KIELITIVOLI! Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämishankkeessa koettua: tuloksia ja toimintatapoja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KIELITIVOLI! Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämishankkeessa 2009 2011 koettua: tuloksia ja toimintatapoja"

Transkriptio

1 Eeva Tuokko, Sauli Takala, Päivikki Koikkalainen ja Anna-Kaisa Mustaparta KIELITIVOLI! Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämishankkeessa koettua: tuloksia ja toimintatapoja Raportit ja selvitykset 2012:1

2 Opetushallitus, Eeva Tuokko, Sauli Takala ja Päivikki Koikkalainen Raportit ja selvitykset 2012:1 ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) Taitto: Edita Prima Oy/Timo Päivärinta/PSWFolders Oy Kansikuva: Adsek Oy Painopaikka: Juvenes Print Tampereen Yliopistopaino Oy

3 SISÄLTÖ Tiivistelmä...5 Sammanfattning...7 Esipuhe Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämishankkeen taustaa Kielten opiskelu Vieraiden kielten opiskelussa peruskoulussa tapahtuneita muutoksia Lukiotasolla tapahtuneita muutoksia Aikuisväestön kielitaito Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämishankkeen tavoitteet ja toimintatavat Perusopetuksen järjestäjät Kielitivolissa Opetushallituksen hankkeelle suuntaama tuki Valtionavustukset perusopetuksen järjestäjille Valtakunnallinen täydennyskoulutus ja verkostoitumisen tukeminen Valtakunnallinen medianäkyvyys ja kiinnostuksen herättäminen kieltenopiskeluun Hankkeen tavoitteisiin perustuva kehittämistyö kunnissa ja kouluissa Kiinnostuksen herättäminen kieltenopiskeluun Valtakunnallinen tiedotus ja opettajille tarjottu verkostoitumistuki Paikallinen tiedotus Kielisuihkutus ja lyhytkurssit Kielivalintojen toteutumista tukevat toimenpiteet Ryhmäkoon alentaminen ja ryhmien muodostaminen Etäopetuksen aloittaminen / tukeminen Koulukuljetukset Opetuksen laadun kehittäminen Valtakunnallinen täydennyskoulutus ja koordinaattoritapaamiset Kuntien järjestämä täydennyskoulutus Verkostoituminen Autenttisuuden lisääntyminen Oppimateriaalien monipuolistuminen ja laadinta Muutoksia kielivalinnoissa ja -tarjonnassa Toimijoiden arviointia hankkeesta Hankkeen organisoinnin seuranta Kouluyhteisön ja hallinnon sitoutuminen hankkeeseen Hanketyön tuki ja hidasteet Hankkeen tavoitteiden toteutuminen Hankekauden tärkeimmät / tarpeellisimmat toiminnot Toimintojen vaikutus kielivalintoihin ja opetusryhmien muodostumiseen Tavoitteisiin pääsemisen tuki Tavoitteiden saavuttamisen hidasteita... 65

4 6. Hanketoimintojen jatkuminen Kielivarannon monipuolistamistavoite kunnan toimintastrategiassa Alennettujen ryhmäkokominimien säilyttäminen Koordinoinnin järjestäminen Kieltenopetuksen jatkumon turvaaminen toiselle asteelle Säilytettäviksi ehdotettuja toimintoja Ensimmäisen vaiheen kuntakoordinattorit ja hallinnolliset yhteyshenkilöt Toisen vaiheen kuntakoordinaattorit Mikä on muuttunut? Minkä tulisi muuttua? Opetussuunnitelman perusteiden ja monipuolisen kieliohjelman kehittäminen Avauksia keskusteluun opetussuunnitelman perusteiden kehittämisestä Avauksia keskusteluun tuntijaon muuttamisesta Hyviä käytänteitä...84 Kiinnostuksen herättäminen kieltenopiskeluun: tiedotus eri kohderyhmille Kiinnostuksen herättäminen kieltenopiskeluun: kielisuihkutus Monipuolisen kielitarjonnan mahdollistaminen: etäopetus Uudet yhteistyömallit monipuolisen kieltenopetuksen tukena Opetuksen laadun, opetusmenetelmien ja materiaalien kehittäminen Yhteenveto tuloksista / Sammandrag av resultat...114/ Näin naapurissa ajankohtaista Ruotsin kielipolitiikan kentältä Pohdintaa / Reflexioner...137/ Liitteet LIITE 1. Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisrahoitusta saaneet kunnat ja yksityiset perusopetuksen järjestäjät LIITE 2. Syksyllä 2010 toteutetut Webropol-kyselyt hanketoimijoille, jotka ovat tulleet mukaan Kielitivoli-hankkeeseen 4/ LIITE 3. Keväällä 2011 toteutetut Webropol-kyselyt hanketoimijoille, jotka ovat tulleet mukaan Kielitivoli-hankkeeseen 4/ LIITE 4. Keväällä 2011 toteutetut Webropol-kyselyt hanketoimijoille, jotka ovat tulleet mukaan Kielitivoli-hankkeeseen 11/2009 tai 6/ LIITE 5. Valtakunnallisen Kielitivoli-täydennyskoulutusohjelman rakenne ja pääsisällöt LIITE 6. Kielitivolin medianäkyvyys, ostettu media LIITE 7. Myönnetty hankerahoitus: hyväksytyt hakijat, rahoituksen ajankohdat ja määrät LIITE 8. Valtakunnalliset kieltenopetuksen tukipaketit LIITE 9. Vertailu koordinaattorien ja hallinnollisten yhteyshenkilöiden vastauksista kysymykseen suoritetuista korvauksista

5 Tiivistelmä Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen on yksi edellisellä hallituskaudella käynnistetyn Perusopetus paremmaksi (POP) -ohjelman painopisteistä, jotka liittyivät tavoitteisiin parantaa koulutuksen laatua. Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämistyön päätavoitteina oli 1. monipuolistaa opetuksen järjestäjien tarjoamaa kieliohjelmaa ja edistää sen toteutumista lisäämällä kuntien ja koulujen välistä yhteistyötä, sopimalla työnjaosta ja lisäämällä huoltajien ja oppilaiden tietoisuutta monipuolisen kielitaidon merkityksestä, sekä 2. kehittää kieltenopetuksen laatua. Kehittämistoiminnan kohderyhmänä olivat opetuksen järjestäjät, rehtorit, kieltenopettajat, kielivalintoja tekevät perusopetuksen oppilaat ja heidän huoltajansa. Opetushallitus suuntasi valtion erityisavustusta vieraiden kielten valintojen monipuolistamiseen vuosiksi Opetushallitus tuki toimintaan osallistuvien kuntien ja koulujen toimintaa muun muassa säännöllisillä koordinaattoritapaamisilla, mittavalla täydennyskoulutusohjelmalla sekä tiedotuskampanjalla. Kehittämistyöhön otettiin mukaan uusia toimijoita kolmessa eri vaiheessa: keväällä 2009, loppuvuonna 2009 sekä kesällä Keväällä 2009 toiminnan aloittaneiden kuntien ja koulujen työstä toteutettiin seuranta, josta julkaistiin raportti vuoden 2011 alussa (Tuokko, E., Takala, S. & Koikkalainen, P KIELITIVOLI: Vieraiden kielten opetuksen kehittäminen. Seurantaraportti Raportit ja selvitykset 2011:13. Opetushallitus. Tampereen Yliopistopaino Oy). Käsillä olevaan julkaisuun on koottu uutta tietoa erityisesti myöhemmin mukaan liittyneistä kunnista ja kouluista ja sekä otettu mukaan myös aiemman seurantaraportin keskeiset tiedot. Raportin perusaineisto muodostuu Opetushallitukselle osoitetuista valtionavustuksen hakulomakkeista, toimintasuunnitelmista, joissa yksilöitiin kehittämistoiminnan tavoitteet, sekä kuntien ja koulujen Opetushallitukselle toimittamista väli- ja loppuraporteista. Aineiston täydentämiseksi seurantaraportin tekijät toteuttivat lokakuussa 2010 ja uudelleen huhti-toukokuussa 2011 palautekyselyn hankekuntien ja -koulujen hallintovirkamiehille ja koordinaattoreille. Vuoden 2011 kyselyssä lokakuun 2010 kyselyyn osallistuneille ei enää toistettu aiemmin esitettyjä kysymyksiä. Kaikki kyselylomakkeet ovat tämän julkaisun liitteinä. Huhtikuussa 2009 valtionavustusta saaneita kuntia ja kouluja kutsutaan tässä julkaisussa ensimmäisen vaiheen kunniksi ja kouluiksi ja myöhemmin mukaan liittyneitä toisen vaiheen kunniksi ja kouluiksi. Ensimmäisen vaiheen kunnissa oli suuri joukko isoja kaupunkeja. Tilanne niissä oli erityisesti vapaaehtoisen A2-kielen kohdalla muuhun maahan verrattuna erittäin hyvä jo ennen hanketoiminnan käynnistymistä ja parani edelleen ensimmäisenä hankevuotena. Vuonna 2010 eri A2-kieliä opiskelevien neljäsluokkalaisten määrä kuitenkin laski hiukan näissä kunnissa. Sen sijaan B2-kielen opiskelu oli näissä kunnissa ja kouluissa hiukan muuta maata vähäisempää ja säilyi sellaisena myös vuonna Toisen vaiheen kunnista suurin osa oli pieniä tai keskisuuria, ja A2-kielen opiskelu oli niissä paljon vähäisempää kuin ensimmäisen vaiheen kunnissa. 5

6 Nämä kunnat onnistuivat kuitenkin lisäämään vuodessa A2-kieltä opiskelevien neljäsluokkalaisten määrää kaksi prosenttiyksikköä, mitä voi pitää hyvänä tuloksena. B2-kieltä toisen vaiheen kunnissa opiskeltiin muuta maata vähemmän, mutta hanketoiminnan alettua myös B2-kielen opiskelu nousi vuodessa kaksi prosenttiyksikköä näissä kunnissa. Kielitivolin ulkopuolelle jääneissä kunnissa A2-kielen opiskelu oli kaikkein vähäisintä. B2-kielen opiskelu oli sen sijaan hiukan yleisempää Kielitivolin ulkopuolelle jääneissä kunnissa kuin Kielitivoli-toimintaan osallistuneissa kunnissa. Tavoitteissa edistymistä selittivät valtionavustuksen lisäksi seuraavat seikat: tiedotustoiminta oli tehokasta, oppilaat saivat tutustua edeltä käsin tarjolla oleviin kieliin, tavoitteisiin sitouduttiin kaikilla tasoilla, paikallinen kieliohjelma oli hyvin suunniteltu, opetuksen aloittamiseen vaadittavan ryhmän minimikokoa laskettiin, teknologia otettiin tarvittaessa avuksi (etäopetus), kielten opettajat saivat täydennyskoulutusta ja vertaistukea sekä mahdollisuuden verkostua. Tavoitteiden saavuttamista vaikeuttivat joissakin tapauksissa heikko sitoutuminen, ajan puute, etäopetukseen liittyvät tekniset ym. ongelmat, työjärjestys-, ja koulukuljetusten hankaluudet ja erilaiset kielteiset asenteet. Ongelmaksi koettiin toisinaan myös perusopetuksen vähäinen valinnaistuntien määrä. 6

