Yleiskatsaus ja muutokset vuoteen 2014 verrattuna

Transkriptio

1 Festivaalibarometri : Yleiskatsaus ja muutokset vuoteen verrattuna KINNUNEN, M., LUONILA, M., & KOIVISTO J. (2017). SIBELIUS-AKATEMIAN SELVITYKSIÄ JA RAPORTTEJA 19

2 Festivaalibarometri : Yleiskatsaus ja muutokset vuoteen verrattuna Maarit Kinnunen Mervi Luonila Juha Koivisto SIBELIUS-AKATEMIAN SELVITYKSIÄ JA RAPORTTEJA 19 ISSN ISBN Kannen kuva: Terhi Hytönen / Ilosaarirock 2017

3 Lukijalle Syksyllä toteutettiin ensimmäisen kerran eri yliopistojen ja festivaalikentän toimijoiden välisenä yhteistyönä festivaalibarometri suurten suomalaisten rytmimusiikkifestivaalien yleisön keskuudessa. Toistettavan tutkimuksen tarkoituksena on ollut koota tietoa suomalaisista rytmimusiikkifestivaalien kävijöistä ja seurata kävijöiden musiikki- ja festivaalimieltymysten muuttumista vuosien kuluessa. Näin ollen tutkimuksen tavoitteena on muodostaa kyselyaineiston pohjalta käsitys festivaalien asiakaskunnasta. Käsillä oleva tutkimusraportti Festivaalibarometri : Yleiskatsaus ja muutokset vuoteen verrattuna esittää syksyllä toistetun barometrikyselyn tuloksia ja tarkastelee kahden vuoden aikana tapahtuneita muutoksia. Raportti on osa laajempaa tutkimuskokonaisuutta, jossa kiinnostuksen kohteena ovat festivaaliyleisöjen lisäksi myös tapahtumien tuotannolliset tekijät. Laajempaan tutkimuskokonaisuuteen liittyviä aikaisempia tuloksia on julkaistu esimerkiksi JOHDE 2 -hankkeen julkaisussa Rock, Ra(u)ha ja Rakkaus. Festivaalibarometri ja katsaus tapahtumien muuttuvaan toimintaympäristöön (Kinnunen ym. 2015) ja Toimialabarometri 2015: Festivaalijärjestäjien näkemyksiä nykytilasta ja tulevaisuudesta -julkaisussa (Kinnunen, Luonila & Koivisto 2017). Lisäksi tietoa on levitetty kentän toimijoille esitelmöimällä Seinäjoella järjestettävillä MARS -festivaaleilla vuodesta 2015 alkaen. Kansainvälisesti tätä tutkimusta on käsitelty myös kirjoittajien laatimissa tutkimuspapereissa (Kinnunen & Luonila, 2017a; Kinnunen & Luonila, 2017b), jotka esitettiin The 24th Nordic Academy of Management Conference -konferenssissa Norjan Bodøssä Tämän tutkimusraportin vastaavana ja toimintaa koordinoivana tahona on toiminut Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Seinäjoen yksikkö tiiviissä yhteistyössä Lapin yliopiston Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin ja Sibelius-Akatemian Taidejohtamisen ja yrittäjyyden pääaineen kanssa. Muita yhteistyökumppaneita eri tutkimuksissa ovat olleet festivaalien edunvalvontajärjestö Finland Festivals (FF), Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö sekä tutkimukseen osallistuneet festivaalit. Kirjoittajat: Maarit Kinnunen FM, restonomi (AMK), YTM, aloitti elämysten tutkimisen Lahden AMK:ssa käsitellen opinnäytetyössään geokätköilyn tuottamia elämyksiä. Hän jatkoi matkailututkimuksen opintoja Lapin yliopistossa ja teki pro gradu -tutkimuksensa festivaalikävijöiden elämyksistä. Tällä hetkellä Kinnunen jatkaa festivaalikävijöiden elämysten tutkimusta valmisteilla olevassa väitöskirjassaan. Mervi Luonila (MuT) toimii vierailevana tutkijatohtorina Taideyliopiston Sibelius-Akatemian taidejohtamisen ja yrittäjyyden pääaineessa. Luonila väitteli ensimmäisenä Suomessa taidehallinnon pääaineesta marraskuussa ja tekee post doc -tutkimusta taiteen tuottamisen sidosryhmäkumppanuuksista. Luonila on työskennellyt eri taidelaitoksissa ja toiminut aiemmin projektitutkijana ja projektipäällikkönä luovan talouden kehittämis- ja koulutushankkeissa mm. Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikössä ja yhdistyssektorilla. Hallintotieteiden kandidaatti Juha Koivisto on toiminut suunnittelijana Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Johde- ja Johde2-hankkeissa. Koivistolla on yli 20 vuoden kokemus klubi-, konsertti- ja festivaalijärjestäjänä, ja lisäksi hän on ollut monissa luottamustoimissa musiikkialan järjestöissä, esimerkiksi Finland Festivalsin ja Rytmi-instituutin hallituksissa.

4 Sisällysluettelo Aluksi... 1 Kyselyn toteuttaminen ja vastaajaprofiilit... 2 Vuoden vastaajat... 2 Vastaajien suhde musiikkiin asiakastiedon syventäminen... 5 Vastaajien suhde musiikkiin... 5 Festivaaliosallistuminen ja tuotannollisten tekijöiden merkitys... 7 Festivaalikäynnit... 7 Vastaajien näkemys festivaalien tasosta Suomessa... 8 Festivaaliosallistumisiin vaikuttavat tekijät hinnat ja festivaalielämyksen muodostuminen Tapahtumauskollisuus Yhteenveto Lähteet... 18

