Osallistavaa kehittämistä asumisyksikössä
|
|
- Matti Kahma
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Työelämän tutkimuspäivät Työryhmä: Osallisuus ja yhteisöllisyys monimuotoisissa työyhteisöissä uudistavien, dialogisten tutkimus- ja kehittämismenetelmien mahdollisuudet ja haasteet Arja Koski Diakonia-ammattikorkeakoulu Ilse Vogt Diakonia-ammattikorkeakoulu Osallistavaa kehittämistä asumisyksikössä 1. Johdanto Helsingin kaupungin sosiaaliviraston asumisen tuen (ASTU) yksikön, ympäristöministeriön ja Diakonia-ammattikorkeakoulun (Diak) yhteisessä ATLAS-hankkeessa on vuosina kehitetty asukaslähtöistä, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä vahvistavaa asumissosiaalista työtä Vanhan viertotien asumisyksikössä. Asumisyksikkö tarjoaa asunnon pitkäaikaisasunnottomille, jotka tarvitsevat ammatillista tukea asumisessaan ja elämässään. Yksikössä tuetaan asukkaiden päihteettömyyttä tai päihteettömyyteen pyrkimistä. Yksikössä on 105 asukasta ja 19 sosiaali- tai terveysalan koulutuksen saanutta työntekijää sekä vastaava ohjaaja ja johtaja. ATLAS-hankkeen toimijoina olivat asumisyksikön asukkaat ja työntekijät, Diakonia-ammattikorkeakoulun lehtorit, asiantuntijat ja opiskelijat. Hankeprosessin kokonaisuudesta vastasivat Diakin asiantuntijat Arja Koski ja Ilse Vogt. ATLAS-hankkeen tavoitteina olivat osallisuutta ja yhteisöllisyyttä vahvistavien toimintakäytäntöjen kehittäminen, asukkaiden ja työntekijöiden yhdessä toimimisen ja yhdessä kehittämisen tukeminen, asukkaiden osallistumisen ja keskinäisen vertaistuen vahvistaminen sekä tukea työntekijöiden tutkivaan työotetta ja asumissosiaalista työtä. Hanke toteutettiin osallistavan kehittämisen keinoin, toimintatutkimuksellista työotetta hyödyntäen ja soveltaen. Ohjatussa prosessissa tuettiin moninaisin menetelmin asukkaiden ja työntekijöiden osallisuutta ja yhdessä kehittämistä. Hankkeessa kehitettiin asumisyksikköön asukasosallisuutta vahvistavia ja yhteisöllisiä toimintakäytäntöjä, selkeytettiin asumisprosessia, työyhteisön toimintaa ja esimiehisyyttä. Kehittämisprosessin aikana kertyi runsaasti kokemustietoa asumissosiaalisen työn työkäytäntöjen luomisesta ja kehittämisestä, tavoitteellisesta yhteistyöstä ja sen johtamisesta sekä prosessia tukevista ohjausmenetelmistä. Työelämän kehittämisen näkökulmasta olennaista ATLAS-hankkeessa oli kaikkien toimijoiden kokemukset osallistavasta ja yhdessä kehittämisestä sekä uuden työyhteisön toiminnassa kehitetyt toimintakäytännöt asumisyksikön arjessa. Kokemusten pohjalta on mahdollista mallintaa osallistavan kehittämisen kokonaisprosessia; sen lähtökohtia, tavoitteita ja toteuttamista. 2. Taustalla asunnottomuusohjelmat ja asiakaslähtöisyys Suomen hallitusohjelmassa, valtakunnallisessa Kaste-ohjelmassa sekä EU strategiassa on tehty linjauksia heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tukemiseksi. Tavoitteena on edelleen hyvinvointi- ja terveyserojen kaventuminen järjestämällä sekä asiakaslähtöisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja että kehittämällä toimivia palvelujärjestelmiä ja toiminnan rakenteita. (vrt. Sosiaali- ja terveysministeriö 2012; Valtiovarainministeriö 2015.) Helsinki on sitoutunut valtakunnallisiin pitkäaikaisasunnottomuusohjelmiin (Paavo I, ja Paavo II, ), joiden yhtenä linjauksena on ollut kehittää työtä asumisyksiköissä sekä palveluverkostoissa. Kehittämistyössä on todettu, että edelleen tarvitaan palvelujen sisällön (palvelukonseptin) ja asumissosiaalisen työn (työmenetelmät ja niiden mallintaminen) kehittämistä yhteistyössä kuntien, asumispalvelujen tuottajien ja alan asiantuntijaorgan- 1
2 isaatioiden kesken. (Karppinen 2013, Timonen 2014.) Paavo II-ohjelma saa jatkoa, kun käynnissä olevaan hallitusohjelmaan kirjattu Aune-ohjelma käynnistyy vuoden 2016 alussa. ATLAS-hanke linkittyi pitkäaikaisasunnottomuus-ohjelmiin ja sen suunnittelun lähtökohtana oli kehittää Helsingin kaupungin asumispalveluita asiakaslähtöisemmiksi. ATLAS-hankkeen suunnittelussa pidettiin tärkeänä sitä, että asukkaat ja asumisyksikön koko työyhteisö osallistuvat kehittämishankkeeseen aktiivisina toimijoina. Hanke eteni osallistavana kehittämisprosessina, jolloin asumisyksikön kehittämisen rinnalla oli mahdollista tarkastella osallistavan kehittämisen mahdollistavia elementtejä ja mallintaa osallistavan kehittämisen kokonaisprosessia. 3. Osallisuus ja osallistava kehittäminen ATLAS-hankkeessa Osallisuuden käsite on ollut vahvasti esillä 2000-luvun yhteiskunnallisessa keskustelussa sekä korostettuna eri hyvinvointiin ja terveyteen liittyvissä lainsäädäntöhankkeissa ja toimenpideohjelmissa. Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman II-vaiheen (Sosiaali- ja terveysministeriö 2012) yhtenä keskeisenä tavoitteena on lisätä riskiryhmien mahdollisuuksia osallisuuteen. Osallisuus yhteiskunnassa voidaan nähdä jokaisen kansalaisen mahdollisuutena terveyteen, koulutukseen, työhön, toimeentuloon, asuntoon ja sosiaalisiin suhteisiin. Yksilön näkökulmasta osallisuus on ensisijaisesti kokemus johonkin kuulumisesta ja tunne oman toiminnan sekä ajatusten merkityksestä sekä mahdollisuus toimia oman kiinnostuksen mukaan (Meriluoto, Marila-Penttinen & Lehtinen 2015, 7.) Nyt vuonna 2015 osallisuus ja kokemus osallisuudesta nähdään keskeisenä ihmisen mielenterveyden ja elämänhallinnan näkökulmasta. Tavoitteena on ennalta ehkäistä mielenterveys- ja päihdeongelmia sekä mahdollistaa näistä ongelmista kärsiville ihmisille tuki ja hoito sekä turvallinen asuminen. Sosiaali- ja terveyspalveluissa asiakkaiden osallisuutta ja toimijuutta on pyritty vahvistamaan kehittämällä asiakaslähtöisiä palveluita ja toimintatapoja. Asiakkaan osallisuus mahdollistuu kun palvelujen tuottajat, ammattilaiset viime kädessä hyväksyvät, huomioivat ja hyödyntävät palveluiden käyttäjien asiantuntijuuden. Asiakkaan osallisuus voi toteutua osallisuutena omaan hoitoon ja kuntoutukseen, osallisuutena palveluiden kehittämiseen sekä osallisuutena palveluiden järjestämiseen. Asiakaslähtöisellä työtavalla on tutkitusti todettu olevan positiivisia vaikutuksia asiakkaan ja työntekijän yhteistyösuhteelle. (Laitila 2010.) Huolimatta tutkimuksista ja kehittämistyöstä viime vuosina on käyty ja käydään edelleenkin kriittistäkin keskustelua siitä, että käytännössä sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaiden osallisuus on kaukana valtakunnallisten ohjelmien retoriikasta ja myös lainsäädännön tarjoamista mahdollisuuksista. Hyvärin ja Laineen (2012, 52) mukaan kansalaisten ja palvelujen käyttäjien osallistaminen on viime vuosina ollut kehittymätöntä eikä sitä ole nähty keskeisenä kehittämistyön tavoitteena. ATLAS-hanke vastasi tähän kritiikkiin. Osallistavan kehittämisen juuret ovat osallistavan toimintatutkimuksen traditiossa, jossa yhteisö määrittää arvioinnin tavoitteet samalla kun yhteisöä kehitetään. Prosessi itsessään voimaannuttaa yhteisöä lisäämällä tietoisuutta resursseista ja synnyttäen toimintaa. Tutkija on prosessiin sitoutunut oppija ja kehittäjä muiden toimijoiden rinnalla. Tämä korostuu kun tavoitteena on toiminnan kehittäminen ja muutos. (Rahman 2008; Keskitalo 2015). Osallistavan kehittämisen menetelmät voidaan nähdä muuttuvan työelämän avaintekijöinä ja toimijat avaintoimijoina. Sosiaali- ja terveydenhuollossa muutokset koskevat yhtä hyvin palvelunkäyttäjän aseman tai tilanteen muutosta kuin yksittäisen työntekijänkin työtä. Keskeinen kysymys on, miten ja millaisin edellytyksin kehittämistyön kannalta keskeiset toimijaryhmät ovat mukana prosessin eri vaiheissa ja ketkä kuuluvat avainryhmään. Parhaimmillaan kehittämiseen osallistuvat asiakkaat, työntekijät ja esimiehet. Erityisen tärkeänä pidetään lähiesimiesten roolia. (Vuokila- Oikkonen & Hyväri 2015, ) 2
3 ATLAS-hankkeen osallistavan kehittämisen prosessissa hyödynnettiin toimintatutkimuksellista työotetta ja siten tavoitteena oli myös palveluprosessien ja ammatillisten käytäntöjen muuttaminen ja kehittäminen muutoksessa. Hankkeessa kiinnostus kohdistui siihen, miten asioiden tulisi olla. Eri työ- ja toimintatilanteita jäsennettiin asukkaiden ja työntekijöiden kokemusten, asumisyksikön työkäytäntöjen ja toiminnan pohjalta. Näissä tilanteissa teoria ja käytäntö yhdistyivät keskusteluissa ja koulutuksellisissa osioissa. (vrt. Heikkinen 2001.) Kehittämisprosessissa toiminnan ja tutkimisen samanaikaisuus sekä välittömän ja käytännöllisen hyödyn saavuttaminen tulivat näkyviksi. Oman työn tutkiminen yhdessä asukkaiden kanssa mahdollisti työntekijöille myös kehittämistarpeiden näkyväksi tekemisen, kysymisen, toiminnan suunnittelun, kokeilun, tekemisen, seurannan ja arvioinnin. (vrt. Fetterman, Kaftarian & Wadersman 1996, 17; Kuula 2000,10.). Hankkeen aikana keskusteltiin siitä, miten hankkeen aikaansaannoksia ja prosessia hyödynnetään sekä kytketään osaksi laajempaa toimintaa ja sen kehittämistä. Kysymys on viime kädessä eettisistä valinnoista; näemmekö asukkaat kykenevinä toimijoina vai ovatko he vain palautteen antajia saamastaan palvelusta. (vrt. Laitinen & Niskala 2013, ) ATLAS-hankkeen prosessia voidaan kuvata jatkuvana toiminnan kehittämisen kehänä, joka jäsentyy eri vaiheiden kautta useista ongelmanratkaisutilanteista. Tällöin myös ymmärrys asumissosiaalisesta työstä on jaettu asukkaiden, työntekijöiden, esimiesten, opiskelijoiden ja hankeprosessin ohjaajien kesken. Jatkuva