MUISTIO 6/2015. Aika ti klo HUS-hallintokeskus, Stenbäckinkatu 9, hallituksen neuvotteluhuone

Transkriptio

1 JÄSENKUNTIEN JA HUS:N TALOUSJOHDON TYÖRYHMÄN KOKOUS Aika ti klo Paikka HUS-hallintokeskus, Stenbäckinkatu 9, hallituksen neuvotteluhuone Läsnä Poissa Mari Frostell, talousjohtaja, puheenjohtaja Kimmo Behm, kunnanjohtaja, Nurmijärvi Ari Konttas, rahoitusjohtaja, Espoo Tuula Saxholm, rahoitusjohtaja, Helsinki Martti Lipponen, apulaiskaupunginjohtaja, Vantaa Thomas Karlsson, kaupunginkamreeri, Raasepori Henri Partanen, talousjohtaja, Lohja Reijo Tuori, rahoitusjohtaja, Espoo Jukka-Pekka Ujula, kaupunginjohtaja, Porvoo Aki Lindén, toimitusjohtaja, HUS-kuntayhtymä Markku Mäkijärvi, johtajaylilääkäri, HUS-kuntayhtymä Pekka Rantamäki, hallintojohtaja, HUS-kuntayhtymä, Hyvinkään sairaanhoitoalue Jari Finnilä, talousjohtaja, HUS-kuntayhtymä, HYKS-sairaanhoitoalue Tanja Lukkarinen, controller, HUS-kuntayhtymä Kati Sipinen, johdon assistentti, kokouksen sihteeri Siv Gustafsson, talouspäällikkö, Loviisa Tapio Korhonen, kansliapäällikkö, Helsinki (poissa) Tom Simola, kaupunginjohtaja, Raasepori (poissa) Anne Priha, investointijohtaja, HUS-kuntayhtymä KÄSITELLYT ASIAT 1 Kokouksen avaus ja edellisen kokouksen muistio, Mari Frostell Puheenjohtaja avasi kokouksen ja hyväksyttiin edellisen kokouksen muistio. Hustran jäsenet muistivat Espoon kaupungin rahoitusjohtaja Reijo Tuoria eläkelahjalla ja toivottivat Espoon uuden edustajan tervetulleeksi työryhmään. 2 Tammi-elokuun 2015 toiminnan ja talouden kehitys sekä toimenpiteet, Mari Frostell Liite; toiminnan ja talouden seurantaraportti tammi-elokuu 2015 (23.9.) Voimakas palveluiden kysynnän kasvu sekä jäsenkunnista että ulkokunnista yhdistyneenä HUSin kykyyn tuottaa tätä vastaten lisää palveluja on kasvattanut tammielokuussa 2015 palveluvolyymiä 4,0 % verrattuna vuoden 2014 tammi-heinäkuuhun. Talousarvion 2015 palvelusuoritetavoite ylittyy 5,1 % (talousarvion suoritetavoite laadittiin suhteessa vuoden 2014 talousarvioon, ei tilinpäätökseen). Kysyntäpaineesta on selvitty ja jonot ovat hieman lyhentyneet verrattuna viime vuoden elokuun lopun tilanteeseen. Toiminnan tuottavuus on parantunut viime vuodesta, henkilöstötuottavuus + 3,0 % ja DRG-pisteen hinta on alentunut 0,9 % (tavoite oli 1,5 %). Sitovat nettokulut kasvoivat vuoden 2014 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna 4,2 % ja ylittävät talousarvion 2,1 %. Sitovien nettokulujen budjettiylitys pienentyi elokuussa. Toimintavolyymin leikkaaminen talousarvion 2015 mukaiseksi ei loppuvuoden aikana ole realistista, eikä se potilashoidon kannalta olisi lainmukaista (jo- 1 / 9

2 not kasvaisivat). Kulujen kasvua koko vuodelta yritetään rajoittaa loppuvuoden aikana useilla toimenpiteillä, joiden suunnittelu alkoi välittömästi valmistuneiden tammi-heinäkuun talouslukujen osoittaessa 2,3 % sitovien nettokulujen ylitystä ja yksiköiden syyskuussa valmistuneen ennusteen osoittaessa jopa 2,8 % ylitystä. Osa toimenpiteistä tulee myös vähentämään erityisesti joulukuussa potilashoidon volyymia. Sopeutustavoitteet elokuussa päivitettyyn vuosiennusteeseen verrattuna on yhtymäjohdon toimesta kohdennettu yksiköittäin ja niiden toteutus on aloitettu. Talouden sopeutustoimenpiteet loppuvuonna 2015 Lähtökohtana on sopeuttaa HUSin toimintaa ja taloutta potilashoitoa mahdollisimman vähän haittaavalla tavalla ja tuottavuuden paraneva taso säilyttäen HUSin yksiköiden syyskuussa koko vuodelle 2015 ennakoimasta sitovien nettokulujen 2,8 % ylityksestä 2,0 % ylitykseen, jota voidaan kasvaneen kysynnän ja palvelutuotannon takia pitää hyväksyttävämpänä. Mainittu ero on 12,0 miljoonaa euroa. Sopeutus kohdistetaan toimintakuluihin siten, että toimenpiteet eivät kuitenkaan samalla vähennä sitovien nettokulujen laskentakaavan tuloja (potilasmaksut, ulkokuntamyynti jne). Sopeutus koskee koko HUSin toimintaa, myös talousarviossa pysyneitä yksiköitä. Syy tähän on se, että kokonaishaaste on niin suuri, että kaikkea joudutaan tarkastelemaan kriittisesti ja toinen syy on se, että HUSin eri sairaanhoitoalueet, tulosalueet, liikelaitokset ja yhtiöt ovat kohdanneet hyvin eri tavoin kysyntäpaineen, kasvaneen palvelutuotannon vaatimukset ja muut toimintaolosuhteiden muutokset. Tämän vuoksi sopeutustoimenpiteistä joudutaan kohdentamaan myös paremmin selviytyneisiin yksiköihin, mutta selvästi lievempänä kuin sitovat nettokulunsa paljon ylittäneisiin yksiköihin. Johtoryhmä käsitteli valmistellut sopeutustoimenpiteet. Osa ehdotuksista oli enemmän periaatteellisia linjaratkaisuja ja ne siirtyvät pikaisesti jatkovalmisteluun kohdistuen erityisesti vuoden 2016 talousarviossa pysymiseen, jonka arvioidaan edellyttävän 40 miljoonan euron suuruista sopeutusta (12 M + 28 M ). Keskitetyt henkilöstökulujen säästöt: Näistä on valmistunut erillinen 20 milj. kokonaisuus, josta valtaosa suuntautuu vuoteen 2016 ja pidemmälle, niiden valmistelu käynnistetään viipymättä, ja osa voidaan toimenpanna siten, että vaikutus kohdistuu jo loppuvuoteen 2015, näitä ovat mm.: työsuhdematkalippuetuuden muutos lisääntynyt vuosilomien pitäminen vuonna 2015 (ns. lomapalkkavelka) - x kaikista harkinnanvaraisista palkankorotuksista pidättäytyminen x nimikemuutoksista pidättäytyminen alkaen - x sijaisten käytöstä pidättäytyminen nykyistä laajemmin (sisältyy kaikkien yksiköiden edellä mainittuihin omiin sopeutustoimenpiteisiin) Jokaisesta sopeutustavoitteesta on laadittu tai laaditaan konkreettinen toteutussuunnitelma tai toimenpidelista. Yhtymäjohto seuraa kuukausittain yksikkökohtaisesti tavoiteltujen sopeutustoimenpiteiden toteutumista ja puuttuu mahdollisiin poikkeamiin. Hallitus päätti varautua esittämään joulukuussa kokoontuvalle valtuustolle, että vuoden 2015 mahdollinen ylijäämä palautetaan kokonaisuudessaan jäsenkunnille tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä niin, että jäsenkunnat voivat sisällyttää palautuksen omiin tilinpäätöksiinsä. 2 / 9

3 Asian käsittely kokouksessa Mari Frostell esitteli tammi-syyskuun juuri valmistuneita toiminnan ja talouden lukuja. Syyskuussa sekä toiminnan tuottavuus että sitovat nettokulut toteutuivat talousarviota paremmin; syyskuun kokonaistuottavuus oli talousarvion 1,5 prosentin tavoitetta korkeampi ja syyskuun sitovat nettokulut alittivat talousarvion 0,4 %. Syyskuun hyvä kehityksen ansiosta sitovien nettokulujen budjettiylitys pienentyi elokuun lopun tilanteesta ja on tammi-syyskuussa 1,9 %. Syyskuussa muiden kuin jäsenkuntamaksajien laskutus oli