Tärkeintä on turvallisuus

Transkriptio

1 Numero 4 / 2009 Johtoryhmän kolumni: Tärkeintä on turvallisuus Matkalla kohti 0-tapaturmaa: Näin meillä tapaukset tutkitaan Työtapaturmat saadaan kuriin Nolla tapaturmaa -foorumissa Työturvallisuuteen kannattaa satsata vaikeinakin aikoina Nolla tapaturmaa -foorumi tiedottaa

2 Eija Sääksjärvi EHSQ-päällikkö Kemira Chemicals Oy Tärkeintä on turvallisuus Turvallisuudesta työssä, tuotantoprosesseissa ja kuljetuksissa ei koskaan puhuta tai kirjoiteta liikaa. Kemirassa turvallisuus on numero yksi. Se on myös keväällä julkaistun toimintapolitiikkamme punaisena lankana. Nämä ovat painavimmat seikat, jotka haluan Nolla tapaturmaa foorumin uutislehden uutena kirjoittajana välittää lukijoille. Kemira on yksi noin 200 yrityksestä Suomessa, jolla on OHSAS työterveys ja turvallisuussertifikaatti ympäristö ja laatusertifikaattien lisäksi. Uutena työkaluna on otettu käyttöön maailmanlaajuinen ympäristö, terveys, turvallisuus ja laatustandardi (EHSQstandardi), jolla mitataan jokaisen Kemiran toimipaikan suoritustasoa. Tavoitteena on, että jokainen toimipaikka täyttää sisäisen standardin vaatimukset, jotka ovat tiukempia kuin kunkin maan kansallinen lainsäädäntö. Toimipaikoille, joilla ei vielä ole käytössä standardien ISO 9001, EN ja OHSAS mukaisia ohjausjärjestelmiä, on laadittu aikataulut uusien järjestelmien rakentamiseksi. Tarkoituksena on nostaa heikommat parhaimpien tasolle. EHSQ auditointien jälkeen voin sanoa, että monella toimipaikalla on hyviä turvallisuuskäytäntöjä. Jaamme ne Kemiran sisällä ja myös Nolla tapaturmaa foorumin johtoryhmässä. Turvallisuus on yhteinen asia. Turvallisuuteen on panostettava Ensimmäisen EHSQ standardin kysymykseen, onko turvallisuus säännöllisesti toimipaikan kokousten esityslistoilla, löytyy lukuisia erilaisia vastauksia. Kukaan ei vastannut kielteisesti, mutta monella toimipaikalla keskusteluissa on tullut ilmi, että turvallisuuteen pitää kohdistaa huomiota paljon nykyistä enemmän. Työtapaturmien ja läheltä piti tilanteiden valossa emme Suomen Kemirassa toimi turvallisesti. Tästä olemme saaneet pyyhkeitä yhtiömme ylimmältä johdolta. LTA1 indeksi on saatu laskemaan vuosien mittaan ja sen saaminen nollaan kestää vielä pitkään. On saatava aikaan todellinen turvallisuuskulttuurin muutos. Parhaita turvallisuudessakin Kemiran muutosprosessi parhaaksi yritykseksi vedenja kuitujenkäsittelyn kemiassa on alkanut. Haluamme olla myös parhaita työtapaturmien ja ympäristökuormituksen suhteen. Jatkuva parantaminen on pitkä prosessi, joka voi vain LTA1 mittaria seuraavasta tuntua ikuisuudelta. Tuotannon siisteys on yksi toimipaikoilla käytettävä mittari, johon jokainen voi vaikuttaa. Muutamilla toimipaikoilla haluttu siisteystaso toimii osana palkkausjärjestelmää, jolla näin edistetään myös turvallisuutta. Nolla tapaturmaa foorumin Uutislehdessä 1/2009 oli hyviä kuvapareja ennen ja jälkeen EHSQ toimintajärjestelmän käyttöönottoa. Suojainkulttuuria on valvottava Henkilökohtaisten suojainten käytössä on kirjavuutta lähinnä suojaintyypeissä. Yhtiössämme on sattunut yksi valitettava silmätapaturma tänä vuonna huolimatta siitä, että työntekijä käytti suojalaseja. Onnettomuus käynnisti keskustelun, millaiset suojainmallit ovat parhaita kun käsitellään