toiminnan kehittäminen edellyttää jatkuvaa arvioivaa otetta ja toimijoiden osallistumista jaettuun tiedon tuotannon prosessiin (vrt. Toikko & Rantanen 2009; Sanerma 2009). Hankkeen osallistavan kehittämisen foorumeina olivat kuusi kertaa vuodessa toteutetut työpajat ja työntekijöiden sekä esimiesten konsultaatiot. Työpajoihin osallistuivat asumisyksikön asukkaat ja työntekijät. Työpajojen toteutus perustui osallistujien välisen vuorovaikutuksen ja yhdessä toimimisen vahvistamiseen, joita mahdollistettiin käyttämällä monipuolisia toiminnallisia menetelmiä. Työpajat sisälsivät myös koulutuksellisia osuuksia, joiden sisältö vastasi asumisyksikön työntekijöiden ja asukkaiden kokemiin koulutustarpeisiin. Konsultaatiot olivat luonteeltaan työnohjauksellisia ja niissä käsiteltiin asumissosiaaliseen työhön ja kehittämishankkeeseen liittyviä kokemuksia, ajatuksia ja tunteita. 4. Voimavarakeskeisyys, dialogisuus ja reflektiivisyys osallistavassa kehittämisessä Voimavarakeskeisen lähestymistavan ytimessä ovat luottamus ihmisen voimavaroihin ja kykyihin, ihmisen kunnioittaminen, vuorovaikutussuhteen arvostaminen, toiveikkuus, tulevaisuussuuntautuneisuus ja luovuus. Voimavarakeskeisen lähestymistavan taustateoriana on sosiaalinen konstruktionismi, jonka perusajatuksen mukaisesti todellisuus rakennetaan ja jaetaan aina paikallisesti ihmisten välisissä vastavuoroisissa suhteissa (Gergen 2003, 15 17). Muutos on prosessi, jolla ei ole ennalta määrättyä luonnetta ja ihminen muuttuu vain omista lähtökohdistaan vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Voimavarakeskeisyys toiminnassa edellyttää dialogista työotetta, joka innostaa ihmisiä puhumaan toisten kanssa, kuuntelemaan ja vastaamaan kuulemaansa. Reflektiivinen työote mahdollistaa omien ajatusten ja toiminnan sekä oman toiminnan taustalla olevien tekijöiden kriittisen tarkastelun ja kehittämisen. (esim. Arnkil & Seikkula 2014; Isaacs 2001; Berger & Luckman 1994.) ATLAS-hankkeessa voimavarakeskeinen lähestymistapa konkretisoitui toiminnaksi monella tasolla ja osallistavan kehittämisen menetelmät suunniteltiin voimavarakeskeisen lähestymistapaan perustuen. Osallistava kehittäminen pohjautui luottamukseen siitä, että asumisyksikön asukkailla ja työntekijöillä on voimavaroja ja osaamista toimia 3
4 kehittämistyössä aktiivisina toimijoina. Osallistavan kehittämisen menetelmiä ja toimintaa suunniteltaessa pidettiin tärkeänä tarjota mahdollisuuksia asukkaiden ja työntekijöiden välisen vuorovaikutuksen vahvistamiseen ja uudistamiseen. Työpaja yhtenä työskentelymuotona tarjosi tasa-arvoisen tilan kaikille osallistujille tarkastella asumisyksikköä asuin- ja työpaikkana. Olennaista työpajassa oli dialogisen suhteen syntyminen: asukkaat ja työntekijät ovat kuunnelleet ja pyrkineet ymmärtämään toisiaan. Tämä mahdollisti dialogisen keskustelukulttuurin kehittymisen. Reflektiivisyys on olennainen osa osallistavaa kehittämistä samoin kuin reflektointi on osa yksilöllistä ja yhteisöllistä oppimisprosessia. Kolb (1984) kuvaa oppimista syklinä, jossa tiedostamaton kokemus työstetään tiedostetuksi reflektoimalla ja käsitteellistämällä. Tämän pohjalta omaa ja muiden kokemusta voidaan ymmärtää paremmin. Toiminnaksi reflektio muuttuu vaiheittain: yhteisössä jaettujen kokemusten pohjalta mietitään työtä ja työstä nousevia tunteita, löydetään ratkaisuja ja toisin tekemisen tapoja arjen työhön, tehdään yhteisiä päätöksiä toiminnasta ja toimitaan päätösten mukaisesti. ATLAS-hankkeessa omaa ja yhteisön toimintaa on tarkasteltu erityisesti vahvuuksien ja voimavarojen näkökulmasta. Kehittämistoimintaa ja kehitettyjä toimintakäytäntöjä on reflektoitu koko hankkeen ajan. Kysymys on ollut kokemuksellisesta prosessista, jossa jokaisen henkilökohtaista samoin kuin koko yhteisön reflektioprosessia on tuettu työpajoissa ja konsultaatioissa. Hankkeen myötä voidaan mallintaa asukasosallisuutta ja yhteisöllisyyttä tukevan asumissosiaalisen työn edellytyksiä asumisyksikössä. Osallistava toimintatutkimus, työpajatyöskentely, konsultaatiot ja moniammatillinen tiimityö mahdollistavat yhdessä kehittämisen, jota voidaan jäsentää asukkaan asumisprosessin eri vaiheiden kautta. Asumissosiaalisen työn osaaminen ja jaettu johtajuus ovat prosessia mahdollistavia tekijöitä yhteisössä, jossa luottamus ja toisen arvostus rakentuvat säännöllisesti toistuvilla yhteistyöfoorumeilla. Kirjallisuus Arnkil, T & Seikkula, J (2014) Nehän kuunteli meitä. Dialogeja monissa suhteissa. Helsinki: Työhyvinvoinnin laitos. Berger, P. & Luckman, T. (1994) Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen. Helsinki: Gaudeamus. Fetterman, D.M.; Kaftarian, S.J.; Wadersman, a. (eds) (1996) Empowerment Evaluation Knowledge and Tools for Self-assessment and Accountability. Sage. Gergen, K. (2003) Knowledge as Socially Constructed. Teoksessa M. Gergen & K. Gergen (toim.) Social Construction a Reader. London: Sage Publication Ltd. Heikkinen, H. (2001) Toimintatutkimus toiminnan ja ajattelun taitoa. Teoksessa S. Hyväri & T. Laine (2012) Osallistavan kehittämisen perusteita. Teoksessa H. Kotila, Hannu & A. Mutanen (toim.). Käytäntöä tutkimassa. Haaga-Helia, Puheenvuoroja 2/2012. Vantaa. Isaacs, W.