METSÄTALOUS JA KAAVOITUS

Transkriptio

1 METSÄTALOUS JA KAAVOITUS KONSULTIN NÄKÖKULMA TUULIVOIMAYLEISKAAVOITUS KAAVAN LUONTOSELVITYKSET Juha-Matti Märijärvi Petri Hertteli

2 RAMBOLL SUOMESSA 2100 Asiantuntijaa Liikevaihto175 M Infra ja liikenne 63 M Kiinteistöt ja rakentaminen 37 M Ympäristö ja terveys 29 M Vesi 7 M Projektinjohto ja kiinteistökonsultointi 37 M Johdon konsultointi 2 M 29 Paikkakunnalla Suomessa Perustettu 1962 Ramboll Group on Pohjoismaiden suurin: Asiantuntijaa 35 maassa Säätiömuotoinen omistuspohja

3 SUOMEN JOHTAVA YMPÄRISTÖKONSULTTI Kaavoitus ja maankäyttö Teollisuuden ympäristöpalvelut YVA Ilmanlaatu Akustiikka ja melu Maisemasuunnittelu Kaavoitus Ympäristöselvitykset Ympäristölaboratorio Pilaantuneet maat Vesihuolto Maaperä ja pohjavesi Jätehuolto Due Diligence Ympäristölakipalvelut 3

4 RAMBOLL KAAVOJEN LAATIJANA TOIMIALUEENA KOKO SUOMI Pohjanmaan kaavoitusyksikkö tehnyt kaavoja ja selvityksiä Lapin, Pohjois- Pohjanmaan, Kainuun, Pohjois-Savon, Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski- Suomen, Pirkanmaan ja Satakunnan ELY-keskusten alueille Kaavojen ja muun maankäytön suunnittelun lisäksi tehdään erilaisia selvityksiä, vaikutusarviointeja ja konsultointia Asiakkaina kaupungit, kunnat, yhtiöt, yhdistykset, ELY-keskukset, maakuntaliitot jne.

5 RAMBOLL MUKANA KEHITTÄMÄSSÄ METSÄTALOUDEN HUOMIOIMISTA KAAVOISSA METSÄTALOUDEN HUOMIOIMINEN YLEISKAAVOITUKSESSA (MMM) Maa- ja metsätalousministeriön hanke, Ramboll konsulttina (Lahti, Tampere) Työ laaditaan yhteistyössä erityisesti MMM:n, Metsäkeskuksen ja Kangasalan kunnan kesken. Tarkoituksena on luoda tietoa sekä rakentaa toimintamallia, jonka avulla vastaavissa yleiskaavaprosesseissa metsätalous voidaan huomioida nykyistä paremmin. Menetelmiä pilotoidaan Kangasalan Kuhmalahden kaavoissa. Tavoitteena luoda metsätaloudenharjoittamiselle yleiskaavan myötä jopa paremmat edellytykset kuin ilman yleiskaavaa.

6 KAAVAKONSULTIN NÄKÖKULMA JA ROOLI KOKEMUKSIA ERILAISISTA KUNNISTA, KAAVOISTA JA SELVITYKSISTÄ mm. kaupunkien, taajamien, maaseudun, rantojen ja tuulipuistojen kaavoitus USEIMMISSA METSÄALUEITA MUKANA METSÄTALOUDEN MERKITYS VAIHTELEE KOKEMUKSIA ERI METSÄNOMISTAJISTA valtio, kunnat, seurakunnat, metsäyhtiöt, yksityiset JOKAINEN KAAVA ON OMANLAISENSA lähtökohdat, tavoitteet, osallisten näkemykset, ELY:n ohjaus vaihtelevat sellaisenaan toimivia vakioratkaisuja on vähänlaisesti yleensä sovellettava KUNTA KAAVOITTAA ELY VALVOO KONSULTTI LAATII KAAVAN Kunta päättää kaavoittamisesta ja tavoitteista sekä hyväksyy kaavat Konsultti selvittää, valmistelee ja esittelee KONSULTIN HAASTEENA Erilaisten tavoitteiden ja näkemysten yhteensovittaminen hyväksyttävän ja lainmukaisen kaavan aikaansaamiseksi

7 TUULIVOIMAYLEISKAAVAN SISÄLTÖVAATIMUKSET MRL 39 Yleiskaavan sisältövaatimukset MRL 77b Tuulivoimarakentamista koskevan yleiskaavan erityiset sisältövaatimukset Laadittaessa 77 a :ssä tarkoitettua tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa, on sen lisäksi, mitä yleiskaavasta muutoin säädetään, huolehdittava siitä, että: 1) yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella; 2) suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön; 3) tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää.

