Laajeneva maailmankaikkeus
|
|
- Aimo Tikkanen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Laajeneva maailmankaikkeus
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52 metric, inversemetric, affine, Riemann, Ricci, Rscalar, Einstein, Tmatter, Tmattermix, DcovTmatter, r, q, f, t, B, AD n = 4; coord = 8t, r, q, f<; H* Metriikka *L i y 0 -a@td^2 ê H1 - K r^2l 0 0 metric = 0 0 -a@td ^2 r 2 ; 0 j k a@td ^2 r 2 Sin@qD 2 z { inversemetric = Inverse@metricD êê FullSimplify; inversemetric êê MatrixForm; mixmetric = metric * inversemetric êê FullSimplify; H* Energia-impulssitensori *L u = H L; H* Nelinopeus *L Tmatter = Hr@rD + P@rDL Transpose@uD.u - P@rD metric; H* Tmatter jossa toinen indeksi on nostettu ylös *L MixTmatter = inversemetric * Tmatter êê FullSimplify i rhrl PHrL 0 0 y 0 j 0 -PHrL 0 z k PHrL {
53 2 FRW.nb affine := affine = Simplify@ Table@ H1 ê 2L * Sum@Hinversemetric@@i, sddl * H D@metric@@s, jdd, coord@@kdd D + D@metric@@s, kdd, coord@@jdd D - D@metric@@j, kdd, coord@@sdd D L, 8s, 1, n<d, 8i, 1, n<, 8j, 1, n<, 8k, 1, n<d D affine; listaffine := Table@ If@UnsameQ@affine@@i, j, kdd, 0D, 8ToString@G@i, j, kdd, affine@@i, j, kdd<d, 8i, 1, n<, 8j, 1, n<, 8k, 1, j<d TableForm@Partition@DeleteCases@Flatten@listaffineD, NullD, 2D, TableSpacing Ø 82, 2<D G@1, 2, 2D G@1, 3, 3D G@1, 4, 4D G@2, 2, 1D G@2, 2, 2D G@2, 3, 3D G@2, 4, 4D G@3, 3, 1D G@3, 3, 2D G@3, 4, 4D G@4, 4, 1D G@4, 4, 2D G@4, 4, 3D ahtl a HtL ÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅ 1-K r 2 r 2 ahtl a HtL r 2 ahtl sin 2 HqL a HtL a HtL ÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅ ahtl K r ÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅ 1-K r 2 r HK r 2-1L r HK r 2-1L sin 2 HqL a HtL ÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅ ahtl 1 ÅÅÅÅ r -coshql sinhql a HtL ÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅ ahtl 1 ÅÅÅÅ r cothql
54 FRW.nb 3 Riemann := Riemann = Simplify@Table@ D@affine@@i, j, ldd, coord@@kdd D - D@affine@@i, j, kdd, coord@@ldd D + Sum@ affine@@s, j, ldd affine@@i, s, kdd - affine@@s, j, kdd affine@@i, s, ldd, 8s, 1, n<d, 8i, 1, n<, 8j, 1, n<, 8k, 1, n<, 8l, 1, n<d D listriemann := Table@If@UnsameQ@Riemann@@i, j, k, ldd, 0D, 8ToString@R@i, j, k, ldd, Riemann@@i, j, k, ldd<d, 8i, 1, n<, 8j, 1, n<, 8k, 1, n<, 8l, 1, k - 1<D TableForm@Partition@DeleteCases@Flatten@listriemannD, NullD, 2D, TableSpacing Ø 82, 2<D R@1, 2, 2, 1D R@1, 3, 3, 1D R@1, 4, 4, 1D R@2, 1, 2, 1D R@2, 3, 3, 2D R@2, 4, 4, 2D R@3, 1, 3, 1D R@3, 2, 3, 2D R@3, 4, 4, 3D R@4, 1, 4, 1D R@4, 2, 4, 2D R@4, 3, 4, 3D ahtl a HtL ÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅ K r 2-1 -r 2 ahtl a HtL -r 2 ahtl sin 2 HqL a HtL - a HtL ÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅ ahtl -r 2 Ha HtL 2 + KL -r 2 sin 2 HqL Ha HtL 2 + KL - a HtL ÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅ ahtl a HtL 2 +K ÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅ 1-K r 2 -r 2 sin 2 HqL Ha HtL 2 + KL - a HtL ÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅ ahtl a HtL 2 +K ÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅ 1-K r 2 r 2 Ha HtL 2 + KL
55 4 FRW.nb Ricci := Ricci = Simplify@Table@Sum@Riemann@@i, j, i, ldd, 8i, 1, n<d, 8j, 1, n<, 8l, 1, n<d D Ricci êê MatrixForm êê FullSimplify; listricci := Table@If@UnsameQ@Ricci@@j, ldd, 0D, 8ToString@R@j, ldd, Ricci@@j, ldd<d, 8j, 1, n<, 8l, 1, j<d TableForm@Partition@DeleteCases@Flatten@listricciD, NullD, 2D, TableSpacing Ø 82, 2<D; Rscalar = Simplify@Sum@inversemetric@@i, jdd Ricci@@i, jdd, 8i, 1, n<, 8j, 1, n<d D - 6 Ha HtL 2 + K + ahtl a HtLL ÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅ ahtl 2 Einstein := Einstein = Simplify@Ricci - H1 ê 2L Rscalar * metricd listeinstein := Table@If@UnsameQ@Einstein@@j, ldd, 0D, 8ToString@G@j, ldd, Einstein@@j, ldd<d, 8j, 1, n<, 8l, 1, j<d TableForm@Partition@DeleteCases@Flatten@listeinsteinD, NullD, 2D, TableSpacing Ø 82, 2<D; H* Einsteinin tensori jossa toinen komponentti on nostettu ylös *L Einstein2 := inversemetric * Einstein; listeinstein2 := Table@If@UnsameQ@Einstein2@@j, ldd, 0D, 8ToString@Gm@j, ldd, Einstein2@@j, ldd<d, 8j, 1, n<, 8l, 1, j<d TableForm@Partition@DeleteCases@Flatten@listeinstein2D, NullD, 2D, TableSpacing Ø 82, 2<D Gm@1, 1D Gm@2, 2D Gm@3, 3D Gm@4, 4D 3 Ia HtL 2 +KM ÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅ ahtl 2 a HtL 2 +K+2 ahtl a HtL ÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅ ahtl 2 a HtL 2 +K+2 ahtl a HtL ÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅ ahtl 2 a HtL 2 +K+2 ahtl a HtL ÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅÅ ahtl 2