(2001) Dialogi ja yhdessä ajattelemisen taito. Jyväskylä: Kauppakaari. Karppinen, J.(2013) Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma. Väliraportti. Ympäristöministeriö. Viitattu Keskitalo, E.(2015) Osallistava tutkimus ja kehittäminen ylempien amk-tutkintojen tkitoiminnan viitekehyksenä. Teoksessa: R. Gothóni, S. Hyväri, M. Kolkka & Päivi Vuokila-Oikkonen (toim.). Osallisuutta, oppimista ja arviointia. Diakoniaammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja B Raportteja 60. Kolb, D (1984) Experiental Learning: Experience as the Source of Learning and Development. Prentice Hall, Englewood Cliffs. Kuula, A. (2000) Toimintatutkimus.Tampere: Vastapaino Laitila, M. (2010) Asiakkaan osallisuus mielenterveys- ja päihdetyössä Fenomenografinen lähestymistapa. Itä-Suomen yliopisto. luettu
5 Laitinen, M. & Niskala, A. (toim.) (2013) Sosiaalityön suhde asiakkuuteen. Teoksessa: Asiakkaat toimijoina sosiaalityössä. Tampere: Vastapaino. Meriluoto, T. & Marila-Penttinen, L. & Lehtinen, E. (toim.) (2015). Osallisuus. Osallisuuden ja kokemusasiantuntijuuden käsikirja. Ensi- ja turvakotien liiton käsikirja 2. Helsinki: Ensi- ja turvakotien liitto. Rahman, Md A.(2008) Some Trends in the Praxis of Participatory Research. Teoksessa: Reason, Peter & Bradbury, Hilary (eds). The Sage Handbook of Action Research. Participative Inquiry and Practice. London: Sage, Sanerma, P. (2009) Kotihoitotyön kehittäminen tiimityön avulla. Toimintatutkimus kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhdistymisestä. Tampere: Tampereen yliopisto. Luettu Sosiaali- ja terveysministeriö (2012) Kaste-ohjelma , Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012:1. Timonen, S. (2014) Verkostokehittäjät. Väliraportti Luettu uosi_2014.pdf Toikko,T.& Rantanen, T. (2009) Tutkimuksellinen kehittämistoiminta. Näkökulmia kehittämisprosessin osallistamiseen ja tiedon tuotantoon. Tampere: Tampere Universitatis. Vuokila-Oikkonen, P. & Hyväri, S. (2015) Toimijoita osallistava kehittämisprosessi esimerkkinä Oulun mielenterveyspalvelujen rajapintatyön mallintaminen. Teoksessa Osallisuutta, oppimista ja arviointia. Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja Helsinki: Juvenes Print Oy
LÄSNÄOLEVA AMMATILLISUUS ASUMISSOSIAALISESSA TYÖSSÄ
LÄSNÄOLEVA AMMATILLISUUS ASUMISSOSIAALISESSA TYÖSSÄ Anne Arkonaho Yhteisökoordinaattori Askel matalankynnyksen kohtaamispaikka, Kalliolan setlementti 040 5182667 anne.arkonaho@kalliola.fi 15.11.2018 ASUKKAIDEN
LisätiedotOsallistava kehittäminen työelämän ja ammattikorkeakoulun yhteistyönä
Työelämän tutkimuspäivät 5. 6.11.2015 Työryhmä: Osallisuus ja yhteisöllisyys monimuotoisissa työyhteisöissä uudistavien, dialogisten tutkimus- ja kehittämismenetelmien mahdollisuudet ja haasteet Elsa Keskitalo
LisätiedotAsiakaslähtöinen asiakasprosessi
Asiakaslähtöinen asiakasprosessi Asiantuntija, TKI, TtT, työelämän kehittäjä (TKI)-muutos valmentaja - työnohjaaja- / Senior Expert, RDI, PhD, RN, professional working life councelor (RDI)-reteaming coach
LisätiedotTAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU
TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti
LisätiedotAsiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op
1 Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op Opetussuunnitelma Rakenne 1. Asiakas- ja palveluohjauksen lähtökohdat (5 op) 2. Palvelutarpeiden arviointi ja työkäytännöt (5 op) 3. Moniammatillisen
LisätiedotKaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy
Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi
LisätiedotOsallisuus ja yhteisöllisyys asumissosiaalisessa työssä ja sen tutkimuksessa
Osallisuus ja yhteisöllisyys asumissosiaalisessa työssä ja sen tutkimuksessa Työryhmä: Osallisuus ja yhteisöllisyys - Asiakkaat mukana mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisessä 9.10.2013 Yliopettaja-tki,
LisätiedotMillaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK
Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,
LisätiedotSosiaalialan AMK -verkosto
1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun
LisätiedotKansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen
Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen
LisätiedotASUKASLÄHTÖISTEN TYÖKÄYTÄNTÖJEN KEHITTÄMINEN ASUMISPALVELUISSA
ASUKASLÄHTÖISTEN TYÖKÄYTÄNTÖJEN KEHITTÄMINEN ASUMISPALVELUISSA XX Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 9.-10.10.2013 Arja Koski & Ilse Vogt Diakonia-ammattikorkeakoulu Yhteisöllistä asumissosiaalista
LisätiedotOsalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta
Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden
LisätiedotMielenterveys ja päihdetyön neuvottelupäivä Oulu ARI TERÄVÄ. Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua
Mielenterveys ja päihdetyön neuvottelupäivä 14.2.2014 - Oulu ARI TERÄVÄ Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua Verkottaja 2013-2016 keskeiset päämäärät Päihde- ja mielenterveystyön
LisätiedotLAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi
LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotMielenterveys- ja päihdetyön erikoistumiskoulutus 30op
Turun Ammattikorkeakoulu Mielenterveys- ja päihdetyön erikoistumiskoulutus 30op Ajankohta 12.09.2019-15.05.2020 Päivämäärät ovat alustavia Missä Turun AMK, Joukahaisenkatu 3, Turku Hinta 1500 (alv 0%).
LisätiedotKULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ
Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja
LisätiedotSimulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa
Simulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa TAITO2017 Osaamisen ydintä etsimässä. Taitokeskus, Tampere 25.- 26.4.2017 Piia Silvennoinen & Outi Ahonen
LisätiedotTyöelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008
Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille
LisätiedotTyöelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa
Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotEsimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli
Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen
LisätiedotKokemusosaaminen. Osallisuuden edistämisen malli
Kokemusosaaminen Osallisuuden edistämisen malli Sokra-koordinaation ohjausryhmän kokous 23.4.2019 Osallisuuden edistämisen malli: Kokemusosaaminen Thl.fi/Sokra Osallisuuden edistämisen mallit 2 23.4.2019
LisätiedotLastensuojelun ja perhesosiaalityön yhteiskehittämö Esityksen nimi / Tekijä
Päivi Petrelius, paivi.petrelius@thl.fi Lastensuojelun ja perhesosiaalityön yhteiskehittämö 2.4.2019 Esityksen nimi / Tekijä 1 Yhteiskehittämö kansallinen kehittämisrakenne LAPE-ohjelman osana rakennettiin
LisätiedotTietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö
Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen
LisätiedotOSALLISUUDEN EDISTÄMINEN JA SOSIAALINEN KUNTOUTUS
1 YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO OSALLISUUDEN EDISTÄMINEN JA SOSIAALINEN KUNTOUTUS SOSIAALIALAN KOULUTUSOHJELMA 90 OP (SOSIAALIALA) SOSIONOMI (Ylempi AMK), SAIRAANHOITAJA (Ylempi AMK), TERVEYDENHOITAJA
LisätiedotOrientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta
TAMK, Sosionomikoulutus, 17ASO ENNAKKOTEHTÄVÄ 1 TAMMIKUU 2017 Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta Tämän ennakkotehtävän tavoitteena on tehdä näkyväksi
LisätiedotAJANKOHTAISTA. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma
AJANKOHTAISTA Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma 2012 2015 Paavo 2 Valtion, suurimpien kaupunkien, kirkon, järjestöjen ja yritysten hanke pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi Suomesta (hallitusohjelmassa)
LisätiedotMITÄ YHTEISKEHITTÄMINEN TARKOITTAA? Outi Hietala, erikoistutkija-kehittäjä, VTT
MITÄ YHTEISKEHITTÄMINEN TARKOITTAA? Outi Hietala, erikoistutkija-kehittäjä, VTT MIKSI YHTEISKEHITTÄMISTÄ? Palveluiden pitkän tähtäimen tuloksellisuutta, asiakaslähtöisyyttä ja vaikuttavuutta ei turvata
LisätiedotSosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU
Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU 6.6.2018 Rovaniemi Jarno Karjalainen SOSKU-hanke www.thl.fi/sosku SOSKU-hankkeessa (2015-2018) sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaiset
LisätiedotKehittäjäkumppanuus kuntoutujan hyväksi
Kehittäjäkumppanuus kuntoutujan hyväksi Kuntoutuksen ylempi AMK tutkinto-ohjelma Kuntoutuksen kehittämis- ja johtamisosaamisen vahvistaminen Uusi tieto ja ymmärrys kuntoutuksesta ja kuntoutumisesta rakennetaan
LisätiedotOPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002
OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002 Luennon teemat Oppimista koskevien käsitysten muuttuminen Koulutuskulttuurin uudistaminen
LisätiedotOsallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla
Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen
LisätiedotSosiaalityö osallisuuden tiloissa