5 Festivaalibarometri Yleiskatsaus ja muutokset vuoteen verrattuna Maarit Kinnunen, Mervi Luonila ja Juha Koivisto Aluksi Suomessa järjestetään satoja taide- ja kulttuurifestivaaleja. Ne edustavat kattavasti eri taiteen aloja rytmimusiikista, tanssista, lasten kulttuurista, sirkuksesta ja performanssitaiteesta sekä elokuvasta klassiseen musiikkiin ja oopperaan. Festivaalien lukumäärän arvioidaan olevan noin 500 ja 800 välillä (Kinnunen & Haahti, 2015) ja niitä tuottavat yhdistykset, julkisen sektorin toimijat ja yritykset pienistä harrastepohjaisista yhteisöistä ammattilaisorganisaatioihin (Herranen & Karttunen, ). Suomalaiset ovat lisäksi aktiivisia festivaalikävijöitä. Suomalaisten festivaalien kattojärjestö Finland Festivals ry (FF) raportoi jäsenfestivaaliensa lipunmyynnin olleen kesällä lähes myytyä lippua, kun järjestön jäsenfestivaalien kokonaiskäyntimäärä oli lähivuosien tapaan yli 2 miljoonaa (Finland Festivals, 2017). Suomalainen festivaalikenttä on siis runsas ja moni-ilmeinen. Festivaalit ovatkin Suomessa keskeinen ja vakiintunut taide- ja kulttuurituotannon, -tarjonnan ja osallistumisen muoto. (ks. esim. Herranen & Karttunen, ; Kangas & Pirnes, 2015; Kinnunen, Luonila, Koivisto, 2017; Luonila.) Edellä mainittu Finland Festivalsin tilastointi kattaa kuitenkin vain osan festivaalikentästä. Esimerkiksi Suomen suurimmista rytmimusiikkifestivaaleista FFn jäseninä olivat vuonna Ruisrock, Ilosaarirock, Tuska ja Pori Jazz (Finland Festivals, 2017). Sen sijaan uutisointien mukaan loppuunmyydyt Flow ( myytyä lippua), Provinssi (71 000) tai Weekend (70 000) 1 festivaalit eivät lukeudu FF:n jäsenfestivaaleihin ja eivät siten kuulu tilastoitavien tapahtumien joukkoon. Tilanne kuvaa haasteetta festivaalikenttää koskevan kokonaiskuvan muodostamisesta: tutkimustieto on pirstaleista, sitä kerätään eri menetelmin, festivaali ja tapahtuma -käsitteiden poiketessa usein toisistaan (Herranen & Karttunen, ). Esimerkiksi festivaaliyleisöä koskevaa tiedonkeruuta tehdään itse festivaalien toimesta, mutta myös ylläkuvatusti FF:n toimesta jäsenfestivaaleiltaan, Tilastokeskuksen tarkastellessa festivaaleja osana laajempaa vapaa-aikatutkimusta (SVT, 2017a) ja kulttuuritilastoja (Tilastokeskus, ; SVT, 2017b). Systemaattisen tiedon keruun tarve on siis ilmeinen. Osana laajempaa tutkimuskokonaisuutta, tämän tutkimuksen tarkoituksena on vastata tähän tarpeeseen keskittymällä suuriin suomalaisiin rytmimusiikkifestivaaleihin. Tutkimuksessa festivaalilla tarkoitetaan suurta suomalaista vuosittain järjestettävää rytmimusiikkifestivaalia, jonka asiakaskuntaa voidaan pitää valtakunnallisena ja jonka sisällöissä kansainvälisen ohjelmiston rooli on merkittävä. Festivaali on pääsymaksullinen ja se järjestetään valtaosin ulkoilmaan sijoittuvalla yhtenäisellä tapahtuma-alueella. Syksyllä toteutettiin ensimmäisen kerran eri yliopistojen ja festivaalikentän toimijoiden välisenä yhteistyönä festivaalibarometri suurten suomalaisten rytmimusiikkifestivaalien yleisön keskuudessa. Toistettavan tutkimuksen tarkoituksena on ollut koota tietoa suomalaisista rytmimusiikkifestivaalien kävijöistä ja seurata kävijöiden musiikki- ja festivaalimieltymysten muuttumista vuosien kuluessa. Näin olleen tutkimuksen tavoitteena on muodostaa kyselyaineiston pohjalta käsitys festivaalien asiakaskunnasta. Nyt käsillä oleva tutkimus perustuu Festivaalibarometri -kyselyyn. 1 (Helsingin Uutiset, ; Pohjalainen, ; Ylex, ) 1

6 Festivaalibarometrin tulokset on raportoitu tässä artikkelissa kolmessa osassa. Ensin kuvataan kyselyn toteuttamista ja vastanneiden taustatietoja. Tämän jälkeen esitellään tuloksia vertaillen vuosien ja vastauksia; käydään läpi vastaajien suhdetta musiikkiin kävijöiden sisältösuhteen tunnistamiseksi sekä esitellään saatuja vastauksia tuotannollisesti yksityiskohtaisempien kysymysten kuten festivaalikäyntien, suomalaisten festivaalien tason arvioinnin, festivaaliosallistumisiin vaikuttavien seikkojen ja tapahtumauskollisuuden näkökulmista. Lopuksi esitetään johtopäätöksiä aineiston pohjalta. Kyselyn toteuttaminen ja vastaajaprofiilit Ensimmäinen Festivaalibarometrikysely järjestettiin vuonna, jolloin kymmenen suurta rytmimusiikkifestivaalia välitti kyselyä, jossa osallistujilta kysyttiin näkemyksiä festivaalien nykytilasta ja itselle tärkeistä festivaalielämyksen elementeistä. Festivaalibarometrin tulokset on julkaistu Turun yliopiston kauppakorkeakoulun julkaisusarjassa (Kinnunen ym., 2015). Seuraava yleisöön kohdistuva Festivaalibarometri järjestettiin syyskuussa, jolloin toteuttajina olivat Taideyliopiston Sibelius- Akatemia, Lapin yliopiston matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti sekä tutkimuksen kohteena olevat festivaalit. Verkkokyselyä jakelivat seuraavat 10 festivaalia syyskuussa : Flow Festival Ilosaarirock Jurassic rock Kuopio RockCock Pori Jazz Provinssi Qstock Ruisrock Tuska Open Air Metal Festival Weekend Festival Kyselyyn osallistuvat festivaalit myivät yhteensä lippua. 2 Edelliseen Festivaalibarometriin verrattuna Tampereen Blockfest jäi pois ja tilalle tuli Pori Jazz. Kyselyyn vastasi yhteensä festivaalikävijää. Vuoden kyselyyn vastasi henkilöä, joten tutkimuksen kokonaisotos on rytmimusiikkifestivaaleihin osallistujaa. Näistä 797 osallistui pitkittäistutkimukseen eli samat henkilöt vastasivat kyselyyn sekä vuonna että vuonna. Näin suuri otos on erittäin merkittävä jo kansainvälisestikin. Tässä artikkelissa seurataan vuoden ja välisiä eroja yleisesti. Samojen henkilöiden vastauksia eri vuosina tarkastellaan erillisessä artikkelissa. Vuoden vastaajat Tässä raportissa keskitytään vuoden vastaajiin ja kuvataan mahdollisia muutoksia vuoteen nähden. Vuoden vastaajaprofiilit on kuvattu yksityiskohtaisesti Kinnunen ym. (2015) artikkelissa. Vastaajien taustatiedot on koottu taulukkoon 1 ja tyypillinen vastaaja on kuviossa 1. Vuonna vastanneiden naisten määrä oli 70 % ja miesten 29 %. Vastaajista 1 % oli muunsukupuolisia tai ei halunnut kertoa sukupuoltaan. Muunsukupuolisuus ja vastaamatta jättäminen lisättiin suku- 2 (Helsingin Uutiset, ; Facebook, a; Facebook, b; RockCock, ; Yle, a; Pohjalainen, ; Beyer, ; Yle, b; Tuska, ; Ylex, ) 2

7 puolikysymyksen vaihtoehdoiksi vuonna, kun vielä ainoat vaihtoehdot olivat mies tai nainen. Vastanneista festivaaleista Tuska oli miesvaltaisin (54 %) ja Ruisrock naisvaltaisin (78 %). Toki on huomioitava, että kyselyyn vastanneet eivät välttämättä kuvastaneet ao. festivaalin todellista yleisöjakaumaa, ja tässä tapauksessa erityisesti Ruisrockin kohdalta on todettava, että sen yleisössä miesten osuus on todellisuudessa suurempi kuin 22 %. Tutkimuskyselyn naisvaltaisuus johtuu siitä, että naiset vastaavat herkemmin kyselyihin kuin miehet (Eaker ym., 1998; Smith, 2008). Vastaajien mediaani-ikä oli 28 vuotta ja keski-ikä 30,5 vuotta. Nuorin vastaaja oli 13-vuotias ja vanhin 73-vuotias. Pori Jazzin kävijät olivat iältään vanhimpia (mediaani 43 vuotta) ja Weekendin nuorimpia (mediaani 19 vuotta). Vastaajat asuivat vuoden tapaan pääosin opiskelijakaupungeissa. Suurimmat kaupunkikohtaiset vastausmäärät olivat Helsingistä (19 %), Turusta (11 %), Oulusta (9 %) ja Tampereelta (6 %). Espoosta, Kuopiosta, Joensuusta ja Vantaalta tuli kustakin 4 % vastauksista sekä Seinäjoelta ja Jyväskylästä kummastakin 3 %. Kaupunkilaisia vastaajissa oli 90 %, maaseutupaikkakunnilla asuvia 9 % ja ulkomailla asuvia 1 %. Vastaajista 40 %:lla oli AMK- tai yliopistokoulutus. Lukion käyneitä tai ylioppilaita oli 22 % ja ammattikoulun tai -kurssin käyneitä 19 %. Ammattiryhmistä suurimmat olivat työntekijät (34 %), opiskelijat (30 %) ja toimihenkilöt (22 %). Vastaajista 33 % ansaitsi alle vuodessa ja 34 % Vastaajia pyydettiin sijoittamaan itsensä yhteiskuntaluokkaan välillä 1-10 siten, että 1 oli alin yhteiskuntaluokka ja 10 ylin. Mediaani yhteiskuntaluokkavastauksista oli 6, missä oli yhden pykälän verran nousua vuoden vastauksiin nähden. Ero johtuu siitä, että vuonna järjestävissä festivaaleissa oli mukana Pori Jazz, missä käy vanhempaa ja siten myös hyvätuloisempaa yleisöä kuin vuonna mukana olleessa nuoren yleisön suosimassa Blockfestissä. Yhteiskuntaluokka on varsin korkea verrattuna vastaajien vuosituloihin. Selityksenä voidaan pitää sitä, että nuoret vastaajat saattavat arvioida yhteiskuntaluokkaa vanhempiensa kautta. Toinen selitys on se, että nuoret aikuiset arvioivat yhteiskuntaluokkaa myös muilla tekijöillä kuin taloudellisella asemalla (ks. esim. Kahma, 2011). 28-vuotias keskiluokkainen kaupunkilainen yliopisto- tai AMK-koulutus työntekijä / opiskelija < / v Kuvio 1. Tyypillinen vuoden vastaaja. 3