7 Sammanfattning Utvecklingen av undervisningen i främmande språk i grundutbildningen är en av tyngdpunkterna i Programmet för att förbättra den grundläggande utbildningen (POP) under föregående regeringsperiod. Målet för programmet var att förbättra utbildningens kvalitet. Det huvudsakliga målet med utvecklingen av undervisningen i främmande språk var att 1. göra utbildningsarrangörernas språkprogram mångsidigare och främja dess förverkligande genom att öka samarbetet mellan kommunerna och skolorna, komma överens om arbetsfördelningen och öka vårdnadshavarnas och elevernas medvetenhet om betydelsen av mångsidiga språkkunskaper samt 2. förbättra språkundervisningens kvalitet. Målgruppen för utvecklingsverksamheten var utbildningsarrangörerna, rektorerna, språklärarna, eleverna i grundutbildningen som skulle göra språkval och deras vårdnadshavare. Utbildningsstyrelsen riktade statens specialunderstöd på ett sätt som skulle möjliggöra ett större utbud vid val främmande språk åren Utbildningsstyrelsen stödde verksamheten i de kommuner och skolor som deltog i projektet till exempel genom regelbundna möten för koordinatorerna, ett omfattande fortbildningsprogram och en informationskampanj. Nya aktörer togs med i utvecklingsarbetet i tre skeden: våren 2009, i slutet av 2009 och sommaren Över arbetet som utfördes i de kommuner och skolor som inledde verksamheten våren 2009 gjordes en uppföljning, och i början av 2011 publicerades en rapport över deras verksamhet (Tuokko, E., Takala, S. & Koikkalainen, P KIELI- TIVOLI: Vieraiden kielten opetuksen kehittäminen. Seurantaraportti Raportit ja selvitykset 2011:13. Utbildningsstyrelsen. Tampereen Yliopistopaino Oy). Delvis översatt till svenska (övers.anm.). Publikationen innehåller en sammanställning av ny information, speciellt om de kommuner och skolor som kom med senare, samt det centrala från den tidigare uppföljningsrapporten. Basmaterialet i rapporten består av blanketter för ansökning av statsunderstöd som riktats till Utbildningsstyrelsen, verksamhetsplaner där målen för utvecklingsverksamheten specificerades samt av mellan- och slutrapporter som kommunerna och skolorna tillställt Utbildningsstyrelsen. För att komplettera materialet gjorde författarna av uppföljningsrapporten en responsenkät till förvaltningstjänstemännen och koordinatorerna i projektkommunerna och -skolorna i oktober 2010 och på nytt i april-maj I enkäten år 2011 upprepades inte tidigare ställda frågor till de respondenter som hade deltagit i enkäten i oktober Alla frågeblanketter finns som bilaga till denna publikation. De kommuner och skolor som fick statsunderstöd i april 2009 kallas i denna publikation för kommuner och skolor från första skedet och de som kom med senare för kommuner och skolor från andra skedet. Bland kommunerna från första skedet fanns en hel del stora städer. Deras situation beträffande det valfria A2-språket var mycket god jämfört med övriga delar av landet redan före projektverksamheten och den förbättrades under det första projektåret. År 2010 sjönk emellertid antalet fjärdeklassister som läste olika A2-språk i dessa kommuner. Däremot var och förblev också under år 2010 undervisningen i B2-språket något obetydligare i dessa kommuner och skolor än i andra delar 7

8 av landet. Största delen av kommunerna från andra skedet var små eller medelstora, och undervisningen i A2-språket var på mycket lägre nivå än i kommunerna från första skedet. Dessa kommuner lyckades dock på ett år med två procentenheter öka antalet fjärdeklassister som läste ett A2-språk, vilket kan anses som ett gott resultat. B2-språket undervisades mindre i kommunerna från andra skedet än i landet i övrigt, men efter att projektverksamheten inletts ökade också undervisningen i B2-språket med två procentenheter i dessa kommuner. I de kommuner som hamnade utanför Språktivoli var undervisningen i A2-språket på den lägsta nivån. Däremot var undervisningen i B2-språket något mera allmän i kommunerna utanför Språktivoli-verksamheten än i Språktivolikommunerna. Målen främjades med hjälp av statsunderstöd men även med hjälp av följande faktorer: informationsverksamheten var effektiv, eleverna fick på förhand bekanta sig med de språk som erbjöds, man förband sig vid målen på alla nivåer, det lokala språkprogrammet var väl planerat, minimistorleken på en nybörjargrupp sänktes, teknologi utnyttjades vid behov (distansundervisning), språklärarna fick fortbildning och gruppstöd samt en möjlighet att ansluta sig till nätverk. Det som i vissa fall gjorde det svårt att nå målen var en obenägenhet att binda sig, tidsbrist, tekniska och andra problem i samband med distansundervisning, problem med arbetsschema och skolskjutsar samt olika negativa attityder. Det ringa timantalet i valfria ämnen i grundutbildningen upplevdes också ibland som ett problem. 8

9 Esipuhe Kielitivoli on ollut upea matka! Uusia ideoita, uusia käytänteitä, uusia tuttavuuksia ja koulutusmahdollisuuksia sekä oppilaille että opettajille. Toivottavasti myös vanhojen opetusmenetelmien ravistelua. -- Toivottavasti olemme saaneet edes hieman herätettyä innostusta vieraita kieliä ja kulttuureja kohtaan. Tuloksia näkyy ehkä vasta muutaman vuoden kuluttua, mutta Kielitivolin merkitys ei tässä työssä varmaankaan ole vähäinen. Kielitivoli on pistänyt myös kieltenopettajat pohtimaan omaa rooliaan ja opetustaan uudesta näkökulmasta! Innostava hanke, jonka suurin ja palkitsevin asia on oppilaiden motivaation lisääntyminen! Kielitivoli-hanke innosti uudistamaan työtapoja ja antoi uusia ideoita. Erittäin antoisaa oli kokemusten ja ideoiden jakaminen kollegoiden kanssa. Sosiaalisen median ja teknologian tarjoamat mahdollisuudet tulivat monipuolisesti esille. Kielitivoli-hanke tuli kreivin aikaan! Ilman hankerahaa emme olisi lähteneet kehittämään kieltenopetusta näin monipuolisesti ja tavoitteellisesti. Kieltenopettajilla on tyytyväinen mieli, samoin hankkeessa toimijoilla. On sellainen tunne, että olemme saaneet paljon aikaiseksi. Tästä on hyvä ja mielekästä jatkaa kehitystyötä. 1 Menestyminen globalisoituneessa maailmassa ja tulevaisuuden työmarkkinoilla edellyttää nykykoululaisilta yhä laajempaa kielitaitoa ja kulttuurituntemusta. Kuitenkin suomalaisissa kouluissa on viimeisen viidentoista vuoden ajan opiskeltu kieliä yhä vähemmän ja yksipuolisemmin: englannin osaaminen on vahvistunut, mutta pyrkimykset kielitaitovarantomme monipuolistamiseen eivät ole tuottaneet pysyviä tuloksia. On aika selvittää, onnistuiko perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämishanke, Kielitivoli, muuttamaan tätä suuntausta toimintavuosinaan : mitä muuttui, vai muuttuiko mitään? Entä onko monipuolisen kieltenopiskelun nosteella edellytyksiä säilyä vielä hankekauden jälkeenkin? Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen oli yksi seitsemästä Perusopetus paremmaksi (POP) -ohjelman painopisteestä, jotka liittyivät hallituskauden tavoitteisiin parantaa koulutuksen laatua. Perusopetuksen vieraiden kielten kehittämistyön päätavoitteina oli 1 Lainaukset Kielitivoli-hankkeen paikallisille koordinaattoreille suunnatusta verkkokyselystä, jonka aineisto koottiin keväällä Vrt. liitteet 2-4 9

10 1. monipuolistaa opetuksen järjestäjien tarjoamaa kieliohjelmaa ja edistää sen toteutumista lisäämällä kuntien ja koulujen välistä yhteistyötä, sopimalla työnjaosta ja lisäämällä huoltajien ja oppilaiden tietoisuutta monipuolisen kielitaidon merkityksestä, sekä 2. kehittää kieltenopetuksen laatua. Kehittämistoiminnan kohderyhmänä olivat opetuksen järjestäjät, rehtorit, kieltenopettajat, kielivalintoja tekevät perusopetuksen oppilaat ja heidän huoltajansa. Kielitarjonnalla tarkoitetaan tässä peruskoulun oppilaan ja/tai opetuksen järjestäjän valinnaisuutta siinä, mitä kieliä opiskellaan/tarjotaan opiskeltavaksi missäkin laajuudessa peruskoulun aikana. 2 Toiminnan ja toimijoiden verkostoitumisen tueksi toteutettiin valtakunnallisesti Kielitivoli-tiedotuskampanja sekä kaksivaiheinen Kielitivoli-täydennyskoulutusohjelma: epävirallisissa yhteyksissä Kielitivoli-nimitys on sittemmin laajentunut ja vakiintunut kuvaamaan hankkeen kaikkia toimintoja. Opetushallitus suuntasi valtionavustusta vieraiden kielten valintojen monipuolistamiseen vuosiksi : vuonna 2009 yhteensä 3 milj. euroa ja vuonna 2010 yhteensä 1,5 milj. euroa. Tuki kohdennettiin opetuksen järjestäjille, joiden tehtävänä oli kunta- ja koulukohtaisten suunnitelmien laatiminen, ja joille myönnettiin valtion erityisavustusta toiminnan käynnistämisestä, kehittämisestä ja toteuttamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Lisäksi hanketoimintaa tuki opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämällä erillisrahoituksella kolme kielikoulua ja 12 yliopistojen harjoittelukoulua. Ministeriön myöntämän erillisrahoituksen suuruus oli noin miljoona euroa. Vuonna 2009 toiminnan aloitti 53 perusopetuksen järjestäjää. Uusia perusopetuksen järjestäjiä tuli mukaan hanketoimintaan eri ajankohtina siten, että toiminnassa oli mukana kaikkiaan 102 perusopetuksen järjestäjää. Suuri osa opetuksen järjestäjistä haki avustusta useammalla hakukierroksella ja jatkoi siten aktiivista hanketoimintaa jopa kolmen vuoden ajan, kun taas viimeisimpinä mukaan tulleiden opetuksen järjestäjien hanketoiminta-aika jäi noin puoleentoista vuoteen (vrt. liite 7). Myös suunnitellun ja toteutetun hanketoiminnan laajuus vaihteli suhteellisen pienistä ja selvärajaisista kehittämistoimista laajamittaisiin verkostohankkeisiin. 2 Alakoulu- A1: yhteinen vieras kieli (tai toinen kotimainen), joka aloitetaan yleisimmin 3. vuosiluokalla- A2: valinnainen vieras kieli (tai toinen kotimainen), joka aloitetaan yleisimmin 4. tai 5. vuosiluokalla Yläkoulu- B1: vuosiluokilla 7 9 alkava yhteinen toinen kotimainen kieli (tai englanti, jos toinen kotimainen on valittu jo aiemmin)- B2: vuosiluokilla 7 9 alkava valinnainen kieli (vuoteen 1994 asti C-kieli) (Lukio: - B3: lukiossa alkava valinnainen kieli (vuoteen 1994 asti D-kieli)) 10

