HÄRKÄMÄEN HAVAINTOKATSAUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HÄRKÄMÄEN HAVAINTOKATSAUS"

Transkriptio

1 HÄRKÄMÄEN HAVAINTOKATSAUS 2008

2 Kierregalaksi M 51 ja sen seuralainen epäsää äännöllinen galaksi NGC Etäisyys on 34 miljoonaa valovuotta. M 51 löytyy l taivaalta Otavan viimeisen tähden t Alkaidin alapuolelta. Kuva: Henri Taino ja Markku Nissinen, julkaistu Ursa Minor 1/2008 lehdessä.

3 Seulasten tähtijoukkot htijoukko Markun kuvaamana 5./ Kuvansissa. Canon EOS 350D kamera ja mm Canonin objektiivilla käyttk yttäen SkyWatcher EQ5 SynScan seurantajalustaa

4 Komeetat Komeetta 8P/Tuttle oli alkuvuodesta hyvin näkyvissn kyvissä eteläss ssä alkuillasta. Komeetta kuvattiin HärkH rkämäellä illalla. Kuvaamisessa käytettiin k 15x20s valotusta ilman suodinta. Kuvakentän n koko 12x8 kaariminuuttia. SääS oli hyvin selkeä, seeing 2, taustataivaan tummuus 2 ja läpinäkyvyys 2. Pakkasta oli -12 C. Komeetta 46P/Wirtanen, kuvattu 13x60 s valotuksella ilman suodinta 2./ yölly llä klo 19:22-19:42 Suomen aikaa. Kuvakentän n koko on 10x8 kaariminuuttia. Kuvassa komeetan vieressä vasemmalla näkyy n himmeän n tähden t GSC vana.

5 Markku kuvasi Holmesin komeettaa Markku kuvasi Kuvansista käsin 5./ yönäy Canon EOS 350D kameralla ja mm Canonin objektiivilla käyttk yttäen SkyWatcher EQ5 SynScan seurantajalustaa.

6 Komeetta C/2006 OF2 (Broughton( Broughton) oli yötaivaalla hyvin korkealla ja oli siksi hyvä kuvauskohde. Vaikka itse komeetan kirkkaus ei ole kovin suuri magnitudia,, niin sillä on mukavan kokoinen pyrstö,, joka ulottuu CCD:n kuvakentän n poikki. Härkämäellä kohdetta kuvattiin 7./ Komeetta 29P/Schwassmann Schwassmann-Wachmann 1 on kirkastunut viime aikoina normaalista "lepotilastaan" noin 100-kertaisesti. Sen kirkkaus on nyt noin 11,0 magnitudia.. Kohdetta kuvattiin Härkämäellä aamuyöll llä.

7 Komeetta C/2008 C1 (Chen( Chen-Gao), kuvattu 2./ x300s ja 7x200s valotuksella ilman suodinta. Kuvausaika oli 00:05-00:40 Suomen aikaa. Kuvakentän koko on 10x7 kaariminuuttia. Kuvassa kirkkaana komeetan alapuolella näkyy n tähden GSC vana. Komeetta C/2007 W1 (Boattini( Boattini), kuvattu 2./ kohdetta 3x200s valotuksella ilman suodinta. Kuvausaika oli 00:53-01:05 Suomen aikaa. Kuvakentän n koko on 11x8 kaariminuuttia. Kuvassa oikealla ylhää äällä näkyvä kirkkain tähti t on GSC

8 Vuoden 2008 viimeinen komeettahavainto, komeetta 144P/Kushida Kushida. Se on näkyvissn kyvissä Härän n tähtikuviossa t heti illan pimentyessä.. Kohteen kirkkaus on noin 11,0 magnitudia,, joten sen havaitsemiseen tarvitaan kaukoputki.

9 SUPERNOVALÖYD YDÖT

10 Suomen toinen supernovalöyt ytö SN 2008bo tehtiin H tehtiin Härkämäellä noin vuosi ensimmäisen isen löydön n jälkeen j 31.3./ Supernova on melko harvinaista tyyppiä Ib (IIb( IIb?). Sitä on havaittu tutkijaryhmien toimesta mm. Swift-satelliitilla satelliitilla.. Kolmas supernova löydettiin l 24./ , se sai tunnuksen SN 2008fb

11 SN2008bo, kuva NOT kuva NOT NotCam/Anu Somero

12 Supernova SN 2008ij galaksissa NGC6643. Löydetty Löytäjä japanilainen Koichi Itagaki.. Tyyppi II, kirkkaus löytl ytöhetkellä 15.9 mag.. Kuvattu HärkH rkämäellä , kirkkaus 15.5R.

13 Supernova SN 2008fb oli kolmas H oli kolmas Härkämäellä löydetty supernova. Se sijaitsi galaksissa UGC2813. Kohteen etäisyys on 61 miljoonaa valovuotta.

14 SN 2008fb kuvattuna La Plamalla NOT-teleskoopilla teleskoopilla. NOT:n ALFOSC-spektrografikameralla määritettiin supernovan spektri. Sen perusteella SN 2008fb on vanha II tyypin supernova. Kuva: NOT, Alfosc/Johan Fynbo.

15 SN 2008gx, galaksissa NGC3144. Etäisyys 290 milj.vv.. Tyyppi II (IIb( IIb?)

16 Gammapurkauksia, GRBs Härkämäen toinen gammapurkauksen jälkihehku j onnistuttiin kuvaamaan Kyseinen jälkihehku oli kirkkaimmillaan paljain silmin nähtn htävissä,, vaikka etäisyytt isyyttä kohteeseen oli 7,5 miljardia valovuotta. Se oli kaikkein kirkkain tunnettu jälkihehku j kautta aikojen. Kolmas gammapurkaus havaittiin

17 Eksoplaneetan ylikulku. Tähti n hti näyttää himmenevän n planeetan kulkiessa sen ja havaitsijan välistv listä. Eksoplaneettoja tunnetaan jo yli 300. Ylikulkijoita tiedetää ään varmuudella olevan noin 50. Eksoplaneettahavainnot lähetetään n amatöö öörien arizonalaisen Bruce Garyn eksoplaneetta-arkistoon arkistoon AXA:an ja sieltä edelleen Caltechin käyttöön. HärkH rkämäellä on havaittu onnistuneesti 17 eri eksoplaneetan ylikulku. TänäT vuonna havaittiin 9 eri eksoplaneetan ylikulku.

18

19 Asteroidien valokäyr yrät Asteroidien valokäyr yrämittauksia tehtiin Helsingin yliopistolle. Heijastuneen valon määrä riippuu asteroidin pinnan laadusta ja muodosta. Asteroidikuvista a voidaan mitata myös s niiden paikka alle kaarisekunnin tarkkuudella. HärkH rkämäellä havaittiin vuonna 2008 kolmen asteroidin valokäyr yrä.. Asteroidiprojekti on pääp äättynyt.

