YLÖJÄRVEN ETELÄOSIEN TAAJAMA-ALUEEN TIEVERKKOSUUNNITELMA. Ylöjärven kaupunki. A-Insinöörit Suunnittelu Oy

Transkriptio

1 YLÖJÄRVEN ETELÄOSIEN TAAJAMA-ALUEEN TIEVERKKOSUUNNITELMA A-Insinöörit Suunnittelu Oy 2011

2 Ylöjärven eteläosien taajama-alueen tieverkkosuunnitelma 5 ALKUSANAT Ylöjärven edellinen tieverkkosuunnitelma on laadittu vuonna Jo tuolloin oli ennakoitavissa kunnan asukasmäärän ja maankäytön voimakas kasvu sekä useita kunnan alueita koskevia valtakunnallisia ja seudullisia pääväylähankkeita. Merkittävimmät 2000-luvulla toteutuneet hankkeet ovat Läntisen kehätien täydentäminen moottoritieksi (valtatie 3 Soppeenmäestä etelään) sekä Uusi-Kuruntie (kantatie 65). Myös nykytilanteessa Ylöjärvelle ja erityisesti sen eteläosan taajama-alueelle on suunniteltu merkittävää maankäytön kasvua. Väylähankkeista merkittävin on valtakunnallisestikin tärkeä valtatien 3 parantaminen välillä Ylöjärvi - Hämeenkyrö. Kaupungin kehityksen kannalta toinen erityisen tärkeä parannettava yhteys on Tampereen rantaväylä (kt 65). Tieverkkosuunnitelma on tehty A-Insinöörit Suunnittelu Oy:ssä syksyn 2010 ja alkuvuoden 2011 aikana Ylöjärven kaupungin toimeksiannosta. Suunnittelutyötä ovat ohjanneet kaavoitusinsinööri Seppo Reiskanen, suunnitteluinsinööri Pekka Virtaniemi ja projekti-insinööri Mirko Harjula Ylöjärven kaupungilta sekä liikennejärjestelmävastaava Erika Helin Pirkanmaan ELY-keskuksesta. A-Insinöörit Suunnittelu Oy:ssä Tampereella työstä ovat DI Juha Vehmaksen johdolla vastanneet pääsuunnittelija, DI Laura Jussila, nuorempi liikennesuunnittelija, tekn.yo Outi Harju, ins. Riitta Syvälä ja tekninen avustaja Satu Suuronen. Ylöjärvi, maaliskuussa 2011 TIIVISTELMÄ Tehtävänä oli laatia Ylöjärven eteläosan taajama-alueen tieverkkosuunnitelma ottaen huomioon samanaikaisesti meneillään oleva Kirkonseudun osayleiskaavan muutostyö sekä muut merkittävät maankäyttösuunnitelmat. Keskeinen tavoite oli selvittää tarkastelualueen pääväylien liikenteenvälityskapasiteetit nykytilanteessa ja vuoden 2030 tavoitetilanteessa sekä määrittää päätie- ja katuverkolla tarvittavat kehittämistoimenpiteet. Toimenpide-ehdotus koskee myös joukko- ja kevyen liikenteen pääreittejä. Tieverkkosuunnitelman lähtökohtana olivat Tampereen kaupunkiseudun rakenne- ja liikennejärjestelmäsuunnitelmissa esitetyt Ylöjärven maankäytön kehittämisajatukset, jotka on otettu huomioon myös Tampereen seudun liikennemalliin perustuvassa liikenne-ennusteissa. Rakennesuunnitelmassa on varauduttu koko Tampereen seudun yhteensä noin asukkaan väestönkasvuun vuoteen 2030 mennessä. Tästä Ylöjärven osuus on asukasta, josta noin puolet on kaavailtu sijoittuvan rautatien ja Viljakkalantien väliselle ns. Siltatien alueelle. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) laati suunnittelualueelle kaksi tarkennettua liikenne-ennustevaihtoehtoa, jotka pohjautuvat TTY:n TALLI-mallin uusimpaan perusennusteeseen vuodelle Perusennusteen lähtökohtana on Tampereen kaupunkiseudun rakennemallin mukainen maankäyttö ja liikennejärjestelmävaihtoehto. Ennusteiden lähtötietoja tarkennettiin lisäksi tilaajan tarkempiin maankäyttösuunnitelmiin perustuvien asukas- ja työpaikkamäärien mukaisesti. Keskeisenä lähtökohtana oli, että ennustetilanteessa 1 Kirkonseudun osayleiskaava-alueen asukaslukumäärä vuonna 2030 on yhteensä asukasta ja ennustevaihtoehdossa 2 yhteensä asukasta. Iltahuipputunnin liikennevirtalaskentojen ja TALLI-mallista kalibroitujen liikenne-ennusteiden avulla työssä tehtiin toimivuustarkastelut suunnittelualueen 22 tärkeimmässä liittymässä. Toimivuustarkastelujen tulosten ja tiedossa olevien tieyhteystarpeiden perusteella sekä tehtyjen suunnitelmien pohjalta ideoitiin ja määritettiin suunnittelualuetta koskevat toimenpide-ehdotukset ja tavoiteverkot. Liikenne-ennusteen 1 mukainen Tavoiteverkko 2030 määrittelee näkemyksen tie- ja katuverkon tavoitetilanteesta vuonna 2030 ja liikenneennusteen 2 mukainen Pitkän aikavälin tavoiteverkko tavoitetilanteen pidemmälle tulevaisuuteen. Liikenneverkkotarkastelut on tehty siten, että pitkän aikavälin tavoiteverkkotarkasteluun on sisällytetty valtatien 3 parantaminen rakentamalla uusi Metsäkylän pohjoispuolinen linjaus välille Soppeenmäki-Hämeenkyrö siihen liittyvineen tie- ja katuverkkomuutoksineen. Valtatien 3 kehittäminen Soppeenmäen ja Hämeenkyrön välillä olisi kuitenkin liikenteellisesti tavoitteellista jo verkkotarkastelun 1 aikataulussa. Erikseen on laadittu myös joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen pääreitistön tavoiteverkkokartat sekä järjestelyjen tieverkkotason rakennus kustannusarviot. Tieverkkosuunnitelman tavoiteverkkovaihtoehtojen vaikutuksia selvitettiin mm. liikenteen turvallisuuden ja toimivuuden sekä eri kulkumuotojen ja käyttäjäryhmien näkökulmista. Esitetyillä liikenneverkon kehittämistoimenpiteillä sekä auto-, joukko- että kevyen liikenteen oloja voidaan kehittää entistä toimivammaksi ja turvallisemmaksi, vaikka liikennemäärät vuoden 2030 ennustetilanteeseen mennessä kasvavat huomattavasti. Pitkän aikavälin tavoiteverkolla esitetty valtatien 3 uusi kaksiajoratainen linjaus Soppeenmäestä Hämeenkyröön antaa huomattavia mahdollisuuksia keskittää liikennettä tehokkaasti valtatielle ja rauhoittaa alempaa tie- ja katuverkkoa, mm. vanhaa valtatietä 3. Päätieverkon kehittäminen antaa mahdollisuuksia parantaa Ylöjärven katuverkon olosuhteita erityisesti jalankulkijan ja pyöräilijän näkökulmasta sekä joukkoliikenteen käyttäjän kannalta. Keskeisen tärkeä tekijä etenkin työmatkaliikenteen palvelutason ja Tampereen suunnan autoliikenteen kasvupaineen hillitsemisessä on tavoiteverkolla 2030 esitetyllä lähijunaliikenteellä, jolle on suunniteltu Ylöjärvelle kolme keskeisesti tulevaan maankäyttöön sijoittuvaa asemapaikka: Mäkkylä, keskusta ja Siltatien alue. Esitetyn tavoitetieverkon 2030 toteuttamisen investointitarve on noin 42 milj. euroa. Suurimpina investointeina ovat uutta maankäyttöä palvelevan katuverkon rakentaminen Uuden-Kuruntien molemmin puolin sekä uusi katuyhteys Asuntila-Siivikkala-Mettistö.

