Geologi Esko Iisalon välisenä aikana suorittamat tutkimustyöt geologisen tutkimuslaitoksen malmiosastolla
|
|
- Santeri Mikko Lehtonen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 M 19/2734/-72/4/10 Koskee: Kittilä E. Iisalo Geologi Esko Iisalon välisenä aikana suorittamat tutkimustyöt geologisen tutkimuslaitoksen malmiosastolla Kittilän Riikonkoskelta otetuista Auger-kairanäytteistä tehtiin maalajimäärityksiä. 207:stä näytteenottopisteestä peräisin olevista näytteistä saatiin noin puolet tutkituksi. Tutkiminen tapahtui Otaniemessä Vuotson tutkimusasemalla suoritettiin Sodankylän alueelta Auger-kairalla 131 näytteenottopisteestä otettujen 518 näytteen maalajimääritys. Näyteaineisto käsitti moreeni-, rapakallio- ja lajittuneita maalajinäytteitä. Tulokset luovutettiin geologi Reijo Salmiselle geokemian ryhmästä Kittilän Riikonkosken tutkimusalueella ja sen ympäristössä suoritettiin erilaisia maaperätutkimukset Hormakummun tukikohdasta. Karttalehtien no ja no alueella suoritettiin maaperäkartoitusta ilmakuvatulkintaan perustuvan malminetsinnällisen maaperäkartan tarkistamiseksi ja täydentämiseksi. Lisäksi maaperäkartoitettiin osia karttalehden no käsittämästä alueesta. Havaintopäiväkirja ja siihen liittyvät valokuvat sekä kartta-aineisto luovutettiin vuoden lopulla tarkastusta ja puhtaaksi piirtämistä varten geologi Leskelälle Rovaniemelle: Maaperänäytteitä otettiin raeanalyysiä varten 34 kpl ja 3 kpl rapakallionäytteitä (näytteet no 28, no 29 ja no 30). Raeanalyysit tullaan tekemään vuoden 1973 alussa Otaniemessä, josta tulokset lähetetään geologi Leskelälle.
2 2 Maaperäkartoituksen ohessa tehtiin karttalehden no alueella. jäätikön kuljetussuuntien selvittämiseksi havaintoja kromimarmorilohkareiden levinneisyydestä. Tulokseksi saatiin kartta, josta ilmenevät lohkarehavainnot ja kromimarmoripaljastumat. Kartta lähetettiin geologi Leskelälle. Karttalehtien no ja alueella suorittivat Cobra-kairausryhmät näytteenottoa, geologi Nenosen ja geokemisti Nurmen johdolla. Kairaukset keskittyivät Sokostovuomaan. Riikonkumpuun ja Naakenavaaraan, jossa näytteenottoa seurattiin sekä avustettiin kairausmiehistöä maalajimäärityksissä. Magnetiittipitoisen lohkareikon kulkeutumissuunnan selvittämiseksi suoritettiin moreenin kivien suuntauslasku karttalehden no alueelta. Suuntauslaskun perusteella piirretty suuntausdiagrammi annettiin geologi Nenoselle. Edellä mainituista kenttätutkimuksista tehtiin yksityiskohtaisia havaintoja päiväkirjaan, joka lähetettiin geologi Leskelän tarkastettavaksi Rovaniemelle Keväällä aloitetut maalajimääritykset Auger-näytteistä saatiin päätökseen Otaniemessä. Näytetiedoista tehtiin luettelo ja näytteistä suoritetuista kivilaskuista taulukko (kopiot geologi Leskelällä ja geologi Nenosella). Näytteenottopisteiden ja niistä tavattujen rapakallioesiintymien sijaintia esittävä kartta lähetettiin geologi Leskelälle (kopio geokemisti Nurmella). Näytteistä tehtiin myös raeanalyysejä, joista osa on valmiina, osa odottaa käsittelyä seulomossa. Seulottujen näytteiden karkein aines otettiin talteen kivilaskujen suorittamista varten (geokemisti Nurmella). Lisäksi näytteistä otettiin ainesta koeputkiin (geologi Nenosella). Auger-näytteistä mennessä tehdyistä havainnoista laadittiin selostus. Jatkokäsittelynä tehtiin näytteenottopisteistä saadun aineiston perusteella kaavamainen esitys näytteenottolinjoista. Linjaprofiileista ilmenevät maalaji- ja rapakalliomuodostumien kerrosjärjestys ja kerrosten paksuudet sekä yksityisten näytteiden kuparipitoisuudet. Kaavio lähetettiin puhtaaksi piirtämistä ja kopiointia varten Rovaniemelle geologi Leskelälle.
3 3 Kittilän Riikonkosken tutkimusalueesta tehtyä malminetsinnällistä maaperäkarttaa laajennettiin itään. Osittain stereoilmakuvatulkintaan osittain maastohavaintoihin ja kairaustietoihin perustuva kartta käsittää itäosan karttalehdestä no sekä karttalehden no Kartat lähetettiin tarkastusta ja puhtaaksi piirtamistä varten Rovaniemelle geologi Leskelälle. Otaniemi Geologi Esko Iisalo Liitteenä selostus "Auger-näytteistä' mennessä tehdyt maalaji ja rapakalliohavainnot"
4 Liite raporttiin M 19/2734/-72/4/10 Kittilän Riikonkoskelta otetuista Auger-näytteistä mennessä tehdyt maalaji- ja rapakalliohavainnot Näytteenottolinjat ja pisteet on merkitty 1 : mittakaavaisille kartoille, joiden pohjana on käytetty sähköisiä karttoja n:o M /2732, 12 D ja n:o M /2734, 03 B. Kartoista ilmenee, että tutkimusalueen laajuus on itä-länsisuunnassa 5 km ja pohjois-eteläsuunnassa 4 km. Alueen halki virtaa Ounasjoki. Jokaisesta näytteenottopisteestä on pyritty saamaan näyte välittömästi kallioperän päällä sijaitsevan maakerrostuman tai rapautuman alaosasta. Mikäli kaira ei ole päässyt tunkeutumaan kallion pintaan, näyte on otettu ylempänä olevasta maakerrostumasta. Monessa pisteessä näytteitä on otettu eri syvyyksiltä, jolloin kerrosjärjestyksestä on saatu havaintoja mennessä on 207:stä näytteenottopisteestä saadut näytteet tarkastettu ja saadut tiedot luetteloitu. Luettelosta ilmenee kairauspisteiden sijainti, näytesyvyydet, kairaustiedot ja näytteen maalaji. Rapakallioksi tai rapakalliomoreeniksi todetut näytteet on merkitty kairauspisteiden sijaintia esittävälle kartalle punaisella pisteellä, jolloin on saatu kartta 'rapautumien esiintymisestä tutkimusalueella. Maalajimäärityksen yhteydessä on tarkasteltu näytteiden kivilajikoostumusta. Tällöin on selvitetty sisältääkö tutkittu näyte yhtä tai useampaa kivilajia. Varsinaisia kivilaskuja on tehty 9:stä näytteestä > 4 mm:n rakeista. Tulokset on esitetty taulukkona, josta ilmenevät sekä eri kivilajien että paikallisten ja pitkämatkalaisten kivien prosentuaalinen määrä.