20 Lähiohittaja-asteroidien asteroidien seuranta Kuvassa tammikuussa Maan noin km etäisyydelt isyydeltä ohittanut 2007 TU24 asteroidi. Kohteen läpimitta l on 250 m.

21 Asteroidi (tai meteoroidi) ) 2008 TC3 kuvattiin HärkH rkämäellä Lähes pilvisestä säästä huolimatta Markku Nissinen onnistui kuvaamaan asteroidin (tai meteoroidin) 2008 TC3 HärkH rkämäellä 6./ yönä. y. Asteroidi 2008 TC3 törmt rmäsi maahan aamuyöst stä ehkä Sudanin kohdalla. Se saattoi olla niin pieni (vain alle 5 m), ette ttä se hajosi kokonaan ilmakehäss ssä.. Se oli löydetty l illalla isoilla kaukoputkilla ja se tuli koko ajan kirkkaammaksi lähestyessl hestyessään n Maata. Kuva on otettu 120 s valotuksilla. Kohteen on varmentanut oikeaksi Arto Oksanen.

22 Blasaari OJ287 OJ287:n kirkkausmittauksia Turun yliopiston Tuorlan observatoriolle. Kohde on kaksoismusta-aukko, aukko, jonka komponentit ovat 18 miljardin ja 110 miljoonan Auringon massan luokkaa. Kohteen kirkkauden vaihtelussa on havaittu n. 12 vuoden jakso. HärkH rkämäellä on havaittu kohdetta vuonna kertaa. Mauri Valtosen työryhm ryhmän n tuloksista oli merkittävä julkaisu Nature-tiedelehteen tiedelehteen huhtikuussa.

HÄRKÄMÄEN HAVAINTOKATSAUS

HÄRKÄMÄEN HAVAINTOKATSAUS HÄRKÄMÄEN HAVAINTOKATSAUS 2009 AURINKOKUNTA planeetat, asteroidit ja Kuu Hannu Aartolahti kuvasi Härkämäen observatoriolla 7.1.2009 alkuillasta klo 16:45:56 Kuun ja Plejadien peittymisen alkua. Kuvat on

Lisätiedot

Kosmos = maailmankaikkeus

Kosmos = maailmankaikkeus Kosmos = maailmankaikkeus Synty: Big Bang, alkuräjähdys 13 820 000 000 v sitten Koostumus: - Pimeä energia 3/4 - Pimeä aine ¼ - Näkyvä aine 1/20: - vetyä ¾, heliumia ¼, pari prosenttia muita alkuaineita

Lisätiedot

spiraaligalaksi on yksi tähtitaivaan kauneimmista galakseista. Sen löysi Charles Messier 1773 ja siksi sitä kutsutaan Messierin kohteeksi numero

spiraaligalaksi on yksi tähtitaivaan kauneimmista galakseista. Sen löysi Charles Messier 1773 ja siksi sitä kutsutaan Messierin kohteeksi numero Messier 51 Whirpool- eli pyörregalaksiksi kutsuttu spiraaligalaksi on yksi tähtitaivaan kauneimmista galakseista. Sen löysi Charles Messier 1773 ja siksi sitä kutsutaan Messierin kohteeksi numero 51. Pyörregalaksi

Lisätiedot

Supernova. Joona ja Camilla

Supernova. Joona ja Camilla Supernova Joona ja Camilla Supernova Raskaan tähden kehityksen päättäviä valtavia räjähdyksiä Linnunradan kokoisissa galakseissa supernovia esiintyy noin 50 vuoden välein Supernovan kirkkaus muuttuu muutamassa

Lisätiedot

Kevään 2017 komeetat odotuksia ja toteutumia. Veikko Mäkelä Cygnus

Kevään 2017 komeetat odotuksia ja toteutumia. Veikko Mäkelä Cygnus Kevään 2017 komeetat odotuksia ja toteutumia Veikko Mäkelä Cygnus 2017 28.7.2017 Kolme komeettaa Keväällä 2017 piti olla näkyvissä kolme kiikaritason komeettaa 41P/Tuttle-Giacobini-Kresak 5,5 mag 45P/Honda-Mrkos-Pajdusakova

Lisätiedot

Tähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan

Tähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan Tähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan Jyri Näränen Paikkatietokeskus, MML jyri.naranen@nls.fi http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Oheislukemista Palviainen, Asko ja Oja,

Lisätiedot

Tähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä Harjavalta

Tähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä Harjavalta Tähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä Harjavalta 14.1.-10.3.2016 Kurssin sisältö 1. Kerta Taivaanpallo ja tähtitaivaan liike opitaan lukemaan ja ymmärtämään tähtikarttoja 2. kerta Tärkeimmät tähdet ja tähdistöt

Lisätiedot

7.4 Fotometria CCD kameralla

7.4 Fotometria CCD kameralla 7.4 Fotometria CCD kameralla Yleisin CCDn käyttötapa Yleensä CCDn edessä käytetään aina jotain suodatinta, jolloin kuvasta saadaan siistimpi valosaaste UV:n ja IR:n interferenssikuviot ilmakehän dispersion

Lisätiedot

Ta p a h t u m a k a l e n t e r i K e v ä t k o k o u s k u t s u j ä s e n i l l e Pääkirjoitus. Warkauden Kassiopeia ry:n jäsenlehti

Ta p a h t u m a k a l e n t e r i K e v ä t k o k o u s k u t s u j ä s e n i l l e Pääkirjoitus. Warkauden Kassiopeia ry:n jäsenlehti Ta p a h t u m a k a l e n t e r i K e v ä t k o k o u s k u t s u j ä s e n i l l e Pääkirjoitus Warkauden Kassiopeia ry:n jäsenlehti AD ASTRA Mini NRO. 1/2008 kevätkokouskutsu keskiaukeamalla Härkämäellä

Lisätiedot

5. Kaukoputket ja observatoriot

5. Kaukoputket ja observatoriot 5. Kaukoputket ja observatoriot 1. Perussuureet 2. Klassiset optiset ratkaisut 3. Teleskoopin pystytys 4. Fokus 5. Kuvan laatuun vaikuttavia tekijöitä 6. Observatorion sijoituspaikka 5.1 Teleskooppia kuvaavat

Lisätiedot

YHTEYSTIEDOT SISÄLLYSLUETTELO LEHDEN TOIMITUS ETU- JA TAKAKANSI. Etukansi. Yhteystiedot: Takakansi

YHTEYSTIEDOT SISÄLLYSLUETTELO LEHDEN TOIMITUS ETU- JA TAKAKANSI. Etukansi. Yhteystiedot: Takakansi YHTEYSTIEDOT Warkauden Kassiopeia ry. Härkämäentie 88 79480, Kangaslampi Sähköposti: markku.nissinen@kassiopeia.net Yhdistyksen kotisivut: http://www.kassiopeia.net Härkämäen observatorio: http://www.taurushill.net