ennätyksellisen suuri. Syyskuun kuukausiraportti lähetetään erikseen HUSTRAn jäsenille. Volyymimuutoksen suurelle kasvulle esitettiin viisi osatekijää 1. väestön kasvu 2. väestön ikääntyminen 3. julkisen terveydenhuollon kysynnän kasvu huonontuneen taloudellisen tilanteen takia (siirtyminen yksityiseltä sektorilta ja työterveyshuollon piiristä julkisen terveydenhuollon asiakkaiksi) 4. lisääntynyt tarjonta 5. laadun kehitys ja kalliimpien hoitomuotojen käyttö Jäsenkuntalaskutuksen toteutuneesta määrä- ja hintaerosta toivottiin tarkempaa analyysia ja välineitä elektiivisten jonojen huomioimiseen vuoden 2016 ja 2017 talousarviolukuja valmisteltaessa. Tilojen mm. leikkaussalien tehokasta käyttöä ja uuden henkilöstön rekrytointia ja palkkatasoa tulee seurata tarkemmin, koska nyt ei ole noudatettu talousarvioraamia. 3 TA2016, Mari Frostell Valmistautuminen vuoden 2016 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelmien toteuttamiseen Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017 ja 2018 taloussuunnitelmavuosien toimintakulujen ja tuottojen raamitus on erittäin haasteellista. Julkisen talouden ja kuntien talouden tilanteesta johtuen jatkuvasti kasvava rahoitus erikoissairaanhoidolle ei ole mahdollinen, vaikka potilaiden oikeus julkisesti rahoitettuun hoitoon on lakisääteisesti vahva eikä siihen olla todennäköisesti säädösteitse esittämässä rajoituksia. Pikemminkin suunniteltu valinnan vapauden lisääntyminen ja julkisen ja yksityisen terveydenhuollon korvausperiaatteiden yhdenmukaistaminen tullevat lisäämään julkisen rahoituksen tarvetta, koska merkittävä osa nykyisin asiakkaiden itsensä maksamasta hoidosta (arviolta 3 miljoonaa lääkärikäyntiä, 2 miljoonaa hammaslääkärikäyntiä ja näiden tarvitsemat tukipalvelut), johon heillä olisi oikeus jo nyt julkisin varoin, siirtyy nykyistä laajemmin julkisen rahoituksen piiriin. Kysyntä puolestaan kasvaa ja on kasvanut viime vuosina mm. seuraavista syistä johtuen: 1) väestömäärän lisääntyminen HUS-alueella n 1 % vuosivauhdilla, 2) ikääntyneen väestön määrän voimakas kasvu eliniän pidentymisen ja suurten ikäluokkien ikääntymisen johdosta, 3) työterveyshuollon järjestämän sairaanhoidon piirissä olevien määrän väheneminen, 4) väestön suuren osan taloudellisen tilanteen muutos (työttömyyden lisääntyminen ja tulojen pienentyminen) yhdistyneenä mm. yksityisen terveydenhuollon sairausvakuutuskorvauksen pienenemiseen. Käsitellessään Uudenmaan sairaalapesula Oy:n (USP) osavuosikatsausta kokouksessaan HUSin talous- ja konsernijaosto sivusi keskustellussaan vertailukohteena koko HUSin taloutta todeten niiden välillä selvän analogian: yhtiön tuottavuus on kehittynyt hyvin eli yksikköhinnat ovat alentuneet, mutta kokonaislaskutus on kasvanut yli 6 % johtuen palveluvolyymin kasvusta. Tämä puolestaan on seurausta siitä, että tilaaja on tilannut aikaisempaa enemmän palveluja. Tilanne on koko HUSissa sama: henkilöstötuottavuus on parantunut tammi-elokuussa / 9

