen alivirtaamien aikana sekä kalastusmahdollisuuksien parantaminen. 7) Tukkeutunut sivu-uoma, plv , avataan. 9. Valkamaa, plv , pituus 290 m, kunnostussuunnitelman liite 23c ja kartta kunnostussuunnitelman sivulla 57 Kohde alkaa kivikosta, pl , joka rajoittuu molemmista päistään pieneen saarekkeeseen. Joen leveys on tällä kohtaa 15 m. Alavirtaan päin 10

11 suvantomaisesti virtaavassa joessa on muutamia suuria pintakiviä, plv Alatalon tilan kohdalla, pl , 15 m leveässä uomassa on kivikko, jonka niskalla syvyys on 0,3 0,4 m. Virtaus kiihtyy ja on koko uoman leveydellä suoraan alavirtaan suuntautunut, vain muutama suurempi kivi aikaansaa hieman pyörteisyyttä. Kynnyksen kohdalta alkaen vasemmalla puolella on tulvauoma, plv Alavirtaan oleva saari jakaa uoman kahteen haaraan. Oikean puoleisen haaran, plv , leveys on noin 3 m, syvyys useimmiten 0,2 0,5 m ja virtausolosuhteet kynnysmäisyyden sekä syvyysmuutosten takia melko vaihtelevat. Virtausnopeus on kohtalainen. Saaren vasemmalla puolella kulkeva pääuoma, plv , on saaren kohdalla noin 10 m leveä, hidasvirtainen. Keskiosalla syvyyttä on tavallisesti 0,4 m. Saaren jälkeen haarat yhtyvät ja noin 10 m leveä joki kaartuu vasemmalle. Virtaus on melko nopea, ja hieman vaihteleva kivipohja saa aikaan veden pyörteilyä, plv Uoma levenee ja alimmalla osalla virtaus kiihtyy koskimaiseksi. Oikea puoli uomasta on heinikkoinen ja noin 1/4 vedestä kulkee heinätuppaiden ja pintakivien lomassa. Virtauksen katvepaikkoihin on kerääntynyt jonkin verran hiekkaa ja soraa, plv ) Matalikkoa, plv , muotoillaan vedenkorkeutta nostamatta siten, että kalojen kulku mahdollistuu alivirtaamien aikana ja kalastusmahdollisuudet paranevat. Suvantojaksolle ei esitetä toimenpiteitä, plv ) Alatalon tilan kohdalle, plv , rakennetaan pohjakohouma, jolla alivedenkorkeus nouse välittömästi kohoumasta ylävirtaan noin 0,17 m. Korotuksen seurauksena kivikkoinen osuus, plv , jää vedenpinnan alapuolelle myös alivirtaamakaudella. 3) Niskaa ja kivikkoa vasemmalla, plv , muotoillaan siten, että virtausolosuhteet monipuolistuvat, kalojen liikkuminen kynnyksen yli helpottuu ja myös kalastusmahdollisuudet paranevat. Saaren kohdalla pääuomaan johdetaan hieman lisää vettä. 4) Oikea haara, plv , kunnostetaan tavoitteena poikasille sopivan elinalueen lisääminen. Kynnysmäisyyttä vahvistetaan riittävän vedenkorkeuden ylläpitämiseksi. Saaren vasemmalla puolella koskimaisen jakson yläpäähän, plv , rakennetaan matala kynnys uomassa ja rannoilla olevasta kivimateriaalista, jolloin virtausolosuhteet monipuolistuvat ja tiheän pohjakasvillisuuden kasvumahdollisuudet heikkenevät. 5) Alavirtaan ennen haarojen yhtymäkohtaa kivikkoa muotoillaan ja virtausta ohjaillaan monimuotoisemmaksi, plv Vasemmalle rannalle saaren alapään kohdalle, plv , rakennetaan pienialainen kutusoraikko ja uoman kiveystä sekä rantapenkkaa muotoillaan. 6) Heinittyneeseen ja matalaan kohtaan, plv , rakennetaan uomassa ja rannoilla olevasta kivimateriaalista pohjakohouma tai virtausta ohjaava kivikko, jonka avulla koski pysyy paremmin vesitettynä myös pienen virtaaman aikana. Vesi ohjataan laskemaan suvantoon 11

