Opiskeluyhteisö tukena vai tuhona esimerkkinä tupakoimattomuuden edistäminen ja ehkäisevä päihdetyö

Transkriptio

1 Opiskeluyhteisö tukena vai tuhona esimerkkinä tupakoimattomuuden edistäminen ja Hanna Ollila, asiantuntija, Tupakka-, päihde- ja rahapelihaitat -yksikkö 1

2 D Fyysinen oppimisympäristö C Psyykkinen ja sosiaalinen oppimisympäristö B Työ- ja toimintatavat A Henkilöstön hyvinvointi H Työ- ja toimintakyky Elinikäisen oppimisen avaintaidot OPETUKSEN SISÄLLÖT OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN OPISKELUN TUKI Hyvinvoiva oppimisympäristö JOHTAMINEN Opetussuunnitelmat Resurssit ja organisointi G Yhteistyö ympäröivien Yhteisöjen kanssa F Koulun ja opiskelijan lähipiirin kanssa tehtävä yhteistyö E Opiskelijapalvelut ohjaus ja huolto ruokailu ja asuminen ARVOT JA TOIMINTAKULTTUURI Pohja-aineisto: Hyvinvoiva koulu hankkeen malli Soveltaminen ammatillisen koulutuksen käytäntöihin: THL & SAKU ry

3 Nuoren tupakointi esimerkkinä Kouluympäristön virikkeellisyys ja viihtyisyys Rakenteelliset/ ympäristötekijät Lainsäädäntö Terveyskasvatus Terveyttä edistävät ohjelmat tai interventiot Terveyspalvelut Peers Vertaisvaikutus School personnel Henkilöstön toiminta ja malli Riippuvuus Dependence School Yksilölliset tekijät achievement Aiemmat kokemukset tupakoinnista School connectedness Sosiaaliset tekijät Koulumenestys ja kiinnostus opintoihin Normatiiviset käsitykset Vanhempien osallistuminen ja malli Asenteet Perceptions of student smoking prevalence Parental involvement Toimintaohjeet terveyden edistämiseen Parental smoking Health promotion programs Opiskelijoiden tupakointiin vaikuttavia tekijöitä opiskeluyhteisössä sosio-ekologisen mallin avulla havainnollistettuna. Sovelletun mallin perustana Cleland ym Social and environmental determinant of health behaviors. Diagrammatic representation of the social ecological model of influences on physical activity and eating behaviors. In Steptoe (ed.) Handbook of Behavioral Medicine. 3

4 Yhteisiä riskitekijöitä erityisesti tupakoinnille ja alkoholin käytölle (Peters ym. 2009), mm.: uskomukset välittömästä mielihyvästä ja sosiaalisista hyödyistä vertaisnormit, vertaisten ja vanhempien mallikäyttäytyminen heikko kieltäytymispystyvyys aiemmat kokemukset varhainen käytön aloitus, tuotteiden tarjoaminen koulun hyväksyvä ilmapiiri. Myös yhteisiä suojaavia ja resilienssiä vahvistavia tekijöitä on tunnistettu (Fergus & Zimmerman 2005; Peters ym. 2009), mm. Yksilöllisellä tasolla itsetunto, koulumenestys, sisäinen kontrolliodotus (usko siitä, että asiat tapahtuvat oman itsen hallinnassa, ei ulkoisten tekijöiden hallinnassa), positiivinen tunne ja uskonnollisuus. Perheen tasolla suojatekijöitä ovat esimerkiksi vanhempien tiukat normit ja säännöt, perheen yhteenkuuluvuus, vanhempien valvonta ja tuki. Taustamuistio opiskeluterveydenhuollon kehittämisen alatyöryhmälle, Ollila & Haravuori