5 2 Näytteistä on tehty rakeisuusanalyysejä, joiden tulokset ovat keskeneräiset. Jatkokäsittelyssä on tarkoituksena esittää näytteenottolinjoista saadut tulokset pituusprofiileina. Moreenit ja lajittuneet maalajit Näyteaineisto koostuu pääosaltaan moreeneista. Tyypillinen moreeni on raekoostumukseltaan suhteistunut sisältäen kaikkia raekokoja lähes yhtä paljon. Kivilajikoostumus on vaihteleva; moreenissa esiintyy sekä paikallisia että särmiltään pyöristyneitä pitkämatkalaisia kivilajeja. Rakenne on tiivis ja hyvin koossapysyvä, jolloin näyteaines sisältää kokkareita, joiden murtopinnoilla on primäärirakenne havaittavissa. Poikkeuksena ovat vesipitoiset näytteet, joiden rakenne on hajonnut. Alueen moreeneissa tavataan erilaisia lamelli-ilmarakkula- ja, puristusrakenteita, jotka, ovat tyypillisiä. pohjamoreenin rakenteita, joita on käytetty hyväksi eroteltaessa moreeneja muista moreenia muistuttavista maalajeista. Moreenimuodostumien rakenteissa on todettu vertikaalista vaihtelua. Näytteenottopisteissä, joista on otettu moreeninäytteitä usealta eri syvyydeltä on todettu, että rakenne useimmiten muuttuu tiukemmaksi ja kovemmaksi syvyyden kasvaessa. Moreeninäytteissä esiintyy myös värivaihteluita. Moreenimuodostumien yläosassa on yleinen vaalean ruskehtava väri. Väriltään ruskehtavien moreenien paksuudet vaihtelevat l metristä paikoin jopa 10 metriin asti. Usein ruskehtava moreenin pintaosa muuttuu syvemmällä harmaasävyiseksi moreeniksi, jossa esiintyy vaaleanharmaita ja tummanharmaita muunnoksia. Tummanharmaita moreenityyppejä on tavattu eniten muodostumien pohjakerroksissa. Silmämääräisen tarkastelun perusteella voidaan todeta, että tummanharmaa moreenityyppi on hienorakeisempi kuin vaaleanharmaa moreenityyppi.
6 3 Vaihteluita moreeninäytteiden rakenteeseen, väriin ja raekoostumukseen ovat aiheuttaneet eri tekijät. Syynä siihen, että vaaleanharmaa moreeni vaihettuu pohjaosastaan tummanharmaaksi, on pidettävä paitsi hienoaineksen määrän lisääntymistä, myös alustan kallioperän vaikutusta. 'Tutkimusalueen kallioperä sisältää runsaasti tummia kivilajeja kuten grafiittipitoista mustaliusketta. Koska paikallisen kallioperän osuus moreenin kiviaineksessa on suurin muodostuman pohjaosassa (myös rapakallioalueen ulkopuolella), mikä on todettu eri tutkimuksissa (mm. Wennervirta 1968), on seurauksena, että mustaliuskealueen moreenit ovat pohjaosiltaan tummia. Moreenimuodostuma saattaa koostua päällekkäisistä moreenipatjoista, jotka ominaisuuksiltaan eroavat toisistaan. Koska Kittilän seutu on sijainnut jääkaudenaikaisella jäänjakajavyöhykkeellä, esiintyy alueella eri suunnista jään mukana kulkeutuneita pohjamoreenipatjoja. Jäätikön kuljetussuunnista ovat tärkeimmät kaksi pääsuuntaa, joista vanhemman suunta on luoteesta kaakkoon ja nuoremman etelä-lounaasta pohjois-koilliseen (Kujansuu 1967). Pohjamoreenin pinnalla esiintyy lajittuneita maalajeja tutkimusalueen eri osissa. Alueellisesti niitä tavataan pääasiassa suoalueilla turpeen alla sekä laaksopainanteissa ja notkelmissa. Aines voidaan luokitella hiekaksi tai lajittuneeksi moreeniksi. Lajittuneet moreenit sisältävät pääasiassa hiekkalajitetta ja niiden kivipitoisuus on vähäinen. Yksityiset rakeet ovat verraten teräväsärmäisiä ja moreenimaisia, mikä viittaa lyhyeen kuljetusmatkaan. Kerrostumien paksuus on useimmiten 0, 5-1 m. Paikoitellen tavataan myös useiden metrien paksuista kerrostumia.
7 4 Hiekkakerrostumat ovat syntyneet ilmeisesti sulamisvesien aiheuttaman suhteellisen lyhyen kuljetuksen, lajittumisen ja uudelleen kerrostumisen tuloksena. Lajittuneita moreeneja on todennäköisesti syntynyt siten, että jäätikön häviämisvaiheessa mäkien ja vaarojen rinteiltä on sulamisvesien ja painovoiman yhteisvaikutuksesta lähtenyt liikkeelle vellimäisessä tilassa olevaa pintamoreeniainesta, joka on kerrostunut altaisiin ja laaksopainanteisiin, jotka ovat myöhemmin soistuneet. Kulkeutumisen aikana on tapahtunut osittaista lajittumista, jolloin kivet ja lohkareet ovat jääneet lähtöalueelle muun aineksen rikastuessa etenkin hiekkalajitteesta. Koska. tällaiset muodostumat ovat syntyneet pintamoreeniaineksesta, joka sisältää runsaasti kaukaa kulkeutunutta kiviainesta, on seurauksena, että te indikoivat alla olevaa kallioperää heikommin kuin lajittumaton pohjamoreeni. Tutkimusalueen länsiosassa karttalehden no 2732 alueella on runsaasti suoalueilla sijaitsevia kairauspisteitä (pisteet no 46-74, jne.), joista otetut näytteet sisältävät lajittuneita moreeneja. Koska alueen maapeitteellä on lisäksi suuri kokonaispaksuus, monin paikoin yli 10 m, vaikeutena on ollut saada sellaisia näytteitä, jotka antavat viitteitä alustan kallioperästä, mikä geokemiallisista tutkimustuloksista on voitu todeta. Lajittuneita sora-, hiekka- ja hietakerrostumia on todettu Ounasjoen rantatörmistä otetuissa. näytteenottopisteissä.