3 20 Ylöjärven eteläosien taajama-alueen tieverkkosuunnitelma 4 TOIMIVUUSTARKASTELUT LIIKENNE-ENNUSTEILLA 1 JA Lähtökohdat Ylöjärven eteläosan taajamaa-alueen liittymien toimivuutta tutkittiin kahdessa eri ennustetilanteessa. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) laati suunnittelualueelle kaksi liikenneennustevaihtoehtoa, joiden pohjana käytettiin Tampereen seudun liikennemallista (TALLI-malli) saatavaa uusinta perusennustetta vuodelle Perusennusteen lähtökohtana on Tampereen kaupunkiseudun rakennemallin mukainen maankäyttö ja liikennejärjestelmävaihtoehto. Ennusteiden lähtötietoja tarkennettiin lisäksi tilaajan toimittamien tarkempien maankäyttösuunnitelmiin perustuvien asukas- ja työpaikkamäärien perusteella. Ennusteiden tärkeimpänä lähtökohtana oli että, ennustevaihtoehdossa 1 Kirkonseudun osayleiskaava-alueen asukaslukumäärä on vuonna 2030 yhteensä asukasta ja ennustevaihtoehdossa 2 yhteensä asukasta. Lisäksi ennuste-vaihtoehdossa 2 on liikennemallin tieverkolla otettu huomioon valtatielle 3 esitetty uusi linjaus ja sen tuomat muutokset tie- ja katuverkkoon Elovainion kohdalla. Liikennemallin mukaisia liikennevirtatietoja lisäksi osin kalibroitiin ja muokattiin asiantuntija-arviona ennen toimivuustarkastelujen tekemistä. Näin pystyttiin pienentämään epätarkkuuksia, joita mallin mukaisiin ennusteisiin oli jäänyt liikennelaskentojen ym. liikennetietojen mukaisen kalibroinnin jälkeenkin. Kuitenkin on aina muistettava, että sekä liikennemalleihin että liikenneennusteisiin kuluu luontaisesti enemmän tai vähemmän oletuksia ja epätarkkuutta. Taulukossa 3 on esitetty liikenneennustekohtaisesti TALLI-malliin syötetyt asukas- ja työpaikkamääriä koskevat lähtötiedot. Kuvassa 23 on esitetty TALLI-mallin mukainen osa-aluejako. Taulukon 3 aluenumerot vastaavat kuvan 23 osa-aluenumerointia. Taulukko 3. TALLI-malliin syötetyt asukas- ja työpaikkamääriä koskevat lähtötiedot osa-alueittain. Ennustevaihtoehto 1 Ennustevaihtoehto 2 Ennustevaihtoehdot 1 ja 2 Pidemmän aikatähtäimen ennustetilanteiden Alue Nro Nimi asukkaita 2009 asukkaita 2030 asukasmäärä työpaikkoja 2006 työpaikkamäärät 600 Vuorentausta Soppeenmäki Soppeenmäen teollisuusalue Kolsoppi Metsäkylä Mäkkylänrinne Elovainiontie Elotie Ylöjärven kirkonseutu Haavisto Ylöjärven keskusta Siltatie Veittijärvi Asuntila Mäkkylä Vihattula Siivikkala Leppästentie Vasama Valkeekivi Vahanta Ahdepää Takamaa Mutala Kuva 23. Ylöjärven osa-aluejako TALLI 2010 liikennemallissa.