syövyttäviä aineita. Kemian prosessiteollisuudessa on monia riskejä, joiden pitää olla hallinnassa: mm. vuodot, korroosio ja kaasuseokset. Viime mainitut voivat tietyissä olosuhteissa toimia myös räjähdyskaasuina. Mekaaniset riskit on lähes eliminoitu, mutta aina on vielä parantamisen varaa. Vaikeampi asia on muuttaa omaa käyttäytymistään. Talvi on tullut, ja taitaa tulla vastakin, vielä joka vuosi Suomeen, emmekä vieläkään hallitse vuodenaikojen aiheuttamia riskejä. Liukastumiset ja kompastumiset ovat tyypillisiä tapaturmia, joiden välttämiseksi on tehty töitä. Silti niitä valitettavasti sattuu. Kaikki tekemämme kymmenen EHSQ auditointia ovat olleet positiivisia tilaisuuksia, joissa on tullut esille sekä parannusehdotuksia, korjattavia asioita ja myönteisiä asioita. Tavoitteena on luoda turvallinen työpaikka, josta voimme kaikki olla ylpeitä. Turvallista syksyä ja näkykää pimeässä! Eija Sääksjärvi on Nolla tapaturmaa foorumin johtoryhmän jäsen 2 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 4/2009

3 Liisa Yrjämä-Huikuri Työsuojeluasiantuntija Outokumpu Stainless Oy Matkalla kohti 0-tapaturmaa: Näin meillä tapaukset tutkitaan T apaturmien ja vaaratilanteiden tutkinta on tärkeässä roolissa, kun tavoite on nolla tapaturmaa. Outokumpu Tornio Worksissa tapausten tutkinnan keskeisenä ajatuksena on 5 x miksi analyysin avulla löytää ne perimmäiset syyt, jotka korjaamalla estetään tapahtuman toistuminen. Tornion terästehdas on maailman suurin yhtenäinen ruostumattoman teräksen valmistusyksikkö. Torniossa ja Keminmaassa työskentelee yhteensä noin 2300 henkilöä. Outokumpu konsernissa tapaturmat ja turvallisuushavainnot kirjataan web pohjaiseen järjestelmään. Tapaukset on kirjattava järjestelmään 24 tunnin kuluessa ja tutkittava kolmessa viikossa. Samat aikarajat pätevät niin omille kuin urakoitsijoille sattuneisiin tapauksiin. Kun tapaturmailmoitus on kirjattu järjestelmään, lähtee siitä välittömästi viesti niin tehtaan kuin konsernin johdolle ja työsuojelutoimijoille. Tapaturmien ja vaaratilanteiden tutkinta Tutkintamalli on hioutunut nykyiseen muotoonsa viime vuosien kuluessa, lähes nykyisen kaltainen tutkintapohja on ollut Torniossa käytössä vuodesta 2008 asti. Mallin mukaan tutkitaan kaikki tapaturmat, vakavat vaaratilanteet ja mittavat omaisuusvahingot. Tutkintamallin käyttö on ohjeistettu turvallisuusjohtamisjärjestelmässä. Kuukausittain mallin mukaan tutkittuja tapauksia on muutamia kymmeniä. Tutkinnasta vastaa yleensä alueen insinööri, joka kutsuu koolle tutkintatiimin. Tiimiin kokoonpano vaihtelee hieman tapauskohtaisesti. Tavallisesti mukana on vahingoittunut (mikäli mahdollista), lähin esimies, silminnäkijät, työsuojeluasiamies, osaston turvallisuusinsinööri sekä työsuojeluorganisaation edustaja. Tutkintatilaisuuden kesto on yleensä tunnista kahteen tuntiin. Tilaisuuden aluksi tutustutaan sattumispaikkaan joko käymällä paikanpäällä tai valokuvien avulla. Neuvotteluhuoneessa käydään läpi tutkintamallin kysymykset, jotka vastauksineen kirjataan järjestelmään. Tutkinnassa ei etsitä syyllisiä, vaan haetaan syitä ja ratkaisuja. Tutkinnassa kirjataan ensin tapauksen esitiedot, onko ilmoitus tehty ajallaan ja onko tapaus aiheuttanut taloudellisia menetyksiä. Tapahtumakuvausta tarkennetaan tarvittaessa. Seuraavaksi käydään läpi, onko tapahtumaan liittyvä ohjeistus kunnossa ja riskinarviointi tehty. Selvitetään myös, onko tapaturmaan joutunut henkilö saanut tarvittavan perehdytyksen ja käyttikö hän tuumatuokiota. Kuva: Outokumpu Kuva: Outokumpu Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 4/2009 3

4 Korjataan löydetyt puutteet Tapahtumaan johtaneiden perussyiden ja myötävaikuttaneiden tekijöiden selvittämiseksi tehdään 5 x miksi analyysi, jossa liikkeelle lähdetään vahingon aiheuttajan ja vahingoittuneen kohtaamisesta. Outokumpu Tornio Worksissa perussyyt on jaoteltu kahteen ryhmään, työhön liittyviin ja henkilökohtaisiin tekijöihin. Työhön liittyviä tekijöitä ovat esimerkiksi puutteet koneissa, työvälineissä, järjestyksessä ja siisteydessä tai ohjeistuksessa. Henkilökohtaisia tekijöitä puolestaan ovat esimerkiksi ohjeiden vastainen toiminta ja puutteellinen vaaran tiedostaminen. Jokaiselle tutkinnassa todetulle perimmäiselle syylle ja myötävaikuttaneelle tekijälle määritellään toimenpide, vastuuhenkilö ja aikataulu. Toimenpiteiden toteutumista seurataan, ja raportointijärjestelmän antama muistutus tekemättömistä toimenpiteistä auttaa osaltaan toimenpiteiden toteutumisessa. Tutkintamallin käyttö on parantanut tutkintojen laatua ja perussyiden hakeminen on ohjannut tekemään oikeita toimenpiteitä. Jaetaan tietoa Intranet on tärkeä tiedotuskanava turvallisuustiedon jakamisessa. Sieltä löytyy mm. kuvaus viimeisimmästä poissaoloon johtaneesta tapaturmasta ja aina ajantasalla oleva ukkokuva, josta yhdellä silmäyksellä näkee kaikki sattuneet tapaturmat. Kaikki tehdyt ilmoitukset ovat myös jokaisen luettavissa raportointijärjestelmästä, tapaturmailmoitukset kuitenkin nimettöminä. Tietoa jaetaan myös sähköpostitse ja kuukausittain pidettävissä turvavarteissa. Turvavarteissa käydään mm. läpi sellaisia tapauksia, jotka voisivat olla mahdollisia myös omassa työssä. Joka kuukauden ensimmäinen arkipäivä on tehtaan johtajan vetämä Turvallisuus Ensin! kierros. Tällöin käydään läpi edellisen kuukauden tapaturmat, korvaavan työn tapaukset sekä mahdollisesti jokin vaaratilanne. Esittelijänä tapauksissa toimii kunkin osaston johtaja ja tapauksiin käydään tutustumassa sattumispaikoilla. Tavoite on, että kaikki vaaranpaikat saataisiin poistettua jo ennen kuin jotain ikävää sattuu. Tornio Worksissa henkilöstöä kannustetaankin turvallisuushavaintojen tekoon tarjoamalla jokaisesta tehdystä havainnosta sämpylä kahvilippu. Kuluvana vuonna turvallisuushavaintoja on tehty jo lähes 5000 kappaletta! Lisätietoja: Liisa Yrjämä Huikuri, työsuojeluasiantuntija Outokumpu Stainless Oy liisa.yrjama huikuri@outokumpu.com Kuva: Outokumpu 4 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 4/2009

5 Henriikka Virta tutkimusinsinööri Työtapaturmat saadaan kuriin Nolla tapaturmaa -foorumissa Nolla tapaturmaa foorumin tavoitteena on koota yhteen työpaikkoja, jotka vapaaehtoisesti sitoutuvat työturvallisuuden parantamiseen, sekä edistää työpaikkojen verkostoitumista, tiedon levittämistä ja yhteistyötä työturvallisuusasioissa. Nolla tapaturmaa foorumin perusviestinä on, että kaikki tapaturmat ovat ehkäistävissä. Foorumiin voivat liittyä kaikki työpaikat työturvallisuuden tasosta, työpaikan koosta tai toimialasta