8 5 Rapakalliot ja rapakalliomoreenit Rapautumien luokituksessa on erotettu rapakalliot ja rapakalliomoreenit toisistaan. Rapakallioksi on nimitetty kallion pintarapautumaa, joka ideaalitapauksessa on häiriintymätöntä "in situ" Rapakalliomoreeniksi on luokiteltu rapakallion yläpinta, joka on jonkin verran liikkunut ja moreenisoitunut. Luokitustavasta johtuu, ettet raja moreenin ja rapakalliomoreenin välillä.on liukuva. Sitä on kuitenkin mahdollista tarkentaa esim. kivilaskun avulla. Rapakalliotyypit voidaan jaotella värinsä, kivilajisisältönsä ja alueellisen esiintymisensä perusteella alaryhmiin. Yleisin rapautumatyyppi, jota esiintyy tutkimusalueen eri osissa on väriltään tummanharmaa tai lähes musta rapakallio, joka sisältää pääasiassa mustaliuskekiviä. Fylliitti- eli mustaliuskerapakallioiden yleisyys johtuu osittain siitä, että näytteenottolinjat sijaitsevat useimmiten sellaisten geofysikaalisten anomalioiden päällä, `jotka ovat mustaliuskeen aiheuttamia. Mustaliuskerapakallioiden levinneisyys ilmenee näytteenottopisteitä ja rapakallioita esittävältä kartalta, johon ne on merkitty harmaavärisellä pisteellä. Kartalta voidaan suoraan havaita geofysikaalisten anomalioiden ja mustaliuskerapakallioesiintymien alueellinen riippuvuus toisistaan. Siten esim. linjalla, johon kuuluvat pisteet , esiintyy mustaliuskerapakallioita ainoastaan anomalian kohdalla; sen ulkopuolella olevalta linjan osalta ne puuttuvat. Samanlaisia havaintoja voidaan tehdä näytepisteistä no , 1-10, 11-17, jne. Toisaalta esiintyy alueita, joilla ei geofysikaalisista anomalioista huolimatta tavata rapakallioita, kuten erikoisesti karttalehdeltä no 2732 on havaittavissa. Pääsyynä rapakallioiden puuttumiseen voitaneen pitää paksujen maakerrosten takia epäonnistunutta näytteenottoa, minkä voidaan päätellä tapahtuneen mm kairaustietojen perusteella. Tällöin kaira ei ole päässyt tunkeutumaan riittävän syvälle, jotta näyte rapakalliosta olisi saatu. Kyseinen alue on suurimmaksi osaksi suota, jossa maapeitteen paksuudet on todettu olevan yli 10 m.
9 6 Tietoja mustaliuskerapautumien paksuudesta on saatu alueilta, mistä näytteitä on otettu eri syvyyksiltä. Tällaisen melko yhtenäisen alueen muodostavat pisteet 1-25, jotka sijaitsevat Lonnakosta n. 0, 5 km Länteen. Keskimäärin 10 m:n paksuisen moreenikerroksen alla esiintyy rapakalliomoreenia sisältävä kerros, jonka paksuus on suuruusluokkaa 1-2 m. Sen alla olevan mustaliuskerapakallion paksuus vaihtelee 1, 510 m, keskimääräisen suuruusluokan ollessa 2-6 m. Nälkäjärven länsipuolella pisteiden muodostamalla alueella ovat rapautumien paksuudet pienemmät kuin edellisessä esimerkissä. Moreenikerrostuma on paksuudeltaan 1-4 m, rapakalliomoreeni- ja mustaliuskerapakallion yhteispaksuuden ollessa 0-1, 5 m. Tutkimusalueen muissa osissa tavattujen mustaliuskerapakallioiden paksuudet ovat yleensä alle 2 m. Mustaliuskerapakallion väri on riippuvainen alkuperäisen kiven grafiittipitoisuudesta. Siten runsaasti grafiittia sisältävät rapakalliot ovat lähes mustia. Pieni grafiittipitoisuus aineksessa aiheuttaa tumman harmaan värin. Raekoostumuksessa esiintyy vaihtelua hiekkamaisista savimaisiin tyyppeihin. Hienorakeisissa tyypeissä rapautuminen on edistynyt pisimmälle, ja mustaliuskeen hienorakeinen kiderakenne on hajonnut lähes täysin. Mustaliuskepitoinen rapakalliomoreeni on nimensä mukaisesti sellaista mustaliuskerapakalliota, joka on häiriintynyt ja sekoittunut, osittain moreeniainekseen. Eräissä näytteissä on havaittu kerrosrakennetta, jossa. rapakallioaineksessa esiintyy vaaleita, yhdensuuntaisia vahvuudeltaan 0, 5-1 cm:n moreenivälikerroksia (esim. näyte 193/45 dm).
10 7 Vihertävän harmaita rapakalliomuodostumia on todettu näytteenottopisteissä no 200, 202 ja 203, jotka sijaitsevat tutkimusalueen eteläosassa itä-länsisuuntaisella linjalla Ounasjoen itäpuolella. Aines sisältää rapautuneita kiviä, jotka oletetaan kloriitti-kiilleliuskeeksi. Pisteet on merkitty kartalle sinisellä värillä. Alueella esiintyy suhteellisen voimakas gravimetrinen minimi, joka ilmenee Riikonkosken alueen gravimetrisestä kartasta. Rapakalliomuodostuma sijaitsee 10 m:n paksuisen moreenikerroksen alla. Osittain moreenipitoisen muodostuman kokonaispaksuus on 3 m. Syvimmässä pisteessä kallio on todettu 14,5 m:ssä. Rapakallioaines on raekoostumukseltaan ja rakenteeltaan melko homogeenista sisältäen. pääasiassa hienoa hieta- ja hiesulajitetta. Punertavan ruskeita rapakallioita, joissa on todettu serisiittiliuskekiviä, esiintyy näytteenottopisteissä no 156, 159 ja 167. Pisteet sijoittuvat lähelle Ounasjoen itärantaa pohjoiseteläsuuntaiseen vyöhykkeeseen. Pisteet on merkitty kartalle sinipunaisella värinä. Moreenikerrostuman paksuus on kaikissa pisteissä 5 m. Rapakalliomuodostuman paksuus on pisteissä m, 159 alle 1 m ja m. Näytteet 156/50 dm ja 70 dm ovat väriltään ruskean punaista napakalliota, jossa hienorakeisen aineksen seassa on runsaasti serisiittiliuskekiviä. Näyte 159/55 dm on väriltään kellertävän punaruskea rapakalliomoreeni, joka on raekoostumukseltaan lähes savimaisen hienorakeinen. Aineksessa esiintyy serisiittiliuskeen lisäksi mustaliuske ja grafiittikiviä.
11 8 Näyte 167/115 dm on väriltään kellertävän punaruskeaa, tasa- ja hienorakeista rapakalliota, jossa rapautuminen on pitkälle edistynyt. Alkuperäinen kivilaji on näyt teestä vaikeasti tunnistettava. Lonnakon talon ympäristössä sijaitsee mittasuhteiltaan huomattava rapakalliomuodostuma, josta ovat peräisin pisteistä 38, 39 ja 40 saadut näytteet. Rapakalliomuodostumaa peittää 8, 5-10 m:n paksuinen moreenikerros. Rapakalliosta on saatu näytteitä 20, 5-22, 0 m:n syvyydeltä, joten tutkittu paksuus on yli 10 m. Muodostuma jatkuu todennäköisesti syvemmälle. Rapakallionäytteet ovat väriltään ruskeaa. punaista, savinaisen -hienorakeista, ja homogeenista ainesta. Näytteiden värisävyissä on havaittavissa heikkoa vaihtelua vaaleasta tumman punaiseen. Aineksen rapautuminen on pitkälle kehittynyt, mistä johtuu että alkuperäistä kivilajia on vaikea tunnistaa. Rapakallioaines sisältää kuitenkin eri kivilajien ohella pienikokoisina ja rapautuneina kappaleina esiintyvää serisiittiliusketta, joka on väriltään vaaleaa tai heikosti punertavaa. Kemiallisella analyysitutkimuksella on todettu, että tutkimusalueella yleisesti esiintyvän serisiittiliuskeen ja rapakallioaineksen kemiallisessa koostumuksessa ei ole huomattavan suuria eroavuuksia. Koska Ounasjoen itäpuolella on todettu ilmeisesti serisiittiliuskeesta syntyneitä punertavia rapakallioita, voitaneen olettaa Lonnakon punaisten rapakallioiden ainakin osittain syntyneen serisiittiliuskeen rapautumistuloksena.
