Kaupunkiak(vismi- (etopake0 5 OSALLISUUDEN JA DEMOKRATIAN LAAJENTUMINEN VERTAISVERKOSTOJEN AIKAKAUDELLA

Transkriptio

1 Kaupunkiak(vismi- (etopake0 5 OSALLISUUDEN JA DEMOKRATIAN LAAJENTUMINEN VERTAISVERKOSTOJEN AIKAKAUDELLA

2 Mitä on tekeillä? Julkisen hallinnon etuoikeus hallintaan murtuu, kun kansalaisilla on digitalisaa3on myötä välineitä ja valmiuksia muokata yhteiskuntaa suoraan itse. Ak(vis(en voima syntyy vertaisverkostoissa Vertaisverkostojen kau;a ak3vis3t järjestäytyvät, toimivat ja hankkivat kulloinkin tarvi;avaa osaamista. Moni käy;ää kansalaisenakin amma=osaamistaan, ja kansalaisissa on monen asian kokemus-, näkemys- ja näköalapaikan asiantun3joita*. Tiedon avulla vaiku;amista mahdollistavat mm. avoin data ja lähdekoodi, helpot yhteistyöalustat ja kyselytyökalut. Ak3vis3t hakkeroivat yhteiskuntaa paremmaksi tekemisen kau;a, myös tuo;amalla kilpailukykyistä 3etoa ja vaiku;amalla pätevän 3edon määri;elyyn. Kansalaiset eivät ole vain asukkaita ja kulu;ajia vaan myös mm. kansalaistutkijoita, palvelujen tuo;ajia, yhteiskehi;äjä, rahoi;ajia, yhteisömanagereita ja väli;äjä. *Ks. Vasta3eto tulevaisuuden asiantun3juu;a etsimässä. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 1/

3 Osallisuus ja demokra(a laajenevat, epätasaises( Ak3vismien nousun myötä osallisuus laajenee, kun ihmisten mahdollisuudet toimia yhteiskunnan jäsenenä moninaistuvat. Myös demokra3a laajenee, kun uudet suoran toiminnan tavat tuovat mahdollisuuksia valtaistua ja vaiku;aa. Kaikki eivät valtaistu. Syntyy myös uusia jakolinjoja. Kehityksen haltuun o;amisessa kanna;aa tähdätä siihen, e;ä Osallisuuden ja demokra3an laajentuminen täydentää edustuksellista demokra3aa Hallinnon tavat edistää osallisuu;a ja demokra3aa tunnistavat valtaistumisen epätasaisuuden ja ennemmin ak3voivat kuin tasapäistävät kansalaisten mahdollisuuksia valtaistua.

4 Mikä osallisuus? Osallisuus on kuulumista, joka toteutuu ihmisen toimiessa yhteiskunnan jäsenenä ja kokiessa toiminnan myötä tunne;a kuulumisesta ja voimaantuneisuudesta. Osallisuu;a on usein ajateltu siltä kannalta, miten kansalaiset voivat vaiku;aa edustukselliseen päätöksentekoon ja hallintoon. Mahdollisuus pystyä halutessaan vaiku;amaan yhteiskuntaan hallinnollisen valmistelun ja päätöksenteon kau;a on yhä osallisuuden kulmakivi.

5 Osallisuus ajateltava uusiksi: Osallisuus polii0s- hallinnollisessa prosessissa - osallisuus vertaisverkostojen projekteissa Monen osallisuus syntyy kuitenkin yhä suoremmin, omaehtoisessa ja myös taloudellisessa toiminnassa. Osallisuu;a tuo;aa esimerkiksi toisten au;aminen, vertaiskauppa, paikallisten hankkeiden rahoi;aminen, vaihtoehtosuunni;elu tai someryhmän perustaminen. Kaikkien ei tarvitse olla ak3visteja, mu;a ak3vis3t rakentavat edellytyksiä myös vähemmän ak3ivisten osallisuudelle.

6 Osallistumisen vaikukavuus(kapuut Tikapuiden vasemman puolen avulla voi poh3a, miten kansalaiset voivat vaiku;aa hallinnon järjestämän suunni;elun ja päätöksenteon kau;a. Oikealla puolella voi poh3a, miten vaiku;avaa suora toiminta voi olla riippuen ak3vismin asteesta. Ehkä erityisen vaiku;avaa voi olla superak3vismi, joka tuo mukanaan merki;äväs3 uusia toimintamahdollisuuksia muille. Osallistuminen suunnikeluun ja päätöksentekoon (Arnstein 1969) Vaikutukset yhteisöön, alueeseen, kaupunkielämään Osallistuminen suoralla omaehtoisella toiminnalla: esimerkkinä tapahtuma- ak(vismi - Ravintolapäivä Kansalaisten valta Kansalaiskontrolli Jae;u valta Yhteistyö/kumppanuus Mielipiteenilmaisu Sovi;elu Konslutoin3 Tiedo;aminen Ei osallistumista Terapia Manipulaa3o Toimintamahdollisuuksien luominen muille Ravintolapäiväkonsep3n perustaminen Toiminnan järjestäminen Ravintolapäiväravintolan pitäminen Toiminnan kannakaminen Ravintolapäivässä asioin3 Tiedonvälitys, muiden ak(voin( Ravintolapäivän mainostaminen esim. somessa

7 Apua erilaisten yksilöiden osallisuuden tukemiseen: Osallisuuden kehät (Häikiö ym. 2017) h;p:// content/uploads/2016/07/osallisuudenkeh%c3%a4tpp.ppsx

8 Ak(vismi ja demokra(a? Kaupunkisuunni;eluak3vis3t haastoivat Helsingin kaupungin oikeuden yleisen edun hyvän määri;elijänä laa3malla Helsingille vaihtoehtoisen yleiskaavan. Kaupunkisuunni;eluvirastossa oli totu;u demokra3an perinteeseen kansalaisten tasapuolisesta kohtelusta, jolloin vaihtoehtokaavakin on vain mielipide muiden joukossa. Virasto kuitenkin kiinnostui kehi;ämään yhteistyötä ak3vis3en kanssa. Demokra3a ei yleensä ole ak3vis3en agendalla vaan he pitäytyvät käytännön toiminnassa. Siksi demokraa=nen määri;ely tulee esiin lähinnä silloin, kun ak3vis3t haastavat julkisen sektorin yksinoikeuden yleiseen etuun. Ak3vismin voi katsoa joko demokra3an käsite;ä omalla tavallaan soveltavaksi toiminnaksi tai demokra3an käsite;ä laajentavaksi toiminnaksi.

9 Demokra(an laajentamisessa aukaa demokra(akäsitysten tunnistaminen Demokraa=suuden punnintaa 3etyssä 3lanteessa voi rikastaa poh3malla 3lanne;a seuraavien demokra3akäsitysten kau;a: Joukkoistamisdemokra3a: joukkoistaminen ideoin3na, keskusteluna ja valmistelun ohjauksena Voimavarademokra3a: kansalaistoiminnan resurssien hyödyntäminen yhteiseksi hyväksi Asutuksellinen demokra3a: paikallisten etusijaoikeus omaan lähiympäristöönsä Jakamistalousdemokra3a: yhteisresursoin3 commons- alue;a eli yhteistä, yhdessä hallinnoitavaa alue;a kasva;amalla Somedemokra3a: kansalaisyhteiskunnan tuntosarvet (data- analyysi ja puntaroiva keskustelu) Yhdistelmä- tai hybrididemokra3a: hallinnon luomat ja kansalaisten itse tekemät, toisiaan täydentävät vaiku;amismahdollisuudet ja tavat määritellä ja säädellä vaiku;amisen demokraa=suu;a.

10 Voimavarademokra(a = kansalaistoiminnan resurssien hyödyntäminen yhteiseksi hyväksi Kansalaistoiminnan voimavarojen säilymistä ja uusiutumista voidaan tukea sisälly;ämällä sovelle;uun demokra3an käsi;eeseen voimavarademokra3a. Voimavarademokra3assa pyrkimys yksilöiden ja alueiden tasapuoliseen kohteluun päivitetään pyrkimykseksi vaalia ja olla tukahdu;ama;a ak3vismia siellä, missä sitä on, ja vahvistaa ak3vismin syntyedellytyksiä tapauskohtaisten erityispiirteiden mukaan. Voimavarademokra3an soveltamiseen sopii samanaikainen eteneminen osallistamisdemokra3asta (hallinto osallistaa) koh3 joukkoistamisdemokra3aa (myös muut kuin hallinto joukkoistavat).

11 Kansalaistoiminnan tukemisen kriteerit uusiksi Voimavarademokra3assa kansalaistoiminnan voimavarojen säilymistä ja uusiutumista voidaan edistää o;amalla kansalaistoiminnan tukipoli3ikassa käy;öön seuraavat kriteerit: 1) Avoin lähdekoodi ja commons- pyrkimys toiminta palvelee muitakin 2) Innova3ivisuus oma tai muualta kopioitu omaksi tuuna;u toiminta 3) Skaala;avuus moniste;avuus, poten3aali muiden alueiden hyötymiseen 4) Inklusiivisuus kaikille avoin toiminta, ei ulossulkemista 5) Synergiaedut - synergia esim. muiden paikallisten aloi;eiden kanssa 6) Omavalvonta ja itsesäätely - laadun turvaaminen, kehityskulkunäkökulma

12 Miten voit edistää osallisuuka ja demokra(aa? Kansalaistoimija: Kehitä toimintamahdollisuuksien luomista niille, jotka ovat haluama;aan jäämässä syrjään. Kehitä yhdistelmähallinnoin3a (3etopake= 4). Viranhal(ja, luokamushenkilö: Tunnista ja tunnusta ak3vis3en toimintamalleja, kehitä ja koordinoi niiden levi;ämistä ja kysy ak3visteja avuksi alueiden ja ryhmien voimavarojen tukemiseen. Kehitä yhdistelmähallinnoin3a (3etopake= 4). Hyödynnä Kaupunkiak3vismi.fi:n suosituksia. Tutkija: Luo toimintamahdollisuuksia tutkimuksessa kehi;ämällä vastavuoroista, osallistujille palkitsevaa kansalais3ede;ä. Opi tekijöiltä ja tarjoa apua kansalaisten ja hallinnon toimintatapojen ja niiden merkitysten ja kehi;ämisen ymmärtämiseen.

13 Katso myös muut (etopake(t: Mäenpää, P. & Faehnle, M Osallisuuden ja demokra(an laajentuminen vertaisverkostojen aikakaudella. Kaupunkiak(vismi- (etopake kaupunkiak(vismi.fi