Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 50. Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone, Kirkkojärventie 6 B

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 50 Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 18:00-18:40 Paikka Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone, Kirkkojärventie 6 B Saapuvilla olleet jäsenet Markku Markkula, puheenjohtaja Stefan Ahlman Suvi Karhu Pirjo Kemppi-Virtanen Raili Päivinen Harriet Klar-Nykvist Helena Haapsaari Jukka Lahti Kai Lintunen Kirsi Louhelainen Rainer Lahti Risto Nevanlinna Kimmo Oila Leena Hoppania Ulla Palomäki Paula Pöntynen Seppo Salo Muut saapuvilla olleet Torsti Hokkanen Ossi Keränen Markku Antinoja Mauri Hämäläinen Tiina Elo Yusef Abu Madi Marita Forsberg kaupunkisuunnittelupäällikkö asemakaavapäällikkö liikennesuunnittelupäällikkö lakimies kaupunginhallituksen edustaja nuorisovaltuuston edustaja palvelupäällikkö, sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 2 / 50 Allekirjoitukset Markku Markkula puheenjohtaja Marita Forsberg sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Paula Pöntynen Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä Espoon kirjaamossa, osoitteessa Siltakatu 11 Kauppakeskus Entressen 3 krs. Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 3 / 50 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 66 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 67 Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen 5 68 Latokaskenniitty, asemakaava ja asemakaavan muutos, 6 kaavan lähtökohdat ja tavoitteet, alue , 46. kaupunginosa Latokaski Tuomarila II, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan 17 muutokseksi, alue , 40. kaupunginosa Espoon keskus (Kh-asia) 70 3 Toppelund II, asemakaavan muutosehdotuksen 24 hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 14. kaupunginosa Haukilahti 71 4 Eestinkallio, asemakaavan muutosehdotuksen 32 hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 30. kaupunginosa Nöykkiö 72 5 Hansakallio, asemakaavan muutosehdotuksen 38 hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 44. kaupunginosa Kauklahti 73 6 Kilonpuisto IA, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 54. kaupunginosa, Kilo 43

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja 66 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta oli kutsuttu koolle kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille, kaupunginhallituksen edustajalle sekä nuorisovaltuuston edustajalle toimitetulla kokouskutsulla.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 67 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Paula Pöntynen.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 68 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 6 / / / Latokaskenniitty, asemakaava ja asemakaavan muutos, kaavan lähtökohdat ja tavoitteet, alue , 46. kaupunginosa Latokaski Valmistelijat / lisätiedot: Miika Ruokonen, puh Anne Liukkonen, puh Mikla Koivunen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Latokaskenniityn asemakaavoituksen pohjaksi: 1.1 Asemakaavalla mahdollistetaan urheilupuiston sijoittuminen rakentamattomalle Latokaskenniitylle. Urheilupuistoon sijoitetaan erilaisia pelikenttiä, yleisurheilupaikat, urheiluhalli, pukuhuone/huoltohalli, ulkoilureittejä, oleskelualueita ja maisemaniitty. Urheilupuiston suunnittelussa huomioidaan sivistystoimen esittämät urheilupuiston liikuntatarpeet. 1.2 Urheilupuistosta suunnitellaan viihtyisä ja puistomainen urheilupuisto, joka yhdistää urheilupuiston toiminnot keskuspuiston tarjoamiin ulkoilumahdollisuuksiin. Urheilupuistoon sijoitettavien rakennusten määrää rajoitetaan ja sen puistomaisuutta korostetaan avoimella tilalla ja istutuksilla. Suunnittelussa huomioidaan maakuntakaavassa osoitettu viheryhteystarve ja asemakaavalla parannetaan alueen virkistys- ja ulkoiluyhteyksiä. 1.3 Asemakaavan tavoitteena on säilyttää alueella avoin maisematila näkymineen. Avoin maisematila pyritään säilyttämään kenttien, avoimen käyttönurmen ja maisemaniityn osalta. Tällä turvataan, että Latokaskenniityllä säilyy laaja viheralueen tunnelma. Urheilupuiston toimintoja sovitetaan maisematilaan viherrakentamisen keinoin. Urheilupuiston rakennukset sijoitetaan tiiviiksi kokonaisuudeksi puiston lounaisosaan. Toiminnot sijoittuvat näin keskeiselle paikalle, jolloin ne ovat helposti saatavilla. Keskus tukeutuu säilytettävään metsäsaarekkeeseen, joka toimii keskuksen maisemallisena taustana kentiltä päin katsottaessa.

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 68 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 7 / Nöykkiön koulun läheisyyteen Nöykkiönkadun toiselle puolelle suunnitellaan päiväkotivaraus palvelemaan alueen lisääntyvää asukasmäärää. Päiväkodin sijoittamisella urheilupuiston läheisyyteen saadaan urheilupuiston toimintoja hyödynnettyä myös päiväkodin käytössä. Ratkaisu hyödyntää päiväkodin ja urheilupuiston mahdollisuutta vuoroittaispysäköintiin. 1.5 Asemakaavalla mahdollistetaan uusien asuntojen sijoittaminen yleiskaavassa osoitetuille asuntoalueille. Suunniteltavat asuntoalueet on osoitettu yleiskaavassa tiiviiksi- ja matalaksi asuntoalueeksi (A2). Uusia asuntoja tutkitaan myös sijoitettavaksi Tillinmäentien varrelle. Uudet asuinalueet suunnitellaan vaihteleviksi pientalo- ja kerrostaloalueiksi, joissa rakennuskanta on sekoittunutta ja vaihtelevaa. Uusien korttelialueiden suunnittelussa huomioidaan ympäröivien rakennusten mittakaava ja aluetehokkuus sekä alueen asukkaiden elinympäristön laatu. 1.6 Asemakaavassa osoitettu opetus- ja päiväkotirakennusten korttelialue (YL) muutetaan asumiselle. 1.7 Liikennesuunnittelussa tutkitaan Nöykkiönkadun ja Tillinmäen katujärjestelyt ja mahdollistetaan niiden parantaminen. Liikenneturvallisuus huomioidaan kaikkien kulkumuotojen osalta. Asemakaavalla järjestetään hyvät yhteydet bussipysäkeille ja varmistetaan alueelle toimivat jalankulku- ja pyöräily-yhteydet. Urheilupuistolle ja uusille asunnoille huolehditaan riittävät pysäköintipaikat autoille ja polkupyörille sekä pyritään nykyisten ja tulevien asukkaiden jalankulku- ja pyöräilyyhteyksien toimivuuden, turvallisuuden ja esteettömyyden varmistamiseen sekä ulkoilureittien yhtenäisyyden ja jatkuvuuden turvaamiseen. Lisäksi lähikouluilta suunnitellaan toimivat, yhtenäiset ja turvalliset yhteydet urheilupuistoon. 1.8 Asemakaavalla turvataan alueen läpi kulkeva liito-oravayhteys. 2 Järjestää asemakaavan ja asemakaavan muutoksen lähtökohdista ja tavoitteista tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Esittelijä korjasi päätösedotustaan siten, että: - kohta 1.2. muutetaan kuulumaan seuraavasti: Urheilupuistosta suunnitellaan viihtyisä ja puistomainen urheilupuisto, joka yhdistää urheilupuiston toiminnot keskuspuiston tarjoamiin ulkoilumahdollisuuksiin. Urheilupuistoon sijoitettavien rakennusten määrää

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 68 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 8 / 50 rajoitetaan ja sen puistomaisuutta korostetaan avoimella tilalla ja istutuksilla. Suunnittelussa huomioidaan maakuntakaavassa osoitettu viheryhteystarve ja asemakaavalla parannetaan alueen virkistys-, ulkoiluyhteyksiä sekä luodaan tarvittavat uudet yhteydet. - listatekstin kappale: Asemakaavalla mahdollistetaan urheilupuiston sijoittuminen Latokaskenniitylle. Urheilupuistoon on tarkoitus sijoittaa: Urheiluhalli, huolto-/ pukuhuonehalli, kaksi jalkapallokenttää, kolme pesäpallokenttää, amerikkalainen jalkapallokenttä, yleisurheilun suorituspaikat, katukoripallokenttä, rantalentopallokenttä, kaksi tenniskenttää, skeittipaikka, pulkkamäki ja hiihto sekä kävelyreittejä. Sivistystoimi on esittänyt ohjeelliset urheilupuiston tarpeet. Liikuntatarpeet tulevat kuitenkin muuttumaan kysynnän mukaan ja niille mahdollistetaan riittävät tilavaraukset asemakaavoituksella. Sivistystoimi on esittänyt, että erityisesti pesäpallokenttien tarve on tällä hetkellä suuri. Espoosta puuttuu tällä hetkellä kunnolliset pesäpallokentät ja lajin harrastajamäärät ovat kasvussa. muutetaan kuulumaan seuraavasti: Asemakaavalla mahdollistetaan urheilupuiston sijoittuminen Latokaskenniitylle. Urheilupuistoon on tarkoitus sijoittaa: Urheiluhalli, huolto-/ pukuhuonehalli, kaksi jalkapallokenttää, kolme pesäpallokenttää, amerikkalainen jalkapallokenttä, yleisurheilun suorituspaikat, katukoripallokenttä, rantalentopallokenttä, kaksi tenniskenttää, skeittipaikka, pulkkamäki ja hiihto sekä kävelyreittejä. Sivistystoimi on esittänyt ohjeelliset urheilupuiston tarpeet. Liikuntatarpeet tulevat kuitenkin muuttumaan kysynnän mukaan ja niille mahdollistetaan riittävät tilavaraukset asemakaavoituksella. Sivistystoimi on esittänyt, että erityisesti pesäpallokenttien tarve on tällä hetkellä suuri. Espoosta puuttuu tällä hetkellä kunnolliset pesäpallokentät ja lajin harrastajamäärät ovat kasvussa. Alueelle luodaan myös uusi itä- länsisuuntainen latuyhteys sitomaan keskuspuiston reitit yhteen. Latuyhteydellä mahdollistetaan liikkuminen alueen itäpuolella kulkevalta Kivenlahti - Latokaski reitiltä aina Puolarmaariin asti. Latokaskenniitty tulee olemaan keskeinen paikka latuyhteyksien kannalta, joka mahdollistaa hyvän paikan latukoneiden säilyttämiselle. - listatekstin kappale: Urheilupuiston suunnittelussa erityisen tärkeä on huomioida toimivat kävely- ja pyöräily-yhteydet. Urheilupuiston tavoitteena on liittyä keskuspuiston reitteihin ja toimia keskuspuiston reittien kokoontumispaikkana niin kesällä kuin talvellakin. Suunnittelussa huomioidaan myös liityntäliikenne pyörällä Kaitaan ja Finnoon metroasemille. Latokaskenniitty sijoittuu pyöräilyn seutureitille (E15). Suunnittelussa huomioidaan pyöräilyn erottelutarpeet ja niiden vaatimat tilavaraukset. Tarkoituksena on, että urheilupuistoon pystytään liikkumaan ilman autoa mahdollisimman monesta suunnasta Espoota. muutetaan kuulumaan seuraavasti: Urheilupuiston suunnittelussa erityisen tärkeä on huomioida toimivat kävely- ja pyöräily-yhteydet. Urheilupuiston tavoitteena on liittyä keskuspuiston reitteihin ja toimia keskuspuiston reittien kokoontumispaikkana niin kesällä kuin talvellakin. Nöykkiönkadun yli osoitetaan siltavaraus yhtenäisten ulkoilunreittien

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 68 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 9 / 50 jatkumiselle. Suunnittelussa huomioidaan myös liityntäliikenne pyörällä Kaitaan ja Finnoon metroasemille. Latokaskenniitty sijoittuu pyöräilyn seutureitille (E15). Suunnittelussa huomioidaan pyöräilyn erottelutarpeet ja niiden vaatimat tilavaraukset. Tarkoituksena on, että urheilupuistoon pystytään liikkumaan ilman autoa mahdollisimman monesta suunnasta Espoota. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varajäsen Rainer Lahden kannattamana, että lisätään uusi päätöskohta 1.9, joka kuuluu: Osana asemakaavoitusta tehdään yhteistyössä sivistystoimen ja muiden asianosaisten tahojen kanssa alueen toteutusta sekä niiden edellyttämiä kustannuksia ja aikatauluja koskevat selvitykset. Jäsen Karhu ehdotti, että asemakaavan ja asemakaavan muutoksen lähtökohdista ja tavoitteista järjestettävän tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valitaan jäsen Salo. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko esittelijän korjattu päätösehdotus sekä puheenjohtajan ja jäsen Lahden ehdotukset yksimielisesti hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja Markkula niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Muutokset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Latokaskenniityn asemakaavoituksen pohjaksi: 1.1 Asemakaavalla mahdollistetaan urheilupuiston sijoittuminen rakentamattomalle Latokaskenniitylle. Urheilupuistoon sijoitetaan erilaisia pelikenttiä, yleisurheilupaikat, urheiluhalli, pukuhuone/huoltohalli, ulkoilureittejä, oleskelualueita ja maisemaniitty. Urheilupuiston suunnittelussa huomioidaan sivistystoimen esittämät urheilupuiston liikuntatarpeet. 1.2 Urheilupuistosta suunnitellaan viihtyisä ja puistomainen urheilupuisto, joka yhdistää urheilupuiston toiminnot keskuspuiston tarjoamiin ulkoilumahdollisuuksiin. Urheilupuistoon sijoitettavien rakennusten määrää rajoitetaan ja sen puistomaisuutta korostetaan avoimella tilalla ja istutuksilla. Suunnittelussa huomioidaan maakuntakaavassa osoitettu viheryhteystarve ja asemakaavalla parannetaan alueen virkistys-, ulkoiluyhteyksiä sekä luodaan tarvittavat uudet yhteydet. 1.3 Asemakaavan tavoitteena on säilyttää alueella avoin maisematila näkymineen. Avoin maisematila pyritään säilyttämään kenttien, avoimen

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 68 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 10 / 50 käyttönurmen ja maisemaniityn osalta. Tällä turvataan, että Latokaskenniityllä säilyy laaja viheralueen tunnelma. Urheilupuiston toimintoja sovitetaan maisematilaan viherrakentamisen keinoin. Urheilupuiston rakennukset sijoitetaan tiiviiksi kokonaisuudeksi puiston lounaisosaan. Toiminnot sijoittuvat näin keskeiselle paikalle, jolloin ne ovat helposti saatavilla. Keskus tukeutuu säilytettävään metsäsaarekkeeseen, joka toimii keskuksen maisemallisena taustana kentiltä päin katsottaessa. 1.4 Nöykkiön koulun läheisyyteen Nöykkiönkadun toiselle puolelle suunnitellaan päiväkotivaraus palvelemaan alueen lisääntyvää asukasmäärää. Päiväkodin sijoittamisella urheilupuiston läheisyyteen saadaan urheilupuiston toimintoja hyödynnettyä myös päiväkodin käytössä. Ratkaisu hyödyntää päiväkodin ja urheilupuiston mahdollisuutta vuoroittaispysäköintiin. 1.5 Asemakaavalla mahdollistetaan uusien asuntojen sijoittaminen yleiskaavassa osoitetuille asuntoalueille. Suunniteltavat asuntoalueet on osoitettu yleiskaavassa tiiviiksi- ja matalaksi asuntoalueeksi (A2). Uusia asuntoja tutkitaan myös sijoitettavaksi Tillinmäentien varrelle. Uudet asuinalueet suunnitellaan vaihteleviksi pientalo- ja kerrostaloalueiksi, joissa rakennuskanta on sekoittunutta ja vaihtelevaa. Uusien korttelialueiden suunnittelussa huomioidaan ympäröivien rakennusten mittakaava ja aluetehokkuus sekä alueen asukkaiden elinympäristön laatu. 1.6 Asemakaavassa osoitettu opetus- ja päiväkotirakennusten korttelialue (YL) muutetaan asumiselle. 1.7 Liikennesuunnittelussa tutkitaan Nöykkiönkadun ja Tillinmäen katujärjestelyt ja mahdollistetaan niiden parantaminen. Liikenneturvallisuus huomioidaan kaikkien kulkumuotojen osalta. Asemakaavalla järjestetään hyvät yhteydet bussipysäkeille ja varmistetaan alueelle toimivat kevyenliikenteen yhteydet. Kaava toteuttaa kaupungin tavoitteita kasvattaa pyöräilyn osuus 15 prosenttiin vuoteen 2024 mennessä. Urheilupuistolle ja uusille asunnoille huolehditaan riittävät pysäköintipaikat autoille ja polkupyörille sekä pyritään nykyisten ja tulevien asukkaiden jalankulku- ja pyöräily- yhteyksien toimivuuden, turvallisuuden ja esteettömyyden varmistamiseen sekä ulkoilureittien yhtenäisyyden ja jatkuvuuden turvaamiseen. Lisäksi lähikouluilta suunnitellaan toimivat, yhtenäiset ja turvalliset yhteydet urheilupuistoon. 1.8 Asemakaavalla turvataan alueen läpi kulkeva liito-oravayhteys.

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 68 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 11 / Osana asemakaavoitusta tehdään yhteistyössä sivistystoimen ja muiden asianosaisten tahojen kanssa alueen toteutusta sekä niiden edellyttämiä kustannuksia ja aikatauluja koskevat selvitykset. 2 Järjestää asemakaavan ja asemakaavan muutoksen lähtökohdista ja tavoitteista tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Seppo Salon. Oheismateriaali Selostus - Latokaskenniitty, havainnekuva Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tavoitteena on täydentää alueen nykyistä pientaloaluetta ja edistää urheilu- ja virkistystoimintaa. Tavoitteena on sijoittaa urheilupuisto Latokaskenniityn alueelle. Sivistystoimi on esittänyt urheilupuiston ohjeelliset liikuntatarpeet, joiden perusteella kaavoitetaan riittävät liikuntapalvelut alueelle. Urheilupuisto tulee olemaan yksi Espoon suurimmista urheilupuistoista, joka yhdistää urheilupuiston toiminnot keskuspuiston tarjoamiin ulkoilumahdollisuuksiin. Urheilupuiston tavoitteena on olla hyvin puistomainen ympäristö. Pientaloaluetta täydennetään yleiskaavan mukaisille asuntoalueille, sekä muuttamalla opetus- ja päiväkotitoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue asumiselle alueen luoteisosassa. Asuntoja tutkitaan myös Tillinmäentien varteen, jossa on tällä hetkellä metsäistä puistoaluetta. Suunnittelualueen koko on noin 50 ha. Suunnittelualueelle on mahdollista sijoittaa uutta asumista, päiväkoti ja urheilupuiston vaatimat palvelut. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla:

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 68 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 12 / 50 Vireilletulo Vireilletulosta on ilmoitettu ensimmäisen kerran Espoon kaavoituskatsauksessa 1999 nimikkeellä Latokaskenniitty. Lähes nykyisessä laajuudessaan kaavahanke on esitetty kaavoituskatsauksessa Alueen nykytila Alue on suurimmaksi osaksi luonnontilaista ja osin viljeltyä niittyä metsäsaarekkeineen. Alueen itä- ja pohjoisosia halkoo Nöykkiönkatu sekä 110 kv:n ilmajohto. Suunnittelualue rajautuu etelässä ja lännessä Nöykkiön koulun alueisiin sekä Nöykkiön ja Tillinmäen pientaloalueisiin. Pohjoisessa alue rajautuu Latokasken ja idässä Kukkumäen asuinalueeseen. Suunnittelualueeseen rajautuvat asuinalueet ovat matalaa pientaloaluetta, joiden tehokkuus vaihtelee e = 0.20:n ja e = 0.30:n välillä. Suunnittelualueella sijaitsee rakentamaton opetus- ja päiväkotitoimintaa palvelevien rakennusten tontti. Tonttiyksikkö on hakenut kyseiselle tontille kaavamuutosta ja esittänyt tonttia muutettavaksi asuinrakennusten korttelialueeksi. Selvityksissä on todettu, että tontilla ei ole tarvetta sen nykyisen kaavan mukaiselle käytölle. Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsee jo valmiiksi useita kouluja ja päiväkoteja. Voimassa oleva yleiskaava- ja asemakaavatilanne Maakuntakaava Alueella on ympäristöministeriön vahvistama maakuntakaava. Maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Alueen läpi on etelä-pohjoissuunnassa osoitettu viheryhteystarve. Espoon eteläosien yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava. Espoon eteläosien yleiskaava käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna Yleiskaavassa alueet on osoitettu suurelta osin virkistysalueiksi (V). Suunnittelualueen kaakkoisreunalle on osoitettu uutta tiiviistä ja matalaa asuinaluetta (A2), Latokaskenniityn koillisosaan hautausmaa-aluetta (EH) uurnahautausmaalle sekä Nöykkiönkadun kulmaan julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY). Latokaskenniityn läpi on osoitettu virkistysyhteys ja päävoimansiirtolinja. Asemakaava Alue on pääosin kaavoittamaton. Suunnittelualueen pohjoisosassa on voimassa sisäasiainministeriön vahvistama Latokaski I,