56
57
58
59
60
61
62
63
64
65
66
67 Pallomaisten tähtijoukkojen ikä yhdessä HST-key tuloksen kanssa kosmologiselle vakiolle asettaa vahvan rajoituksen materia-dominoidun maailmankaikkeuden energiatiheydelle. Alla on plotattu kaavan (2.66) määräämä ikä Ω-materian funktiona kolmella eri Hubblen vakon arvoolla (HST-key 1-sigma rajat). Kuvan mukaan täytyisi avoimen materia-dominoidun maailmankaikkeuden tiheyden olla enintään 30 prosenttia kriittisestä tiheydestä. Tämä on jo jonkinlainen ongelma, kun dynaamiset massan määritysmenetelmätkin antavat tiheydelle noin prosenttia kriittisestä. Ongelma oli muutama vuosi erityisen kriitinen, kun vanhimpien avointen tähtijoukkojen iäksi arvioitiin jopa 15Gyr ja samalla Hubblen vakiolle saatiian arvoksi noin h=0.8. Selvästikin näillä arvoilla materiadominoitu maailmankaikkeus ei olisi mahdollinen millään Ω:n arvolla! Tilanne korjaantui ylläolevan kuvan mukaiseksi kun huomattiin yhtäältä, että tähtimallit olivat yliarvioineet tähtien ikää noin 10 prosentilla, mutta ennenkaikkea että kaikki kosmiset etäisyyskaalat oli arvioitu noin 10 prosenttia liian pieniksi. Virhe huomattiin kun Hipparcos satelliitti teki ennennäkemättömän tarkkoja parallaksimittauksia. Tämän seurauksena joukot olivatkin kauempana, kirkkaampia ja siksi nuorempia kuin oli luultu (ks sivu 73). Sen lisäksi etäisyysskaalan kasvu merkitsi Hubblen vakion pienenemistä noin kymmenellä prosentilla. Yhtä kaikki, tänä päivänä tiedämme että Ω=1, joten pelkkää materiaa sisältävä maailmankaikkeus on täysin poissuljettu mahdollisuus.
68 Pallomaisten tähtijoukkojen (globular clusters) iät, perustuvat tähtimalleista laskettuihin tähtien evoluutiokäyriin nk väri-magnitudi (VM) tasossa. Tähdet viettävät suurimman osan elämästään pääsarjassa (main sequence MS). Vedyn loppuessa tähden keskelle alkaa kertyä helium ydin ja tähti siirtyy pois pääsarjasta punaisten jättiläisten haaralle (RGB). Tämän seurauksena VM-diagrammassa näkyy selvä polvi pääsarjasta kääntymisen (main sequence turn off (MSTO) kohdalla. Pallomaisen joukon M15 väri-magnitudi diagramma. Kirkkaat tähdet ovat ylhäällä ja viileät oikealla. Pääsarjan tähdistä merkitty vain 10 %. Tähden ikä kääntymispisteen kohdalla voidaan laskea 5% tarkkuudella jos sen massa tunnetaan. Massa taas saadaan helposti luminositeetista joten tehtäväksi jää luminositeettiakselin kalibronti, mikä edellyttää etäisyyden luotettavaa mittausta. Tämä voidaan tehdä käyttäen esim. RR-Lyrae tähtien (horisontaali haarassa olevia, heliumia polttavia sykkiviä tähtiä) tunnettua P(L)-relaatiota käyttäen, mutta voidaan myös tehdä kattava statistinen sovittaminen käyttäen tiettyjen pääsarjan tähtien tunnettuja spektraalisia ominaisuuksia (main sequence fitting). Tämä onnistuu koska GC:t eivät ole liian kaukana (tavalliset tähdet eivät ole liian himmeitä).
69
70
71 Sama kuin edellä sivulla 72. Nyt avoimen maailmankaikkeuden tulokseen on lisätty laakean Ω = 1 mallin ennustama ikä. Edelleen olen käyttänyt WMAPin tuloksia h: lle, eli rajat ovat h = WMAPin vahvistama kosminen standardimalli kattaa tasosta pienen harmaalla ellipsillä (summittaisesti) merkityn alueen. Maailmankaikkeuden ikä ei enää selvästikään ole minkäänlainen ongelma avointen tähtijoukkojen kannalta.
72
73
74
75
76
77
78 Magnitudi-punasiirtymä relaatio Supernova-Cosmology Projectin havaitsemille tyypin Ia supernoville. Diagramma on Hubblen diagramman yleistys suurille z:n arvoille. Sama kuin yllä, mutta nyt magnitudit on normitettua laakeaan standardimalliin. Siniset pisteet ovat SCP:n tuloksia ja punaiset pisteet edustavat SNAP-satelliitin mittausten ennustettua tarkkuutta.
79
80 Tyypin 1a supernovat ovat standardikynttilöitä, koska niiden valokäyrän maksimin luminositeetti saadaan määritettyä hyvin tarkasti. Itseasiassa valokäyrien maksimit eivät sellaisenaan ole kovin hyvin kalibroituja, kuten näkyy allaolevan kuvan ylemmästä paneelista. Huomataan kuitenkin että erittäin konsistentisti: pidempi valokäyrä == suurempi luminositeetti. Kun valokäyrän muoto korjataan (empiirisellä) venytyskorjauksella (yksiparametrinen universaali funktio, jonka alkuperää ei tosin tunneta teoreettisesti) saadaan erittäin tarkka luminositeetin mittaus.