riippumatta, kunhan työpaikka sitoutuu kehittämään työturvallisuutta. Vuosina TTL toteutti Työsuojelurahaston ja Valtion työsuojelurahaston avustuksella Nolla tapaturmaa foorumin vaikutukset ja kokemukset tutkimushankkeen, jonka tavoitteena oli selvittää, miten foorumin jäsentyöpaikkojen työturvallisuustason kehitys eroaa vertailuryhmistä ja mitkä tekijät yhdistävät hyvin kehittyneitä työpaikkoja. Hankkeessa vertailtiin Nolla tapaturmaa foorumin jäsentyöpaikkojen, tutkimusta varten muodostetun vertailuryhmän sekä valtakunnallisen työpaikkatapaturmataajuuden kehitystä. Lisäksi kyselytutkimuksella selvitettiin turvallisuustoiminnan toteutumista työpaikoilla. Jäsentyöpaikoille tehdyillä haastatteluilla kartoitettiin kokemuksia ja hyviä käytäntöjä. Hankkeessa todettiin, että Nolla tapaturmaa foorumin jäsentyöpaikoista muodostettu koeryhmä oli tarkastelujaksolla alentanut työpaikkatapaturmataajuuden keskiarvoa 20 %, ja muutos oli myös tilastollisesti merkitsevä. Vertailuryhmässä vastaavalla jaksolla tapahtunut muutos ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Tarkastelujaksolla jäsentyöpaikkojen työpaikkatapaturmataajuus oli alentunut 15 %, mutta valtakunnallisella tasolla työpaikkatapaturmataajuus oli kasvanut vastaavalla jaksolla 4,3 %. Jäsentyöpaikoilla ja vertailuryhmässä työpaikkatapaturmataajuuden tarkastelussa otettiin huomioon tapaturmat, joista oli aiheutunut vähintään yksi täysi poissaolopäivä. Jäsentyöpaikoilla tapahtunut myönteinen kehitys tapaturmataajuudessa on osoitus siitä, että työtapaturmien ehkäiseminen on täysin mahdollista. Kyse ei kuitenkaan ole siitä, että kaikki Nolla tapaturmaa foorumin jäsen työpaikat olisivat lähtökohtaisesti hyviä: vuonna 2004 korkein työpaikkatapaturmataajuus oli 215 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden, mutta vuonna 2007 enää alle puolet siitä. Kyselytutkimuksessa Nolla tapaturmaa foorumin jäsentyöpaikkojen hyviksi työturvallisuuskäytännöiksi erottuivat erityisesti seuraavat asiat:! ylemmän johdon toiminta turvallisuusasioissa! työturvallisuuskoulutus! turvallisuustarkastukset! sattuneiden tapaturmien sekä vaara ja läheltä piti tilanteiden tutkinta sekä vähäistenkin tapaturmien ilmoittaminen! tiedonkulku ja viestintä turvallisuusasioissa sekä turvallisuuden tietojärjestelmät! vaarallisiin tai virheellisiin työtapoihin puuttuminen Myös jäsentyöpaikkojen haastatteluissa korostui ylimmän johdon sitoutuminen, turvallisuustoiminnan suunnitelmallisuus ja seuranta. Työturvallisuuden kehittämisessä työpaikan oma aktiivisuus on avainasemassa. Kehitystyö on tehtävä työpaikoilla johdon ja henkilöstön yhteistyönä, mutta Nolla tapaturmaa foorumin tarjoama verkoston tuki, tieto muiden jäsentyöpaikkojen hyvistä käytännöistä sekä kehittämisen tueksi laaditut työkalut ja materiaalit ovat jäsentyöpaikoilla tärkeässä roolissa. Hyvin kehittyneissä työpaikoissa turvallisuudesta on tullut koko henkilöstön yhteinen asia, ja yhteistyötä tehdään myös muiden jäsentyöpaikkojen kanssa. Lisätietoja tutkimuksesta: Henriikka Virta, tutkimusinsinööri, foorumi.fi Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 4/2009 5