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, Havaintoaikahakemuksen valmistelu. Luento , V-M Pelkonen

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, Havaintoaikahakemuksen valmistelu. Luento , V-M Pelkonen Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, Havaintoaikahakemuksen valmistelu Luento 9.4.2015, V-M Pelkonen 1 1. Luennon tarkoitus Havaintoaikahakemuksen (teknisen osion) valmistelu Mitä kaikkea pitää ottaa

Lisätiedot

Faktaa ja fiktiota Suomi-asteroideista

Faktaa ja fiktiota Suomi-asteroideista Aurinkokuntatapaaminen 2019 Faktaa ja fiktiota Suomi-asteroideista Hannu Määttänen Yrjö Väisälä 1891 1971 Kuva: Turun yliopisto Kuva: Turun yliopisto Akateemikko Yrjö Väisälä ja observaattori Liisi Oterma

Lisätiedot

UrSalo. Laajaa paikallista yhteistyötä

UrSalo. Laajaa paikallista yhteistyötä UrSalo Laajaa paikallista yhteistyötä Ursalon ja Turun Ursan yhteistyö Tähtipäivät 2011 ja Cygnus 2012 Kevolan observatorio Tähtitieteen kurssit Yhteistyössä Salon kansalaisopiston ja Tuorlan tutkijoiden

Lisätiedot

5. Kaukoputket ja observatoriot. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luento Thomas Hackman

5. Kaukoputket ja observatoriot. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luento Thomas Hackman 5. Kaukoputket ja observatoriot Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luento 14.2.2008 Thomas Hackman 1 5. Kaukoputket ja observatoriot 1. Perussuureet 2. Klassiset optiset ratkaisut 3. Teleskoopin pystytys

Lisätiedot

Fotometria 17.1.2011. Eskelinen Atte. Korpiluoma Outi. Liukkonen Jussi. Pöyry Rami

Fotometria 17.1.2011. Eskelinen Atte. Korpiluoma Outi. Liukkonen Jussi. Pöyry Rami 1 Fotometria 17.1.2011 Eskelinen Atte Korpiluoma Outi Liukkonen Jussi Pöyry Rami 2 Sisällysluettelo Havaintokohteet 3-5 Apertuurifotometria ja PSF-fotometria 5 CCD-kamera 5-6 Havaintojen tekeminen 6 Kuvien

Lisätiedot

Tähtitieteen Peruskurssi, Salon Kansalaisopisto, syksy 2010: HAVAINTOLAITTEET

Tähtitieteen Peruskurssi, Salon Kansalaisopisto, syksy 2010: HAVAINTOLAITTEET Tähtitieteen Peruskurssi, Salon Kansalaisopisto, syksy 2010: HAVAINTOLAITTEET FT Seppo Katajainen, Turun Yliopisto, Finnish Center for Astronomy with ESO (FINCA) Havaintolaitteet Havaintolaitteet sähkömagneettisen

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Ilmakehän vaikutus havaintoihin. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Ilmakehän vaikutus havaintoihin. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos Ilmakehän vaikutus havaintoihin Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos kevät 2013 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän transmissio (läpäisevyys) sähkömagneettisen säteilyn eri aallonpituuksilla 2.

Lisätiedot

aurinkokunnan kohteet (planeetat, kääpiöplaneetat, kuut, asteroidit, komeetat, meteoroidit)

aurinkokunnan kohteet (planeetat, kääpiöplaneetat, kuut, asteroidit, komeetat, meteoroidit) Tähtitaivaan kohteet Mitä kaikkea taivaalla on: tähdet Aurinko, tavallinen tähti tähtien ryhmät (kaksoistähdet, avoimet joukot, pallomaiset joukot) tähtienvälinen aine Linnunrata muut galaksit galaksiryhmät

Lisätiedot

Tähtitieteen Peruskurssi, Salon Kansalaisopisto, syksy 2010: Valo ja muu säteily

Tähtitieteen Peruskurssi, Salon Kansalaisopisto, syksy 2010: Valo ja muu säteily Tähtitieteen Peruskurssi, Salon Kansalaisopisto, syksy 2010: Valo ja muu säteily FT Seppo Katajainen, Turun Yliopisto, Finnish Center for Astronomy with ESO (FINCA) Valo ja muu sähkömagneettinen säteily

Lisätiedot

Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN

Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN Oppilaiden ennakkokäsityksiä avaruuteen liittyen Aurinko kiertää Maata Vuodenaikojen vaihtelu johtuu siitä,

Lisätiedot

Toni Veikkolainen Cygnus 2012 Naarila, Salo

Toni Veikkolainen Cygnus 2012 Naarila, Salo Toni Veikkolainen Cygnus 2012 Naarila, Salo 28.7.2012 Ursan Syvä taivas jaosto on ollut toiminnassa vuodesta 1985 lähtien. Alkuvuonna 2012 jaosto sai uudeksi vetäjäkseen Toni Veikkolaisen Järvenpäästä.

Lisätiedot

2. MITÄ FOTOMETRIA ON?

2. MITÄ FOTOMETRIA ON? Fotometria Tekijät: Hänninen Essi, Loponen Lasse, Rasinmäki Tommi, Silvonen Timka ja Suuronen Anne Koulut: Mikkelin Lyseon lukio ja Mikkelin Yhteiskoulun lukio Päiväys: 21.11.2008 Lukion oppiaine: Fysiikka

Lisätiedot

8. Fotometria. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luennot ja Thomas Hackman (Kalvot JN, TH, VMP)

8. Fotometria. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luennot ja Thomas Hackman (Kalvot JN, TH, VMP) 8. Fotometria Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luennot 2.11. ja 9.11.2017 Thomas Hackman (Kalvot JN, TH, VMP) HTTPKI, syksy 2017, luennot 2.11. ja 9.11. 0 8. Fotometria Sisältö: Johdanto Peruskäsitteitä

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen pk I, 2012

Havaitsevan tähtitieteen pk I, 2012 Havaitsevan tähtitieteen pk I, 2012 Kuva: J.Näränen 2004 Luento 2, 26.1.2012: Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Thomas Hackman HTTPK I, kevät 2012, luento2 1 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin

Lisätiedot

Tapahtumakalenteri Yhdistysuutisia Pääkirjoitus Härkämäen tähtitaivas Warkauden Kassiopeia ry:n jäsenlehti

Tapahtumakalenteri Yhdistysuutisia Pääkirjoitus Härkämäen tähtitaivas Warkauden Kassiopeia ry:n jäsenlehti Tapahtumakalenteri Yhdistysuutisia Pääkirjoitus Härkämäen tähtitaivas Warkauden Kassiopeia ry:n jäsenlehti AD ASTRA NRO. 1/2007 Härkämäellä löydettiin uusi supernova SN2007ae C/2006 P1 McNaught Kirkkain

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät Luento 2, : Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Jyri Näränen