12 9 Näytteenottopisteessä no 133 on tavattu ruskeaa talkkimaista rapakalliota 1, 5 m:n paksuisen hiekka- ja moreenikerroksen alta. Piste sijaitsee Nälkäjärven luoteispäästä 200 m länteen. Rapakallioaines on melko hienorakeista. Rakeet ovat muodoltaan suomumaisia ja tuntuvat talkkimaisen liukkailta. Muodostuman paksuus on 1 m. Samantyyppistä rapakalliota on tavattu tutkimusalueen lähistöllä talkkiutuneen kloriittiliuskekallion pinnalla. Kivilaskut Eräistä Ounasjoen länsipuolisen alueen näytteistä on tehty kivilaskuja tarkoituksena saada selville paikallisen alustan kallioperästä lähtöisin olevan ja pitkämatkalaisen kiviaineksen määrä. Näytteitä valikoitiin siten, että niiden tutkitut metallipitoisuudet ovat ei-anomaaliset. Tulokset esitettiin taulukkona. Taulukosta ilmenee, että eniten paikallista kiviainesta sisälsivät rapakalliomoreeniksi ja rapakalliopitoisiksi moreeneiksi luokitetut näytteet määrien vaihdellessa 88, 3 46,8 %. Moreeninäytteiksi luokitetut sisälsivät vähemmän, 37,4-43, 5 % paikallista kiviainesta. Vähiten paikallista ainesta sisälsi lajittunut moreeni määrän ollessa 20, 4 %. Tulos osoittaa, että lajittunut moreeni indikoi heikoimmin alustan kallioperää, mikä on edellä todettu lajittuneita moreeneja käsittelevässä kappaleessa. Näytteenottopisteestä no 16 on tehty kivilaskut 100 dm:n ja 115 dm:n syvyydestä otetuista näytteistä. Tuloksista voidaan todeta, että kallion päältä 115 dm:stä otettu näyte sisältää 13, 6 % - yksikköä enemmän paikallista kivilajia kuin 15 dm ylempää otettu näyte.
13 10 Yhteenveto Tutkitut Auger-näytteet sisältävät moreeneja, lajittuneita moreeneja, lajittuneita maalajeja (soraa, hiekkaa ja hietaa) sekä erityyppisiä rapakallioita ja rapakalliomoreeneja. Kullakin maalajilla on ominainen synty- ja esiintymistapansa. Tutkittaessa maalajien ominaisuuksia kuten metallipitoisuuksia ja verrattaessa eri näytteistä saatuja tuloksia toisiinsa on tärkeää, että vertailu on maalajikohtaista. Tämä edellyttää mahdollisimman tarkkaa näytteiden maalajiluokitusta. Koska maalajien tunnistus on silmämääräisesti usein vaikeaa, olisi käytettävä myös muita tarkempia menetelmiä. Etenkin rapakallio- ja moreeninäytteiden erottamiseksi toisistaan voitaisiin käyttää apuna minikivitutkimusta, jolla selvitettäisiin näytteiden petrografinen koostumus. Minikivitutkimuksella on myös merkitystä selvitettäessä mihin kivilajeihin analyyseissä todetut metallianomaliat liittyvät (Wennervirta 1968). Mikroskooppisesti on mahdollista tutkia. rapakalliopitoisten näytteiden mineraalikoostumusta, josta voidaan päätellä sisältääkö näyte yhdestä tai useammasta kivilajista peräisin olevia mineraaleja. Raekoostumusanalyyseillä voidaan luokitella eri maalajeja. Niiden avulla voidaan myös määritellä tyypilliset moreenien ja rapakallioiden väliset raekoostumuserot. Muista maalajien luokitusta helpottavista menetelmistä mainittakoon rakeiden pyöristyneisyystutkimus, kemiallinen analyysi ja savimineraalitutkimus. Geokemiallisissa tutkimuksissa on voitu todeta sekä Kittilän Riikonkosken alueella että muualla paksujen maakerrosten epäedullinen vaikutus näytteenottoon ja tuloksiin. Tästä syystä näytteenottolinjat olisi pyrittävä sijoittamaan mahdollisuuksien mukaan ohuen maapeitteen alueelle, mikä parantaisi tulosten luotettavuutta ja pienentäisi kustannuksia. Tätä tarkoitusta palvelee malminetsinnällinen maaperäkartta, josta ilmenevät paitsi geneettiset maalajit myös
14 11 arviot maapeitteen paksuudesta. Lisäksi karttaan on koottu havainnot jäätikön ja sulamisvesien kuljetussuunnista, mitkä malminetsinnällisesti ovat merkityksellisiä. Ilmakuvatulkintaan perustuva maaperäkartta on verraten nopeatekoinen. Maastohavainnoin tarkistettuna ja korjattuna sillä on suuri arvo vielä alueen tutkimusten päätyttyäkin. Lähdekirjallisuus Kujansuu Raimo (1967) On the deglaciation of Western Finnish Lapland. Bull. Comm. geol. Finl Kujansuu Raimo (1969) Lapin maaperästä ja maaperägeologisista tutkimuksista malminetsinnän kannalta. Geologi, no 9,1969. Wennervirta Heikki (1968) Application of geochemical methods to regional prospecting in Finland. Bull. Comm.geol. Finl.234.