8 Taulukko 1. Vastaajien taustatiedot (n = 4 119) Muuttuja Luokittelu n % Sukupuoli Mies % Nainen % Muu 11 0 % En halua vastata 33 1 % Kotipaikka PK-seutu % Muu kaupunki % Muu kunta % Ulkomaat 49 1 % Koulutus Peruskoulu tai vastaava % Ammattikoulu tai -kurssi % Lukio tai ylioppilas % Opistotason ammatillinen koulutus % Ammattikorkeakoulu % Korkeakoulu, alemman asteen tutkinto % Korkeakoulu, ylemmän asteen tutkinto % Ammattiryhmä Johtava asema 84 2 % Ylempi toimihenkilö % Alempi toimihenkilö % Työntekijä % Yrittäjä, yksityinen ammatinharjoittaja tai freelancer % Opiskelija tai koululainen % Eläkeläinen 31 1 % Kotiäiti tai koti-isä 43 1 % Työtön % Muu 48 1 % Yhteiskuntaluokka 1=Alin luokka 52 1 % % % % % % % % % 10=Ylin luokka 23 1 % Vuositulot Alle % % % % % tai enemmän % 4

9 Vastaajien suhde musiikkiin asiakastiedon syventäminen Vastaajien suhde musiikkiin Kiinnostavimpia musiikkityylejä verratessa on huomioitava, että vastaajat olivat vuonna vanhempaa kuin vuonna. Vuonna vastaajien mediaani-ikä oli 26 vuotta ja keski-ikä 28,6 vuotta, kun vuonna mediaani oli 28 vuotta ja keski-ikä 30,5 vuotta. Lisäksi vuoden vastaajissa oli mukana enemmän Blockfestin kävijöitä kuin vuonna ja vähemmän Pori Jazzin kävijöitä kuin vuonna. Myös Tuska-festivaalin vastaajien määrä putosi vuonna vuoteen verrattuna. Toki nämä erot eivät selitä kaikkia musiikkimaun muutoksia, jotka on koottu kuvioon 2. Rapin ja hip-hopin nousu seitsemänneltä sijalta kolmanneksi ei ole pelkästään vastaajien taustasta johtuva, vaan yleisempi ilmiö musiikkityylin suosiossa. Muita olennaisia muutoksia olivat R&B:n, soulin ja funkin nousu neljänneksi (vuonna kahdeksas) sekä heavyn putoaminen kahdeksanneksi (vuonna kolmas), mutta näitä voidaan pitää pääosin otoksen muutoksen aiheuttamina. Muut sijoitusmuutokset eivät olleet merkittäviä, vaan kyse oli 1-3 sijan muutoksesta. Klassinen musiikki ja ooppera eivät olleet mukana vuoden kyselyssä. 5

10 Miten kiinnostavina pidät seuraavia musiikkityylejä? Rock Pop Rap, hip-hop R&B, soul, funk Indie, alternative Elektroninen tanssimusiikki Muu elektroninen musiikki Heavy metal Punk Reggae, dub, ska Jazz Blues Iskelmä Maailmanmusiikki Folk Klassinen musiikki Country Ooppera 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 7=Erittäin kiinnostavana =En lainkaan kiinnostavana Kuvio 2. Eri musiikkityylien kiinnostavuus vuonna (n = 4 119) 3. Järjestys on 7, 6 ja 5 vastausten yhteenlasketun määrän mukainen. Kuviossa vihreä nuoli ylöspäin tarkoittaa sitä, että musiikkisuunnan sijoitus on noussut ylöspäin vuonna verrattuna vuoteen. Punainen nuoli alaspäin tarkoittaa, että musiikkisuunnan sijoitus on mennyt alaspäin. 3 Mikäli n on ilmaistu kuvion selitetekstissä, on kaikkiin väitteisiin sama määrä vastauksia eli kysymys on ollut pakollinen. Jos taas n on ilmaistu kuvion sisällä, on kysymys ollut optionaalinen ja vastausmäärät ovat vaihdelleet. 6

11 Oma suhde musiikkiin on koottu kuvioon 3. Musiikki on tärkeimpiä asioita vastaajien elämässä ja synnyttää heissä usein voimakkaita tunnereaktioita. Vastauksissa ei ole merkittäviä eroja vuosien ja välillä. Väite kuuntelen yleensä musiikkia ystävien, tuttavien ja samanhenkisten ihmisten kanssa ei ollut mukana vuonna. Millaiseksi kuvailisit suhdettasi musiikkiin? Musiikki on tärkeimpiä asioita elämässän i. Musiikki on tärkeimpiä asioita elämässäni Musiikki synnyttää minussa usein voimakkaita tunnereaktioita Musiikki synnyttää minussa usein Etsin aktiivisesti uutta minua kiinnostav aa musiikkia. Kuuntelen yleensä musiikkia Kuuntelen yleensä musiikkia ystävien, tuttavien ja samanhen kisten ihmisten Suosittele n aktiivisesti artisteja, Musiikin tekeminen tai soittamine n on tärkeimpiä voimakkai ta tunnereak tioita. Etsin aktiivisesti uutta minua kiinnostavaa musiikkia siihen syventyen ja keskittyen. Kuuntelen yleensä musiikkia siihen syventyen ja keskittyen Kuuntelen yleensä musiikkia ystävien, tuttavien ja samanhenkisten ihmisten kanssa kanssa. kappaleita tai albumeita ystävilleni. Suosittelen aktiivisesti artisteja, kappaleita tai albumeita ystävilleni Musiikin tekeminen tai soittaminen on tärkeimpiä asioita elämässäni asioita elämässän i. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 7=Täysin samaa mieltä =Täysin eri mieltä Kuvio 3. Musiikkisuhde vuonna ja. n() = 4 475, n() = Kun vastaajia pyydettiin arvioimaan, kuinka usein he käyvät klubikeikoilla, suurkonserteissa tai festivaaleilla, oli vastausten mediaani täsmälleen sama kuin vuonna. Vastaajat kävivät vuodessa keskimäärin neljässä klubi-, ravintola- tai konserttihallikonsertissa, yhdessä stadion- tai hallikonsertissa sekä kahdella festivaalilla. Festivaaliosallistuminen ja tuotannollisten tekijöiden merkitys Festivaalikäynnit Vuoden festivaalikäyntejä kysyttäessä Ruisrock nousi ykköseksi, ja sen jälkeen suosituimmat olivat Flow Festival, Provinssi, Ilosaarirock, Pori Jazz, Qstock, Weekend ja Tuska (Kuvio 4). Kyselyyn 7