Sosiaalityö osallisuuden tiloissa Esitys osallisuuden tila - toiminnalliset designtyökalut sosiaalisesti esteettömien tilojen kehitystyössä sessiossa Helsinki Design -viikolla Esitys on osa Euroopan sosiaalirahaston
LisätiedotYhteisötyön erityiskoulutus (YTEK), 30 op
Yhteisötyön erityiskoulutus (YTEK), 30 op 8.9.2014 Kirkon työntekijät toimivat yhteistyössä yhteiskunnan erilaisten organisaatioiden, yhteisöjen ja verkostojen kanssa. Työ perustuu kumppanuudelle, tiimityölle
LisätiedotEsimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto
Esimiestyö Kevan Kaari-työpaja & Kunteko2020 14.4.2016 Helsinki, Paasitorni Oppimisverkosto Open space työskentelyn tulokset Kokemuksia verkostoista: olen ollut Hyödyllisissä verkostoissa Hyödyttömissä
LisätiedotOsallisuutta vai supermarkettiosallisuutta?
Osallisuutta vai supermarkettiosallisuutta? Työpaja 23.4.2015 yh, TtT, YTM Minna Laitila Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Miksi osallisuus tärkeää? Yksilöllinen näkökulma: Palveluiden käyttäjien oikeus
LisätiedotArja Koski & Ilse Vogt (toim.)
Diakonia-ammattikorkeakoulu Julkaisu rakentuu artikkeleista, joissa työntekijät ja esimiehet, Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijat, ohjaavat opettajat ja hankkeen ohjaajat kirjoittavat yhdessä kehittämisestä
LisätiedotKOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ
KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ Sosiaalipedagoginen työote tarkastelussa 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tarkoitus, kohteet ja tehtävät 1.2 Tutkimusongelmat
LisätiedotKaapeli-valmennus yhteisöjen rakentajana. Matti Helin
Kaapeli-valmennus yhteisöjen rakentajana Matti Helin CABLE / Kaapeli-valmennus - Helsingin Diakonissalaitoksen (HDL) valmennustoiminnan alustana on vertaistuen, toimijuuden ja yhteisöllisyyden tuottamisen
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen
Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa
LisätiedotKehitysvammaisten henkilöiden asumispalvelut nyt ja tulevaisuudessa
Kehitysvammaisten henkilöiden asumispalvelut nyt ja tulevaisuudessa Mirja Kangas, palvelualuepäällikkö, aikuisten ja työikäisten palvelut Rovaniemen kaupunki AIKUISTEN JA TYÖIKÄISTEN PALVELUALUE Tehtäväalueen
LisätiedotTAKUULLA RAKENTEISIIN!
TAKUULLA RAKENTEISIIN! TAKUULLA RAKENTEISIIN! TAVOITE 1. VOIMALA-yhteistyömalli, toiminta rakenteisiin 2. Vanhusten fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen kehittämällä luovuutta ja kulttuurisia
LisätiedotHyvinvoinnin rakentuminen järjestöjen näkökulmasta Kajaani Johtaja Anne Knaapi
Hyvinvoinnin rakentuminen järjestöjen näkökulmasta 14.10.2016 Kajaani Johtaja Anne Knaapi Sosiaali- ja terveysjärjestöt Järjestöjen tuottamat sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalveluja
LisätiedotOSKU. Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa 1.4.2011 31.3.2013
OSKU Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa projekti 1.4.2011 31.3.2013 OSKUssa khi kehitetään uusia kuntouttavan työtoiminnan menetelmiä ja osaamista ja moniasiantuntijuuteen perustuvaa
LisätiedotVAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT. Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki
VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki OMA OPPIMINEN JA KSL - palveluksessa 1981 1984 - koulutussuunnittelija, lyhytkursseista
LisätiedotSosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU
Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU Tampere Jarno Karjalainen SOSKU-hanke www.thl.fi/sosku SOSKU-hankkeessa (2015-2018) sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaiset ja asiakkaat
LisätiedotMoniammatillinen ja organisaatioiden välinen yhteistyö
Moniammatillinen ja organisaatioiden välinen yhteistyö Sosiaalityöntekijän toimintamahdollisuudet ja asiantuntijuusvaatimukset kasvavat/ovat kasvaneet perusterveydenhuollon kuntoutusasioissa Monialaisen
LisätiedotSTM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet
STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio
LisätiedotYHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA
YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA Case: Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö 1.2.2016 Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö 3 TOIMEKSIANTAJASTA Hyvinkään-Riihimäen Seudun
LisätiedotSOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty
SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän
LisätiedotSOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015
SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 Ohjelman rakenne ja sisältö 4.1 Kaksi kokonaisuutta, kuusi osaohjelmaa Kaste ohjelma muodostuu kahdesta tavoitekokonaisuudesta.