4 30 Ylöjärven eteläosien taajama-alueen tieverkkosuunnitelma 5 Ehdotus tavoitetieverkoista 5.1 Autoliikenne Tavoitetieverkko 2030 Autoliikenteen tavoitetieverkkoa tarkasteltiin vuoden 2030 tilanteessa sekä pitkän aikavälin tilanteessa. Tavoiteverkko vuonna 2030 perustuu liikenne-ennusteen 1 pohjalta tehtyjen toimivuustarkastelujen tuloksiin sekä näkemyksiin vuoteen 2030 rakennettavista uusista tieyhteyksistä ja liittymistä. Siltatien alueen katuverkon pohjoispuolinen kokoojakadun on ajateltu olevan ajankohtainen vasta vuoden 2030 jälkeen maankäytön toteuttamisen edetessä alueelle. Toisaalta valtatien 3 parantamista Ylöjärven kohdalla tavoitellaan myös nopeammalla aikataululla kuin hankkeen ajoitusta on tässä selvityksessä käsitelty. Tavoiteverkossa 2030 uusia tieyhteyksiä on esitetty Metsäkylän, Kolsopin, Siltatien, Vaasantien varren, Mettistön ja Mäkkylän alueille. Kolsopin uudet tieyhteydet palvelevat laajentuvaa maankäyttöä sekä yhteyksiä lähijunaliikenteen asemalle. Siltatien rakentaminen Uusi-Kuruntien ja Kuruntien välille palvelee Siltatien uutta asuinaluetta ja muuta kehittyvää maankäyttöä. Uudet kokoojatiet Asuintilasta Siivikkalaan ja Mäkkylään tukevat palvelevat niinikään laajenevaa maankäyttöä ja joukkoliikenteen kehittämistä, ml. yhteys Mäkkylän raideliikenteen asemalle. Siivikkalan asuinalueen autoliikenteen reitistö täydentyy alueen pohjoisreunan kokoojakadulla. Tampereelle johtavan Vaasantien (kantatien 65) parantaminen keskittyy Ilmarinjärventien ja Soppeenmäen valo-ohjattujen liittymien kriittisten tulosuuntien kapasiteetin lisäämiseen sekä uuden valoliittymän rakentamiseen Mäkkylän kohdalle. Suunnittelualueen liittymien palvelutasoa tarkasteltiin liikenne-ennusteen 1 mukaisilla liikennemäärillä. Toimivuustarkasteluiden perusteella useat liittymät on parannettava joko kiertoliittymiksi tai valo-ohjatuiksi liittymiksi. Kuvassa 51 on esitetty tarkemmin uusien teiden linjaukset ja parannettavien liittymien sijainnit. Kuva 51. Tavoiteverkko 2030.

5 Ylöjärven eteläosien taajama-alueen tieverkkosuunnitelma 31 Pitkän aikavälin tavoitetieverkko Pitkän aikavälin tavoitetieverkossa merkittävin liikennejärjestelmään vaikuttava muutos on valtatien 3 uusi linjaus Soppeenmäestä Elovainion ja Metsäkylän pohjoispuolitse kohti Hämeenkyröä. Soppeenmäen ja ns. Siltatien alueen välillä nykyisestä kantatien 65 ajoradasta tulee valtatien toinen ajorata. Valtatien ja kantatien risteämiskohtaan rakennetaan eritasoliittymä ja valtatiellä 3 kaikki nykyiset tasoliittymät korvataan silloilla ja rinnakkaiskaduilla. Liikenne valtatielle ohjataan uuden eritasoliittymän sekä Vaasantien (vanhan parannetun valtatien 3) ja kantatien 65 eritasoliittymän kautta. Siltatien asuinalueen laajeneminen pohjoiseen tarvitsee uuden lenkkimäisen kokoojakadun, joka kerää uudisalueen liikenteen ja toimii yhteytenä kantatielle eritasojärjestelyjen kautta. Uusi kokoojakatu on myös tärkeä linja-autoliikenteen reitti. Tavoitetieverkko pitkälle aikavälille on esitetty kuvassa 52. Kuva 52. Pitkän aikavälin tavoiteverkko.