12 vastanneet olivat käyneet yhteensä 263 eri festivaalilla, kun lasketaan vain erikseen mainitut kotimaiset festivaalit. Ruisrock Flow Provinssi Ilosaari Pori Jazz Qstock Weekend Tuska Tammerfest Ulkomainen festivaali Blockfest Sideways RockCock DBTL RMJ Porispere Tikkurila Festivaali Aurafest Kuvio 4. Millä festivaaleilla olet käynyt kesällä? Vähintään 100 mainintaa. Ulkomaisia festivaalikäyntejä oli yhteensä 181, ja ne jakautuivat hyvin tasaisesti. Suosituin ulkomainen festivaali oli unkarilainen Sziget (17 käyntiä). Seuraavaksi suosituimmat olivat Weekend Festival Baltic (9), Wacken Open Air (9), Lollapalooza (8), Sweden Rock (7), Õllesummer (7) sekä MetalDays (7). Kaikkiaan vastaajat mainitsivat 97 erilaista ulkomaista festivaalia. Vastaajien näkemys festivaalien tasosta Suomessa Vastaajat pitivät suurimpien kotimaisten festivaalien teknistä toteutusta (esiintymislavat ja -teltat, äänentoisto, valaisu) vuoden tapaan erinomaisena. Niin ikään viestintä ja markkinointi, turvallisuus ja järjestyksenvalvonta sekä kotimainen ohjelmisto olivat erittäin laadukkaita. Kuvioissa 5 ja 6 ovat kaikki vastaukset vuosilta ja. Sijoitus on laskettu summaamalla vastausten määrät vaihtoehdoissa Erittäin korkea, 6 ja 5. Yleisesti muutokset sijoituksista olivat yhden sijan nousuja tai laskuja eli eivät käytännössä merkittäviä poislukien kotimainen ohjelmisto, majoituspalvelut ja ruokailupalvelut. Sekä kotimainen ohjelmisto että majoituspalvelut putosivat molemmat kaksi sijaa, kun taas ruokai- 8

13 lupalvelut nousi kaksi sijaa. Vastaukset osoittavat, että festivaalit ovat panostaneet viime vuosina erityisesti ruokailupalveluihin, kuten festivaalijärjestäjät kertoivat jo vuoden 2015 toimialabarometrissa 4 (Kinnunen, Luonila & Koivisto, 2017). Millaisena pidät suurimpien suomalaisten festivaalien yleistä tasoa seuraavilla osaalueilla? Esiint. äänentoisto ja valaisu Esiintymislavat ja -teltat Esiintymisl avat ja - Esiintymist en äänentoist Viestintä ja markkinoin Turvallisuu s ja järjestykse Kotimainen ohjelmisto Festivaalial ueen yleinen Ulkomaine n teltat o ja valaisu ti Viestintä ja markkinointi Turvall. ja järjestyksenval- nvalvonta vonta Kotimainen ohjelmisto Fest.alueen yleinen viihtyisyys viihtyisyys ohjelmisto Ulkomainen ohjelmisto (n=4007) (n=4397) (n=4010) (n=4395) (n=3943) (n=4245) (n=3944) (n=4308) (n=4033) (n=4420) (n=4030) (n=4421) (n=4025) (n=4415) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Erittäin korkea Erittäin heikko Kuvio 5. Vastaajien näkemys kotimaisten festivaalien tasosta eri osa-alueilla. Korkeimmat seitsemän sijoitusta lajiteltuna vuoden vastausten mukaan. Nuolet kuvaavat sijoituksen muuttumista vuodesta. 4 Toimialabarometri on festivaalijärjestäjille suunnattu kysely festivaalikentän nykytilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä. Kysely toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 2015 ja se uusitaan vuonna

14 Asiakaspalv elu Asiakaspalvelu Millaisena pidät suurimpien suomalaisten festivaalien yleistä tasoa seuraavilla osaalueilla? Ympärist. huolto ja vastuul-lisuus Ympäristön huolto ja vastuullisu Ruokailupal velut Oheisohjel ma ja oheistapah Anniskelup alvelut Leirintä- ja muut majoituspal us Ruokailupalvelut Oheisohj. ja oheistapaht. tumat Anniskelupalvelut Leirintä- ja muut maj. palvelut velut VIPpalvelut Kyselyyn osallistujilta kysyttiin, mitkä tekijät vaikuttaisivat siihen, että he osallistuisivat festivaaleille useimmin (Kuviot 7 ja 8). Tärkeimmät tekijät sekä vuonna että olivat pääsylippujen hinnat, esiintyjät, matkustamisen hinta sekä ystävien osallistuminen. Sijoitusmuutokset olivat vähäisiä vain yhden sijan muutoksia suuntaan tai toiseen. Sijoituksia tarkastellessa on huomioitava, että alhaiset sijoitukset eivät välttämättä tarkoita sitä, että asialla ei olisi vastaajalle mitään merkitystä, vaan sitä, että kyseiset asiat ovat kaikilla kotimaisilla festivaaleilla ylipäätään niin korkealla tasolla, että ne eivät vaikuta osallistumispäätöksiin. Esimerkiksi jos vastaaja on täysin eri mieltä väitteen Osallistuisin useam- VIPpalvelut (n=3906) (n=4291) (n=3738) (n=4098) (n=3969) (n=4364) (n=3464) (n=3776) (n=3753) (n=4150) (n=2767) (n=3250) (n=1325) (n=1493) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Erittäin korkea Erittäin heikko Kuvio 6. Vastaajien näkemys kotimaisten festivaalien tasosta eri osa-alueilla. Alimmat seitsemän sijoitusta. Nuolet kuvaavat sijoituksen muuttumista vuodesta. Festivaaliosallistumisiin vaikuttavat tekijät hinnat ja festivaalielämyksen muodostuminen 10

15 min festivaaleille, jos tuntisin itseni ja omaisuuteni paremmin turvatuksi kanssa, se ei suinkaan tarkoita, että hänen mielestään festivaaleilla pitäisi olla turvattomampaa, vaan sitä, että hän tuntee jo nyt olonsa riittävän turvalliseksi. Osallistuisin useammin festivaaleille, jos......pääsylippuje n hinnat olisivat edullisempia pääsylippujen hinnat olisivat edullisempia festivaalien esiintyjäkattauk-set olisivat kiinnostavampia...festivaalien esiintyjäkattau...matkustami nen festivaalipaikk akunnalle olisi edullisempaa, helpompaa tai...ystäväni olisivat valmiita lähtemään useammin...minua kiinnostavat festivaalit sijoittuisivat...minua kiinnostavia majoitusmuot oja olisi kset olisivat kiinnostavamp ia matkustaminen olisi edullisempaa, helpompaa tai nopeampaa nopeampaa ystäväni olisivat valmiita lähtemään useammin mukaani mukaani minua kiinnostavat festivaalit sijoittuisivat lomakausilleni lomakausilleni paremmin saatavilla minua kiinnostavia majoitusmuotoja olisi paremmin saatavilla 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Täysin samaa mieltä Täysin eri mieltä Kuvio 7. Kuusi tärkeintä osallistumiseen vaikuttavaa tekijää. Nuolet kuvaavat sijoituksen muuttumista vuodesta. n() = 4 492, n() =

16 Osallistuisin useammin festivaaleille, jos......festivaalialu eilla olisi vähemmän sääntöjä, kieltoja ja olisi vähemmän sääntöjä, kieltoja ja rajoitteita...festivaalit tarjoaisivat kokonaisvaltai...festivaalien palvelutarjont a vastaisi paremmin vaatimustasoa...festivaaleja järjestettäisiin kiinnostavam...tuntisin itseni ja omaisuuteni...saisin paremmin tai enemmän rajoitteita elämyksiä sempia elämyksiä festivaalit tarjoaisivat kokonaisvaltaisempia fest.palvelutarjonta vastaisi paremmin vaatimustasoani ni fest.järjestettäisiin kiinnostavammilla paikkakunnilla milla paikkakunnilla paremmin turvatuksi festivaaleilla tuntisin itseni ja omaisuuteni paremmin tur-vatuksi saisin paremmin tai enemmän tietoa festivaaleista tietoa festivaaleista 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Täysin samaa mieltä Täysin eri mieltä Kuvio 8. Kuusi vähiten tärkeätä osallistumiseen vaikuttavaa tekijää. Nuolet kuvaavat sijoituksen muuttumista vuodesta. n() = 4 492, n() = Kun festivaalikävijöiltä kysyttiin, mitä tietyt tuotteet tai palvelut saisivat maksaa, eroja syntyi vuosien ja välillä festivaalilipun, ruoka-annosten ja majoituksen hinnassa. Erityisen suuri oli muutos kolmen päivän lipussa korkeatasoista ulkomaista ohjelma tarjoavilla festivaaleilla: Kun vuonna vastaajat olivat valmiita maksamaan lipusta vain 100 euroa, vuonna valmius oli noussut 120 euroon eli kahdessa vuodessa maksuvalmius oli noussut 20 %. Prosentuaalisesti suurin nousu oli kuitenkin ruoan hinnassa. Vuonna vastaajat olivat valmiita maksamaan 8 euroa laadukkaasta ruoka-annoksesta festivaalialueella, mutta vuonna he maksaisivat siitä 10 euroa (25 % nousu). Hintanäkemykset on koottu kuvioon 9. Vastauksista käytettiin mediaaniarvoa, koska hajonta oli suurta. Esimerkiksi alkoholiannoksen hintaehdotus vaihteli nollasta eurosta euroon. Suuria hintaehdotuksia ei poistettu, koska euron ehdotuksia oli neljä ja samojen henkilöiden muut vastaukset olivat uskottavia. 12

17 Yksi mahdollinen selitys on, että henkilöt eivät itse käytä alkoholia tai heidän mielestään rytmimusiikkifestivaaleilla ei tulisi tarjoilla lainkaan alkoholia. Alkoholiannoksen hinta-mielipide ja monipuolisten anniskelupalvelujen tärkeys korreloivat negatiivisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että alkoholiannoksen hinnan tulisi olla alhainen niiden mielestä, joille anniskelupalvelut ovat tärkeitä, ja niiden mielestä, joille anniskelupalvelut eivät ole lainkaan tärkeitä, alkoholiannoksen tulisi olla mahdollisimman korkea Pääsylippu, ulkomainen ohjelma n()=4432 n()=4119 Pääsylippu, kotimainen ohjema n()=4431 n()=4119 Ruoka n()=4431 n()=4119 Majoitus n()=4346 n()=4119 Matkustaminen n()=4361 n()=4119 Olut tai siideri n()=4411 n()=4119 Kuvio 9. Mitä seuraavat tuotteet tai palvelut saisivat mielestäsi maksaa kotimaisilla festivaaleilla? Mediaani vastauksista. Pääsylippu, ulkomainen ohjelma = Kolmen päivän pääsylippu korkeatasoista ulkomaista ohjelmaa tarjoaville festivaaleille. Pääsylippu, kotimainen ohjelma = Kolmen päivän pääsylippu täysin kotimaista ohjelmaa tarjoaville festivaaleille. Ruoka = Laadukas ruoka-annos festivaalialueella. Majoitus = Sängyllinen sisätilamajoitus omassa huoneessa (hinta per henkilö, yhdeltä yöltä). Matkustaminen = Matkustaminen festivaalipaikkakunnalle (Suomessa) ja takaisin (hinta/kustannus per henkilö). Olut tai siideri = Annos (0,33 l) keskiolutta tai siideriä festivaalialueella. Festivaalielämykseen vaikuttavat tekijät on koottu kuvioihin Tärkeimmät tekijät olivat palveluiden hintataso, WC:t, festivaalialueen siisteys, tunnelma sekä festivaalilipun hinta. Pääosin muutokset vuosien ja välillä olivat jälleen yhden sijan muutoksia. Kaikkein suurin muutos tapahtui festivaalialueen siisteydessä, jonka sijoitus nousi neljä sijaa. Anniskelupalveluiden sijoitus laski kolmella sijalla ja tunnelman sekä tasaisen esiintyjäkokonaisuuden sijoitus laski kaksi sijaa. Ruokailupalveluiden merkitys nousi kaksi sijaa. Kaiken kaikkiaan WC:iden ja festivaalialueen puhtaus ja siisteys nousivat vuonna kolmen tärkeimmän elämystekijän joukkoon. Hintatekijät (festivaalialueen palvelut ja pääsylippu) olivat viiden tärkeimmän tekijän joukossa. 13

18 Minulle tärkeitä asioita festivaalielämyksen onnistumisen kannalta ovat... Festivaalialueen palveluiden hintataso...festivaalia lueen palveluiden hintataso...festivaalia lueen...puhtaat ja siistit WC:t Puhtaat ja siistit WC:t Festivaalialueen puhtaus ja siisteys puhtaus ja siisteys...yhteisöllin en ja rento tunnelma Yhteisöllinen ja rento tunnelma...festivaalili pun hinta Festivaalilipun hinta...liikkumine n ja asioiminen jonottamatt Liikkuminen ja asioiminen jonottamatta...tasainen ja monipuolin en esiintyjäkok a Tasainen ja monipuolinen esiintyjäkokon. onaisuus Hyvä sää...hyvä sää 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Erittäin tärkeä Ei lainkaan tärkeä Kuvio 10. Tärkeimmät festivaalielämykseen vaikuttavat tekijät. Nuolet kuvaavat sijoituksen muuttumista vuodesta. n() = 4 492, n() =

19 Minulle tärkeitä asioita festivaalielämyksen onnistumisen kannalta ovat... Asiakaspalvelun taso Nimekkäät ulkomaiset esiintyjät Järjestyksenvalvonnan taso...positiivis et yllätykset esiintyjissä, jotka eivät olleet...asiakasp alvelun taso...nimekkä ät ulkomaise t esiintyjät...järjestyk senvalvon nan taso Positiiviset yllätykset ennestään tuntemattomissa esiintyjissä minulle entuudest aan tuttuja Yllättävät ja odottamattomat elämykset festivaalin aikana...yllättävä t ja odottamat tomat elämykset festivaalin aikana Vanhat ystävät ja tutut yleisön joukossa...vanhat ystävät ja tutut yleisön joukossa Toimivat verkkoyhteydet (puhelin, internet)...toimivat verkkoyht eydet (puhelin, internet)...festivaali n ympäristö myönteisy ys ja vastuullisu us Festivaalin ympäristömyönteisyys ja vastuullisuus 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Erittäin tärkeä Ei lainkaan tärkeä Kuvio 11. Festivaalielämykseen vaikuttavat tekijät, keskimmäiset sijoitukset. Nuolet kuvaavat sijoituksen muuttumista vuodesta. n() = 4 492, n() =