6 Kari Peippo toimittaja Sanomatalo Aurinko Jorma Saari: Työturvallisuuteen kannattaa satsata vaikeinakin aikoina V aikka uutiset työelämästä ovatkin pitkään olleet pääosin synkeitä, tässä ei ole koko ajankuva, sanoo suomalaisen työturvallisuuskulttuurin uranuurtaja, professori Jorma Saari. Hän muistuttaa, että talouden taantuma pakottaa työpaikkoja myös kehittämään toimintojaan ja menettelytapojaan. Tällä tavoin voi rakentua aiempaa vankempi pohja ennemmin tai myöhemmin alkavalle nousulle. Professori Saari on vastaanottanut omaa nimeään kantavan palkinnon työturvallisuuden edistämiseksi tekemästään pitkäjänteisestä työstä. Jorma Saari tunnustuspalkinto jaettiin nyt ensimmäisen kerran Nolla tapaturmaa foorumin jäsenseminaarissa Espoon Dipolissa. Työturvallisuuden asiantuntijat sanovat, että hyvä työturvallisuus merkitsee samalla hyvää kilpailukykyä. Torjumalla työtapaturmia voidaan parantaa myös tuottavuutta ja toiminnan kokonaislaatua. Professori Jorma Saari uskoo, että tästä syystä tavoitteellista turvallisuustyötä tehneet yritykset kestävät myös talouden epävakauden paremmin. Toisaalta taantuma karsii heikkoja lenkkejä ja tervehdyttää kenttää. Kun tiukkoina aikoina sijoituksia työturvallisuuteen täytyy perustella tarkemmin, toimintatavat jalostuvat ja edellytykset selvitä myös jatkossa vahvistuvat. Jorma Saari suosittelee päättäväisyyttä niin arjen työturvallisuustyössä työpaikoilla kuin laajemmissakin rakenteissa. Hän on kuitenkin huolissaan siitä, että hetkellinen rahapula voi houkutella tietoiseen turvallisuussäädösten ja määräysten kiertämiseen. Tähän pitäisi puuttua nykyistä tiukemmin, vaikka rangaistukset Nolla tapaturmaa -ajattelun isähahmo Professori Jorma Saaren elämäntyön merkitys työturvallisuuden edistämisessä on ollut merkittävä sekä Suomessa että ulkomailla. Hänet tunnetaan paitsi tiedemiehenä, myös tutkimustulosten käytännön soveltajana läheisessä yhteistyössä työpaikkojen kanssa. Tässä roolissa hänestä on tullut nolla tapaturmaa ajattelun lähettiläs, joka muistuttaa, että ainuttakaan työtapaturmaa ei tarvitse eikä pidä hyväksyä. Jorma Saari uskoo, että kaikki tapaturmat ovat torjuttavissa. Vaikka keinoa ei vielä tänään tiedettäisi, niin se saatetaan keksiä jo huomenna. Kyse on tahdosta ja määrätietoisesta turvallisuustyöstä. Jorma Saari oli keskeinen vaikuttaja, kun maahamme perustettiin vuonna 2003 Nolla tapaturmaa foorumi, suomalaisten työpaikkojen vapaaehtoinen yhteistyöverkosto edistämään turvallisuuskulttuuria. Foorumissa on tällä hetkellä yli 200 jäsenyritystä, jotka työllistävät noin 10 prosenttia suomalaisesta työ voimasta eli reilut henkilöä. Jorma Saari tunnustuspalkinnon jakaa Nolla tapaturmaa foorumin johtoryhmä. Foorumin käytännön toiminnasta vastaavat Työterveyslaitoksen asiantuntijat yhdessä jäsenyritysten kanssa. Nolla tapaturmaa foorumi toimii myös osana Työhyvinvointifoorumia, jonka sosiaali ja terveysministeriö perusti vuonna Tämä foorumi kokoaa yhteen työhyvinvointisektorin toimijoita. 6 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 4/2009