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 68 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 13 / 50 asemakaava, alueen itäosassa on voimassa ympäristöministeriön vahvistama Eestinkallio IB, asemakaava, eteläosassa ympäristöministeriön vahvistama Nöykkiönlaakso I ja länsiosassa ympäristöministeriön vahvistamat Latokaski IC, Latokaski I, länsiosa, asemakaavan muutokset. Asemakaavoitetut alueet käsittävät virkistys- ja katualueita sekä opetus- ja päiväkotitoimintaa palvelevan korttelialueen. Kaavalliset tavoitteet ja sisältö Toiminnalliset tavoitteet Asemakaavalla mahdollistetaan urheilupuiston sijoittuminen Latokaskenniitylle. Urheilupuistoon on tarkoitus sijoittaa: Urheiluhalli, huolto-/ pukuhuonehalli, kaksi jalkapallokenttää, kolme pesäpallokenttää, amerikkalainen jalkapallokenttä, yleisurheilun suorituspaikat, katukoripallokenttä, rantalentopallokenttä, kaksi tenniskenttää, skeittipaikka, pulkkamäki ja hiihto sekä kävelyreittejä. Sivistystoimi on esittänyt ohjeelliset urheilupuiston tarpeet. Liikuntatarpeet tulevat kuitenkin muuttumaan kysynnän mukaan ja niille mahdollistetaan riittävät tilavaraukset asemakaavoituksella. Sivistystoimi on esittänyt, että erityisesti pesäpallokenttien tarve on tällä hetkellä suuri. Espoosta puuttuu tällä hetkellä kunnolliset pesäpallokentät ja lajin harrastajamäärät ovat kasvussa. Alueelle luodaan myös uusi itä- länsisuuntainen latuyhteys sitomaan keskuspuiston reitit yhteen. Latuyhteydellä mahdollistetaan liikkuminen alueen itäpuolella kulkevalta Kivenlahti - Latokaski reitiltä aina Puolarmaariin asti. Latokaskenniitty tulee olemaan keskeinen paikka latuyhteyksien kannalta, joka mahdollistaa hyvän paikan latukoneiden säilyttämiselle. Urheilupuiston eteläpuolelle, sen välittömään läheisyyteen suunnitellaan varaus päiväkodille. Alueen päivähoidon kysyntä kasvaa uusien asukkaiden myötä. Päiväkodin sijoittaminen urheilupuiston läheisyyteen palvelee aluetta paremmin, kuin sen sijoittaminen alueen luoteisosassa sijaitsevalle Y-tontille. Päiväkoti tulee sijoittumaan nykyisten koulualueiden läheisyyteen ja se pystyy hyödyntämään urheilupuiston tarjoamia liikuntapalveluita. Päiväkodin sijoittamisen ansiosta myös alueen pysäköinnissä pystytään hyödyntämään vuoroittaispysäköintiä päiväkodin ja urheilupuiston välillä. Kaupunkirakenteelliset tavoitteet Latokaskenniitty on tällä hetkellä täysin rakentamaton niittyalue. Urheilupuiston rakennusten sijoittamisessa huomioidaan, että Latokaskenniityn avoin maisematila säilyy parhaalla mahdollisella tavalla myös urheilupuiston rakentamisen jälkeen. Urheilupuiston rakennukset sijoitetaan Latokaskenniityn lounaisosaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, jolloin ne ovat helposti saavutettavissa ja luovat tiiviin kokonaisuuden, joka avautuu avoimena maisemana urheilukenttien suuntaan. Uudet asuinrakennukset tulevat sijoittumaan urheilupuiston ympärille tiiviiksi kokonaisuuksiksi. Uudet asuinrakennukset tulevat liittymään

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 68 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 14 / 50 vanhaan rakennuskantaan ja niiden suunnittelussa huomioidaankin alueen rakeisuus ja viereisten rakennusten mittakaava. Uudet asunnot tulevat vaihtelemaan pientalojen ja kerrostalojen välillä niin, että ne sopivat alueen rakennuskantaa ja muodostavat yhtenäisiä kokonaisuuksia. Suunnittelualueen ympärillä olevien nykyisten kortteleiden tehokkuus on pääsääntöisesi e = Uudet korttelialueet tulevat tehokkuudeltaan vaihtelemaan alueella vallitsevan tehokkuuden ja hieman tehokkaamman rakentamisen välillä. Luonto-olot, maisema ja viheralueet Nykyisellään suurin osa Latokaskenniitystä on avointa niittyaluetta, joka yhdistyy ympäröiviin avoimiin alueisiin ja muodostaa näin laajan avoimen maisematilan rakennuskannan keskelle. Asemakaavan tavoitteena on säilyttää alueella avoin maisematila ja sijoittaa rakentaminen yhtenäisiksi kokonaisuuksiksi urheilupuiston ympärille. Avoin maisematila pyritään säilyttämään kenttien, avoimen käyttönurmen ja maisemaniityn osalta. Tällä turvataan, että Latokaskenniityllä säilyy laaja viheralueen tunnelma jatkossakin. Suunnittelua rajaavia maisemallisia tekijöitä ovat Nöykkiönkatu, sen reunassa kulkeva voimalinja ja luontoselvityksen perusteella säilytettävä lehtometsäsaareke. Nöykkiönkatu rajaa urheilupuistoa ja voimalinjan viereen ja osittain alle pystytään sijoittamaan pysäköintipaikkoja. Latokaskenniitty on alueelta suorakulmainen, jonka pidempi sivu kulkee Nöykkiönkadun vartta. Asemakaavan tavoitteena on näkymälinjojen säilyttäminen puiston halki, maisematilan hallinta ja tilan ryhmittäminen siten, että se avautuu tiivistä keskuksesta kohti avointa maisemaniittyä. Urheilupuistoon sijoitettavalla puustolla ja reitistöllä muodostetaan selkeitä linjoja jotka johtavat urheilupuiston keskukseen. Liikenne Suunnittelualueen liikenteellisiä pääväyliä on tarkoitus kehittää tulevaisuudessa. Uuden Tillinmäentien liittymä on juuri rakennettu Nöykkiönkadulle. Liikennevalojen tarvetta Kaskitien ja Nöykkiönkadun liittymässä selvitetään. Alueen joukkoliikenne tulee kulkemaan Kaskitien kautta, mikä asettaa haasteita liittymän toimivuudelle. Liikennevaloliittymällä saataisiin sujuvoitettua liittymistä Nöykkiönkatuun ja parannettua alueen liikenneturvallisuutta. Länsimetron liityntälinjastosuunnitelmassa 2014, joka hyväksyttiin HSL:n hallituksessa , kuvataan suunnittelualueella Länsimetron käyttöönoton jälkeen liikennöivät joukkoliikennelinjat. Latokaskenniityn alueella tulevat liikennöimään linjat 160 Matinkylä (M) - Suomenoja - Latokaski, 161 Matinkylä (M) - Nöykkiö - Tillinmäki, 542 Soukka - Kivenlahti - Latokaski - Espoon keskus - Jorvi sekä 125N Kamppi - Latokaski. Linjan 160, samoin kuin linjan 542 sekä aluetta metron liikennöintiajan ulkopuolella palvelevan linjan 125N, reitti tulee kulkemaan eteläpohjoissuuntaisesti Nöykkiönkadulta Kaskitielle. Nöykkiönkadun lounaasta

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 68 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 15 / 50 koilliseen suuntautuva osuus Kaskitien ja Nöykkiönkadun liittymän itäpuolella jää pois joukkoliikennekäytöstä. Linja 161 ei puolestaan tule alueen nykyiseen liikenneverkkoon sijoitettuna käyttämään Kaskitien liittymää Nöykkiönkadulle, vaan se kääntyy etelästä Matinkylän suunnasta tultaessa jo ennen kyseistä liittymää länteen Tillinmäentielle. Liikennejärjestelyissä tullaan huomioimaan joukkoliikenteen sujuminen. Urheilupuiston liittymien kohdat on suunniteltava niin, että ne palvelevat joukkoliikennettä. Urheilupuistosta on oltava lyhyet matkat bussipysäkeille, mikä lisää joukkoliikenteen käyttöä ja vähentää alueen liikennemääriä. Urheilupuiston suunnittelussa erityisen tärkeä on huomioida toimivat kävely- ja pyöräily-yhteydet. Urheilupuiston tavoitteena on liittyä keskuspuiston reitteihin ja toimia keskuspuiston reittien kokoontumispaikkana niin kesällä kuin talvellakin. Nöykkiönkadun yli osoitetaan siltavaraus yhtenäisten ulkoilunreittien jatkumiselle. Suunnittelussa huomioidaan myös liityntäliikenne pyörällä Kaitaan ja Finnoon metroasemille. Latokaskenniitty sijoittuu pyöräilyn seutureitille (E15). Suunnittelussa huomioidaan pyöräilyn erottelutarpeet ja niiden vaatimat tilavaraukset. Tarkoituksena on, että urheilupuistoon pystytään liikkumaan ilman autoa mahdollisimman monesta suunnasta Espoota. Liikenteellisessä tarkastelussa on tärkeä huomioida myös läheisten koulujen yhteydet urheilupuistoon. Urheilupuiston on tarkoitus palvella lähikoulujen liikuntatarpeita tulevaisuudessa. Läheisiltä kouluilta on oltava tarpeeksi suorat ja turvalliset kevyenliikenteen yhteydet urheilupuiston alueelle. Urheilupuiston hyödyntäminen lähikoulujen käytössä vähentää niiden omia kenttätarpeita. Pysäköinnin osalta sivistystoimi on esittänyt arvioin, että alueella tarvitaan 250 autopaikkaa. Pysäköintialueet tulevat palvelevaan urheilupuiston lisäksi myös keskuspuistossa liikkujia sekä mahdollisen päiväkodin asiakaskuntaa vuoropysäköintinä. Pysäköintipaikat saadaan sijoitettua suurimmaksi osaksi Nöykkiönkadun varteen ja sen vieressä sijaitsevan voimalinjan alle. Pysäköintialueen viereen suunnitellaan varaus pysäköintitalolle, joka tulee kuitenkin toimimaan varsin pitkään maanpäällisenä pysäköintialueena. Pysäköintipaikkojen mitoitus on suunniteltu arkikäytölle. Kilpailukäytössä pysäköintiin voidaan ottaa mukaan hiekkapohjaiset kenttäalueet ja lähikoulujen pysäköintipaikat. Urheilupuistoon on tarkoitus suunnitella myös riittävät polkupyöräpaikat autopaikkojen lisäksi. Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 50 ha. Asemakaavalla alueelle mahdollistetaan uutta rakentamista noin k-m², joista urheilupuiston vaatimien rakennusten osuus olisi noin k-m², päiväkodin osuus noin k-m² ja uutta asuinrakentamista noin k-m².