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät Luento 2, : Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Jyri Näränen Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2008 Luento 2, 24.1.2007: Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Jyri Näränen 1 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Optinen ikkuna Radioikkuna Ilmakehän

Lisätiedot

Planetaariset sumut Ransun kuvaus- ja oppimisprojekti

Planetaariset sumut Ransun kuvaus- ja oppimisprojekti Planetaariset sumut Ransun kuvaus- ja oppimisprojekti Sisältö Miksi juuri planetaariset sumut Planetaarisen sumun syntymä Planetaariset kuvauskohteena Kalusto Suotimet Valotusajat Kartat HASH planetary

Lisätiedot

7.-8. Fotometria. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luennot 1.3. ja Veli-Matti Pelkonen (Kalvot JN, TH, MG & VMP)

7.-8. Fotometria. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luennot 1.3. ja Veli-Matti Pelkonen (Kalvot JN, TH, MG & VMP) 7.-8. Fotometria Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luennot 1.3. ja 15.3.2012 Veli-Matti Pelkonen (Kalvot JN, TH, MG & VMP) HTTPKI, kevät 2012, luennot 7-8 1 7. Fotometria Sisältö: Johdanto Peruskäsitteitä

Lisätiedot

1. Kuinka paljon Maan kiertoaika Auringon ympäri muuttuu vuodessa, jos massa kasvaa meteoroidien vaikutuksesta 10 5 kg vuorokaudessa.

1. Kuinka paljon Maan kiertoaika Auringon ympäri muuttuu vuodessa, jos massa kasvaa meteoroidien vaikutuksesta 10 5 kg vuorokaudessa. 1. Kuinka paljon Maan kiertoaika Auringon ympäri muuttuu vuodessa, jos massa kasvaa meteoroidien vaikutuksesta 10 5 kg vuorokaudessa. Vuodessa Maahan satava massa on 3.7 10 7 kg. Maan massoina tämä on

Lisätiedot

Etäisyyden yksiköt tähtitieteessä:

Etäisyyden yksiköt tähtitieteessä: Tähtitiedettä Etäisyyden yksiköt tähtitieteessä: Astronominen yksikkö AU = 149 597 870 kilometriä. Tämä vastaa sellaisen Aurinkoa kiertävän kuvitellun kappaleen etäisyyttä, jonka kiertoaika on sama kuin

Lisätiedot

Tabbyn tähti - KIC Mysteeritähden havainnot. Arto Oksanen

Tabbyn tähti - KIC Mysteeritähden havainnot. Arto Oksanen Tabbyn tähti - KIC 8462852 Mysteeritähden havainnot Arto Oksanen Kepler NASAn eksoplaneettojen etsimiseen erikoistunut avaruusteleskooppi. Havaitsi 150 tuhatta tähteä yhtäjaksoisesti 4 vuoden ajan. Löysi

Lisätiedot

monta rautaa. Toimi ohjaajan antamien ohjeiden mukaan.

monta rautaa. Toimi ohjaajan antamien ohjeiden mukaan. keskittyminen monta rautaa. Toimi ohjaajan antamien ohjeiden mukaan. KESKITTYMINEN 9 Kuulaana pilvettömänä yönä voimme nähdä taivaankannen tähtikuviot. Meille tutuin tähtikuvio lienee Otava, joka on osa

Lisätiedot

Sisällysluettelo: asteroidit

Sisällysluettelo: asteroidit Sisällysluettelo: asteroidit Kirkkausjakauma Havaintoesimerkki Oppositiot Havaintojen käsittely Kirkkaudet Karttaohjelmia Pallas perihelistä apheliin Valmiita karttoja Havaintojen tiedot Lehtiä ja vuosikirjoja

Lisätiedot

10. Fotometria. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, Kevät 2013 Veli-Matti Pelkonen (Kalvot JN, TH, MG & VMP)

10. Fotometria. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, Kevät 2013 Veli-Matti Pelkonen (Kalvot JN, TH, MG & VMP) 10. Fotometria Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, Kevät 2013 Veli-Matti Pelkonen (Kalvot JN, TH, MG & VMP) 1 10. Fotometria Sisältö: Johdanto Peruskäsitteitä Magnitudijärjestelmät Fotometrit Fotometria

Lisätiedot

Aurinko. Havaintovälineet. Ilmakehän optiset ilmiöt. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa Jaostojen toimintasuunnitelmat 2012 9.11.2011

Aurinko. Havaintovälineet. Ilmakehän optiset ilmiöt. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa Jaostojen toimintasuunnitelmat 2012 9.11.2011 Kannustetaan jaostoja osallistumaan aktiivisesti Cygnus-kesätapahtuman sekä Tähtipäivien ohjelmiston tuottamiseen. Aurinko Vetäjä: Jyri Lehtinen Jaosto kokoaa verkkosivuilleen jäsenten uusia kuvia Auringosta

Lisätiedot

8. Fotometria. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luennot ja Thomas Hackman (Kalvot JN & TH) HTTPKI, kevät 2010, luennot 8-9 0

8. Fotometria. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luennot ja Thomas Hackman (Kalvot JN & TH) HTTPKI, kevät 2010, luennot 8-9 0 8. Fotometria Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luennot 18.3. ja 25.3.2010 Thomas Hackman (Kalvot JN & TH) HTTPKI, kevät 2010, luennot 8-9 0 8. Fotometria Sisältö: Johdanto Peruskäsitteitä Magnitudijärjestelmät

Lisätiedot

7. Fotometria. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luennot ja Mikael Granvik (Kalvot JN, TH & MG) HTTPKI, kevät 2011, luennot 7-8

7. Fotometria. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luennot ja Mikael Granvik (Kalvot JN, TH & MG) HTTPKI, kevät 2011, luennot 7-8 7. Fotometria Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luennot 17.3. ja 24.3.2011 Mikael Granvik (Kalvot JN, TH & MG) HTTPKI, kevät 2011, luennot 7-8 1 8. Fotometria n Sisältö: q q q q q q q q q q Johdanto

Lisätiedot

Kysymykset ovat sanallisia ja kuvallisia. Joukossa on myös kompia, pysy tarkkana!

Kysymykset ovat sanallisia ja kuvallisia. Joukossa on myös kompia, pysy tarkkana! Tietokilpailun finaali Kysymykset ovat sanallisia ja kuvallisia. Joukossa on myös kompia, pysy tarkkana! Mikä on kolmas kosminen nopeus? Pakonopeus luotaimelle, joka lähetetään Maan pinnalta ulos aurinkokunnasta.

Lisätiedot

VIII LISÄTIETOA 8.1. HAVAINTOVIRHEISTÄ

VIII LISÄTIETOA 8.1. HAVAINTOVIRHEISTÄ 56 VIII LISÄTIETOA 8.1. HAVAINTOVIRHEISTÄ Hyvällä havaitsijalla keskimääräinen virhe tähdenlennon kirkkauden arvioimisessa on noin 0.4 magnitudia silloin, kun meteori näkyy havaitsijan näkökentän keskellä.