M 19/2734/72/3/30 Kittilä, Riikonkoski Aimo Nurmi SISÄLLYSLUETTELO. Johdanto. Alueen maaperä
M 19/2734/72/3/30 Kittilä, Riikonkoski Aimo Nurmi SISÄLLYSLUETTELO Johdanto Alueen maaperä Geokemiallinen näytteenotto - kalustot - näytteiden preparointi ja analysointi Analyysitulosten esittäminen Yhteenveto
LisätiedotSODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KORPISELKÄ 1 KAIV.- REK. N:o 2787 SUORITETUT MALMITUTKIMUKSET
M06/3723/-79/1/10 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS Malmiosasto 5.12.1979 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KORPISELKÄ 1 KAIV.- REK. N:o 2787 SUORITETUT MALMITUTKIMUKSET Johdanto Valtausalueella
LisätiedotKENTTARAPORTTI MAAPERAGEOLOGISESTA TUTKIMUKSESTA
O U T O K U M P U Oy ~alminetsintä KENTTARAPORTTI MAAPERAGEOLOGISESTA TUTKIMUKSESTA ROVANIEMI MLK KUOHUNKI Ttitkimusalueen sijainti Tutkimusten tarkoitus ja suoritus Tulosten tarkastelua Tutkimusalue sijaitsee
LisätiedotSELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv
M 19/2732, 2734/-77/3/10 Kittilä, Tiukuvaara Olavi Auranen 26.11.1977 SELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv. 1975-76 Syystalvella v. 1971 lähetti Eino Valkama Kittilän Tiukuvaarasta geologiselle
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989. Jakelu. OKME 2 kpl MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, KERÄLÄNVAARA ZN-CU
TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 01/SEP/1989 - Jakelu OKME 2 kpl - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, KERÄLÄNVAARA ZN-CU TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 01/SEP/1989 JOHDANTO MAASTOTUTKIMUKSET TULOSTEN TARKASTELU LIITTEET Näytepistekartta
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen 7.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RANTALA 1, KAIV.REK. N :O 3401 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA TUTKIMUSTEN
LisätiedotSELOSTUS MOREENITUTKIMUKSESTA RAUTJÄRVEN KUNNASSA 1978
AK 6i(j M 19/4121/-78/1/10 2 Rautj ärvi H. Seppänen 1978-11-15 SELOSTUS MOREENITUTKIMUKSESTA RAUTJÄRVEN KUNNASSA 1978 Johdanto Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää jäätikön liikesuunta Rautjärven
Lisätiedot- - - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, VEHKAVAARA. Hyv /&~ OKME, Outokumpu. Jakelu TUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989
Seppo Penninkilampi/KET 17.2.1989 TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 02/SEP/1989 Jakelu OKME, Outokumpu Hyv..2.5.83/&~ - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, VEHKAVAARA ZN-CU Karttalehti 4244 02 Sijainti 1 : 400 000 - -
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (10) M 19/3714/-88/1/10 Sodankylä Riiminoja Heikki Pankka GEOKEMIALLISEN Cu-Ni-Co-ANOMALIAN TARKISTUS
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (10) M 19/3714/-88/1/10 Sodankylä Riiminoja Heikki Pankka 8.9.1988 GEOKEMIALLISEN Cu-Ni-Co-ANOMALIAN TARKISTUS RIIMINOJALLA SODANKYLÄN KUNNASSA VUOSINA 1980 1984 2 TIIVISTELMÄ
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3722/-81/1/10 Kittilä Jalkajoki Markku Rask 30.11.1981 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen 5.12.1991 KAOLIINITUTKIMUKSET SAVUKOSKEN HEVOSKUUSIKONAAVALLA 1991 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1.1.
LisätiedotYleensä alueen yleisnäkymässä ovat vallitsevina laajat suot.
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/3731/-80/2/90 Savukoski Keikkumapalo Ilkka Härkönen 23.12.1980 Liittyy: M 19/3731/-80/1/10 SELOSTUS MAAPERÄTUTKIMUKSISTA SAVUKOSKEN KEIKKUMAPALOSSA KART- TALEHDELLÄ 3731
LisätiedotVenetekemän malmitutkimuksista
~ U 5 --k- ~~, GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3214/-80/1/10 Venetekemä Juha Jokinen 30. Väliraportti Venetekemän malmitutkimuksista Pieksämäen mlk. 30.04.1980 Juha Jokinen VÄLIRAPORTTI VENETEKEMÄN MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen 15.12.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KILPISJÄRVI 1-3,KAIV. REK. N:O 3398/1-3 SUORITETUISTA
Lisätiedot0 K MALMINETSINTA Urpo Vihreapuu/HEK (4)
Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Urpo Vihreapuu/HEK 26.2.1986 2 (4) LOHKARE-ETSINTA KOTALAHDEN YMPARISTOSSA 1985 Yleistii Kotalahden kaivokselta kaakkoon, Sarkiniemessä,.on matalalentomittauksissa todettu
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3232/-93/1/10 - Joroinen Tuohilahti Olavi Kontoniemi 30.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotSELOSTUS MALMINETSINTÄTUTKIMUKSISTA PELLON NAAMIJOELLA
M 19/2623/-77/3/10 Pello, Naamijoki Veikko Helppi 20.12.1977 SELOSTUS MALMINETSINTÄTUTKIMUKSISTA PELLON NAAMIJOELLA Johdanto Geologisen tutkimuslaitoksen kansannäytetoimistoon Rovaniemelle saapui 26.7.1976
LisätiedotROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA
RAPORTTI 1 (5) Rovaniemen kaupunki Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Hallituskatu 7, PL 8216 96100 ROVANIEMI ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA YLEISTÄ
LisätiedotNTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 :
NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy Malminets inta MOREENITUTKIMUS AHLAINEN, SAHAKOSKI Tutkimuskohteen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Tyon suoritus ja
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA
1 (4) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/1833/-84/1/10 Enontekiö Autsasenkuru Veikko Keinänen 29.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTE ENONTEKIÖN RUOSSAKERON KULTA-AIHEIDEN TUTKIMUKSISTA VUOSINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/1834/-91/2/10 Enontekiö Ruossakero Au Jorma Isomaa 11.03.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTE ENONTEKIÖN RUOSSAKERON KULTA-AIHEIDEN TUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-88. Tutkimusalueet sijaitsevat
LisätiedotPaadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi
Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO
LisätiedotTutkimuskohde on nimetty läheisen maatilan mukaan Laulajaksi.
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/3633/-81/1/90 Posio Laulaja Ilkka Härkönen 9.12.1981 MAAPERÄTUTKIMUKSET POSION LAULAJASSA v. 1980 JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Lapin läänissä Posion kunnassa n. 25 km
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (3) M 06/3741/-88/1/10 Sodankylä Kustruotomanaapa ja Viuvalo-oja Tapani Mutanen 26.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA
LisätiedotN:o JA REUTUOJAN ALUEELLA Tervol assa 1980 RO 14/81. Liitekartat ja s elosteet
RAUTARUUKKI OY MOREENIGEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET YLI - KIRVESMAAN N:o JA REUTUOJAN ALUEELLA Tervol assa 1980 RO 14/81 Tut kimu sa lue Laatija Jakelu Yli- Kirvesmaa Reutuoj a E. Korvuo OU mal RO ma l Kunta
LisätiedotSelostus malmitutkimuksista Kivijärven Lokakylässä Työmies Martti Pollari Kivijärven Lokakylästä lähetti Suomen Malmi
ARkI,I, i dc,,.=t= i E 7i71T M 19/2333 Kivijärvi A. L onka 21. 11. 7 2 Selostus malmitutkimuksista Kivijärven Lokakylässä 1970-72 HISTORIA : Työmies Martti Pollari Kivijärven Lokakylästä lähetti Suomen
LisätiedotKalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä.
M 17 / Mh, Oj -51 / 1 / 84 Muhos ja Oulunjoki E. Aurola 14.6.51. Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. Oulu OY:n puolesta tiedusteli maisteri K. Kiviharju kevättalvella 1951
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3712/-85/1/10 Kittilä Tepsa Antero Karvinen 29.11.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532
LisätiedotKullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.
GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan
LisätiedotM 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974
M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30 Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 Syksyllä 1973 lähetti rajajääkäri Urho Kalevi Mäkinen geologisen tutkimuslaitoksen
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M 19/2544/-91/1/10 Koskee: 3522 Tervola Vähäjoki Seppo Rossi
1(16) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M 19/2544/-91/1/10 Koskee: 3522 Tervola Vähäjoki Seppo Rossi 10.1.1991 KORTTELIVAARAN KULTALOHKAREAIHEEN (M 19/3522/-89/1/10) JATKOTUTKIMUKSINA
LisätiedotJA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3231/-83/1/10 Joroinen,Juva Suotlampi Hannu Makkonen 21.3.1983 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN JA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA
LisätiedotM 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V.