6 32 Ylöjärven eteläosien taajama-alueen tieverkkosuunnitelma 5.2 Kevyt liikenne Suunnittelualueen kevyen liikenteen yhteyksiä parannetaan ja täydennetään huomattavasti vuoteen 2030 mennessä. Seudulliset pääreitit yhdistävät Ylöjärven keskustan seudun muihin keskuksiin: Tampereelle, Nokialle/Pirkkalaan, Kuruun, Viljakkalaan, Hämeenkyröön sekä suunnittelualueen sisällä Siivikkalaan. Muut pääreitit tarjoavat runkoyhteydet suunnittelualueen sisällä ja mm. asutusalueilta seudullisille pääreiteille. Kevyen liikenteen reitistöä täydennetään maankäytön kehittämisen mukana. Lähijunaliikenteen asemille Mäkkylässä, keskustassa ja Siltatien alueella tarjotaan sujuvat ja suorat yhteydet. Lisäksi uusia yhteyksiä rakennetaan kasvavan asutuksen tarpeisiin. Uusien asuinalueiden kevyen liikenteen verkko kytketään nykyiseen pääreitistöön. Valtateiden ja radan risteyksiin tarvitaan uusia yli- tai alikulkuja, jolloin kevyen liikenteen reitit ovat turvallisia ja johtavat kohteeseen ilman merkittäviä kiertomatkoja sekä moottoriliikenne toimii sujuvammin. Liikenteen pääreittien tavoiteverkko vuonna 2030 suunnittelualueella on esitetty kuvassa 53. Kuva 53. Kevyen liikenteen pääreittien tavoiteverkko 2030.

7 Ylöjärven eteläosien taajama-alueen tieverkkosuunnitelma Joukkoliikenne Suunnittelualueen joukkoliikennetarjonta on vuoden 2030 tavoiteverkolla erittäin merkittävästi kehittynyt nykyisestä erityisesti lähijunaliikenteen ansiosta. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa 2030 esitetyt asemapaikat Mäkkylässä, kuntakeskustassa ja Siltatien alueella sijoittuvat hyvin nykyiseen maankäyttöön ja varsinkin suunniteltuun maankäyttöön nähden. Bussiliikenteen laatukäytävät palvelevat tärkeimmissä kohdesuunnissa sekä seudullisia että paikallisia liikkumistarpeita, mm. nopeita työmatkayhteyksiä. Laatukäytäviä kehitetään joukkoliikenteen kaikinpuolista sujuvuutta erityisen tehokkaasti tukien, koskien matka-aikoja, vuoroväliä, kävely- ja liityntäyhteyksiä sekä pysäkkien esteettömyyttä, mitoitusta, varustetasoa, valaistusta ym. laatutasoa. Laatukäytävillä kiinnitetään huomiota myös kaluston laatutasoon ja matkustusmukavuuteen mm. suosimalla matalalattiakaluston käyttämistä. Ylöjärvellä vilkkain laatukäytävä johtaa Tampereelle, mutta myös Kurun ja Hämeenkyrön suuntiin sekä uusi yhteys keskustasta Lähdevainiontietä Siltatien lähiliikenteen juna-asemalle heti kun katuverkon ja maankäytön kehittäminen sen mahdollistavat. Suunnittelualueella pikavuorolinjat toimivat nykytilanteen mukaisilla reiteillä Tampereen ja Pohjanmaan välillä. Bussiliikenteen muut pääreitit täydentävät laatukäytäväreittejä. Lähiliikenteen pääreittien linjaukset tukeutuvat jo olemassa olevan maankäytön palvelemiseen nykytilanteessa. Uusille asutusalueille Siltatielle ja Asuintilaan tarjotaan uudet yhteydet. Myös lähiliikenteen palvelutasoa parannetaan. Asuinalueiden sisäisten pääreittien lisäksi erityisen tärkeä on Tampereen kehätietä etelään Nokialle, Pirkkalan ja edelleen itään Kangasalle johtava reitti, jonka merkitys tullee kasvamaan niin, että sitä voidaan kehittää laatukäytävänä. Reitti palvelee myös Kolmenkulman kasvavaa yritystoiminnan aluetta. Kuvassa 54 on esitetty joukkoliikenteen tavoiteverkko vuonna Kuva 54. Joukkoliikenteen tavoiteverkko 2030.