8 TUULIVOIMAYLEISKAAVAN SELVITYSVAATIMUKSISTA MRL 9 Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa Kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Huom! Kaava-alueen ja selvitettävien alueiden tarkoituksenmukaisuus - Yleensä tuulivoimakaava rajataan ns. lähivaikutusten mukaan (melu, välke) - Selvitysalueet määritellään olennaisten vaikutusten mukaisesti (esim. kasvillisuus suppeammin, maisema laajemmin)

9 KAAVOITUSTA VARTEN LAADITTAVAT SELVITYKSET Viranomaisohjauksessa mm: LUONTOSELVITYKSET YLEIS- JA ASEMAKAAVOISSA HUTTUNEN & PAHTAMAA, POHJOIS-POHJANMAANYMPÄRISTÖKESKUS, 2002 yleiskaavoissa tarvittavien luontoselvitysten laajuus- ja taso sovitaan tapauskohtaisesti esim. viranomaisneuvottelussa kaavoituksen alkuvaiheessa on suotavaa, että vaikutusten arvioinnin tekee sama henkilö, joka on myös laatinut luontoselvitykset hyvällä etukäteistietämyksellä voidaan valita ne lajit ja luontotyypit selvityskohteeksi, joiden arvioidaan olevan vaikutusten kannalta keskeisiä Kaavoituksessa tulee kohteesta riippuen olla riittävällä tavalla selvillä (tarvittaessa selvittää) alueen uhanalaisten lajien ja niiden elinympäristöjen säilymisen edellytyksistä. Tähän voidaan käyttää olemassa olevia inventointitietoja ja rekistereitä...

10 KAAVOITUSTA VARTEN LAADITTAVAT SELVITYKSET Luontoselvitysten tarkoitus on kaavan vaikutusarvioinnin mahdollistaminen Vaikutusarviossa arvioidaan ympäristöanalyysin pohjalta aikaisemman tiedon, kohtuullisen määrän uusia selvityksiä ja osallistavan tiedon (kysely, asiantuntijat ym.) aja suunnitellun maankäytön avulla kaavan luonnonympäristölle ja lajistolle aiheuttamat vaikutukset Lähtökohtaisesti merkittävät luontoarvot huomioidaan kaavassa ja arvokkaiden luontokohteiden tuhoutuminen tai heikentyminen sekä lajiston häviäminen pyritään estämään. Poikkeustapaukset, jos poikkeamia yleisestä linjasta esiintyy ne tuodaan esille, kirjataan ja käsitellään erikseen vaikutusten arvioinnissa (poikkeamat perustuvat perustuslakiin maanomistajien tasapuolisesta kohtelusta, kohtuullisuudesta ja yhdenvertaisuudesta (PeL 6, MRL 39, MRL 57 ) Vaikutusarvioinnin tavoitteena tulisi olla arvioida olennaisia välittömiä tai välillisiä vaikutuksia, jotka ovat suuruudeltaan kohtalaisia tai merkittäviä.

11 KAAVOITUSTA VARTEN LAADITTAVAT SELVITYKSET Merkintöjen ja määräysten tarkoitus luontokohteiden turvaaminen ja luontovaikutusten vähentäminen. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa menettelyssä ei riitä, että asia (luontokohde) on tiedossa, jos viranomaisen merkintäsuositus jätetään tekemättä. Ohjaavan viranomaisen suosittelema tapa on, että jos inventoinnissa jotain arvokasta havaitaan, niin se merkitään vähintään informatiivisesti kaavakartalle. Vaikutusarvioinnin tavoitteena tulisi olla olennaisten välittömien tai välillisten vaikutusten arviointi, jotka ovat suuruudeltaan kohtalaisia tai merkittäviä. Samalla arvioidaan onko vaikutusarvioinnin kohteena olevat luontoarvot turvattu kaavassa riittävällä tavalla. Riittävyys perustuu luontotyyppien ja luonnonvaraisten eliölajien suotuisan suojelutason saavuttamiseen ja säilyttämiseen (mm. LsL 5, Metsäsertifioinnin kriteerit, MRL 9 ).