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 68 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 16 / 50 Selvitykset Olemassa olevat selvitykset: - Urheilupuiston alustava yleissuunnitelma, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, Latokaskenniityn alueen luontoselvitys, Esa Lammi Ympäristösuunnittelu Enviro Oy, Tekeillä olevat selvitykset: - Luontoselvitys suunnittelualueen luoteisosasta. Sopimusneuvottelut Sopimusneuvotteluista vastaa tonttiyksikkö. Maanomistajien kanssa neuvotellaan maankäyttösopimus siten, että se on allekirjoitettu ja kaupunginhallitus on sen hyväksynyt ennen, kuin asemakaava ja asemakaavan muutos on valtuuston hyväksyttävänä. Hyväksyminen Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto. Nähtävänä kokouksessa - Havainnekuva - Latokaskenniityn urheilupuiston alustava yleissuunnitelma - Latokaskenniityn luontoselvitys Tiedoksi - Asukastilaisuuden järjestäminen

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 69 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 17 / / /2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta Tuomarila II, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan muutokseksi, alue , 40. kaupunginosa Espoon keskus (Kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Jenni Mikkola, puh Mikla Koivunen, puh Roni Zein, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Tuomarila II:n asemakaavan muutosehdotuksesta, alue , 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Tuomarila II - Domsby II asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6892, joka käsittää osan korttelia sekä katu- ja virkistysalueita 40. kaupunginosassa Espoon keskus, alue Muutokseen sisältyy sitova tonttijako, 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista 766,67 euroa, eli yhteensä 1 966,67 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Lisäksi laskutetaan kaavamuutokseen sisältyvän tonttijaon kulut euroa. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali 1 Tuomarila II, muistutusten lyhennelmät ja vastineet 2 Tuomarila II, lausuntojen ja kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Tuomarila II, tapahtumaluettelo - Tuomarila II, kaavamääräykset - Tuomarila II, kaavakartta

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 69 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 18 / 50 - Tuomarila II, ajantasa-asemakaava - Tuomarila II, havainnekuva Selostus Asemakaavan muutos mahdollistaa nykyisen yleisten rakennusten korttelialueen länsiosan muuttamisen asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Kerrostalokortteliin osoitetaan kerrosneliömetriä (k-m²) rakennusoikeutta. Alueen itäosa muutetaan erillispientalojen korttelialueeksi ja olemassa oleva rakennus suojellaan. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Tuomarila II - Domsby II asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6892, käsittää osan korttelia sekä katu- ja virkistysalueita, 40. kaupunginosassa Espoon keskus, alue Muutokseen sisältyy sitova tonttijako. Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Tuomarilantien varressa, Tuomarilan junaaseman läheisyydessä, noin 1,2 kilometriä Espoon keskuksesta itään. Alue käsittää osan korttelia sekä katu- ja puistoaluetta korttelin etelä- ja länsipuolella. Alue rajoittuu pohjoisessa Tuomarilantiehen,

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 69 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 19 / 50 lännessä ja etelässä Ratalaakson puistoalueeseen ja idässä asuinkerrostaloihin. Alueen itäosassa on 1-kerroksinen vuonna 1945 valmistunut erämaaromantiikkaa edustava omakotitalo pihapiireineen sekä erillisiä piharakennuksia. Länsiosassa on vuonna 1969 valmistunut omakotitalo pihapiireineen sekä talousrakennus vuodelta Muuten suunnittelualue on rakentamatonta. Rakentamaton alue on metsäistä jyrkkää rinnemaastoa, vain alueen länsiosassa on alava tasainen alue. Tuomarilantien ja Rantaradan liikenne aiheuttavat melua ja tärinää läheisille alueille. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Alueen pohjoispuolta sivuaa itä-länsi-suuntainen päärata. Espoon pohjoisosien yleiskaavassa (osa I) suunnittelualue on varattu julkisten palveluiden ja hallinnon alueeksi (PY). Kaavassa alueen länsipuolelle on merkitty etelä-pohjoissuuntainen kevyen liikenteen väylä. Kaavamuutos ei vastaa voimassa olevaa yleiskaavaa. Alueen maankäyttö on vakiintunut ja lähialueen peruspalvelut on rakennettu, joten kaupungin palvelutonttien tarveselvityksessä alue on esitetty muutettavaksi muuhun rakentamiseen. Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava on vireillä. Yleiskaava-alue käsittää kokonaisuudessaan Espoon pohjoisosien yleiskaavan osan I voimassa olevan alueen. Alueella on voimassa Tuomarila II (611200) - asemakaava. Kortteliin on siinä osoitettu yleisten kaupungin tarpeisiin olevien rakennusten korttelialuetta (Y-k). Rakennusoikeus on osoitettu tehokkuudella e = Alueen itäosassa olevalle rakennukselle ja alueen osalle on merkitty suojelumerkintöjä (s ja s-2). MRA 27 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti. Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä Nähtävilläoloaikana jätettiin kaksi muistutusta, kolme lausuntoa ja neljä kannanottoa. Muistutuksissa vastustettiin muodostuvan kerrostalotontin liikenteen johtamista Ratalaaksonkujan kautta, ajoneuvoliittymän toivottiin olevan Tuomarilantieltä. Myös laajaa pysäköintikenttää vastustettiin. Helsingin seudun ympäristöpalvelut - kuntayhtymän lausunnossa todettiin, että jätevedenpumppaamolle, tulee varata vähintään 8 x 8 metrin alue. Espoon kaupungin ympäristökeskuksen kannanotossa esitettiin, että kaavaan lisätään määräys, joka koskee alueen arseenipitoisten maa-

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 69 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 20 / 50 ainesten käsittelyä. Muissa lausunnoissa ja kannanotoissa ei ollut huomauttamista. Asemakaavan muutokseen on tehty tarkennuksia nähtävilläolon jälkeen. Pumppaamolle varattua aluetta on laajennettu ja arseenipitoisten maa-ainesten käsittelystä on lisätty kaavamääräys, muita asemakaavamääräyksiä on tarkistettu vähäisissä määrin. Kaavaan on lisätty myös johtovaraus hulevesille, asuinkerrostalon julkisivun ylin korkeusasema sekä alueella sijaitsevan mäen laelle metsäisenä säilytettävä alueen osa. Ehdotus asemakaavan muutokseksi Kaavanmuutoksella lisätään asuntotontteja hyvän saavutettavuuden alueella. Täydennysrakentaminen sovitetaan Tuomarilantien kerrostalojen mittakaavaan. Alueen länsiosa osoitetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Rakennusoikeutta on osoitettu k-m² sekä lisärakennusoikeutta asumisen aputiloille ja teknisille tiloille. Kerroslukuna on viisi. Massoittelussa on tavoitteena porrastaa rakennusta rinteen mukaan. Rakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton ylimmäksi korkeusasemaksi on merkitty Rakennukseen tulee järjestää sisäänkäyntejä myös Tuomarilantien puolelta. Rakennuksen julkisivut tulee olla pääosin tiilipintaisia. Piha-alueelle on merkitty ohjeellinen leikkialue (le) sekä rakennusala olevalle muuntamolle (vm). Pysäköinti on ratkaistu maantasopysäköintinä alueen länsireunalle (p). Rakentamisessa tulee huomioida alueen melu- ja tärinäolosuhteet sekä hulevesien viivytys. Tontin ja ympäröivän alueen hulevesiä varten tontille on merkitty sijainniltaan ohjeellinen maanalainen johtovaraus. Alueen maaperän korkea arseenipitoisuus tulee huomioida alueelta kaivettavien maa-ainesten käytössä. Asuinkerrostalotontin ajoneuvoliikenne osoitetaan korttelialueen länsireunasta Ratalaaksonkujalta. Ajoneuvoliittymän salliminen Tuomarilantieltä ei ole mahdollista, koska Tuomarilantie on nykyiseltä katuluokitukseltaan alueellinen kokoojakatu, jolta suorat tonttiliittymät ovat katuhierarkian vuoksi kiellettyjä. Tuomarilantien varsi on tämän vuoksi osoitettu kaavassa liittymäkieltoalueeksi. Alueen itäosa osoitetaan erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Alueella oleva omakotitalo säilytetään ja osoitetaan suojelumerkinnällä (sr). Alueelle osoitetaan lisäksi 70 k-m² rakennusoikeutta uudelle autotallille. Kaava-alueella sijaitsevan mäen laella alueen metsäinen luonne tulee säilyttää. Metsäisenä säilytettävä alue ulottuu sekä asuinkerrostalon että erillispientalon tontille.

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 69 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 21 / 50 Jätevedenpumppaamo merkitään yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueeksi (ET). Huoltoajo pumppaamolle tapahtuu Ratalaakson kevyen liikenteen väylän kautta (pp/h). Ajojärjestelyjen vuoksi puistoaluetta on muutettu Ratalaaksonkujan ja Ratalaakson katualueiksi. Sitova tonttijako Asemakaavan muutokseen sisältyy sitova tonttijako, joka on laadittu teknisen keskuksen kaupunkimittausyksikössä. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimuksen. Sopimus tulee olla allekirjoitettu ennen kuin asemakaavan muutos on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä. Selvitykset Kerrostalojen korttelialueen rakentamista havainnollistaa viitesuunnitelma, joka sisältää alustavat rakennussuunnitelmat, pihasuunnitelman ja hulevesiselvityksen. Alueesta tehdyn tie- ja raideliikennemeluselvityksen mukaan tien ja radan puolella julkisivuille tulee etenkin raideliikenteen vaikutuksesta osoittaa korkeat ääneneristävyysvaatimukset. Selvityksen mukaan melu tulee huomioida myös huoneistojen ja parvekkeiden sijoittelussa. Selvityksen perusteella rakennusmassoittelu on hyvin piha-alueita suojaavaa ja melutaso alittaa rakennuksen eteläpuolella pääosin ohjearvot. Alueesta on tehty selvitys raideliikenteen aiheuttamasta tärinästä ja runkomelusta. Mittaustulosten perusteella tärinä ei aiheuta vaurioriskiä selvitysalueelle suunnitellulle rakennukselle. Rungon resonanssitarkastelun perusteella viisikerroksisen asuinrakennuksen rakentamiselle suunnittelukohteeseen ei ole estettä. Selvityksen mukaan perustuksiin tulee todennäköisesti toteuttaa runkomelua vaimentava katko. Lisäksi välipohjien jännevälimitoituksessa tulee huomioida tärinästä aiheutuva resonanssi. Kaupunkiratahankkeen vaikutukset on arvioitu tärinätasoihin merkityksettömäksi. Luontoselvityksen mukaan alueella sijaitseva metsä on hoidettua ja kuuluu osittain talojen pihapiireihin. Huomionarvoisia kasvilajeja tai luontotyyppejä ei havaittu. Myöskään liito-oravaa ei alueella esiinny. Kasvillisuuden osalta huomionarvoisinta on alueen ikääntynyt, järeä puusto. Lepakkoselvityksen perusteella selvitysalueen pihapiireissä ja kallion päällä liikkui saalistavia pohjanlepakoita läpi kesän, jonka vuoksi alueelle on suositeltavaa jättää myös jatkossa rauhallisia pimeitä tai korkeintaan hämärästi valaistuja aukioita pohjanlepakoiden saalistuspaikoiksi. Selvitysalueella ei kartoituksen perusteella sijaitse lepakoiden lisääntymistai levähdyspaikkoja tai lepakoille tärkeitä ruokailualueita.