8 34 Ylöjärven eteläosien taajama-alueen tieverkkosuunnitelma 6. Vaikutukset - Joukkoliikenne Kevyt liikenne 6.2 Liikenneturvallisuus 6.1 Liikennemäärät ja toimivuus Autoliikenne Alueen kasvava asutus ja muu maankäyttö sekä ennustettu liikenteen yleinen kasvu lisäävät liikennemääriä, mutta autoliikenteen palvelutaso vuonna 2030 pysyy pääosin tyydyttävänä ja joltain kohdin jopa paranee liikenneinvestointien vaikutuksesta. Investointitarpeet kohdistuvat sekä uusiin väyliin että liittymiin sekä olemassa olevien parantamiseen.. Pitkän aikavälin tavoiteverkon toteuduttua autoliikenteen palvelutaso etenkin valtatiellä ja kantatiellä paranee huomattavasti. Valtatien 3 uusi linjaus, keskikaiteelliseksi 2+2 kaistaiseksi tieksi rakentaminen ja matka-aikojen huomattava lyheneminen antavat mahdollisuuden liikennemäärien huomattavalle kasvulle. Vaasantien liikenne rauhoittuu paremmin maankäyttöä palvelevaksi. Elovainion alueelta yhteydet valtatielle eivät ole yhtä sujuvia kuin nykyään, vaan kauppa-alueen liikenne joutuu pitempään käyttämään katuverkkoa. Ylöjärven keskustassa liikennemalli ennustaa Kuruntielle merkittävää autoliikenteen vähentymistä, sillä malli siirtää liikennettä voimakkaasti päätieverkolle: Ennusteen toteutumisen edellytyksenä ovat investoinnit etenkin päätieverkon sujuvuuteen ja myös alemman verkon liikenteen rauhoittamiseen. Hierarkkinen katuverkko tukee väylien toiminnallista luokitusta johtaen tonttikaduilta lähtöisin olevan autoliikenteen mahdollisimman sujuvasti ja maankäyttöä vähän häiriten kokoojakatuverkkoon ja edelleen pääkaduille ja -teille. Taulukossa 4 on kirjattu suunnittelualueen pääteiden ja katujen liikennemäärät nykytilanteessa, vuonna 2030 liikenne-ennusteen 1 mukaisilla liikennemäärillä ja pitkän aikavälin ennustetilanteessa (liikenne-ennuste 2). Autoliikenteen palvelutasoa on arvioitu väylän kapasiteetin ja väylällä sijaitsevien liittymien palvelutasoluokan mukaan seuraavalla asteikolla: - erittäin hyvä - välttävä - hyvä - huono - tyydyttävä - erittäin huono Joukkoliikenteen tarjonta ja palvelutaso Tampereen suuntaan paranevat ratkaisevasti lähijunaliikenteen ansiosta. Ylöjärven kolme asemapaikka sijoittuvat hyvin nykyiseen ja suunniteltuun maankäyttöön nähden. Linjaautoliikenteen tarjonta ja käytettävyys paranevat Metsäkylässä, Kuruntiellä ja Vuorentaustassa sekä Siivikkalassa laatukäytävän parannuksien myötä. Lisäksi uudet pääreitit palvelevat tulevaa asutusta. Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen yhteyksien laadun ja kattavuuden parantaminen lisää niiden käyttöä, jolloin merkittävä osa liikenteen kasvupaineesta siirtyy yksityisautoilusta joukkoliikenteeseen ja omin voimin liikkumiseen. Parhaimmillaan autoliikenne vähenee ja sujuvoituu. Kevyen liikenteen väyläverkosto rakentuu kattavammaksi vuoteen 2030 mennessä, jolloin kaikilta asuinalueilta on hyvät yhteydet pääreiteille. Yhteyksien hyödyntäminen helpottuu, kun pääreitit johtavat sujuvasti ja selkeästi kaikkiin tärkeimpiin kohteisiin: asuinalueiden