4 % ja DRG-pisteen deflatoitu keskikustannus on alentunut 0,9 % verrattuna edelliseen vuoteen, mutta palveluiden kokonaisvolyymin kasvun johdosta jäsenkuntien laskutus on kasvanut. Volyymin kasvu puolestaan perustuu kuntien ja väestön kysynnän muutokseen. Tilanne on isossa HUSissa on periaatteessa samanlainen kuin pienessä USP Oy:ssä. HUS:n hallituksen esityslistalla eriteltiin kuntien erikoissairaanhoitolaskutukseen vaikuttamisen pääkeinoja seuraavalla jaolla: 1) volyymin pienentäminen kysyntää vähentämällä, 2) rakenteelliset muutokset ja palveluprosessien kehittäminen, 3) perinteinen kulukuri ja tuotannon tekijöiden yksikköhintaan vaikuttaminen. Jäsenkuntien laskutusta tai sen kasvua voidaan pienentää seuraavin keinoin: Laskuttamalla vähemmän kuin toimintakulujen ja poistojen määrä edellyttäisi, ts. tekemällä alijäämää. Tämä keino on usein suunnitellusti tai suunnittelematta kuntien käytössä taloustaantuman aikana, mutta HUSissa sitä ei esitetä käytettäväksi. Vaikuttamalla poistojen tasoon investointien määrää pienentämällä. Tämä vaikuttaa hitaasti ja pitkäjänteisesti. Sellaiset investoinnit, jotka vähentävät toimintakuluja enemmän kuin poistojen ja rahoituskulujen määrä kasvaa, ovat tehostavia eikä niitä tule karsia. Muita investointien lajeja ovat mm. loppuun käytettyjen rakennusten ja laitteiden korvausinvestoinnit, toiminnan volyymia lisäävät investoinnit ja toiminnan vaikuttavuutta ja laatua parantavat investoinnit. Nämä jälkimmäiset ovat kriittisen arvioinnin kohteena, vaikka ne usein itse toiminnan kannalta koetaankin välttämättömiksi. Kysynnän vähentäminen, jonka seurauksena tarvittava palveluiden määrä vähenee ja palveluiden tuottamiseen käytettyjä resursseja voidaan vastaavasti vähentää. Tämä on sekä kuntien itsensä että kuntien ja HUSin välisen yhteistyön avulla tehtävä. Palveluprosessien parantaminen, jolloin voidaan lopputuloksen eli palvelutuotteen aikaansaamiseksi käyttää vähemmän tuotantopanoksia (henkilöstö, tarvikkeet, palvelut, laitteet, tilat). Tuotantopanosten hinta eli palkkataso, tarvikkeiden ja laitteiden hinta, ostettujen palveluiden hinta jne. Tässä suhteessa vuodelle 2017 tulossa olevat valtakunnalliset ratkaisut ovat erittäin merkittävät. Voidaan puhua HUS-tasolla miljoonan euron kokonaissäästöstä. Edellä todetussa jaottelussa ei ole mitään uutta, mutta se katsottiin tarpeelliseksi kerrata, jotta iso kuva siitä millaisin keinoin jäsenkuntalaskutusta voidaan säädellä, pysyy mielessä. Jotta HUSin talous vuonna 2016 pysyisi valmistellun talousarvion edellyttämällä tasolla, tarvitaan arviolta n. 40 miljoonan euron sopeutusta siihen tasoon verrattuna, joka oli HUSin yksiköiden arvioima talouden toteutuman taso vuoden 2015 tammi-heinäkuun perusteella lisättynä vuoden 2016 kustannustason muutoksella. Osa tästä toteutuu jo vuonna 2015, mutta osin kyse on pakkotilanteen sanelemista kertaluonteisesta säästötoimenpiteistä, joten tarkastelua ei voi tehdä vain erotuksen = 28 milj. euron osalta vaan se tulee tehdä koko 40 miljoonan euron osalta. Sopeutuspaketin valmistelu on edennyt ripeästi, mutta se ei ole vielä kokonaan valmis vaan työn alla. Sitä on valmisteltu asia- ja kululajiryhmittäin samalla kun on valmisteltu lyhyemmän tähtäimen vuoden 2015 loppuun painottuvia toimenpiteitä. 4 / 9