11 Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Valtionavustuksen haku: hakierrosten ajankohdat ja kohderyhmät I hakukierros: joulukuu 2008, kaikki perusopetuksen järjestäjät saivat hakea II hakukierros: elokuu 2009, kaikki paitsi I hakukierroksella myönteisen päätöksen saaneet saivat hakea III hakukierros: marraskuu 2009, I ja II hakukierroksella rahoitusta saaneet saivat hakea IV hakukierros: huhtikuu 2010, kaikki perusopetuksen järjestäjät saivat hakea Hanketoimijat: valtionavustusta perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämiseen saaneet perusopetuksen järjestäjät Toiminnan aloitti: 47 kuntaa, 1 kuntaverkosto (1+4 kuntaa), 5 yksityiskoulua Toiminnan aloitti: 18 kuntaa, 1 kuntaverkosto (1+3 kuntaa), 3 yksityiskoulua, Myönteisen jatkorahoituspäätöksen saivat: 54 kuntaa, 1 kuntaverkosto, 6 yksityiskoulua Toiminnan aloitti: 14 kuntaa, 6 yksityiskoulua Lisäksi myönteisen jatkorahoituspäätöksen saivat: 49 kuntaa, 2 kuntaverkosto, 5 yksityiskoulua Toiminnassa mukana yhteensä 102 perusopetuksen järjestäjää: 79 kuntaa, 2 kuntaverkostoa (joissa mukana yhteensä 9 kuntaa), 14 yksityiskoulua Toiminta-aika (valtionavustuksen käyttöaika) 04/ / / / / / / /2011 Tämä raportti kattaa perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämishankkeen kuvauksen sekä kuvauksen erityisavustuksen saaneiden 102 perusopetuksen järjestäjän toteuttamasta kehittämistyöstä suhteessa toiminnan valtakunnallisiin tavoitteisiin. Toiminnan seurantaa ja arviointia toteutettiin vaiheittain 3 : heti hankkeen alkaessa, I hakukierroksella, myönteisen valtionavustuspäätöksen saaneiden perusopetuksen järjestäjien toimintaa seurattiin ja arvioitiin ensimmäisen kerran syksyn 2010 tilanteessa ja seuraavan kerran keväällä 2011 tästä ryhmästä käytetään myöhemmin tässä raportissa nimitystä ensimmäisen vaiheen kunnat/yksityiskoulut. Hakukierroksilla II ja IV toiminnan aloittaneiden perusopetuksen järjestäjien toimintaa puolestaan seurattiin ja arvioitiin kevään 3 Ensimmäisen vaiheen seurannan tulokset on julkaistu erillisenä seurantaraporttina keväällä Tuokko, Takala & Koikkalainen (2011): Kielitivoli. Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen. Seurantaraportti Opetushallitus: Raportit ja selvitykset 2011:13, fi/download/132462_kielitivoli.pdf. Nyt käsillä oleva raportti puolestaan kattaa seurannan tulokset lähes koko hankkeen ajalta ja kaikkien toimijoiden osalta. 11

12 2011 tilanteessa tästä ryhmästä käytetään myöhemmin raportissa nimitystä toisen vaiheen kunnat/yksityiskoulut. Raportin perusaineisto muodostuu Opetushallitukselle osoitetuista valtionavustuksen hakulomakkeista, toimintasuunnitelmista, joissa opetuksen järjestäjät ovat yksilöineet kehittämistoimintansa tavoitteet suhteessa myönnettyyn rahoitukseen, sekä väliraporteista, joissa opetuksen järjestäjät ovat raportoineet toimintansa tuloksia noin puoli vuotta rahoituksen myöntämisen jälkeen. Aineiston täydentämiseksi raportin tekijät toteuttivat lokakuussa 2010 ja huhti-toukokuussa 2011 palautekyselyt hankekuntien ja -koulujen hallintovirkamiehille ja koordinaattoreille. Palautekyselyt toteutettiin sähköisten Webropol-lomakkeiden (ks. liitteet 2-4) avulla ja kyselyillä kartoitettiin mm. hankkeen aikana toteutettuja toimenpiteitä, laitehankintoja, eri toimintojen vaikutuksia kieltenopiskelun monipuolistumiseen sekä edellytyksiä toiminnan jatkuvuudelle valtionavustuksen päättymisen jälkeen. Raportti rakentuu siten, että luvuissa 1 ja 2 taustoitetaan perusopetuksen kieltenopetuksen nykytilaa ja nykyisen kehittämishankkeen lähtökohtia sekä luodaan lyhyt, tilastotietojen tukema katsaus kielivalintojen kehitykseen. Luvussa 3 esitellään Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämishankkeen tavoitteet ja toimintatavat, ja luvussa 4 esitellään kunnissa ja kouluissa toteutettua kehittämistyötä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Luvussa 5 käydään läpi toimijoiden omia arvioita hankkeen toteutumisesta. Luvussa 6 eritellään hanketoimintojen jatkuvuuden mahdollisuuksia ja haasteita, ja luvussa 7 valotetaan hanketoimijoiden näkemyksiä opetussuunnitelman perusteiden ja monipuolisen kieliohjelman kehittämisestä. Lukuun 8 on koottu esimerkkejä kehittämishankkeen yhteydessä esille tulleista hyvistä käytänteistä. Luvussa 9 esitellään kootusti tuloksia sekä seurantaraportin laatijoiden johtopäätöksiä toiminnasta. Luvussa 10 luodaan katsaus länsinaapurimme Ruotsin kielipolitiikkaan, joka luo osaltaan pohjaa luvun 11 pohdinnoille. Opetushallitus tilasi seuranta- ja arviointiraportin Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy:ltä. Raportin laatimisesta ovat vastanneet FT Eeva Tuokko, professori (emeritus) Sauli Takala ja FM Päivikki Koikkalainen: Sauli Takala on vastannut pääasiallisesti lukujen 1, 2 ja 10 sisällöstä, Eeva Tuokko lukujen 3-7 sisällöistä, ja Päivikki Koikkalainen on toiminut seurantatyöskentelyn koordinaattorina. Kaikki työryhmän jäsenet ovat osallistuneet seurannan suunnitteluun, aineiston analysointiin sekä raporttitekstin kommentointiin. Opetushallituksen yhteyshenkilö on ollut opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta, Kielitivoli-hankkeen koordinoinnista Opetushallituksessa vastaava henkilö, joka on myös kirjoittanut luvut 9 ja 11 sekä osittain luvun 4.4. Raporttia ovat sen eri vaiheissa kommentoineet myös Opetushallituksen muut kieltenopetuksen asiantuntijat. 12

13 1 Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämishankkeen taustaa 4 Kieliympäristössä peruskoulun alkuvaiheen jälkeen tapahtuneet muutokset Peruskoulun kielenopetuksen perusteet luotiin 1960-luvun lopulla ajankohtana, joka poikkeaa monessa suhteessa nykytilanteesta. Pohjoismaat olivat tärkeä kansainvälispoliittinen viiteryhmä. Suomen YK-yhteistyötä korostava kansainvälinen aktiivisuus kanavoitui pitkälti pohjoismaisen yhteistyön kautta, joten ruotsin osaaminen oli tarpeen. Saksa oli kaupankäynnin ja matkailun tärkeä kieli. Neuvostoliitto oli tärkeä kauppakumppani, mutta koska kaupankäyntiin liittyvät neuvottelut tapahtuivat keskitetysti kauppadelegaatioiden välillä, venäjän taitoa tarvittiin vain rajoitetuissa tilanteissa. Englanti ei ollut vielä saavuttanut nykyistä asemaansa globaalina kommunikaation, tieteen ja median kielenä. Lisäksi turismia oli paljon nykyistä vähemmän eikä se suuntautunut yhtä etäisiin kohteisiin kuin nykyisin. Peruskoulun syntyvaiheen jälkeen Suomen asema maailmassa on muuttunut huomattavasti. Suurin muutos on liittyminen Euroopan unioniin. Euroopan unionin tärkein yhteinen kommunikaatiokieli on englanti, ja englantia tarvitaan paljon laajemminkin: englannista on tullut globaalin kommunikaation kieli kaupankäynnin, politiikan, tieteen, taiteen ja matkailun alueilla sekä nuorison nettikommunikoinnin kieli. EU-maissa osataan jo varsin yleisesti englantia, mikä lienee osasyynä siihen, että kiinnostus saksan kieltä kohtaan on vähentynyt. EU on kuitenkin vahvistanut ranskan osaamisen merkitystä. Pohjoismaisen yhteistyön merkitys on peruskoulun syntyvaiheiden jälkeen vähentynyt. Venäjän kauppa on muuttunut valtiojohtoisesta toiminnasta monipuoliseksi yritystoiminnaksi, jossa suoria neuvottelu- ja asiakaspalvelutilanteita on runsaasti. Venäjältä tulee Suomeen myös kasvava turistien virta. Vielä joitakin vuosia sitten EU:ssa nähtiin tärkeäksi, että EU-maiden kansalaiset osaisivat toistensa kieliä, mutta tämä tilanne on muuttumassa Aasian ja Etelä-Amerikan maiden merkityksen noustessa. Suomen kansainvälispoliittis-taloudellinen asema on muuttunut olennaisesti 50 vuodessa. On aika ottaa huomioon tämä muutos kansallisen kielitaitovarannon ohjauksessa: englannin taitoa pidetään nykyisin kaikille tarpeellisena. Lisäksi elinkeinoelämä korostaa varsinkin venäjän taidon tarvetta. Ruotsin, saksan ja ranskan ohella myös kiinan, japanin, espanjan ja portugalin kielille nähdään tarvetta. Verrattuna 1960-lukuun, jolloin kielitaitoa pidettiin ennen kaikkea sivistyneisyyden mittarina, nykyisin korostetaan kielitaidon hyötynäkökohtia. Viidessäkymmenessä vuodessa koulutuksen merkitys kilpailutekijänä on vahvistunut. 4 Oppivelvollisuuslaki säädettiin vuonna 1920, mutta siirtymävaihetta koskevissa säädöksissä lain toimeenpanoaikaa annettiin kaupungeille 10 vuotta ja maaseutukunnille 16 vuotta (Kuikka, M.T. Suomalaisen koulutuksen vaiheet, Otava, 1992). Kansakoulussa ei ollut pakollista vieraiden kielten opetusta. Sitä esitti v asetettu kansakoulun opetussuunnitelmakomitea v valmistuneessa mietinnössään... on paikallaan, että niille oppilaille, joilla on edellytyksiä ja halua sellaiseen opiskeluun, jo kansakoulussa varataan tähän mahdollisuus, ainakin paikkakunnilla ja oloissa, joissa on edellytyksiä sanotun opetuksen järjestämiseen. Myös suurin osa vanhemmista oli kyselyissä kannattanut kieltenopetusta ja selvästi tärkeimpänä kielenä pidettiin toista kotimaista kieltä 41%. (Takala, S. Kielisuunnittelun kysymyksiä, Kasvatustieteiden tutkimuslaitos. Selosteita ja tiedotteita 129/1979). 13

14 Perusopetuksen ja lukion kielten opiskelulle asetettuja tavoitteita Peruskoulun syntyvaiheessa ajatus koko ikäluokan kielenopiskelusta arvelutti monia ja kahden kielen kuuluminen kaikkien oppilaiden opinto-ohjelmaan vielä enemmän. Oppilaalle vieraita kieliä oli matematiikan ohella totuttu pitämään vaativina ja vaikeina aineina oppikoulussa. Tästä ajattelumallista oli osoituksena peruskoulun tasokurssijärjestelmän luominen ja melko runsas kielenopiskelusta vapauttaminen. Peruskoulun alkuvaiheessa 1970-luvulla varattiin mahdollisuus valtioneuvoston luvalla opettaa englannin ja toisen kotimaisen kielen lisäksi ranskaa, saksaa tai venäjää alaasteella alkavana kielenä. Valtiovalta tuki kielenopiskelun monipuolistumista myös jatkossa alentamalla opetuksen aloittamisen minimioppilasmäärän kahteentoista (12). Kun valintojen monipuolistuminen ei kuitenkaan edistynyt, luotiin 1980-luvun lopulla mahdollisuus valita englanti A2-kielenä peruskoulun viidennellä luokalla, jos A1-kieleksi oli valittu muu kieli kuin englanti. Valtiovalta osoitti kansainvälisesti katsoen poikkeuksellisen suurta huomiota kielikoulutuksen ja kielikoulutusohjelmien suunnitteluun (ks. erityisesti Piri ). Uranuurtavan kieliohjelmakomitean (1979) jälkeen perustettiin useita muitakin merkittäviä työryhmiä ja toimikuntia 6. Kieliohjelmakomitea esitti, että kaikkien tulisi osata suomea/ruotsia ja englantia eritasoisesti, saksan ja venäjän kieltä tulisi osata kumpaakin eritasoisesti 30 % väestöstä ja ranskaa %. Komitea ehdotti A-kielen lukijoiden tavoitemääriksi suomenkielisessä peruskoulussa seuraavat luvut: englanti 70 %, ruotsi 15 %, ranska 23 %, saksa 57 % ja venäjä 57 %. Komitea teki myös ehdotuksen kuntien velvoitteista tarjota eri laajuista kielivalikoimaa asukaslukuun suhteutettuna. Se ehdotti myös läänikohtaista ja kuntakohtaista kielisuunnittelua. Valtioneuvosto hyväksyikin kielenopetuksen yleissuunnitelman vuosille ja vuosiksi (Piri 2001, ). Edellisessä esitettiin mm., että yläasteella vähintään 35 % oppilaista lukisi valinnaista kieltä ja että ranskan ja venäjän osuudet kasvaisivat. Lukiossa puolestaan peruskoulun valinnaista kieltä ja lukion ensimmäiseltä luokalta aloitettua kieltä lukisi vähintään 95 % lukion ensimmäisen luokan oppilaista. Jälkimmäisessä ohjelmassa, joka myös suosi kielenopetuksen monipuolistamista, ei enää ollut prosentuaalisia tavoitteita. Vuonna 1997 esitettiin myös kielenopetuksen ja koulutuksen kansainvälistymisen strategiaohjelma 7, jota oli tarkoitus arvioida v Strategiaohjelman perusteella käynnistettiin mm. Opetusministeriön ja Opetushallituksen tulossopimukseen perustuen vuonna 1996 KIMMOKE-hanke (Kieltenopetuksen monipuolistamis- ja kehittämishanke). Kuten ensimmäisessä yleissuunnitelmassa, strategiaohjelmassakin esitettiin konkreettisia määrällisiä tavoitteita: tavoitteena oli, että vuonna 2000 peruskoululaisista 50 % ja lukiolaisista 90 % opiskelisi 2 3 (valinnaista) kieltä. Sittemmin tarkoista määrällisistä tavoitteista on luovuttu. 5 Mm. Euroopan kansalliskielten ja kulttuurin toimikunnan mieitintö (1991:6), Kieltenopetuksen kehittämistoimikunnan mietintö (1992:16) 6 Suomi kansainvälistyy kielten opetus vastaa haasteisiin. Opetusministeriö. Koulutus- ja tiedepolitiikan osaston julkaisusarja 41, VN:n päätös lukion tuntijaosta ) 14