20 Minulle tärkeitä asioita festivaalielämyksen onnistumisen kannalta ovat......korkeat asoiset ja monipuol iset ruokailup alvelut Korkeatasoiset ja monipuoliset ruokailupalvelut...ennalta arvaamat tomat esiintymi spaikat...monipu oliset anniskelu palvelut Monipuoliset anniskelupalvelut...festivaa lin edustam at arvot Festivaalin edustamat arvot Uusiin ihmisiin tutustuminen...uusiin ihmisiin tutustum inen...luonno nläheine n festivaali paikka Luonnonläheinen festivaalipaikka...festivaa litunnelm ien jakamine n netissä Festivaalitunnelmien jakaminen netissä...urbaani festivaali paikka Urbaani festivaalipaikka Ennalta arvaamattomat esiintymispaikat (lavat, teltat, tilat) (lavat, teltat, tilat)...monipu oliset oheismyy ntipalvel ut Monipuoliset oheismyyntipalvelut 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Erittäin tärkeä Ei lainkaan tärkeä Kuvio 12. Vähiten tärkeät festivaalielämykseen vaikuttavat tekijät. Nuolet kuvaavat sijoituksen muuttumista vuodesta. n() = 4 492, n() = Kun tarkastellaan elämystekijöiden ja vastaajien sosiodemografisten muuttujien välisiä korrelaatioita, voidaan todeta, että naisille tärkeitä asioita ovat puhtaat ja siistit WC:t sekä festivaalialueen puhtaus ja siisteys, festivaalin ympäristömyönteisyys ja vastuullisuus sekä festivaalin edustamat arvot, asiakaspalvelun ja järjestyksenvalvonnan taso, toimivat verkkoyhteydet ja festivaalitunnelmien jakaminen netissä, festivaalialueen palveluiden hintataso ja festivaalilipun hinta, tasainen ja monipuolinen esiintyjäkokonaisuus sekä yhteisöllinen ja rento tunnelma. Mitä nuorempi vastaaja on, sitä tärkeämpiä ovat toimivat verkkoyhteydet, uusiin ihmisiin tutustuminen sekä vanhat ystävät ja tutut yleisön joukossa. Mitä suuremmat tulot vastaajalla on, sitä tärkeämpiä ovat monipuoliset anniskelupalvelut. Korrelaatioita tarkastellessa on huomioitu osittaiskorrelaatiot eli muiden muuttujien vaikutus on eliminoitu. 16

21 Tapahtumauskollisuus Kuviossa 13 on vastaajien näkemys tulevasta osallistumisestaan festivaaleille vastauksen jälkeisenä vuonna, viiden vuoden ja kymmenen vuoden kuluttua. Positiivisena piirteenä voi pitää sitä, että prosentuaalisesti niiden vastaajien määrä on kasvanut, joiden osallistuminen festivaaleille on erittäin todennäköisesti. Miten todennäköisenä pidät osallistumistasi festivaaleille ensi vuonna... viiden vuoden kuluttua... kymmenen vuoden kuluttua 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 7=Erittäin todennäköisenä =Erittäin epätodennäköisenä Kuvio 13. Miten todennäköisenä pidät osallistumistasi festivaaleille ensi vuonna, viiden vuoden päästä, kymmenen vuoden päästä? n() = 4 492, n() = Yhteenveto Tietyt muutokset vuosien ja välillä johtuvat otoksen muutoksesta. Vuoden vastaajat olivat keskimäärin kaksi vuotta vanhempia kuin vuoden vastaajat, vaikka kyse ei olekaan samoista henkilöistä. Lisäksi elektronista musiikkia painottavan Blockfestin vaihtuminen Pori Jazziin kyselyyn osallistuvissa festivaaleissa vaikutti erityisesti vastaajien musiikkimakuun. Yleisesti voidaan todeta, että kahdessa vuodessa festivaalien ruokailu- ja anniskelupalveluiden monipuolisuus on kasvanut ja taso noussut. Festivaalialueen puhtauden ja siisteyden merkitys on kasvanut, mitä voitaneen pitää uutena löydöksenä. Festivaalien ruokailupalvelujen laadun ja valikoiman merkitys on havaittu kansainvälisestikin jo aiemmin (Andersson, Jutbring & Lundberg, 2013; Yoon, Lee & Lee, 2010), ja ruokailupalvelujen merkitys jatkaa kasvuaan kotimaisen rytmimusiikkiyleisön piirissä. Laadukkaasta ruoasta ollaan valmiita myös maksamaan enemmän. Matkustamisen hinnan merkitys on laskenut. Näiltä osin tärkeänä valtakunnallisena muutoksena on Onnibussin aloittaman kilpailun vaikutus hinnoitteluun sekä VR:n että bussiyhtiöiden osalta 5. Näin ollen matkustamisen hinnalla ei ole enää festivaalikävijöille niin suurta merkitystä kuin aiemmin, koska matkustamisen hinta on laskenut. Kävijöiden mielestä myös sääntöjen ja rajoitteiden merkitys on pienentynyt, mikä viittaisi joko sääntöjen viranomaistulkintojen järkevöitymiseen tai siihen, että festivaalijärjestäjät ja yleisö ovat jo tottuneet tiettyjen sääntöjen olemassaoloon. Lopuksi voidaan todeta, että yli 90 % vastaajista pitää varsin todennäköisenä sitä, että osallistuu festivaaleille tulevana vuonna, mikä vahvistaa näkemystä, että festivaalit kuuluvat edelleen olennaisesti suomalaisten vapaa-aikaan (esim. Finland Festivals, 2017; Silvanto, ). 5 (ESS, 2017; Kauppalehti, 2017) 17

22 Lähteet Andersson, T.D., Jutbring, H., & Lundberg, E. (2013). When a music festival goes veggie. Communication and environmental impacts of an innovative food strategy. International Journal of Event and Festival Management, 4(3), Beyer, B. (). Qstock festival turns Oulu into a vibrant city with 32,0000 spectators. Finland Today, Saatavilla: Eaker, S., Bergström, R., Bergström, A. Adami, H-O. and Nyren, O. (1998). Response rate to mailed epidemiologic questionnaires: A population-based randomized trial of variations in design and mailing routines. American Journal of Epidemiology, 147(1), ESS (2017). Hintasota pudottaa kyydistä, tappiot ajavat bussiyhtiöitä ahtaalle - "Ei ole tervettä". ESS, Saatavilla: Finland Festivals (2017). Festivaalien käyntimäärät. Saatavilla: Helsingin Uutiset (). Flow Festival loppuunmyyty - väkeä tungokseen saakka. Helsingin Uutiset, Saatavilla: Herranen, K., & Karttunen, S. (). Festivaalien ja tapahtumien edistäminen valtion kulttuuripolitiikassa. Katsaus tietopohjaan, valtionavustuksiin ja vaikuttavuuteen. (Cuporen verkkojulkaisuja 35.) Helsinki: Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö. Facebook (a). Festivaalilla vieraili tänä vuonna kaikkiaan festarivierasta, joka on koko 45-vuotisen historian toiseksi suurin yleisö! Ilosaarirock Facebook, Saatavilla: Facebook (b). Kiitos Jurassic Rock & Piknik, kävijöitä yhteensä Jurassic Rock Facebook, Saatavilla: / /?type=3. Kahma, N. (2011). Yhteiskuntaluokka ja maku. Väitöskirja. (Sosiaalitieteiden laitoksen julkaisuja 2011:8) Helsinki: Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos. Saatavilla: Kangas, A., & Pirnes, E. (2015). Kulttuuripoliittinen päätöksenteko, lainsäädäntö, hallinto ja rahoitus. Teoksessa I. Heiskanen, A. Kangas, & R. Mitchell (Toim.), Taiteen ja kulttuurin kentät. Perusrakenteet, hallinta ja lainsäädäntö (ss ). Tallinna: Tietosanoma. Kauppalehti (2017). VR:n ja bussiyhtiöiden hintakisa kovenee - maaseudun bussireitit karsiutuvat. Kauppalehti, Saatavilla: Kinnunen, M. & Haahti, A. (2015). Visitor discourses on experiences: reasons for festival success and failure. International Journal of Event and Festival Management, 6(3), Kinnunen, M. & Luonila, M. (2017a). Finnish Rhythm Music Festival Barometer: Longitudinal consumer research th Nordic Academy of Management Conference, Nord University Business School, August 2017, Bodø, Norway. Kinnunen, M. & Luonila, M. (2017b). From the hedonistic dance crowd to the value-oriented rock fan: Audience segmentation in Finnish rhythm music festivals. 24th Nordic Academy of Management Conference, Nord University Business School, August 2017, Bodø, Norway. Kinnunen, M., Luonila, M., & Koivisto. J. (2017). Toimialabarometri 2015: Festivaalijärjestäjien näkemyksiä nykytilasta ja tulevaisuudesta. Sibelius-Akatemian selvityksiä ja raportteja 18. ISSN: , ISBN