81
82
Pimeän energian metsästys satelliittihavainnoin
Pimeän energian metsästys satelliittihavainnoin Avaruusrekka, Kumpulan pysäkki 04.10.2012 Peter Johansson Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta / Peter Johansson/ Avaruusrekka 04.10.2012 13/08/14
LisätiedotTähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi
Tähtitieteen perusteet, harjoitus 2 Yleisiä huomioita: Tähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi aurinkokunnan etäisyyksille kannattaa usein
LisätiedotAine ja maailmankaikkeus. Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos
Aine ja maailmankaikkeus Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos Lahden yliopistokeskus 29.9.2011 1900-luku tiedon uskomaton vuosisata -mikä on aineen olemus -miksi on erilaisia aineita
LisätiedotFriedmannin yhtälöt. Einsteinin yhtälöt isotrooppisessa, homogeenisessa FRW-universumissa 8 G 3. yleisin mahdollinen metriikka. Friedmannin yhtälö
Friedmannin yhtälöt Einsteinin yhtälöt isotrooppisessa, homogeenisessa FRW-universumissa 8 G G [ R( t)] T [ aine, energia, R( t)] 3 yleisin mahdollinen metriikka d sin d dr ds c dt R( t) ( r d ) 1 kr Friedmannin
LisätiedotLinnunradan rakenne 53925, 5 op, syksy 2016 D116 Physicum
Linnunradan rakenne 53925, 5 op, syksy 2016 D116 Physicum Luento 6: Linnunradan yleisrakenne II, halo, pallomaiset tähtijoukot ja galaksin keskusta 17/10/2016 Peter Johansson/ Linnunradan rakenne Luento
LisätiedotPIMEÄ ENERGIA mysteeri vai kangastus? Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos
PIMEÄ ENERGIA mysteeri vai kangastus? Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos 1917: Einstein sovelsi yleistä suhteellisuusteoriaa koko maailmankaikkeuteen Linnunradan eli maailmankaikkeuden
LisätiedotMaailmankaikkeuden kriittinen tiheys
Maailmankaikkeuden kriittinen tiheys Tarkastellaan maailmankaikkeuden pientä pallomaista laajenevaa osaa, joka sisältää laajenemisliikkeessä olevia galakseja. Olkoon pallon säde R, massa M ja maailmankaikkeuden
LisätiedotSuhteellisuusteorian perusteet, harjoitus 6
Suhteellisuusteorian perusteet, harjoitus 6 May 5, 7 Tehtävä a) Valo kulkee nollageodeettia pitkin eli valolle pätee ds. Lisäksi oletetaan valon kulkevan radiaalisesti, jolloin dω. Näin ollen, kun K, saadaan
LisätiedotKosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson
Kosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson Kosmologia Kosmologiaa tutkii maailmankaikkeuden rakennetta ja historiaa Yhdistää havaitsevaa tähtitiedettä ja fysiikkaa Tämän hetken
Lisätiedot11. Astrometria, ultravioletti, lähiinfrapuna
11. Astrometria, ultravioletti, lähiinfrapuna 1. Astrometria 2. Meridiaanikone 3. Suhteellinen astrometria 4. Katalogit 5. Astrometriasatelliitit 6. Ultravioletti 7. Lähi-infrapuna 13.1 Astrometria Taivaan
LisätiedotKosmologia ja alkuaineiden synty. Tapio Hansson
Kosmologia ja alkuaineiden synty Tapio Hansson Alkuräjähdys n. 13,7 mrd vuotta sitten Alussa maailma oli pistemäinen Räjähdyksen omainen laajeneminen Alkuolosuhteet ovat hankalia selittää Inflaatioteorian
Lisätiedot16. Tähtijoukot. 16.1 Tähtiassosiaatiot. Avoimet tähtijoukot 10-100 tähteä esim Seulaset, Hyadit, Praesape (M44-kuva)
16. Tähtijoukot Avoimet tähtijoukot 10-100 tähteä esim Seulaset, Hyadit, Praesape (M44-kuva) Pallomaiset tähtijoukot 10 5 10 6 tähteä esim. Herkuleen M13 (kuva) 16.1 Tähtiassosiaatiot Ambartsumjam 1947:
LisätiedotSisällysluettelo. Alkusanat 11. A lbert E insteinin kirjoituksia
Sisällysluettelo Alkusanat 11 A lbert E insteinin kirjoituksia Erityisestä ja yleisestä su hteellisuusteoriasta Alkusanat 21 I Erityisestä suhteellisuusteoriasta 23 1 Geometristen lauseiden fysikaalinen
LisätiedotMS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 11: Taso- ja tilavuusintegraalien sovellutuksia
MS-A25/MS-A26 ifferentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 11: Taso- ja tilavuusintegraalien sovellutuksia Jarmo Malinen Matematiikan ja systeemianalyysin laitos 1 Aalto-yliopisto Kevät 216 1 Perustuu
LisätiedotCrafoord palkinto 1991. nopeus-etäisyys etäisyys
Allan Sandage ja maailmankaikkeuden laajeneminen P. Teerikorpi Tuorlanobservatorio Turunyliopisto Allan Sandage (1924 2010) Mt. Palomar Observatory Crafoord palkinto 1991 hyvin tärkeistä tutkimuksista,
LisätiedotKosmologian yleiskatsaus. Syksy Räsänen Helsingin yliopisto, fysiikan laitos ja Fysiikan tutkimuslaitos
Kosmologian yleiskatsaus Syksy Räsänen Helsingin yliopisto, fysiikan laitos ja Fysiikan tutkimuslaitos www.helsinki.fi/yliopisto 1 Päämääriä Kosmologia tutkii maailmankaikkeutta kokonaisuutena. Kehitys,
LisätiedotSupernova. Joona ja Camilla
Supernova Joona ja Camilla Supernova Raskaan tähden kehityksen päättäviä valtavia räjähdyksiä Linnunradan kokoisissa galakseissa supernovia esiintyy noin 50 vuoden välein Supernovan kirkkaus muuttuu muutamassa
LisätiedotKosmos = maailmankaikkeus
Kosmos = maailmankaikkeus Synty: Big Bang, alkuräjähdys 13 820 000 000 v sitten Koostumus: - Pimeä energia 3/4 - Pimeä aine ¼ - Näkyvä aine 1/20: - vetyä ¾, heliumia ¼, pari prosenttia muita alkuaineita
LisätiedotKokeellisen tiedonhankinnan menetelmät
Kokeellisen tiedonhankinnan menetelmät Ongelma: Tähdet ovat kaukana... Objektiivi Esine Objektiivi muodostaa pienennetyn ja ylösalaisen kuvan Tarvitaan useita linssejä tai peilejä! syys 23 11:04 Galilein
LisätiedotPARADIGMOJEN VERTAILUPERUSTEET. Avril Styrman Luonnonfilosofian seura
PARADIGMOJEN VERTAILUPERUSTEET Avril Styrman Luonnonfilosofian seura 17.2.2015 KokonaisHede Koostuu paradigmoista Tieteen edistystä voidaan siten tarkastella prosessina missä paradigmat kehinyvät ja vaihtuvat
LisätiedotKosmologia. Kosmologia on yleisen suhteellisuusteorian sovellus suurimpaan mahdolliseen systeemiin: tutkitaan koko avaruuden aikakehitystä.