15 Säädöksissä tapahtuneiden muutosten vaikutus kielten opiskeluun Kieliohjelmapoliittisena tavoitteena on ollut peruskoulun tulon myötä virallisten dokumenttien mukaan kieliohjelman monipuolisuus, ja kielenopiskelu olikin huomattavan monipuolista 1980-luvun puoliväliin saakka. Monipuolisuus oli peruskoulussa pääasiassa peruskoulun 8. luokalta alkavan valinnaisen kielen (C-kieli) ansiota. Lisäksi lukiossa kaikkien opiskelijoiden tuli aloittaa uusi kieli 1980-luvun puoliväliin saakka. Englanti saavutti lähes nykyisentasoisen valta-aseman A-kielenä jo 1970-luvulla. Tämä merkitsee, että muiden kielten (saksa, ranska, venäjä) opiskelu on jäänyt pitkälti vapaaehtoisuuden ja valinnaisuuden varaan (A2- ja B2-kielet). Niiden opiskelu on kuitenkin jatkuvasti vähentynyt. Vastaavanlainen muutos on tapahtunut myös lukion kielenopiskelussa ja ylioppilastutkinnon lyhyen kielen kokeiden kirjoittajamäärissä (ks. luku 2) Kielten opiskelun kapeutumiseen on useita syitä. Yksi ilmeinen syy on säädösten muuttuminen erityisesti lukion osalta luvun puoliväliin asti kaikki lukiolaiset opiskelivat lukiossa myös kolmatta kieltä, joka oli useimmiten saksa. Vuonna 1985 tapahtui kuitenkin lukion tuntijaossa ja opetussuunnitelman perusteissa muutos 8, joka tuli voimaan asteittain, ja jonka mukaan pitkän matematiikan valinneet saattoivat jättää pois kolmannen kielen. Vuonna 1993 toinen vieras kieli siirtyi kokonaan valinnaiseksi. Näiden päätösten jälkeen kielten opiskelu on tuntuvasti vähentynyt. Vaikka asiasta ei ole tutkittua tietoa, A2-kielen alussa saamaa suosiota toisaalta tuki valinnaisuuteen perustuvan laajemman kieltenopiskelumahdollisuuden kannustava vaikutus. 9 Perusopetuksen kieliohjelmaa puolestaan muutettiin niin, että oppilas saattoi valita kaksi pitkää kieltä (ns. A1- ja A2-kielet), mikäli opetuksen järjestäjä niitä tarjosi. Samaan aikaan opetuksen järjestäjän velvoite tarjota valinnaisia kieliä poistui; vuoteen 1994 asti valinnaisaineet oli nimetty asetuksessa. A2-kielen tarjonta ei velvoittanut opetuksen järjestäjää. Vuoden 1998 perusopetuslain muutoksessa opetuksen järjestäjän velvoitteita vähennettiin edelleen: yli asukkaan kunnilta poistui velvoite tarjota pitkänä kielenä englantia, ruotsia/suomea, saksaa, ranskaa ja venäjää. Velvoittavien säädösten vähentyessä opetuksen järjestäjät eli kunnat näyttävät toimineen hyvin eri tavoin. Ensimmäisenä vieraana kielenä eli ns. A1-kielenä vain muutama kunta tarjoaa enää muuta kuin englantia. Vapaaehtoisen A2-kielen opiskelu on loppunut kymmenissä kunnissa. Kaikki nämä säädösmuutokset ovat olleet omiaan vähentämään muiden vieraiden kielten kuin englannin opiskelua. Nykytilanteessa näyttää siltä, että ne ovat johtaneet eriarvoisuuteen maan eri osissa ja erityyppisissä kunnissa. 8 Vanhempien, oppilaiden, työelämän, poliittisten puolueiden, järjestöjen jne näkemyksistä on erilaisia selvityksiä, joissa on tietoa eri kielten koetusta merkityksestä. Myös EU on viime aikoina ollut aktiivinen kielitaidon monipuolistamisen edistämisessä. Tässä yhteydessä niiden tarkempi erittely ei ole mahdollista. Yhteistä niille on englannin kielen tärkeyden korostuminen ja jossakin määrin myös huolestuminen sen ylivallasta. Englanti on kielitieteessä nähty viime aikoina toisaalta kiinnostava lingua franca-kielenä ja toisaalta joissakin kriittisen lingvistiikan piireissä sitä on pidetty hegemoniaan pyrkivänä kielenä, jopa tappajakielenä, joka nopeuttaa pienten kielten häviämistä. Olisi toivottavaa, että kielten osalta voimistettaisiin tutkimusta kielipolitiikan, kielikoulutuspoliitikan ja opetussuunnitelmien muutoksista, jotta niiden käsittelylle ja kehittämiselle saataisiin vankempi tiedollinen pohja. Tiettävästi maassamme ei ole kielipolitiikkaan erikoistuneita dosentuureja professuureista puhumattakaan. 9 Kielenopetuksen monipuolistamis- ja kehittämishanke KIMMOKE. Loppuraportti. Opetushallitus

16 Kielten opiskelun monipuolistamishankkeet Edellä mainittiin kielenopetuksen monipuolistamis- ja kehittämishanke KIMMOKE, Siihen osallistui yhteensä 275 oppilaitosta 39 kunnassa. Tavoitteena oli opiskeltavien kielten monipuolistaminen ja kielen opettamisen ja oppimisen tason kohottaminen. Kunkin oppilaitoksen tuli valita oma kehittämisteemansa. Niistä muodostettiin kuusi valtakunnallista aiheverkkoa. Kullakin verkolla oli koordinaattorikunta, joka vastasi verkon toiminnan edistämisestä. Valtakunnallista rahoitusta oli käytettävissä markkaa. Niillä järjestettiin mm. erilaista koulutusta ja yhteistapaamisia. Kuntien tuli laatia toiminnasta raportteja. Tutkijana toiminut Tarja Nyman laati yhteenvetoraportin v (OPH, Moniste 28). Vuonna 2001 ilmestyi sitä täydentänyt Opetushallituksen oma loppuraportti 10. Tilastojen tarkastelu osoittaa, että KIMMOKE-hankkeella ei ollut pitkäkestoista vaikutusta kieltenopiskelun monipuolistamiseen. Syitä voi olla useita, mutta niitä ei ole helppo eritellä. Ehkä yhtenä syynä voi olla hankkeen avoimuus : kunnat saivat itse määritellä kehittämisteemansa, mikä ehkä ei optimaalisella tavalla tukenut hankkeen päätavoitetta. Tavoitteiden rajaaminen ja toiminnan voimakkaampi keskitetty ohjanta olisivat mahdollisesti olleet hyödyksi. Myös käytettävissä ollut rahoitus oli niukkaa: kuntakohtaista valtionavustusta ei jaettu lainkaan eikä hankkeeseen liittynyt oppilaille ja vanhemmille suunnattua tiedotuskampanjaa. KIMMOKE-hankkeella oli sen kestäessä myönteinen vaikutus kielivalintojen lisääntymiseen, erityisesti A2-kielessä. Kielivalintojen määrällisessä kehittämisessä ei kuitenkaan päästy siihen tavoitteeseen, että A2-kieltä olisi tarjottu kaikissa kunnissa eikä siihen, että valinnaiskieltä olisi opiskellut 90 % opiskelijoista ja että merkittäviä sukupuolten välisiä eroja ei olisi ollut. Ilmeisesti kuntien heikentynyt taloudellinen tilanne alkoi kuitenkin nopeasti vaikuttaa kielivalintojen vähentymiseen samalla kun yhä useampi opiskelija tyytyi valitsemaan vain englannin opintoja toisen kotimaisen kielen opintojen lisäksi. KIMMOKE-hankkeen jälkeen kieltenopetuksen kehittämishanke jatkoi opetuksen monipuolistamista ja kehittämistä. Hankkeessa oli mukana 72 kuntaa, 4 normaalikoulua ja 3 kielikoulua, jotka kuuden aluekoordinaattorin johdolla toimivat kehittämisverkostoissa. Kullekin verkostolle Opetushallitus antoi euroa alueellisten koulutusten järjestämiseksi. Kaikki kunnat eivät saavuttaneet tavoitetta lisääntyneistä kieliryhmistä, mutta silloisessa taloudellisessa tilanteessa ne pitivät hyvänä, että kuntien kieliohjelma pysyi ennallaan useimmissa kunnissa. Hankkeen ansiona opettajat kokivat koulutustilaisuudet, joiden teemoina olivat opetussuunnitelmatyö, kielisalkku, kielten taitotasojen käyttö sekä kielten oppimistulosten arviointi yleensäkin. (Opetushallituksen moniste 10/2004). Kun kielivalintojen seuranta osoitti, että 2000-luvulla kielivalinnat pikemminkin supistuivat kuin laajenivat, asiaan palattiin uudelleen valtiovallan toimesta. Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma sekä Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma vuosille ja myös Euroopan unionin v hyväksymä komission (yksilöiden) moni- 10 Vuonna % ikäluokasta osallistui ylioppilaskirjoituksiin, vuonna 1992 lähes 50%. Ylioppilaskirjoituksiin osallistuvien määrä nousi tasaisesti: vuonna 1960 ylitettiin :n raja, 1970 kirjoittaneiden määrä ylitti ja vuonna (Havén, H. Koulutus Suomessa: yhä enemmän ja yhä useammalle. Tilastokeskus. ) 16

17 kielisyyttä tukeva tiedonanto toimivat virikkeenä v käynnistyneelle perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämistyölle, joka on osa laajempaa peruskoulun opetuksen laadun parantamiseen tähtäävää POP-ohjelmaa. 17