LisätiedotARVIOINTISUUNNITELMA
1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet
LisätiedotTerveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta
Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei
LisätiedotVAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA
VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut
LisätiedotHYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ. Tuomo Lukkari
HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ Tuomo Lukkari 8.5.2019 HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ KEHITTÄMISEN PERUSAJATUS Hyvinvointia voidaan vaikuttavimmin tukea siellä missä lapset ja perheet elävät arkeaan. Sen vuoksi kasvuympäristöissä
LisätiedotSuoritettava tutkinto
OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, ikäosaaminen Suoritettava tutkinto Suomalaisen väestön ikääntyminen näkyy sekä eliniän pidentymisenä että ikääntyneiden väestöosuuden kasvuna. Ikääntyvä
Lisätiedot"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein
"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:
LisätiedotLIIKKUVA KOULU JA OPS 2016
Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,
LisätiedotLasten ja perheiden hyvinvointiloikka
Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,
LisätiedotKuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus
KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät
Lisätiedot2 Ammatillinen opettajankoulutus Ammatillinen erityisopettajankoulutus 2019
2 Ammatillinen opettajankoulutus Ammatillinen erityisopettajankoulutus 2019 4 Ammatillinen opettajankoulutus Ammatillinen erityisopettajankoulutus 2019 6 Ammatillinen opettajankoulutus Ammatillinen erityisopettajankoulutus
LisätiedotYhteiskehittämällä kohti toimintakulttuurin muutosta
Yhteiskehittämällä kohti toimintakulttuurin muutosta Yhteiskehittämö -seminaari 25.3.2019 Katja Sankalahti 2.4.2019 1 LUO LUOTTAMUSTA suojele lasta Mahdollisimman varhain, avoimesti ja yhdessä Lasketut
LisätiedotAsiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa
Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Eskoon alueellinen vammaissosiaalityöntekijöiden tapaaminen 6.9.2016 13.9.16 Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa / Stina Sjöblom 1 THL:n
LisätiedotMatkalla tavoitteelliseen, asiakaslähtöiseen. johtamiskulttuuriin. Arja Heikkinen
Matkalla tavoitteelliseen, asiakaslähtöiseen ja vuorovaikutteiseen johtamiskulttuuriin Arja Heikkinen 29.09.2014 Hankkeen tavoitteet: Koko hankkeen tavoitteet: Asiakaslähtöisten toimintamallien ja prosessien
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko. Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE Hoitoketju/palveluverkkotyö Pirkanmaalla Hoitoketjuja on tehty Pirkanmaalla vuodesta 2005 alkaen. Terveysportissa
LisätiedotKuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus
Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus SARI M I ET T I NEN PÄÄSIHTEER I, KUNTOUTUKSEN UUDISTA M I SKOMITEA Työn lähtökohdat /komitean asettamispäätös * Kuntoutusjärjestelmä on hajanainen ja kuntoutuksen
LisätiedotTyöhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI
Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Pirjo Sirola-Karvinen, projektipäällikkö p. 0500 444575 Merja Turpeinen, tutkija p. 030 4742669 Maria Rautio, kehittämispäällikkö Päivi Husman, hankkeen vastuullinen
LisätiedotMielenterveys- ja päihdesuunnitelma
Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö
LisätiedotAsiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli?
Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Liisa Kiviniemi, OAMK, TtT, yliopettaja, liisa.kiviniemi@oamk.fi Päivi
LisätiedotKehittäjäasiakkaat mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyössä Lapissa Nordic 2015 11.6.2015, 11-12.30
Kehittäjäasiakkaat mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyössä Lapissa Nordic 2015 11.6.2015, 11-12.30 Asta Niskala Nina Peronius Kehittämispäällikkö projektipäällikkö ytt ytm Pohjois-Suomen sosiaalialan
LisätiedotLähemmäs. Marjo Lavikainen
Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella
LisätiedotOsaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla
Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka
LisätiedotYhteiskehittelyllä uudenlaista osaamista vanhustyöhön
Yhteiskehittelyllä uudenlaista osaamista vanhustyöhön Innovaatiot eläviksi työyhteisöissä seminaari 21.1.2010 Elisa Mäkinen Yliopettaja, FT Hyvinvointi ja toimintakyky Yhteiskehittelyllä uudenlaista osaamista
LisätiedotYhteiskehittämällä uudistamme päihde- ja mielenterveyspalveluita
Yhteiskehittämällä uudistamme päihde- ja mielenterveyspalveluita Kokemusasiantuntijoiden ja ammattilaisten asiantuntemuksen yhdistäminen Jaana Tuomela 16.1.2019 Harjavalta Satakunnan yhteisökeskus www.yhteisokeskus.fi
LisätiedotMillaisia rooleja ja tehtäviä on esimiehellä yhteiskehittämisessä?