Kosmologia Kosmologia on yleisen suhteellisuusteorian sovellus suurimpaan mahdolliseen systeemiin: tutkitaan koko avaruuden aikakehitystä. Kosmologia tutkii maailmankaikkeutta kokonaisuutena. (Vrt. astrofysiikka,
LisätiedotMustien aukkojen astrofysiikka
Mustien aukkojen astrofysiikka Peter Johansson Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto Kumpula nyt Helsinki 19.2.2016 1. Tähtienmassaiset mustat aukot: Kuinka isoja?: noin 3-100 kertaa Auringon massa, tapahtumahorisontin
LisätiedotKosmologia on yleisen suhteellisuusteorian sovellus suurimpaan mahdolliseen systeemiin: tutkitaan koko avaruuden aikakehitystä.
Kosmologia Kosmologia on yleisen suhteellisuusteorian sovellus suurimpaan mahdolliseen systeemiin: tutkitaan koko avaruuden aikakehitystä. Kosmologia tutkii maailmankaikkeutta kokonaisuutena. (Vrt. astrofysiikka,
LisätiedotCERN-matka
CERN-matka 2016-2017 UUTTA FYSIIKKAA Janne Tapiovaara Rauman Lyseon lukio http://imglulz.com/wp-content/uploads/2015/02/keep-calm-and-let-it-go.jpg FYSIIKKA ON KOKEELLINEN LUONNONTIEDE, JOKA PYRKII SELITTÄMÄÄN
LisätiedotMS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 10: Moninkertaisten integraalien sovelluksia
MS-A22 ifferentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 1: Moninkertaisten integraalien sovelluksia Antti Rasila Aalto-yliopisto Syksy 215 Antti Rasila (Aalto-yliopisto) MS-A22 Syksy 215 1 / 2 Moninkertaisten
LisätiedotMATP153 Approbatur 1B Harjoitus 3, ratkaisut Maanantai
MATP53 Approbatur B Harjoitus 3, ratkaisut Maanantai 6..5. (Teht. 5 ja s. 4.) Olkoot z = + y i ja z = + y i. Osoita, että (a) z + z = z +z, (b) z z = z z, (c) z z = z ja (d) z = z z, kun z. (a) z + z =
LisätiedotPimeä energia ja supernovahavainnot
Kandidaatintutkielma Teoreettinen fysiikka Pimeä energia ja supernovahavainnot Eemeli Tomberg 2013 Ohjaaja: Tarkastaja: Syksy Räsänen Syksy Räsänen HELSINGIN YLIOPISTO FYSIIKAN LAITOS PL 64 (Gustaf Hällströmin
LisätiedotMS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 10: Moninkertaisten integraalien sovelluksia
MS-A22 ifferentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 1: Moninkertaisten integraalien sovelluksia Antti Rasila Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto Syksy 217 Antti Rasila (Aalto-yliopisto)
LisätiedotLIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA
1 Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja olisi alansa huippututkija Tästä johtuen mittaustuloksista
LisätiedotYLEINEN SUHTEELLISUUSTEORIA
YLEINEN SUHTEELLISUUSTEORIA suppean suhteellisuusteorian yleistys mielivaltaisiin, ei-inertiaalisiin koordinaatistoihin teoria painovoimasta lähtökohta: periaatteessa kahdenlaisia massoja F mia hidas,
LisätiedotTähtien rakenne ja kehitys
Tähtien rakenne ja kehitys Fysiikan täydennyskoulutuskurssi - Avaruustutkimus 5.6.2007 FT Thomas Hackman Thomas.Hackman@helsinki.fi Thomas Hackman, HY:n observatorio 1 1. Perustietoa ja käsitteitä Magnitudit
LisätiedotValtteri Lindholm (Helsingin Yliopisto) Horisonttiongelma 21.11.2013 1 / 9
: Valtteri Lindholm (Helsingin Yliopisto) Horisonttiongelma 21.11.2013 1 / 9 Horisonttiongelma Valtteri Lindholm Helsingin Yliopisto Teoreettisen fysiikan syventävien opintojen seminaari Valtteri Lindholm
LisätiedotKOSMOLOGISIA HAVAINTOJA
KOSMOLOGISIA HAVAINTOJA 1) Olbersin paradksi Miksi taivas n öisin musta? Js tähdet lisivat jakautuneet keskimäärin tasaisesti äärettömään ja muuttumattmaan avaruuteen, tulisi taivaan listaa yhtä kirkkaana
LisätiedotELEKTRONISET JÄRJESTELMÄT, LABORAATIO 1: Oskilloskoopin käyttö vaihtojännitteiden mittaamisessa ja Theveninin lähteen määritys yleismittarilla
Chydenius Saku 8.9.2003 Ikävalko Asko ELEKTRONISET JÄRJESTELMÄT, LABORAATIO 1: Oskilloskoopin käyttö vaihtojännitteiden mittaamisessa ja Theveninin lähteen määritys yleismittarilla Työn valvoja: Pekka
LisätiedotYLEINEN SUHTEELLISUUSTEORIA
YLEINEN SUHTEELLISUUSTEORIA suppean suhteellisuusteorian yleistys mielivaltaisiin, ei-inertiaalisiin koordinaatistoihin teoria painovoimasta lähtökohta: periaatteessa kahdenlaisia massoja F mia hidas,