Lisätiedot

Lataa Yötaivaan opas - Philippe Henarejos. Lataa

Lataa Yötaivaan opas - Philippe Henarejos. Lataa Lataa Yötaivaan opas - Philippe Henarejos Lataa Kirjailija: Philippe Henarejos ISBN: 9783833146350 Sivumäärä: 255 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 30.20 Mb Opas, jota harrastajat ovat odottaneet! Kirjassa

Lisätiedot

Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta. Kuva NASA

Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta. Kuva NASA Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta Kuva NASA Aurinkokunnan rakenne Keskustähti, Aurinko Aurinkoa kiertävät planeetat Planeettoja kiertävät kuut Planeettoja pienemmät kääpiöplaneetat,

Lisätiedot

Cygnus tapahtuma Vihdin Enä-Sepän leirikeskuksessa

Cygnus tapahtuma Vihdin Enä-Sepän leirikeskuksessa Cygnus 2013 -tapahtuma Vihdin Enä-Sepän leirikeskuksessa 24. 28.7.2013 Pikkuplaneetat ja tähdenpeitot -jaosto Esitys perjantaina 25.7.2013 Esityksen diat on muutettu 13.8.2013 tekstitiedostoksi. Siihen

Lisätiedot

Toimintakalenteri Yhdistysuutisia Pääkirjoitus Härkämäen tähtitaivas. Warkauden Kassiopeia ry:n jäsenlehti. Kotiharrastajan tähti-pc

Toimintakalenteri Yhdistysuutisia Pääkirjoitus Härkämäen tähtitaivas. Warkauden Kassiopeia ry:n jäsenlehti. Kotiharrastajan tähti-pc Toimintakalenteri Yhdistysuutisia Pääkirjoitus Härkämäen tähtitaivas Warkauden Kassiopeia ry:n jäsenlehti AD ASTRA NRO. 1/2006 Kotiharrastajan tähti-pc - Jari Juutilainen kertoo miten sohvaperuna voi nauttia

Lisätiedot

1/2009 1-2009. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry. LÖYDÄ MAAILMANKAIKKEUS TÄHTITIETEEN KANSAINVÄLINEN VUOSI

1/2009 1-2009. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry. LÖYDÄ MAAILMANKAIKKEUS TÄHTITIETEEN KANSAINVÄLINEN VUOSI 1/2009 LÖYDÄ MAAILMANKAIKKEUS 1-2009 Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry. TÄHTITIETEEN KANSAINVÄLINEN VUOSI Kuvia lukijoilta Kuu ja Venus 31.12.2008.Kuva Asko Aikkila. Kuu ja Venus 31.12.2008. Kuva Kari

Lisätiedot

8. Fotometria (jatkuu)

8. Fotometria (jatkuu) 8. Fotometria (jatkuu) 1. Magnitudijärjestelmät 2. Fotometria CCD kameralla 3. Instrumentaalimagnitudit 4. Havaintojen redusointi standardijärjestelmään 5. Kalibrointi käytännössä 6. Absoluuttinen kalibrointi

Lisätiedot

Toiminta. Jaostot. Aurinko (päivitetty) Havaintovälineet. Ilmakehän optiset ilmiöt. Kerho- ja yhdistystoiminta (päivitetty)

Toiminta. Jaostot. Aurinko (päivitetty) Havaintovälineet. Ilmakehän optiset ilmiöt. Kerho- ja yhdistystoiminta (päivitetty) Toiminta Jaostot Kaikilla jaostoilla on ollut vuoden aikana aktiivista toimintaa. Kaikki eivät ole toiminnastaan kertomusta toimittaneet. Kevään aikana viimeisistäkin jaostoista kertomukset saadaan. Aurinko

Lisätiedot

3.4. TULIPALLOHAVAINNOT

3.4. TULIPALLOHAVAINNOT 30 3.4. TULIPALLOHAVAINNOT Meteoroidit kiertävät auringon ympäri aivan kuten planeetat. Kun meteoroidi törmää maan ilmakehään, se kuumenee äkillisesti valtavan kitkan vuoksi ja tällainen pieni avaruuden

Lisätiedot

monta rautaa. Toimi ohjaajan antamien ohjeiden mukaan.

monta rautaa. Toimi ohjaajan antamien ohjeiden mukaan. keskittyminen monta rautaa. Toimi ohjaajan antamien ohjeiden mukaan. KESKITTYMINEN 9 Kuulaana pilvettömänä yönä voimme nähdä taivaankannen tähtikuviot. Meille tutuin tähtikuvio lienee Otava, joka on osa

Lisätiedot

Metsähovin satelliitilaser lähiavaruuden kohteiden karakterisoinnissa

Metsähovin satelliitilaser lähiavaruuden kohteiden karakterisoinnissa Metsähovin satelliitilaser lähiavaruuden kohteiden karakterisoinnissa Olli Wilkman, Arttu Raja-Halli, Niko Kareinen, Jouni Peltoniemi, Jenni Virtanen Paikkatietokeskus FGI Maanmittauslaitos 81 704 Metsähovin

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Spektroskopia. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Spektroskopia. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos Spektroskopia Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos kevät 2013 8.2.6 Échelle-spektroskooppi Harva hila, n. 50 viivaa/mm Suuri blaze-kulma, n. 60 Havaitaan korkeita kertalukuja, m 20 60 suuri dispersio ja

Lisätiedot

Matematiikka tekee näkymättömästä näkyvän (ja päinvastoin) Mikko Kaasalainen Matematiikan laitos TTY

Matematiikka tekee näkymättömästä näkyvän (ja päinvastoin) Mikko Kaasalainen Matematiikan laitos TTY Matematiikka tekee näkymättömästä näkyvän (ja päinvastoin) Mikko Kaasalainen Matematiikan laitos TTY Mitä inversio-ongelmat ovat? Seurauksista syihin: mikä on aiheuttanut havainnot? Havainnot pyritään

Lisätiedot

Fotometria ja avaruuskuvien käsittely

Fotometria ja avaruuskuvien käsittely NOT-tiedekoulu 2011 Fotometria ja avaruuskuvien käsittely Rapusumu Ryhmä 2: Anna Anttalainen, Oona Snicker, Henrik Rahikainen, Arttu Tiusanen ja Sami Seppälä Sisällysluettelo 1 Fotometria 1.1 Johdantoa

Lisätiedot

CCD-kamerat ja kuvankäsittely

CCD-kamerat ja kuvankäsittely CCD-kamerat ja kuvankäsittely Kari Nilsson Finnish Centre for Astronomy with ESO (FINCA) Turun Yliopisto 6.10.2011 Kari Nilsson (FINCA) CCD-havainnot 6.10.2011 1 / 23 Sisältö 1 CCD-kamera CCD-kameran toimintaperiaate

Lisätiedot

Yleistä kurssiasiaa. myös ensi tiistaina vaikka silloin ei ole luentoa. (opiskelijanumerolla identifioituna) ! Ekskursio 11.4.