12 pääosin vasenta puolta. Tämä ehkäisee kelluslehtisten kasvien kasvua suvannossa. 7) Vasemmalle rannalle kosken alle rakennetaan syvempi paikka, plv Karikonkoski, plv , pituus 45 m, kunnostussuunnitelman liite 23d ja kartta kunnostussuunnitelman sivulla 61 Karikonkoski sijaitsee Jokikylän ja Kallion kylien välillä, plv Peltojen keskellä rannat ovat suorat ja pajukkoa kasvavat penkat ovat korkeat. Uoman leveys on 15 m. Yläosalla uoman keskellä on noin 20 metrin mittainen ja 10 m leveä kortteikkoinen matalikko, plv Kortteikon vasemmalla puolella uoma on 3 m leveä, syvä ja hitaasti virtaava. Kortteikon oikea puoli ja matalikosta alavirtaan on matalaa, kivikkoista, hieman nopeammin virtaavaa ja kasvillisuuden peitossa loppukesällä olevaa aluetta. Alaosalla on heinäsaarekkeita ja pintakiviä noin 1/3 pinta-alasta, plv Kortteikkoa koossapitävää kivikkoa levitetään ja virtausolosuhteita monipuolistetaan alivedenkorkeutta muuttamatta, plv Alaosalla uomassa olevia kiviä siirrellään siten, että syvyys- ja virtausolosuhteet monipuolistuvat, jolloin ylitiheän kasvillisuuden kehittyminen estyy ja kalastusmahdollisuudet paranevat, plv ). 11. Kallionkoski, plv , pituus 420 m, kunnostussuunnitelman liite 23d ja kartta kunnostussuunnitelman sivulla 65 Kallion koskijakson ylimmällä niskalla, plv , uoman leveys on m. Ylävirtaan olevassa suvannossa syvyyttä on 0,4 0,5 m. Niskan jälkeen vapaana virtaava uoma kapenee. Päävirtaus kulkee aluksi vasemman rannan läheisyydessä noin 10 metrin matkan ohi matalan ja voimakkaasti heinittyneen niemekkeen oikealla puolella. Syvyyttä on 0,3 0,4 m. Oikea puoli uomasta kuivuu alivesikaudella louhikoksi ja vettä on vain muutamassa virtaavasta vedestä eristyksessä olevassa lammikossa. Kosken jälkeen on kivipohjainen suvantojakso. Leveyttä tällä kohtaa on 7 10 m ja syvyys useimmiten 0,5 0,7 m, plv Saaren kohdalla loivasti vasemmalle kääntyvässä kaarteessa on kaksi matalaa kynnystä, plv Vasemmalla puolella on tukkeutunut ja liettynyt muinoin paikalla olleen myllyn uoma, plv Uoman yläosalla on rantasauna, jonka kohdalla on virtauksen alivesikaudella estävä kivipato, plv Kallion kosken pituus on 240 m ja pudotuskorkeutta on noin 1 m, plv Virtaus kiihtyy myllyn uoman laskun kohdalla koskimaiseksi. Keskiuomassa on kivikkoinen ja loppukesällä voimakkaasti heinittyvä saari, plv , joka peittää yli puolet uoman leveydestä. Päävirtaus kulkee vasemmalla puolella, missä leveys on noin 3 m ja syvyys tavallisimmin 0,4 0,5 m. Oikea puoli saaren kohdalla on yläosalta kivikkoisempi ja matalampi. Noin 10 m sillasta ylävirtaan oikealla uoma syvenee ja virtaus on suvantomainen. Sillasta alavirtaan jatkuvan saaren kohdalla on muutamia suurehkoja pintakiviä, plv Uoma levenee ja virtaus hidastuu, plv Seuraa koskimainen osuus, plv , missä päävirta kulkee mutkitellen valtaosin 12