LisätiedotEuclid. Hannu Kurki- Suonio Kosmologian kesäkoulu 2015 Solvalla
Euclid Hannu Kurki- Suonio Kosmologian kesäkoulu 2015 Solvalla 27.5.2015 Mikä aiheu.aa kiihtyvän laajenemisen Kaksi vaihtoehtoa Pimeä energia (dark energy) Painovoima käyaäytyy eri lailla hyvin suurilla
LisätiedotPimeä energia. Hannu Kurki- Suonio Kosmologian kesäkoulu 2015 Solvalla
Pimeä energia Hannu Kurki- Suonio Kosmologian kesäkoulu 2015 Solvalla 27.5.2015 Friedmann- Robertson- Walker - malli homogeeninen ja isotrooppinen approksimaa>o maailmankaikkeudelle Havaintoihin sopii
LisätiedotVuorovaikutuksien mittamallit
Vuorovaikutuksien mittamallit Hiukkasten vuorovaikutuksien teoreettinen mallintaminen perustuu ns. mittakenttäteorioihin. Kenttä viittaa siihen, että hiukkanen kuvataan paikasta ja ajasta riippuvalla funktiolla
LisätiedotMonikartiohajotin. Mitat
Mitat Ød 8 Max. H ØU ØD Ød Tuotekuvaus on pyöreä ja säädettävä monikartiohajotin, jota normaalisti käytetään tuloilmalle. Hajottimen puhalluskuvio on helposti muutettavissa vaaka- tai pystysuuntaiseksi
Lisätiedot13. Taylorin polynomi; funktioiden approksimoinnista. Muodosta viidennen asteen Taylorin polynomi kehityskeskuksena origo funktiolle
13. Taylorin polynomi; funktioiden approksimoinnista 13.1. Taylorin polynomi 552. Muodosta funktion f (x) = x 4 + 3x 3 + x 2 + 2x + 8 kaikki Taylorin polynomit T k (x, 2), k = 0,1,2,... (jolloin siis potenssien
Lisätiedot1.4. VIRIAALITEOREEMA
1.4. VIRIAALITEOREEMA Vaikka N-kappaleen ongelman yleistä ratkaisua ei tunneta, on olemassa eräitä tärkeitä yleisiä tuloksia Jos systeemi on stabiili, eli paikat ja nopeudet eivät kasva rajatta kineettisen
LisätiedotKVANTTIKOSMOLOGIAA VIRKAANASTUJAISESITELMÄ, PROFESSORI KIMMO KAINULAINEN. Arvoisa Dekaani, hyvä yleisö,
VIRKAANASTUJAISESITELMÄ, 12.12.2012 PROFESSORI KIMMO KAINULAINEN KVANTTIKOSMOLOGIAA Arvoisa Dekaani, hyvä yleisö, Kosmologia on tiede joka tutkii maailmankaikkeutta kokonaisuutena ja sen kehityshistoriaa.
LisätiedotGalaksit ja kosmologia 53926, 5 op, syksy 2015 D114 Physicum
Galaksit ja kosmologia 53926, 5 op, syksy 2015 D114 Physicum Luento 10: Paikallinen galaksiryhmä, 10/11/2015 Peter Johansson/ Galaksit ja Kosmologia Luento 10 www.helsinki.fi/yliopisto 10/11/15 1 Tällä
LisätiedotTähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä Harjavalta
Tähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä Harjavalta 14.1.-10.3.2016 Kurssin sisältö 1. Kerta Taivaanpallo ja tähtitaivaan liike opitaan lukemaan ja ymmärtämään tähtikarttoja 2. kerta Tärkeimmät tähdet ja tähdistöt
LisätiedotVIII LISÄTIETOA 8.1. HAVAINTOVIRHEISTÄ
56 VIII LISÄTIETOA 8.1. HAVAINTOVIRHEISTÄ Hyvällä havaitsijalla keskimääräinen virhe tähdenlennon kirkkauden arvioimisessa on noin 0.4 magnitudia silloin, kun meteori näkyy havaitsijan näkökentän keskellä.
Lisätiedot1. Kuinka paljon Maan kiertoaika Auringon ympäri muuttuu vuodessa, jos massa kasvaa meteoroidien vaikutuksesta 10 5 kg vuorokaudessa.
1. Kuinka paljon Maan kiertoaika Auringon ympäri muuttuu vuodessa, jos massa kasvaa meteoroidien vaikutuksesta 10 5 kg vuorokaudessa. Vuodessa Maahan satava massa on 3.7 10 7 kg. Maan massoina tämä on
LisätiedotL a = L l. rv a = Rv l v l = r R v a = v a 1, 5
Tehtävä a) Energia ja rataliikemäärämomentti säilyy. Maa on r = AU päässä auringosta. Mars on auringosta keskimäärin R =, 5AU päässä. Merkitään luotaimen massaa m(vaikka kuten tullaan huomaamaan sitä ei
Lisätiedotr > y x z x = z y + y x z y + y x = r y x + y x = r
HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Vektorianalyysi I, syksy 018 Harjoitus Ratkaisuehdotukset Tehtävä 1. Osoita, että avoin kuula on avoin joukko ja suljettu kuula on suljettu joukko. Ratkaisu.
LisätiedotKysymykset ovat sanallisia ja kuvallisia. Joukossa on myös kompia, pysy tarkkana!
Tietokilpailun finaali Kysymykset ovat sanallisia ja kuvallisia. Joukossa on myös kompia, pysy tarkkana! Mikä on kolmas kosminen nopeus? Pakonopeus luotaimelle, joka lähetetään Maan pinnalta ulos aurinkokunnasta.