Yleistä kurssiasiaa. myös ensi tiistaina vaikka silloin ei ole luentoa. (opiskelijanumerolla identifioituna) ! Ekskursio 11.4. Yleistä kurssiasiaa! Ekskursio 11.4.! Tentti 12.5. klo 10-14! Laskarit alkavat tulevaisuudessa 15.45, myös ensi tiistaina vaikka silloin ei ole luentoa! Laskaripisteet tulevat verkkoon (opiskelijanumerolla

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen pk1 luento 12, Astrometria. Kalvot: Jyri Näränen, Mikael Granvik & Veli-Matti Pelkonen

Havaitsevan tähtitieteen pk1 luento 12, Astrometria. Kalvot: Jyri Näränen, Mikael Granvik & Veli-Matti Pelkonen Havaitsevan tähtitieteen pk1 luento 12, Astrometria Kalvot: Jyri Näränen, Mikael Granvik & Veli-Matti Pelkonen 12. Astrometria 1. 2. 3. 4. 5. Astrometria Meridiaanikone Suhteellinen astrometria Katalogit

Lisätiedot

Tähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi

Tähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi Tähtitieteen perusteet, harjoitus 2 Yleisiä huomioita: Tähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi aurinkokunnan etäisyyksille kannattaa usein

Lisätiedot

Fotometria. Riku Honkanen, Antti Majakivi, Juuso Nissinen, Markus Puikkonen, Roosa Tervonen

Fotometria. Riku Honkanen, Antti Majakivi, Juuso Nissinen, Markus Puikkonen, Roosa Tervonen Fotometria Riku Honkanen, Antti Majakivi, Juuso Nissinen, Markus Puikkonen, Roosa Tervonen Sisällysluettelo 1 1. Fotometria 2 1.1 Fotometrian teoriaa 2 1.2 Peruskäsitteitä 2 1.3 Magnitudit 3 1.4 Absoluuttiset

Lisätiedot

Hankasalmen observatorio. Arto Oksanen Jyväskylän Sirius ry

Hankasalmen observatorio. Arto Oksanen Jyväskylän Sirius ry Hankasalmen observatorio Arto Oksanen Jyväskylän Sirius ry Murtoisten tähtikeskus Siriuksen uusi etäkäytettävä maaseutuobservatorio Murtoisten kyläkoulu tukikohdaksi kunnalta Tähtinäytännöt: pe 19-20 Tilausnäytäntötoiminta

Lisätiedot

Gravitaatioaallot - uusi ikkuna maailmankaikkeuteen

Gravitaatioaallot - uusi ikkuna maailmankaikkeuteen Gravitaatioaallot - uusi ikkuna maailmankaikkeuteen Helsingin Yliopisto 14.9.2015 kello 12:50:45 Suomen aikaa: pulssi gravitaatioaaltoja läpäisi maan. LIGO: Ensimmäinen havainto gravitaatioaalloista. Syntyi

Lisätiedot

Tähtitiede harrasteena

Tähtitiede harrasteena Tähtitiede harrasteena 18.11.2009 Pertti Pääkkönen Joensuun yliopisto, Seulaset r.y. Tähtitieteen eri osa-alueet Galaktinen tähtitiede Tähdet, tähtienvälinen aine Ekstragalaktinen tähtitiede Galaksit,

Lisätiedot

Johdanto: tähtitaivas

Johdanto: tähtitaivas Johdanto: tähtitaivas Mitä kaikkea taivaalla voi nähdä: tähdet Aurinko, tavallinen tähti tähtien ryhmät (kaksoistähdet, avoimet joukot, pallomaiset joukot) tähtienvälinen aine Linnunrata muut galaksit

Lisätiedot

ZENIITTI ON TÄHTITIETEELLINEN YHDISTYS URSA RY:N SÄHKÖINEN HARRASTELEHTI. Zeniitti

ZENIITTI ON TÄHTITIETEELLINEN YHDISTYS URSA RY:N SÄHKÖINEN HARRASTELEHTI. Zeniitti ZENIITTI ON TÄHTITIETEELLINEN YHDISTYS URSA RY:N SÄHKÖINEN HARRASTELEHTI. Zeniitti 1-2015 Tähtiharrastuksen verkkolehti Zeniitti 1-2015 Zeniitti on Ursa ry:n sähköinen harrastelehti. www.ursa.fi/zeniitti

Lisätiedot

6/2007 6-2007. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry.

6/2007 6-2007. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry. 6/2007 6-2007 Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry. Kuvia lukijoilta C/2007 F1 (LONEOS) 21./22.10.2007 klo 19.35 55. C508/4240, SBIG ST1001E, R-suodin, 20x?? s. Pertti Pääkkönen, Kontiolahti. 17P/Holmes

Lisätiedot

Aine ja maailmankaikkeus. Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos

Aine ja maailmankaikkeus. Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos Aine ja maailmankaikkeus Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos Lahden yliopistokeskus 29.9.2011 1900-luku tiedon uskomaton vuosisata -mikä on aineen olemus -miksi on erilaisia aineita

Lisätiedot

Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 1/2011

Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 1/2011 Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 1/2011 Maisemakuva on Joutsenen pyrstösulkien alueelta. Kuva liittyy Seppo Ritamäen sivulta 8 alkavaan artikkeliin. KUVIA TAIVAALTA Kuvaaja on Antti

Lisätiedot

Tapahtumakalenteri Yhdistysuutisia Pääkirjoitus Härkämäen tähtitaivas Warkauden Kassiopeia ry:n jäsenlehti

Tapahtumakalenteri Yhdistysuutisia Pääkirjoitus Härkämäen tähtitaivas Warkauden Kassiopeia ry:n jäsenlehti Tapahtumakalenteri Yhdistysuutisia Pääkirjoitus Härkämäen tähtitaivas Warkauden Kassiopeia ry:n jäsenlehti AD ASTRA NRO. 2/2007 Cygnus 2008 järjestetään Varkaudessa YHTEYSTIEDOT Warkauden Kassiopeia ry.