13 vasemmalla puolella. Syvyyttä on noin 0,4 m. Kosken loppuosa on matala, heinätuppaiden sekä pintakivien takia pirstaleisesti hajaantunut koko 25 m leveässä uomassa, plv Loppuosalla vasemmalla rannalla on lyhyt, molemmista päistään tukossa oleva sivu-uoma, plv Kallion koskesta alavirtaan oleva suvanto heinittyy koko leveydeltään loppukesällä. 1)Koskijaksolla, plv , uomassa ja rannoilla olevia kiviä sijoitellaan syvyys- ja virtausolosuhteita monipuolistamaan. Samalla uoman heinittyminen vähenee ja kalojen liikkuminen koskessa helpottuu alivesikaudella. 2) Kynnystä, plv , korotetaan 0,1 0,15 m ja siitä ylävirtaan isojen kalojen suojapaikkoja lisätään siirtämällä jokeen suuria kiviä rannoilta. Myös virtaus- ja syvyysolosuhteita monipuolistetaan kiveämällä kynnyksen molemmin puolin, jolloin myös kalastusmahdollisuudet paranevat. 3) Myllyuoman yläpäätä ja sen keskivaiheilla olevaa kivipatoa, plv , avataan niin, että veden virtaus säilyy myös alivirtaamakaudella. 4) Myllyuoman laskun kohdalla, plv , kynnystä vahvistetaan siten, että ylävirran puolelle syntyy noin 10 metrin mittainen syvempi paikka. Myös virtaus- ja syvyysolosuhteita monipuolistetaan kosken kiveystä muotoilemalla ja suisteita rakentamalla. Tavoitteena on riittävän vedenkorkeuden säilyttäminen suurille kaloille sekä kalastusmahdollisuuksien parantaminen. Myös muutamia pienialaisia poikasalueita ja kutusoraikkoja rakennetaan. 5) Saaren kohdalla, plv , oikean puoleiseen haaraan ohjataan vettä hieman nykyistä enemmän. Pääuomassa, plv , uoman kiveys muotoillaan monipuoliseksi. Loppuosalla, plv , kiveyksen muotoilun (suisteita, pohjakohoumia) tavoitteena on koskipinta-alan ylläpitäminen alivirtaamakaudella. 6) Vasemmalle rannalle kosken alle, plv , rakennetaan syvempi paikka. 12. Kakarinperä, plv , pituus 30 m, kunnostussuunnitelman liite 23d ja kartta kunnostussuunnitelman sivulla 68 Kakarinperän sillasta ylävirtaan, plv , joki on matala ja hitaasti virtaava. Tämä mahdollistaa tiheän kasvillisuuden kehittymisen koko uoman yli. Uoma on noin 10 m leveä ja 0,4 0,5 m syvä. Rantojen läheisyydessä kortteikot ja kivet pysäyttävät veden virtauksen miltei kokonaan. Keskiuomassa on myös muutama suurempi lohkare. Sillan läheisyydessä joki levenee hieman. Syvyys- ja virtausolosuhteita monipuolistetaan uoman kiveystä muotoilemalla sekä virtausta ohjailemalla. Kunnostamisen tavoitteena on suurten kalojen suojapaikkojen lisääminen ja kalastusmahdollisuuksien parantaminen, plv

14 13. Aholankari, plv , pituus 100 m, kunnostussuunnitelman liite 23d ja kartta kunnostussuunnitelman sivulla 71 Yläosalla, plv , m leveä, 0,4 0,6 m syvä ja savipohjainen joki alkaa kaventua sekä virtaus nopeutua. Vasemmalla puolella on myös muutama suuri pintakivi. Suorarantaisella ja tasalevyisellä melko nopeavirtaisella jaksolla, plv , pienet pohjakivet saavat aikaan hieman pyörteisyyttä muuten yksipuolisissa virtausolosuhteissa. Alaosalla, plv , pintakivien osuus on suuri. Kunnostustavoitteena on monipuolisemman jokimaiseman muodostaminen ja kalastusmahdollisuuksien parantaminen. 1) Yläosalle, plv , sijoitetaan muutamia lohkareita uomaan suurten kalojen suojapaikoiksi. 2) Kapealle, nopeavirtaiselle osuudelle, plv , rakennetaan matalia kynnyksiä uomassa ja rannoilla olevista kivistä riittävän vedenkorkeuden säilyttämiseksi. Uoman kiveystä muotoillaan monipuolisemmaksi. 3) Loppuosan, plv , kivikkoa muotoillaan monimuotoisemmaksi kalastusmahdollisuuksia parantaen. 