5 Alla kuvataan näiden valmistelussa olevien toimenpiteiden sisältöä ja hallituksen päätösvaltaan kuuluvien asioiden osalta hallitus on hyväksynyt niiden jatkovalmistelun. Vuodeosastohoidon vähentäminen sekä siirtymällä ympärivuorokautisista osastoista viikko- ja päiväosastoihin, että vajaasti kuormitettuja osastoja yhdistämällä ja toimintaa edelleen avohoitoistamalla. Tavoitteena on vähentää n. 200 vuodeosastopaikkaa vuosina Esillä on ollut useita konkreettisia ehdotuksia (Auroran sairaala, Naistenklinikka, Lohjan sairaala, Hyvinkään sairaala jne.), mutta niiden valmistelua jatketaan. Tavoite on myös luopua kokonaisista sairaalarakennuksista erikseen päätettävässä pitävässä aikataulussa (Paloniemi, Kellokoski, Tammiharjusta edelleen vuokrattuna oleva tila, Herttoniemen sairaala, Lastenlinna, mahdollisesti Kirurginen sairaala). Valmisteluja jatketaan ja vuode-osastohoidon volyymin seurantaa ja raportointia tarkennetaan. Päivystystoiminnan keskittäminen päivystysasetuksen määräämällä tavalla. Meneillään on päivystys-toiminnan kokonaisarviointi. Esille tulee uudelleen mm. luopuminen nykyisestä kuuden synnytysyksikön mallista. Päivystysasetusta ollaan myös STM:n valmistelussa synnytysten osalta tiukentamassa. Kuntien perusterveyden ja sosiaalitoimen ja HUSin yhteistyön kehittämisellä saatavat rakenteelliset muutokset. Tästä on useita valmistelussa olevia ehdotuksia koskien mm. hengitysvajepotilaiden hoidon järjestämistä, uniapnean hoitoa, vanhusten lonkkamurtumapotilaiden hoitoa, selkäpotilaiden hoitoa, kuntoutusta, sosiaalityötä, kumppanuusvirkoja, alueellista puhelinneuvontaa, yhteispäivystysjärjestelyjä (Peijas alkaen) jne. Valmisteluja jatketaan työryhmien toimesta. Palvelusetelin käytön laajentaminen sellaisia toiminnoissa, joissa realistisesti voidaan samalla vähentää omaa tuotantoa (eikä palveluseteli toimi vain kokonaisvolyymin laajentajana ja kulujen kasvattajana). Valmistelu jatkuu. Esillä on ollut mm. magneettikuvaustoiminta. Laitoshuollon ja mahdollisesti muunkin tukipalvelun pilottiluontoinen ulkoistus/alihankinta jossakin erikseen nimettävässä sairaalakokonaisuudessa. Valmistelut käynnistetään. Vastaavasti valmistelut sellaisten ulkoistettujen toimintojen kotiuttamiseksi, joissa oma tuotanto on mahdollistaa järjestää (henkilöstöä saadaan rekrytoitua ja tiloja on), ja se on halvempaa kuin ostotoiminta. Valmisteluja jatketaan. Ensihoidon kokonaisarviointi on meneillään. Jo ennen raportin valmistumista voidaan kuitenkin todeta, että yhtenäistämällä toimintaa ja saattamalla se kokonaisuutena yhden johdon alaisuuteen, on tehokkuushyötyjä saavutettavissa. Valmistelua jatketaan. Henkilöstökulut ovat HUSin suurin toimintakululaji. Sopeutustarve on niiden osalta 2 % suuruinen eli noin miljoonaa euroa. Kyse ei ole vain henkilöstömääristä, koska erikoissairaanhoidossa keskeisten palveluiden tarjoaminen 24/7 merkitsee peruspalkkojen lisäksi myös suuria kulueriä työaikakorvausten eri lajeissa, mutta htv-tasolla kyse on jopa 350 henkilön määrästä. Kyse ei ole myöskään mistään mekaanisesta leikkurista, koska erilaisten selvitysten perusteella tiedetään, että tuottavuuserot ovat suuria tulosalueiden ja yksiköiden välillä ja alhaisemman tuottavuuden yksiköissä 5 / 9