ja joukkoliikenteen pysäkkien ja asemien lisäksi koulut, kirjasto, liikuntatilat, uimarannat ym. virkistyskohteet, päivittäistavarakaupat ym. palvelut ja työpaikat. Käyttäjämääriltään vilkkaimmat ja parasta laatutasoa edustavat seudulliset pääreitit johtavat alueen ulkopuolisiin kohteisiin. mutta muodostavat myös alueen sisäisen runkoreitistön. Väylästön yksityiskohtien kehittämisessä erityisen merkittäviä vaikutuksia saadaan parantamalla onnettomuusriskiltään pahimpia autoliikenteen risteämiskohtia ja muutoinkin reittien palvelutasoltaan heikoimpia kohtia. Taulukko 4. Pääteiden ja katujen autoliikenteen liikennemäärien ja palvelutason ennustettu kehitys. Suunnittelualueen tavoiteverkolla 2030 liikenneturvallisuus paranee erityisesti liikennemuotojen selkeän erottelun eli lähinnä uusien sujuvien kevyen liikenteen väylien ja alikulkujen vaikutuksesta. Autojen liikenneturvallisuuden paraneminen liittyy erityisesti liittymäjärjestelyihin, mm. riskiliittymien muuttamiseen kiertoliittymiksi. Pitkän aikavälin tavoiteverkolla turvallisuus paranee erityisesti valtatiellä 3, sillä sen uudella linjauksella on vain eritasoliittymiä. Tien muuttaminen keskikaiteelliseksi vähentää kohtaamisonnettomuuksien määrää ja parantaa täten liikenneturvallisuutta. Autoliikenteen keskittäminen päätieverkolle antaa mahdollisuuden parantaa alemman verkon turvallisuutta erityisesti kevyen liikenteen kulkijoiden näkökulmasta. Toisaalta päätieverkon erinomainen kapasiteetti helposti lisää autoliikenteen kokonaismäärää.

9 Ylöjärven eteläosien taajama-alueen tieverkkosuunnitelma Ympäristö Valtatien ja kantatien sekä radan estevaikutus on huomattava, mutta haittoja on pyritty oleellisesti vähentämään sijoittamalla etenkin jalankulkua ja pyöräilyä palvelevat yli- ja alikulut verkollisesti ja tärkeimpien matkakohteiden nähden sopiviin paikkoihin ja riittävän tihein välein toisiinsa nähden. Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen suosiminen ovat edellytyksiä kestävälle kehitykselle ja ilmaston muutoksen vastaiselle toiminnalle. Uusi maankäyttö, tie- ja katuverkon kehittäminen sekä raideliikenteen asemapaikat sijoittuvat niin, että ne eivät uhkaa arvokkaita kulttuuriympäristöjä ja maisema- Yksityiskohtaisessa suunnittelussa on tärkeää sovittaa tieyhteydet maisemaan ja ympäristöön niin, että luontoarvot ja virkistysalueet sekä mm. melun leviäminen otetaan huomioon ja haitat voidaan minimoida. alueita. Hyvin ympäristöön ja maankäyttöön sijoitettu liikenneverkko antaa keskeisiä mahdollisuuksia rakennetun ympäristön ja maiseman kehittämiseen. 6.4 Maankäyttö Uudet tie-, katuja ratayhteydet yhdistävät alueita ja parantavat liikkumismahdollisuuksia myös alueen sisällä. Erityisesti lähijunaverkko yhdistää Ylöjärven tiiviisti alueen keskuskaupunkiin Tampereeseen ja muihin naapurikuntiin ollen merkittävä tekijä myös maankäytön kehittämistä ajatellen. Taajaman sisällä uudet kadut ja kevyen liikenteen väylät tukevat kehittyvää maankäyttöä ja ovat myös sen edellytys. Kokonaisuutena esitetty liikenteen tavoiteverkko antaa osaltaan hyvän perusrakenteen toimivalle ja tehokkaalle yhdyskuntarakenteelle. 