LisätiedotHÄRKÄMÄEN HAVAINTOKATSAUS
HÄRKÄMÄEN HAVAINTOKATSAUS 2008 Kierregalaksi M 51 ja sen seuralainen epäsää äännöllinen galaksi NGC 5195. Etäisyys on 34 miljoonaa valovuotta. M 51 löytyy l taivaalta Otavan viimeisen tähden t Alkaidin
LisätiedotSalausmenetelmät. Veikko Keränen, Jouko Teeriaho (RAMK, 2006)
Salausmenetelmät Veikko Keränen, Jouko Teeriaho (RAMK, 2006) LUKUTEORIAA JA ALGORITMEJA 3. Kongruenssit à 3.1 Jakojäännös ja kongruenssi Määritelmä 3.1 Kaksi lukua a ja b ovat keskenään kongruentteja (tai
LisätiedotLinnunradan rakenne 53925, 5 op, syksy 2016 D116 Physicum
Linnunradan rakenne 53925, 5 op, syksy 2016 D116 Physicum Luento 4: Stellaaristatistiikka, 03/10/2016 Peter Johansson/ Linnunradan rakenne Luento 4 03/10/16 1 Tällä luennolla käsitellään 1. Tähtien jakauma
LisätiedotKoska ovat negatiiviset. Keskihajontoja ei pystytä laskemaan mutta pätee ¾.
24.11.2006 1. Oletetaan, että kaksiulotteinen satunnaismuuttuja µ noudattaa kaksiulotteista normaalijakaumaa. Oletetaan lisäksi, että satunnaismuuttujan regressiofunktio satunnaismuuttujan suhteen on ݵ
Lisätiedot58131 Tietorakenteet ja algoritmit (syksy 2015)
58131 Tietorakenteet ja algoritmit (syksy 2015) Harjoitus 2 (14. 18.9.2015) Huom. Sinun on tehtävä vähintään kaksi tehtävää, jotta voit jatkaa kurssilla. 1. Erään algoritmin suoritus vie 1 ms, kun syötteen
LisätiedotModerni fysiikka kevät 2011
Moderni fysiikka kevät 2011 Luennot maanantaisin ja tiistaisin 12-14, D101 Syksy Räsänen: C326 Laskuharjoitukset (25% arvosanasta) Timo Rüppell ja Olli Taanila (A323) Neljä ryhmää: 14-16 & 16-18 (E205),
LisätiedotLaskun vaiheet ja matemaattiset mallit
Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit Jukka Sorjonen sorjonen.jukka@gmail.com 26. syyskuuta 2016 Jukka Sorjonen (Jyväskylän Normaalikoulu) Mallit ja laskun vaiheet 26. syyskuuta 2016 1 / 14 Hieman kertausta
LisätiedotWien R-J /home/heikki/cele2008_2010/musta_kappale_approksimaatio Wed Mar 13 15:33:
1.2 T=12000 K 10 2 T=12000 K 1.0 Wien R-J 10 0 Wien R-J B λ (10 15 W/m 3 /sterad) 0.8 0.6 0.4 B λ (10 15 W/m 3 /sterad) 10-2 10-4 10-6 10-8 0.2 10-10 0.0 0 200 400 600 800 1000 nm 10-12 10 0 10 1 10 2
LisätiedotMikrotila Makrotila Statistinen paino Ω(n) 3 Ω(3) = 4 2 Ω(2) = 6 4 Ω(4) = 1
76628A Termofysiikka Harjoitus no. 4, ratkaisut (syyslukukausi 204). (a) Systeemi koostuu neljästä identtisestä spin- -hiukkasesta. Merkitään ylöspäin olevien spinien lukumäärää n:llä. Systeemin mahdolliset
LisätiedotSuhteellisuusteorian perusteet 2017
Suhteellisuusteorian perusteet 017 Harjoitus 5 esitetään laskuharjoituksissa viikolla 17 1. Tarkastellaan avaruusaikaa, jossa on vain yksi avaruusulottuvuus x. Nollasta poikkeavat metriikan komponentit
LisätiedotKERTAUS KERTAUSTEHTÄVIÄ K1. P( 1) = 3 ( 1) + 2 ( 1) ( 1) 3 = = 4
KERTAUS KERTAUSTEHTÄVIÄ K1. P( 1) = 3 ( 1) + ( 1) + 3 ( 1) 3 = 3 + 3 = 4 K. a) x 3x + 7x 5x = 4x + 4x b) 5x 3 (1 x ) = 5x 3 1 + x = 6x 4 c) (x + 3)(x 4) = x 3 4x + 3x 1 = x 3 + 3x 4x 1 Vastaus: a) 4x +
LisätiedotCopyright 2008 Pearson Education, Inc., publishing as Pearson Addison-Wesley.
Newtonin painovoimateoria Knight Ch. 13 Saturnuksen renkaat koostuvat lukemattomista pölyhiukkasista ja jääkappaleista, suurimmat rantapallon kokoisia. Lisäksi Saturnusta kiertää ainakin 60 kuuta. Niiden
LisätiedotKJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme
KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 16.3.2016 Susanna Hurme Päivän aihe: Translaatioliikkeen kinetiikka (Kirjan luvut 12.6, 13.1-13.3 ja 17.3) Oppimistavoitteet Ymmärtää, miten Newtonin toisen lain
LisätiedotGalaksit ja kosmologia FYS2052, 5 op, syksy 2017 B119 Exactum
Galaksit ja kosmologia FYS2052, 5 op, syksy 2017 B119 Exactum Luento 7: Ellipsigalaksit, 16/10/2017 Peter Johansson/ Galaksit ja Kosmologia Luento 7 www.helsinki.fi/yliopisto 25/10/17 1 Tällä luennolla
Lisätiedot1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 2 12,999,976 km 9,136,765 km 1,276,765 km 499,892 km 245,066 km 112,907 km 36,765 km 24,159 km 7899 km 2408 km 76 km 12 14 16 1 12 7 3 1 6 2 5 4 3 11 9 10 8 18 20 21 22 23 24 25 26
LisätiedotAMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE
AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE Matematiikan ke 5.6.014 Nimi: Henkilötunnus: VASTAUSOHJEET: 1. Keaika n tuntia (kl 1:00 14:00). Kkeesta saa pistua aikaisintaan kl 1:30..