6 tulee saada aikaiseksi suurempia muutoksia kuin muissa. Tähän tavoitteeseen ei ole realistista päästä kerralla alkaen, etenkin ottaen huomioon, että samaan aikaan kunnilta siirretään yhteisin sopimuksin HUSille jatkuvasti uusia tehtäväkokonaisuuksia ja HUSin valtakunnalliset velvoitteet mm. päivystystoiminnassa lisääntyvät. Viime kädessä hoitokäytännöt määräävät merkittävästi toimintakuluja, ts. kuinka paljon ja mitä diagnostisia tutkimuksia käytetään, kuinka paljon ja mitä lääkityksiä käytetään, millaisia hoitoteknologioita käytetään (avoleikkaukset, tähystysleikkaukset, operatiivinen vs. konservatiivinen hoito), missä laajuudessa voidaan asiakasta itseään käyttää osana hoitoprosessia nykyistä enemmän (mm. Mielenterveys-talo, ilmoittautumisautomaatit, sähköinen asiointi jne.). Näiden osalta on vuodelle 2016 asetettava n. 10 miljoonan euron kokonaistoimintakulujen alentamisen tavoite. Alla olevassa taulukossa on esitetty vuosittainen tuloslaskelma 2014 TAE Taulukossa esitetty, 2016 talousarvion vertailupohjana käytetty vuoden 2015 ennuste ( 7+5 ) on laadittu elokuussa ja se perustuu tammi-heinäkuun toteumaan. (1 000 euroa) TP 2014 TA 2015 ENN 2015 TAE 2016 Muutos % TAE16/ ENN15 Muutos % TAE16/ TA15 Muutos % TAE16/ TP14 Jäsenkuntien maksuosuus ,6 % 1,7 % 2,1 % Muut palvelutulot ,2 % 12,7 % 18,6 % Muut myyntitulot ,8 % 29,3 % 23,4 % Valtion tutkimus- ja opetuskorvaus ,2 % -1,8 % -3,2 % Myyntituotot ,2 % 4,0 % 5,0 % Maksutuotot ,6 % 12,1 % 10,4 % Tuet ja avustukset ,1 % -1,7 % -29,4 % Muut toimintatuotot ,6 % -3,5 % -20,9 % Toimintatuotot yhteensä ,3 % 4,2 % 4,9 % Palkat ja palkkiot ,2 % 3,5 % 4,7 % Henkilöstösivukulut ,6 % 1,5 % 3,5 % Henkilöstökulut ,1 % 3,1 % 4,5 % Palveluiden ostot yhteensä ,1 % 4,4 % 6,9 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat yht ,4 % 7,7 % 3,4 % Avustukset ,2 % 39,3 % 47,6 % Muut toimintakulut yhteensä ,7 % 8,9 % 18,4 % Toimintakulut yhteensä ,4 % 4,4 % 5,1 % Poistot ja arvonalentumiset ,3 % 1,6 % 4,7 % Toimintakulut ja poistot yht ,4 % 4,2 % 5,1 % Toimintakate poistojen jälkeen ,8 % -1,9 % -18,8 % Rahoitustuotot ja -kulut yht ,7 % 0,4 % 11,6 % Tilikauden tulos ,4 % 20,7 % -167,2 % 6 / 9

7 Sitovat nettokulut (1 000 euroa) TP 2014 TA 2015 ENN 2015 TAE 2016 Toimintakulut Korkokulut Muut rahoituskulut Poistot ja arvonalentumiset yht Toiminnan kulut Muut myyntitulot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot + EVO Korkotuotot Muut rahoitustuotot Toiminnan nettokulut Myyntituotot sairaanhoidollisesta toiminnasta Sitovat nettokulut Muutos-% edellisestä vuodesta 0,7 % 2,7 % -0,3 % Muutos-% talousarvoista 1,7 % Asian käsittely kokouksessa TA2016 alijäämä kohdistuu Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen ensihoitotoimintaan, muilla sairaanhoitoalueilla ja kaikilla liikelaitoksilla on nollatulos. Tällä talousarvion tuloraamituksella ja ottaen huomioon palveluiden määrä, HUS:lla on noin 40 milj. euron tehostamis- ja sopeuttamistavoite kuluvan vuoden tasoon verrattuna. Osa jäsenkuntien edustajista (mm. Vantaa ja Porvoo) ilmoittivat, etteivät tule hyväksymään mikäli LUSAn ensihoidon alijäämä kohdentuu maksettavaksi muille kuin alueen jäsenkunnille. Ensihoitotoiminta tulee yhtenäistää koko HUS alueella ja alueellisten sairaanhoitoalueiden lautakuntien järjestelmä tulisi purkaa. Ensihoitoasia on tarkasteltava uudelleen ennen valtuuston kokousta ja selvitettävä kustannusten nousun syyt. Yhteenvetona todettiin, ettei Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen alijäämää tule miltään osin kohdentaa muille kunnille. HUS alueen ensihoitotoimintamallia suunnitellaan jatkossa HUS tasoiseksi ja mahdollisesti jäsenmaksuperusteiseksi toiminnaksi eikä se olisi jatkossa seitsemän eri järjestämisalueen mallilla ohjattua toimintaa. Terveydenhuoltolain mukaan ensihoitopalvelut on turvattava kansalaisille 24/7 riippumatta asuinpaikasta. HUS-alueen ensihoidon selvitys valmistuu marraskuussa ja tulokset sekä johtopäätökset esitellään Hustran työryhmälle viimeistään vuoden 2016 ensimmäisessä kokouksessa. 4 Sairaanhoitopiirien välinen kilpailutilanne potilaiden vapaan hoitopaikan valinnan lisäännyttyä, Aki Lindén Toimitusjohtaja Lindén esitteli asian. Asian käsittely kokouksessa Jäsenkuntien edustajien näkemys on, ettei HUS:n tässä vaiheessa tule lähteä selvittämään koko toiminnan yhtiöittämistä eikä yhtiöittämisiä tulisi tehdä yksinomaan 7 / 9

8 5 Investointiohjelma , Anne Priha tulevien SOTE muutosten perusteella. Joidenkin tukipalveluiden yhtiöittäminen voisi toiminnallisten ja taloudellisten syiden perusteella toimia. Kilpailutilannetta tulee aktiivisesti seurata ja käydä läpi erilaisia vaihtoehtoja. Kuntayhtymän omistajina jäsenkuntia ja Hustran jäseniä on informoitava asioiden valmistelusta (SOTEuudistus ja yhtiöittäminen) sekä asioita on käytävä perusteellisesti läpi omistajakuntien kanssa. HYKSin Oy:n toiminta tulisi arvioida ja sen mahdollinen lisähyödyntäminen. Liitteet; muistio sairaanhoitopiirien välinen kilpailutilanne ja näkökohtia yhtiöitämisestä INVESTOINTIOHJELMAN VALMISTELU HUS:n investointien painopiste on lähivuosina Meilahden alueen kehittämisessä, Traumakeskuksen ja Syöpäkeskuksen rakennushankkeen ja Jorvin sairaalan suurten peruskorjausten käynnistämisessä. Aloitettavat uudet investoinnit valitaan HUS:n strategisten painotusten mukaisesti niin, että ne edistävät palvelujen kilpailukykyä, hyvää asiakaskokemusta ja yhteistyötä kuntien perusterveydenhuollon kanssa. Tärkeänä pidetään myös vanhojen sairaalakiinteistöjen nykyaikaistamista, tehokkaassa käytössä pitämistä ja peruskorjausten asteittain jatkamista niin, että sairaaloiden toimintavarmuuden riskit voidaan minimoida. Traumakeskus-syöpäkeskus -projekti on riskienhallinnan kannalta erityisen aikataulukriittinen johtuen sekä Töölön sairaalan että Syöpätautien klinikan rakennusten vaikeasta tilanteesta. Investointiohjelman hankkeet valitaan ja niiden tavoitteita ja sisältöä ohjataan niin, että investointikohteet palvelevat sote-uudistuksen jälkeenkin vaativan erikoissairaanhoidon tarpeita. HUS jatkaa investointeja kaikilla sairaanhoitoalueillaan ja tarkistaa tarvittaessa hankeohjelman sisältöä sote-valmistelun edetessä. Vuosina saadaan käyttöön useita suuria tilainvestointeja, jotka mahdollistavat mm. Naistenklinikkaan, vapautuvaan Lastenklinikkaan, Jorvin sairaalaan ja Hyvinkään sairaalaan sijoitettavan toiminnan uudelleenjärjestelyjä. Käyttöönotettaviin tiloihin kuten uuteen lastensairaalaan ja Naistenklinikan lisärakennushankkeeseen liittyy myös merkittäviä laite-, kalusto- ja tietojärjestelmätarpeita, joilla voidaan tukea hyvää tuottavuuskehitystä. Edellisiä talousarvioita valmisteltaessa koko HUS:n investointiraami neljän vuoden jaksolla on ollut