14. Kaivoskoski, plv , pituus 120 m, kunnostussuunnitelman liite 23e ja kartta kunnostussuunnitelman sivulla 74 Suorarantaisen Kaivoskosken niskalla, plv , syvyys on 0,7 0,8 m ja leveyttä on 6 m. Suoraan alavirtaan koko uoman leveydellä suuntautunut virtaus kiihtyy joen mataloituessa ja vaihteleva kivipohja saa veden pyörteilemään, plv Alavirran puolella joki syvenee ja virtaus muuttuu pyörteettömäksi, plv Loppuosuus on nopeammin virtaavaa, nivamaista osuutta. Oikealla rannalla on muutama pintakivi, plv ) Pääosin vasemman rannan puolelle uomaan, plv , rakennetaan luonnonmukainen pohjakohouma. Sillä korvataan nykyinen kynnys siten, että vedenkorkeus alivirtaamien (0,15 m 3 /s) aikana nousee noin 0,37 m. Toimenpiteen alivedenkorkeutta nostava vaikutus ulottuu 20 m ylävirtaan pl:lle eli nykyiselle kynnykselle. Virtaus- ja syvyysolosuhteita monipuolistetaan kiveämällä sekä virranohjaimia rakentamalla. Yläosalla, plv , kiveäminen on voimakkaampaa kuin alempana, plv , missä kivipohjan osuus on suurempi. Kunnostukseen tarvittavaa kivimateriaalia on uomassa ja rantojen läheisyydessä riittävästi. Osa rakenteista sijoitellaan ja muotoillaan siten, että ne soveltuvat heittokalastuspaikoiksi. Myös syvempiä alueita jätetään tai tarvittaessa muutama kostekuoppa tai syvempi alue kaivetaan. Kunnostuksen tavoitteena on kalastusmahdollisuuksien parantaminen ja suurille kaloille sopivien suojapaikkojen lisääminen sekä luonnontilaisen jokimaiseman palauttaminen peratulle alueelle. 14

15 15. Jyrinki, plv , pituus 75 m, kunnostussuunnitelman liite 23e ja kartta kunnostussuunnitelman sivulla 77 Kokkola Kajaani -maantien parkkipaikan kohdalla joki virtaa suvantomaisesti, pyörteettömästi koko uoman leveydellä, plv Rannat ovat molemmin puolin jyrkät ja heinittyneet. Alaosalla uomassa on tehty kallioleikkauksia. Perkauksissa joesta poistettu kivimateriaali on vasemman rannan läheisyydessä parkkipaikan ja joen välissä. 1) Parkkipaikan kohdalla rannalla olevia kiviä siirretään ja sijoitellaan uomaan kalojen suojapaikkojen lisäämiseksi ja syvyysolosuhteiden monipuolistamiseksi. Kivimateriaalista rakennetaan rannan lähelle muutamia lyhyitä virranohjaimia ja kiviä sijoitetaan myös rannan läheisyyteen heittokalastuspaikoiksi. 2) Rantapenkkaa muotoillaan kalastamisen ja liikkumisen helpottamiseksi rannan läheisyydessä, plv Fiskaalinkoski, plv , pituus 60 m, kunnostussuunnitelman liite 23e ja kartta kunnostussuunnitelman sivulla 80 Suvantomaisesti virtaava joki kääntyy Kokkola Kajaani -maantien lähellä jyrkästi oikealle maantiestä poispäin, mataloituu ja virtaus kiihtyy. Fiskaalinkosken niskalla joen leveys on 12 m, syvimmillään se on 0,5 m, ja uoma mataloituu nopeasti rantoja kohti, plv Niskalta alavirtaan on lyhyt syvempi jakso, plv , jonka jälkeen on matalaa, plv Rannat ovat jyrkät. Niskalla ja alaosalla virtaus kiihtyy hieman, rannan läheisyydessä sekä pohja kivet saavat aikaan pyörteisyyttä. Joesta poistettua kivimateriaalia on kosken vasemmalla rannalla. 1) Kosken niskalle, plv , rakennetaan pohjakohouma rannoilla ja uomassa olevasta kivimateriaalista siten, että alivedenkorkeus välittömästi kohoumasta ylävirtaan nousee noin 0,1 m. 2) Kohoumasta alavirtaan, plv , uomaa kivetään ja koko uoman leveydeltä ja suoraan alaspäin kohdistuvaa virtausta muutetaan monimuotoisemmaksi rakentamalla muutamia kivisuisteita. Myös pienialaisia syviä alueita jätetään. Jyrkkiä rantapenkkoja muotoillaan joen saavutettavuuden ja kalastusmahdollisuuksien parantamiseksi. Kunnostuksen tavoitteena on kalastusmahdollisuuksien parantaminen, virtavedessä viihtyvien pyyntikokoisille kaloille sopivan elinympäristön lisääminen ja luonnontilaisemman koskimaiseman palauttaminen perattuun Fiskaalinkoskeen. 17. Vanhakirkko, plv , pituus 425 m, kunnostussuunnitelman liite 23e ja kartta kunnostussuunnitelman sivulla 84 Eskolan paikallistien sillasta, pl , ylävirtaan joki virtaa suvantomaisesti. Sillan kohdalla on kynnys, joka nostaa alivedenkorkeutta noin 0,3 m. Kynnys purkautuu uoman vasemmalle puolelle ja virtaus jatkuu sitten pyörteilevänä tasaantuen suvantomaiseksi noin 25 m päässä kynnyksestä alavirtaan. Syvyyttä on 0,8 1 m ja leveyttä 7 9 m, plv Joki kääntyy sitten vasemmalle, mataloituu ja virtaus nopeutuu hieman, plv Oikealla puolella lahdelmassa, plv , on 15

16 aikaisemmin ollut uima- ja matonpesupaikka, joka nykyisellään on pehmeäpohjainen ja madaltunut. Lahdelman alapuolelta Ojanperän sillalle saakka, plv , ulottuu noin 0,5 m syvä, nivamaisesti virtaava jakso, jolla on myös muutamia suurempia kiviä. Pohjamateriaali on monin paikoin räjäytetystä ja jokeen levitetystä silta-ankkurista peräisin olevaa teräväsärmäistä pienikokoista kiveä. Joesta nostettua kivimateriaalia on vasemmalla rannalla. 1) Eskolan ja Ojanperän siltojen välillä, plv , uomaa kivetään tavoitteena lohikaloille sopivan elinympäristön luominen, kalastusmahdollisuuksien parantaminen sekä kauniimman jokimaiseman muodostaminen virtaus- ja syvyysolosuhteita monipuolistamalla. Kalliopohja rajoittaa kivien sijoittamista paikoittain, plv ) Vasemmalle kääntyvästä mutkasta alavirtaan, plv , rakennetaan vasemmalla rannalla olevista kivistä matala kivikynnys ja virtausolosuhteita monipuolistetaan kiveämällä sekä muutamia suisteita rakentamalla. Myös syvempiä alueita ja kuoppia joko tehdään tai olemassa olevia monttuja jätetään kiveämättä. Lisäksi virtausta ohjataan oikealle puolelle veden virtauksen tehostamiseksi alavirtaan olevassa syvemmässä lahdelmassa. 3) Lahdelmasta alavirtaan, plv , rakennetaan matala kivikynnys, joka muotoillaan siten, että kalojen liikkuminen sen yli on mahdollista myös alivirtaamakaudella. Virtaus- ja syvyysolosuhteita monipuolistetaan muutamia matalia kynnyksiä rakentamalla sekä uoman ja rantojen kiveystä muotoilemalla Ojanperän yksityistien sillalle saakka, plv Myös syvempiä alueita ja kuoppia tehdään tai olemassa olevia monttuja jätetään kiveämättä. Vasemmalla rannalla on uomasta nostettua kivimateriaalia kunnostamiseen riittävästi. 18. Kirkkoniva, plv , pituus 100 m, kunnostussuunnitelman liite 23f ja kartta kunnostussuunnitelman sivulla 88 Kirkkoniva on voimakkaasti peratulla Sahankosken Kaakkurinkoskien alueella ainoa nopeammin virtaava jokiosuus. Nivasta ylävirtaan Sievinmäen alueella on esiintynyt kevättulvia, jonka takia nivamaisesti virtaavan alueen ylintä osaa ei esitetä kunnostettavaksi. Kohteen yläpäässä, plv , on oikealla rannalla noin 3 metrin mittainen, alivirtaamien aikana vedenpinnan tasolla oleva kivisuiste, joka