7 Nolla tapaturmaa -foorumi tiedottaa Foorumin seinäkalenteri 2010 Nolla tapaturmaa foorumin seinäkalenteri vuodelle 2010 ilmestyi viikolla 47. Vuoden 2010 seinäkalenterin teemana on ʺNolla tapaturmaa työssä ja kotonaʺ. Kalenterikuukaudet käsittelevät työturvallisuuden ja vapaa ajan turvallisuuden hyviä käytäntöjä nolla tapaturmaa ajattelun mukaisesti hyväntuulisten piirroskuvien ryydittämänä. Kalenteri elävöittää seinää niin työpaikalla kuin kotonakin. Seinäkalenterin painoksesta kolmasosa myytiin jo ennakkotilauksina, joten kalenterien tilausta suunnittelevien kannattaa toimia nopeasti. Hinnat ja tilausohjeet löydät osoitteesta: foorumi.fi/tuotteet. Foorumin turvallisuushavaintovihko Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Tapaturma on useiden, joskus hyvin pientenkin eri tekijöiden summa. Sen vuoksi pienetkin parannukset ovat aina tärkeitä. Nolla tapaturmaa foorumin Turvallisuushavainto vihko sisältää 30 ilmoituslappua, joilla voi ilmoittaa havaitsemistaan läheltä piti tilanteista sekä muista pienistäkin turvallisuuspuutteista omalle työnantajalleen. Vihkonen kulkee kätevästi mukana jokaisen taskussa. Henkilöstön tekemät turvallisuushavainnot auttavat löytämään kehittämistarpeita ja mahdollisia vaaran paikkoja. Reagoimalla havaintoihin ja puutteisiin sekä oppimalla läheltä piti tilanteista ajoissa voidaan vähentää työtapaturmia ja edistää työturvallisuutta. Vihkon koko: 110 x 84 mm. Hinnaston ja tilausohjeet löydät foorumin internetsivulta osoitteesta: foorumi.fi/tuotteet. Jäsenseminaari vuonna 2010 Jäsentyöpaikoille tehdyn seminaari ja koulutuskyselyn perusteella vuonna 2010 järjestetään yksi jäsenseminaari ja lisäksi teemakoulutuksia erilaisista turvallisuuteen liittyvistä aiheista. Vuoden 2010 jäsenseminaari järjestetään Tampereella. Jäsenseminaarista tiedotetaan tarkemmin ensi vuoden alkupuolella. Varaa ajankohta kalenteriisi jo nyt! Foorumin jäsenten palvelumaksu 2010 Nolla tapaturmaa foorumin johtoryhmä vahvisti kokouksessaan vuoden 2010 palvelumaksut. Vuosittaisessa turvallisuustietolomakkeessa ilmoitettavaa henkilöstömäärää käytetään palvelumaksuluokkaa valittaessa. Palvelumaksut ja maksuluokat 2010 Luokka 1 (1 150 hlöä): palvelumaksu 170 Luokka 2 ( hlöä): palvelumaksu 230 Luokka 3 ( hlöä): palvelumaksu 360 Luokka 4 (5001 hlöä tai enemmän): palvelumaksu 460 Palvelumaksuihin lisätään alv 22 %. Jäsentyöpaikkojen yhteyshenkilöille on lähetetty aiheeseen liittyvä tiedote. Uudet jäsentyöpaikat Jyväskylän Energia Oy Metsähallitus Etelä Karjalan koulutuskuntayhtymä Vaasan Vesi Tervetuloa mukaan! Nolla tapaturmaa foorumin koko jäsenlista löytyy osoitteesta foorumi.fi. Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 4/2009 7

8 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI Julkaisija Nolla tapaturmaa -foorumi Topeliuksenkatu 41 a A Helsinki puh faksi nollatapaturmaa-foorumi@ttl.fi Toimitus Henriikka Virta henriikka.virta@ttl.fi Tapaturmien ehkäisy puh Vastaava päätoimittaja Markku Aaltonen Työturvallisuuden edistäminen Julkaisupaikka Helsinki, 2009 Jakelu 1120 Palautteet ja ilmoitukset julkaisijalle Nolla tapaturmaa -foorumi Topeliuksenkatu 41 a A Helsinki puh faksi nollatapaturmaa-foorumi@ttl.fi Kannen kuva morguefile Nolla tapaturmaa -foorumin jäsenmäärä 207 ( ) Nolla tapaturmaa -foorumin sähköinen uutislehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa: helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa. Seuraava uutislehti ilmestyy helmikuussa Sähköinen uutislehti on ladattavissa Nolla tapaturmaa - foorumin internet-sivulta ISSN Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 4/2009