12 KAAVOITUSTA VARTEN LAADITTAVAT SELVITYKSET KAAVAMÄÄRÄYKSET JA MERKINNÄT MM. TAPION OPPAAT: METSÄTALOUS KAAVOITUSALUEELLA, MAISEMATYÖLUPA KAAVOITETULLA METSÄTALOUSALUEELLA, ARVOKKAIDEN ELINYMPÄRISTÖJEN TURVAAMINEN, LUONNONHOIDON EKOLOGISET PERUSTELUT, HYVÄN METSÄHOIDON SUOSITUKSET

13 YLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET (YM OPAS 11) Luo-merkintä: Merkinnällä osoitetaan esimerkiksi ekologisten yhteyksien kannalta merkittävät tai lajirikkaat luontoalueet tai eri luontotyyppien vaihettumisvyöhykkeet, kuten metsän ja pellon reunavyöhykkeet, kosteikot, perinnebiotoopit, uhanalaisten lajien esiintymisalueet tai metsälain 10 :n mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt. Merkinnällä voidaan myös ilmaista tavoitetta ekokäytävien muodostamisesta lähinnä M-alueille, jolloin käytävät yleensä seuraavat luonto-olosuhteiltaan herkkiä kallioalueita ja joenvarsia ja toimivat eliöiden kulku- ja leviämisreitteinä alueilta toisille. Jotta monimuotoisuuden kannalta tärkeät olosuhteet alueella eivät muuttuisi, voi olla tarpeen antaa myös ympäröiviä alueita koskevia, esimerkiksi vesiolosuhteisiin vaikuttavia määräyksiä. Nämä määräykset on kuitenkin annettava ko. ympäröivien alueiden kaavamerkintöihin liittyvinä. LSL 29 :n mukaiset luontotyypit käsitellään merkinnän S yhteydessä.

14 Luontokohteet tuulivoimayleiskaavoissa Esimerkkinä Metsähallitus Laatumaan Piiparinmäen- Lammaslamminkankaan tuulivoimapuistohanke Kolmen kunnan, maakunnan ja ELY-keskuksen alueelle Pyhäntä, Kajaani ja Vieremä Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Pohjois-Savo Taustalla laaja yhteinen YVA Osayleiskaavat kuntiin Piiparinmäki Pyhäntä Kajaani 58 km 2 Murtomäki Vieremä Kajaani 34 km 2

15 Luontokohteet tuulivoimayleiskaavoissa Piiparinmäen tuulivoimapuiston osayleiskaava Pyhäntä Kajaani Pohjois-Pohjanmaa - Kainuu

16 Tuulivoimayleiskaavan luontoselvitysten kohdentaminen

17 Luontokohteiden kartoitus tuulivoimayleiskaavassa

18 Maa- ja metsätalousvaltainen alue M-1 M-1 MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE. Alue on varattu pääsääntöisesti metsätalouden harjoittamiseen. Alueelle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetuille alueille sekä niitä varten huoltoteitä, teknisiä verkostoja ja kokoonpanoalueita. Alueella on sallittua maa- ja metsätalouden harjoittamista palveleva rakentaminen. Uusia asuin- ja lomarakennuksia tai muuta melusta häiriintyvää toimintaa ei saa sijoittaa alueelle.

19 LUONNONSUOJELUALUE SL-1 ja NATURA-ALUE nat SL-1 nat LUONNONSUOJELUALUE. Luonnonsuojelulain nojalla perustettu luonnonsuojelualue. Alueella noudatetaan rauhoitussäännöksiä. NATURA 2000-VERKOSTOON KUULUVA ALUE.