LisätiedotMustan kappaleen säteily
Mustan kappaleen säteily Musta kappale on ideaalisen säteilijän malli, joka absorboi (imee itseensä) kaiken siihen osuvan säteilyn. Se ei lainkaan heijasta eikä sirota siihen osuvaa säteilyä, vaan emittoi
LisätiedotTarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN
Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN Oppilaiden ennakkokäsityksiä avaruuteen liittyen Aurinko kiertää Maata Vuodenaikojen vaihtelu johtuu siitä,
LisätiedotMitat. Tilauskoodi. Materiaalit ja pintakäsittely. lindab kattolaittet. RS15 liitäntälaatikolla H. RS15 yläosalla V
yläosalla V Tuotekuvaus R on neliömäinen pyörrehajotin säädettävillä säleillä ja sitä voi käyttää sekä tulo- että poistoilmalle. Pyörivä puhalluskuvio varmistaa suuren induktion ja dynamiikka-alueen. sopii
LisätiedotFysiikkaa runoilijoille Osa 6: kosmologia
Fysiikkaa runoilijoille Osa 6: kosmologia Syksy Räsänen Helsingin yliopisto, fysiikan laitos ja fysiikan tutkimuslaitos www.helsinki.fi/yliopisto 1 Kaikkeuden tutkimista Kosmologia tutkii maailmankaikkeutta
LisätiedotAMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE ÄLÄ KÄÄNNÄ SIVUA ENNEN KUIN VALVOJA ANTAA LUVAN!
TEKSTIOSA 6.6.2005 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE YLEISOHJEITA Valintakoe on kaksiosainen: 1) Lue oheinen teksti huolellisesti. Lukuaikaa on 20 minuuttia. Voit tehdä merkintöjä
LisätiedotS U H T E E L L I S U U S T E O R I AN P Ä Ä P I I R T E I T Ä
S U H T E E L L I S U U S T E O R I AN P Ä Ä P I I R T E I T Ä (ks. esim. http://www.kotiposti.net/ajnieminen/sutek.pdf). 1. a) Suppeamman suhteellisuusteorian perusolettamukset (Einsteinin suppeampi suhteellisuusteoria
LisätiedotMittaustulosten tilastollinen käsittely
Mittaustulosten tilastollinen käsittely n kertaa toistetun mittauksen tulos lasketaan aritmeettisena keskiarvona n 1 x = x i n i= 1 Mittaustuloksen hajonnasta aiheutuvaa epävarmuutta kuvaa keskiarvon keskivirhe
LisätiedotMS-A0107 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (CHEM)
. Lasketaan valmiiksi derivaattoja ja niiden arvoja pisteessä x = 2: f(x) = x + 3x 3 + x 2 + 2x + 8, f(2) = 56, f (x) = x 3 + 9x 2 + 2x + 2, f (2) = 7, f (x) = 2x 2 + 8x + 2, f (2) = 86, f (3) (x) = 2x
LisätiedotMS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 3: Vektorikentät
MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 3: Vektorikentät Antti Rasila Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto Syksy 2016 Antti Rasila (Aalto-yliopisto) MS-A0305 Syksy 2016
LisätiedotMaailmankaikkeuden syntynäkemys (nykykäsitys 2016)
Maailmankaikkeuden syntynäkemys (nykykäsitys 2016) Kvanttimeri - Kvanttimaailma väreilee (= kvanttifluktuaatiot eli kvanttiheilahtelut) sattumalta suuri energia (tyhjiöenergia)
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen pk1 luento 7, Astrometria, ultravioletti ja lähi-infrapuna. Kalvot: Jyri Näränen, Mikael Granvik & Veli-Matti Pelkonen
Havaitsevan tähtitieteen pk1 luento 7, Astrometria, ultravioletti ja lähi-infrapuna Kalvot: Jyri Näränen, Mikael Granvik & Veli-Matti Pelkonen 7. Astrometria, ultravioletti, lähi-infrapuna 1. 2. 3. 4.
Lisätiedotinfoa Viikon aiheet Potenssisarja a n = c n (x x 0 ) n < 1
infoa Viikon aiheet Tentti ensi viikolla ma 23.0. klo 9.00-3.00 Huomaa, alkaa tasalta! D0 (Sukunimet A-) E204 (Sukunimet S-Ö) Mukaan kynä ja kumi. Ei muuta materiaalia. Tentissä kaavakokoelma valmiina.
LisätiedotPlanck ja kosminen mikroaaltotausta
Planck ja kosminen mikroaaltotausta Elina Keihänen Helsingin yliopisto Fysikaalisten tieteiden laitos Fysiikan täydennyskoulutuskurssi 8.6.2007 Kiitokset materiaalista Hannu Kurki Suoniolle Planck satelliitti
LisätiedotLIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA
1 LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustulokset ovat aina todellisten luonnonvakioiden ja tutkimuskohdetta kuvaavien suureiden likiarvoja, vaikka mittauslaite olisi miten
LisätiedotLuento 7: Lokaalit valaistusmallit
Tietokonegrafiikan perusteet T-111.4300 3 op Luento 7: Lokaalit valaistusmallit Lauri Savioja 11/07 Lokaalit valaistusmallit / 1 Sävytys Interpolointi Sisältö Lokaalit valaistusmallit / 2 1 Varjostustekniikat
LisätiedotPHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA
PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA Kevät 2016 Emppu Salonen Lasse Laurson Arttu Lehtinen Toni Mäkelä Luento 9: Fotonit ja relativistiset kaasut Ke 30.3.2016 1 AIHEET 1. Fotonikaasun termodynamiikkaa.
LisätiedotAntti Rasila. Kevät Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto. Antti Rasila (Aalto-yliopisto) MS-A0204 Kevät / 16
MS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 5: Gradientti ja suunnattu derivaatta. Vektoriarvoiset funktiot. Taylor-approksimaatio. Antti Rasila Matematiikan ja systeemianalyysin laitos
LisätiedotTKK, TTY, LTY, OY, ÅA, TY ja VY insinööriosastojen valintakuulustelujen fysiikan koe 31.5.2006, malliratkaisut ja arvostelu.
1 Linja-autoon on suunniteltu vauhtipyörä, johon osa linja-auton liike-energiasta siirtyy jarrutuksen aikana Tätä energiaa käytetään hyväksi kun linja-autoa taas kiihdytetään Linja-auto, jonka nopeus on
LisätiedotMitat. Tuotekoodi. Materiaalit ja pintakäsittely. lindab versio. RS15 yläosalla V. RS15 liitäntälaatikolla H
yläosalla V Tuotekuvaus R on neliömäinen pyörrehajotin säädettävillä säleillä, ja sitä voi käyttää sekä tulo- että poistoilmalle. Pyörivä puhalluskuvio varmistaa suuren induktion ja dynamiikka-alueen.