Lisätiedot

Suomalaisten löytämät asteroidit

Suomalaisten löytämät asteroidit Aurinkokuntatapaaminen 2018 Suomalaisten löytämät asteroidit Hannu Määttänen Yrjö Väisälä 1891 1971 Kuva: Turun yliopisto Lisätty Seppo Linnaluodon vihjeestä aiheeseen liittyvä katkelma Ursan julkaisusta

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän häiriöt (kuva: @www.en.wikipedia.org) Sää: pilvet, sumu, sade, turbulenssi,

Lisätiedot

Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 4/2010

Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 4/2010 Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 4/2010 NGC 891 ja viereinen galaksijoukko. Kuvassa yli 40 galaksia! Valotus 54 min. Kuvattu Komakallion William Optics -linssiputkella ja Atik 314L+

Lisätiedot

Tapahtumia Maassa ja taivaalla

Tapahtumia Maassa ja taivaalla Tapahtumia Maassa ja taivaalla Tapahtumia Maassa ESOP XXXVI Tapahtumia taivaalla Tähden peittyminen pikkuplaneetan taakse Kirkkaita pikkuplaneettoja Huomattavia tähdenpeittoja Sivuavia tähdenpeittoja Tähdenpeittojulkaisuja

Lisätiedot

Tähtitieteen pikakurssi

Tähtitieteen pikakurssi Tähtitieteen pikakurssi Etäisyyden yksiköt tähtitieteessä: Astronominen yksikkö AU = 149 597 870 kilometriä. Tämä vastaa sellaisen Aurinkoa kiertävän kuvitellun kappaleen etäisyyttä, jonka kiertoaika on

Lisätiedot

Maan ja avaruuden välillä ei ole selkeää rajaa

Maan ja avaruuden välillä ei ole selkeää rajaa Avaruus Mikä avaruus on? Pääosin tyhjiön muodostama osa maailmankaikkeutta Maan ilmakehän ulkopuolella. Avaruuden massa on pääosin pimeässä aineessa, tähdissä ja planeetoissa. Avaruus alkaa Kármánin rajasta

Lisätiedot

ZENIITTI ON TÄHTITIETEELLINEN YHDISTYS URSA RY:N HARRASTE- LEHTI, JOTA JULKAISTAAN VERKOSSA. Zeniitti. 5-2014, www.ursa.

ZENIITTI ON TÄHTITIETEELLINEN YHDISTYS URSA RY:N HARRASTE- LEHTI, JOTA JULKAISTAAN VERKOSSA. Zeniitti. 5-2014, www.ursa. ZENIITTI ON TÄHTITIETEELLINEN YHDISTYS URSA RY:N HARRASTE- LEHTI, JOTA JULKAISTAAN VERKOSSA. Zeniitti 5-2014, www.ursa.fi/zeniitti Zeniitti 5-2014 Tähtiharrastuksen verkkolehti Zeniitti on Tähtitieteellinen

Lisätiedot

2/2009 2-2009. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry. LÖYDÄ MAAILMANKAIKKEUS TÄHTITIETEEN KANSAINVÄLINEN VUOSI

2/2009 2-2009. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry. LÖYDÄ MAAILMANKAIKKEUS TÄHTITIETEEN KANSAINVÄLINEN VUOSI 2/2009 LÖYDÄ MAAILMANKAIKKEUS 2-2009 TÄHTITIETEEN KANSAINVÄLINEN VUOSI Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry. Kuvia lukijoilta Komeetta Lulin 3D-kuvassa. tätä kuvaa täytyy katsoa silmät "ristissä". Kuva Jukka-Pekka

Lisätiedot

Harrastusjaostot ja -ryhmät

Harrastusjaostot ja -ryhmät Harrastusjaostot ja -ryhmät Vuoden aikana tähdätään jaostojen verkkosivujen uudistamiseen. Aurinko Vetäjä: Jyri Lehtinen Jaosto kokoaa verkkosivuilleen jäsenten uusia kuvia Auringosta sekä kerää yhteen

Lisätiedot

Mustien aukkojen astrofysiikka

Mustien aukkojen astrofysiikka Mustien aukkojen astrofysiikka Peter Johansson Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto Kumpula nyt Helsinki 19.2.2016 1. Tähtienmassaiset mustat aukot: Kuinka isoja?: noin 3-100 kertaa Auringon massa, tapahtumahorisontin

Lisätiedot

Sähkömagneettinen säteily ja sen vuorovaikutusmekanismit

Sähkömagneettinen säteily ja sen vuorovaikutusmekanismit Astrofysiikkaa Sähkömagneettinen säteily ja sen vuorovaikutusmekanismit Sähkömagneettista säteilyä kuvataan joko aallonpituuden l tai taajuuden f avulla, tai vaihtoehtoisesti fotonin energian E avulla.

Lisätiedot

11. Astrometria, ultravioletti, lähiinfrapuna

11. Astrometria, ultravioletti, lähiinfrapuna 11. Astrometria, ultravioletti, lähiinfrapuna 1. Astrometria 2. Meridiaanikone 3. Suhteellinen astrometria 4. Katalogit 5. Astrometriasatelliitit 6. Ultravioletti 7. Lähi-infrapuna 13.1 Astrometria Taivaan

Lisätiedot

6. Kaukoputket ja observatoriot

6. Kaukoputket ja observatoriot 6. Kaukoputket ja observatoriot Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luento 23.2.2012 Kalvot: Jyri Näränen ja Thomas Hackman HTTPKI, kevät 2011, luento 4 1 6. Kaukoputket ja observatoriot Perussuureet

Lisätiedot

Kaukoputkikurssin 2005 diat

Kaukoputkikurssin 2005 diat Kaukoputkikurssin 2005 diat Järjestäjänä: Warkauden Kassiopeia ry. Kurssin vetäjät: Harri Haukka Jari Juutilainen Kurssin sisältö Kaukoputkien esittelyä mikä on kaukoputki ja mitä sillä näkee? kasaamme

Lisätiedot

Havaintomatka La Palmalle

Havaintomatka La Palmalle Havaintomatka La Palmalle Kauan itänyt ajatus lähteä havaitsemaan johonkin maailmalla tunnettuun paikkaan konkretisoitui maaliskuussa 2008, kun kahden viikon matkamme (minä + Jaakko Saloranta) kohti La

Lisätiedot

Tähdenpeitot määritelmä

Tähdenpeitot määritelmä Tähdenpeitot määritelmä Tähdenpeitto on tapahtuma, jossa tähti tai jokin aurinkokuntamme kappale joutuu Kuun, planeetan tai muun aurinkokuntaamme kuuluvan kappaleen taakse. 1 Tähdenpeitot luokittelu Täydellinen

Lisätiedot

Tekokuut ja raketti-ilmiöt Harrastuskatsaus ja tulevaa. Cygnus 2012

Tekokuut ja raketti-ilmiöt Harrastuskatsaus ja tulevaa. Cygnus 2012 Tekokuut ja raketti-ilmiöt Harrastuskatsaus ja tulevaa Cygnus 2012 Kesäkuu 2011 ATV 2 -alus tuhoutui ilmakehässä ATV 2 -alus eli Johannes Kepler laukaistiin avaruuteen helmikuun 17. päivänä. Tuolloin se

Lisätiedot

Tähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä Harjavalta

Tähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä Harjavalta Tähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä Harjavalta 14.1.-10.3.2016 Kurssin sisältö 1. Kerta Taivaanpallo ja tähtitaivaan liike opitaan lukemaan ja ymmärtämään tähtikarttoja 2. kerta Tärkeimmät tähdet ja tähdistöt

Lisätiedot

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 2 12,999,976 km 9,136,765 km 1,276,765 km 499,892 km 245,066 km 112,907 km 36,765 km 24,159 km 7899 km 2408 km 76 km 12 14 16 1 12 7 3 1 6 2 5 4 3 11 9 10 8 18 20 21 22 23 24 25 26

Lisätiedot

4 Talvi 2011. 28. vuosikerta. Puheenjohtajan palsta Tuikahduksia Päivyri. Komeetta Lovejoy kuvattuna Chilessä 23.12.2011.