Millaisia rooleja ja tehtäviä on esimiehellä yhteiskehittämisessä? Työpaja 7.11.2017 Reijo Kauppila, Muutosvalmennus Reijo Kauppila Oy Työnohjaaja, johdon valmentaja, KM, Psykodraamakouluttaja TEP reijo.kauppila@muutosvalmennus.fi,
LisätiedotPerhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat
Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat 3 arviointi- ja vastaanotto-osastoa: Keltapirtti, Sinipirtti, Punapirtti, perhekuntoutusosasto Perhepirtti, Perheasema sekä Koiviston perhekoti Osastoilla
LisätiedotESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET
ESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET Oulun kaupungin tavoitteet ja arvot 1. Olemme työyhteisössämme käyneet Oulun kaupunkistrategian läpi ja yhdessä pohtineet sitä, miten
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)
Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos
LisätiedotAsiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa
Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa Tiina Anttila 16.2.2016 Esityksen sisältö 1. Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa hankeen lyhyt esittely 2. Asiantuntijuus-käsitteestä
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotKokemusasiantuntijuuden ABC
Kokemusasiantuntijuuden ABC 1. Terminologiaa Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta sairauksista tietää, millaista on elää näiden ongelmien kanssa, millaista sairastaa, olla hoidossa
LisätiedotAsumissosiaalisen työn paikka ja merkitykset osana sosiaalialan työtä
Asumissosiaalisen työn paikka ja merkitykset osana sosiaalialan työtä AIKUISSOSIAALITYÖN PÄIVÄT 22.- 23.1.2015 Riitta Granfelt Pitkäaikaissasunnottomuus ja asunto ensin mallin soveltaminen Suomessa asunto
LisätiedotFUTUREX Future Experts
FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja
LisätiedotVälittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari
Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla Laura Halonen & Elina Nurmikari Nuorisotakuun hankekokonaisuus Millaiseen tarpeeseen hanke syntyi
LisätiedotAMEO-strategia
AMEO-strategia 2022 9.10.2018 AMEOn missio ja visio AMEO-missio Ammatillisen erityisopetuksen tulevaisuuden rakentaja AMEO-visio Kaikille yhdenvertainen, saavutettava ja osallistava ammatillinen koulutus
LisätiedotInnopajaopas kehittäjälle. Niina Peränen
Innopajaopas kehittäjälle Niina Peränen Innopaja on kehittäjän työväline... 1 1 Innopajan periaatteet... 2 Innopajassa työskentelyllä on yhteinen kohde... 2 Osallistujina keskeiset toimijat... 2 Eri näkökulmat
LisätiedotKohti luovaa arkea- kulttuurinen vanhustyö asiakaslähtöisessä toimintakulttuurissa
Kohti luovaa arkea- kulttuurinen vanhustyö asiakaslähtöisessä toimintakulttuurissa Laura Huhtinen-Hildén, FT, MuM 6/2/15 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 Kulttuurinen vanhustyö on näkökulma,
LisätiedotHyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri
Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä
LisätiedotMIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti
MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista
LisätiedotKatri Vataja HTT.
Katri Vataja HTT katri.vataja@gmail.com Näkökulmani kehittävään arviointiin Projektit Hankkeet Johtamisen kehittäminen Strategiatyö Työyhteisökehittäminen Kehi%ävä arvioin- työyhteisössä MITÄ? Arviointiprosesseja
LisätiedotIka ihmisten kotihoidon kehitta minen - matkalla kohti tulevaa
Ika ihmisten kotihoidon kehitta minen - matkalla kohti tulevaa Työhyvinvointi ja johtaminen kotihoidossa seminaari 7.10.2014 Etelä-Suomen ikäihmisten palvelujen kehittämisohjelma Hankejohtaja Katariina
LisätiedotTaiteellinen toiminta ja nuorten sekä mielenterveyskuntoutujien hyvinvointi
Taiteellinen toiminta ja nuorten sekä mielenterveyskuntoutujien hyvinvointi Katsaus kansainväliseen tutkimukseen Liisa Laitinen 25.10.2017 Turun ammattikorkeakoulu, Turun yliopisto liisa.laitinen@utu.fi
LisätiedotPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää
LisätiedotOsallistaminen kunnissa. Osallisuustyöryhmä Laura Kelhä
Osallistaminen kunnissa Osallisuustyöryhmä 23.5.2019 Laura Kelhä Osallisuus lainsäädännössä Osallistuminen on oikeus, josta on säädetty muun muassa perustuslaissa (731/1999). Kuntalaissa (410/2015) säädetään
LisätiedotSosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU
Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU 7.3.2018 Vantaa Jarno Karjalainen SOSKU-hanke SOSKU-hankkeessa (2015-2018) sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaiset ja asiakkaat ideoivat,
LisätiedotYksissä tuumin nuorten asumista tukemaan. - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä
Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä Materiaalille tilausta Asumisen asioiden käsittelyyn ei ole ollut välineitä, vaikka nuorten asumisen haasteet nousseet
LisätiedotKOTIKUNTOUTUKSEN ASIANTUNTIJAKSI KEHITTYMINEN (2 op)
1 KOTIKUNTOUTUKSEN ASIANTUNTIJAKSI KEHITTYMINEN (2 op) - osaa tunnistaa ja kuvata oman kotikuntoutusta ohjaavan käyttöteoriansa ja oman osaamisensa osana moniammatillista toimintaa - ymmärtää kotikuntoutusta
LisätiedotLinjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta
Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa
LisätiedotOsallisuus ja yhdessä tekeminen käytännössä - Yhteiskehittäminen ja -tutkiminen vammaissosiaalityön hankkeessa
Osallisuus ja yhdessä tekeminen käytännössä - Yhteiskehittäminen ja -tutkiminen vammaissosiaalityön hankkeessa Jan Huopainen Katriina Kunttu Marjo Romakkaniemi 19.1.2017 OSALLISUUDEN VARMISTAMINEN JA SYRJÄYTYMISEN
LisätiedotSosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU
Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU 7.5.2018 Hämeenlinna Jarno Karjalainen SOSKU-hanke www.thl.fi/sosku SOSKU-hankkeessa (2015-2018) sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaiset
Lisätiedot