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 69 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 22 / 50 Päätöshistoria Ympäristöteknisen perusselvityksen mukaan alueen maaperän arseenipitoisuudet ylittävät kynnysarvot. Todettu arseenipitoisuus sijaitsee alueen maaperän pintakerroksessa pohjavesipinnan yläpuolella. Perittävät maksut Hakija on maksanut asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginhallitus. Nähtävänä kokouksessa Kaupunkisuunnittelulautakunta Asemakaavakartta Asemakaavaselostus liitteineen Tuomarila II - asemakaavan muutos -kerrostalotontin viitesuunnitelma (Arkkitehdit Ingervo Consulting Oy ja Maisemakonttori Oy, 2015) Tie- ja raideliikennemeluselvitys, Tuomarilantie Espoo (Promethor Oy,2014) Liikenteen tärinä- ja runkomeluselvitys, Tuomarilantie Espoo (Promethor Oy,2014) Espoon Tuomarilantien luontoselvitys (Ramboll Oy, 2014) Espoon Tuomarilantien lepakkoselvitys (Ramboll Oy, 2014) Tuomarilantie, Espoo, Ympäristötekninen perusselvitys (Pohjatekniikka Oy, 2014) Kopiot lyhentämättömistä muistutuksista, lausunnosta ja kannanotoista Päätösehdotus Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunto ja mielipiteet on annettu Tuomarila II:n valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Tuomarila II - Domsby II asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6892, joka käsittää osan korttelia sekä katu- ja virkistysalueita 40. kaupunginosassa Espoon keskus, alue Muutokseen sisältyy sitova tonttijako, 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot.

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 69 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 23 / 50 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: Hakija - Toimenpiteitä varten: Jatkokäsittely kaupunginhallitus - Vastineet muistutuksen jättäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa - Laskutus: Kaupunkisuunnittelukeskus Palvelu- ja kehittämisyksikkö

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 24 / / / Toppelund II, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 14. kaupunginosa Haukilahti Valmistelijat / lisätiedot: Matias Kallio, puh Olli Koivula, puh etunimi.l.sukunimi@espoo.fi etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteestä. Mielipiteet on annettu Toppelund II:n osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Toppelund II - Toppelund II asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6888, joka käsittää virkistysalueet 14. kaupunginosassa (Haukilahti), alue (Muodostuu uusi kortteli ), 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot, 4 järjestää asemakaavan muutosehdotuksesta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varajäsen Rainer Lahden kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan yksimielisesti hyväksyneen sen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Liite 3 Toppelund II, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 25 / 50 Oheismateriaali Selostus - Toppelund II, tapahtumaluettelo - Toppelund II, kaavamääräykset 1 - Toppelund II, kaavamääräykset 2 - Toppelund II, kaavakartta - Toppelund II, ajantasa-asemakaava - Toppelund II, havainnekuva - Toppelund II, perspektiivinäkymä 1 - Toppelund II, perspektiivinäkymä 2 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa osa Toppelundinpuiston lähivirkistysalueesta yleiskaavan mukaiseen asuinkäyttöön. Asuinkerrostalojen korttelialueeksi muutettavan alueen pinta-ala on noin 6 % nykyisestä Toppelundinpuiston ja Toppelundinrannan muodostamasta lähivirkistysalueesta. Rakennusoikeus on k-m², joka vastaa korttelitehokkuutta e = Suunnittelualueen itäosa säilytetään lähivirkistysalueena. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Toppelund II - Toppelund II asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6888, käsittää virkistysalueet 14. kaupunginosassa (Haukilahti), alue (Muodostuu uusi kortteli ) Vireilletulo Asemakaavan muutoksen hakijana on Espoon kaupungin Tekninen ja ympäristötoimi/tonttiyksikkö. Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä Lisäksi kaava on Espoon kaavoituskatsauksessa 2014.

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 26 / 50 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Suur-Tapiolan alueella Haukilahden Toppelundissa, alle kilometrin etäisyydellä Haukilahden keskustasta. Suunnittelualue sijoittuu Toppelundinpuiston lähivirkistysalueelle Mellstenintien itäpuolelle ja Toppelundintien eteläpuolelle. Suunnittelualueen länsiosa on rakentamaton mäntyvaltainen kallioalue, joka rajautuu etelässä Toppelundin päiväkotiin ja lännessä Mellstenintiehen. Kalliomäen länsirinne on paikoin jyrkkä ja mäen laki on noin 18,6 metrin korkeudessa merenpinnasta. Etelä- ja itärinne ovat loivia ja osin kivikkoisia. Mellstenintien ja kalliomäen välissä on pienialainen, kostea ja kuusikkoinen painanne. Alueen eteläosassa on yleisessä käytössä oleva pysäköintialue, jossa on noin 31 autopaikkaa. Alueen eteläpuolella on toiminut 1930-luvulta 1960-luvulle Stella Maris -niminen lastenkoti ja kesäsiirtola. Historiallisena muistona kalliomäen länsirinteen jyrkimmässä kohdassa on Stella Mariksen rakentama kivinen alttarirakennelma. Alueen itäosassa on osin hoidetuksi puistoksi rakennettu Toppelundinpuisto, jossa kulkee useita ulkoilureittejä. Toppelundinpuiston pohjoisosassa on lisäksi noin 29 autopaikkaa käsittävä yleinen pysäköintialue. Toppelundinkuja toimii ajoyhteytenä kortteliin Kaavamuutosalueen itäpuolelle jäävässä korttelissa on julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue, jossa on Espoon kielikylpypäiväkoti sekä erillispientaloja, mm. Villa Toppelundina tai Villa Wahlforssina tunnettu vuonna 1951 valmistunut arkkitehtonisesti arvokas suuri omakotitalo. Suunnittelualuetta ympäröivät pääasiassa pientaloista koostuvat asuinkorttelit. Suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsee Toppelundinrannan lähivirkistysalue, jossa kulkee Espoon rantaraitti ja sijaitsee uimaranta. Suunnittelualue on kokonaan Espoon kaupungin omistuksessa. Korttelialueeksi muutettava alue sijaitsee lähes kokonaan vanhan Eklunda-nimisen palstan alueella, jolla on aikanaan toiminut Stella Maris -niminen katolilainen kesäsiirtola ja myöhemmin samanniminen nuorisotila. Kyseinen palsta on lohkottu Toppelundin tilasta jo vuonna 1927 eikä tämä alue ole kuulunut Wilhelm Wahlforssin perikunnan Espoon kaupungille virkistysalueeksi myymään alueeseen. Voimassa oleva yleiskaava- ja asemakaavatilanne Espoon eteläosien yleiskaavassa (hyväksytty kaupunginvaltuustossa , saanut lainvoiman ) suunnittelualue on osoitettu länsiosaltaan asuntoalueeksi (A). Suunnittelualueen itä- ja pohjoisosa ovat virkistysaluetta (V). Suunnittelualueella on virkistysyhteysmerkintä, joka liittää alueen laajempaan virkistysyhteysverkostoon. Asuinkerrostalot on suunniteltu alueen länsiosaan, joka on yleiskaavassa asuntoaluetta (A). Nyt laadittavana oleva asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen.

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 27 / 50 Suunnittelualueella on voimassa Toppelund II -asemakaava (vahvistettu ympäristöministeriössä ). Kaavassa alueelle on osoitettu lähivirkistysalue (VL). Alueelle saa rakentaa korkeintaan yhden asunnon kiinteistön hoidon kannalta välttämätöntä henkilökuntaa varten. Lähivirkistysalueelle saa rakentaa alueen käytön kannalta tarpeelliset leikki- ja pelikentät sekä pienehköt huoltoa palvelevat rakennukset kerrosalaltaan yhteensä enintään 600 k-m². Osa alueesta varataan uimaranta-alueeksi. Lähivirkistysalueelle saa rakentaa enintään 400 k-m² kahvilarakennuksen. Suunnittelualueen etelä- ja koillisosaan on osoitettu pysäköimispaikat. Koillinen pysäköimispaikka on toteutunut etelämmäksi kuin asemakaavassa osoitettu sijainti. Länsiosa alueesta on puilla istutettavaa aluetta. Alueella tulee säilyttää tai istuttaa puita niin, että niiden määrä on vähintään 1 istutettavan alueen osan 40 m² kohti. Alueella on useita jalankulkureittejä, jotka palvelevat erityisesti ulkoilua. Suunnittelualue rajautuu lännessä katualueeseen (Mellstenintie), etelässä urheilutoimintaa palvelevien rakennusten (YU), julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueeseen (YL) sekä Toppelundinrannan lähivirkistysalueeseen (VL), idässä Toppelundinkujaan, kortteliin ja Toppelundinpuiston lähivirkistysalueeseen (VL) ja pohjoisessa Toppelundintiehen. MRA 30 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi Toppelund II:n osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville MRA 30 :n mukaisesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Suunnittelijoiden vastaanottotilaisuus järjestettiin Haukilahden kirjastossa. Tilaisuuteen osallistui järjestäjien lisäksi noin 60 asiasta kiinnostunutta. Nähtävilläoloaikana jätettiin 82 kirjallista mielipidettä, joihin sisältyi yhteensä noin allekirjoitusta sisältävät kaavamuutosta vastustavat adressit. Valtaosa mielipiteen jättäneistä vastusti virkistysalueen muuttamista asumiselle. Palautteen pohjalta suunnitelmaa on kehitetty siten, että rakentamisen määrää on selvästi vähennetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman osana olleisiin luonnossuunnitelmiin verrattuna. Rakentaminen on keskitetty pääosin Mellstenintien varteen. Näin varsinainen kallioalue jää selvemmin osaksi lähivirkistysaluetta. Rakennusoikeus on vähennetty eri vaihtoehtojen kerrosalaneliömetristä kerrosalaneliömetriin. Suurin sallittu kerrosluku on vähennetty seitsemästä viiteen. Lisäksi ylin kerros tulee toteuttaa vajaana kerroksena, jolloin rakennusmassa on kokonaista kerrosta visuaalisesti kevyempi. Asemakaavan muutos Yleisperustelu ja -kuvaus Kaavamuutoksella täydennetään yhdyskuntarakennetta ja lisätään asuntotonttivarantoa hyvän saavutettavuuden alueella valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen (MAL) mukaisesti. Espoon eteläosien yleiskaavan tavoitteiden mukaan koko Espoossa varaudutaan