5 Moniulotteisella, laadukkaalla interventiolla voidaan ehkäistä mahdollisesti useampaa kuin yhtä riskikäyttäytymistä. Nuoret tavoittelevat päihteiden käytöllä usein jotakin sosiaaliseen kanssakäymiseen tai henkilökohtaiseen tunnetilaan liittyvää myönteistä kokemusta, jossa käytetty päihde voi olla sivuasia eikä itseisarvo (Viitanen 2010). Jacksonin tutkimusryhmän (2011) laajassa tutkimuskatsauksessa tarkasteltiin paitsi alkoholin, tupakan ja laittomien huumeiden käytön ehkäisyä myös riskialttiin seksuaalikäyttäytymisen ehkäisyä. Lupaavimpien interventioiden havaittiin käsittelevän sekä riski- että suojatekijöitä monialaisesti. Tämä tarkoittaa käytännössä eri tekijöiden vaikutuksen huomioimista yksilöiden ja vertaisten, perheen, koulun ja yhteisön tasolla. Petersin tutkimusryhmän (2009b) systemaattisessa katsausten katsauksessa tarkasteltiin päihteisiin, seksuaalikäyttäytymiseen ja ravitsemukseen keskittyviä kouluinterventioita. Tehokkaita ohjelmia avaamalla löydettiin viisi elementtiä, jotka olivat yhteisiä näihin kolmeen terveyskäyttäytymisen osa-alueeseen vaikutettaessa: teorian hyödyntäminen, sosiaalisten vaikuttimien erityisesti sosiaalisten normien käsittely, kognitiivis-behavioraalisten taitojen vahvistaminen, intervention fasilitaattorien koulutus ja usean interventiokomponentin yhdistäminen. Taustamuistio opiskeluterveydenhuollon kehittämisen alatyöryhmälle, Ollila & Haravuori

6 Joitakin osoittimia yhteisötason haasteista esimerkkinä tupakoimattomuuden edistäminen ja 6

7 Tupakointia omassa oppilaitoksessa sallittuna pitävien osuudet oppilaitostyypeittäin % Yläkoulu Lukio Ammatillinen koulutus Luokka-astevakioidut osuudet, valtakunnalliset tulokset (yhdistetyt vuodet ennen vuotta 2013). Kouluterveyskysely, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Verkkoaineistot: Kouluterveyskysely laajennettu nuorisoasteen ammatilliseen koulutukseen vuonna

8 Niiden osuudet, joiden mielestä tupakointirajoituksia ei valvota juuri lainkaan oppilaitostyypeittäin % Yläkoulu Lukio Ammatillinen koulutus Luokka-astevakioidut osuudet, valtakunnalliset tulokset (yhdistetyt vuodet ennen vuotta 2013). Kouluterveyskysely, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Verkkoaineistot: Kouluterveyskysely laajennettu nuorisoasteen ammatilliseen koulutukseen vuonna

9 Henkilöstön päivittäinen tupakointi oppilaitoksen alueella oppilaitostyypeittäin, opiskelijoiden raportoimana % Yläkoulu Lukio Ammatillinen koulutus Huom! Luvut eroavat opiskelijahuollon indikaattorista, koska tässä kuvataan vain päivittäistä tupakointia, kun indikaattori kattaa myös satunnaisen alueella tupakoinnin. Luokka-astevakioidut osuudet, valtakunnalliset tulokset (yhdistetyt vuodet ennen vuotta 2013). Kouluterveyskysely, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Verkkoaineistot: Kouluterveyskysely laajennettu nuorisoasteen ammatilliseen koulutukseen vuonna

10 Opiskelijoiden päivittäinen tupakointi koulualueella, viikoittain tupakoivien keskuudessa oppilaitostyypeittäin % Yläkoulu Lukio Ammatillinen koulutus Huom! Luvut eroavat opiskelijahuollon indikaattorista, koska tässä vastaajat on rajattu viikoittain tupakoiviin, ei osuutena kaikista opiskelijoista. Luokka-astevakioidut osuudet, valtakunnalliset tulokset (yhdistetyt vuodet ennen vuotta 2013). Kouluterveyskysely, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Verkkoaineistot: Kouluterveyskysely laajennettu nuorisoasteen ammatilliseen koulutukseen vuonna