6.5 Rakennuskustannukset Vuoden 2030 tavoiteverkon toteuttamiselle laskettiin metrihintoihin perustuva verkkotason toteutuskustannusarvio (MAKU-indeksi 1/2011 on 124,7 (2005=100). Kustannusarvio on esitetty taulukossa 5 alueittain (kuva 49). Valtatielle 3 (Vaasantie, alue 1) on esitetty liittymien parantamista ja alikulkuja 1,2 M arvosta. Kantatiellä 65 (Uusi-Kuruntie, alue 2) on suunniteltu huomattavasti uutta maankäyttöä tien molemmin puolin: Tarvittavien auto- ja kevyen liikenteen siltojen kustannusarvio on 2,1 M. Yhdysteiden 2773 (Viljakkalantie) ja 2774 (Kuruntie) turvallisuuden ja toimivuuden kehittämisen on ehdotettu kolmea uutta kiertoliittymää ja yhtä alikulkua: 1,2 M (alue 3). Lisäksi muualla Kirkonseudulla (alue 4), ml. uusi Siltatien alue, on esitetty mittavasti uusia väyläjärjestelyjä: katuja, kevyen liikenteen väyliä ja kaksi kiertoliittymää. Toteutuskustannusarvio on 7,6 M. Vaasantien ja radan välissä Elovainion- Metsäkylän alueella (alue 5) on myös laajalla alueella katujärjestelyjä: Kustannusarvio 13,0 M. Soppeenmäessä (alue 6) uusien auto- ja kevyen liikenteen yhteystarpeiden toteutuskustannusarvio on 2,1 M. Siivikkalan alueella (ml. Mäkkylä ja Asuntila, alue 7) varaudutaan mittavaan uuteen maanäyttöön ja mm. joukkoliikenteelle tärkeän Asuntila-Siivikkala tieyhteyden rakentamiseen. Alueen liikenneverkon investointitarpeeksi on arvioitu 12,1 M. Erillään muusta liikenneverkosta on arvioitu rataliikennettä koskevan infran toteutuskustannukset: Lähijunaliikenteen kolmen asemapaikan kustannusarvio on 1,2 M ja lisäksi tarvittavien siltojen 1,5 M. 6.6 Yhteenveto Liikenneverkon kehittämisen vaikutukset eri näkökulmista on kerätty taulukkoon 6. Taulukossa vaikutuksien merkitystasoa on arvioituseuraavalla asteikolla: (++) suuria etuja (+) etuja (0) neutraali/ristiriitainen (-) haittoja (--) suuria haittoja Nykyinen liikenneverkko palvelee alueen maankäyttöä ja pitkämatkakaistakin liikennettä vielä pääosin tyydyttävästi, mutta ruuhka-aikaan jo osin vain välttävästi. Ennustettu liikenteen yleinen kasvu sekä seudun ja tarkastelualueen maankäyttösuunnitelmat edellyttävät mittavia investointeja liikenneverkon kehittämiseen. Vuonna 2030 esitetty tavoitetieverkko palvelee pääosin tyydyttävästi. Ongelmallisin tilanne on silloin maankäytön keskellä kulkeva ja ruuhkatuvin tasoliittymin varustettu valtatie 3 Soppeenmäestä Hämeenkyröön. Pitkän aikavälin tavoiteverkolla valtatie 3 on edellä mainitulla ongelmajaksolla toteutettu uuteen maastokäytävään ja vasta silloin jäsennellyn liikenneverkon hyödyt saadaan kattavammin hyödynnettyä. Valtatien kapasiteetin valtava kasvu ja tien ruuhkattomuus voivat helposti johtaa myös epätoivottavaan henkilöautoilun kasvuun, mihin liikenneverkollisin keinoin paras vastaus on jo ennakoivasti mahdollisimman hyvä palvelutaso niin lähijunaliikenteessä, bussiliikenteessä kuin jalankulussa ja pyöräilyssä.