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 28 / 50 asukkaaseen vuonna 2030 ja työpaikkamäärään, joka vastaa 100 % työpaikkaomavaraisuutta. Asemakaavan muutos perustuu yleiskaavaan. Yleiskaavassa suunnittelualue on länsiosaltaan osoitettu asuntoalueeksi (A). Asemakaavan muutoksessa esitetty asuinkorttelialue on pienempi kuin yleiskaavassa esitetty asuntoalue eli osa yleiskaavan asuntoalueeksi merkitystä alueesta jätetään asemakaavassa lähivirkistysalueeksi. Rakennettavalla alueella tukeudutaan olemassa oleviin palveluihin. Alueella on kysyntää uusille laadukkaille ja esteettömille kerrostaloasunnoille. Hanke on yhdyskuntataloudellisesti kannattava ja liitettävissä olemassa olevaan katu- ja kunnallistekniseen verkostoon. Kaavamuutosalueen suunnitellut toiminnot ovat virkistyskäyttö, asuminen ja pysäköinti. Asuinkerrostalokorttelin osalta tavoitteena on toteuttaa hyvin laadukas ja esteetön asuinympäristö, joka mahdollistaa asumisen elinkaaren useat vaiheet. Asemakaavan muutoksessa suunnittelualueen länsiosaan esitetään neljän neli viisikerroksisen yksiportaisen asuinkerrostalon sekä niiden tarvitsemien autopaikkojen ja korttelipihan rakentamista. Asuinkerrostalokorttelin lisäksi asemakaavan muutosalueeseen kuuluu yleinen pysäköintialue asuinkerrostalokorttelin ja korttelissa sijaitsevan päiväkodin välissä sekä noin puolet Toppelundinpuiston Toppelundinrannan lähivirkistysalueesta. Virkistysalue (VL) Virkistyskäyttöön osoitettavan alueen käyttö säilyy nykyisessä tilassaan. Suurin osa virkistysalueella kulkevista reiteistä säilytetään toteutuneilla paikoillaan ja merkitään asemakaavassa myös toteutuneille paikoilleen. Asuinkorttelin vieressä reittejä linjataan uudelleen, mutta yhteydet Mellstenintien suunnasta Toppelundinpuistoon säilyvät. Virkistysalueen läntinen pysäköintipaikka osoitetaan yleisen pysäköinnin alueeksi palvellen mm. rannan ja puiston käyttäjiä. Toppelundinpuistossa huomioidaan alueella esiintyvät liito-oravat merkitsemällä niiden ydinalue kaavassa s-1-merkinnällä, jolla turvataan kyseisen alueen säilyminen nykyistä selkeämmin. Stella Maris -kesäsiirtolan rakentama kallion kyljessä sijaitseva kivirakennelma, joka tunnetaan nimellä "Lourdesin luola", osoitetaan asemakaavassa säilytettävänä rakenteena. Suunnittelualueen koillisosassa Toppelundinpuistossa sijaitseva yleinen pysäköintialue säilytetään ajoyhteyksineen nykyisellään ja merkitään asemakaavaan toteutuneen mukaisesti. Asuinkerrostalojen korttelialue (AK) Asuinkerrostalojen korttelialueeksi muutetaan hieman alle 6 % nykyisestä Toppelundinpuiston ja Toppelundinrannan muodostamasta lähivirkistysalueesta. Korttelialue sijoittuu pääosin Mellstenintien varteen eli alueelle, jonka käyttö virkistysalueena on selvästi vähäisempää kuin esimerkiksi rannassa kulkevan rantaraitin, puiston keskellä olevan nurmialueen ja kallion lakialueen käyttö. Lähes koko kallioalue jää

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 29 / 50 rakentamisen ulkopuolelle lähivirkistysalueeksi. Asemakaavan muutos ei oleellisesti heikennä Toppelundinpuiston ja Toppelundinrannan lähivirkistysalueen käyttöä virkistykseen, eikä merkittävissä määrin pienennä virkistysalueen alaa. Suunnitelma mahdollistaa myös yleisten polkureittien tekemisen korttelin molemmin puolin, jolloin yhteydet Mellstenintien suunnasta Toppelundinpuistoon ja rantaraitille eivät heikkene nykyiseen verrattuna. Suunnittelualueelle muodostuu uusi asuinkerrostalokortteli 14084, jonka rakennusoikeus on k-m 2, joka vastaa korttelitehokkuutta e = Kortteliin rakennetaan neljä yksiportaista asuinkerrostaloa, joiden pohjamuoto on paksun L-kirjaimen muotoinen. Kahden pohjoisimman rakennuksen kerrosluvuksi on asemakaavassa merkitty IV (3/4), mikä tarkoittaa nelikerroksista rakennusta, jonka ylin kerros tulee toteuttaa ns. vajaana kerroksena eli ylimmissä kerroksissa saa olla enintään 3/4 muiden kerrosten kerrosalasta. Ylimpien kerrosten julkisivuja tulee leikata rakennusten etelä- ja länsisivulla, jotta kattoterassit aukeavat parhaisiin ilmansuuntiin näkymien ja auringonvalon kannalta ja toisaalta jotta rakennusten yhtenäiset julkisivut näyttäytyisivät näihin ilmansuuntiin kerrosta matalammilta. Kahden eteläisimmän rakennuksen kerrosluvuiksi on asemakaavassa merkitty (1/2) V (3/4) eli niissä saa kolmen täyden kerroksen lisäksi tehdä vastaavanlaisen vajaan ylimmän kerroksen kuin kahdessa pohjoisemmassa rakennuksessa ja lisäksi rakennusten alimpiin kerroksiin saa osoittaa asuintiloja enintään puolet ylempien kerrosten kerrosalasta. Käytännössä rakennusten alimmat kerrokset voivat aueta eteläsuuntaan sekä osittain itä- ja länsisuuntaan loppuosan ollessa kellarimaista tilaa. Tästä syystä kahdelle eteläisemmälle rakennukselle on asemakaavassa annettu hieman suurempi rakennusoikeus verrattuna kahteen pohjoisempaan rakennukseen. Kaikkien rakennusten katot ovat suunnilleen samalla tasolla ja kaikki rakennukset vaikuttavat esimerkiksi kansipihalta katsottaessa nelikerroksisilta erilaisista kerrosluku- ja rakennusoikeusmerkinnöistä huolimatta. Rakennukset sulkevat keskelleen yhteisen kansipihan, jolle sijoitetaan rakennusten leikki- ja oleskelutoiminnot. Kansipiha liittyy korkojensa puolesta sen itäpuoliseen kalliomaastoon. Kansipihan alla on pääosa korttelin vaatimista autopaikoista, yhteensä noin 77 autopaikkaa. Autohalliin on suora yhteys kaikista hissillisistä porrashuoneista. Ajo autohalliin on luiskaa pitkin korttelin länsilaidasta. Sisäänajon tuntumassa on korttelin vierasautopaikat maantasopaikkoina. Ajoliittymä on Mellstenintiellä vastapäätä yleisen pysäköintialueen liittymää Nunnanpolun jatkeena. Korttelin maanvaraiset piha-alueet käsitellään luonnonmukaisesti. Olevaa puustoa säilytetään mahdollisuuksien mukaan ja uutta ympäristöön sopivaa kasvillisuutta istutetaan rakennusten väleihin erityisesti Mellstenintien varteen. Yleinen pysäköintialue (LP) Asemakaavan muutosalueen eteläosassa muutetaan nykyinen lähivirkistysalueen pysäköintialueeksi merkitty alueen osa yleiseksi

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 30 / 50 pysäköintialueeksi (LP). Merkintätavan muutos ei käytännössä eroa nykytilanteesta, mutta merkintä vastaa paremmin alueelle vakiintunutta toimintaa. Alueella on nykyään noin 31 autopaikkaa ja kaavamuutoksen jälkeen sinne jää noin 27 autopaikkaa. Yleisen pysäköintialueen pohjoisreunassa kulkee ulkoilureitti, joka tarjoaa turvallisen kulkureitin Mellstenintieltä Toppelundinpuistoon. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutos ei edellytä maankäyttösopimusta, koska alue on Espoon kaupungin omistuksessa. Selvitykset Ympäristösuunnittelu Enviro Oy on laatinut kaavamuutoksesta luontoselvityksen ja sitä on täydennetty Asuinkerrostalojen korttelialueella Toppelundinpuiston länsiosassa ei ole arvokkaita luontotyyppejä ja länsiosa on valtaosin liito-oravalle huonosti sopivaa kalliomännikköä. Asemakaavassa merkitään suojeltavaksi kohteeksi asuinkerrostalokortteliin sijoittuva kaksirunkoinen tervaleppä, jonka juurelta on luontoselvityksen mukaan löytynyt liito-oravan jätöksiä. Selvityksen mukaan suunnittelualueen rakentaminen ei hävitä tai heikennä liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja, eikä vaikuta lajin tarvitsemiin kulkuyhteyksiin. Rakentamisalueella oleva liito-oravalle sovelias metsäkuvio on niin pieni, että rakentamisesta ei voi katsoa aiheutuvan merkittävää haittaa alueella eläville liito-oraville. Toppelundinpuistossa huomioidaan alueella esiintyvät liito-oravat merkitsemällä niiden ydinalue kaavassa s-1-merkinnällä, jolla turvataan kyseisen alueen säilyminen nykyistä selkeämmin. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta. Nähtävänä kokouksessa - Asemakaavan muutoksen kartta - Asemakaavan muutoksen selostus liitteineen - Kolmen suunnittelukohteen luontoselvitys Espoossa: Toppelundinpuisto, Mankkaa ja Eestinkallio, Ympäristösuunnittelu Enviro Oy, Haukilahden Toppelundinpuisto liito-oravan elinalueena, Ympäristösuunnittelu Enviro Oy, Espoon ja Kauniaisten kaupunkien ympäristömeludirektiivin mukainen meluselvitys 2012, Sito Oy, Kopiot lyhentämättömistä mielipiteistä Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: Hakija - Sivistystoimi, tilat ja alueet -yksikkö, kannanottopyyntö - Kaupunginmuseo, kannanottopyyntö

31 Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 31 / 50 - Länsi-Uudenmaan pelastus-liikelaitos, kannanottopyyntö - Tekninen keskus, kannanottopyyntö - Ympäristökeskus, kannanottopyyntö - Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö - Elisa Oyj, lausuntopyyntö - Caruna Oy, lausuntopyyntö - Fortum Power and Heat Oy, lausuntopyyntö - HSY Vesi, lausuntopyyntö - Toimenpiteitä varten: Kuulutus ja kuulutuskirjeet - Vastineet mielipiteiden jättäneille, jotka ovat pyytäneet vastausta - Asukastilaisuuden järjestäminen - Sosiaali- ja terveystoimi, kannanottopyyntö - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, lausuntopyyntö