23 Kinnunen, M., Luonila, M. & Koivisto, J. (2017). Toimialabarometri 2015: Festivaalijärjestäjien näkemyksiä nykytilasta ja tulevaisuudesta. (Sibelius-Akatemian selvityksiä ja raportteja 18.) Helsinki: Sibelius-Akatemia. Saatavilla: Kinnunen, M., Luonila, M., Rumpunen, S. & Koivisto, J. (2015). Festivaalibarometri :n tuloksia. Teoksessa M. Luonila & J. Koivisto (toim.), Rock, ra(u)ha ja rakkaus : Festivaalibarometri ja katsaus tapahtumien muuttuvaan toimintaympäristöön (ss. 7 29). (Julkaisusarja A Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö, Nro 50/2015.) Pori: Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö. Saatavilla: Luonila, M. (). Festivaalituotannon merkitysten verkosto ja johtaminen Tapaustutkimuksia suomalaisista taidefestivaaleista. Väitöskirja. (Studia Musica 70.) Helsinki: Taideyliopiston Sibelius-Akatemia. Saatavilla: Pohjalainen (). Provinssi myytiin loppuun - festareilla historiansa suurin päiväkohtainen kävijämäärä. Pohjalainen, Saatavilla: historiansa-suurin-p%c3%a4iv%c3%a4kohtainen-k%c3%a4vij%c3%a4m%c3%a4%c3%a4r%c3%a RockCock (). Kuopio RockCockille on myönnetty himoittu Ekokompassi tapahtuma -sertifikaatti. RockCock-verkkosivut, Saatavilla: Silvanto, S. (toim.) (). Festivaalien Suomi. (Cuporen julkaisuja 29.) Helsinki: Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö. Smith, W.G. (2008). Does gender influence online survey participation?: A record-linkage analysis of university faculty online survey response behavior. Research Report, San Jose State University. Suomen virallinen tilasto (SVT) (2017a). Vapaa-aikatutkimus [verkkojulkaisu]. Helsinki: Tilastokeskus. Saatavilla: Suomen virallinen tilasto (SVT) (2017b). Kulttuuri [verkkojulkaisu]. Helsinki: Tilastokeskus. Saatavilla: Tilastokeskus (). Kulttuuritilasto (Kulttuuri ja viestintä ). Helsinki: Tilastokeskus. Saatavilla: _net.pdf#_ga= Tuska (). Tuska keräsi tänä viikonloppuna hevipäätä Helsingin Suvilahteen. Tuska-verkkosivut, Saatavilla: Yle (a). Pori Jazzissa kävijää: "Festivaali on löytänyt pitkästä aikaa hyvän muodon". Yle, Saatavilla: Yle (b). Nykymuotoinen Ruisrock teki kävijäennätyksen. Yle, Saatavilla: Ylex (). Weekend Festival myytiin loppuun. Yle, Saatavilla: Yoon, Y-S., Lee, J-S. & Lee, C-K. (2010). Measuring festival quality and value affecting visitors satisfaction and loyalty using a structural approach. International Journal of Hospitality Management, 29(2),

24 Festivaalibarometri 1. Millä seuraavista festivaaleista olet käynyt tänä vuonna tai aikaisemmin? Voit valita useita vaihtoehtoja. Kävin kesällä Olen käynyt vähintään kerran vuosina Blockfest gfedc gfedc Flow Festival gfedc gfedc Ilosaarirock gfedc gfedc Jurassic Rock gfedc gfedc Kuopio RockCock gfedc gfedc Pori Jazz gfedc gfedc Provinssi gfedc gfedc Qstock gfedc gfedc Ruisrock gfedc gfedc Tuska Open Air Metal Festival gfedc gfedc Weekend Festival gfedc gfedc 2. Millä muilla festivaaleilla olet käynyt kesällä? Voit valita useita vaihtoehtoja. * gfedc Aura Fest gfedc DBTL gfedc H2Ö gfedc Himos Festival gfedc Iskelmä Festivaali gfedc Jalometalli gfedc Kalajoen Juhannus gfedc Karmarock gfedc Naamat gfedc Nummirock gfedc Pipefest gfedc Porispere gfedc RMJ gfedc Seinäjoen Tangomarkkinat gfedc Sideways gfedc Solar Sound gfedc South Park Festival gfedc SuomiPOP Festival gfedc Summerburst gfedc Summer Sound gfedc Summer Up! gfedc Tahko Juhannus gfedc Tammerfest

25 gfedc Tikkurila Festivaali gfedc Wanaja Festival gfedc Vauhtiajot Race & Rock gfedc We Love the 90's Festival gfedc Muu kotimainen festivaali, mikä? gfedc Ulkomainen festivaali, mikä? gfedc Kävin vain kysymyksessä 1 mainituilla festivaaleilla gfedc En käynyt millään festivaalilla 3. Miten kiinnostavina pidät seuraavia festivaaleja? (1 = En lainkaan kiinnostavana... 7 = Erittäin kiinnostavana) * En tunne tapahtumaa Blockfest nmlkj Flow Festival nmlkj Ilosaarirock nmlkj Jurassic Rock nmlkj Kuopio RockCock nmlkj Pori Jazz nmlkj Provinssi nmlkj Qstock nmlkj Ruisrock nmlkj Tuska Open Air Metal Festival nmlkj Weekend Festival nmlkj 4. Millaisena pidät suurimpien suomalaisten festivaalien yleistä tasoa seuraavilla osa-alueilla? (1=Erittäin heikko... 7=Erittäin korkea) * En osaa sanoa Ulkomainen ohjelmisto nmlkj Kotimainen ohjelmisto nmlkj Leirintä- ja muut majoituspalvelut nmlkj Ruokailupalvelut nmlkj Anniskelupalvelut nmlkj VIP-palvelut nmlkj Turvallisuus ja järjestyksenvalvonta nmlkj Asiakaspalvelu nmlkj Viestintä ja markkinointi nmlkj Esiintymislavat ja -teltat nmlkj Esiintymisten äänentoisto ja valaisu nmlkj Oheisohjelma ja oheistapahtumat nmlkj

26 Festivaalialueen yleinen viihtyisyys nmlkj Ympäristönhuolto ja vastuullisuus nmlkj 5. Osallistuisin useammin festivaaleille, jos... (1=Täysin eri mieltä... 7=Täysin samaa mieltä) * festivaalien esiintyjäkattaukset olisivat kiinnostavampia... pääsylippujen hinnat olisivat edullisempia... minua kiinnostavat festivaalit sijoittuisivat lomakausilleni... festivaalit tarjoaisivat kokonaisvaltaisempia elämyksiä... tuntisin itseni ja omaisuuteni paremmin turvatuksi festivaaleilla festivaaleilla... festivaalialueilla olisi vähemmän sääntöjä, kieltoja ja rajoitteita rajoitteita... minua kiinnostavia majoitusmuotoja olisi paremmin saatavilla... matkustaminen festivaalipaikkakunnalle olisi edullisempaa, helpompaa ja nopeampaa... festivaaleja järjestettäisiin kiinnostavammilla paikkakunnilla... festivaalien palvelutarjonta vastaisi paremmin vaatimustasoani... ystäväni olisivat valmiita lähtemään useammin mukaani... saisin paremmin tai enemmän tietoa festivaaleista 6. Minulle tärkeitä asioita festivaalielämyksen onnistumisen kannalta ovat... (1=Ei lainkaan tärkeä... 7=Erittäin tärkeä) * nimekkäät ulkomaiset esiintyjät... tasainen ja monipuolinen esiintyjäkokonaisuus... positiiviset yllätykset esiintyjissä, jotka eivät olleet minulle entuudestaan tuttuja... yllättävät ja odottamattomat elämykset festivaalin aikana... ennalta arvaamattomat esiintymispaikat (lavat, teltat, tilat)... korkeatasoiset ja monipuoliset ruokailupalvelut... monipuoliset anniskelupalvelut... monipuoliset oheismyyntipalvelut... toimivat verkkoyhteydet (puhelin, internet)... puhtaat ja siistit wc:t... asiakaspalvelun taso... järjestyksenvalvonnan taso... vanhat ystävät ja tutut yleisön joukossa