11 Opiskelijoiden päivittäinen tupakointi koulualueen läheisyydessä, viikoittain tupakoivien keskuudessa oppilaitostyypeittäin % Yläkoulu Lukio Ammatillinen koulutus Huom! Luvut eroavat opiskelijahuollon indikaattorista, koska tässä vastaajat on rajattu viikoittain tupakoiviin, ei osuutena kaikista opiskelijoista. Luokka-astevakioidut osuudet, valtakunnalliset tulokset (yhdistetyt vuodet ennen vuotta 2013). Kouluterveyskysely, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Verkkoaineistot: Kouluterveyskysely laajennettu nuorisoasteen ammatilliseen koulutukseen vuonna

12 Hyväksyy yli 10 savukkeen polttamisen päivässä, oppilaitostyypin ja sukupuolen mukaan, Tytöt Yläkoulu Lukio Ammatillinen oppilaitos Pojat Yläkoulu Lukio Ammatillinen oppilaitos % % Luokka-astevakioidut osuudet, valtakunnalliset tulokset (yhdistetyt vuodet ennen vuotta 2013). Kouluterveyskysely, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Verkkoaineistot: Kouluterveyskysely laajennettu nuorisoasteen ammatilliseen koulutukseen vuonna

13 Oppilaitoksessa esiintyneiden käyttötapausten kirjaaminen 2. asteen oppilaitoksissa % 90 % % 70 % 60 % 50 % 40 % % 20 % 10 % 0 % Aol Lukio Aol Lukio Aol Lukio Aol Lukio Aol Lukio Opiskelijan tupakointia oppilaitoksen alueella* Henkilökunnan tupakointia oppilaitoksen alueella 39 Opiskelija päihtyneenä oppilaitoksessa* Henkilökunnan edustaja päihtyneenä oppilaitoksessa 50 Huumeiden käyttöepäily / tarjonta oppilaitoksessa* Kirjattiin ja lukumäärätiedoista tehtiin koulukohtainen tilastoyhteenveto Yksittäiset tapaukset kirjattiin Ei kirjattu Ollila H, Warpenius K, Ruokolainen O, Markkula J, Kotovirta E, Peltonen H, Saaristo V. Ehkäisevän päihdetyön käytännöt toisen asteen oppilaitoksissa Tutkimuksesta tiiviisti 5 / Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. 13

14 Ennaltaehkäisyn yhteiset käytännöt 2. asteen oppilaitoksissa % 90 % 80 % % 60 % 50 % 40 % 30 % Ei yhteistä käytäntöä, henkilöstö toimii parhaaksi katsomallaan tavalla Tietyt yhteiset periaatteet, mutta ei varsinaista kirjallista toimintamallia Kirjattu yhteinen käytäntö, jonka mukaan toimitaan 20 % 10 % 0 % AOL Lukio AOL Lukio AOL Lukio Tupakkatuotteet* Alkoholi* Huumeet* Ollila H, Warpenius K, Ruokolainen O, Markkula J, Kotovirta E, Peltonen H, Saaristo V. Ehkäisevän päihdetyön käytännöt toisen asteen oppilaitoksissa Tutkimuksesta tiiviisti 5 / Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. 14

15 Puuttumisen yhteiset käytännöt 2. asteen oppilaitoksissa % 90 % 80 % 70 % % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % AOL Lukio AOL Lukio AOL Lukio AOL Lukio AOL Lukio Opiskelijan tupakkatuotteiden käyttö* Henkilöstön jäsenen tupakointi oppilaitoksen alueella Opiskelijan alkoholin käyttö* Henkilöstön jäsenen päihteiden käyttö* Opiskelijan huumeiden käyttö* Ei yhteistä käytäntöä, henkilöstö / oppimisyhteisö toimii parhaaksi katsomallaan tavalla Tietyt yhteiset periaatteet, mutta ei varsinaista kirjallista toimintamallia Kirjattu yhteinen käytäntö, jonka mukaan toimitaan Ollila H, Warpenius K, Ruokolainen O, Markkula J, Kotovirta E, Peltonen H, Saaristo V. Ehkäisevän päihdetyön käytännöt toisen asteen oppilaitoksissa Tutkimuksesta tiiviisti 5 / Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. 15