32 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 32 / / / Eestinkallio, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 30. kaupunginosa Nöykkiö Valmistelijat / lisätiedot: Matias Kallio, puh Markus Pasanen, puh etunimi.l.sukunimi@espoo.fi etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteestä. Mielipiteet on annettu Eestinkallion osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Eestinkallio - Estberget asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6905, joka käsittää katu- ja virkistysalueet 30. kaupunginosassa (Nöykkiö), alue (Muodostuu uudet korttelit ), 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Keskustelun kuluessa varajäsen Rainer Lahti ehdotti jäsen Nevanlinnan kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko varajäsen Rainer Lahden tekemä ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan yksimielisesti hyväksyneen sen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Liite Oheismateriaali 4 Eestinkallio, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet - Eestinkallio, tapahtumaluettelo

33 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 33 / 50 - Eestinkallio, kaavamääräykset - Eestinkallio, kaavakartta - Eestinkallio, ajantasa-asemakaava - Eestinkallio, havainnekuva - Eestinkallio, näkymäkuva 1 - Eestinkallio, näkymäkuva 2 Selostus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa osa Eestinkallion puistoja lähivirkistysalueesta yleiskaavan mukaiseen asuinkäyttöön. Asuinkerrostalojen korttelialueeksi muutettavan alueen pinta-ala noin 5 % nykyisestä Eestinkallion puisto- ja lähivirkistysalueesta. Rakennusoikeus on k-m², joka vastaa korttelitehokkuutta e = 1.0. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Eestinkallio - Estberget asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6905, käsittää katu-ja virkistysalueet 30. kaupunginosassa (Nöykkiö), alue (Muodostuu uudet korttelit ). Vireilletulo Asemakaavan muutoksen hakijana on Espoon kaupungin tekninen ja ympäristötoimi/tonttiyksikkö. Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä Lisäksi kaava on Espoon kaavoituskatsauksessa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty

34 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 34 / 50 Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Nöykkiön Eestinlaaksossa. Suunnittelualueena on Eestinkallion puisto- ja lähivirkistysalueen länsireuna, joka sijoittuu Eestinlaakson kadun varteen. Alue on kallioisen kuusimetsän rakentamaton länsirinne. Suunnittelualueen pohjoisosassa metsä on hoitamattomana paikoin kasvanut tiheäksi. Eteläosassa kalliorinteet hallitsevat maisemaa. Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsee liitooravien ydinalue, joka jää pääosin kaavamuutoksen ulkopuolelle. Kaikki liito-oravien havaintopuut on rajattu rakentamisen ulkopuolelle. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa ja idässä puistoon, etelässä rivitaloihin ja lännessä Eestinlaakson katuun. Kadun länsipuolella sijaitsee asuinkerrostaloja. Voimassa oleva yleiskaava- ja asemakaavatilanne Espoon eteläosien yleiskaavassa (hyväksytty kaupunginvaltuustossa , saanut lainvoiman ) suunnittelualue on merkitty uudeksi tai olennaisesti muuttuvaksi alueeksi. Alueen käyttötarkoitukseksi on osoitettu tiivis ja matala -asuntoalue (A2). Suunnittelualueella on voimassa asemakaavat Eestinkallio (vahvistettu sisäasiainministeriössä ) ja Eestinkallio I B (vahvistettu ympäristöministeriössä ). Alueen eteläosa on osoitettu puistoalueeksi (P) ja pohjoisosa lähivirkistysalueeksi (VL-2). Asemakaavan mukaan lähivirkistysalue on säilytettävä pääasiassa luonnontilassa ja hoidettava niin, ettei maiseman luonne olennaisesti muutu. Suunnittelualueen läpi on osoitettu ohjeellinen ulkoilureitti, jota ei ole rakennettu. MRA 30 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi Eestinkallion osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville MRA 30 :n mukaisesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Suunnittelijoiden vastaanottotilaisuus järjestettiin Eestinkallion koululla. Tilaisuuteen osallistui järjestäjien lisäksi noin 12 asiasta kiinnostunutta. Nähtävilläoloaikana jätettiin 13 kirjallista mielipidettä. Valtaosa mielipiteen jättäneistä vastusti virkistysalueen muuttamista asuinkäyttöön. Palautteen ja selvitysten pohjalta suunnitelmaa on kehitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman osana olleisiin luonnossuunnitelmiin verrattuna. Kaikki rakennukset on nyt sijoitettu Eestinlaakson kadun varteen ja rakennusoikeus on vähennetty vaihtoehtojen kerrosalaneliömetristä kerrosalaneliömetriin. Liito-oravien ydinalue alueen pohjoisosassa on jätetty pääosin asemakaavan muutoksen ulkopuolelle. Kaikki liito-oravien havaintopuut on rajattu rakentamisen ulkopuolelle.

35 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 35 / 50 Asemakaavan muutos Yleisperustelu ja -kuvaus Kaavamuutoksella täydennetään yhdyskuntarakennetta ja lisätään asuntotonttivarantoa hyvän saavutettavuuden alueella valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen (MAL) mukaisesti. Espoon eteläosien yleiskaavan tavoitteiden mukaan koko Espoossa varaudutaan asukkaaseen vuonna 2030 ja työpaikkamäärään, joka vastaa 100 % työpaikkaomavaraisuutta. Asemakaavan muutos perustuu yleiskaavaan. Yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu uudeksi tiiviiksi ja matalaksi asuntoalueeksi. Muun muassa alueen maastonmuodoista ja luonnonolosuhteista johtuen asemakaavaa laadittaessa on todettu alueen soveltuvan paremmin kerrostalorakentamiseen kuin esimerkiksi pientalorakentamiseen. Asemakaavan muutoksessa esitetty asuinkorttelialue on pienempi kuin yleiskaavassa esitetty asuntoalue eli osa yleiskaavan asuntoalueeksi merkitystä alueesta jää asemakaavan ulkopuolelle. Rakennettavalla alueella tukeudutaan olemassa oleviin palveluihin. Hanke on yhdyskuntataloudellisesti kannattava ja liitettävissä olemassa olevaan katu- ja kunnallistekniseen verkostoon. Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan asuinkerrostalojen rakentaminen Eestinlaakson kadun varteen nykyisen puisto- ja lähivirkistysalueen reunalle. Rakennukset sijoitetaan Eestinlaakson kadun varteen. Pysäköinti sijoitetaan pääasiassa pihakansien alle. Korttelialueiden välistä järjestetään reittejä Eestinkallion virkistysalueelle. Eestinkallion virkistysalueen virkistysarvoiltaan tärkeimmät osat sekä kallion laet ja jyrkänteet jätetään pääasiassa rakentamisen ulkopuolelle. Pääosa puisto- ja lähivirkistysalueesta säilyy nykyisessä käytössä. Asuinkerrostalojen korttelialue (AK) Asemakaavan muutos mahdollistaa yhteensä yhdeksän neli kuusikerroksisen asuinkerrostalon rakentamisen. Kaikki rakennukset ovat ns. pistetaloja eli yksiportaisia asuinkerrostaloja. Asuinkerrostalojen lisäksi alueelle rakennetaan autopaikkoja ja kansipihoja. Asemakaavan muutosalueelle muodostetaan kolme uutta asuinkerrostalojen korttelialuetta 30288, ja Näiden rakennusoikeus on yhteensä k-m², joka vastaa korttelitehokkuutta e = 1.0. Pohjoisimmassa korttelissa on kaksi pistetaloa, joiden kerrosluvut ovat neljä ja viisi. Autopaikat sijoittuvat rakennusten itäpuolelle maantasoon joko avopaikkoina tai autokatoksiin. Keskimmäisessä korttelissa on kolme pistetaloa, joiden kerrosluvut ovat viisi tai kuusi. Korttelin autopaikat sijoittuvat kansipihan alle rakennusten itäpuolelle. Ajo korttelien ja pysäköintipaikoille on uudelta Puolitaival nimiseltä kadulta. Eteläisimmässä korttelissa on neljä pistetaloa ja niiden kerrosluvut vaihtelevat neljästä kuuteen. Korttelin

36 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 36 / 50 autopaikat sijoittuvat kansipihan alle rakennusten itäpuolelle. Ajo pysäköintiin on Eestinlaakson kadulta rakennusten välistä. Kortteleissa ja kansipihat sijoittuvat rinnemaastoon siten, että piha on rakennuksen toisen kerroksen tasolla. Rakennusten porrashuoneisiin on sisäänkäynti suoraan kadulta ensimmäisen kerroksen tasolta sekä pihan puolelta joko ensimmäisen tai toisen kerroksen tasolta. Pihakannen alaiseen pysäköintilaitokseen on suora yhteys rakennusten porrashuoneista. Kansipiha liittyy korkojensa puolesta sen itäpuoliseen kalliomaastoon. Lähivirkistysalue (VL) Suunnittelualueen itäosa osoitetaan lähivirkistysalueeksi. Lähivirkistysalueen osalta asemakaavassa ei osoiteta muutoksia nykytilanteeseen. Alue on haluttu ottaa mukaan laadittavaan asemakaavaan, jotta voidaan varmistua muun muassa ulkoilureittien jatkuvuudesta. Katualueet Asemakaavan muutoksella osoitetaan alueen pohjoisosaan kahden asuinkorttelin väliin uusi Puolitaival niminen katu. Uusi katu toimii ajoyhteytenä alueen pohjoisosan kortteleihin. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutos ei edellytä maankäyttösopimusta, koska alue on Espoon kaupungin omistuksessa. Selvitykset Ympäristösuunnittelu Enviro Oy on laatinut kaavamuutoksesta luontoselvityksen Alueen pohjoisosan varttunut kuusikko, jossa on runsaasti lahopuuta, on paikallisesti arvokas luontokohde. Lisäksi sama alue on liito-oravaesiintymän ydinaluetta. Alueen pohjoisosa on nyt ehdotusvaiheessa jätetty pääosin asemakaavan muutosalueen ulkopuolelle. Kaikki liito-oravien havaintopuut on rajattu rakentamisen ulkopuolelle. Kaavamuutoksesta pyydetään Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto. Sito Oy on laatinut kaavamuutoksesta meluselvityksen Eestinlaakson kadun liikenteen häiriöt ovat vähäiset. Parvekkeet on lasitettava. Muista meluntorjunnan toimenpiteistä ei ole tarvetta määrätä kaavassa. Sito Oy on laatinut kaavamuutoksesta hulevesiselvityksen Kaavamääräyksissä on huomioitu hulevesien hallinnan periaatteita. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta.