M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732 Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. 1975 Geologinen tutkimuslaitos suoritti kesällä 1975 uraanitutkimuksia
LisätiedotTUTKIMUSTEN AIHE JA TAUSTA Geologisen tutkimuslaitoksen geokemian osasto suoritti keväällä 979 malminetsinnällisiä detaljitutkimuksia jäältä käsin Rää
M 9424-790 9-9 Rääkkylä,, Varpasalo Lauri J. Pekkarinen 5.5.979 SELOSTUS RÄÄKKYLÄSSÄ VARPASALON JA HIETASAAREN VÄLISELLÄ JÄRVI- ALUEELLA SUORITETUISTA ERILLISTUTKIMUKSISTA KEVÄÄLLÄ 979 Koonnut Lauri J.
LisätiedotV : Koko alueelta oli käytettävissa ilmakuvat stereopeittona. Aimo Kejonen TEISKON ALUEEN (2124) MAAPE~TOITUS-JA LOPPUTAPKISTUS
_XL-- 1 Aimo Kejonen i ' Raportti P 13.1,079 TEISKON ALUEEN (2124) MAAPE~TOITUS-JA LOPPUTAPKISTUS V. 1983 Johdanto Teiskon alueen kartoitus saatettiin päätökseen kesän 1983 aikana. Kartoitus- ta suoritettiin
LisätiedotHappamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla Anton Boman ja Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2741/-89/1/60 Kittilä Vuomanmukka Kari Pääkkönen 26.9.1989 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotAkaa (Toijala) Matinlahti arkeologinen valvonta 2017
1 Akaa (Toijala) Matinlahti arkeologinen valvonta 2017 Teemu Tiainen Tilaaja: Verkonrakentaja Wire Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Valvonta... 4 Tulos... 7 Lähteet... 7 Kansikuva: Valvonnassa
LisätiedotSELOSTUS URAANITUTKIMUKSISTA KITTILÄN JYSKÄLAESSA JA POKASSA VUOSINA 1977 JA 1979
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/2744/-80/1/10 Koskee: 3722 Kittilä Jyskälaki Veikko Helppi 21.4.1980 SELOSTUS URAANITUTKIMUKSISTA KITTILÄN JYSKÄLAESSA JA POKASSA VUOSINA 1977 JA 1979 Johdanto Tutkimusten
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen 24.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA VUOMANPERÄNMAA JA POROAITA, KAIV.REK.
LisätiedotKehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialue , SODANKYLÄ
Dnro LAPELY/423/2017 Kehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys pohjavesialue 12758209, SODANKYLÄ 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 037 000 PL 8060
LisätiedotTUTKIMUSTYöSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA HAURESPÄÄ 1, KAIV. REK. N: TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3712/-86/1/10 Kittilä Haurespää Olavi Auranen 3.12.1986 TUTKIMUSTYöSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA HAURESPÄÄ 1, KAIV. REK. N:0 3280 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA
Lisätiedot1 MALMINETSINTA. 7 FZMtFE1) on kuitenkin liian alhainen. Eräisiin pohjan voimakkaimpiin. V. Makkonen. V Makkonen ESITUTKIMUSRAPORTTI
l 1 MALMINETSINTA l I ESITUTKIMUSRAPORTTI RAUTAR KK' OY Esitutkimukset Ranuan Kelan kylä%.o 7/77 alueella ja ympäristössä kesällä 1976 TUTKIMUSALUE Kelan kylä LAATIJA V. Makkonen JAKELU KUNTA RANIIA LAAT.PVM
LisätiedotTUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3724/-89/1/10 Sodankylä Syväoja Olavi Auranen 5.4.1989 TUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA 1988-89 Aihe
LisätiedotTutkimuskohteen sijainti: Eli järvi 1 :
Tutkimuskohteen sijainti: K E M I Eli järvi 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy - Malminetsinta HUMUSTUTKIMUSKOKEILU KEMI, ELIJARVI Tutkimusalueen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Näytteenoton suoritus Preparointi
LisätiedotMaaperäkarttojen vertailu - Helsinki, Espoo, Vantaa, GTK
Maaperäkarttojen vertailu - Helsinki, Espoo, Vantaa, GTK MAKU digi pilottialueilta pääkaupunkiseudulta ja Tampereelta on esitetty Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien omat maaperäkartat. Kaikista tutkimuskohteista
LisätiedotRAPORTTI TUTKIMUKSISTA VALTAUSALUEELLA PIRTTI 1, TERINUMERO 4162/1.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3431/-88/1/10 KAJAANI PIRTTIAHO Timo Heino 23.12. 1988 RAPORTTI TUTKIMUKSISTA VALTAUSALUEELLA PIRTTI 1, TERINUMERO 4162/1. KAIVOSREKIS- 3 Valtausalueella tehdyt tutkimukset
LisätiedotARNSTOKAPPAI. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2443/96/1/10 PAAVOLA Esko Iisalo
ARNSTOKAPPAI GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2443/96/1/10 PAAVOLA Esko Iisalo 15.9.1996 Paavolan alueen kohteelliset geokemialliset tutkimukset 1994-1996 SISÄLLYSLUETTELO sivu TUTKIMUSALUE
LisätiedotSODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET
M 19/3741/-79/3/10 Sodankylä Koitelaisenvosat Tapani Mutanen 22.2.1979 SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Koitelaisenvosien kromi-platinamalmi
LisätiedotRIUTTASKORVEN AG-PB-ZN-CU-MINERALISAATION JATKEIDEN ETSIMINEN KURUN AUKEEAHOLLA
RAPORTTITIEDOSTO N:O 2949 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/2213/-89/1/10 Kuru Aukeeaho Niilo Kärkkäinen 9.2.1991 RIUTTASKORVEN AG-PB-ZN-CU-MINERALISAATION JATKEIDEN ETSIMINEN KURUN AUKEEAHOLLA TAUSTA Tavoitteena
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA LUMPEINEN 1 KAIV. REK. N :O 3407 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06 / 3231 / -85 / / 10 JUVA Lumpeinen Hannu Makkonen 5.12.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA LUMPEINEN 1 KAIV. REK. N :O 3407 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/1/10 Häapavesi Vesiperä Kaj J. Västi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/1/10 Häapavesi Vesiperä Kaj J. Västi 30.9.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HAAPAVEDEN KUNNASSA VALTAUS- ALUEELLA VESIPERÄ 1, KAIV. REK. N:o 3853/1, SUORI- TETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA.
LisätiedotKAOLIINITUTKIMUKSET SAVUKOSKEN PURNUOJALLA 1990
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/2/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen 20.12.1991 KAOLIINITUTKIMUKSET SAVUKOSKEN PURNUOJALLA 1990 2 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO 1. JOHDANTO
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3714/-91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3714/-91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen 4.6.1991 KAOLIINITUTKIMUKSET SODANKYLÄN PUILETTILAMMELLA 1990 2 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO 1. JOHDANTO
LisätiedotGEOLOGIA. Evon luonto-opas
Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.
Lisätiedota.q>a5 ARKISTOKAPPALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3313/-89//10 Keitele Hamula Jarmo Nikander 2'
ARKISTOKAPPALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3313/-89//10 Keitele Hamula Jarmo Nikander 2'.10.1989 a.q>a5 SINKKIMALMITUTKIMUKSET KEITELEEN HAMULASSA, KARTTALEHDILLÄ 3313 02, 03 JA 05, VUOSINA 1981-1983.