16 Tupakoinnin sosiaalinen ja kulttuurinen paikka N (17-v.): Onks tää sellanen numero, josta voisin saada apua tupakoinnin lopettamiseen? V: Kyllä. Mikä sinua askarruttaa, mistä haluaisit jutella? N: Mua ottaa niin päähän kun lopettaminen ei onnistu. V: Hienoa, ymmärsin, että olet yrittänyt? Miten niin ei onnistu? Mikä saa sinun näin ajattelemaan? N: No mä pystyn olee aika hyvin polttamatta vapaa-ajalla. Mä harrastan motorcrossia,ihan niinku kipailen, mut koulussa sit kaikki menee päin p V: Mikä siellä koulussa on esteenä, ettei siellä onnistu? N: No kun välitunneilla mennään aina porukassa röökille, niin ja meillä opetkin pitää tupakkataukoja. Ei siellä ole mitään muuta tekemistä välitunnilla Lähde: Ote Stumppi-neuvontapuhelimeen soitetusta puhelusta. Patja K, Airaksinen M, Leppänen A. Kts. Lisätietoja s

17 Opiskeluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen: Opiskeluterveydenhuollon opas (STM 2006): Opiskeluyhteisö = oppilaitosyhteisö ja opiskelijoiden omat yhteisöt oppilaitoksen piirissä Keskeisenä työvälineenä oppilaitoksen hyvinvointiohjelma, jossa asetetaan suuntaviivat yhteisön hyvinvointiin vaikuttavien osaalueiden seuraamiselle ja kehittämiselle. Tärkeää yhteistyö ja vuorovaikutus eri toimijoiden välillä Yhteistyö ja yhteisöllinen työskentely opiskeluyhteisössä ovat keskeisiä opiskeluterveydenhuollon toimijoiden työmuotoja hyvinvointitoimijoiden verkostossa. Laitoksella toimitaan ja sen ilmapiiriin vaikutetaan yhteisten periaatteiden ja toiminnan kautta. Opiskelijayhteisön oma aktiivinen toiminta, jossa opth asiantuntijaroolissa; yhteistyö opiskelijajärjestöjen ja hyvinvointipalveluja opiskelijoille tuottavien tahojen kanssa 17

18 YHTEISÖ- JA INFOTYÖHÖN SISÄLTYVÄNÄ (STM 2006, terveydenhoitajan mitoituslaskelmasta): Aloittaville opiskelijoille info-tilaisuudet opiskeluterveydenhuollon palveluista sekä ohjaus muiden terveyspalveluiden tarkoituksenmukaisesta käytöstä Erilaiset ryhmät, esim. stressin hallinta, painonhallinta, tupakasta vierotusryhmät Kansainväliseen opiskelijavaihtoon lähtevien ohjaus: esim. rokotusohjelma, lääkitykset Päihdeverkostotyö, päihdeongelmien tunnistaminen ja hoitoon ohjaus (alkoholi, huumeet, sekakäyttö) Kriisityö (osallistuminen oppilaitoksen moniammatilliseen kriisityöryhmään) Yhteisöllinen terveydenedistämistyö (opiskelijan hyvinvointiin liittyvä valistus, esim. levon ja opiskelun tasapaino, riittävä uni, sukupuolitautien ehkäisy) 18