4 Talvi 2011. 28. vuosikerta. Puheenjohtajan palsta Tuikahduksia Päivyri. Komeetta Lovejoy kuvattuna Chilessä 23.12.2011. Valkoinen Kääpiö Jyväskylän Sirius ry 4 Talvi 2011 1 4 Talvi 2011 28. vuosikerta Hankasalmen radioteleskoopin Aurinkohavaintoja 4 Kameralinssin huurunpoistaja 6 Lauri Sirén 90 vuotta 9 Havaintojärjestelmä

Lisätiedot

Taurus Hill Observatory Venus Transit 2012 Nordkapp Expedition. Maailman äärilaidalla

Taurus Hill Observatory Venus Transit 2012 Nordkapp Expedition. Maailman äärilaidalla Taurus Hill Observatory Venus Transit 2012 Nordkapp Expedition Maailman äärilaidalla Miksi mennä Pohjois-Norjaan havaitsemaan Venuksen ylikulkua? Lähimmillään Venuksen ylikulkua saattoi kokonaisuudessaan

Lisätiedot

SATURNUS. Jättiläismäinen kaasuplaneetta Saturnus on aurinkokuntamme toiseksi suurin planeetta heti Jupiterin jälkeen

SATURNUS. Jättiläismäinen kaasuplaneetta Saturnus on aurinkokuntamme toiseksi suurin planeetta heti Jupiterin jälkeen SATURNUKSEN RENKAAT http://cacarlsagan.blogspot.fi/2009/04/compare-otamanho-dos-planetas-nesta.html SATURNUS Jättiläismäinen kaasuplaneetta Saturnus on aurinkokuntamme toiseksi suurin planeetta heti Jupiterin

Lisätiedot

Kassiopeja 1/2007. Irtonumero 3

Kassiopeja 1/2007. Irtonumero 3 Kassiopeja 1/2007 Lakeuden Ursa ry:n jäsenlehti Irtonumero 3 Vasemmalla M27 eli Nostopainosumu ja alla M13 eli Herkuleen pallomainen tähtijoukko. Kuvat: Jari Kankaanpää Toimittaja Elina Koskela haastattelemassa

Lisätiedot

Pienkappaleita läheltä ja kaukaa

Pienkappaleita läheltä ja kaukaa Pienkappaleita läheltä ja kaukaa Karri Muinonen 1,2 1 Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto 2 Geodeettinen laitos Planetaarinen geofysiikka, luento 7. 2. 2011 Johdantoa Tänään 7. 2. 2011 tunnetaan 7675

Lisätiedot

3/2008 3-2008. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry.

3/2008 3-2008. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry. 3/2008 3-2008 Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry. Kuvia lukijoilta Messierin kirkkaat galaksit M81 ja M82. Galaksit sijaitsevat Isossa karhussa. M81 on spiraaligalaksi ja M82 erikoisen näköinen epäsäännöllinen

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I 4. Teleskoopit ja observatoriot Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto (kuva: @garyseronik.com) Tavoite: Kuvata, kuinka teleskooppi rakennetaan aiemmin kuvatuista optisista elementeistä Teleskoopin

Lisätiedot

METEORIEN HAVAINNOINTI III VISUAALIHAVAINNOT 3.1 YLEISTÄ

METEORIEN HAVAINNOINTI III VISUAALIHAVAINNOT 3.1 YLEISTÄ 23 METEORIEN HAVAINNOINTI III VISUAALIHAVAINNOT 3.1 YLEISTÄ Tässä metodissa on kyse perinteisestä. luettelomaisesta listaustyylistä, jossa meteorit kirjataan ylös. Tietoina meteorista riittää, kuuluuko

Lisätiedot

Planeetan määritelmä

Planeetan määritelmä Planeetta on suurimassainen tähteä kiertävä kappale, joka on painovoimansa vaikutuksen vuoksi lähes pallon muotoinen ja on tyhjentänyt ympäristönsä planetesimaalista. Sana planeetta tulee muinaiskreikan

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE ÄLÄ KÄÄNNÄ SIVUA ENNEN KUIN VALVOJA ANTAA LUVAN!

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE ÄLÄ KÄÄNNÄ SIVUA ENNEN KUIN VALVOJA ANTAA LUVAN! TEKSTIOSA 6.6.2005 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE YLEISOHJEITA Valintakoe on kaksiosainen: 1) Lue oheinen teksti huolellisesti. Lukuaikaa on 20 minuuttia. Voit tehdä merkintöjä

Lisätiedot

Lataa Polaris - Heikki Oja. Lataa

Lataa Polaris - Heikki Oja. Lataa Lataa Polaris - Heikki Oja Lataa Kirjailija: Heikki Oja ISBN: 9789525329759 Sivumäärä: 159 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 19.55 Mb Tule mukaan jännittävälle retkelle läpi tähtitaivaan maailmojen. Opi tuntemaan

Lisätiedot

YHTEYSTIEDOT SISÄLLYSLUETTELO ETU- JA TAKAKANSI LEHDEN TOIMITUS

YHTEYSTIEDOT SISÄLLYSLUETTELO ETU- JA TAKAKANSI LEHDEN TOIMITUS YHTEYSTIEDOT Warkauden Kassiopeia ry. c/o Veli-Pekka Hentunen Varkauden lukio Osmajoentie 30 78210 Varkaus warkauden.kassiopeia@ursa.fi Yhdistyksen kotisivut: www.ursa.fi/yhd/kassiopeia Taurus Hill Observatory:

Lisätiedot

Kosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson

Kosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson Kosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson Kosmologia Kosmologiaa tutkii maailmankaikkeuden rakennetta ja historiaa Yhdistää havaitsevaa tähtitiedettä ja fysiikkaa Tämän hetken

Lisätiedot

Galaksit ja kosmologia 53926, 5 op, syksy 2015 D114 Physicum

Galaksit ja kosmologia 53926, 5 op, syksy 2015 D114 Physicum Galaksit ja kosmologia 53926, 5 op, syksy 2015 D114 Physicum Luento 10: Paikallinen galaksiryhmä, 10/11/2015 Peter Johansson/ Galaksit ja Kosmologia Luento 10 www.helsinki.fi/yliopisto 10/11/15 1 Tällä

Lisätiedot