LisätiedotRAPORTTI 062/ A/MK/ Martti Kokkola/tk MOREENITUTKIMUS KULLAA SILKUSSUO Tutkimusalueen sijainti
Martti Kokkola/tk 23.3.1993 RAPORTTI 062/1143 12A/MK/1993 2 MOREENITUTKIMUS KULLAA SILKUSSUO Tutkimusalueen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksen suoritus,tutkimusaluesijaitsee.kullaan - Lavian välisen
LisätiedotKäsivarren geokemiallisten aineistojen tarkastelua Pasi Lehmuspelto
Pohjois-Suomen yksikkö 23.1.2009 Rovaniemi Käsivarren geokemiallisten aineistojen tarkastelua Pasi Lehmuspelto Käsivarren geokemiaa GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä 23.1.2009 Tekijät Pasi
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3233/-87 /1/10 RANTASALMI Pirilä II Hannu Makkonen 27.1.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA
LisätiedotPYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS
Geologian tutkimuskeskus Länsi-Suomen yksikkö Kokkola 21.3.2013 PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 21.03.2013 / M29L2013
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2434/-97/4/10 VIHANTI, RUUKKI Kuusirati Jarmo Nikander
GEOLOGAN TUTKMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2434/-97/4/10 VHANT, RUUKK Kuusirati Jarmo Nikander 14.3.1997 MALMTUTKMUKSET VHANNN JA RUUKN KUNTEN ALUEELLA KARTTA- LEHDELLÄ 2434 06, VUONNA 1996. ~
LisätiedotRAPORTTITIEDOSTO N:O GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1244/-93/1/10 Isokyrö Orisberg Niilo Kärkkäinen
RAPORTTITIEDOSTO N:O 3426 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1244/-93/1/10 Isokyrö Orisberg Niilo Kärkkäinen 30.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTE ISONKYRÖN KUNNAN ORISBERGIN ALUEEN MALMITUTKIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUEITA
LisätiedotRAPORTTI ,3732,3741. Lapin MalmiIE Korvuo. Jakelu GEOKEMIAN NAYTTEENOITO KEVA~ALVELLA 1997 VALTAUSALUEILLA HUUTAMOAAPA JA HAAPASELKÄ
RAPORTTI 06213714,3732,3741 /EKI97 Lapin MalmiIE Korvuo Jakelu Kemin kai :~, : GEOKEMIAN NAYTTEENOITO KEVA~ALVELLA 1997 VALTAUSALUEILLA HUUTAMOAAPA JA HAAPASELKÄ Sodan kyla, Huutamoaapa ja Haapasel k2
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M 06/2633/-91/1/10 Rovaniemen maalaiskunta Rosvohotu Seppo Rossi 29.11.1991 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU
LisätiedotLapin Malmi KAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYOSELOSTUS
Lapin Malmi KAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYOSELOSTUS Valtaa ja Valtaus Lääni Kunta Rautaruukki Oy Outokumpu Oy ja Rautaruukki Oy Värriöjoki l/kaivrekno 2866/1 Värriöjoki S/kaivrekno 3395/1 Lapin lääni
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEILLA RIIHIVAARA 1 JA 2, KAIV.REK. N:O 3202 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/4522/-84/1/60 Kuusamo Kouvervaara Kari Pääkkönen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEILLA RIIHIVAARA 1 JA 2, KAIV.REK. N:O 3202 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA
LisätiedotPAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET.
RAPORTTITIEDOSTO N:O 4403 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2021/2000/1/10 PAIMIO Korvenala Petri Rosenberg 20.1.2000 PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSEN MALMIOSASTON RAPORTTI TIMANTTIPOTENTIAALISTEN ALUEIDEN TUTKIMUKSISTA KUUSAMOSSA VUODELTA 1993.
M 19/4523/2001/1 Geologian tutkimuskeskus Raportti 4.10.2001 Marjatta Koivisto GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSEN MALMIOSASTON RAPORTTI TIMANTTIPOTENTIAALISTEN ALUEIDEN TUTKIMUKSISTA KUUSAMOSSA VUODELTA 1993
LisätiedotKonsernipalvelut/Tekniset palvelut
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Konsernipalvelut/Tekniset palvelut TILAUS JA NÄYTTEENOTTOSELVITYS TILAUS No (KP täyttää) Tilaaja Päiväys 05.11.2015 Hanke Geologinen rakenneselvitys Aakkulanharjun pohjavesialueella
LisätiedotRIMPIKOIVIKON ZN-PB AIHEEN GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET JA POKA-KAIRAUS OULAISISSA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/2433/93/2/10 OULAINEN Rimpikoivikko Esko Iisalo 30.4.1993 RIMPIKOIVIKON ZN-PB AIHEEN GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET JA POKA-KAIRAUS OULAISISSA SISÄLLYSLUETTELO TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI NRO 3873/1
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1234/-94/1/10 Kauhajoki Niilo Kärkkäinen 15.6.1994 RAPORTTITIEDOSTO N:O 3480 TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI
LisätiedotKangasala Kaivanto Kivikautisen asuinpaikan rajaus 2011
1 Kangasala Kaivanto Kivikautisen asuinpaikan rajaus 2011 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Pirkanmaan ELY-keskus 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Tutkimus... 3 Kartat... 5
LisätiedotGEOPALVELU OY TYÖ N:O SKOL jäsen
G P TYÖ N:O 17224 SKOL jäsen VIRKKULAN SENIORIKYLÄ 755 / 406 / 14 / 21 PALONUMMI SIUNTIO RAKENNETTAVUUSSELVITYS 3.10.2017 Liitteenä 6 kpl pohjatutkimuspiirustuksia -001 pohjatutkimusasemapiirros 1:500-002
LisätiedotRadioaktiiviset tutkimukset Kuusamossa 1957.