19 Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä ehkäisevä suun terveydenhuolto. Asetuksen (380/2009, uusi numero 338/2011) perustelut ja soveltamisohjeet. Terveysneuvontaa on suositeltavaa järjestää myös yhteisöllisenä neuvontana, esimerkiksi koko kunnan alueella tai koulu- ja oppilaitosyhteisöissä. Yhteisöllisellä neuvonnalla voidaan tukea yksilöllisen ja ryhmäneuvonnan viestien perille menoa. Terveyden edistäminen on kunnassa yhteisvastuullista toimintaa, joten yhteisöllisessä terveyden edistämistoiminnassa yhteistyö ja vuorovaikutus eri toimijoiden välillä on ensiarvoisen tärkeää. Kunnassa yhteisöllistä terveysneuvontaa voidaan järjestää esimerkiksi erilaisina kampanjoina, internetissä kunnan kotisivuilla tai muun median välityksellä. Kouluissa ja oppilaitoksissa yhteisöllistä terveysneuvontaa voidaan järjestää esimerkiksi sosiodraaman keinoin, kampanjoina ja kilpailuina. Neuvontaa toteutetaan suunnitelmallisesti kohdennettuna oppilaille ja heidän huoltajilleen lapsen ikävaihe, lapsen ja nuoren voimavarat ja tarpeet huomioiden. Koulujen ja oppilaitosten yhteisöllisen terveysneuvonnan suunnitteluun on suositeltavaa ottaa mukaan myös oppilaita ja opiskelijoita. Kouluissa ja oppilaitoksissa terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen on tarkoituksenmukaista täydentää toisiaan, minkä vuoksi yhteistyö neuvonnan suunnittelussa ja toteutuksessa on tärkeää. Kouluterveyskyselyn tulokset kannattaa hyödyntää. 19

20 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki, 4 Yhteisöllinen opiskeluhuolto Yhteisöllisellä opiskeluhuollolla tarkoitetaan tässä laissa toimintakulttuuria ja toimia, joilla koko oppilaitosyhteisössä edistetään opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Yhteisöllistä opiskeluhuoltoa toteuttavat kaikki opiskeluhuollon toimijat. Kaikkien oppilaitoksessa opiskelijoiden kanssa työskentelevien sekä opiskeluhuoltopalveluista vastaavien viranomaisten ja työntekijöiden on tehtävissään edistettävä opiskelijoiden ja oppilaitosyhteisön hyvinvointia sekä kotien ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä. Oppilaitoksen henkilökunnalla on ensisijainen vastuu oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista. 20

21 Ehkäisevä päihdetyö ja tupakoimattomuuden edistäminen opiskeluyhteisössä Perusinterventiot yksilötasolla (Kunttu ym. 2011): Voimavaroja vahvistava interventio Preventiivinen mini-interventio Mini-interventio Tarvittavan hoidon järjestäminen Puheeksiotto ja selkeä viesti! Varhaisen puuttumisen malli (Pirskanen 2007, Kunttu y. 2011) Sähköisten terveyskyselyiden hyödyntäminen Keskeisenä käsitteenä oma huoli! 21

22 Yksilötyöstä kohti yhteisötyötä: Ryhmätoimintaa: elintapakurssit osana opintoja (esim. Elämäni Tsemppis, Arki haltuun asuntolassa, Elämänhallintakurssi) elintapamuutoskurssit tai -ryhmät osana opintoja tai muuten oppilaitoksen arjessa (esim. Savuttomat -toimintamalli) kohdennetut ryhmäinterventiot valikoidusti (esim. Hyvinvointipolku) Koko yhteisölle avoin, mutta yksilöllinen toiminta: Esim. Työkykypassi, Nettipohjainen hyvinvointimittari, terveysneuvonta verkossa (Second Life ym.), kilpailut 22

23 Yhteisötyö riippuvuushaittojen ehkäisyssä Kolme peruskanavaa: Oppilaitoksen säännöt, toimintaohjeet ja strategiat Tiedon ja tuen tarjoaminen opiskelijoille (terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavat tekijät, palvelut) Virittävä valistus ja oppilaitoksen kulttuuriin vaikuttaminen 23