37 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 37 / 50 Nähtävänä kokouksessa - Asemakaavan muutoksen kartta - Asemakaavan muutoksen selostus liitteineen - Meluselvitys, Sito Oy, Hulevesiselvitys, Sito Oy, Kolmen suunnittelukohteen luontoselvitys Espoossa: Toppelundinpuisto, Mankkaa ja Eestinkallio, Ympäristösuunnittelu Enviro Oy, Espoon ja Kauniaisten kaupunkien ympäristömeludirektiivin mukainen meluselvitys 2012, Sito Oy, Kopiot lyhentämättömistä mielipiteistä Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: Hakija - Sivistystoimi, tilat ja alueet -yksikkö, kannanottopyyntö - Länsi-Uudenmaan pelastus-liikelaitos, kannanottopyyntö - Tekninen keskus, kannanottopyyntö - Ympäristökeskus, kannanottopyyntö - Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö - Elisa Oyj, lausuntopyyntö - Caruna Oy, lausuntopyyntö - Fortum Power and Heat Oy, lausuntopyyntö - HSY Vesi, lausuntopyyntö - Toimenpiteitä varten: Kuulutus ja kuulutuskirjeet - Vastineet mielipiteiden jättäneille, jotka ovat pyytäneet vastausta - Sosiaali- ja terveystoimi, kannanottopyyntö - Helsingin seudun liikenne, lausuntopyyntö - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökesks, lausuntopyyntö

38 Espoon kaupunki Pöytäkirja 72 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 38 / / / Hansakallio, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 44. kaupunginosa Kauklahti Valmistelijat / lisätiedot: Miika Ruokonen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteestä. Mielipiteet on annettu Hansakallion osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Hansakallio - Hansaberget, asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6903, joka käsittää korttelin 44011, 44. kaupunginosassa (Kauklahti), alue , 3 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Keskustelun kuluessa jäsen Jukka Lahti ehdotti varajäsen Päivisen kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko jäsen Jukka Lahden tekemä ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan yksimielisesti hyväksyneen sen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Liite Oheismateriaali 5 Hansakallio, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet - Hansakallio, tapahtumaluettelo - Hansakallio, kaavamääräykset - Hansakallio, kaavakartta

39 Espoon kaupunki Pöytäkirja 72 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 39 / 50 - Hansakallio, ajantasa-asemakaava - Hansakallio, havainnekuva - Hansakallio, laaja havainnekuva - Hansakallio, ilmakuvaupotus - Hansakallio, alueleikkaus Selostus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue (YL) asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Korttelista on purettu Kauklahden lähipalvelukeskus alkuvuodesta Tavoitteena on nyt sijoittaa kaksi asuinkerrostaloa tyhjillään olevalle tontille. Tontin rakennusoikeus nousee nykyisestä kerrosneliömetristä kerrosneliömetriin. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Hansakallio - Hansaberget, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6903, käsittää korttelin 44011, 44. kaupunginosassa (Kauklahti), alue Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Alueen nykytila Suunnittelualueena oleva kortteli on tällä hetkellä tyhjillään. Korttelissa on aiemmin toiminut Kauklahden lähipalvelukeskus. Lähipalvelukeskus on purettu alkuvuodesta 2014 sen huonokuntoisuuden

40 Espoon kaupunki Pöytäkirja 72 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 40 / 50 takia. Tontin omistaa Espoon kaupunki. Kortteli on maastonmuodoltaan tasainen kenttä, eikä se sisällä kasvillisuutta. Suunnittelualueen itäpuolen viereiselle tontille rakennettiin vuonna 2011 Kauklahden elä ja asu - seniorikeskus tarjoamaan pitkäaikaista hoiva-asumista espoolaisille senioreille. Suunnittelualueen länsipuolella sijaitsee Hansakallion koulu ja päiväkoti, pohjoispuolella neljäkerroksinen asuinkerrostalo ja etelästä suunnittelualue rajautuu Hansapuisto-nimiseen puistoalueeseen. Voimassa oleva yleiskaava- ja asemakaavatilanne Espoon eteläosien yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava. Espoon eteläosien yleiskaava käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna Suunnittelualue on osoitettu Espoon eteläosien yleiskaavassa julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY). Asemakaavoitettaessa eri palveluiden tilat sijoitetaan siten, että ne tukevat toisiaan ja tilojen yhteis- ja vuoroittaiskäyttö on mahdollista. Alueelle voidaan sijoittaa palveluasuntoja. Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa Hansakallio-niminen asemakaavan muutos. Asemakaavan muutos on saanut lainvoiman Kortteli on voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueeksi (YL). Korttelin kokonaisrakennusoikeus on k-m² ja suurin sallittu kerrosluku on kaksi (II). Korttelin pysäköintipaikat on osoitettu maanpäälliselle pysäköintialueelle. MRA 30 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville MRA 30 :n mukaisesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Nähtävilläoloaikana jätettiin viisi mielipidettä. Kolmessa mielipiteistä koski Hansakallion koulun tilanpuutetta ja sen laajentamismahdollisuuksia suunnittelun kohteena olevalle tontille. Kahdessa mielipiteessä suunniteltuja rakennuksia pidettiin liian massiivisina ja varjostavina alueelle. Mielipiteissä toivottiin myös palvelutilojen sijoittamista suunniteltuihin rakennuksiin ja sitä että asuntoihin sijoittuisi nimenomaan senioreita.

41 Espoon kaupunki Pöytäkirja 72 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 41 / 50 Asemakaavan muutos Yleisperustelu Asemakaavan muutoksen on ryhdytty, koska tontti on jäänyt tyhjilleen puretun lähipalvelukeskuksen jäljiltä. Viereinen Elä ja asu -seniorikeskus antaa hyvät edellytykset seniorikohteen suunnittelulle. Tulevat asukkaat pystyvät hyödyntämään Elä ja asu -keskuksen palveluita. Suunnittelualue sijaitsee Kauklahden aseman läheisyydessä ja on näin ollen liikenteellisesti hyvin saavutettavissa. Tontilla on hyvin tilaa uusille asuinkerrostaloille ja lisäksi tontin pysäköinti pystytään järjestämään katutasossa. Tontin rakentuminen tulee parantamaan alueen maankäyttöä ja tiivistämään Kauklahden keskustan aluetta. Tontin käyttöä on tutkittu yhdessä sivistystoimen kanssa, koska lähialueen kouluissa on tällä hetkellä tilanpuutetta. Hansakallion alueella sijaitsevilla koulutonteilla on kuitenkin laajuutensa puolesta mahdollisuus lisärakentamiseen ja sitä myöten kapasiteetin kasvattamiseen. Alueen koulujen laajentamiselle on esitetty suunnitelmat sivistystoimen puolelta ja suunnittelun kohteena oleva Y-tontti voidaan käyttää asuntorakentamiseen. Maankäyttö Kortteli osoitetaan kokonaisuudessaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Kortteliin on osoitettu rakennusoikeutta k-m². Rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa asukkaiden yhteistiloja enintään 20 % asemakaavassa esitetyn rakennusoikeuden määrästä, porrashuoneiden 20 m² ylittävät osat, rakennusten ulkopuoliset pyörävarastot ja katokset sekä rakennusten ylimmän kerroksen yläpuolelle sijoittuvat tekniset tilat. Asemakaavassa on esitetty kaksi rakennusalaa, joissa rakennusten suurin sallittu kerroskorkeus on neljä (IV) ja välitila, jossa kerroskorkeus on yksi (I). Asuinrakennusten julkisivut tulee olla keskenään erivärisiä. Asuinrakennusten autopaikat on sijoitettava asemakaavassa osoitetulle pysäköintialueelle. Autopaikkoja on rakennettava 1 ap / 95 k-m², kuitenkin vähintään 0,5 ap / asunto. Polkupyöräpaikkoja on rakennettava vähintään 1 pp / 30 k-m². Kaikkien vähimmäisvaatimusten mukaisten pyöräpaikkojen tulee sijaita katetussa ja lukittavissa olevassa tilassa. Lyhytaikaiselle pyöräpysäköinnille tulee osoittaa tilaa ulkotiloissa. Asemakaavassa on esitetty ohjeelliset hulevesien viivytykseen varatut alueen osat. Hulevesipainanteiden, -altaiden, tai -säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla yksi kuutiometri (1 m³) jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä (100 m²) kohden. Sopimusneuvottelut Asemakaavan muutos ei edellytä maankäyttösopimusta.

42 Espoon kaupunki Pöytäkirja 72 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 42 / 50 Perittävät maksut Asemakaavan muutos kuuluu maksuluokkaan III ja kuulutusluokkaan II. Hakija on maksanut asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta. Nähtävänä kokouksessa Asemakaavakartta Asemakaavaselostus liitteineen Tontinkäyttösuunnitelma Kopiot lyhentämättömistä mielipiteistä Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: hakija - Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos -liikelaitos, kannanottopyyntö - Tekninen keskus, kannanottopyyntö - Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, lausuntopyyntö - Toimenpiteitä varten: kuulutus ja kuulutuskirjeet

43 Espoon kaupunki Pöytäkirja 73 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 43 / / /2014 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kilonpuisto IA, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 54. kaupunginosa, Kilo Valmistelijat / lisätiedot: Sari Koski, puh Tiina Piironen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi etunimi.t.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot on annettu Kilonpuisto IA:n asemakaavan muutoksesta, alue , 2 hyväksyy päivätyn ja muutetun Kilonpuisto IA - Kiloparken IA asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6836, joka käsittää liikennealueita 54. kaupunginosassa (Kilo), alue , 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, 1200 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 600 euroa, eli yhteensä euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali Selostus 6 Kilonpuisto IA, lausuntojen lyhennelmät ja vastineet - Kilonpuisto IA, tapahtumaluettelo - Kilonpuisto IA, kaavamääräykset - Kilonpuisto IA, kaavakartta - Kilonpuisto IA, ajantasa-asemakaava Tavoitteena on mahdollistaa Espoon kaupunkiradan tarvitseman sähkönsyöttöaseman (muuntamon) rakentaminen alueelle. Lisäksi suunnittelualueen pohjoisosaan sijoitetaan yleistä pysäköintiä.

44 Espoon kaupunki Pöytäkirja 73 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 44 / 50 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Kilonpuisto IA - Kiloparken IA, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6836, käsittää liikennealueita 54. kaupunginosassa (Kilo), alue Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä kuulutuksessa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Kilossa radan pohjoispuolella, lähellä Kilon asemaa, ja on asemakaavoitettu yleiseksi pysäköintialueeksi (LP). Suunnittelualue ei ole rakentunut voimassa olevan asemakaavan mukaisesti vaan on luonnontilainen. Alueen kautta kulkee 110 kv voimalinja. Voimassa oleva yleiskaava- ja asemakaavatilanne Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010.