M 17/Ks-57/1/60 KUUSAMO Ylikitkajärvi R. Lauerma 25.11.1960 Radioaktiiviset tutkimukset Kuusamossa 1957. Talvella 1956-57 suoritettiin geologisessa tutkimuslaitoksessa radiometrisiä tutkimuksia mahdollisten
LisätiedotMALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1. (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3311/-87/1/10 Viitasaari Mäkrä Jarmo Nikander MALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1 (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek. N:o
Lisätiedot- Naytepistekartta. - Kivilaj it - Magneettinen kartta Perhonlahti. - Näytepistekartta - Ni, Cu pitoisuuskartta Lamsniemi
TUTKIMUSRAPORTTI 2 (6) 060/3234 08, ll/umv/1989 NAYTTEENOTON TULOKSET KOHTEITTAIN 4.1 Homeselka 3234 08B 4.2 Perhonlaht i 3234 08B 4.3 Lamsniemi 3234 08C, D 4.4 Loskunvuori 3234 11B 4.5 Menginniemi 3234
LisätiedotYHTEENVETO Geologian tutkimuskeskus on kesällä 1982 suorittanut malmitutkimuksia Savitaipaleen Kuolimojärven alueella. Aiheen tutkimuksiin antoivat ky
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3132/-84/1/10 Savitaipale Boris Lindmark 16.02.1984 SCHEELIITTITUTKIMUKSET SAVITAIPALEELLA KESÄLLÄ 1982 YHTEENVETO Geologian tutkimuskeskus on kesällä 1982 suorittanut malmitutkimuksia
LisätiedotRIIHIMÄKI, HUHTIMONMÄKI MAAPERÄTUTKIMUS JA RAKENNETTAVUUSSELVITYS
Vastaanottaja Riihimäen kaupunki Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 27.1.2016 Viite 1510022785 RIIHIMÄKI, HUHTIMONMÄKI MAAPERÄTUTKIMUS JA RIIHIMÄKI, HUHTIMONMÄKI MAAPERÄTUTKIMUS JA Päivämäärä
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N: SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSI- NA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/1834/-87/1/60 Enontekiö Palkiskuru Ritva Karttunen 13.8.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N:0 3226
LisätiedotNokia Linnavuori Linnavuoren itäpuoleisen asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Ville Laakso Antti Bilund
1 Nokia Linnavuori Linnavuoren itäpuoleisen asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Ville Laakso Antti Bilund Kustantaja: Nokian kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3
LisätiedotEnäranta Korttelit 262 ja 278-285 Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3392/09
VIHDIN KUNTA Enäranta Korttelit 262 ja 278-285 Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3392/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3392/09/1 1:2000 Leikkaus
Lisätiedot30( GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi 01.11.1991 30( TUTKIMUSTYOSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PUT- (ELA 1, KAIV.REK.NRO 4229/1, SUORITETUISTA MALMITUTKINUKSISTA
LisätiedotOutokumpu Oy luovutti GTK:n käyttöön aluetta koskevan geologisen, geokemiallisen ja geofysikaalisen perusaineiston sekä aiemmat U-tutkimustulokset.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (6) M 06/2741/-88/1/60 Kittilä, Muonio Pahtavuoma Kari Pääkkönen 3.3.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN JA MUONION KUNNISSA VALTAUSALUEILLA KOLVA- KERO 1-3, KAIV. REK. N:O 3315
Lisätiedott x = 7158,05, y = 456,60). Lohkare löytyi matalahkon KUHMO, KARHUJARVI OUTOKUMPU Oy Malminetsintä RAPORTTI MAAPERÄGEOLOGISESTA TUTKIMUKSESTA
OUTOKUMPU Oy Malminetsintä RAPORTTI MAAPERÄGEOLOGISESTA KUHMO, KARHUJARVI Tutkimusalueen sijainti TUTKIMUKSESTA Tutkimusalue sijaitsee Kuhmosta pohjoiseen n. 50 km päässä kirkonkylästä peruskarttalehtien
Lisätiedot2 tutkittu alue n. 3 km
Outokumpu Oy Malminetsintä Radiometrinen haravointi Korsnäs Heikki Wennervirta 10.1 e-14e201962 Työn tarkoitus Työstä sovittiin käyntini yhteydessa Korsnäsin kaivoksella 17.10,-19,10.1961 liitteenä olevan
LisätiedotMaaperäkartoitus metsätalouden vesiensuunnittelun tueksi Timo Huttunen, GTK Timo Makkonen, Tapio
Maaperäkartoitus metsätalouden vesiensuunnittelun tueksi Timo Huttunen, GTK Timo Makkonen, Tapio 1 Tausta Metsätaloustoimenpiteiden vesiensuojelun kannalta kiintoaineshuuhtouman torjunta on avainasemassa.
LisätiedotTalvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys
Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys (antti.pasanen@gtk.fi) Anu Eskelinen, Anniina Kittilä, Jouni Lerssi, Heikki Forss, Taija Huotari-Halkosaari, Pekka Forsman, Marja Liisa
LisätiedotLankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09
VIHDIN KUNTA Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3401/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3401/09/1 1:3000 Leikkaus A-A
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/2/10 Haapavesi Ängesneva, Kiimala Kaj J. Västi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/2/10 Haapavesi Ängesneva, Kiimala Kaj J. Västi 8.10.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HAAPAVEDEN KUNNASSA VALTAUS- ALUEILLA KIIMALA 1, KAIV. REK. N:o 4125/1, JA KIIMALA 2,
LisätiedotHeralammen pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialueet A ja B KEMIJÄRVI
Dnro LAPELY/4210/2015 Heralammen pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys pohjavesialueet 12320109 A ja 12320109 B KEMIJÄRVI 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295
Lisätiedot6. MAAPERÄN VUOKSI SELLAISENAAN RAKENTAMISEEN SOVELTUMATTOMAT ALUEET KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA Yleistä etoa maaperästä
6. MAAPERÄN VUOKSI SELLAISENAAN RAKENTAMISEEN SOVELTUMATTOMAT ALUEET KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA Yleistä etoa maaperästä Maaperä on syntynyt geologisten prosessien tuloksena. Näitä ovat rapautuminen
Lisätiedotohella helikopterin käytt8 kartoituksen apuna (vrt. Sutinen & Pollari, 1979).
YLEISTA Vuonna 1983 Geologisen tutkimuslaitoksen maaperäosaston toimesta kartoitettiin mm. 1:50 000 mittakaavaiset maaperäkarttalehdet 2724 2, 2742 1 ja 2742 2. Kartoitusalue sijoittuu Kittilän, Muonion
LisätiedotLuontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä
Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä ohjeistusta kiviainesten kestävään käyttöön Asrocks-hanke v. 2011-2014. LIFE10ENV/FI/000062 ASROCKS. With the contribution of the LIFE financial
LisätiedotGEOKEMIALLISTEN NIKKELI-KROMIANOMALIOIDEN TUTKIMUKSET SATTASVAARAN KOMATIITTISTEN LAAVOJEN YHTEYDESSÄ SODANKYLÄSSÄ
1 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/3714/-81/1/10 Sodankylä Sattasvaara Heikki Pankka 30.3.1981 GEOKEMIALLISTEN NIKKELI-KROMIANOMALIOIDEN TUTKIMUKSET SATTASVAARAN KOMATIITTISTEN LAAVOJEN YHTEYDESSÄ SODANKYLÄSSÄ
LisätiedotHämeen alueen kallioperän topografiamalli
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kalliorakentaminen ja sijoituspaikat Espoo 98/2016 Hämeen alueen kallioperän topografiamalli Mira Markovaara-Koivisto GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ylätunnisteen lisäteksti Sisällysluettelo
LisätiedotKUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta
KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila * ~~I!Qf!!T!!.fll _L--..._ ARKEOLOGISET TUTKIMUKSET ~ TAIDOLLA VUODESTA 1988 Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot....
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2734/-85/1/10 P KITTILÄ Soretiavuoma Peter Johansson, maaperäosasto Veikko Keinänen, malmiosasto 8.5.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2734/-85/1/10 P13.2.068 KITTILÄ Soretiavuoma Peter Johansson, maaperäosasto Veikko Keinänen, malmiosasto 8.5.1985 RAPORTTI KITTILÄN SORETIAVUOMAN SCHEELIITTIANOMALIAN MAAPERÄTUTKIMUKSISTA
LisätiedotRAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987. J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 SISALLYSLUETTELO
J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987 SISALLYSLUETTELO LIITELUETTELO Lähtötiedot Naytteenotto ja kustannukset Näytteiden käsittely Tulokset kohteittain 4.1 Heinikkolehto
Lisätiedot