LisätiedotTeoreettinen hiukkasfysiikka ja kosmologia Oulun yliopistossa. Kari Rummukainen
Teoreettinen hiukkasfysiikka ja kosmologia Oulun yliopistossa Kari Rummukainen Mitä hiukkasfysiikka tutkii? Mitä Oulussa tutkitaan? Opiskelu ja sijoittuminen työelämässä Teoreettinen fysiikka: työkaluja
Lisätiedot33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ
TYÖOHJE 14.7.2010 JMK, TSU 33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ Laitteisto: Kuva 1. Kytkentä solenoidin ja toroidin magneettikenttien mittausta varten. Käytä samaa digitaalista jännitemittaria molempien
LisätiedotDerivoimalla kerran saadaan nopeus ja toisen kerran saadaan kiihtyvyys Ña r
Vuka HT 4 Tehtävä. Lyhyenä alustuksena tehtävään johdetaan keskeiskiihtyvyys tasaisessa pyörimisessä. Meillä on ympyräradalla liikkuva kappale joka pyörii vakiokulmanopeudella ω dϕ säteellä r origosta.
Lisätiedot13.3 Supernovat. Maailmankaikkeuden suurienergisimpiä ilmiöitä: L max 10 9 L. Raskaiden alkuaineiden synteesi (useimmat > Fe )
13.3 Supernovat Maailmankaikkeuden suurienergisimpiä ilmiöitä: L max 10 9 L nähdään suurilta etäisyyksiltä tärkeitä etäisyysmittareita Raskaiden alkuaineiden synteesi (useimmat > Fe ) Kirkkausmaksimi:
LisätiedotKompleksiluvut Kompleksitaso
. Kompleksiluvut.. Kompleksitaso 8. Todista kompleksilukujen yhteen- ja kertolaskun (lukuparien avulla annettuihin) määritelmiin perustuen osittelulaki: z (z + z ) = z z + z z. 8. Todista kompleksilukujen
LisätiedotYHDEN RAON DIFFRAKTIO. Laskuharjoitustehtävä harjoituksessa 11.
YHDEN RAON DIFFRAKTIO Laskuharjoitustehtävä harjoituksessa 11. Vanha tenttitehtävä Kapean raon Fraunhoferin diffraktiokuvion irradianssijakauma saadaan lausekkeesta æsin b ö I = I0 ç b è ø, missä b = 1
LisätiedotTuloilmasuutin. Mitat
Mitat E ØD (MF) ØA B Tuotekuvaus on käännettävä tuloilmasuutin suurien tilojen ilmanvaihtoon, joissa tarvitaan pitkää heittopituutta. Suutinta voidaan käyttää sekä lämmitetylle että jäähdytetylle ilmalle.
LisätiedotLIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA
Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysiikan laboratoriotyöt 1 1 LIITE 1 VIRHEEN RVIOINNIST Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi
LisätiedotPyörrehajotin. Mitat. Tuotekuvaus. Moottorityyppi
Mitat B H Ød H/ ØA Tuotekuvaus on pyörrehajotin (RCW) integroidulla liitäntälaatikolla erityisesti korkeisiin huonetiloihin. Laitteessa on säädettävät siivet, joilla puhalluskuvio voidaan vaihtaa pystysuorasta
LisätiedotMitat. Tuotekoodi. Materiaalit ja pintakäsittely. lindab kattolaittet. NS19 liitäntälaatikolla H. NS19 yläosalla V
yläosalla V Tuotekuvaus on neliömäinen laite erikseen säädettävillä suuttimilla. Laite sopii jäähdytetyn ilman vaakasuoraan puhallukseen, kun halutaan puhalluskuvion joustava säätömahdollisuus. Laite voidaan
LisätiedotLinnunradan rakenne 53925, 5 op, syksy 2016 D116 Physicum
Linnunradan rakenne 53925, 5 op, syksy 2016 D116 Physicum Luento 2: Tähtien etäisyyksien ja nopeuksien määrääminen, 19/09/2016 Peter Johansson/ Linnunradan rakenne Luento 2 19/09/16 1 Tällä luennolla käsitellään
LisätiedotMitat. TuotekoodiTilauskoodi
yläosalla V liitäntälaatikolla H Tuotekuvaus on neliönmuotoinen, rei itetty hajottaja. :tä voidaan käyttää sekä tulo- että poistoilmalle. sopii jäähdytetyn ilman vaakasuoraan puhallukseen. Laitetta voi
LisätiedotMekaniikan jatkokurssi Fys102
Mekaniikan jatkokussi Fys10 Kevät 010 Jukka Maalampi LUENTO 5 Copyight 008 Peason Education, Inc., publishing as Peason Addison-Wesley. Newtonin painovoimateoia Knight Ch. 13 Satunuksen enkaat koostuvat
LisätiedotDifferentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 5. viikolle /
MS-A8 Differentiaali- ja integraalilaskenta, V/7 Differentiaali- ja integraalilaskenta Ratkaisut 5. viikolle / 9..5. Integroimismenetelmät Tehtävä : Laske osittaisintegroinnin avulla a) π x sin(x) dx,
LisätiedotSuutinhajotin. Mitat. Tuotekoodi. Materiaali ja pintakäsittely. lindab integra. * ØU = Asennusaukko. Ød 315, Ei asennusreikiä MBB:lle!
Mitat H ØU Ød 0 Tuotekuvaus on pyöreä laite erikseen säädettävillä suuttimilla. Laite sopii jäähdytetyn ilman vaakasuoraan puhallukseen, kun halutaan puhalluskuvion joustava säätömahdollisuus. Laite voidaan
LisätiedotPERUSLASKUJA. Kirjoita muuten sama, mutta ota välilyönti 4:n jälkeen 3/4 +5^2
PERUSLASKUJA Matemaattisten lausekkeiden syöttäminen: Kirjoita ilman välilyöntejä /+^2 Kirjoita muuten sama, mutta ota välilyönti :n jälkeen / +^2 Kopioi molemmat matematiikka-alueet ja liiku alueen sisällä
Lisätiedot