18 2 Kielten opiskelu 2.1 Vieraiden kielten opiskelussa peruskoulussa tapahtuneita muutoksia Seuraavassa luodaan katsaus peruskoulun kielivalintojen muutoksiin valinnaisten A2-kielen ja B2-kielen osalta. 25 A2-kieliä opiskelleet 5.-luokkalaisista (%) englanti ruotsi ranska saksa venäjä KUVIO 1. A2-kieltä opiskelleet 5-luokkalaisista (%), (Kielten opiskelun yksipuolistuminen peruskouluissa ja lukioissa. Opetushallituksen julkaisematon muistio ) Vuonna 1994, kun A2-kielen valinta tuli mahdolliseksi koko maassa, sen valinneiden osuus oli 16,9 % nousten huippuvuonna ,8 %:iin. Saksa oli aluksi selvästi valituin kieli, mutta sen osuus on jatkuvasti pienentynyt. Ruotsin kielen valinta nousi tasaisesti jonkin verran ja ohitti saksan 2000-luvun puolivälissä (n. 8 % oppilaista). Ranskan ja venäjän osuudet ovat olleet tasaisen vähäisiä koko ajan. Vuodesta 2009 vuoteen 2010 on todettavasti vähäistä kasvua A-kielen valinnoissa: 23,5 % 25,3 %. 18

19 A1- ja A2- kielen aloittaneet ja keskeyttäneet % ikäluokasta lk 1997 ya lk 2004 ya 2008 saksa 23,4 12,9 11,4 7,5 ranska 4,5 3,2 3,8 2,9 venäjä 0,6 0,5 0,5 0,4 KUVIO 2. Saksan, ranskan ja venäjän A1- ja A2-kielen aloittaneet ja keskeyttäneet, 5lk ja yläkoulu (Kielten opiskelun yksipuolistuminen peruskouluissa ja lukioissa. Opetushallituksen julkaisematon muistio ) Vertailemalla ajankohtia 1997/2001 ja 2004/2008 voi saada kuvaa A1- ja A2-kielen opiskelun aloittaneista ja opiskelun keskeyttämisestä. Kuvio osoittaa, että saksan osalta sitä A1-ja A2- kielenä viidennellä luokalla opiskelleiden määrä on vähentynyt puoleen vuodesta 1997 vuoteen 2004 (23,4 % 11,4 %). Käy myös ilmi, että alakoulussa saksaa opiskelleista on huomattava määrä keskeyttänyt opiskelunsa yläasteella (v aloittaneet 44 %, vuonna 2004 aloittaneet 34 %). Ranskaa ja venäjää opiskeltiin tuntuvasti vähemmän A1-A2-kielenä. Keskeyttäminen on saksaan verrattuna puolestaan ollut selvästi vähäisempää. 30 B2-kieliä opiskelleet luokkalaisista (%) ranska saksa venäjä latina 0 KUVIO 3. B2-kieliä opiskelleet (%) 8 9.-luokkalaisista, (Kielten opiskelun yksipuolistuminen peruskouluissa ja lukioissa. Opetushallituksen julkaisematon muistio ) 19

20 Kuviosta on todettavissa muutamia trendejä. B-kielten valinnat ovat 2000-luvulla tuntuvasti alhaisemmat kuin 1990-luvulla. Huippuvuonna ,7 % opiskeli B2-kieltä. Vuonna 2010 osuus oli kolmannes tästä (14.9 %; nousua edellisvuodesta 0,6 prosenttiyksikköä). Saksa on koko 15 vuoden tarkastelujakson aikana ollut eniten valittu B2-kieli, mutta sen valta-asema on kadonnut, kun ranskan lukijoiden osuus on noussut lähes saksan tasolle. Ranskan valinnassa on tapahtunut saksaan verrattuna paljon vähäisempi pudotus. Venäjän ja latinan valinneiden osuudet ovat pysyneet hyvin alhaisina. 2.2 Lukiotasolla tapahtuneita muutoksia Suurin muutos eri kielten suosiossa useiden vuosikymmenien aikajanalla on saksan opiskelun väheneminen. Saksa hävisi pitkänä kielenä englannille jo ja lukujen taitteessa, mutta siitä tuli sen jälkeen kaikkein suosituin lyhyt kieli erityisesti lukiossa ja myöhemmin peruskoulun valinnaisena B2-kielenä. Alkuun saksa oli myös suosituin A2-kieli. Eräs selittävä tekijä saksan opiskelun vähenemiseen Suomen kansainvälisen aseman muutosten ohella saattaa olla se, että nykyisten peruskoululaisten vanhemmat eivät välttämättä ole itse opiskelleet saksaa. On näet todennäköistä, että kynnys valita lapselle kieli, jota vanhemmat osaavat itse, on alempi kuin sellaisen kielen valinta, jota ei kotona kukaan osaa. Kuvio 4 havainnollistaa toisten kotimaisten kielten ja pitkän englannin ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautumisen muutosta vuodesta 1997 lähtien Kotimaisiin kieliin (pitkä, keskipitkä) ja pitkään englantiin ilmoittautuneet Ruotsi Suomi Englanti KUVIO 4. Kotimaisten kielten pitkän ja keskipitkän kokeisiin sekä pitkän englannin kokeisiin ilmoittautuneiden määrät (Lähde: Ylioppilastutkintolautakunnan verkkosivuilla julkaistut tilastot.) Suomen (finska) kirjoittajamäärät ovat tarkasteluajankohtana pysyneet lähes vakiona. Sen sijaan erityisesti keskipitkän ruotsin kirjoittajamäärissä tapahtui tuntuva vähentyminen vuodesta 2005 alkaen, jolloin vain äidinkieli säilyi pakollisena aineena. Pitkän englannin kirjoittamäärien lievää vähentymistä selittää lähinnä se, että lukioon siirtyi aikaisempaa 20

21 jonkin verran pienempi osuus ikäluokasta. Tarkasteltuna ajankohtana ylioppilasikäluokka oli lähes samankokoinen (n ). 11 Kuviossa 5 tilastoidaan myös pitkien kielten ilmoittautumismääriä, mutta koska määrät ovat kuvion 4 lukuihin verratuna selvästi alhaisemmat, niitä havainnollistetaan omana kuvionaan. Mikäli ne esitettäisiin yhdessä kuvion 4 lukujen kanssa, kuviossa käyrät eivät erottuisi x-akselista. Lyhyttä englantia ei ole kuvioissa otettu huomioon: tarkasteluajankohtana se oli v ja vuonna Vähäisen kirjoittamäärän omannut keskipitkän englannin (B-englannin) koe järjestettiin viimeisen kerrran vuonna Siitä lähtien myös englannissa on ollut vain kaksi koetta useimpien muiden kielten tavoin: pitkä ja lyhyt koe. Vähemmän opiskeltuihin pitkiinkieliin ilmoittautuneet Saksa Ranska Venäjä Espanja KUVIO 5. Pitkän saksan, ranskan, venäjän ja espanjan ylioppilaskokeisiin osallistuneet, (Lähde: Ylioppilastutkintolautakunnan verkkosivulla esitetyt tilastot). Pitkän saksan kirjoittajamäärä oli laajimmillaan ja 1970-lukujen taitteessa (n kirjoittajaa) kääntyen tuntuvaan laskuun 1970-luvun puolivälissä pudoten alle 1000:een 1980-luvun alussa ja alle 500:aan vuonna Määrä kasvoi selvästi 2000-luvun alussa mutta kääntyi sen puolivälissä jatkuvaan laskuun. Pitkän ranskan kirjoittajamäärä nousi v ensimmäisen kerran yli 100:n ja on siitä lähtien jonkin verran lisääntynyt. Tarkasteluajankohtana ilmoittautuneiden määrä vakiintui 500:n tasolle 2000-luvun alkupuolella. Pitkän venäjän kirjoittajamäärä nousi v ensimmäisen kerran yli 100:n.; luvun puolivälissä määrä ilmoittautuneiden ylitti 300:n rajan ja on ollut varsin vakaa siitä saakka. Pitkän venäjän kirjoittamäärän kasvu johtuu ennen kaikkea siitä, että kokeeseen osallistuu äidinkielenään venäjää puhuvia. Pitkän espanjan kokeeseen ilmoittautui v kirjoittajaa ja v kirjoittajaa. 11 Vuonna % ikäluokasta osallistui ylioppilaskirjoituksiin, vuonna 1992 lähes 50%. Ylioppilaskirjoituksiin osallistuvien määrä nousi tasaisesti: vuonna 1960 ylitettiin :n raja, 1970 kirjoittaneiden määrä ylitti ja vuonna (Havén, H. Koulutus Suomessa: yhä enemmän ja yhä useammalle. Tilastokeskus. ) 21

22 Yhteenvetona voidaan todeta, että pitkien kielten osalta on pidemmän aikavälin tarkastelussa todettavissa kolme merkittävää muutosta: pitkän saksan romahtaminen luvun puolivälistä lähtien ja sama ilmiö erityisesti keskipitkän ruotsin osalta vuoden 2005 jälkeen, jolloin se muiden aineiden tavoin (äidinkieltä lukuunottamatta) ei enää ollut pakollinen aine. Pitkän englannin tuntuva nousu 1970-luvun alusta on jatkunut ja suuri enemmistö kokelaista osallistuu pitkän englannin kokeeseen. Pitkän saksan kirjoittajia oli enimmillään yli luvun alkupuolella ja ylimääräisen saksan kirjoittajia enimmillään vähän yli luvun alkupuolella. Kuvio 4 osoittaa, että saksan asema heikkeni sen jälkeen tuntuvasti. Ranskan ja venäjän osalta muutos oli samana ajankohtana paljon vähäisempää. 12 Näiden huippuajankohtien jälkeen kirjoittajamäärissä on tapahtunut yleistä tuntuvaa vähentymistä, vaikka 1990-luvun jälkimmäisellä puoliskolla sekä saksan että ranskan kirjoittaneiden määrä kasvoi kääntyen sen jälkeen alenevaan suuntaan. Venäjän osuus on ollut alhainen eikä siinä ole tapahtunut tuntuvia muutoksia. Ainoastaan lyhyen espanjan kirjoittajien määrä on noussut: vuonna 1997 kirjoittajia oli 608 ja vuonna kirjoittajaa. Lyhyen englannin kirjoittajia, joita ei ole kuviossa esitetty, oli v kirjoittajaa ja vuonna kirjoittajaa, eli n. 2 % kaikista englannin kokeisiin osallistuneista Lyhyen kielen kirjoittajat ylioppilaskirjoituksessa Saksa Ranska Venäjä Englanti Espanja Italia KUVIO 6. Ylioppilastutkinnon lyhyen saksan, ranskan ja venäjän kokeeseen ilmoittautuneet (Kielten opiskelun yksipuolistuminen peruskouluissa ja lukioissa. Opetushallituksen julkaisematon muistio. 2010; täydennetty.) Kuvioita 4, 5 ja 6 tulkittaessa on syytä ottaa huomioon, että 1) toinen vieras kieli tuli valinnaiseksi pitkän matematiikan lukijoille 1980-luvun puolivälissä ja kokonaan valinnaiseksi v. 1993, 2) kokeen hajauttaminen tuli mahdolliseksi v ja se toi varsinkin aluksi mukanaan uusintojen tuntuvan lisääntymisen, ja että 3) v toinen kotimainen kieli tuli valinnaiseksi ja ainereaali tuli voimaan ohittaen vieraat kielet eniten ilmoittaumisia keräävänä aineryhmänä. 12 Varhaisemman vaiheen tiedot perustuvat julkaisuun: Euroopan kansalliskielten ja kulttuurien toimikunnan mietintö. KM 1991:6,