ohjaa virtausta vasemmalle puolelle. Syvyyttä on noin 0,3 0,4 m ja alueella on kivipohja. Suisteen takana on syvempää ja virtaus on hidasta, pyörteilevää. Uoma alkaa kaventua ja virtaus nopeutuu. Vasemman rannan kivikkoisuus kääntää päävirtauksen kohti keskiuomaa. Alaosalla, plv , on myös muutama pintakivi. Joen oikealla puolella hieman rantatöyrään takana on runsaasti uomasta poistettua kivimateriaalia. Uomasta rannoille nostettuja kiviä sijoittelemalla jokeen monipuolistetaan virtausolosuhteita vedenkorkeuksia muuttamatta. Muutamien suisteiden ja lohkareryhmien ja yksittäisten lohkareiden avulla suoraan alavirtaan suuntautuvaa virtausta ohjataan kulkemaan hieman myös uoman sivusuunnassa. Rakenteet kiinnitetään kovapohjaiseen uomaan huolellisesti. Paikoin 16

17 jyrkkiä rantapenkkoja muotoillaan uoman molemmin puolin joen saavutettavuuden parantamiseksi ja kalastusmahdollisuuksien parantamiseksi, plv Kunnostuksen tavoitteena on luonnonmukaisen ja monimuotoisen suurten kalojen elinympäristön, virkistyskalastuspaikan sekä jokimaiseman muodostaminen yksitoikkoiseksi peratulle jokiosuudelle. 19. Sahakoski, plv , pituus 110 m, kunnostussuunnitelman liite 23f ja kartta kunnostussuunnitelman sivulla 90 Sahakosken kohdalla joki on m leveä ja suorarantainen. Uomasta poistetut kivet on nostettu vasemmalle puolelle jyrkkään rinteeseen. Vaihtelevat pohjanmuodot aikaansaavat pyörteisyyttä melko hitaaseen virtaukseen, plv Alaosalla joki mataloituu hieman. Syvyys on usein 0,5 0,6 m ja joki levenee ennen alavirran puoleista suvantoa, jonka keskivaiheilla oikealla puolella on kortteikkoinen saareke, plv Oikealla puolella talon pihapiiri ulottuu jokirantaan asti. Uomasta poistettuja kiviä siirretään uomaan tavoitteena virtausolosuhteiden monipuolistaminen ja kalastusmahdollisuuksien parantaminen, plv Samalla myös jokimaisema monipuolistuu. Lasku suvantoon, plv , muotoillaan kiveämällä siten, että virtaus suuntautuu nykyistä enemmän oikealle puolelle tavoitteena suvannon yläpään mataloitumisen ehkäiseminen. Korkeissa rantapenkoissa olevia kiviä pudotetaan ensin jokeen ja niistä muotoillaan kunnostusrakenteet. Koko alueen saavutettavuutta parannetaan muotoilemalla penkkaa vesirajassa heittokalastuspaikoiksi. 20. Kukonkoski, plv , pituus 170 m, kunnostussuunnitelman liite 23f ja kartta kunnostussuunnitelman sivulla 94 Koskesta ylävirtaan oleva suvanto on etenkin vasemmalta rannalta kivikkoinen ja alueella on paljon vesikasvillisuutta. Niskalla vasemmalla puolella on hiekka- ja sorapohjainen noin 1 m leveä sivu-uoma, jossa ei yläpään tukkeutumisen takia ole vettä kuin keskivirtaamaa suurempien virtaamien aikana, plv Kivipohjaisella niskalla joen eveys on 10 m ja syvyys keskiuomassa 0,3 0,5 m. Oikealta rannalta haarautuu pl:lta myllyn yläkanava, joka suljetaan lankkupadolla virtaaman laskiessa loppukesällä. Mylly ei ole käytössä, mutta sen rakenteet ovat entisöidyt ja hyväkuntoiset, plv Pääuoma kapenee, plv , 5 metrin levyiseksi ja syvyyttä on 0,2 0,4 m. Rannat ovat suorat ja koskijakson virtausolosuhteet ovat yksitoikkoiset. Virtaus on koko uoman leveydellä suoraan alaspäin pyörteillen ja aaltoillen hieman keskiuomassa. Uoma levenee