27 ... uusiin ihmisiin tutustuminen... liikkuminen ja asioiminen jonottamatta... festivaalialueen puhtaus ja siisteys... festivaalialueen palveluiden hintataso... festivaalilipun hinta... festivaalin ympäristömyönteisyys ja vastuullisuus... festivaalin edustamat arvot... festivaalitunnelmien jakaminen netissä... hyvä sää... luonnonläheinen festivaalipaikka... urbaani festivaalipaikka... yhteisöllinen ja rento tunnelma 7. Mitä seuraavat tuotteet tai palvelut saisivat mielestäsi maksaa kotimaisilla festivaaleilla? Syötä vastauksesi euroina (kokonaislukuina) * Kolmen päivän pääsylippu korkeatasoista ulkomaista ohjelmaa tarjoaville festivaaleille Kolmen päivän pääsylippu täysin kotimaista ohjelmaa tarjoaville festivaaleille Laadukas ruoka-annos festivaalialueella Sängyllinen sisätilamajoitus omassa huoneessa (hinta per henkilö, yhdeltä yöltä) Matkustaminen festivaalipaikkakunnalle (Suomessa) ja takaisin (hinta/kustannus per henkilö) Annos (0,33 l) keskiolutta tai siideriä festivaalialueella 8. Miten todennäköisenä pidät osallistumistasi festivaaleille ensi vuonna, viiden vuoden ja kymmenen vuoden kuluttua? (1=Erittäin epätodennäköistä... 7=Erittäin todennäköistä) * Ensi vuonna Viiden vuoden kuluttua Kymmenen vuoden kuluttua 9. Jos pidät osallistumistasi festivaaleille viiden vuoden kuluttua epätodennäköisenä, mistä uskot tämän johtuvan? 10. Miten kiinnostavina pidät seuraavia musiikkityylejä? (1=En lainkaan kiinnostavana... 7=Erittäin kiinnostavana) * Pop

28 Rock Heavy metal Punk Indie, alternative R&B, soul, funk Jazz Blues Iskelmä Elektroninen tanssimusiikki Muu elektroninen musiikki Rap, hip-hop Reggae, dub, ska Folk Country Maailmanmusiikki Klassinen musiikki Ooppera 11. Arvioi, miten useassa rytmimusiikkikonsertissa tai -festivaaleilla olet käynyt viimeisen vuoden sisällä (syyskuu elokuu ). Anna arvio kokonaislukuna. * Klubi-, ravintola- tai konserttisalikonserttien määrä vuodessa: Stadion- tai hallikonserttien määrä vuodessa: Festivaalien määrä vuodessa: 12. Millaiseksi kuvailisit suhdettasi musiikkiin? (1=Täysin eri mieltä... 7=Täysin samaa mieltä) * Musiikki on tärkeimpiä asioita elämässäni Etsin aktiivisesti uutta minua kiinnostavaa musiikkia Suosittelen aktiivisesti artisteja, kappaleita tai albumeita ystävilleni Kuuntelen yleensä musiikkia siihen syventyen ja keskittyen Musiikin tekeminen tai soittaminen on tärkeimpiä asioita elämässäni Musiikki synnyttää minussa usein voimakkaita tunnereaktioita Kuuntelen yleensä musiikkia ystävien, tuttavien ja samanhenkisten samanhenkisten ihmisten kanssa

29 13. Miten tärkeitä seuraavat arvot ovat sinulle? Kysymys koskee omia, henkilökohtaisia arvojasi. Arvovalta, varakkuus, yhteiskunnallinen valta Kunnianhimo, menestys, kyvykkyys, vaikutusvalta Mielihyvä, elämästä nauttiminen, itsensä hemmottelu Vaihteleva ja jännittävä elämä, uskaliaisuus Luovuus, vapaus, omien tavoitteiden valitseminen, uteliaisuus, riippumattomuus Laajakatseisuus, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, maailmanrauha, kauneuden maailma, yhteys luontoon, kypsä elämänymmärrys, ympäristön suojeleminen Auttavaisuus, rehellisyys, anteeksiantavuus, vastuullisuus, luotettavuus, tosi ystävyys, kypsä rakkaus Perinteiden kunnioitus, nöyryys, hurskaus, oman elämänosan hyväksyminen Velvollisuudentuntoisuus, itsekuri, kohteliaisuus, vanhempien ihmisten kunnioittaminen Yhteiskunnallinen järjestys, perheen turvallisuus, kansallinen turvallisuus, puhtaus, palvelusten vastavuoroisuus Periaatteitteni vastaisia - Ei tärkeitä (0) + Tärkeitä Hyvin tärkeitä ++++ Äärimmäisen tärkeitä Syntymävuotesi? * Syötä tähän syntymävuotesi nelinumeroisena kokonaislukuna ilman muita merkkejä. Olen syntynyt vuonna 15. Sukupuolesi? * nmlkj Mies nmlkj Nainen nmlkj Muu nmlkj En halua vastata 16. Kotipaikkasi? *

30 nmlkj Pääkaupunkiseutu nmlkj Muu kaupunki nmlkj Muu kunta nmlkj Ulkomaat 17. Kotipaikkasi tarkemmin (pääkaupunkiseutu) * nmlkj Espoo nmlkj Helsinki nmlkj Kauniainen nmlkj Vantaa 18. Kotipaikkasi tarkemmin (muu kaupunki) * (valitse tästä asuinkaupunkisi) 19. Kotipaikkasi tarkemmin (muu kunta) * (valitse tästä asuinkuntasi) 20. Koulutuksesi? Valitse vain yksi vaihtoehto. HUOM - vastaathan vain valmiin tutkinnon mukaisesti. * nmlkj Peruskoulu tai vastaava nmlkj Ammattikoulu tai -kurssi nmlkj Lukio tai ylioppilas nmlkj Opistotason ammatillinen koulutus nmlkj Ammattikorkeakoulu nmlkj nmlkj Korkeakoulu, alemman asteen tutkinto Korkeakoulu, ylemmän asteen tutkinto 21. Mihin ammattiryhmään katsot kuuluvasi? * nmlkj Johtava asema nmlkj Ylempi toimihenkilö nmlkj Alempi toimihenkilö nmlkj Työntekijä nmlkj Yrittäjä, yksityinen ammatinharjoittaja tai freelancer nmlkj Opiskelija tai koululainen nmlkj Eläkeläinen nmlkj Kotiäiti tai koti-isä nmlkj Työtön nmlkj Muu, mikä? 22. Yhteiskunnassamme on erilaisia luokkia. Toiset yhteiskuntaluokat ovat ylempiä ja toiset alempia. Mihin sijoittaisit itsesi seuraavalla yhteiskunnallista asemaa kuvaavalla asteikolla, jossa 10 kuvaa sijoittumista ylimpään ja 1 sijoittumista alimpaan luokkaan? * Alin luokka nmlkj nmlkj nmlkj Ylin luokka