24 Esimerkkejä Hyvinvointi- ja päihdestrategiat ja suunnitelmat, toimintaohjeet Oppilaitoksen juhlat, ryhmäytymispäivät jne. myös mukaan ehkäisevä työ näkyväksi Henkilöstön oman esimerkin huomioiminen Terveyden ja hyvinvoinnin näkyvyys paitsi terveystiedon opetuksessa, myös ammattiaineissa osana opiskelu- ja työkykyä Teematapahtumat, kampanjat jne. Toiminnalliset menetelmät Opiskelijoiden osallisuus ja yhteistyö opiskelijajärjestöjen kanssa Välituntitilat ja taukotoiminta: terveyttä edistävän toiminnan valinta vaivattomaksi ja mahdollisimman automaattiseksi 24

25 Haasteita esim. elämyspedagogisissa valistusmenetelmissä (päihdeputket jne.) (Herranen 2010, Rantala ym. 2004; 2006) Kärjistetty ja epärealistinen aiheen käsittely Asenteisiin ja käyttäytymiseen vaikutuksen tuloksettomuus Aikuisten ja nuorten välisen vuorovaikutuksen pinnallisuus Nuorten yksilöllinen ja erilainen reagointi viesteihin Nuorten objektivointi ja heidän kykyjensä ja osaamisensa aliarviointi Aikuisten tuottaman sanoman manipulatiivisuus Toiminnallisen infon jäsentyminen nuorille vain kivaksi touhuiluksi 25

26 Olennaista oman oppilaitoksen ja alueen (päihde)tilanteen tunteminen ja seuranta, tietojen hyödyntäminen sisältöjen ja menetelmien valinnassa, suunnitelmallisuus ja arviointi + opiskelijoiden ja henkilöstön osallisuus Lähtökohtana tulisi olla nuorten tämän hetkinen tieto, josta päihdekasvatusta suunnittelevien pitäisi ottaa selvää ja josta käsin he rakentavat intervention yhteistyössä nuorten kanssa (Herranen 2010) Yhteistyö myös oppilaitoksen ulkopuolisten tahojen kanssa Esim. PAKKA-toimintamalli, opiskelijajärjestöt Huom! Ulkopuoliset voivat tuoda osaamista, mutta eivät korvata oppilaitoksen oman henkilöstön aktiivisuutta. 26

27 Mistä hakea malleja, ideoita? THL (mm. LastenKaste -hankkeet) THL (tietoa koti- ja ulkomaisista terveydenhuollon menetelmien arviointiraporteista) SAKU ry (avautuu keväällä kokonaan uutena tietopankkina osoitteessa Innolla opiskelukykyä virikkeitä opiskeluyhteisön kehittämiseen -materiaali Ryhmäilmiö Ryhmänohjaajan käsikirja ammatillisiin oppilaitoksiin, koulutukset oppaan käyttöön Kylmäkoski M, Pylkkänen S, Viitanen R (toim.). Yhteisöllisiä näkökulmia nuorten ehkäisevään päihdetyöhön. Humanistinen ammattikorkeakoulu HUMAK Sarja C. Oppimateriaaleja 23, ( Soikkeli M. Päihdekasvatus, ja koulu. Teoksessa: Soikkeli M, Salasuo M, Puuronen A, Piispa M. Se toimii sittenkin kuinka päihdevalistuksesta saa selvää. Julkaisuja 116, 2011, Nuorisotutkimusverkosto / Nuorisotutkimusseura. ( Kunttu K, Komulainen A, Makkonen K, Pynnönen P (toim.). Opiskeluterveys. Kustannus Oy Duodecim,

28 RAY:n avustustietokanta n_edistamisen_maararahat Terveyden edistämisen määrärahat, THL ja STM ESR-rahoitus, OKM:n rahoitus 28