ja virtaus hidastuu sillasta ylävirtaan olevassa suvannossa, plv , missä on muutama vedenpinnan yläpuolelle ulottuva suuri lohkare. Kukon paikallistien sillasta alavirtaan on kivikynnys, jossa on putousta noin 0,25 m. Vesi purkautuu kynnyksestä vasemman rannan puolelta ja virtaus kääntyy sitten oikealle. Erikokoiset pohjakivet aiheuttavat aaltoilua ja pyörteilyä etenkin oikean rannan puolella. Syvyys on noin 0,3 m ja leveys m. Alueella on paikoittain sorapohjaa, plv Vasemmalta rannalta alkaa kaksi matalaa kivikynnystä, plv 17

18 , joista ylempi on vino alavirtaan päin. Kynnykset yhtyvät oikealla puolella uomaa ja niiden välissä syvyyttä on enimmillään 0,6 0,7 m. Virtaus hidastuu ja myllyn alakanava laskee jokeen, plv Laskukohdasta alavirtaan kohde päättyy matalaan, kohtisuoraan uoman yli ulottuvaan matalaan kynnykseen, plv Tukossa oleva sivu-uoma avataan veden riittävyyden varmistamiseksi myös alivirtaamakausina. Sivu-uoman lähtökohdassa kivikkoa muotoillaan veden ohjaamiseksi sivu-uomaan. Tavoitteena on kosken poikastuotannon tehostaminen ja jokimaiseman monipuolistaminen, plv Kosken niskalle, plv , rakennetaan luonnonmukainen pohjakohouma siten, että vedenkorkeus alivirtaamakaudella nousee noin 0,1 m. Kohoumasta alavirtaan, plv , kosken kiveystä muotoillaan ja muutamia suisteita rakennetaan uomassa ja rannoilla olevista kivistää suurten kalojen suojapaikkojen lisäämiseksi ja virtausolosuhteiden monipuolistamiseksi. Suvantoon sillasta ylävirtaan, plv , sijoitellaan muutamia suuria lohkareita/lohkareryhmiä ja jätetään pienialaisia syviä alueita tavoitteena kalastusmahdollisuuksien parantaminen. Kynnystä sillasta alavirtaan, plv , muotoillaan siten, että alivirtaaman aikana virtaus kulkee myös silta-ankkurin oikealla puolella. Nykyinen alivedenkorkeus säilytetään. Mataluuden takia suurten kalojen elinympäristöksi heikommin sopiva alue, plv , kunnostetaan poikasalueeksi ja rakennetaan myös muutamia pienialaisia kutusoraikoita alueelle tuotavasta sorasta. Virtausta ohjataan vaihtelevamman ja monimuotoisemman koskimaiseman rakentamiseksi ja koskipinta-alan säilyttämiseksi nykyistä paremmin alivirtaamakaudella, plv Loppuosalla, plv , olevia matalia kynnyksiä vahvistetaan ja niiden purkautumista muotoillaan veden riittävyyden parantamiseksi alivirtaaman aikana. Toimenpiteiden seurauksena myös virtausolosuhteet monipuolistuvat. 21. Saarenpäänkoski, plv , pituus 155 m, kunnostussuunnitelman liite 23f ja kartta kunnostussuunnitelman sivulla 98 Kukon sillasta alavirtaan 450 metrin päässä uoman kahtia jakavan saaren kohdalla on Saarenpäänkoski. Saaren ylävirran puolella suvantomainen osuus päättyy joen mataloituessa ja virtauksen kiihtyessä. Vasemman puoleisessa 3 4 m leveässä, kivipohjaisessa ja sammaloituneessa haarassa on matalikko, jossa on kaksi matalaa kivikynnystä. Putousta on kaikkiaan noin 0,25 m. Alivirtaamakaudella etenkin vasemman rannan läheisyydessä kivikko on kuivillaan kynnysten kohdalla, plv Matalikon jälkeen vasen ranta kaartuu, uoma syvenee, levenee ja virtaus hidastuu, plv , ennen lyhyttä koskijaksoa, plv Oikeanpuoleinen haara, plv , on 0,5 0,6 m syvä, 5 6 m leveä ja koskimaisesti virtaava. Virtausolosuhteet ovat suorarantaisuuden takia melko yksipuoliset, vain muutamat suuremmat pohjakivet saavat aikaan veden pyörteilyä. Joen oikeanpuoleinen ranta on pihapiiriä. Ylä- ja alaosan matalilla jaksoilla uoman kiveystä muotoillaan vedenkorkeutta muuttamatta siten, että koskimainen virtaus säilyy ja vesipinta-ala 18