23 Suomen liittyminen EU:n jäseneksi v lienee myös erityisesti aluksi lisännyt toisen vieraan kielen (erityisesti saksan ja ranskan) opiskelun suosiota ja ylimääräisen kielikokeen kirjoittajien määriä. Valinnaisten kielten opiskelun vähentyminen näkyy kuviossa 7, jossa kuvataan kuinka montaa kieltä lukion koko oppimäärän suorittaneet ovat opiskelleet. Kahta kieltä opiskelleiden määrä on lisääntynyt tuntuvasti, kolmea kieltä opiskelleiden määrä puolestaan on selvästi vähentynyt. Laajempaa kieliohjelmaa toteuttaneiden määrä on pysynyt melko samansuuruisena. Vertailun vuoksi todettakoon, että vuonna 1984 vähintään kolmea kieltä opiskelivat vielä kaikki lukiolaiset (100 %). Tätä kehitystä tarkastellaan jäljempänä osana aikuiskoulutustutkimuksen kielitaitoselvitystä. 100 % 90 % 80 % Lukion oppimäärän suorittaneet opiskelemiensa kielten määrän mukaan 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 5 tai enemmän 4 kieltä 3 kieltä 2 kieltä 1 kieli 20 % 10 % 0 % KUVIO 7. Lukion oppimäärän suorittaneet opiskelemiensa kielten määrän mukaan (Kielten opiskelun yksipuolistuminen peruskouluissa ja lukioissa. Opetushallituksen julkaisematon muistio 2010.) 2.3 Aikuisväestön kielitaito Vuodesta 1995 lähtien Tilastokeskus on selvittänyt taitotasoasteikkoa käyttäen vuotiaiden (ns. aktiivisen väestön) suomalaisten itsearvioimaa kielitaitoa. Taitotasoluokitus oli neliluokkainen ja vertailtavuuden kannalta on edullista, että luokitus toisin kuin Eurobarometrissä 13 on linjassa Eurooppalaisen kielten viitekehyksen kanssa: 1. Ymmärtää vain muutamia sanoja ja fraaseja. (osaa vain vähän kieltä) 2. Ymmärtää ja osaa käyttää tavallisimpia arkipäivän ilmaisuja. Käyttää kieltä tutuissa ja yksinkertaisissa tilanteissa. (perustason kielenkäyttäjä) 3. Ymmärtää oleellisen selkeästä kielestä ja pystyy tuottamaan yksinkertaista tekstiä. Pystyy kuvailemaan kokemuksiaan ja tapahtumia. (itsenäinen kielenkäyttäjä) 13 Eurobarometri on Euroopan komission käyttämä kyselytutkimus Euroopan maiden kansalaisten mielipiteiden säännölliseksi kartoittamiseksi. 23

KIELITIVOLI. Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Seurantaraportti 2009 2010. Eeva Tuokko, Sauli Takala ja Päivikki Koikkalainen

KIELITIVOLI. Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Seurantaraportti 2009 2010. Eeva Tuokko, Sauli Takala ja Päivikki Koikkalainen Eeva Tuokko, Sauli Takala ja Päivikki Koikkalainen KIELITIVOLI Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Seurantaraportti 2009 2010 Raportit ja selvitykset 2011:13 1. Perusopetuksen vieraiden

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

KIELITIVOLI. Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Seurantaraportti 2009 2010. Eeva Tuokko, Sauli Takala ja Päivikki Koikkalainen

KIELITIVOLI. Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Seurantaraportti 2009 2010. Eeva Tuokko, Sauli Takala ja Päivikki Koikkalainen Eeva Tuokko, Sauli Takala ja Päivikki Koikkalainen KIELITIVOLI Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Seurantaraportti 2009 2010 Raportit ja selvitykset 2011:13 Opetushallitus, Eeva Tuokko,

Lisätiedot

Kielten opiskelu Oulussa

Kielten opiskelu Oulussa Kielten opiskelu Oulussa Kielten nimitykset Varhennettu leikinomainen ja toiminnallinen kielenopetus 1. tai 2. luokalla (koulukohtainen) A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa

Lisätiedot

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kieli A2-kieli alkaa 5. luokalta ja sitä opiskellaan kaksi tuntia viikossa viidennellä ja kuudennella luokalla. Opiskelu jatkuu 9. luokan loppuun saakka. Metsokankaan

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kielen valinnoista ja opetuksesta Kielten nimitykset perusasteella ja lukiossa A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa 2. luokalla. Oulun kaupungissa kaikki oppilaat opiskelevat

Lisätiedot

Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta. Laivaseminaari 27.11.2014

Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta. Laivaseminaari 27.11.2014 Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta 1 A1-kielenä kaikilla oppilailla alkaa englanti. Nykyiseen tuntijakoon verrattuna vuoden 2016 tuntijaossa yksi vuosiviikkotunti

Lisätiedot

Vieraiden kielten opetuksen kehittäminen

Vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Opetuksen tilanne ja valtionavustuksen hakeminen Anna-Kaisa Mustaparta Tiedotukset lääneittäin 19.- 28.1.09 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Vieraiden

Lisätiedot

Perusopetuksen kieliohjelma

Perusopetuksen kieliohjelma Opetuslautakunta 24 12.03.2019 Perusopetuksen kieliohjelma 961/12.00.01.00/2019 Opetuslautakunta 12.03.2019 24 Valmistelija: opetuspäällikkö Inkeri Lahti p. 044 7784688, inkeri.lahti@salo.fi Perusopetuksen

Lisätiedot

Kiinan kielen kasvava merkitys

Kiinan kielen kasvava merkitys Kiinan kielen kasvava merkitys Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lukion kiinan kielen opetuksen forum Esityksen sisältö Kiinan merkitys kauppa- ja yhteistyökumppanina Osaamistarpeet

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen

Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Koordinaattoritapaaminen 29.- 30.10.2009 Anna-Kaisa Mustaparta Minkä kielten opetusta mukana olevat kunnat ja koulut aikovat lisätä tai kehittää?

Lisätiedot

1. luokan kielivalinta. A1-kieli Pia Bärlund Palvelupäällikkö

1. luokan kielivalinta. A1-kieli Pia Bärlund Palvelupäällikkö 1. luokan kielivalinta A1-kieli Pia Bärlund Palvelupäällikkö 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 21.3.2017 21.3.2017 2 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A1-kieleksi saksa, ruotsi, venäjä ja englanti. Opetuksen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 82

Espoon kaupunki Pöytäkirja 82 18.05.2016 Sivu 1 / 5 759/2016 12.01.00.00 82 Lausunto valtuustoaloitteeseen alueellisesta kielikokeilusta Espoossa Valmistelijat / lisätiedot: Ilpo Salonen, puh. 050 354 6840 Outi Saloranta-Eriksson,

Lisätiedot

Kielivalinnat ja kielten opetus peruskoulussa ja lukiossa

Kielivalinnat ja kielten opetus peruskoulussa ja lukiossa Kielivalinnat ja kielten opetus peruskoulussa ja lukiossa Soveltavan kielentutkimuksen keskus Jyväskylän yliopisto Myönteinen kehitys kielikoulutuksessa Lisää ääntynyt panostus kielikoulutukseen koko koulutusjärjestelm

Lisätiedot

KIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat. Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä

KIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat. Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä KIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä 3.11.2010 Toiminnan tavoitteet Tavoitteena on turvata nykyistä useammalle oppilaalle mahdollisuus opiskella englannin

Lisätiedot

KIELIKYLPY, VALINNANVAPAUS KIELTEN OPISKELUMOTIVAATIO JA OPPIMISTULOKSET

KIELIKYLPY, VALINNANVAPAUS KIELTEN OPISKELUMOTIVAATIO JA OPPIMISTULOKSET KIELIKYLPY, VALINNANVAPAUS KIELTEN OPISKELUMOTIVAATIO JA OPPIMISTULOKSET Karita Mård-Miettinen, FT, dos. Kieli- ja viestintätieteiden laitos Sivistysvaliokunnan kokous, 23.11.2017 Ruotsin kielen varhainen

Lisätiedot

Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012

Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012 Kaikki menevät Kiinaan! Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Esityksen kulku Mistä kaikki alkoi Mitä lukioiden Kiina- verkostossa saatiin aikaan Kiinan tarve

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 17.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.

Lisätiedot

Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö Piia Uotinen, puh

Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö Piia Uotinen, puh Sivistys- ja Sivistys- ja Sivistys- ja 18 01.03.2016 39 26.04.2016 47 18.04.2017 Perusopetuksen opetussuunnitelma 2016 45/12.00.01/2016 Sivistys- ja 01.03.2016 18 Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö

Lisätiedot

KIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus)

KIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus) Tekijä: Pakkoruotsi.net. Mahdolliset oikaisut: info@pakkoruotsi.net KIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus) KIEPO-projektin keskeiset suositukset, sivut 50

Lisätiedot

Valinnaisuus luokilla A2-kieli ja muut valinnaiset aineet

Valinnaisuus luokilla A2-kieli ja muut valinnaiset aineet Valinnaisuus 5.-6. luokilla A2-kieli ja muut valinnaiset aineet Valinnaiset aineet alakoulussa Oppilaalla on yhteensä 2 vvt (vuosiviikkotuntia) valinnaisia aineita sekä 5. luokalla että 6.luokalla. Oppilas

Lisätiedot

KIELTEN TARJONTA JA KIELIVALINTOJEN PERUSTEET PERUSOPETUKSESSA TIIVISTELMÄ

KIELTEN TARJONTA JA KIELIVALINTOJEN PERUSTEET PERUSOPETUKSESSA TIIVISTELMÄ KIELTEN TARJONTA JA KIELIVALINTOJEN PERUSTEET PERUSOPETUKSESSA TIIVISTELMÄ TILANNEKATSAUS JOULUKUU 2011 Sisältö Kielten tarjonta ja kielivalintojen perusteet perusopetuksessa...3 Kieltenopiskelu Suomessa,

Lisätiedot

EUROPEAN LABEL - KIELTENOPETUKSEN EUROOPPALAINEN LAATULEIMA SEKÄ VUODEN KIELTENOPETTAJA 2010

EUROPEAN LABEL - KIELTENOPETUKSEN EUROOPPALAINEN LAATULEIMA SEKÄ VUODEN KIELTENOPETTAJA 2010 TIEDOTE 16/2010 1 (5) 2.3.2010 Perusopetuksen, lukio-opetuksen, ammatillisen peruskoulutuksen ja aikuiskoulutuksen järjestäjille EUROPEAN LABEL - KIELTENOPETUKSEN EUROOPPALAINEN LAATULEIMA SEKÄ VUODEN

Lisätiedot

Kieltenopetuksen varhentamisen hanketapaaminen. Tampere

Kieltenopetuksen varhentamisen hanketapaaminen. Tampere Kieltenopetuksen varhentamisen hanketapaaminen Tampere 18.1.2018 Hankkeet 2017: määrällisiä indikaattoreita 95 hanketta, 3.8 miljoonaa euroa yli 60 000 oppilasta osallistuu varhentamiseen (hakuvaihe) Syksyn

Lisätiedot

3. luokan kielivalinta

3. luokan kielivalinta 3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä

Lisätiedot

Kielitaidosta on iloa ja hyötyä

Kielitaidosta on iloa ja hyötyä Kielitaidosta on iloa ja hyötyä Kielivalintamateriaalia Tampereen kaupunki Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.

Lisätiedot

VALTIONAVUSTUKSEN HAKEMINEN PERUSOPETUKSEN VIERAIDEN KIELTEN OPETUKSEN KEHITTÄMISEEN VUOSILLE

VALTIONAVUSTUKSEN HAKEMINEN PERUSOPETUKSEN VIERAIDEN KIELTEN OPETUKSEN KEHITTÄMISEEN VUOSILLE TIEDOTE 51/2009 24.8.2009 Perusopetuksen järjestäjät VALTIONAVUSTUKSEN HAKEMINEN PERUSOPETUKSEN VIERAIDEN KIELTEN OPETUKSEN KEHITTÄMISEEN VUOSILLE 2009-2010 Opetusministeriö asetti Opetushallituksen käyttöön

Lisätiedot

Ajankohtaista aineenopetuksessa/ vieraat kielet

Ajankohtaista aineenopetuksessa/ vieraat kielet Ajankohtaista aineenopetuksessa/ vieraat kielet Ulkomailla toimivien suomalaisten peruskoulujen ja kansainvälisten koulujen kehittämispäivät 3.-4.8.2011 Opetushallitus Opetusneuvos Kristiina Ikonen Kielitivoli

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 14.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 14.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 14.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta kevät 2018

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta kevät 2018 A2-kielen valinnoista ja opetuksesta kevät 2018 A2-kieli A2-kieli alkaa 5. luokalta ja sitä opiskellaan kaksi tuntia viikossa viidennellä ja kuudennella luokalla. Opiskelu jatkuu 9. luokan loppuun saakka.