20 Luontokohteet tuulivoimayleiskaavoissa s-merkinnät s-1 SUOJELUALUE. METSO-ohjelmaan kuuluva luonnontilaisena säilytettävä alue. s-2 SUOJELUKOHDE. Luonnonsuojelulain nojalla rauhoitetun valkolehdokin esiintymispaikka. Esiintymispaikan vahingoittamista on vältettävä. Mikäli rakentamistoimenpide saattaa vahingoittaa valkolehdokkiesiintymää, on tarvittaessa haettava ELY-keskukselta poikkeuslupaa 42 :n rauhoitussäännöksistä.

21 Luontokohteet tuulivoimayleiskaavoissa luo-merkinnät luo-1 luo-2 luo-3 luo-4 LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE. Alueella sijaitsee vesilain (587/2011) 2. luvun 11 :n ja/tai mahdollinen metsälain (1093/1996) 10 :n mukainen kohde. Lakikohteen yksityiskohtainen rajaus tehdään maastossa toimenpidesuunnittelun yhteydessä. Vesilakikohdetta koskeva poikkeaminen edellyttää vesilain mukaista lupaa. Alueen suunnittelussa ja toteuttamisessa on otettava huomioon alueen luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus. LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE. Muu arvokas luontokohde. Kohdekuvaukset kaavaselostuksessa. Aluetta ei saa muuttaa niin, että alueen ominaispiirteiden säilyminen vaarantuu. LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ KOHDE. Kohde, jossa havaittu uhanalainen tai silmälläpidettävä laji. Kohdetta koskevissa suunnitelmissa ja toimenpiteissä on otettava huomioon alueen luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus. LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ KOHDE. Vesilain (587/2011) 2. luvun 11 :n mukainen kohde. Lähde. Vesilakikohdetta koskeva poikkeaminen edellyttää vesilain mukaista lupaa.

22 OTE TUULIVOIMAYLEISKAAVAN VAIKUTUSARVIOINNISTA Vaikutuksia maa- ja metsätalouteen Tuulivoimapuiston toteutumisen myötä nykyinen maa- ja metsätalouskäytössä oleva suunnittelualue muuttuu osittain energiantuotannon käyttöön. Tuulivoimapuiston rakentaminen ei rajoita yksityisten omistamien tilojen metsätalouskäyttöä. Tuulivoimapuiston suoranaiset vaikutukset metsätalouteen aiheutuvat metsätalousmaan jäämisestä uusien ja levennettävien tielinjausten, tuulivoimaloiden asennuskenttien ja perustusten, sähköasemien sekä erityisesti voimajohtojen johtokäytävien alle. Kaikkiaan metsätalousmaa vähenee alueen laajuuteen nähden vähäisesti ja kohdistuu kaava-alueella lyhyttä voimajohtolinjaosuutta lukuun ottamatta Metsähallituksen omille maille. Tiestön parantuminen helpottaa alueen metsien käyttöä.

23 YHTEISIÄ HYÖTYJÄ KUN TIETOA ON SAATAVILLA? Metsätiesuunnitelmien ympäristöselvitys à kaava-alueen tiestö mm. tuulivoimakaava Uudistusojituksia ei tehdä à metsäsuunnitelmien luontokohteet + kaavan luontoselvitys Ojituksissa vesiensuojelusuunnitelma à GIS-analyysit mm. valumamallinnus Vesistöjen ja pienvesien suojavyöhykkeet à vyöhykkeen laajuuden määrittäminen Muinaismuistokohteiden säilyttäminen à kaavan myötä laadittava arkeologinen selvitys Arvokkaiden maisemakokonaisuuksien säilyttäminen à metsätalouden alue-ekologinen suunnittelu + kaavoittajan ympäristösuunnittelija, maisema-arkkitehti tai maisemasuunnittelija Luontaiselinkeinojen ja metsätalouden yhteensovittaminen à metsätalousorganisaation paikallinen yhteistyö + kaavoittajan alan erityisosaaminen Erityiskohteiden merkitseminen metsäsuunnitelmiin à ML 10, uhanalaiset lajit, petolintujen pesät, riistanhoito, ulkoilu- ja retkeilyreitit jne. selvitetään myös kaavan myötä Uhanalaisten lajien tunnetut elinympäristöt à lajien tiedossa olevat elinpaikat otetaan huomioon siten, että näiden lajien vähintään nykyisen kannan säilyminen alueella ei vaarannu

24 KIITOS