19 kasvaa alivirtaamakaudella, plv ja plv Vasemman haaran kunnostuksen tavoitteena on kalastusmahdollisuuksien parantaminen. Samalla kalan poikasille ja pienille ravuille sopiva elintila kasvaa. Edellisten jaksojen väliin jäävä hitaasti virtaava, leveämpi osuus saaren kohdalla on syvyys- ja virtausolosuhteiltaan varsin hyvä suurten kalojen syönnös- ja lepopaikka. Toimenpiteet siellä rajoittuvat yksittäisten kivien sijoittamiseen, plv Oikealla puolella koskijakson kunnostuksen tavoitteena on virtausolosuhteiltaan vaihtelevamman, paremmin suurille kaloille sopivan elinympäristön pinta-alan lisääminen. Kiveystä muotoillaan ja virtausta ohjataan kulkemaan vaihtelevasti uomassa ja rannoilla olevalla kivimateriaalilla, plv Peurasaarenkoski, plv , pituus 50 m, kunnostussuunnitelman liite 23f ja kartta kunnostussuunnitelman sivulla 102 Peurasaaren kohdalla vasemman puoleinen haara on yläosaltaan suvantomaisesti virtaava. Uoman keskellä olevan suuren kalliolohkareen kohdalla virtaus alkaa nopeutua, plv Saaren kohdalla haara on suorarantainen, 4 m leveä ja 0,2 0,3 m syvä. Virtausolosuhteet ovat yksitoikkoiset. Puromainen virtaus suuntautuu koko uoman leveydellä suoraan alaspäin, vain muutamat kivet saavat aikaan pientä veden pyörteilyä, plv Vasemmalla rannalla on kuivana oleva, niemekkeen läpi suoraan alavirran puoleiseen suvantoon johtava sivu-uoma, plv Oikea haara on vasenta leveämpi. Pintakiviä on jonkin verran. Peurasaaren yläpään tasolla joen leveys on 7 m ja syvyys noin 0,5 m, plv Keskiosalla virtaus kiihtyy uoman madaltuessa, oikea ranta kaartuu ja uoman leveys kaksinkertaistuu. Päävirta kulkee oikeaa puolta ja saaren rannalla kivikossa vettä on 0,2 m, plv Sitten uoma kaventuu, syvenee ja virtaus hidastuu. Oikealla rannalla on muutama suuri lohkare, joiden vieressä on paikoin syvyyttä 1 m, plv Ennen laskua suvantoon on lyhyt kivikkoinen, koskimainen jakso, plv ) Uomassa ja rannoilla olevia kiviä siirrellään vaihtelevien, monipuolisten syvyys- ja virtausolosuhteiden muodostamiseksi saaren vasemmalla, plv , ja oikealla, plv puolella. Virtausta ohjaillaan kulkemaan mutkitellen vedenkorkeuksia muuttamatta. 2) Oikeassa haarassa alaosalla oikean rannan läheisyydessä oleva syvempi jakso säilytetään nykyisellään, plv ) Vasemmalla rannalla niemekkeen läpi kulkevan kuivan sivu-uoman suulla olevaa kivikkoa muotoillaan siten, että sivu-uoma pysyy vesitettynä myös alivirtaamakaudella, plv Rautatiesillankoski, plv , pituus 170 m, kunnostussuunnitelman liite 23f ja kartta kunnostussuunnitelman sivulla 106 Rautatiesillankoskella, pl , on putouskorkeutta 0,8 m. Noin 90 m rautatiesillasta ylävirtaan on 10 metrin mittainen ja suoraan koko 15 m leveän uoman yli ulottuva kosken niska. Kivisen, sammaloituneen kynnyksen kohdalla on putousta 0,35 m ja syvyyttä on tavallisesti 0,3 0,5 m, plv Vasemmalla puolella on alivirtaaman aikaan 19