29 Tärkeimmät elementit koulupohjaisissa päihdeinterventioissa (Wagner ym. 2004) Vahva teoreettinen perusta ja selkeä käsitteistö kehityksen normatiivisten ja einormatiivisten kaavojen kuvailuun, ennustamiseen ja tulkintaan Jatkuva ja monipuolinen arviointi Taitojen opettelu yhdistettynä kognitiivisiin harjoituksiin Intervention oikea ajoitus, kesto, toistuvuus ja intensiteetti Ydinosioiden toiston varmistus implementoinnissa ohjeistuksella ja jatkuvalla valvonnalla Tarpeeksi koulutusmahdollisuuksia opettajille ja muulle ammattihenkilöstölle, myös osallisuuden varmistus kaikissa intervention vaiheissa Materiaalien suunnittelu nimenomaan kohderyhmää varten Keskeisten toimijoiden osto tuomalla kaikkien tietoon riskikäyttäytymisen vaikutus ja intervention mahdolliset hyödyt Selkeästi muotoiltujen ja johdonmukaisesti toimeenpantujen koko oppilaitoksen kattavien menettelytapojen fasilitointi Muodostetaan ja ylläpidetään yhteydet eri ympäristössä toteutettuihin täydentäviin interventioihin 29

30 Kiitos! Yhteystietoni: hanna.ollila(at)thl.fi Nettisivumme: 30

31 Lähteitä/lisäluettavaa: Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry & SAKKI ry. Niinku ihan konkreettista Savuton sohva Sakille Loppuarviointi ja raportti, Fergus S, Zimmerman MA. Adolescent resilience: a framework for understanding healthy development in the face of risk. Annu Rev Public Health. 2005;26: Herranen J. Toisin tekemisen paikka? Ehkäisevää päihdetyötä nuorten silmin. Teoksessa: Kylmäkoski M, Pylkkänen S, Viitanen R (toim.). Yhteisöllisiä näkökulmia nuorten ehkäisevään päihdetyöhön. Sarja C, Oppimateriaaleja 23, Humanistinen ammattikorkeakoulu. Maunu A. Ryyppäämällä ryhmäksi - Ehkäisevän päihdetyön karttalehtiä nuorten ja nuorten aikuisten juomiskulttuureihin. EHYT ry:n julkaisusarja 1/2012 Mikkonen J & Ruokonen R. Mäyräkoirasta sikspäkkiin yhteisöterveyshankkeen loppuraportti. YTHS ja Elämäntapaliitto, Sosiaali- ja terveysministeriö. Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä ehkäisevä suun terveydenhuolto. Asetuksen (380/2009) perustelut ja soveltamisohjeet. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2009:20 Sosiaali- ja terveysministeriö. Opiskeluterveydenhuollon opas. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2006:12. Ollila H, Warpenius K, Ruokolainen O, Markkula J, Kotovirta E, Peltonen H, Saaristo V. Ehkäisevän päihdetyön käytännöt toisen asteen oppilaitoksissa Tutkimuksesta tiiviisti 5 / Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. Peters LW, Wiefferink CH, Hoekstra F ym. A review of similarities between domain-specific determinants of four health behaviors among adolescents. Health Educ Res 2009;24: Peters LW, Kok G, Ten Dam GT, Buijs GJ, Paulussen TG. Effective elements of school health promotion across behavioral domains: a systematic review of reviews. BMC Public Health Jun 12;9:182. Rantala K, Salasuo M & Soikkeli M Elämykset ja draama huumevalistuksessa ajatusten muokkaamisesta ajattelun virittämiseen. Kasvatus 35 (4), Rantala K, Salasuo M & Soikkeli M Näytelmät ja päihdeputket: elämysten käytöstä ja väärinkäytöstä huumevalistuksessa. Teoksessa Puuronen, Anne (toim.) Terveystaju. Nuoret, politiikka ja käytäntö. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura. Julkaisuja 63. Tampere: Tampereen yliopistopaino, Viitanen R. Nuorten päihdevalistuksen sokeat pisteet ja päihdekasvatuksen mahdollisuudet. Teoksessa: Kylmäkoski M, Pylkkänen S, Viitanen R (toim.). Yhteisöllisiä näkökulmia nuorten ehkäisevään päihdetyöhön. Sarja C, Oppimateriaaleja 23, Humanistinen ammattikorkeakoulu. Wagner EF et al. (Addiction 2004;99(Suppl. 2): ) Implementing school-based substance abuse interventions: methodological dilemmas and recommended solutions. 31