liikelaitokset mukaan lukien yhteensä 500 milj. euroa. Raami on pidetty hyvin tiukkana varauduttaessa mittavaan Traumakeskus-Syöpäkeskus - investointiin. Vuosien investointiohjelma on laadittu niin, että muihin hankkeisiin kuin Traumakeskus-Syöpäkeskukseen, jäsenkuntayhteistyön investointeihin ja Apotti-osakeyhtiön rahoitukseen voidaan käyttää neljän vuoden aikana enintään 450 milj. euroa. Määrä sisältää uuden lastensairaalan rakentamisen rahoitusta noin 27 milj. euroa. Investointien rajaus merkitsee useiden strategisesti tärkeiden hankkeiden myöhemmäksi siirtämistä kaikilla sairaanhoitoalueilla ja investointien mittavaa sopeutusta myös tietohallinnossa ja liikelaitoksissa. Investointisuunnitelman valmistelussa on käytetty tietojärjestelmää, joka mahdollistaa hankekohtaisesti investointien taloudellisten ja toiminnan laajuuteen liittyvien vaikutusten analysoinnin. Jokaisesta uudesta suuresta investoinnista suunnitellaan, miten se vaikuttaa toimintavolyymiin ja mikä on sen vaikutus kuluihin, tuottoi- 8 / 9

9 hin ja tulokseen. Investointiohjelma ei perustu vain hankkeiden taloudellisen kannattavuuden arviointiin, mutta em. laskenta tuo merkittävää lisäarvoa esitysten priorisointiin ja antaa lähtötiedot investointien jälkiseurantaan. Osa investoinneista on korjaus- ja korvaushankkeita, joilla varmistetaan vanhan sairaalakannan käytettävyys ja vältetään kalliita väliaikaisjärjestelyjä ja toiminnan keskeytyksiä. Hyväksytyn kiinteistöpolitiikan mukaista korjausinvestointien tasoa ei kuitenkaan kaikilta osin pystytä rahoittamaan, mikä lisää toiminnallisia riskejä. Sote-uudistusta ennakoiden suhtaudutaan kriittisesti kaikkiin tuotantokapasiteettia ja kustannuksia lisääviin hanketarpeisiin. Tärkein lähivuosien investointi on Meilahden alueelle suunniteltava Traumakeskuksen ja Syöpäkeskuksen rakennus, jonka alustava, hankesuunnittelun yhteydessä vuoden 2016 aikana tarkentuva kustannusarvio on 280 milj. euroa. Hankkeesta järjestetyn arkkitehtuurikilpailun tulos julkistetaan Ennen Traumakeskus-syöpäkeskus-hanketta Meilahdessa tulee toteutettavaksi valmistelevia investointeja, jotka liittyvät mm. purettavasta tornisairaalan laboratoriosiivestä pois siirrettäviin yksiköihin. Samalla käynnistetään lasten sairaalapalveluilta vapautuvan Lastenklinikan rakennuksen kiireelliset korjaustyöt Töölön sairaalasta siirrettävää toimintaa varten. Investointiohjelma ei sisällä eikä sen tavoiteraami tässä vaiheessa mahdollista selvittelyvaiheessa olevaa Silmä-korvasairaalan investointipakettia tai mm. psykiatrian tilainvestointeja pääkaupunkiseudulla. Liite; PP-esitys Asian tarkempi käsittely siirtyi seuraavaan kokoukseen, johon lisäksi pyydettiin selvitys HUS:n toteutuneista investoinneista vuosilta Muut asiat Oheismateriaali; Jäsenkunnittain HUS:n palveluiden käyttö tammi-elokuussa 2015 verrattuna edelliseen vuoteen (lähetteet, suoritemäärät, hoidetut eri henkilöt, maksuosuus, päivystyksenä alkaneiden hoitojaksojen osuus) Seuraava kokousaika päätettiin aikaistaa ennen HUSin hallituksen kokousta, uutta TA2016 ja investointiohjelman käsittelyä varten. Uusi kokousaika sovittiin seuraavasti (kokouksen jälkeen) ke klo to klo 9-11 (Tilinpäätös 2015) Mari Frostell puheenjohtaja Kati Sipinen sihteeri 9 / 9