Monkola, kaupunginhallituksen kokoushuone, Karstuntie 4, Lohja. Lackman Taina jäsen Lehtonen Markku jäsen Lähteenmäki Ilkka jäsen

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 3/ Vetovoimalautakunta AIKA klo 18:00-20:13 PAIKKA Monkola, kaupunginhallituksen kokoushuone, Karstuntie 4, Lohja OSALLISTUJAT LÄSNÄ Salmenpohja Juhana puheenjohtaja Makkonen Hannu varajäsen Hasu Eija jäsen Lackman Taina jäsen Lehtonen Markku jäsen Lähteenmäki Ilkka jäsen Pihlström Ari jäsen Piiparinen Katri jäsen Poikonen Piritta jäsen Saari Leena jäsen Selenius Matti jäsen Turunen Janne jäsen Välimäki Minna jäsen POISSA Aittakumpu Birgit varapuheenjohtaja MUUT LÄSNÄOLIJAT Aho Jarmo kaupunginhallituksen varaedustaja Patinen Jussi kaupunginhallituksen puheenjohtaja Ruutiainen Tapio kaupunkikehitysjohtaja, elinvoimajohtaja vs., esittelijä 36-37, Ahtela Eero kaupunkisisältöjohtaja, esittelijä 38, poistui 38 käsittelyn jälkeen klo Iso-Markku Leena kaavoituspäällikkö Rönkä-Nieminen Raija pöytäkirjanpitäjä KÄSITELLYT ASIAT :t ALLEKIRJOITUKSET Juhana Salmenpohja puheenjohtaja Raija Rönkä-Nieminen pöytäkirjanpitäjä PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Taina Lackman Lohja alkaen Lohjan kaupungin verkkosivuilla sekä kaupungintalon asiakaspalvelukeskuksessa, Karstuntie 4, Lohja

2 PÖYTÄKIRJA 3/ Vetovoimalautakunta KÄSITELLYT ASIAT Sivu 36 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastaja Laurinkadun kävelykatu kokeilu Taka-Roution AO-tonttien ja AP-tontin hinnoittelupäätös Telemastojen ja vastaavien maanvuokrasopimusten pääehdot L52 Hiidensalmi 4. kaupunginosa Hiidensalmi, kortteleiden 190, 191, 192 ja 195, sekä katu-, puisto- ja vesialueiden asemakaavan muutos 42 L69 Raviradankatu, kaupunginosien 20. Maksjoki ja 13. Gunnarla, katu- ja liikennealueen asemakaava ja asemakaavan muutos 43 Y3 Paloniemen osayleiskaava Määräalojen luovutuskirja Ventelässä Kaavoituksen käynnistämissopimus Ventelän kaupunginosassa Roution Kylätontinkujan tonttitarjous Oikaisuvaatimus kaupunkikehitysjohtajan päätökseen Oikaisuvaatimus kaupunkikehitysjohtajan päätöksestä Suunnitteluavustajan nimikkeen muuttaminen suunnittelijaksi Vuoden 2018 talousarvioehdotuksen perusteluosan tekstimuutos Vetovoimalautakunnan talousarvion toteutuminen Otto-oikeuden käyttäminen viranhaltijoiden päätöksiin Tiedotusluontoiset asiat

3 PÖYTÄKIRJA 3/ Vetovoimalautakunta Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus VEVO Hallintosäännön 136 :n mukaan avattuaan kokouksen puheenjohtaja toteaa läsnä olevat sekä kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Toimielimen kokous on laillinen, jos se on toimielimen tai puheenjohtajan päät tä mä nä kokousaikana (hallintosääntö 128). Toimielimen kokous on päätösvaltainen, jos läsnä on vähintään puolet toimi eli men jäsenistä tai varajäsenistä. Ej Vetovoimalautakunta toteaa, että kokous on laillinen ja päätösvaltainen.

4 PÖYTÄKIRJA 3/ Vetovoimalautakunta Pöytäkirjan tarkastaja 713/ /2017 VEVO Pöytäkirjan pitämisestä ja tarkastamisesta määrätään hallintosäännön 149 :ssä. Toimielin päättää tarkastustavasta. Ej Tämän kokouksen pöytäkirjan tarkastajaksi valitaan ve to voi ma lau ta kunnan jäsen Taina Lackman.

5 PÖYTÄKIRJA 3/ Vetovoimalautakunta Vetovoimalautakunta Laurinkadun kävelykatu kokeilu / /2017 VEVO Kävelykatukokeilu toteutettiin välillä Sen ajaksi Laurinkadun ja Ilma ri Sippolankadun osat suljettiin autoliikenteeltä, ja niille tuotiin penkkejä ja kukkaistutuksia. Kävelykatukokeilun alueella ja Keskusaukiolla jär jes tettiin tapahtumia avajaisiltana 4.8., Laurinpäivän tapahtuma ja ta pah tumien yönä Tapahtumat onnistuivat varsin hyvin ja saivat suuren yleisön suo sion. Kokeilun jälkeen katualue avattiin jälleen autoliikenteelle. Järjes te lyis sä olivat mukana Elinvoiman tulosalueista palvelutuotanto kau punki ke hi tys ja kaupunkisisällöt. Kokeilusta ja sen onnistumisesta on tekeillä eril li nen selvitys yhteistyössä Laurea ammattikorkeakoulun kanssa. Kä vely ka tu ko kei lus ta on laadittu loppuraportti, joka jaetaan esityslistan oheisma te ri aa li na. Kokeilun aikana ja sen jälkeen saadun myönteisen palautteen perusteella ko kei lun ajaksi Ilmari Sippolan kadun osalle sijoitettu Cafe Carnevalen teras si on jatkamassa palvelutuotantolautakunnan päätöksen mukaisesti toimin taan sa ja Oheismateriaali: - kävelykatukokeilun loppuraportti (Lisätiedot: Eero Ahtela, eero.ahtela@lohja.fi) Ej Vetovoimalautakunta päättää merkitä kävelykatukokeilun ja siitä laaditun lop pu ra por tin tiedoksi. Esittelijän muutettu päätösesitys Vetovoimalautakunta päättää palauttaa asian täydennettäväksi ja se tuodaan käsiteltäväksi seuraavaan kokoukseen. Hyväksyttiin muutettu päätösesitys. VEVO Kävelykatukokeilu toteutettiin välillä Sen ajaksi Laurinkadun ja Ilma ri Sippolankadun osat suljettiin autoliikenteeltä, ja niille tuotiin penkkejä ja kukkaistutuksia. Kävelykatukokeilun alueella ja Keskusaukiolla jär jes tettiin tapahtumia avajaisiltana 4.8., Laurinpäivän tapahtuma ja ta pah tumien yönä Tapahtumat onnistuivat varsin hyvin ja saivat suuren yleisön suo sion. Muun aikana kävelykatu oli varsin hiljainen. Kokeilun jälkeen ka tu alue avattiin jälleen autoliikenteelle. Järjestelyissä olivat mukana Elinvoi man tulosalueista palvelutuotanto, kaupunkikehitys ja kaupunkisisällöt. Kävelykatukokeilusta ja sen onnistumisesta käyttäjien näkökulmasta on teh ty erillinen selvitys yhteistyössä Laurea ammattikorkeakoulun kanssa. Lau re an 2 opiskelijaa suorittivat opetukseen liittyvää kurssitutkintoa, joka yh dis tet tiin ja teemoitettiin kävelykadun käyttäjätutkimuksena. Kysely paino tet tiin kävelykatukokemukseen. Kyselyn tavoitteen oli saada 200 vastaus ta. Vastauksia saatiin yhteensä 215. Kysely toteutettiin 2 oppilaan toi-

6 PÖYTÄKIRJA 3/ Vetovoimalautakunta Vetovoimalautakunta mes ta paikan päällä tableteilla, jossa opiskelijat kiersivät ja haastattelivat kä vi jöi tä. Kaikki vastaukset kerättiin sähköisesti web-pohjaiseen ky se ly lomak kee seen. Kyselyssä oli 15 kysymystä liittyen mm. kävelykadun paikkaan, kokeiluajan pituuteen, kadun sisältöön, ohjelmatarjontaan, pysyvään kä ve ly ka tuun, ostoskäyttäytymiseen ja kadun yrittäjien toimintaan. Lopuksi ky syt tiin arvosanaa kävelykadun onnistumiselle. Kyselyn vastausten perus teel la kokeiluun suhtauduttiin selkeän kaksijakoisesti puolesta ja vastaan. Kokonaisarvosana onnistumiselle jää tyydyttäväksi, 53,1 % vas taa jista antoi arvosanan 1-5 asteikolla Kävelykadulla sijaitsevilta yrittäjiltä (yrittäjät: 9 Laurinkadun yrit tä jää/yri tystä) yrityspalvelupäällikkö kävi kiertämässä, tiedotti ja keskusteli yrittäjien kans sa kävelykadusta heinä- elokuun aikana ennen kävelykadun ava jaisia. Keskusteluissa käytiin läpi kävelykatukonseptia, sekä pyydettiin yrit täjil tä palautetta kävelykatukokeilusta sen päädyttyä. Yllä mainituista yri tyksis tä ennen kävelykatukokeilua yksi yrittäjä vastusti kokeilua, sekä 2 muuta yritystä eivät tukeneet kävelykatukokeilua, mutta olivat kuitenkin valmiita ko kei luun, muilta yrittäjiltä tuli tukea kävelykatukokeilulle. Yllä mainituista yrit tä jis tä yksi toimitti sähköisesti positiivisen palautteen kä ve ly ka tu ko keilus ta. Lisäksi keskustan alueen jotkin yrittäjät/yritykset julkaisivat yhteisen kä ve ly ka tu ko kei luun liittyvän lehtiartikkelin, jossa mukana oli yl lä mai ni tuista yrityksistä 3. Kävelykadun ulkopuolella olevia lohjalaisia yrityksiä ei haas ta tel tu, eikä heiltä ole kerätty käyttäjäkokemuspalautetta. Yrittäjien pa laut teen yhteenvetona voidaan todeta, että palaute kulminoitui yrityksien asia kas park ki paik koi hin. Kokeilun aikana ja sen jälkeen saadun myönteisen palautteen perusteella ko kei lun ajaksi Ilmari Sippolan kadun osalle sijoitettu Cafe Carnevalen teras si on jatkamassa palvelutuotantolautakunnan päätöksen mukaisesti toimin taan sa ja Ilmari Sippolankadun Lau rin ka dun puoleisen päädyn muuttaminen uudelleen terassialueeksi mer kit see myös sitä, että kaupunki tulee perimään alueesta vuokraa Cafe Car ne va len yrittäjältä, koska enää ei olisi kyse toimijoille ilmaisesta ko keilus ta. Kävelykatukokeilusta on laadittu yhteenveto, johon on yhdistetty Laurean opis ke li joi den käyttäjätutkimuksen raportti, sekä kävelykadulla sijaitsevien yri tyk sien palaute. (Lisätiedot: Eero Ahtela, eero.ahtela@lohja.fi, Tapani Tapiola, ta pani.tapiola@lohja.fi) Oheismateriaalit: - Kävelykadun yhteenveto - Käyttäjien kyselylomake - Käyttäjien palauteraportti Ksj Vetovoimalautakunta päättää merkitä kävelykatukokeilun ja siitä laaditun yh teen ve don tiedoksi.

7 PÖYTÄKIRJA 3/ Vetovoimalautakunta Vetovoimalautakunta Kaupunkisisältöjohtaja Eero Ahtela poistui kokouksesta tämän pykälän käsit te lyn jälkeen klo

8 PÖYTÄKIRJA 3/ Vetovoimalautakunta Taka-Roution AO-tonttien ja AP-tontin hinnoittelupäätös 216/ /2017 VEVO ) Tiivistelmä Hinnoittelupäätös Taka-Roution alueella neljälle (4) maan käyt tö so pi muspe rus tai sel le AO-tontille ja yhdelle (1) AP-tontille sekä viidelle (5) AO- tontil le kaupungin omistuksessa jo ennen asemakaavaa olleelle maalle. Tontit tu le vat yleisesti haettaviksi, ostettaviksi tai vuokrattaviksi, keväällä Yk sik kö hin nat/pää oma-ar vot ovat AO-tonteilla 40 /m² ja AP-tontilla 120 /k-m². 2) Taustaa Lokakuussa 2014 Lohja kaupunki allekirjoitti asemakaavan liittyvät maankäyt tö so pi muk set kolmen (3) eri maanomistajan kanssa. Asemakaava tuli voi maan Maankäyttösopimuksissa Lohjan kaupunki sai omistuk seen sa neljä omakotitonttia ja yhden AP-tontin. Korttelin 729 viiden AO-tontin alueet ovat olleet kaupungin omistuksessa jo vanhastaan. AO on asemakaavassa erillispientalojen korttelialue ja AP asuin pien ta lo jen korttelialue (omakotitontin ja rivitalotontin 'välissä'). 3) Hinnat Vertailukelpoisia kauppoja (rakentamattomien AO-tonttien) on alueella tehty, vuoden 2017 aikana, kaksi kappaletta hinnoilla 40 /m² tai vähän päälle. Ottaen huomioon lähempänä Roution keskustaa olevien kaupungin tont tien hinnat, /m², sekä isompi etäisyys Roution keskustaan, on hin ta 40 /m² varsin kohtuullinen. AP-tontille ei ole vertailukauppoja, joten sen hinta 120 /k-m² on suhteutus lähempänä Roution keskustaa olevasta kau pun gin AP-tonttien hinnasta 160 /k-m². Näiden AP-tonttien kysyntä on ol lut heikkoa ja niiden ainut lokakuussa 2015 tehty luovutuspäätös (maanvuok raus hoivakäyttöön) peruuntui maaliskuussa Saamieni tietojen pe rus teel la kyse ei ole hinnasta, vaan yleisesti rivitalomaisen asun to ky synnän vähäisyydestä. Tonttien tiedot ovat:

9 PÖYTÄKIRJA 3/ Vetovoimalautakunta Rakentamisvelvoite on kohtuullinen 60 % rakennusoikeudesta. AO-ton teilla hinnat ovat samalla myös vuokratontin omaksiostohinta toistaiseksi. 4) Muita tietoja Lähes koko alueen kuntatekniikka putkineen ja sorapintaisine katuineen on jo valmis. Pääkatu Routiontien tulee asvaltoitavaksi keväällä - kesän 2018 alkupuoliskolla. Asemakaavan mukaisen Vähä-Routiontie kadun kun ta tek niik ka on tulossa myöhemmässä vaiheessa. Sen varren kau pungin omistuksessa olevat kolme rivitalotonttia ja kolme AO-tonttia tulevat hin noi tel ta vik si ja haettaviksi myöhemmin. Muuton tämän Taka- Roution ase ma kaa van alueet ovat yksityisessä omistuksessa ja suurelta osin raken tu nee na jo ennen asemakaavaa Teerimäentien pohjoispuolta lukuun ot ta mat ta. Omakotitonttien kysyntä on vilkastunut vuoden 2017 aikana. Kysyntään vai kut taa markkinoilla olevien omakotitalojen määrä Lohjalla: noin 200 kpl syys kuus sa Kesäisin luku on korkeampi, talvisin matalampi. Kesällä 2016 se oli luokkaa 240 ja talvella 2017 noin 150. Paikoin omakotitalojen hin nat ovat laskeneet reippaastikin ja hinnoissa kauppatekijöiden sattuma vai kut taa enemmän. Yksittäisiä hyvin kalliita ja hyvin edullisia kauppoja on ai na suhdanteista riippumatta. (maankäyttöinsinööri Riku Korhonen , riku.korhonen (a) lohja.fi, p ) Oheismateriaali: - kartta Kkj Vetovoimalautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kau pun gin val tuus tol le, että Lohjan kaupunki myy tai maanvuokraa seu raavat Roution kaupunginosan tontit hallintosäännön mukaisilla viranhaltijapäätöksillä sekä muutoin kau pun ginhal li tuk sen aiemmin päättämien ehtojen mukaisesti. Rakentamisvelvoite on 60 % rakennusoikeudesta ja tontit tulevat yleisesti haettaviksi keväällä AO-tontit ovat ensin 2 kuukauden hakumääräajalla ja sen jälkeen jat ku vas sa haussa. AO-tonteilla nämä hinnat ovat toistaiseksi myös maan-

10 PÖYTÄKIRJA 3/ Vetovoimalautakunta vuok rauk ses sa omaksiostohinnat aikaisintaan asuinrakennuksen hy väk sytyn rakennusvalvontaviranomaisen käyttöönottokatselmuksen jälkeen. Pinta-alo jen mahdollisesti muuttuessa on yksikköhinta ratkaiseva.

11 PÖYTÄKIRJA 3/ Vetovoimalautakunta Telemastojen ja vastaavien maanvuokrasopimusten pääehdot 174/ /2017 VEVO ) Tiivistelmä Hinnoittelu ja ehtopäätös kaupunginvaltuustossa telemastojen ja vas taavien rakennelmien maanvuokrasopimusten pääehdot vakiintuneen käy tännön mukaisiksi ja valtuuttaa maankäyttöinsinöörin tekemään ehtojen perus teel la sekä uudis- että jatkomaanvuokrasopimusten päätökset. Tässä eh to pää tök ses sä on kyse Lohjan kaupungin omistamien maa- alueiden maan vuok rauk sis ta, ei kaupungin rakennuksiin sijoitettavista tukiasemista ei kä muiden maan- ja rakennuksenomistajien sopimuksista. Antennipylväs on lyhyempi pelkkä 'pylväs' ilman varsinaisia tukirakenteita; muut ovat mas to ja. 2) Taustaa Lohjan kaupungin omistamilla mailla on yhteensä 24 maan vuok ra so pi musta telemastoille/antennipylväille ja vastaaville rakenteille. Niistä kaksi on ollut vanhastaan Nummi-Pusulan alueella, toinen aikanaan Helsingin Pu helin Oy:lle (nykyinen Elisa Oyj) tehtynä ja toinen silloiselle Telecom Finland Oy:lle (nykyinen Telia Finland Oyj). Myös Karjalohjan alueella on kaksi sopi mus ta: toinen silloiselle Lohjan Puhelin Oy:lle, nykyinen DNA Oyj, jolle toi nen sopimus on myöhemmältä ajalta. Muut 20 sopimusta ovat vanhan Loh jan alueella Karstulta Roution ja nauhataajaman kautta Nummenkylään idäs sä. Vanhimmat sopimukset ovat alun perin koskeneet vain silloisia lanka pu he lin kes kuk sia. Yksi sopimus on siirtynyt kaupungille raa ka maa kaupan mukana Roution Karnaisissa. Telian Nummenkylän sopimukset olivat uu sit ta va na kaupungilla 2003 heti alueen raakamaakaupan jälkeen valtion Ka pi tee li Oy:ltä. Olemassa olevia maanvuokrasopimuksia on olemassa seuraavasti, per fyy si nen operaattori: DNA Oyj Elisa Oyj Telia Finland Oyj 11 kpl, 1 kpl, ja 12 kpl. Nummenkylässä toinen Telian maanvuokra-alue on satelliittiyhteyksien lähe tys/vas taanot to ase ma alunperin 1990-luvun puolivälistä valtion maalla. DNA:lla Karstun ja Lehmijärven koulujen maanvuokrapaikoissa kyse on pel käs tä 'perinteisestä' puhelinkeskuksesta, ei antennipylväästä/mastosta. Sa moin on Ojamolla Citymarkettia vastapäätä. Nämä kolme sopimusta on alun perin tehty Lohjan Puhelin Oy:lle. Harusmastoja on viisi (5): Pusulan Lou kus sa, Vappulassa, Nummenkylässä ja Roution Karnaisissa Telialle se kä Karjalohjalla DNA:lle. Elisan ainut masto on Pusulan keskustan Kunta las sa. 3) Pääehdot Edellisen valtuustokauden kaupunkisuunnittelulautakunnassa on sekä uusil le että jatkettavien maanvuokrasopimusten ehdoille muodostunut hyvin va kiin tu nut käytäntö. Maanvuokra-aika on 20 vuotta ja tarvittaessa kuu-

12 PÖYTÄKIRJA 3/ Vetovoimalautakunta kau sia päälle kalenterivuoden loppuun. Alle 40 m maston/antennipylvään ker ta vuok ra koko maanvuokra-ajalta on ollut ; tässä yhteydessä se nousisi :on. Korkeammilla mastoilla/antennipylväillä ker ta vuokra on Mahdolliset harukset korottavat kertavuokraa 2000 :lla. Sa tel liit ti ase man kertavuokra on Pelkän puhelinkeskuksen ilman mi tään antennipylvästä/mastoa kertavuokra on Kaksi edellistä ovat uusia kohtia eikä niistä ole ollut päätöksiä tällä vuosikymmenellä. Mikä li puhelinkeskuksen yhteyteen tulee myöhemmin antennipylväs/masto, tar vit ta van viranomaisluvituksen kautta toki, tulee kertamaanvuokra an tenni pyl vään/mas ton mukaisesti ja maanvuokrasopimus tarvittavine muu tok sineen jatkuu 20 vuodella (+ kalenterivuoden loppuun) ra ken nus val von ta viran omai sen luvan lainvoiman päivästä. Maanvuokra-alue on maan vuok ralai sen aidattava tai muutoin eriytettävä rakennusvalvontaviranomaisen sitä vaa ties sa sen edellyttämällä tavalla. Pääsääntöisesti maanvuokralainen vastaa maanvuokra-alueelle johtavan kul ku yh tey den tekemisestä ja sen kunnossapidosta vaaranvastuullaan. Kau pun ki varaa itselleen oikeuden käyttää tätä kulkuyhteyttä satunnaisesti il man korvausta maanvuokralaiselle. Ääritilanteessa kulkuyhteys tai muu toi min to saattaa tarvita erillisen rasitteen perustamisen kiinteistörekisteriin maan vuok ra lai sen vastuulla ja kustannuksella. Muut tämänkaltaiset tek niset seikat tulevat katsottaviksi tapauskohtaisesti kuin myös puusto yh dessä palvelutuotannon katu- ja puistopuolen kanssa. Toki maanvuokrasopimusten, varsinkin uusien paikkojen, tekeminen edellyt tää, että paikka on monintavoin sopiva. Kaupungilla sisällä asia tulee kat sot ta vak si sektoriviranomaisten, kaavoitus, rakennusvalvonta, ym pä ristön suo je lu, ympäristöterveys kuin myös katu- ja puistopuolen kanssa. Tämä yhteistyö onnistui hienosti keväällä 2013, kun nykyiselle Telialle oli maan vuok raus pää tök set kolmesta uudesta antennipylväästä. Yksi eh dotet tu paikka jäi täysin pois ympäristösyistä. Näiden pääehtojen päättämisen yhteydessä kaupunginvaltuusto voi valtuut taa maankäyttöinsinöörin tekemään tarvittavat uudis- ja jat ko maanvuok raus pää tök set. Vetovoimalautakunnalla on toki otto-oikeus näihin viran hal ti ja pää tök siin. Nämä pääehdot eivät perustu mitenkään maanvuokrauksen tarkkaan pinta-alaan, vaan kyse on toiminnoista, jotka saattavat eri paikoissa vaatia hy vin kin erilaisia pinta-aloja pelkän lyhyemmän antennipylvään muu ta masta kymmenestä neliöstä pitkän haruksellisen maston muutamaan tu hanteen neliömetriin. Myöskään sijainti ei ole vaikuttava tekijä. An ten ni pyl väiden ja mastojen kautta kulkeva tietoliikenne käy langattomien yhteyksien yleis tyes sä yhä tärkeämmäksi osaksi yhdyskuntien perusrakennetta. 4) Olevista sopimuksista Mäntynummen sopimus (masto DNA) vuodelta 1978 ja Karstun ja Leh mijär ven sopimuksissa (vain puhelinkeskukset DNA) vuodelta 1985 on ollut 25 vuoden maanvuokra-aika kuitenkin niin, että sopimukset jatkuvat edelleen 5 vuoden pätkissä ellei jompikumpi osapuoli sano niitä irti vähintään yh tä vuotta ennen tätä viiden vuoden määräaikaa. Näiden maan vuok ra sopi mus ten maanvuokra on kohtuuttoman pieni ja kaupungin tulee irtisanoa ne seuraavassa mahdollisessa tilanteessa sovitun mukaisesti; täten ir ti sa-

13 PÖYTÄKIRJA 3/ Vetovoimalautakunta no mi sis ta ei tarvita erillisiä kaupungin päätöksiä. Ellei niitä sitten uusita yhtei ses ti maanvuokralaisen kanssa aiemmin; toki sopimukset tulevat uu sitta vik si nyt päätettävillä perusteilla heti irtisanomisten jälkeen. Män ty nummen sopimus ei salli mastoa itsessään, mutta silloisen kunnan ra ken nusval von ta vi ran omai nen on sen sinne myöhemmin luvittanut. Myös Karjalohjan Puujärven - Särkiän alueen vuonna 1995 tehdyssä maan vuok ra so pi muk ses sa (harusmasto DNA) on samantyyppinen 5 vuoden pykällys 20 vuoden jälkeen ilman varsinaista ir ti sa no mis mah dol li suutta. Vuotuinen maanvuokra on sentään jonkinlaisella tasolla. Sopimus on uu sit ta vis sa molemminpuolisilla suostumuksilla. Telian Vappulan so pi mukses sa (harusmasto) pykällys on yhden vuoden kerrallaan varsinaisen päätty mis päi vän jälkeen kuuden (6) kuukauden irtisanomisajalla puo lin ja toisin. Roution keskustan antennipylväästä (DNA) ei ole edes varsinaista so pimus ta vaan pelkkä kunnanhallituksen päätös maaliskuulta 1993 maanvuok rat ta 20 vuodeksi. Tämä kohta tulee uusittavaksi pikimmiten. mai nit see vain puhelinkeskuksen, ei antennipylvästä, joka on kuitenkin saa nut kunnan rakennusvalvontaviranomaisen luvan myöhemmin. Muut olevat maanvuokrasopimukset ovat vuosilta ja niiden sisäl tö on tarpeeksi uudenaikainen ja maanvuokra edes välttävällä tasolla. Mi kä li maanvuokralainen haluaa uuden sopimuksen ennen vanhan päät tymis tä, tulevat nämä nyt päätettävät ehdot uuteen maan vuok ra so pi mukseen. 5) Muita tietoja Telemastoja ja antennipylväitä on toki myös operaattoreiden omalla maalla ja yksityisten omistamilla mailla ja niistä ei kaupungilla ole tietoa yk si tyis oikeu del li ses sa maanomistajan roolissa. Telemastot ja niiden liitännäiset ovat toki rakennusvalvontaviranomaisen luvittamia. Kaupungin omis ta missa rakennuksissa ja rakenteissa, lähinnä katoilla, olevien 'pienten' tu ki asemien sijoitusluvat ovat Elinvoiman palvelutuotannon toimivallassa. Kyse on siis omistajan yksityisoikeudellisesta suostumuksesta operaattorille. Täl laisia pieniä tukiasemia on myös toki yksityisten omistamissa rakennuksissa. Näil le pienille tukiasemille ei ole mitään varsinaista viranomaisluvitusta eikä sosiaali- ja terveysministeriö (/ympäristöministeriö) ole sellaista oh jeista nut. Tässä päätöksessä on kyse yksikäsitteisesti (pitkäaikaisista) maan vuok raso pi muk sis ta Lohjan kaupungin mailla. Nämäkin maanvuokrasopimukset tu le vat tavanomaiseen tapaan allekirjoittavaksi siinä vaiheessa, kun vi ranomais lu vat ovat lainvoimaisia ja varsinainen rakentaminen on alkamassa. Sähkömuuntamojen (Lohjan alueella nykyisin Caruna Oy) ja pienempien lai te kaap pien sijoittaminen kaupungin maalle on myös palvelutuotannossa si joi tus lu pa pää tök sel lä kertakorvausta vastaan. Putket, johdot ja niiden liitän näi set hoidetaan katurakentamisen yhteydessä tai palvelutuotannon sijoi tus lu val la, lähinnä katu- ja viheralueille. Varsinaisia maanvuokra- so pimuk sia muille yhdyskuntateknisille laitteille kuin telemastoille on har vak seltaan ja ne ovat päätettävissä erikseen lautakunnassa.

14 PÖYTÄKIRJA 3/ Vetovoimalautakunta Uusien antennipylväiden/mastojen ja vastaavien sijainti tulee jatkossa tutkia asemakaavassa ja osoittaa niille tarvittava rakennusoikeuskin, jotta kaa voi tus vi ran omai sen poikkeamista ei enää tarvita. Asemakaavan ul kopuo lel la uuden telemaston rakentaminen tarvitsee aina ennen ra ken nusval von ta vi ran omai sen lupaa kaavoitusviranomaisen poikkeamisen sen sijain nil le yleensä sekä mahdollisesti tarvittavalle rakennusoikeuden mää rälle. Tämä poikkeaminen on nykyään kaupungin oma päätös (aiemmin valtion ELY:n). (maankäyttöinsinööri Riku Korhonen , riku.korhonen (a) lohja.fi, p ) Oheismateriaali: - kartat olevien 24 maanvuokrasopimusten sijainneista ja päät ty mis vuo sista [D - DNA, E - Elisa ja T- Telia + päättymisvuosi] Kooste opaskartalla on nähtävillä kokouksessa. Kkj Vetovoimalautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kau pun gin val tuus tol le, että Lohjan kaupunki sekä uudis- että jatkomaanvuok raa telemastojen / antennipylväiden ja vastaavantapaisten ra ken teiden maa-alueita seuraavilla pääehdoilla paikan ollessa sopiva: - maanvuokra-aika on 20 vuotta tai lisäksi kuukausia sen päälle ka len te rivuo den loppuun, - alle 40 m:n antennipylväällä/mastolla kertamaanvuokra on , pidemmillä , - harukset korottavat kertamaanvuokraa 2000 :lla, - satelliittiaseman tai vastaavan kertamaanvuokra on , - pelkän puhelinkeskuksen kertamaanvuokra on ; sen muuttuessa an ten ni pyl vääl li sek si/mas tol li sek si tulee maanvuokra antennipylvään/ maston mukaan 20 vuoden jatkoajalla (+ kalenterivuoden loppuun) ja muilla tar vit ta vil la maanvuokrasopimusmuutoksilla ra ken nus val von ta vi ran omaisen luvan lainvoiman päivästä alkaen; jo maksettua pelkän pu he lin kes kuksen maanvuokraa ei hyvitetä millään tavoin, - maanvuokra on maksettava neljän (4) kuukauden kuluessa maan vuok raso pi muk sen, uuden tai jatkavan tai muutetun, allekirjoituspäivästä, - maanvuokralaisen on vastuullaan ja kustannuksellaan aidattava tai muutoin eriytettävä maanvuokra-alue rakennusvalvontaviranomaisen sitä vaaties sa sen edellyttämällä tavalla, - tarpeen mukaan maanvuokralainen vastaa kustannuksellaan ja vas tuullaan tarvittavan kulkuyhteyden tekemisestä ja sen kunnossapidosta sallien kau pun gin käyttää tätä kulkuyhteyttä satunnaisesti ilman mitään korvausta maan vuok ra lai sel le, - maanvuokralaisen on tarpeen vaatiessa perustettava kulkuyhteyttä ja/tai muu ta toimintoa varten rasite kiinteistörekisteriin vastuullaan ja kus tan nuksel laan, ja - muutoin tapauskohtaiset molemminpuoliset kohtuulliset ehdot, Lohjan kau pun gin liike- ja teollisuustonttien yleisten luovutusperusteiden mukaiset eh dot sekä yleiset maanvuokralain (258/1966) 5. luvun mukaiset ehdot. Edelleen kaupunginvaltuusto valtuuttaa maankäyttöinsinöörin tekemään em. ehtojen mukaiset maanvuokrauspäätökset. Nämä ehdot koskevat myös tilanteita, joissa maanvuokralainen haluaa uusia olevan maan vuok-

15 PÖYTÄKIRJA 3/ Vetovoimalautakunta ra so pi muk sen ennen sen päättymistä. Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Vastaesitys Puheenjohtaja esitti asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi. Puheen joh ta jan tiedustellessa asiaa kukaan vetovoimalautakunnan jäsenistä ei ilmoittanut vastustavansa asian palauttamista uudelleen val mis tel ta vaksi. Vetovoimalautakunta päätti yksimielisesti palauttaa asian uudelleen valmis tel ta vak si.

16 PÖYTÄKIRJA 3/ Vetovoimalautakunta L52 Hiidensalmi 4. kaupunginosa Hiidensalmi, kortteleiden 190, 191, 192 ja 195, sekä katu-, puisto- ja vesialueiden asemakaavan muu tos 295/ /2017 KASULK Kaupunginvaltuusto hyväksyi Hiidensalmen kaupunginosan kort te lei den ja 195 asemakaavan muutoksen (kaavakartta ja -mää räyk set ). Hiidensalmen Asukasyhdistys ry ja Lohjan Seudun Ympäristöyhdistys ry va lit ti vat kaupunginvaltuuston päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen, joka kumosi kaupunginvaltuuston päätöksen Asemakaavan muutoksen kaavaprosessi aloitetaan uudelleen. (Juha Anttila) Erikseen jaettavat - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma - Suunnittelun lähtökohdat - Hiidensalmen asukasyhdistys ry:n kirje Yj Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää: 1. merkitä osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja suunnittelun lähtökohdat tie dok si ja 2. kuuluttaa asemakaavan muutoksen vireilletulosta. KASULK Kaupunkisuunnittelulautakunnan merkittyä tiedoksi osallistumis- ja ar viointi suun ni tel man Hiidensalmen itäosien asemakaavamuutoksesta (L37) rajat tiin pois osa, joka liittyy Hiidensalmen pohjoisosien asemakaavan (L2) py sä köin ti- ja lähivirkistysalueiden varaamiseen. On myös tar koi tuk sen mukais ta ainakin asemakaavan valmisteluvaiheessa tarkastella alkuperäistä Hii den sal men ideakilpailun aluetta koko laajuudessaan niin, että erillisenä ase ma kaa va hank kee na ollut Hiidensalmen ranta-alue (L9) otetaan mukaan. Näin varmistetaan, että alkuperäisestä ratkaisusta muokattu kort te lira ken ne sovitetaan yhteen ranta-alueen kortteleiden kanssa. Kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöstä ei pantu täytäntöön eli Hiidensalmen asemakaavan muutoksen vireille tulosta ei ole kuulutettu ja tämä päätös korvaa kaupunkisuunnittelulautakunnan aikaisemman päätök sen. Asemakaavan muutokset L2 Hiidensalmen pohjoisosat ja L9 Hiidensalmen ran ta-alue, sekä L37 Hiidensalmen itäosat -asemakaavamuutoksesta pois jä tet ty alue yhdistetään uudeksi kaavamuutokseksi L52. Kaavamuutoksesta on laadittu koko aluetta koskeva osallistumis- ja ar-

17 PÖYTÄKIRJA 3/ Vetovoimalautakunta vioin ti suun ni tel ma ja suunnittelun lähtökohdat. (Juha Anttila, Leena Iso-Markku) Erikseen jaettavat - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma - Suunnittelun lähtökohdat Yj Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää: 1. merkitä osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja suunnittelun lähtökohdat tie dok si ja 2. kuuluttaa asemakaavan muutoksen vireilletulosta. VEVO L52 Hiidensalmen asemakaavamuutoksen vireille tulosta kuulutettiin Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä suunnittelun läh tökoh dat olivat nähtävillä välisen ajan. Tiivistelmä pa lauttees ta on oheismateriaalina. Lohjan kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan hakea Osuus kun ta Asuntomessuilta, että asuntomessut järjestetään Lohjalla ja tar jo si messualueeksi Hiidensalmen aluetta. ehdotuksen mukaan messualueen optimaalinen mitoitus Hii den salmeen on n , pientalotonttia, joista osa voi olla rivitalo- tai muuta kytket tyä rakentamista. Asuntomessujen asuintyyppijakauman mo ni muo toisuut ta ajatellen on syytä rakentaa myös 2-3 kerrostaloa eri asumisen omis tus muo doin sekä esimerkiksi yksi townhouse- tai rivitalokohde. Asuntomessujen pääteema on asuminen ja hyvinvointi. Teemaan si säl tyvät alueen hyvät palvelut hyvinvointia tuottavina asumisen elementtinä: asu mi nen luonnonläheisessä järvimaisemassa, helposti saavutettavat liikun ta-ak ti vi tee tit, älykkäät ja uusimuotoiset rakentamisen ja palveluiden rat kai sut. Asuntomessuhakemusta varten Hiidensalmen aiemmasta kilpailu- ja kaava ma te ri aa lis ta kehitettiin asuntomessukonseptia vastaava alustava havain ne ku va alueen maankäytöstä. Hiidensalmen alueen keskeiset kaupunkikuvalliset periaatteet vastaavat Loh jan Hiidensalmen alueen yleisen ideakilpailun voittanutta ehdotusta nimi merk ki "verso", jonka pohjalta laadittiin aiempi Hiidensalmen poh joisosan asemakaava, joka ei kuitenkaan tullut lainvoimaiseksi. Nämä kes keiset periaatteet ovat: - Hiidensalmesta muodostuu kaupungin pohjoinen portti keskustaan saavut taes sa. - Hiidensalmi on identiteetiltään yhtenäinen veden ääreen rakentuva kaupun gin osa. - Kerrostalokorttelit muodostavat pohjoisreunaan polveilevan, suojaavan ja

18 PÖYTÄKIRJA 3/ Vetovoimalautakunta te hok kaam min rakennetun seinämän, joka nousee Hiidensalmen sillan ja Loh jan jär ven suuntiin maamerkiksi. - Alueen halki kulkeva sisääntulotie eli Karstuntie on vahva akseli, joka jakaa alueen. - Liikenneyhteyksien solmukohta kiertoliittymineen on alueen keskus, johon sijoittuu tehokkain rakentaminen sekä myös mahdolliset julkiset ja yksi tyi set palvelut. - Kerrostalokortteleista on mahdollisuus muodostaa omia selkeästi ra jau tuvia ja yhdeltä reunaltaan viheralueille avautuvia suojaisia yksiköitään. - Alueen sisäisenä yhteytenä toimivasta pääkadusta/katuaukiosta muo dostuu tiivis ja polveileva kaupunkimainen tila, jolta avautuu viheryhteyksien kaut ta yhteys luontoon. Katu alkaa kiertoliittymästä ja päättyy aukioiden kaut ta rantaan ja virkistysalueelle. - Asuinkortteleiden länsi- ja pohjoispuolisilla rannoilla on varaukset ve nesa ta mil le. - Viheralueet ja viheryhteydet soljuvat rantaa myötäillen ja muodostavat mo ni puo li sia lähiliikuntamahdollisuuksia. Ns. rantaraitti jatkuu katkeamatta ko ko alueen läpi. Hiidensalmen aluetta on edelleen muokattu asuntomessualueeksi ja ympä ris tön maankäyttöön sopivaksi ja keskeisimpiä muutoksia tai täy den nyksiä rakenteeseen ovat: - Taimistonkadun jatkaminen eteläpuoleiselta pientaloalueelta pohjoiseen ja uusien suunniteltujen pientalokortteleiden kytkeminen kaupunkikuvassa osak si alueen eteläpuolella vallitsevaa pientalomaista kaupunkimaisemaa. - Lähimmäs rantaa sijoittuvan korttelin siirtäminen kiinteän maan puolelle ra ken net ta vuu den riskien vähentämiseksi. - Kokkokallion alueen osoittaminen palvelutoimintojen korttelialueeksi. Kaavoituksessa on edellä mainituilla periaatteilla valmisteltu val mis te lu vaiheen luonnos asemakaavan muutokseksi. Valmisteluvaiheessa osoitetaan pää piir teis sään korttelialueiden, liikenne- ja katualueiden sekä vi her alueiden rajaukset. Korttelialueet on osoitettu kerrostaloille, pientaloille sekä asu mi seen yleispiirteisesti siten, että suunnittelu tarkentuu eh do tus vaihees sa. Asemakaavamuutosta on mahdollista valmisteluvaiheen aineiston poh jal ta viedä eteenpäin vaiheittain niin, että ensimmäisessä vaiheessa laa di taan asemakaavamuutosehdotus asuntomessujen ja sen oheis toi minto jen kannalta oleelliselle alueelle. Valmisteluvaiheen yleispiirteisyys tarjoaa hyvän pohjan jatkaa kaavan laatimista yhdessä osallisten, si dos ryhmien ja mahdollisten kumppanien kanssa. Kaavaratkaisua kehitetään sekä kump pa nien tarkemman suunnittelun että katu- ja viheraluesuunnittelun edis ty mi sen myötä. Valmisteluvaiheen työstämisessä ehdotukseksi otetaan huomioon myös osal lis tu mis- ja arviointisuunnitelmasta ja suunnittelun lähtökohdista saatu pa lau te soveltuvin osin. Kaavoitusohjelman kohde L16 Taimisto-Tennarin asemakaavan muutos ja sen aikataulu liittyvät oleellisesti asuntomessualueen suunnitteluun. Taimis ton liikuntapuiston rakentaminen ja Tennarin kehittäminen pyritään ajoit ta maan asuntomessuihin sopivasti. Taimiston alue on myös yksi vaihto eh to asuntomessujen aikaiseksi pysäköintialueeksi.

19 PÖYTÄKIRJA 3/ Vetovoimalautakunta (Lisätiedot: Leena Iso-Markku, Juha Anttila, Oheismateriaali - Asuntomessuhakemus - L52 Hiidensalmi, asemakaavamuutoksen valmisteluvaiheen luonnos, kart ta ja määräykset, kokouksessa esillä ollut - päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma - päivitetty suunnittelun lähtökohdat - tiivistelmä palautteesta Kkj Vetovoimalautakunta päättää 1. merkitä 4. kaupunginosa Hiidensalmen asemakaavan muutoksen L52 Hii den sal mi, päivitetyn osal lis tu mis- ja arviointisuunnitelman ja suunnittelun läh tö koh dat tiedoksi; ja 2. aset taa asemakaavan muutoksen valmisteluaineiston (kaa va luon noksen ja päivitetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman, ) näh tävil le MRL 62 :n ja MRA 30 :n mukaisesti.

20 PÖYTÄKIRJA 3/ Kaupunkisuunnittelulautakunta Vetovoimalautakunta L69 Raviradankatu, kaupunginosien 20. Maksjoki ja 13. Gunnarla, ka tu- ja liikennealueen asemakaava ja asemakaavan muutos 471/ /2017 KASULK Raviradankadun asemakaava ja asemakaavan muutos sisältyy kau pun kisuun nit te lu lau ta kun nan hyväksymään kaavoitusohjelmaan vuosille Asemakaava ja asemakaavan muutos on käynnistynyt Tyn ninhar jun eritasoliittymän tiesuunnitelman suunnitteluvaiheiden myötä syn tynees tä tarpeesta yhdistää ja osoittaa Ravitie ja Raviradankatu ajo neu vo liiken teel le sekä kevyelle liikenteelle. Kaavamuutoksen päätavoitteena on osoittaa Ravitien ja Raviradankadun vä li nen alue katu- ja liikennealueeksi, niin että se mahdollistaa niiden vä lisen ajoyhteyden toteuttamisen. Kaavamuutoksen tavoitteena on myös muut taa korttelin 350 käyttötarkoitusta niin, että se mahdollistaa myös mer ki tyk sel tään paikallisen vähittäiskaupan suuryksikön toteuttamisen sekä huomioida alueen maisemalliset ja kaupunkikuvalliset arvot näkyvällä tien var si- ja liittymäalueella.lisäksi tavoitteena on ohjata alueen hulevesien hal lin taa ja tutkia Vt 25 vaikutusalueella mahdollisen suojavyöhykkeen tarve. Suunnittelualue sijaitsee Tynninharjun ja valtatie 25:n liittymän ete lä puo lella, Maksjoen ja Gunnarlan kaupunginosissa. Kaava-alueeseen kuuluu pää asias sa kaupungin omistuksessa oleva raviradan alue, ravaradan ja cal ta tie 25 välinen alue sekä yksityisessä omistuksessa olevia kiinteistön osia valtatien 25 läheisyydestä. Lisäksi kaava-alueeseen kuuluu valtatien 25 länsipuolella kaupungin omistuksessa metsäinen vyöhyke. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksesta on laadittu osallistumis- ja ja suun nit te lun lähtökohdat. (yleiskaavasuunnittelija Kaisa Långström) Erikseen jaettavat asiakirjat: - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelun lähtökohdat Ej Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää 1. merkitä 20. kaupunginosan Maksjoki ja 13. kaupunginosan Gunnarla ase ma kaa van ja asemakaavan muutoksen L69 Raviradankatu, osal lis tumis- ja arviointisuunnitelman ja suunnittelun lähtökohdat ( ) tiedok si ja 2. kuuluttaa asemakaavan ja asemakaavan muutoksen vireilletulosta. VEVO L69 Raviradankadun asemakaavan ja asemakaavan muutoksen osal lis tumis- ja arviointisuunnitelma ja suunnittelun lähtökohdat on ollut nähtävillä välisen ajan MRL 62 :n mukaisesti. Lisäksi kaavan näh tä-

21 PÖYTÄKIRJA 3/ Kaupunkisuunnittelulautakunta Vetovoimalautakunta vil lä olo aikana pidettiin kaavailta , jolloin oli mahdollisuus tu tustua aineistoon ja antaa palautetta. Alueen suunnittelusta, esitetyistä lähtökohdista, osallistumis- ja vuo ro vaiku tus mah dol li suuk sis ta ja kaavan vaikutusten arvioinnista saapui pa lau tetta. Palautteessa oli kiinnitetty huomiota seuraaviin asioihin: Suun nit te lu alueen rakennuskannan, nykytilan ja historian kuvausta tulee täydentää. Lisäk si kaavalla tulee tutkia alueen rakennetun kulttuuriympäristön arvot, vai ku tuk set pohjaveteen ja raviharrastukseen. Kaavan suunnittelussa tulee huo mioi da ravi- ja hevostoiminta ja toiminnan säilyttäminen ja hulevesien hal lin ta. Korttelin 350 käyttötarkoitusta tulee tutkia sekä he vos ur hei lu toimin nan mahdollistavaksi ja liike- ja toimistorakennusten sekä teollisuus- ja va ras to ra ken nus ten korttelialueena. Raviradankadun tielinjaus tulee siirtää väis tä mään kavioura. Lisäksi kaavaprosessin osallistumista tulee laajentaa ja täydentää kaavan osallisia. Voimassa olevan asemakaavan kaa va proses sin aikana laadittuja selvityksiä tulee ajantasaistaa. Kaavan laadinnan ai ka na tulee selvittää ja tutkia korttelialueen maaperän puhtaus ja me lu haitat. Saapuneen palautteen johdosta L69 Raviradankadun asemakaavan ja ase ma kaa va muu tok sen alueen rajausta on supistettu. Korttelin 350 ja Ravi ra dan ka dun osa on erotettu erilliseksi kaavaprosessiksi (L76 Ra vi ra danka tu) pilaantuneiden maiden selvityksen, suunnittelualueen historian ja nyky ti lan kuvauksen sekä alueen kulttuuriympäristön arvojen tutkimisen takia. L69 Raviradankadun asemakaava ja asemakaavamuutos etenee kiireel li sem mäl lä aikataululla eritasoliittymän rakennusaikataulun vuoksi. Kaa va pro ses si L76 Raviradankatu etenee hitaammalla aikataululla, koska tar vi taan lisää aikaa selvitysten laadintaa varten. L69 Raviradan asemakaava ja asemakaavan muutos koskee Lohjan kaupun gin kaupunginosien 20. Maksjoki ja 13. Gunnarla katu- ja lii ken ne aluetta. Kaava-alueen koko on 3,7 hehtaaria. Kaava-alueeseen kuuluu pääasias sa kaupungin omistuksessa oleva raviradan ja Vt 25 välinen alue sekä yksityisessä omistuksessa olevia kiinteistön osia Vt 25 läheisyydestä. Li säk si kaava-alueeseen kuuluu Vt 25 länsipuolella pääasiassa kaupungin omis tuk ses sa oleva metsäinen vyöhyke. Kaavaratkaisussa on esitetty Vt 25:n ajoväylät ja sitä reunustaa noin 75 met rin levyinen vyöhyke maantiealueeksi (LT). Liikennealueen rajaus perus tuu jo voimassa olevan asemakaavan liikennealueen rajaukseen, jossa on varmistettu Tynninharjun eritasoliittymän vaatima tilatarve. Valmisteluvaiheen kaavaratkaisuun sisältyy kaksi katualuetta, jotka yh disty vät liikennealueella olevan alikulun(k-1) ja katuyhteyden avulla. Lisäksi kaa vas sa on osoitettu olemassa oleva puistomuuntamo, Gunnarlan ja Maks jo en kaupunginosien rajaus sekä ohjeellinen ulkoilureitti Maks joentiel le. Kaavan valmistelun yhteydessä on laadittu Ravitien ja Ra vi ra dan kadun katusuunnitelmaluonnos yhteistyössä Rakennuttaminen ja kau pun kitek nii kan - tulosalueen kanssa. (Lisätiedot: kaavasuunnittelija Kaisa Långström, kaisa.langstrom@lohja.fi) Oheismateriaali: - Kaavakartta

22 PÖYTÄKIRJA 3/ Kaupunkisuunnittelulautakunta Vetovoimalautakunta Kaavaselostus Ravitien ja Raviradankadun katusuunnitelmaluonnos, Rakennuskannan kuvaus Päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma Saapuneet lausunnot - Saapuneet mielipiteet Kkj Vetovoimalautakunta päättää 1. merkitä (20. kaupunginosan Maksjoki, 13. kaupunginosan Gunnarla) ase ma kaa van ja asemakaavan muutoksen L69 Raviradankatu, päivitetyn osal lis tu mis- ja arviointisuunnitelman ( ) tiedoksi; ja 2. asettaa asemakaavan ja asemakaavan muutoksen valmisteluaineiston (Kaa va kart ta ) ja päivitetyn osallistumis- ja ar vioin ti suun ni telman, ) nähtäville MRL 62 :n ja MRA 30 :n mukaisesti.

23 PÖYTÄKIRJA 3/ Kaupunginhallitus Vetovoimalautakunta Y3 Paloniemen osayleiskaava 44/ / / /2013 KASULK Kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymä Lohjan kaa voi tusoh jel ma sisältää Paloniemen osayleiskaavan osallistumis- ja ar vioin ti suun ni tel man käsittelyn kuluvana vuonna. Osayleiskaavan osal listu mis- ja arviointisuunnitelma on valmisteltu vuoden 2013 lähtötietojen poh jal ta. (Iiris Koivula) Erikseen jaettavat asiakirjat Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Yj Kaupunkisuunnittelulautakunta merkitsee osallistumis- ja ar vioin ti suun ni telman tiedoksi. Kaupunginhallituksen edustaja Kari Kyttälä ilmoitti olevansa esteellinen (asian osai sen avustaminen) ja poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn ajak si. KASULK Paloniemen osayleiskaavaa koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä syys- lokakuussa Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66 ) Paloniemen osayleiskaavan johdosta on pidetty Uudenmaan ELY-kes kuk ses sa Paloniemen osayleiskaava-alueelta on tammikuussa 2014 valmistunut eri työ ryh mil tä kolme erilaista ideasuunnitelmaa. Työryhminä, joissa on ollut se kä yhdyskuntasuunnittelun että aluetasoisen energiatehokkuuden asiantun ti joi ta, ovat olleet: Arkkitehtitoimisto AJAK - EPECC, Kirsti Sivén & Asko Ta ka la Arkkitehdit Oy - Bionova Consulting sekä Sito Oy - Granlund. Ideasuun ni tel mil la on tutkittu kokonaisuutena Paloniemen osa yleis kaa va-alueen tulevaa rakennetta. Suunnitelmat ovat tutkielmia siitä, millaiseksi Pa lonie men osayleiskaavan alue voisi pitkällä tähtäimellä rakentua. Lisäksi on tar kas tel tu suunniteltujen kokonaisuuksien energiatehokkuutta sekä mm. mah dol li suuk sia ja vaihtoehtoja aluetasoisiin lämmöntuotantojärjestelmiin. Ra ken net ta vien alueiden toteutuminen osayleiskaavoituksen jälkeen tapah tuu ja täsmentyy useassa osa-alueessa ja vaiheittain ase ma kaa voi tuksen kautta. Kolme erilaista ideasuunnitelmaa on tarkoitus asetettaa julkisesti nähtäville kaa van valmisteluvaiheen kuulemista varten. Osallisilla on mahdollisuus esit tää mielipiteensä ideasuunnitelmista. Tämän jälkeen työstetään var sinai nen osayleiskaavan luonnosaineisto nähtäville asetettavaksi yhden suun ni tel ma vaih to eh don pohjalta. (yleiskaavoittaja Iiris Koivula)

24 PÖYTÄKIRJA 3/ Kaupunginhallitus Vetovoimalautakunta Erikseen jaettavat asiakirjat -Paloniemen osayleiskaava.osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ( ) koskevat kirjalliset palautteet (8 kpl) -Paloniemen osayleiskaava. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelun ( ) muistio -Paloniemen osayleiskaava, osallistumis- ja arviointisuunnitelma, päivitetty Ideasuunnitelmat (3 kpl) Paloniemen osayleiskaavan alueelle : Ark ki teh titoi mis to AJAK, Kirsti Sivén & Asko Takala Arkkitehdit Oy sekä Sito Oy Yj Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää asettaa kolme erilaista idea suun nitel maa julkisesti nähtäville Paloniemen osayleiskaavan val mis te lu vai heen kuu le mis ta varten. Kaupunginhallituksen edustaja Kari Kyttälä ilmoitti olevansa esteellinen (toi mi nut asianosaisen avustajana) ja poistui kokouksesta tämän asian käsit te lyn ajaksi. KASULK Paloniemen osayleiskaava-alueen ideasuunnitelmat olivat nähtävillä osayleiskaavan valmisteluvaiheen kuulemista varten. Ideasuunnitelmia koskevissa lausunnoissa on yleisesti ottaen nostettu esille asioita, joita vielä olisi hyvä huomioida alueen suunnittelua jat ket taes sa: mm. kokonaisuuden eri osa-alueiden toteuttamisjärjestys, edel ly tyk set tehok kaan joukkoliikenteen järjestämiselle, suhde suun nit te lu alu een kult tuuri ym pä ris tön arvoihin.erityisesti museosektorin viranomaiset ovat lau sunnois saan myös ottaneet kantaa eri suunnitelmien ansioihin suh tees sa toisiin sa.osallisten palautteissa on ideasuunnitelmiin otettu kan taa enim mäkseen yksittäisten kiinteistöjen osalta. Kaavatyön yhteydessä teetetty Paloniemen osayleiskaava-alueen kä sit tävä historiallisen ajan muinaisjäännösinventointi valmistui huhtikuussa Tämän tarkistusinventoinnin tuloksena on määritelty status ja aluera jauk set kahdelle historiallisen ajan muinaisjäännökselle: Paloniemen kylä tont ti ja Humppilan kylätontti. Tarkistusinventoinnin tulokset on huo mioita va suunnittelua jatkettaessa. Kaavoituksen henkilöstö on käsitellyt kolmea ideasuunnitelmavaihtoehtoa si säi ses sä työpajassaan. Työpajassa vaihtoehtoisia suunnitelmia ana ly soitiin seuraavien teemojen kautta: alueen kokonaisrakenne ja mah dol li suus vai heit tain toteuttamiseen, kaupunkikuva ja Paloniemen alueen ima go, asu mi nen, liikennejärjestelmät ja katuverkko, elin olot, alueen toi min nal lisuus ja palvelut, virkistysalueet, edellytykset ener gia te hok kaan alueen toteut ta mi sel le ja muunneltavuus sekä kehittämiskelpoisuus. Tee ma koh taisen analyysin pe rus teel la parhaimmat lähtökohdat Paloniemen osa yleiskaa va-alu een suun nit te lul le luo arkkitehtitoimisto AJAKin idea suun ni tel ma "Har jan ne". Jatkosuunnittelussa keskeisimpiä täydennettäviä suun ni tel man

25 PÖYTÄKIRJA 3/ Kaupunginhallitus Vetovoimalautakunta osia ovat katuverkon pääsykadut, py sä köin nin periaatteet suun ni tel man tiiviim mil lä alueilla, vir kis tys alue jär jes tel mä, rakentamiseen osoi tet ta vien aluei den suhde ve den kor keu den vaihteluun Lohjanjärvellä sekä joi den kin yk sit täis ten osallisten esille tuomat lähtökohdat. Kevään aikana uu dek si läh tö tie dok si saatu Pa lo nie men kylätontin historiallisen ajan mui nais jäännök sen aluerajaus on sa moin huomioitava suunnittelua jat ket taes sa. (yleis kaa voit ta ja Iiris Koi vu la) Erikseen jaettavat asiakirjat: - Osallisten kirjalliset palautteet Paloniemen alueen ideasuunnitelmista - Lausunnot Paloniemen alueen ideasuunnitelmista - Harjanne.Lohjan Paloniemen alue, ideasuunnitelma. Arkkitehtitoimisto AJAK, tammikuu 2014 Yj Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää, että Paloniemen osa yleis kaava-alu een suunnittelua jatketaan ideasuunnitelmista vaihtoehdon "Har janne" (Arkkitehtitoimisto AJAK) pohjalta hyödyntäen soveltuvin osin toi mi vik si kat sot ta via elementtejä myös kahdesta muusta tarkastellusta idea suun nitel mas ta. KASULK Paloniemen osayleiskaavaluonnos on valmisteltu kesän 2014 aikana. Kaava luon nos ta valmisteltaessa on järjestetty aloituskokous laajasti kau pun gin toi mi alo jen välillä. Kaupunkisuunnittelulautakunta on käsitellyt val mis teil la ole vaa osayleiskaavaluonnosta ja Paloniemen alueen suun nit te luun liit ty viä ky sy myk siä työseminaarissaan Kaavaluonnosta valmisteltaessa Paloniemen osayleiskaava-alueen ra jausta on supistettu Muutettavanniemen suunnalla. Muutettavanniemen alu een maan käyt töä Lohjan taajamaosayleiskaavan vuodelta 2013 kat so taan tu levai suu des sa kin ohjaavan riittävästi eikä Muutettavanniemen aluet ta siksi enää luonnosvaiheessa ole sisällytetty mukaan Paloniemen osa yleis kaavan alueeseen. (yleiskaavoittaja Iiris Koivula) Erikseen jaettavat asiakirjat: - Paloniemen osayleiskaavakartta, - merkinnät ja määräykset. (Ark ki teh titoi mis to AJAK, kaavoitus) - Osayleiskaavaluonnoksen selostus liitteineen - Osayleiskaavaluonnoksen havainnekuva (Arkkitehtitoimisto AJAK) Yj Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää asettaa Paloniemen osa yleis kaava luon nos ai neis ton julkisesti nähtäville osayleiskaavan luon nos vai heen kuu le mis ta (MRA 30 ) varten. Yleiskaavoittaja Iiris Koivula poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen klo ja yleiskaavasuunnittelija Teija Liuska saapui samassa yh-

26 PÖYTÄKIRJA 3/ Kaupunginhallitus Vetovoimalautakunta tey des sä kokoukseen. KASULK Paloniemen osayleiskaava oli luonnoksena nähtävillä Osa yleis kaa va luon nok sen johdosta jätettiin 15 lausuntoa ja kaksi asu kasmie li pi det tä. Tiivistelmä kaavaluonnosta koskevista lausunnoista ja mie li piteis tä sisältyy kaavaselostukseen. Kaavaluonnosta koskevassa pa lauttees sa tuotiin esille tar pei ta erityisesti lajikohtaisiin luontoselvityksiin, hu leve sien hallinnan tar kas te luun sekä suunnittelualueen kulttuuriympäristön huo mioi mi seen kaa va luon nok ses sa esitettyä täsmällisemmin. Vi ran omaislau sun nois sa otettiin myös esille tarpeita osayleiskaavaluonnoksessa esite tyn liikenneratkaisun täs men tä mi seen paikoin. Kaavaluonnoksen joh dosta saatua palautetta on kä si tel ty mm. Lohjan kaupungin kaavoituksen ja Uu den maan ELY-kes kuk sen ajankohtaiskatsauksessa helmikuussa Maastokauden 2015 aikana Paloniemen osayleiskaava-alueelta on laadittu lii to-ora va sel vi tys, lepakkoselvitys ja hulevesitarkastelut. Lohjan kaupungin tek ni nen toimi on teettänyt Paloniemen alueelta vesihuollon yleis suun ni telmaa vuoden 2015 kuluessa. Osayleiskaavaehdotus on valmisteltu täsmentäen kaavaluonnoksen ratkai su ja uusimpien selvitystietojen perusteella.paloniemen Osa yleis kaa vaeh do tus ta valmisteltaessa suunnitelmaan on paikoin tehty rakenteellisia muu tok sia suunnittelualueelta maastokaudella 2015 todettujen liito-oravan elin pii rien vaikutuksesta. Liito- oravan elinpiirit, joita alueelta todettiin seitse män, on kaavaehdotukseen osoitettu suojelualueina. Lisäksi kaa va ehdo tuk seen on osoitettu alueen jatkosuunnittelussa puustoyhteyden säi lyttä mis tä korostava yhteystarvemerkintä liito-oravan elinpiirien välille. Alueelle suunnitellun uuden liikenneverkon geometriaa on paikoin tutkittu uu del leen em. elinpiireistä johtuen. Kanneljärven opiston läheisyyteen kaavaluonnosvaiheessa esitetyn Pa lonie men alueen läntisen sisääntuloliittymän siirrosta on kaavaehdotuksessa luo vut tu pääosin liikenneturvallisuuden näkökulmasta; Paloniemen alueen län ti nen sisääntuloliit ty mä Karstuntielle on kaavaehdotukseen esitetty paikal le, jossa se jo tällä het kel lä maastossa sijaitsee. Katuverkon geometriaa on paikoin kaavaehdotukseen tarkistettu myös Mu seo vi ras ton arkeologian osaston kaavaluonnoksesta antaman lau sunnon johdosta. Kaavaehdotusta valmisteltaessa on pääsääntöisesti pyritty ti lan tee seen, jossa osayleiskaavassa esitetyt uudet kadut eivät suoraan sivuai si alueelta tunnettujen kiinteiden muinaisjäännösten alueita. Mu seo viras ton kaavaluonnoksesta antaman palautteen perusteella kiinteät muinais jään nök set on kaavaehdotukseen osoitettu sm- kohdemerkinnälllä kaa va luon nos vai hees sa käytetyn sm-osa-alueen merkinnän sijaan. Kaavaehdotukseen on osoitettu ohjeellisen hulevesireitin merkinnällä sellais ten osavaluma-alueiden hulevesireitit, joilta osayleiskaava-alueelta laadi tun hulevesitarkastelun perusteella muodostuu suurimmat määrät hu leve siä kaavaratkaisun mahdollistaman maankäytön toteutuessa. Kaavaehdotusvaiheessa alueelle osoitettujen uusien venevalkamien määrää on vähennetty kuudesta kolmeen pääosin luontoarvoja ja toisaalta