Lisätiedot

Kielivalinnat 2. ja 3. luokalla

Kielivalinnat 2. ja 3. luokalla Kielivalinnat 2. ja 3. luokalla Kielivalintojen tekeminen Kielivalinnat tehdään sähköisesti Helmessä. Kielivalintalomake on auki 28.1. 17.2.2019. Täydennä kielivalintalomakkeelle: ensisijainen kielivalinta

Lisätiedot

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2014 2015. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2014 2015. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Toisluokkalaisen opas Lukuvuosi 2014 2015 Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Nyt on aika valita ensimmäinen vieras kieli! 1. 6. luokilla opiskellaan yhtä tai kahta kieltä äidinkielen

Lisätiedot

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien

Lisätiedot

VALLOITTAVAT VIERAAT KIELET

VALLOITTAVAT VIERAAT KIELET VALLOITTAVAT VIERAAT KIELET LAPPEENRANNAN PERUSKOULUJEN VAPAAEHTOISEN A2-KIELEN VALINTAOPAS 2016 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI KASVATUS- JA OPETUSTOIMI KIELIVALINTA LOMAKKEEN TÄYTTÄMINEN A2-KIELEN VALINTA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Työelämä muuttuu monipuolisen

Työelämä muuttuu monipuolisen Työelämä muuttuu monipuolisen kielitaidon merkitys elinkeinoelämälle kasvaa Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KIELITIVOLI-konferenssi 27..202 Esityksen sisältö Tavat tehdä töitä muuttuvat

Lisätiedot

Helsingin Kielitivoli Viehko. Työkalupakkeja kieltenopettajille. Kielitivoli-koordinaattorien koulutus, Scandic Continental 9.-10.5.

Helsingin Kielitivoli Viehko. Työkalupakkeja kieltenopettajille. Kielitivoli-koordinaattorien koulutus, Scandic Continental 9.-10.5. (Kuvan paikka) Helsingin Kielitivoli Viehko Työkalupakkeja kieltenopettajille Annamari Kajasto, projektisuunnittelija Kielitivoli-koordinaattorien koulutus, Scandic Continental 9.-10.5.2011 11.5.2011 Tekijä

Lisätiedot

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2015 2016. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2015 2016. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Toisluokkalaisen opas Lukuvuosi 2015 2016 Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Nyt on aika valita ensimmäinen vieras kieli! Ensimmäisen vieraan kielen eli A-kielen opiskelu aloitetaan

Lisätiedot

Oulun kaupungin kieliohjelma

Oulun kaupungin kieliohjelma Oulun kaupungin kieliohjelma Lähtökohdat Oulun kaupungin kieliohjelma on laadittu varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle, ja se on osa varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmia. Kieliohjelman tavoitteena

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2011

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2011 Koulutus Ainevalinnat Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat Tilastokeskuksen mukaan lähes kaikki keväällä lukion koko oppimäärän suorittaneet olivat opiskelleet

Lisätiedot

VALINTAOPAS. VIERAAT KIELET Huittisten kaupungin PERUSOPETUKSESSA. kuva

VALINTAOPAS. VIERAAT KIELET Huittisten kaupungin PERUSOPETUKSESSA. kuva VALINTAOPAS VIERAAT KIELET Huittisten kaupungin PERUSOPETUKSESSA kuva VAPAAEHTOISEN SAKSAN KIELEN OPISKELU Huittisten perusopetuksen opetussuunnitelman mukaan vapaaehtoisen A2-kielen opiskelu aloitetaan

Lisätiedot

Koulu kansallisen kielitaitovarannon

Koulu kansallisen kielitaitovarannon Koulu kansallisen kielitaitovarannon tuottajana Pääjohtaja Timo Lankinen Opetushallitus Venäjä-foorumi Oulussa www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Kielitaidon tarve Elinkeinoelämän keskusliitto

Lisätiedot

LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA

LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA 1 (5) 27.8.2010 Opetusministeriölle LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA Suomen Vanhempainliitto

Lisätiedot

HYVINKÄÄN KAUPUNKI Sivistystoimi/ Hallinto Kankurinkatu 4-6 20.10.2015 05800 HYVINKÄÄ

HYVINKÄÄN KAUPUNKI Sivistystoimi/ Hallinto Kankurinkatu 4-6 20.10.2015 05800 HYVINKÄÄ Sivistystoimi/ Hallinto Kankurinkatu 4-6 20.10.2015 Alakoulujen rehtorit ENSIMMÄISEN VIERAAN KIELEN VALINTA JA MUSIIKKILUOKALLE PYRKIMINEN Tämän kirjeen liitteenä on 2. luokkalaisten vanhemmille jaettava

Lisätiedot

Teknillistieteellisen alan kieliopinnot Hanna Snellman Opintoasiat / Kielipalvelut-yksikkö

Teknillistieteellisen alan kieliopinnot Hanna Snellman Opintoasiat / Kielipalvelut-yksikkö Teknillistieteellisen alan kieliopinnot 31.8.2017 Hanna Snellman Opintoasiat / Kielipalvelut-yksikkö Kielipalvelutkielten opetusta kaikille tiedekunnille suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat

Lisätiedot

Hello! Hej! 1A/2019 MITÄ KIELIÄ PERUSOPETUKSESSA OPISKELLAAN? Tilastotietoa oppilaiden kielten opiskelusta ja kielivalinnoista TAUSTAA. Bonjour!

Hello! Hej! 1A/2019 MITÄ KIELIÄ PERUSOPETUKSESSA OPISKELLAAN? Tilastotietoa oppilaiden kielten opiskelusta ja kielivalinnoista TAUSTAA. Bonjour! 1A/219 Tschüß! Hello! Hej! Bonjour! Hola! MITÄ KIELIÄ PERUSOPETUKSESSA OPISKELLAAN? Tilastotietoa oppilaiden kielten opiskelusta ja kielivalinnoista TAUSTAA Noin 8 % suomalaisten peruskoulujen oppilaista

Lisätiedot

Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö Piia Uotinen, puh.

Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö Piia Uotinen, puh. Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Sivistys- ja hyvinvointivaliokunta 18 01.03.2016 39 26.04.2016 47 18.04.2017 24 19.09.2017 24 Perusopetuksen

Lisätiedot

Toisen kotimaisen kielen kokeilu perusopetuksessa huoltajan ja oppilaan näkökulmasta

Toisen kotimaisen kielen kokeilu perusopetuksessa huoltajan ja oppilaan näkökulmasta Toisen kotimaisen kielen kokeilu perusopetuksessa huoltajan ja oppilaan näkökulmasta Tiedotusmateriaalia kokeilusta koulujen käyttöön Opetushallitus 2018 1. Mistä huoltajan on hyvä olla tietoinen ennen

Lisätiedot

TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET

TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET 25.9.2015 Näitä määräyksiä sovelletaan rinnan paperikokeiden määräysten kanssa kevään 2018 tutkintoon saakka. Näitä määräyksiä

Lisätiedot

Venäjää opiskelevien peruskoululaisten osuus kasvanut

Venäjää opiskelevien peruskoululaisten osuus kasvanut Koulutus 215 Ainevalinnat 214 Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat ä opiskelevien peruskoululaisten osuus kasvanut Tilastokeskuksen mukaan venäjää opiskelleiden osuus peruskoulun 1-6 oppilaista oli,2 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Tekniikan alan kieliopinnot

Tekniikan alan kieliopinnot Tekniikan alan kieliopinnot 29.8.2019 HANNA SNELLMAN / OPINTOASIAT KIELIKESKUS Kielikeskus Linginno KIELTEN OPETUSTA KAIKILLE AKATEEMISILLE YKSIKÖILLE suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten

Lisätiedot

Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa

Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa Valtakunnalliset Vapaan sivistystyön päivät 2018 Sivistys, kulttuuri ja seikkailu Tiina Silander Uusi lukio tukee ja innostaa! Lukiouudistus on

Lisätiedot

Inledande seminarium. språkundervisningen. Varhentamisen kielten kärkihankkeen starttiseminaari. Tidigareläggning av

Inledande seminarium. språkundervisningen. Varhentamisen kielten kärkihankkeen starttiseminaari. Tidigareläggning av Varhentamisen kielten kärkihankkeen starttiseminaari Inledande seminarium Tidigareläggning av språkundervisningen Scandic Marina Congress Center 23.5.2018 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Valtion erityisavustus kaksikielisen opetuksen kehittämiseen ja lisäämiseen 2019

Valtion erityisavustus kaksikielisen opetuksen kehittämiseen ja lisäämiseen 2019 HAKUTIEDOTE 1 (5) Valtion erityisavustus kaksikielisen opetuksen kehittämiseen ja lisäämiseen 2019 Avustuksen käyttötarkoitus Avustuksilla on tarkoitus tukea Suomen kielikoulutuspolitiikan mukaisesti suomalaisten

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2013

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2013 Koulutus Ainevalinnat Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat Tilastokeskuksen mukaan lähes kaikki keväällä lukion koko oppimäärän suorittaneet olivat opiskelleet

Lisätiedot

Avaussananat 3.11.2008. Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä. Osaamisen ja sivistyksen asialla

Avaussananat 3.11.2008. Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä. Osaamisen ja sivistyksen asialla Avaussananat 3.11.2008 Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla PERUSOPETUKSESSA TAPAHTUU Hallitusohjelma voimavaroja suunnataan erityisesti perusopetuksen

Lisätiedot

KIMMOKE-INDIKAATTORIT

KIMMOKE-INDIKAATTORIT KIMMOKE-INDIKAATTORIT Tilastoja kieltenopiskelusta peruskouluissa ja lukioissa Raportti 1 KIELTENOPETUKSEN MONIPUOLISTAMIS- JA KEHITTÄMISHANKE 1996 2000 Moniste 54/1998 OPETUSHALLITUS Opetushallitus Taitto

Lisätiedot

Hämeenlinna Kielitivoli. Vieraiden kielten opetuksen tukiverkko

Hämeenlinna Kielitivoli. Vieraiden kielten opetuksen tukiverkko Hämeenlinna Kielitivoli Vieraiden kielten opetuksen tukiverkko Taustalla Kuntaliitos 2009: viiden ympäröivän pienen kunnan liittyminen Hämeenlinnan kaupunkiin Liittyneillä kunnilla omat ops:t, toimintakulttuurit,

Lisätiedot

Kielitaito. Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot

Kielitaito. Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot 1 Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot 2 Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot A1-kieli A2-kieli B1-kieli B2-kieli B3-kieli Viimeistään perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkava, ensimmäinen vieras

Lisätiedot

liikkuvuus ja kielitaitotarpeet

liikkuvuus ja kielitaitotarpeet Korkeakoulujen kansainvälinen liikkuvuus ja kielitaitotarpeet Kv-kevätpäivät, Vaasa 10.5.2017 Riitta Pyykkö Sisältö Kielivarannon monipuolisuus ja kielitaitotarpeet -selvityshanke Kielivaranto: mikä siihen

Lisätiedot

Aloite kieltenopetuksen varhentamisesta/kokoomuksen valtuustoryhmä

Aloite kieltenopetuksen varhentamisesta/kokoomuksen valtuustoryhmä Valtuusto 47 22.05.2017 Suomenkielinen 4 05.02.2019 koulutusjaosto Aloite kieltenopetuksen varhentamisesta/kokoomuksen valtuustoryhmä 1698/12.00.01/2016 KV 130 Valtuusto 5.9.2016 Kokoomuksen valtuustoryhmä

Lisätiedot

12. Valinnaisuus perusopetuksessa

12. Valinnaisuus perusopetuksessa 12. Valinnaisuus perusopetuksessa Valinnaisten opintojen yhteisenä tehtävänä on syventää oppimista, laajentaa opintoja ja vahvistaa jatkoopintovalmiuksia. Valinnaiset opinnot tarjoavat oppilaille mahdollisuuden

Lisätiedot

Aasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan?

Aasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan? Aasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan? Paula Mattila, opetusneuvos (Anu Halvaria mukaillen) Opetushallitus Mitä tässä esityksessä: Miten tähän

Lisätiedot

Kaikki menevät Kiinaan! Yanzun tulevaisuus kansainvälisyyshankkeena. Opetushallitus opetusneuvos Paula Mattila 7.3.2012 Hgin yliopisto

Kaikki menevät Kiinaan! Yanzun tulevaisuus kansainvälisyyshankkeena. Opetushallitus opetusneuvos Paula Mattila 7.3.2012 Hgin yliopisto Kaikki menevät Kiinaan! Yanzun tulevaisuus kansainvälisyyshankkeena Opetushallitus opetusneuvos Paula Mattila 7.3.2012 Hgin yliopisto ENSIMMÄINEN OSA. Mitä kansainvälisyydestä sanotaan avainasiakirjoissa?

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2017

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2017 Koulutus 17 Ainevalinnat 17 Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 17 Tilastokeskuksen mukaan lähes kaikki keväällä 17 lukion koko oppimäärän suorittaneet

Lisätiedot

Miten nykyinen ja ennakoitava kielitaitovaranto vastaavat elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kielitaitotarpeita? Sauli Takala Seinäjoki, 6.10.

Miten nykyinen ja ennakoitava kielitaitovaranto vastaavat elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kielitaitotarpeita? Sauli Takala Seinäjoki, 6.10. Miten nykyinen ja ennakoitava kielitaitovaranto vastaavat elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kielitaitotarpeita? Sauli Takala Seinäjoki, 6.10.2010 Monipuolisen kielitaidon (monikielisyyden/ useakielisyyden)

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Lokakuu 216 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Lintulammen koulun valinnaiset aineet

Lintulammen koulun valinnaiset aineet Lintulammen koulun valinnaiset aineet 24.3.2016 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Jokaisen oppilaan opintoihin tulee perusopetuksen aikana sisältyä vähintään 9 vuosiviikkotuntia (vvt) valinnaisten aineiden

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Opetuslautakunta OTJ/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Opetuslautakunta OTJ/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 31 Opetuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Mari Holopaisen ym. aloitteesta vieraan kielen oppimisen varhaistamisesta HEL 2016-012068 T 00

Lisätiedot

Kielet näkyviin ja kuuluviin

Kielet näkyviin ja kuuluviin Kielet näkyviin ja kuuluviin lastentarhanopettajat, luokanopettajat, alaluokkien kieltenopettajat Pe 23.3.18 klo 9.00 12.30 Oulu, Kirkkotorin koulutuskeskus, Asemakatu 5 Sirpa Tenhu, Eija Ruohomäki OPH,

Lisätiedot

Suomen opinto-ohjaajat ry HALLITUKSEN ESITYS TOISEN KOTIMAISEN KIELEN KOKEILUSTA

Suomen opinto-ohjaajat ry HALLITUKSEN ESITYS TOISEN KOTIMAISEN KIELEN KOKEILUSTA Suomen opinto-ohjaajat ry LAUSUNTO Opetus- ja kulttuuriministeriö HALLITUKSEN ESITYS TOISEN KOTIMAISEN KIELEN KOKEILUSTA OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN lausuntopyyntö luonnoksesta Hallituksen esitys Eduskunnalle

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 184. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 184. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 06.06.2016 Sivu 1 / 1 759/2016 12.01.00.00 184 Valtuustoaloite alueellisesta kielikokeilusta Espoossa (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Ilpo Salonen, puh. 050 354 6840 Outi Saloranta-Eriksson,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Kotiinpäin Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2011

Kotiinpäin Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2011 Kotiinpäin Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2011 29.4.2011 Timo Lankinen pääjohtaja Opetushallitus Laadukas opetus (sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina

Lisätiedot

Teknillistieteellisen alan kieliopinnot

Teknillistieteellisen alan kieliopinnot Teknillistieteellisen alan kieliopinnot 30.8.2018 HANNA SNELLMAN / OPINTOASIAT KIELIKESKUS Kielikeskus Linginno KIELTEN OPETUSTA KAIKILLE AKATEEMISILLE YKSIKÖILLE suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat

Lisätiedot

Alueellinen yhteistyö kieltenopetuksen kehittämisessä

Alueellinen yhteistyö kieltenopetuksen kehittämisessä Kainuun KIELO-hanke Alueellinen yhteistyö kieltenopetuksen kehittämisessä Kainuun kuntien osallistuminen kehittämishankkeeseen näytti hyvin epätodennäköiseltä vielä kuukausi ennen hakuajan päättymistä

Lisätiedot

Opas 3. luokalle siirtyvälle

Opas 3. luokalle siirtyvälle Kuopion kaupunki, kasvun ja oppimisen palvelualue Opas 3. luokalle siirtyvälle Lukuvuosi 2014-2015 Valinnat 2. luokan kevätlukukaudella Oppilas valitsee 2. luokan kevätlukukauden alussa ensimmäisen vieraan

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2010

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2010 Koulutus Ainevalinnat Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat Tilastokeskuksen mukaan lähes kaikki keväällä lukion koko oppimäärän suorittaneet olivat opiskelleet

Lisätiedot

Kielenopiskelu vaatii pitkäjänteistä sitoutumista ja työntekoa. Toisaalta alakouluikäisten kielenoppimisen herkkyyskausi, rohkeus ja uteliaisuus

Kielenopiskelu vaatii pitkäjänteistä sitoutumista ja työntekoa. Toisaalta alakouluikäisten kielenoppimisen herkkyyskausi, rohkeus ja uteliaisuus Kielivalinta Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä. Mahdollisuus valita useita kieliä on kädenojennus,

Lisätiedot

Aloite kieltenopetuksen varhentamisesta/kokoomuksen valtuustoryhmä

Aloite kieltenopetuksen varhentamisesta/kokoomuksen valtuustoryhmä Valtuusto 30 25.03.2019 Aloite kieltenopetuksen varhentamisesta/kokoomuksen valtuustoryhmä 1698/12.00.01/2016 KV 130 Valtuusto 5.9.2016 Kokoomuksen valtuustoryhmä jätti aloitteen, jossa ehdotetaan, että:

Lisätiedot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot Hallintotieteellisen alan kieliopinnot 26.8.2015 Susanna Mäenpää Kielipalvelutkielten opetusta kaikille tiedekunnille Suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten ja vieraiden kielten opinnot

Lisätiedot

A2- kielivalinta. 1 Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämishanke Kielitivoli

A2- kielivalinta. 1 Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämishanke Kielitivoli A2- kielivalinta 1 Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämishanke Kielitivoli Hyvät KOLMASLUOKKALAISTEN vanhemmat Lapsellanne on nyt mahdollisuus valita toinenkin vieras kieli englannin lisäksi.

Lisätiedot

SUK Opetus- ja kulttuuriministeriö. no. / /

SUK Opetus- ja kulttuuriministeriö. no. / / Opetus- ja kulttuuriministeriö SUK L 0 7. 02. 2014 no. / / SUOMEN KIELTENOPETTAJIEN LIITTO SUKOL RY:N LAUSUNTO LUKIO KOULUTUKSEN YLEISIÄ VALTAKUNNALLISIA TAVOITTEITA JA TUNTIJAKOA VALMISTELEVAN TYÖRYHMÄN

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 105. Valtuusto Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 105. Valtuusto Sivu 1 / 1 Valtuusto 22.08.2016 Sivu 1 / 1 759/2016 12.01.00.00 Kaupunginhallitus 184 6.6.2016 105 Valtuustoaloite alueellisesta kielikokeilusta Espoossa Valmistelijat / lisätiedot: Ilpo Salonen, puh. 050 354 6840

Lisätiedot

Ajankohtaista lukiokoulutuksesta

Ajankohtaista lukiokoulutuksesta Ajankohtaista lukiokoulutuksesta Kuntamarkkinat 12. Kuntatalo 12.9.2018 Kyösti Värri Suomen Kuntaliitto Lukiokoulutuksessa tapahtumassa Lukion erityisen koulutustehtävän uudistus 1.8.2018 Menossa tuntijakokokeilu

Lisätiedot

Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki. Eeva-Riitta Pirhonen Opetusministeriö

Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki. Eeva-Riitta Pirhonen Opetusministeriö Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 29.4.2010 Helsinki Eeva-Riitta Pirhonen Opetusministeriö HE 109/2009 laiksi perusopetuslain muuttamisesta on edelleen eduskunnan käsiteltävänä voimaantulo?

Lisätiedot

Ensimmäisen vieraan kielen (A1-kieli) tuntijakomuutoksesta. Tiedote

Ensimmäisen vieraan kielen (A1-kieli) tuntijakomuutoksesta. Tiedote Ensimmäisen vieraan kielen (A1-kieli) tuntijakomuutoksesta Tiedote 15.4.2019 14.4.2019 1 Kaikki varhentavat 2020 Kielenopetus uudistuu kieliä pienestä pitäen Ulla Verkaman esityksen (Kalajoki 4.4.2019)

Lisätiedot

Rauman normaalikoulu Perusopetuksen opetussuunnitelman

Rauman normaalikoulu Perusopetuksen opetussuunnitelman 2016 Rauman normaalikoulu Perusopetuksen opetussuunnitelman Muutokset luku 1 2019 perusteiden 2014 mukainen opetussuunnitelma Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan dekaanin hyväksymä 16.6.2016

Lisätiedot

Kiina on POP! Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari

Kiina on POP! Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari Kiina on POP! Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari Hotel Arthur 9.5.2014 Vaskivuoren lukion rehtori Eira Kasper Hankekoordinaattori Veli-Matti Palomäki YANZU 言 祖 Kiinan kieltä lukioissa Kansainvälistymisen

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Kielten oppiminen Imatralla

Kielten oppiminen Imatralla Kielten oppiminen Imatralla Kieltenopetuksen kehitysryhmä Sanna Kapanen, kielten opettaja, Vuoksenniskan koulukeskus Marjatta Koskensalo, rehtori, Kosken koulukeskus Jaana Oravuo, luokanopettaja, Kosken

Lisätiedot

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia

Lisätiedot

POP Ajankohtaista yleissivistävässä koulutuksessa Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ritva Järvinen

POP Ajankohtaista yleissivistävässä koulutuksessa Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ritva Järvinen POP Ajankohtaista yleissivistävässä koulutuksessa 15.3.2010 Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ritva Järvinen Opetushallituksen koordinoimat POP ohjelman kehittämisalueet

Lisätiedot

yht yht muut: 183 Koepistejono ,5 *) 3 2 yht muut: 177 Koepistejono 4 3 ensikertalaiset: 57 muut: 62

yht yht muut: 183 Koepistejono ,5 *) 3 2 yht muut: 177 Koepistejono 4 3 ensikertalaiset: 57 muut: 62 Filosofian kandiohjelma (opetus suomeksi), humanististen tieteiden / valtiotieteiden kandidaatti ja filosofian/valtiotieteiden maisteri Yhteispistejono 12 11 143 12 10 Koepistejono 12 10 ensikertalaiset:

Lisätiedot

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset 3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan

Lisätiedot

Yläkoulujen lukkarityöpaja

Yläkoulujen lukkarityöpaja Yläkoulujen lukkarityöpaja 14.11.2017 Uuden opsin mukainen arviointikulttuuri Arviointisykli sama kaikille oppilaille, syksyllä kirjallinen väliarviointi ja lukuvuosiarviointi (sama pohja molemmissa).

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot