Nepen Syysviesti 2017

Transkriptio

1 Nepen Syysviesti 2017 Nepenmäen koulu Tikkamäentie Joensuu Nepenmäen koulun sairaalaopetus, Tikkamäki Tikkamäentie 16, L1-talo Joensuu Rehtori Jyrki Huusko Apulaisjohtaja Maija Salo-Vartiainen Apulaisjohtaja Tero Kainulainen Apulaisjohtaja Leena Papunen Koulusihteeri Hannele Junttila Terveydenhoitaja Hanna Määttänen Internet: SISÄLTÖ Rehtorin palsta... 2 Nepen Suomi Ajankohtaista apulaisjohtajilta... 3 Nepenmäen koulun luokat ja henkilökunta Monikielisten lasten opetus... 8 Kehittämishankkeemme... 9 Kouluyhteistyötoimikunta Oppilaskunta Lukuvuoden työ- ja loma-ajat TUKI-, koulupsykologi- ja koulukuraattoripalvelut koulussamme Kouluterveydenhuolto Nepenmäen koulussa Ruokalista

2 REHTORIN PALSTA Arvoisat koulumme ystävät. Suomi täyttää tänä vuonna 100 vuotta ja koulumme juhlii sitä monin tavoin. Jäljempänä tässä tiedotteessa on juhlavuoden tapahtumista muutama sananen. Nyt alkanut lukuvuotemme on viimeinen evakkotaipaleellamme, joka alkoi muutama vuosi sitten. Vanhat Kärpänkadun koulurakennukset purettiin ja uusi koulurakennus valmistuu ensi kesäksi. Kesällä kalustetaan koulu ja suunnitelmien mukaan pääsemme aloittamaan lukuvuotta uusissa tiloissa. Tässä yhteydessä koulumme nykyiset kuutosluokkalaiset jäävät ensimmäiseksi yläkoululuokaksemme. Siten ensi lukuvuonna koulussa toimivat luokat 1-7. Asteittain kasvamme yhtenäiseksi peruskouluksi, jossa on oppilaat aina eskarista ysiluokkaan saakka. Tämä lukuvuosi on henkilökunnalla normaalin koulutyön lisäksi muutos ja muuttoon valmistautumisen aikaa. Koulun hallinto osallistuu aktiivisesti uuden koulun kalustamis- ja varustamispäätöksiin. Meille on tärkeää, että koko henkilökunta voi vaikuttaa siihen, millaisilla varusteilla ja kalusteilla tulevaisuudessa töitä tehdään. Uudessa koulurakennuksessa tulee toimimaan myös Niinivaaran kirjasto. Kirjasto on yksi tärkeimmistä yhteistyökumppaneistamme. Tänä syksynä kirjastomme on jo jalkautunut koululle ja toimii yhden päivän viikosta koulussamme. Yhteistyö on alkanut erinomaisesti ja sitä se tulee epäilemättä olemaan jatkossakin. Nyt eletään kuitenkin tätä lukuvuotta ja keskitytään täysillä tähän hetkeen. Koulumme 23 ryhmää Tikkamäentiellä, yksi ryhmä Karhunmäen koulun yhteydessä sekä kuusi ryhmää sairaalaopetuksessa uurastavat päivittäin askareidensa kimpussa. Toivottavasti työssä välittyy ilo ja positiivisuus. Ilomielellä ja hymy huulilla työ on mieleistä ja mukavaa. Haluan toivottaa kaikille lukijoille hyvää syksyä. Ollaan yhteyksissä! Jyrki-rehtori Kirjaston ja koulun yhteistyön näkyy arjessa. 2 Yhteistyön hengessä vinkkasi Pikku Myy reksille sopivaa kirjaa.

3 NEPEN SUOMI100 (Jarmo Lehikoinen, Henna Kinnunen ja Johanna Lehmus (Nepen Suomi100-tiimi) Satavuotiaan Suomen juhlistaminen aloitettiin Nepenmäen koulussa syyskuussa Jussi Makkosen Sibelius-konsertilla. Konsertissa kuultiin mielenkiintoisia paloja Sibeliuksen elämästä ja musiikillisesta tuotannosta. Toisena juhlavuoden tapahtumana oli Tulevaisuuden Kuusen istuttaminen Nepenpuistoon. Kuusen siemenet on saatu satavuotiaasta Itsenäisyyden kuusesta. Nepenmäen koulussa vietetään Suomi100-teemaviikkoa ke ti Viikon aikana lukujärjestykset muuttavat hiukan muotoaan, josta opettajat tiedottavat tarkemmin ennen viikkoa. Viikon aikana tutustutaan monipuolisesti satavuotiaaseen Suomeen. Satavuotiaan Suomen juhlinta huipentuu työlauantaihin 2.12., jolloin vanhemmilla on mahdollisuus tulla tutustumaan oppilaiden Suomi 100 vuotta esityksiin ja töihin. Satavuotiaan Suomen kunniaksi teemme luokittain 100 erilaista tekoa. Niitä voivat olla esim. 100 etunojapunnerrusta, 100 kyykkyhyppyä, 100 runoa, 100 kierrosta juoksua koulun ympäri, 100 kirjoitettua sanaa jne. Teoista kokoamme ison Suomen lipun koulun aulaan. 3

4 AJANKOHTAISTA APULAISJOHTAJILTA Nepenmäen koulun hallintoon kuuluvat rehtorin ja koulusihteerin lisäksi kolme apulaisjohtajaa. Apulaisjohtajat toimivat omilla vastuualueillaan opetushenkilökunnan lähiesimiehinä, vastaavat oppilashuoltoon kuuluvista tehtävistä sekä lyhytaikaisten sijaisuuksien järjestelyistä. Apulaisjohtaja Maija Salo-Vartiainen vastuualueena alku- ja erityisopetus Viime lukuvuonna Joensuun kaupungin alakouluissa otettiin käyttöön uudet opetussuunnitelmat. Oppimisen keskeisin muutos on ollut oppilaiden laaja-alaisen osaamisen korostuminen oppiaineisiin liittyvän osaamisen rinnalla. Laaja-alaisen osaamisen taitoja harjoitellaan osana oppiaineitten opiskelua ja itse asiassa kaikessa koulussa tapahtuvassa toiminnassa vahvistetaan näitä tietoja ja taitoja. Oppilaita ohjataan näkemään kulttuurinen moninaisuus, vahvistetaan vuorovaikutustaitoja sekä arjen hallinnan taitoja, ohjataan kehittämään kriittistä monilukutaitoa ja viestintäteknologista osaamista. Työelämätaidot ja yrittäjyys nähdään tärkeinä tulevaisuuden taitoina, joita harjoitellaan esim. erilaisten projektien ja monialaisten oppimiskokonaisuuksien avulla. Tämän lisäksi oppilaita kannustetaan vaikuttamiseen, päätöksentekoon ja kestävän tulevaisuuden rakentamiseen. Nämä laajaalaiset osaamisen taidot auttavat oppilaita kohtaamaan muuttuvan maailman haasteita ja suunnittelemaan ekologisesti kestävää tulevaisuutta. Kuluvan lukuvuoden aikana kaikkien oppilaiden opintoihin sisältyy vähintään yksi monialainen oppimiskokonaisuus. Nepenmäen koulussa tämä monialainen oppimiskokonaisuus on suunniteltu kaikkien luokka-asteiden yhteiseksi Suomi 100 -teemaksi. Tavoitteena on, että kaikki koulumme oppilaat osallistuvat yhdessä opettajien kanssa oppimiskokonaisuuden suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Oppilaan koulutyöskentelyn yhtenä keskeisenä tavoitteena on tuoda esille oppilaan vahvuuksia oppijana, vahvistaa hänen itsetuntoa ja oppimismotivaatiota. Lukuvuoden aikana oppilasarviointi kohdistuu oppilaan oppimiseen, työskentelyyn ja käyttäytymiseen. Tärkeä arvioinnin muoto on myös oppilaan ja opettajan keskustelut koulupäivän aikana. Oppilaita ohjataan iloitsemaan onnistumisista ja sietämään myös epäonnistumisia. Kouluyhteisön kaikilla toimijoilla on tärkeää rooli luoda turvallinen ja kaikkia oppilaita kunnioittava ilmapiiri. Koulumme huoltajien ja oppilaiden kanssa käydään lukuvuoden aikana oppimiskeskustelu, joka korvaa oppilaan välitodistuksen. Lukuvuoden päättyessä oppilaat saavat, kuten aikaisemminkin, lukuvuositodistuksen. Koulukohtaisen oppilashuollon tehtävänä on kehittää koko kouluyhteisön hyvinvointia, turvallisuutta ja kouluviihtyvyyttä. Koulussamme yhteisöllistä oppilashuoltoa toteuttavat kaikki koulumme toimijat. Erityisen tärkeänä pidämme, että oppilaat pääsevät osallistumaan koulutyön suunnitteluun ja toimintaan yhdessä opetushenkilökunnan kanssa. Tänä lukuvuonna Nepenmäen koulun kehittämiskohteet ovat ProKoulu, KiVa-koulu, Liikkuva koulu ja oppilaskuntatoiminta. Hyvää lukuvuotta kaikille oppilaille, huoltajille sekä koulumme henkilökunnalle! 4

5 Apulaisjohtaja Tero Kainulainen vastuualueena yleis- ja aineopetus luokilla 3-6 Kolmas ja viimeinen vuosi väistötiloissa on alkanut! Monen vuoden projekti eli uuden koulun suunnittelu ja valmistuminen on loppusuoralla. Tänä lukuvuonna kaikki koulussamme olevat oppilaat tulevat muuttamaan ensi syksynä uuteen kouluun. Tämä lähestyvä paluu Kärpänkadulle varmasti sävyttää alkanutta lukuvuotta. Paljon on vielä työtä edessä ennen ensi syksyä. Nyt syksyn edetessä ja pimentyessä meihin kaikkiin iskee jossakin välissä väsymys. Uskon meidän kaikkien saavan lisää intoa ja energiaa omaan työskentelyyn, kun jaksaa muistaa miten lähellä muutto uusiin ja toimivampiin koulutiloihin onkaan. Muuttoa uuteen kouluun odotellessa pitää luonnollisesti koulutyö hoitaa täällä Tikkamäellekin. Viime lukuvuonna työskentely aloitettiin uuden opetussuunnitelman mukaan ja nyt olemme sen suhteen monta kokemusta rikkaampia. Uusi opetussuunnitelma on tarjonnut meille omat haasteensa ja mahdollisuutensa. Nyt olemme kuitenkin vuotta kokeneempia sen asian suhteen. 5

6 Apulaisjohtaja Leena Papunen vastuualueena sairaalaopetus Sairaalaopetus on osa Joensuun kaupungin koulutoimea. Koulun oppilaina voivat olla Pohjois-Karjalan ja Heinäveden alueelta tulevat peruskoululaiset, jotka ovat tutkimuksissa tai hoidossa Pohjois-Karjalan keskussairaalan lastenpsykiatrisella, lasten neurologisella, nuorisopsykiatrisella tai somaattisilla osastoilla tai joilla on erikoissairaanhoidon avohoidollinen kontakti. Tikkamäen koulu kuuluu hallinnollisesti Nepenmäen kouluun. Sairaalaopetuksessa pyritään siihen, ettei oppilas jäisi opiskelussaan jälkeen oman luokkatasonsa opinnoissa. Koulunkäynnin avulla pidetään yllä oppilaan tulevaisuuden uskoa sekä ehkäistään syrjäytymistä. Opetus on osa lapsen tai nuoren kokonaiskuntoutusta ja sen lähtökohtana on myönteisen opettaja-oppilassuhteen syntyminen. Tikkamäen koulussa toimivat luokat esiopetuksesta perusopetuksen loppuun (0-10). Tikkamäen koulu sijaitsee Tikkamäen sairaala-alueella psykiatriatalossa L, jossa toimivat myös lasten ja nuorisopsykiatrian poliklinikat ja osastot. Jokaisen oppilaan opetus suunnitellaan yksilöllisesti ja lähettävän koulun opetussuunnitelmaa noudatetaan mahdollisuuksien mukaan. Tikkamäen koulun opetussuunnitelmassa yksilöllisyyden lisäksi ovat tärkeällä sijalla luokilla esi-6 taide ja ilmaisu sekä luokilla kielet, matematiikka sekä taitoaineet. 9.-luokkalaisilla keskeisellä sijalla on myös jatko-opintojen suunnittelu. Koulupäivän pituuteen vaikuttavat koulukuntoisuus, hoidot sekä oppilaan kyky opiskella ryhmässä. Lapset ja nuoret opiskelevat joko Tikkamäen koulussa tai opetus tapahtuu vuoteenvieriopetuksena osastoilla. Sairaalaopettajat tekevät yhteistyötä oppilaan kotikoulun kanssa. Oppilaan tullessa tutkimuksiin tai hoitoon osastolle neuvotellaan kotikoulun opettajien kanssa kouluun liittyvistä kysymyksistä. Sairaalaopetuksessa olon aikana tehdään kotikoulun kanssa tiivistä yhteistyötä opetussuunnitelman ja arvioinnin osalta. Oppilaan palautuessa kotikouluunsa sairaalaopettaja käy koululla oppilaan kanssa tukien oppilaan koulunaloitusta. Palautuessa pidetään myös palautuspalaveri, johon osallistuvat oppilas, huoltaja, kotikoulun henkilöstöä, sairaalaopettaja ja mahdollisesti hoidon edustus. Tutkimus- ja hoitojakson aikana tehdään tiivistä yhteistyötä huoltajien ja hoitohenkilökunnan kanssa sekä koulu- että hoitoneuvotteluissa. Avohoidossa olevien oppilaiden osalta tehdään tiivistä yhteistyötä sekä huoltajien että avohoidon työntekijöiden kanssa. Lapsen koulunkäyntiin liittyvissä asioissa pyydetään huoltajia aina ottamaan yhteyttä Tikkamäen kouluun. Hoitopuoli vastaa hoidosta. Lapsen poissaoloista on ilmoitettava koululle. Jos oppilas tarvitsee vapaata koulusta, huoltajan on pyydettävä siihen lupa koululta. Tikkamäen koulussa työskentelevät erityisluokanopettajat Irja Hara, Minna Kamppuri, Juha Virkkala, Marika Mervola, Leena Papunen ja Pekka Muikku sekä koulunkäynninohjaajat Anita Ikonen ja Heini Sokkanen. 6

7 NEPENMÄEN KOULUN LUOKAT JA HENKILÖKUNTA A Piia Malinen 1B Jaana Hasunen 1C Minna Suomalainen 2A Johanna Lehmus 2B Kaisa Haanpää, Niina Härkönen (sij.) 2C Tiina Asikainen 3A Tero Kainulainen 3B Sanna Martikainen 3C Terttu Komulainen 4A Tiina Horttanainen 4B Jaana Röppänen 4C Jarmo Lehikoinen 5A Tiina Pitkänen 5B Harri Nieminen 5C Ilkka Pennanen 6A Sanna Ruotsalainen 6B Juha Nissinen 6C Henna Kinnunen EN Päivi Tiilikainen EN/RU Melina Meriläinen RA Leena Koistinen SA Tarja Pehkonen IT Raija Nykänen-Macri VE Olga Agranova UKat Maria Gutierrez Monikiel. opetus Tuula Puruskainen Kasvohj. Johanna Tahvanainen Koulunkäynninohjaajat Nanna Kivivuori, Kimmo Räsänen, Sari Vaakanainen, Teemu Pikkarainen TUKI1-2 Maija Salo-Vartiainen TUKI3-4 Jyri Piironen TUKI5-6 Maija Viljanen TUPA1-2 Anni Pietilä, Mari Vuojolainen, Jari Salo P4-6 Taru Tuulijärvi, Tiina Pärnänen P3-6 Eetu Koistinen, Asmo Mielonen Pienluokka A Anna-Maija Rummukainen, Sirpa Turunen, Virve Taivainen, Sanni Autio, Mari Kirjavainen, Mohammed Al Tayawe Pienluokka B Susanna Väkeväinen, Anne Ketonen, Kaisa Piiroinen Pienluokka C Paula Laukkanen, Heidi Ranta, Tarja Räikkönen-Mielonen SAIRAALAOPETUS 1-6S Irja Hara 1-6S Marika Mervola 1-6S Juha Virkkala 7-9S Leena Papunen 7-9S Minna Kamppuri 7-9S Pekka Muikku Sairaalaopetuksen koulunkäynninohjaajat: Anita Ikonen ja Heini Sokkanen HALLINTO Rehtori Jyrki Huusko Apulaisjohtaja (erityis- ja alkuopetus) Maija Salo-Vartiainen Apulaisjohtaja (3.-6. luokat, aineopetus) Tero Kainulainen Apulaisjohtaja (sairaalaopetus) Leena Papunen Koulusihteeri Hannele Junttila (Pienluokka A työskentelee Karhunmäen koulun tiloissa.) 7

8 MONIKIELISTEN LASTEN OPETUS (Tuula Puruskainen, monikielisten lasten suomen kielen opettaja) Perusajatuksena monikielisten lasten suomen kielen opetuksessa on, että kaikki Nepenmäen koulun oppilaaksiottoalueen lapset aloittavat lähikouluperiaatteen mukaisesti koulunsa Nepellä yleisopetuksen luokassa riippumatta siitä, mikä heidän suomen kielen taitonsa on. Tarvittava tuki suomen kielen opiskeluun voidaan tilanteen mukaan tarjota yleisopetuksen luokkaan esim. samanaikaisopetuksena tai opetusta voidaan järjestää myös pienemmissä ryhmissä. Nepenmäen koulussa tarjottava monikielisten lasten suomen kielen opetus sisältää sekä ns. perinteisen S2 opetuksen (suomi toisena tai vieraana kielenä opetus) että inklusiivisen valmistavan opetuksen. Jälkimmäisellä tarkoitetaan nimenomaan sitä, että kaikki oppilaat opiskelevat oman yleisopetusryhmänsä mukana saaden kuitenkin tarvittaessa tukea suomen kielen opiskeluunsa. Monikielisten oppilaiden ns. sosiaalinen kielitaito kehittyy kouluympäristössä vuorovaikutussuhteessa koulun aikuisten ja toisten oppilaiden kanssa. Jokapäiväiset, toistuvat tilanteet sekä rutiinit edesauttavat kuuntelemisen ja puhumisen taitojen kehittymistä. Suomenkielisestä oppimisympäristöstä huolimatta monikieliset lapset tarvitsevat tavoitteellista ja pedagogisesti suunniteltua suomen kielen opetusta. Nepenmäen koulussa tämä opetus toteutetaan edellä kuvatun mukaisesti inklusiivisesti ja tiiviissä yhteistyössä opetushenkilökunnan sekä huoltajien kanssa. Kuluvan lukuvuoden erityisenä kehitystehtävänä monikielisten lasten suomen kielen opetuksessa on edelleen kehittää yhteistyömalleja luokanopettajien, aineenopettajien, kotikielen opettajien ja tukiopettajien välillä sekä jatkaa hyvin käynnistynyttä yhteistyötä huoltajien ja muiden sidosryhmien kanssa. Inklusiivisesti toteutettavalla monikielisten lasten suomen kielen opetuksella pyritään kieli- ja kulttuuritietoiseen kielenopetukseen. Oppilaiden vertaisvuorovaikutuksen, yhteisen toiminnan sekä suomenkielisen oppimisympäristön kautta monikieliset lapset saavat monipuolisia mahdollisuuksia kielelliseen vuorovaikutukseen. 8

9 KEHITTÄMISHANKKEEMME Nepenmäen koulu osallistuu tällä hetkellä muutamaan valtakunnalliseen koulunkehittämishankkeeseen. Nämä hankkeet on valittu huolella palvelemaan koko koulumme kokonaisvaltaista kehittämistä opetussuunnitelman tavoitteiden suunnassa. KiVa Kkoulu (Tiina Horttanainen) Nepenmäen koulu jatkaa mukana valtakunnallisessa kiusaamisen vastaisessa KiVa Koulu -ohjelmassa. Lyhenne 'KiVa' muodostuu sanoista Kiusaamisen Vastainen tai Kiusaamista Vastustava. Sana herättää myös mielikuvan koulusta, jossa kaikilla on kiva olla. Koulun arjessa KiVa Koulu-ohjelma näkyy seuraavalla tavalla. Koulumme 1.- ja 4.- luokkalaiset osallistuvat omissa luokissaan KiVa Koulu-oppitunneille. Tuntien tavoitteena on lisätä lasten tietoisuutta ryhmän merkityksestä kiusaamisessa ja sen lopettamisessa, kasvattaa ryhmän yhteishenkeä ja herättää empatiaa kiusattuja koulutovereita kohtaan sekä tarjota turvallisia keinoja auttaa ja tukea heitä. Koulussamme toimii KiVa-tiimi, jonka jäsenet selvittelevät mahdollisia esiin tulevia kiusaamistapauksia yhdessä luokanopettajien kanssa. KiVa-tiimi tulee mukaan kiusaamistapausten selvittelyyn, jos todetaan, että kiusaaminen on ollut systemaattista ja jatkunut jo pitempään. Ki- Va-tiimiin kuuluvat lukuvuonna opettajat Kaisa Haanpää, Henna Kinnunen, Terttu Komulainen, Tiina Pitkänen, Jaana Röppänen, Taru Tuulijärvi, Maija Viljanen ja Tiina Horttanainen. Kaksi kertaa lukuvuodessa teemme koulumme oppilaille tilannekartoituksen, jossa selvitetään, kuinka paljon koulussamme esiintyy kiusaamista. Vanhemmille löytyy KiVa Koulun nettisivuilta vanhempien opas, jossa tarjotaan perustietoa kiusaamisesta ja vanhempien keinoista vaikuttaa sen esiintymiseen. 9

10 ProKoulu (Tiina Pitkänen) ProKoulu-toiminnan tavoitteena on luoda koulu, jossa käyttäytymisen ohjaus perustuu selkeisiin käyttäytymisodotuksiin ja toimintaohjeisiin kieltojen ja moittimisen sijaan. ProKoulussa toimintatapojen oppiminen positiivisesti on koko koulun yhteinen kasvutavoite. Malli perustuu käyttäytymispsykologiseen teoriaan, jonka mukaan käyttäytymisen ja tunne-elämän hallinnan taidot ovat harjoiteltavia ja opittavia taitoja, kuten muutkin taidot. ProKoulu-toiminta perustuu koulun eri tiloja ja tilanteita varten laadittuihin selkeisiin toimintaohjeisiin, niiden mukaisen toiminnan harjoitteluun ja suotavasta toiminnasta annettuun välittömään konkreettiseen palautteeseen. Koulun henkilökunnan, oppilaiden ja huoltajien yhdessä määrittelemät koulun yleiset käyttäytymisodotukset ovat yksityiskohtaisempien toimintaohjeiden pohjana. Nepenmäen koulussa käyttäytymisodotuksia on kaksi: Toimin tilanteen vaatimalla tavalla. Huomioin toiset. Tänä syksynä olemme jälleen aloittaneet ProKoulu-toimintaohjeiden kertaamisen. Ohjeiden mukaista toimintaa harjoitellaan käytännössä ja siitä keskustellaan luokissa. Konkreettinen palkkio toimintaohjeen mukaisesta tai muuten suotavasta käyttäytymisestä on pieni sininen kortti, jossa lukee hyvä eri kielillä seuraavasti: hyvä (suomi), bra (ruotsi), good (englanti), bien (ranska), gut (saksa), bravo (italia), jó (unkari), hea (viro), kalós (kreikka), horosho (venäjä), zen (japani). Koulun henkilökuntaan kuuluva aikuinen antaa koulupäivän kuluessa oppilaille kortteja huomattuaan toimintaohjeiden mukaista toimintaa ja käytöstä. Kortin antaja kertoo kortin saajalle, mistä ansiosta tämä on korttinsa saanut. Oppilas säilyttää kortin. Koulupäivän päätteeksi tai muuna sopivana ajankohtana kortit kootaan luokan yhteiseen keräilyalustaan. Samalla käydään luokassa yhdessä läpi kortin saamisen syy, jolloin toivottu käyttäytyminen tulee vielä kerran mainituksi. Kortin saamisesta tiedotetaan Wilmassa, joten kotonakin voidaan vielä vahvistaa toivottavasta käyttäytymisestä saatua positiivista palautetta. Kun luokka on saanut kerättyä kaksi kertaa luokan oppilasmäärän suuruisen kortiston, seuraa tästä oppilaiden kanssa etukäteen sovittu palkkio koko luokalle. Palkkio voi olla esim. lautapelitunti, lelutunti, ylimääräinen liikuntatunti, levyraati, videotunti tms. Korttien keräämisellä tähdätään siis ennen kaikkea kollektiiviseen palkintoon, ei henkilökohtaiseen etuuteen. Tällä konkreettisella palkitsemisella pyritään kiinnittämään sekä oppilaiden että koulussa työskentelevien aikuisten huomio positiiviseen käyttäytymiseen. Jokaisen oppilaan toiminnasta löytyy palkittavaa. Koulussamme on otettu viime keväänä käyttöön Check in - Check out - toimintamalli (CICO) osana ProKoulutoimintaa. CICO on käytösongelmia ennaltaehkäisevää ja toivottua käytöstä tukevaa perusopetuksen tehostettua tukea. Keskeistä on lapselle annetut selkeät toimintaohjeet, niistä muistuttaminen säännöllisesti sekä välitön palaute onnistumisesta. CICO toimii jatkeena yleiselle tuelle tarjoamalla oppilaalle enemmän positiivisia aikuiskontakteja, sosiaalisten taitojen harjoittelua, tehostettua ohjausta koulun kasvutavoitteiden saavuttamiseksi sekä päivittäisen yhteydenpidon kodin ja koulun välille. CICO-toiminta suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä CICOtoimintaan perehtyneen koulunkäynninohjaajan, luokanopettajan, erityisopettajan ja oppilaan huoltajien kanssa. Lukuvuonna Nepenmäen koulun ProKoulu-tiimiin kuuluvat Jaana Hasunen, Tiina Horttanainen, Eetu Koistinen, Anni Pietilä, Tiina Pitkänen (tiimin yhteyshenkilö), Tuula Puruskainen ja Maija Salo-Vartiainen. 10

11 Liikkuva koulu (Sanna Ruotsalainen) Liikkuvien koulujen tavoitteena on aktiivisempi koulupäivä ja hyvinvoiva koululainen. Lisäksi Liikkuvissa kouluissa tehdään yhdessä, otetaan oppilaat mukaan suunnitteluun ja ajatellaan asioita uudella tavalla. Nepenmäen koulu on Liikkuva koulu, jossa liikettä koulupäivään tuodaan esimerkiksi toiminnallisella opetuksella, tuolien sijaan käytettävillä jumppapalloilla, taukojumpilla, välkkäritoiminnalla, välituntilainaamolla sekä pitkillä välitunneilla. Välkkäri Ohjaamisesta kiinnostunut koulumme oppilas, joka on valittu koulun välituntiliikuttajaksi. Hän ohjaa välituntisin koulun pihalla leikkejä ja pelejä sekä toimii koulun liikunnallisissa tapahtumissa sekä suunnittelu- ja ohjaustehtävissä. Välituntilainaamo Oppilaiden operoima liikuntavälinelainaamo; tehtävään nimetyt lainaajat luovuttavat lainauskorttia vastaan erilaisia välituntiliikkumiseen Liikkuva koulu -hankerahalla hankittuja välineitä. Välineitä löytyy laidasta laitaan, esimerkiksi amerikkalaisia jalkapalloja, hyppynaruja, katusählymailoja ja -maaleja, hyppykeppejä, koripalloja, tennis- ja sulkapallomailoja, miniskeittilautoja sekä erilaisia scootteja. Välituntilainaamokortti Jokaisen oppilaan henkilökohtainen kortti, jolla voi välituntilainaamosta lainata liikuntavälineen itselleen yhden välitunnin ajaksi. Palauttamalla välineen ehjänä takaisin välintunnin loputtua, oppilas saa korttinsa takaisin. Pitkä välitunti Koulupäivän yhteyteen järjestetty tauko, jossa lapsella on mahdollisuus liikkua puoli tuntia yhteen putkeen. Tänä lukuvuonna pitkillä välitunneilla otetaan myös mahdollisuuksien mukaan käyttöön koulumme liikuntasali. Myös luokkatiloja on tarkoitus hyödyntää niin, että oppilaat voivat harjoitella videolta Cat People tanssikoulun ja koulumme tanssikerhon yhdessä toteuttamia tansseja kevään 2017 Paikoillanne, valmiit, TANSSI tapahtumaa varten. Liikkuvasta koulusta voi lukea lisää Liikkuvan koulun omilta verkkosivuilta 11

12 ENO-verkkokoulu (Mika Vanhanen, ENO-verkkokoulun perustaja) ENO-verkkokoulu (Environment Online) on kestävän kehityksen verkkokoulu, jossa opiskellaan ympäristöteemoja, jaetaan tietoa keskenään sekä nostetaan esille ajankohtaisia ympäristöasioita omassa lähiympäristössä. Vakioteemoja ovat ilmastonmuutos, metsät, kulutus ja kulttuuriteemat. ENO-verkkokoulussa korostuvat toiminnallisuus ja aktiivinen kansalaisuus tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäen. Toimintaan on osallistunut lähes koulua 157 maassa. ENO-verkkokoulun kotipesänä ovat Nepenmäen ja Pielisjoen koulut, joissa molemmissa on ENO-verkkokoulun kummiluokat. Nepenmäen koulussa kummiluokkana on 6C-luokka. Toiminta ulottuu kummiluokkien lisäksi koulun kansainvälistämiseen ja yhteyksien luomiseen muihin kouluihin maailmalla (esim. Skype-yhteyttä käyttäen). Verkkokoulun konkreettisin ympäristöteko on puiden istuttaminen. Puunistutuspäivää on ENO-verkkokoulussa vietetty YK:n kansainvälisenä rauhanpäivänä vuodesta 2004 lähtien. Verkkokoulussa on istutettu yli 20 miljoonaa puuta ja tavoitteena on sadan miljoonan puun raja, kun Suomi täyttää sata vuotta vuonna ENO-puunistuttajat Paloheinässä keväällä

13 KOULUYHTEISTYÖTOIMIKUNTA Nepenmäen koulussa toimii koulujen yhteinen kouluyhteistyötoimikunta (KYTKY), joka on yhteistyöelin kodin ja koulun välillä. Yhteistyötoimikuntaan kuuluu keskimäärin 2 vanhempaa jokaiselta luokalta sekä tänä vuonna kolme opettajien edustajaa. Opettajajäseninä lukuvuonna ovat Harri Nieminen ja Taru Tuulijärvi. Myös kouluyhteistyötoimikunnalla on sivut koulun kotisivustolla. Näillä sivuilla voit tutustua järjestettyihin tapahtumiin. Sieltä löytyvät myös kouluyhteistyötoimikunnan toimihenkilöiden yhteystiedot. Tervetuloa tutustumaan myös sähköisesti: -> Kouluyhteistyötoimikunta KYTKY:n tärkeä tehtävä on tuoda kodin ja vanhempien näkökulma esille lasten koulunkäynnin järjestelyissä ja sen kehittämisessä. Toiminta on usein yhteistyötä ja -toimintaa eri tahojen välillä. OPPILASKUNTA Tänäkin syksynä valitaan Nepenmäen koulun oppilaskunnan hallitus juhlallisesti suljetulla lippuäänestyksellä. Vanhat hallitukset saivat toimia vaalitoimitsijoina ja huolehtia muistakin käytännön asioista. 1.-luokkalaiset pääsevät tutustumaan hallituksen toimintaan kevätlukukaudella. Oppilaskunnan hallitus kokoustaa kerran viikossa ja nostaa esiin oppilaskunnasta tulleita asioita opettajien ja koulun johdon tietoon. Järjestämme myös koko oppilaskuntaa koskevia tapahtumia. Oppilaskunnan hallituksen vaalit vuonna 2015 Oppilaskunnan ja oppilaskunnan hallituksen tehtävänä on toteuttaa oppilaan osallisuutta ja mahdollisuutta tuoda oppilaan ääni esiin koulumme päätöksenteossa. Oppilaat ovat asiantuntijoita vaikkapa kouluviihtyvyyden arvioinnissa. Odotamme innolla uuden hallituksen järjestäytymistä ja päätöksiä! Oppilaskunnan ohjaavat opettajat Taru Tuulijärvi ja Harri Nieminen 13

14 LUKUVUODEN TYÖ- JA LOMA-AJAT Syyslukukausi Koulu alkaa ke Syysloma, viikko 42 ma-pe Työlauantai (koulupäivä) la Itsenäisyyspäivä ke Syyslukukausi päättyy pe Kevätlukukausi Koulu alkaa ti Talviloma, viikko 10 ma-pe Pääsiäinen pe-ma Vapaapäivä (tehty 2.12.) ma Vappupäivä ti Helatorstai to Koulu päättyy la Koulupäiviä syyslukukaudella 87 kevätlukukaudella 101 Yhteensä 188 Oppilaiden lomat ja luvalliset poissaolot opetuksesta Oppitunneille osallistuminen on lapsille työtä, joten poissaolo tunneilta edellyttää perusteltua syytä. Pääsääntönä on se, että opetuksesta poissaolosyyksi kelpaavat samat syyt kuin aikuisilla töistä poissaoloon. Poissaolosta on asianmukaisesti ilmoitettava opettajalle. Parhaiten se onnistuu Wilmalla. Lomamatkojen osalta koulun toivomus on, että matkat pyrittäisiin tekemään oppilaiden loma-aikoina. Mikäli kuitenkin lomamatka osuu koulujen työajalle, huolehditaan läksyistä ja opittavien asioiden läpikäymisestä kotiopetuksena. Viikon ja sitä lyhyemmät vapautukset koulutyöstä myöntää oma opettaja. Yli viikon mittaisissa tapauksissa poissaoloanomus tehdään vastuuopettajalle. Lomaa anotaan vapaamuotoisella hakemuksella. Koulun kotisivuilla on myös anomuspohja, jota voidaan käyttää tarvittaessa. Sama lomake löytyy myös tästä linkistä. 14

15 TUKI-, KOULUPSYKOLOGI- JA KOULUKURAATTORIPALVELUT KOU- LUSSAMME Erityisluokanopettaja Maija Salo-Vartiainen, erityisluokanopettaja Jyri Piironen sekä erityisopettaja Maija Viljanen Yleisopetusryhmiä palvelevien erityisopettajan ja erityisluokanopettajien tehtäviin kuuluu mm. eri oppiaineiden opetus pienryhmissä tai yksilöopetuksena, yhteistyö kotien ja oppilasta hoitavien tahojen kanssa koulunkäyntiin liittyvissä asioissa, samanaikaisopetus luokanopettajan kanssa sekä puheopetus äännevirheiden korjaamiseksi. Erityisopettaja tekee myös oppimista arvioivia tehtäviä yksilöllisesti ja vuosiluokittain. Erityisluokanopettaja Maija Salo- Vartiainen osallistuu 1.- ja 2.- luokkalaisten oppilaiden oppimisen tukemiseen tuen eri vaiheissa. Maijan puhelinnumero on Jyri Piirosella on vastaavasti luokkien oppilaat tuettavina. Henkilökohtaisina oppilaina voi Jyrillä olla erityiseen tukeen siirrettyjä oppilaita. Jyrin puhelinnumero on Koulupsykologi Tiina Meriläinen Nepenmäen koulun koulupsykologi on Tiina Meriläinen, puhelin Nepenmäen koululla koulupsykologi on koululla maanantaisin koko päivän. Tarvittaessa hän on myös paikalla erikseen sovittavina aikoina (mm. oppimisvaikeuksien tutkimukset). Koulupsykologi tukee ja auttaa oppilasta koulunkäynnissä, sekä huoltajia ja vanhempia kasvatustehtävässä. Koulupsykologit tekevät psykologisia tutkimuksia, ohjaavat tarvittaessa jatkotutkimuksiin. Luokka-, erityisopetus- ja koulusiirroissa koulupsykologit ovat myös mukana. Maija Viljanen vastaa luokkalaisten, yleisopetuksessa olevien/integroitujen oppilaiden tukemisesta niin yleisessä, tehostetussa kuin erityisessäkin tuen vaiheessa. Maijan tavoittaa numerosta Koulukuraattori Pirjo Havukainen Koulukuraattori Pirjo Havukainen ( ) on tavattavissa koululla maanantaisin ja tiistaisin koulupäivän aikana. Koulukuraattori tarjoaa keskusteluapua oppilaan koulunkäyntiin ja vapaa-aikaan liittyvissä asioissa, tukee ja auttaa oppilasta selviytymään mahdollisimman hyvin elämän eri tilanteissa sekä tukee huoltajia ja opettajia kasvatustehtävässä. Oppilas voi tulla kuraattorin luo joko omasta aloitteestaan tai huoltajan, opettajan tai terveydenhoitajan lähettämänä. Koulupsykologin ja -kuraattorin työhuoneisiin pääsee Karhuaulasta. 15

16 KOULUTERVEYDENHUOLTO NEPENMÄEN KOULUSSA Terveydenhoitaja Hanna Määttänen Nepenmäen koulun terveydenhoitaja Hanna Määttänen on paikalla koululla päivittäin (ma-pe). Oppilaat kutsutaan terveystarkastuksiin jokaisella vuosiluokalla. Oppilas voi myös tulla keskustelemaan omaa mieltä askarruttavista asioista huolivastaanotolle ilman ajanvarausta ma-pe klo 11 11:30. Terveydenhoitaja on tavoitettavissa puhelimitse (parhaiten klo 8-9, jolloin on puhelintunti) sekä Wilman kautta. Koulutapaturmissa ensiapu annetaan koululla ja tarvittaessa oppilas ohjataan jatkohoitoon. Koulutapaturmiin kuuluvat myös koulumatkalla sattuneet vahingot. Kaikista koulutapaturmista on ilmoitettava mahdollisimman pian opettajalle. Oppilaat on vakuutettu tapaturmien varalta. Koululääkäri Koululääkäri käy Nepenmäen koululla n. 2 kertaa kuukaudessa. Koululääkärin vastaanotolle kutsutaan 1. ja 5. luokkien oppilaat Lääkärintarkastuksista tulee kutsu kotiin. Lääkärin hoitoa vaativissa sairauksissa oppilaat hoidetaan omalääkärin vastaanotolla tai päivystyksessä. Hammashuolto Koulujemme oppilaiden hammashoito on maksuton. Hammashoitolasta kutsutaan oppilaat tarkastuksiin jokaiselle lapselle yksilöllisesti tehdyn suunnitelman mukaisesti. Särky- ja tapaturmatapauksissa yhteydenotot Joensuun hammashuoltoon (ma-to klo 8-15, pe klo 8-14). 16

17 RUOKALISTA