Supernova. Joona ja Camilla

Transkriptio

1 Supernova Joona ja Camilla

2 Supernova Raskaan tähden kehityksen päättäviä valtavia räjähdyksiä Linnunradan kokoisissa galakseissa supernovia esiintyy noin 50 vuoden välein Supernovan kirkkaus muuttuu muutamassa päivässä yli 20 magnitudia eli 100 miljoonaa kertaa aiempaa kirkkaammaksi Tähden räjähtäessä syntyy noin km/s nopeudella laajeneva kaasukuori Laajeneva kaasukuori jää taivaalle näkyviin tuhansiksi vuosiksi. Jäljelle voi jäädä myös neutronitähti tai musta aukko Supernovat voivat syntyä kahdella eri tavalla

3 Supernovat jaetaan valokäyrän perusteella kahteen tyyppiin

4 Tyypin I supernova Synty: Kevyissä kaksoistähdissä toisesta kehittyy yleensä ensin valkoinen kääpiö Toisen tähden pyrkiessä laajeneman punaiseksi jättiläiseksi se luovuttaa massaa valkoiselle kääpiölle Valkoisen kääpiön kasvaessa suuremmaksi kuin 1,4 Auringon massaa se romahtaa neutronitähdeksi ja vapautuva energia saa aikaan supernovan

5 Tyypin II supernova Synty: raskaiden tähtien ytimissä alkaa muodostua raskaita alkuaineita aina rautaan saakka. Lopulta rautaytimet hajoavat heliumytimiksija tähden keskus luhistuu neutronitähdeksi tai mustaksi aukoksi Loput tähdestä räjähtää rajusti ulospäin supernovana, joka levittää tähdessä syntyneet alkuaineet tehokkaasti ympäröivään avaruuteen Luonnollinen päätepiste yksinäisten tähtien kehitykselle

6 Supernovat Linnunradassa Linnunradassa on havaittu ainakin 6 supernovaräjähdystä, joista tunnetuimpia ovat: Vuonna 1054 Kiinassa havaittu vierastähti, jonka jäännös tunnetaan Rapusumuna Tycho Brahen supernova 1572 Keplerin supernova 1604 Muista spiraaligalakseista tehtyjen havaintojen perusteella supernovia pitäisi esiintyä Linnunradassa 50 vuoden välein Osa niistä jää tähtien välisten pilvien peittoon Yli 300 vuoden havaintoväli on kuitenkin epätavallisen pitkä

7 Supernovien tutkimus Ensimmäinen supernova, Rapusumu, Havaittiin kiinassa vuonna > Rapusumu oli niin kirkas että sen pystyi erottamaan paljaalla silmällä jopa päiväsaikaan 23 päivän ajan Muita ennen teleskoopin keksimistä havaittuja supernovia tutki Tycho Brahe. -> Hänkirjoittikirjanlöydöistäänja nimesisende nova stella eli Uusi tähti. -> Siitä tulee(ainakin osittain) nimi supernova Huom. Nova eitarkoitasamaaasiaakuin supernova

8 Supernovaräjähdysten tuotoksia Ilman supernovaräjähdyksessä käynnistyvää kehityskulkua (neutronisieppaus) rautaa raskaampia alkuaineita ei olisi lainkaan Supernova räjähdyksissä vapautuu valtavia määriä neutroneita, jotka voivatvarauksettominahiukkasina tunkeutua jo olemassa olevien aineiden atomiytimiin Ylimääräiset neutronit horjuttavat atomiytimien tasapainoa synnyttäen epävakaita radioaktiivisia isotooppeja Esimerkiksi rauta-atomeihin voi keräytyä jopa 5 ylimääräistä neutronia, jolloin ne muuttuvat pian koboltiksi; muut rautaa raskaammat alkuaineet syntyvät samalla periaatteella Supernovaräjähdyksiä tapahtuu maailmankaikkeudessa hyvin harvoin, eikä niistä vapautuva neutronisäteily ole kovin pitkäaikaista Uuden teorian mukaan suurin osa raskaimmista alkuaineista, kuten kulta ja uraani, olisivatkin peräisin vielä rajummista maailmankaikkeuden tapahtumista, kuten kahden neutronitähden törmäyksistä.

9 Lähteet pernova.html ernova-on-rajahtava-tahti rnov.htm a supernova.html

10 Lähteet Kuvalähteet: h&sa=x&ved=0ahukewjzyojdwyjdahucbywkhbtsdgyq_auicigb& biw=1280&bih=615#imgrc=mnhaf1yi2d_tsm: h&sa=x&ved=0ahukewilolgvijzdahwkjswkhv29ahaq_auicigb& biw=1280&bih=615#imgrc=xkrv34l24jvyfm: &ei=l7alw8ozjsg5swgf_7pgbg&q=t%c3%a4htisumu&oq=t%c3% A4htisumu&gs_l=img.3..0l2j0i24k1l j c.1.64.img i10k1j 0i10i24k1.0.MPW4ejC_ISQ#imgrc=blll2bmhr08cbM: &ei=xmelw82gjopswgnylkqda&q=supernova+alkuaineet&oq=supernova+alkuaineet &gs_l=img c.1.64.img i10i24k1j0i24k1.0.j81tehqpuim#imgdii= 0ZlHHPiE8cOewM:&imgrc=dptB0IWQDIW_XM: &tbm=isch&sa=x&ved=0ahukewjdzrpfzpzdahubdiwkherjdv8q_a UICigB&biw=1920&bih=943#imgrc=A23SNEN_IgixLM: