Some on osa nuoren elämää Ei nettikiusaamiselle

Transkriptio

1 3/2014 PUHEEN- JA KIELENKEHITYKSEN ERIKOISLEHTI Lapsi tarvitsee aikuista sosiaalisessa mediassa Some on osa nuoren elämää Ei nettikiusaamiselle

2 PUHEEN- JA KIELENKEHITYKSEN ERIKOISLEHTI Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa. 13. vuosikerta ISSN-L ISSN (Painettu) ISSN (Verkkojulkaisu) Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti JULKAISIJA Aivoliitto ry YHTEYSTIEDOT Suvilinnantie 2, Turku p , f info@aivoliitto.fi etunimi.sukunimi@aivoliitto.fi TOIMITUS toimitus.kielipolku@aivoliitto.fi Päätoimittaja Tiina Viljanen p , tiina.viljanen@aivoliitto.fi Toimituspäällikkö Päivi Seppä-Lassila p , paivi.seppa-lassila@aivoliitto.fi Toimitussihteeri Miia Suoyrjö p miia.suoyrjo@aivoliitto.fi TOIMITUSNEUVOSTO Professori Pirjo Korpilahti Turun yliopisto, puheenjohtaja Erityisluokanopettaja Mari Jaakkola Veromäen koulu, Vantaan kaupunki Erikoistutkija Elisa Poskiparta Oppimistutkimuksen keskus, Turun yliopisto Erityisopettaja Tiina Siiskonen, Niilo Mäki Instituutti sekä Oppimis- ja ohjauskeskus Onerva Yhdistysten edustaja Kata Kaukiainen Aivoliitto ry:n edustajat: Puheterapeutti Anna-Kaisa Antila Suunnittelija Elina Salo Viestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila Tiedottaja Miia Suoyrjö Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen PAINO JA ULKOASU MIKTOR Taitto Jonna Hautamäki, MIKTOR ILMOITUSMYYNTI JA -AINEISTOT T:mi Marianne Lohilahti, p , marianne.lohilahti@netti.fi LEHDEN TILAUKSET Maiju Rita-Kasari, p , maiju.rita-kasari@turuntilikeskus.fi JÄSENREKISTERI Carita Sinkkonen, p , carita.sinkkonen@aivoliitto.fi TILAUSHINNAT 39 vuosikerta, 10 irtonumero. Yhdistysten jäsenille lehti sisältyy jäsenmaksuun. Jäsenmaksut vaihtelevat yhdistyksestä riippuen. sisältö Marianne Kulmala Teemu Metsän ojalle sosiaalinen media on arkipäivää. Ilmari on oppinut internettiä käyttämällä muun muassa englantia ja luonnontiedettä. Artikkelit 4 Lapsi tarvitsee aikuisen tukea sosiaalisessa mediassa 6 Some on osa nuoren elämää 8 ipadista tukea kommunikointiin 10 Miten erityislapsi pärjää netissä? 14 Selkokieli miksi sitä tarvitaan? 18 Ilmarin oppivuodet internetissä TEEMA: Sosiaalinen media s. 6 s. 18 Palstat s. 8 Shutterstock Älypuhelin voi auttaa myös arjenhallinnassa. Elisa Poskiparta 3 Pääkirjoitus 16 Tutkittua 20 Liitto tiedottaa 25 Tapahtumakalenteri 26 Poimittua 28 Kirjahylly 30 Yhdessä Postia yhdistyksiltä 34 Yhdistykset alueittain 35 Aivoliiton yhteystiedot Sivujen 4 15 artikkelit on tuotettu yhteistyössä ADHD-liiton sekä Autismi- ja Aspergerliiton kanssa. Kannen kuva: Scandinavian StockPhoto NO TEEMAT AINEISTOT ILMOITUKSET ILMESTYY 4. Nuoret, opinnot, työllistyminen pe ti pe KIELIPOLKU 3/2014

3 Päivi Seppä-Lassila Pääkirjoitus Maailma kädessämme Vuonna 1943 IBM:n hallituksen puheenjohtaja Thomas Watson uskoi, että koko maailman tarpeisiin riittää viisi tietokonetta. Tekniikan kehitys vei sittemmin siihen, että useimmilla on oma tietokone niin työpaikalla kuin kotonakin. Pöytätietokoneista siirryttiin läppäreihin, tabletteihin ja älypuhelimiin. Lapsemme ovat kasvaneet tietotekniikan keskellä. Heistä on tullut diginatiiveja, jotka osaavat käyttää laitteita usein paremmin kuin vanhempansa. Pienimmät ovat tottuneet kosketusnäyttöi hin siinä määrin, että he ovat hämmästyneitä, jos televisioruutu ei toimikaan samalla tekniikalla kuin mobiililaitteet. Useimmilla koululaisilla on oma älypuhelin. He käyttävät Facebookia, WhatsAppia, Instagrammia ja muuta sosiaalista mediaa sekä pelejä yhtä luontevasti kuin me varttuneemmat aikoinaan mustavalkoista televisiota ja lankapuhelinta luvulla setäni tiedotti päässeensä perille opiskelupaikkaansa lähettämällä vanhemmilleen postikortin lyhyine tiedotuksineen: Ehjänä perillä. Tuure. Nyt voimme olla yhteydessä lapsiimme joka hetki. Niin se maailma muuttuu ja me kannamme sitä taskussamme. Tällä on suuret vaikutukset elämäämme, sosiaalisiin suhteisiimme, kulttuuriimme, vuorovaikutukseen, viihteeseen, lukemiseen, oppimiseen ja vähän kaikkeen. Välillä tuntuu, että käynnissä on eräänlainen evoluutio, jossa ihmisen käden jatkeeksi on kasvanut kosketusnäyttö. Lukion ensimmäistä luokkaa käyvä tyttäreni Maiju kirjoitti esseen otsikolla Kärsimmekö kärsimättömyydestä, jonka siteeraaminen soveltuu tähän: Myös kännykät ja varsinkin paljon puhutut älypuhelimet ovat hyvä esimerkki. Kaverit vastaavat viesteihimme nopeasti, tai niin ainakin haluamme. Lisäksi Välillä tuntuu, että käynnissä on eräänlainen evoluutio, jossa ihmisen käden jatkeeksi on kasvanut kosketusnäyttö. parilla napautuksella saamme sekunnin sadasosissa lisää tietoa ja uusia sivuja auki. Tästä syystä koulussa oppitunneilla istuminen saattaa pitkästyttää, koska opettaja selostaa asioita rauhalliseen tahtiin. Tällöin tietoa tuntuu tulevan aivoihimme liian hitaasti, vaikka oikeastaan se on hyvä asia, jotta ehdimme käsittelemään sitä. Maailmanmeno nopeu tuu siis koko ajan teknologian, tieteen ja kulkuneuvojen avulla. Samalla myös ihmisten kärsimättömyys kasvaa ja odottamisen taito vähenee. Kuten niin monella muulla asialla, myös tietotekniikalla on etunsa ja haittansa, joista varsinkin jälkimmäiset voivat meitä askarruttaa. Maailma on siis kämmenellä, mutta houkutteleeko tämä lapsemme uppoutumaan liian kauaksi aikaa ruudun ääreen? Tuijottaako hän laitettaan useita tunteja päivässä? Miten leikit, ulkoilu ja kaverisuhteet pärjäävät ruudun vetovoimalle? Osaako lapsemme tulkita viestien sävyjä oikein? Joutuuko hän kiusatuksi? Kysymyksiä riittää ja niitä on hyvä pohdiskella itse tykönänsä ja yhdessä lapsen kanssa. Tämän lehden artikkelit käsittelevät sosiaalista mediaa niin lasten ja nuorten omien kokemusten kautta kuin myös asiantuntijoiden valottamina. Tarjolla on tukeva tietopaketti asiasta, joka on arkipäiväämme nyt ja yhä enenevässä määrin tulevaisuudessa. Tämän painetun ja paperisen lehden lukemisen jälkeen voi viettää taas aikaa ruudun äärellä ja mieluiten yhdessä lapsen ja nuoren kanssa tutustuen hänen arkeensa ja verkkomaailmaansa. Päivi Seppä-Lassila on lehden toimituspäällikkö ja Aivoliiton viestintäpäällikkö. 3/2014 KIELIPOLKU 3

4 Anniina Lundvall Shutterstock Kaverit ja kaikki kiva klikkauksen päässä Lapsi tarvitsee aikuisen tukea sosiaalisessa mediassa Kännykkä kiinni! Siivoa huoneesi tai pistän pädin jäähylle! Tuttuja komentoja perheissä, joissa on lapsia ja nuoria. Komentoihin sekoittuu myös annos huolta. Pitäisikö olla huolissaan, kun lapsen vapaa-aika on pelkkää feisbuukkia, juutuubia, instaa, wowia ja äskiä*? Mitä netissä oikein tapahtuu ja mikä siellä lapsia kiinnostaa? voi pelailla pelejä, viettää aikaa ja sieltä Netissä löytyy kavereita, joiden kanssa jutella vaikkapa koulupäivän tapahtumista. Netissä on myös helppo kertoa itsestään ja tekemisistään sekä saada kommentteja ja tykkäyksiä. Vuorovaikutus muiden kanssa somessa ja peleissä on lapselle ja nuorelle tosi tärkeää, vastaa projektityöntekijä Netta Posti-Ahokas Pelastakaa Lapset ry:stä. Hänen työpäiviinsä kuuluu muun muassa lasten kanssa chattaaminen Netari-verkkonuorisotalon päivystysilloissa sekä Mantelichatissa. Sekä Netari että Manteli ovat järjestön verkkonuorisotyön muotoja, joiden tavoitteena on kohdata lapsia nimenomaan verkossa. Lapset tulevat juttelemaan meille aikuisille peruselämään kuuluvista asioista: kaveri- ja perhesuhteista, koulunkäynnistä ja joskus myös ikävistä asioista, kuten kiusaamisesta. Turvallisten aikuisten läsnäolo sosiaalisessa mediassa on tärkeää. Nettiin pyritään luomaan kivoja, ikävistä kommenteista ja huonosta käytöksestä vapaita tiloja keskustelulle ja ajatusten vaihtamiselle. Keskusteluihin ovat tervetulleita kaikki lapset ja nuoret. Netari ja Manteli ovat turvallisia, valvottuja paikkoja, ja niissä käyvät lapset ja nuoret tietävät sen. Ketään ei kiusata ja jutellaan asiallisesti. Kun on tutustuttu ohjaajien kanssa, uskalletaan kertoa kurjistakin kokemuksista, Posti-Ahokas toteaa. Some on salamannopea Älypuhelimet ja muut kannettavat mobiililaitteet ovat tuoneet mukanaan uusia kasvatushaasteita. Lapset kantavat maailman mukanaan kännyköissä, jotka ovat aina auki ja netin sisällöt sitä kautta saatavilla. Toisin kuin pöytäkoneet, kännykät ovat vanhempien silmien ulottumattomissa. Lapset voivat törmätä sosiaalisessa mediassa ahdistaviin sisältöihin tai ihmisiin, joiden tarkoitusperät ei- * Facebook on yhteisöpalvelu, jossa voi jutella kavereiden kanssa ja julkaista tilapäivityksiä, kuvia ja videoita. YouTube on yhteisöllinen videonjakopalvelu, jossa voi katsella ja julkaista lyhyehköjä videoita. Instagram on kuvien julkaisupalvelu. Wow on globaali, maksullinen verkkoroolipeli, jolla on miljoonia pelaajia. Ask.fm on yhteisöpalvelu, jossa käyttäjät voivat kysyä kysymyksiä toisilta käyttäjiltä. 4 KIELIPOLKU 3/2014

5 Netta Posti-Ahokas (vas.) ja Sari Valoaho Pelastakaa Lapset ry:stä kannustavat tutustumaan lasten nettielämään. vät ole aivan kunnossa. Lapset ovat haavoittuvaisia eri tilanteissa, eri syistä. Hyväksymisen tarve voi olla niin kova, että lapsi lähtee hakemaan sitä väärästä paikasta, selvittää asiantuntija Sari Valoaho, joka työskentelee Pelastakaa Lapset ry:n Lasten suojelu digitaalisessa mediassa -toimintojen parissa. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen haasteena voi olla keskustelun nopeatempoisuus sekä vaikeus tulkita viestinnän tyylejä. On helppo tulla väärinymmärretyksi tai provosoitua aiheetta. Somessa on liiankin helppoa lähettää eteenpäin viestejä, joita voi myöhemmin katua. Lapset reagoivat netinkäyttöön hyvin eri tavoin. Toiselle esimerkiksi nettipelaaminen voi aiheuttaa ikävää oireilua, toisaalta pelillä voi olla myös rauhoittava ja keskittymistä lisäävä vaikutus. Aikuisen tehtävä on luotsata lasta kohti monipuolisempia harrastus- ja ajanviettotapoja, jos ongelmia aiheutuu. Median käyttökiellot ja mediapaastokin on välillä paikallaan, mutta ainoiksi kasvatuskeinoiksi ne ovat varsin kehnoja. Keskustelu on hyvä työväline Sosiaalisen median riskeiltä ei voi suojautua peittämällä lapsen silmiä. Lapsella on oikeus tutustua medioihin, saada tietoa netin kautta ja osallistua erilaisiin aktiviteetteihin verkossa. Näin myös mediataidot pääsevät kehittymään. Miten lapsia sitten voisi kasvattaa toimimaan turvallisesti ja fiksusti sosiaalisessa mediassa? Aikuisen läsnäolo ja osallistuminen lapsen elämään on hyvä lähtökohta. Aikuista tarvitaan, jotta lapsi voi oppia ja ymmärtää sosiaalisen median lainalaisuuksia ja todellisuutta. Kaikki ei ole sitä, miltä se ensisilmäyksellä näyttää. Sisälukutaitoa on harjaannutettava aktiivisesti, vinkkaa Sari Valoaho. Lapsen kanssa on hyvä keskustella harkinnan tärkeydestä ja vuorovaikutuksen erilaisuudesta verrattuna kasvokkaiseen kohtaamiseen. Ihmisten mielikuvat, haaveet ja tulkinnat saattavat värittää todellisuutta sosiaalisessa mediassa. Lapsen kanssa kannattaa myös sopia, miten toimitaan ongelmatilanteissa ja muistuttaa, kuinka toimitaan verkossa toista kunnioittavalla tavalla. Apua kannattaa pyytää jo ennen kuin mitään sattuu. Tätä varten on rakennettu erilaisia palveluita lapsille nettiin, jotta on paikka, josta uskaltaa ja voi kysyä luotettavalta aikuiselta sekä vertaisilta niitäkin kysymyksiä, joita ei uskalla kysyä vanhemmilta. Some täynnä tunteita Sosiaalinen media on entistä suuremmalle osalle meistä arkea ja tärkeä sosiaalisen kanssakäymisen tila. Tulevaisuuden näkökulmasta on tärkeää tukea lasten mahdollisuuksia hyödyntää sosiaalista mediaa kasvun ja oppimisen paikkana. Esimerkiksi verkkonuorisotalossa oppii yllättäviä taitoja, kuten rauhallista ryhmässä keskustelua sekä omien mielipiteiden perusteltua esittämistä. Ryhmächat vaatii osallistujalta tilannetajua ja keskittymistä. Netissä tarvitaan myös tunteiden hallintaa esimerkiksi silloin kun joku trollaa eli provosoi tahallaan keskustelijoita, Posti-Ahokas kuvailee. Hyvät mediataidot ovat osa nykypäivän työ- ja koulutusosaamista eikä niiden painoarvo varmasti tulevaisuudessa laske. Hyvät mediataidot suojaavat lasta myös riskikäyttäytymiseltä. Netistä on paljon iloa lapsen elämässä. Erityisiä taitoja omaavilla lapsilla on mahdollisuuksia vaikkapa julkaista omia tuotoksiaan ja saada niille yleisöä, ja sitä kautta saada positiivisia kokemuksia. Aikuinen pystyy lasta tarkkailemalla kyllä selvittämään, vaatiiko somen käyttö tarkempaa ohjausta. Jos lapsi on aina kiukkuinen netinkäytön jälkeen, kannattaa keskustella, mistä tunteet oikein kumpuavat, muistuttaa Valoaho. Kasvattajien urakkaa helpottaakseen eri järjestöt ja mediayritykset ovat tuottaneet käsikirjoja ja oppaita, joiden avulla lasten mediamaailmaa on helpompi ymmärtää. Ymmärrys syntyy luomalla turvallisia ja ennakkoasenteista vapaita keskustelun mahdollisuuksia lasten ja aikuisten kesken. Haluaisitko näyttää minulle, mitä teet sosiaalisessa mediassa on käypä keskustelun avaus. Kokeilisitko sitä jo tänään? Kirjoittaja Anniina Lundvall on Pelastakaa Lapset ry:n verkkonuorisotoiminnan asiantuntija. Järjestön verkkonuorisotoimintaan voi tutustua osoitteessa nuorisotoiminta Linkkivinkkejä Netari nuorisotalosi verkossa Netari-verkkonuorisotalo on auki joka viikko Demissä, Habbossa ja IRC- Galleriassa. Voit tavata muita nuoria ja jutella nuorisotyöntekijöiden kanssa myös kahdestaan. Mantelichat Mantelichat järjestetään kaksi kertaa kuukaudessa eri teemoilla. Mantelissa voi yhdessä muiden lasten kanssa sekä koulutettujen vapaaehtoisten kanssa kahdestaan. nuorisotoiminta/mantelit Nettielämä on oikeaa elämää Pelastakaa Lapset on koonnut käytännön vinkkejä lasten ja nuorten netin käytöstä. Tutustu avoimin mielin lasten nettielämään ja kannusta monipuoliseen netin käyttöön. mediakasvatus/tietoa-kasvattajille/ 3/2014 KIELIPOLKU 5

6 Marianne Kulmala Some on osa nuoren elämää Sosiaalinen media eli some on tärkeä osa nykynuorten arkea. Sen parissa aika kuluu mukavalla ja kiintoisalla tavalla. Somessa ovat kaikki kaverit. Sosiaalinen media ei ole nuorille erillinen alue elämässä, vaan luonteva osa elämäntyyliä ja -sisältöä. Arjessa reaalimaailman ja sosiaalisen median ympäristöt liittyvät yhteen saumattomasti. Siksi nuorten onkin vaikea kertoa, paljonko aikaa he sosiaalisen median parissa viettävät. Kännykkä seuraa mukana koko valveillaoloajan. Sitä vilkaistaan vähän väliä, luetaan sähköpostit tai laitetaan kommentti kavereille. Pelaamiseen ja musiikin kuunteluun tietokoneella, tabletilla tai kännykällä saattaa upota tunteja päivässä. Vanhempien mahdollisuus kontrolloida media-aikaa on lähes mahdotonta, sillä kännykkää voi lukea ja päivittää lähes missä vain. Samanhenkiset kaverit ja harrastukset kiinnostavat yleensä niin nettimaailmassa kuin sen ulkopuolellakin. Viestintä sosiaalisessa mediassa vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta itselle tärkeisiin ja mieluisiin ryhmiin. Kavereiden määrä Facebookissa kertoo jotakin henkilön sosiaalisesta statuksesta ja tykkäykset siellä ovat eräänlainen hyväksynnän mittari. Monenlaista kaveruutta Suomen Nuortentalo Oy:n asukkaat Kimmo ja Teemu kertovat, että heidän eniten käyttämänsä somepalvelut ovat Facebook, YouTube, WhatsApp, Kik ja Snapchat. Myös omat ja muiden nuorten henkilökohtaiset blogit ja vlogit ovat suosittuja. Facebookissa on pikaisen gallupin mukaan lähes jokainen Nuortentalon asukkaista. Facebookissa tulee käytyä päivittäin. Sen jälkeen kun muutin Turkuun, olen ollut enemmän kotipaikkakuntani kavereihin yhteydessä sosiaalisen median kautta. Henkilökohtaiset kontaktini ja ihmisten kohtaamiset kasvokkain eivät ole kuitenkaan vähentyneet. Some on vain tullut siihen lisäksi, kertoo Teemu. Nuoret saavat uusia kavereita sosiaalisen median kautta. Nykypäivän kiireinen elämäntyyli on muovannut uudenlaisia ystävyyden ja kaveruuden muotoja. On nettikavereita ja livekavereita. Olen sitä mieltä, että todellisesta kaveruudesta voi puhua vasta, kun on tavannut toisen kasvokkain. Toki netin kauttakin ihmisestä saa jonkinlaisen kuvan, mutta vasta tapaamisten avulla voi oppia tuntemaan toisen täysin, pohtii Teemu. Kimmo kertoo, että hänellä on sekä netti- että livekavereita. Hän ei kuitenkaan hyväksy Facebook-kavereikseen ketään, jota ei tunne tai tiedä reaalimaailmassakin. Olen löytänyt myös tyttöystävän netin kautta. Mielestäni on mahdollista löytää pitempiaikainen suhde verkkomaailmasta. Keskustelimme ensin somessa niitä näitä ja sen jälkeen aloimme tapailla, Kimmo kertoo. Some on kaikkialla Sosiaalisessa mediassa sovitaan asioita ja tapaamisia sekä välitetään tietoa. Somessa roikkuminen on siis tavallaan pakollista, mikäli haluaa pysyä ajan tasalla. Nuoret tietävät lähes joka hetki, missä heidän kaverinsa ovat ja mitä he tekevät. Myös omat tiedot päivitetään useasti vuorokauden aikana. Teemu ja Kimmo eivät kertomansa mukaan päivitä tietojaan näin intensiivisesti, mutta tietävät, että tällaistakin tapahtuu. Yhä useammalla nuorella on älypuhelin tai tabletti. Niiden myötä sosiaalinen media on koko ajan mukana siellä, missä liikutaan. Kesäinen uimareissu ja oitis kuva Instagramiin! Omakuvat eli selfiet ja ryhmäkuvat kaveriporukoista leviävät somessa nopeasti kaverilta toiselle. Ellei nuori tänä päivänä ole Facebookissa, on hän kyllä täydellinen oman tiensä kulkija. Facebookissa ovat kaikki. Somesta esimerkiksi päivän uutiset kuulee nopeasti. Minä luen päivittäin myös sanomalehden, mutta tiedän, että monet lukevat päivän uutistapahtumat ainoastaan netistä, kertoo Teemu. Tiedon etsiminen netin ja sosiaalisen median kautta on arkirutiini, jota ilman olisi vaikea elää. Arjen valintatai ongelmatilanteissa moni laittaa someen kyselyä kavereille, mitä he tässä tilanteessa tekisivät. Toki netistä löytyy vastauksia kaikkeen, mutta ehkä minä kuitenkin soitan korjaamolle, jos autoni hajoaa, nauraa Teemu. Kiusaamistakin tapahtuu Kuten reaalimaailman yhteisöissäkin, myös sosiaalisessa mediassa esiintyy kiusaamista. Nettikiusaaminen voi ilmetä monin eri tavoin. Se voi olla haukkumista, pilkkaamista, uhkailua tai toisena ihmisenä esiintymistä. Kiusaaminen voi olla silmiinpistävää tai hyvin hienovaraista. Voidaan esi- Shutterstock 6 KIELIPOLKU 3/2014

7 merkiksi miettiä, onko se, että rajaa tietojaan ja kuviensa ja kommenttiensa näkyvyyttä joiltain kavereilta itsensä suojelua vai voiko tällainen blokkaaminen olla joskus myös syrjimistä ja kiusaamista. Joillain palstoilla aikuisten poissaolo ja valvonnan vähyys houkuttelevat nettikiusaajia. Esimerkiksi teinien suosima yhteisöpalvelu Ask.fm, jossa käyttäjät voivat kysyä kysymyksiä toisiltaan, on saanut negatiivista palautetta siitä, että siellä tapahtuu paljon nettikiusaamista. Anonyymi kiusaaminen on siellä liian helppoa. Monikaan kiusaajista ei tiedä, että kiusaaminen netissä on rikollinen ja rangaistava teko. Haukkuminen ja pilkkaaminen netissä saattaa täyttää kunnianloukkauksen tunnusmerkit. Siitä voi seurata syyte, oikeusjuttu ja mahdollisesti vahingonkorvausvelvollisuus ja merkintä rikosrekisteriin. Jos mietitään sosiaalisen median miinuspuolia, voidaan kiusaamisen lisäksi mainita ainakin tekijänoikeuksien rikkomisen mahdollisuus. Esimerkiksi toisen kuvaamaa tai piirtämää kuvaa ei saa luvatta kopioida ja levittää eteenpäin. Myöskään musiikkia tai elokuvia ei saa luvatta jakaa muille. Lisäksi nuoret ja lapset saattavat mennä tarkoituksella tai vahingossa pornosivuille, jotka eivät ole heidän ikäisilleen sopivia, miettii Teemu. pidettiin hyvin vaarallisena julkaista omia kuviaan netissä. Vanhemmat neuvoivat lapsiaan peittämään kasvonsa netissä julkaisemistaan kuvista. Enää tällaista keskustelua ei niin paljoa käydä, sillä kuvallisesta oman elämän esittämisestä somessa on tullut arkipäiväistä ja sitä tekevät monet vanhemmat itsekin. Kavereiden kommentit, tykkäämiset ja kehut ovat olennaisia sosiaalisen median sisältöjä. Omaa identiteettiään etsiville nuorille on tärkeää, millaisen vastaanoton heidän lisäämänsä kommentit ja kuvat saavat ystäviltä ja seuraajilta. Sosiaalisessa mediassa koettu ihailu ja onnistumiset vahvistavat minäkuvaa ja nostavat itsetuntoa. Somen tuoma lisä arkeen on positiivista, ellei siitä muodostu elämän pääasiallista sisältöä, jolloin arjen sujuvuus kärsii. Reaalimaailmaa ei pidä unohtaa. Siellä tarvitaan erilaisia taitoja kuin nettielämässä. Virtuaalisesti hyvinkin verkostoitunut ja aktiivinen nuori saattaa tarvita paljon harjoittelua ihmisten kohtaamiseen kasvokkain. Siksi niin koukuttavaa kuin somessa hengaileminen onkin, pitää muistaa myös livemaailman kaverit ja tavata heitä usein. Somessa seikkaillessa kannattaa aina muistaa seuraava periaate: Älä sano netissä toiselle mitään, mitä et sanoisi hänelle myös nenäkkäin ollessanne. Marianne Kulmala neuropsykiatrinen valmentaja Suomen Nuortentalo Oy Teemu Metsänojan mielestä some on mukava lisä sosiaaliseen kanssakäymiseen, mutta se ei korvaa kavereiden tapaamista kasvokkain. Yksityistä vai julkista? Nuoret esittelevät somessa elämäänsä omilla kasvoillaan ja kuvillaan. Vielä muutamia vuosia sitten Marianne Kulmala 3/2014 KIELIPOLKU 7

8 Tero Kujala Shutterstock ipadista tukea kommunikointiin Teknologian monet mahdollisuudet ovat saavuttaneet myös erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten kuntoutuksen ja opetuksen. Toimiva kommunikaatio on yksi tärkeimmistä tavoitteista kielellisen erityisvaikeuden sekä autismin kirjon lasten ja nuorten kuntoutuksessa. Kommunikointisovellusten ja muiden tavoitteellisten kuntoutusta tukevien sovellusten hankinnassa tulee muistaa yksilöllinen sopivuus niiden käyttäjille. Lisäksi pelkkä tabletin ja kommunikointisovelluksen käyttö ei ole toimivaa kommunikaatiota. Kommunikaatioksi ja vuorovaikutukseksi se muuttuu, kun laitteita käytetään yhdessä muiden ihmisten kanssa. Mikäli kommunikointisovellus tukee tätä vuorovaikutusta, eikä toimi pelkästään viestialustana, on sovelluksen käytölle perusteita. Mielekkään ja asianmukaisen sovelluksen löytäminen useiden sovellusten joukosta ei ole useinkaan helppoa. Muutamia perusasioita on hyvä pitää mielessä, kun pohditaan kommunikointisovellusta puhetta tukevana tai korvaavana menetelmänä. Sovellukseen pitäisi voida tuoda sovelluksen sisäisen kuvakirjaston lisäksi tabletin ja älypuhelimen kameralla otettuja kuvia sekä verkkosivuilta löytyneitä kuvia. Solujen (kuva + sana -painike) määrää pitäisi pystyä säätämään yksilöllisesti sopivaksi. Kommunikointisovelluksen tulisi tukea suomenkielistä, Acapela Groupin kehittämää Sanna-puhesynteesiä. Myös mahdollisuus oman puheen äänittämiseen on tärkeää. Puhesynteesiä miesäänellä ei ole saatavilla kuin ipadin Clarospeak-sovelluksessa. Tämä on iso puute. Tosin Sanna-ääntä voidaan säätää kuulostamaan lapsen tai miehen ääneltä äänenkorkeutta säätämällä. Toinen pulma on se, etteivät esimerkiksi ipadeihin saatavilla olevat sovellukset osaa taivuttaa suomen kieltä oikein. Viestiriville, johon käyt- täjä kokoaa viestin sana sanalta tai kuva kuvalta, muodostuu lause perusmuodossa olevista sanoista, esimerkiksi: Minä mennä koulu. Kaikki käyttäjät eivät tarvitse kuvaa ja sanaa, vaan pelkkä tekstisisältö riittäisi. Samaan soluun tulisikin pystyä sijoittamaan useampi tekstirivi, jolloin käyttäjä voi kommunikoida lausetasoisesti. Laitteesta riippumatta on huolehdittava tabletin ja sen sovellusten päivittämisestä sekä siitä, että tabletti pysyy ominaisuuksiltaan ajanmukaisena. Tietoturva ja siihen liittyvät haasteet vaihtelevat myös laitteittain. Sovellusten vertailua Kehitysvammaliiton Tietotekniikkaja kommunikaatiokeskuksesta Tikoteekistä on saatavilla ajankohtaista 8 KIELIPOLKU 3/2014

9 Uutta teknologiaa voidaan hyödyntää myös erityislasten kuntoutuksessa ja opetuksessa. tietoa puhetta tukevasta tai korvaavasta kommunikoinnista sekä tietoteknisistä mahdollisuuksista tukea kommunikoin tabletteihin soveltuvia kommunikointisovelluksia. ipadille (ios) ladattavia kommunikointisovelluksia ovat muun muassa GoTalk Now, TalkTablet FI ja Widgit Go. Näistä TalkTablet FI ja Widgit Go ovat saatavissa myös Android-sovelluksina. Windows 7- ja 8 -tabletteihin on saatavilla muun muassa Speaking Dynamically Pro (TAIKE-taulusto). ipad-sovelluksista GoTalk Now ja TalkTablet FI ovat ominaisuuksiltaan samankaltaiset. Molemmissa on suomenkielinen puhesynteesi sekä mahdollisuus äänittää omaa puhetta. Sovellukset mahdollistavat yksilöllisen käytön ja ne huomioivat käyttäjän kommunikointitaitojen tason. Sovelluksen käyttäjä voi rakentaa itselleen erilaisiin tilanteisiin soveltuvia taulustoja. TalkTablet FI -sovelluksen erityisominaisuutena on helppo ja nopea päivitys, muokkausmahdollisuus sekä chat-ominaisuus ohjelman sisällä. Uusin suomenkielinen, päivitetty kommunikointisovellus on keväällä 2014 ilmestynyt Widgit Go -kommunikointisovellus. Sovellus on saatavissa sekä ipadille (ios) että Androidalustoille. Suomenkielisyys helpottaa muun muassa ohjelman valikon käyttöä, uusien kuvapohjien rakentamista ja muokkausta sekä laajan kuvapankin käyttöä. Sovelluksessa on suomenkielinen puhesynteesi ja sen viestiriviä voidaan käyttää sanaja lausetasoiseen viestintään. Omassa työssäni ohjaavana opettajana olen kuullut hyvää palautetta myös Widgit Go -sovelluksen monikäyttöisyydestä. Sovellus mahdollistaa toimintaohjeiden, sosiaalisten tarinoiden ja kalenterin rakentamisen. Erinomainen ominaisuus on myös se, että sovellukseen rakennetut tiedostot voi lähettää sähköpostitse pdftiedostoina. Edistyksellisin kommunikointiohjelmista lienee TAIKE-taulusto, jota voidaan käyttää Windows 7- ja 8 -laitteissa. Se on laaja ja monipuolinen kommunikointitaulujen kokonaisuus. TAIKE-tauluston voi saada lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä ja sen käyttöönotto edellyttää Tikoteekin asiantuntijoiden ohjausta ja koulutusta niin lähihenkilöille kuin ammattihenkilöstöllekin. Osaksi tämän vuoksi se on muihin kommunikointisovelluksiin verrattuna hyvin kallis. TAIKE-taulustossa on valmiina useita erilaisia taulustoja, sanoja ja ilmaisuja, jotka ovat muokattavissa yksilöllisten tarpeiden mukaan. Niiden suunnittelussa on otettu huomioon muun muassa eri keskustelutilanteisiin liittyvät aiheet, kysymykset, vastaukset ja kommentit. Taulusto mahdollistaa sujuvan ja spontaaninen osallistumisen keskusteluun. TAIKE-taulusto osaa taivuttaa käyttäjän valitseman merkkijonon kieliopillisesti sujuvaksi suomen kieleksi. Sitä voidaan käyttää myös kielellisessä harjoittelussa tukemaan kielellisen tietoisuuden, lauseen muodostamisen, sanojen luokittelun, vuorottelun ja keskustelutaitojen kehittymistä. Tekniikka apuna arjessa Shutterstock Älypuhelimen toiminnot voivat auttaa nuorta arjenhallinnassa ja lisätä näin itsenäisyyttä. Tabletit ja älypuhelimet mahdollistavat myös paljon muuta kuin vain kommunikoinnin tuen ja kuntoutuksen. Kalenteri, sähköposti, tekstiviestit, kartat, gps, osoitekirja, muistiinpanot, netti, laskin, aikataulut, kamera, musiikki, hälytykset ja muistutukset ovat älypuhelimien ja tablettien perussovelluksia, jotka tukevat käyttäjien arjenhallintaa. Niiden käytön on todettu lisäävän itsenäisyyttä, antavan kognitiivista tukea, parantavan itseluottamusta ja vähentävän stressiä. Mutta mitä tehdä, jos laite ei toimi? Tekniikan rinnalle tarvitaan myös käyttötukea ja seurantapalavereita, joissa voitaisiin arvioida sovellusten käytettävyyttä. On hyvä tutustua sovelluksiin, opetella tablettien käyttöä ja arvioida käyttökokemuksia ennen kuin lähtee hankkimaan esimerkiksi arvokkaita kommunikointisovelluksia. Käyttökokemuksista saa arvokasta tietoa myös internetin asiantuntijasivustoilta sekä facebook-ryhmistä. Tero Kujala työskentelee ohjaavana opettajana Oppimis- ja ohjauskeskus Onervassa. Hänellä on pitkä työkokemus autismin kirjon henkilöiden kanssa työskentelystä myös lastentarhanopettajana ja erityisluokanopettajana. Lähteet: 10. Autism-Europe International Congress , Budapest papunet.net/tikoteekki Tikonen 1 2/2014 3/2014 KIELIPOLKU 9

10 Satu Valkonen Miten erityislapsi pärjää netissä? Sosiaalinen media tuottaa paljon hyvää ja arvokasta. Se tarjoaa mahdollisuuksia sosiaaliseen tukeen, osallistumiseen, vaikuttamiseen ja voimaantumiseen. Some tarjoaa kuitenkin tilan myös loukkauksille, piloille ja ryhmästä poissulkemiselle. Tutkimuskirjallisuuden perusteella lapset, joilla on vaikeuksia oppia tai haasteita selvitä sosiaalisista tilanteista, joutuvat internetissä useammin kiusatuiksi. Myös lapset, joilla on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöitä, joutuvat muita herkemmin kiusatuiksi, ja he ovat myös muita lapsia useammin kiusaajia. Internetin ja sosiaalisen median riskit koettelevat kaikkia netinkäyttäjiä. Mediatutkimuksessa on pyritty viime vuosina tuomaan lasten ja nuorten mediatapojen eroavaisuuksia näkyville. Keskustelua on hyvä avata myös siitä, millainen toimintaympäristö sosiaalinen media erityislapsille on ja millaisia tietoja ja taitoja tarvitaan, jotta siellä luoviminen tuo heille iloa ja hyötyä. Erityislapset tarvitsevat tukea, joka auttaa heitä käyttämään internettiä ja sosiaalista mediaa turvallisella tavalla. He tarvitsevat välineitä kiusaamisen ennaltaehkäisemiseen, tunnistamiseen ja siihen puuttumiseen. He, kuten kaikki muutkin netinkäyttäjät, tarvitsevat kannustusta vastuulliseen toimintaan sosiaalisessa mediassa. Sosiaalinen media kohtaamispaikkana Internetissä luotu sosiaalinen verkosto toimii uuden oppimisen, vertaistuen ja osallisuuden areenana. Erityislasten ja -nuorten netinkäyttöä tahdotaan kuitenkin usein rajoittaa tai heitä ei erityisemmin kannusteta siihen, sillä heidän turvallisuudestaan ja verkossa tapahtuvasta kiusaamisesta ollaan huolissaan. Erityislapsille on taattava mahdollisuus oppia pitämään huolta itsestään ja muista, jotta internetin positiiviset puolet ovat myös heidän ulottuvillaan. Internetissä on mahdollisuus lisätä vuorovaikutusta erilaisten ihmisten kanssa ja oppia sosiaalisia taitoja. Paljon nettiä käyttävät muodostavat laajoja sosiaalisia verkostoja internetissä. Tämä koskee etenkin niitä, joilla on vaikeuksia solmia uusia ystävyyssuhteita kasvokkaisissa kontakteissa. Sosiaalisesti helposti ahdistuvat pitävät nettiviestintää monesti miellyttävämpänä, sillä he kokevat itsensä varmemmiksi ja luottavat itseensä enemmän internetissä. Esimerkiksi, jos puheen ymmärtäminen ja tuottaminen tai keskustelun aloittaminen ja ylläpitäminen on vaikeaa kasvokkain, netissä vuoropuhelua voi rytmittää helpommin omaan viestintätapaan sopivaksi. Lisäksi siellä ei välttämättä tarvitse tulkita keskustelukumppanin ilmeitä ja eleitä. Yleensä ei myöskään tarvitse miettiä omaa kehonkieltä ja ilmeiden tarkoituksenmukaisuutta. Internettiin liittyvä nonverbaalisuus voi olla voimaannuttavaa. Toinen verkossa tapahtuvaan kommunikaatioon liittyvä piirre on mahdollisuus käydä keskusteluja nimettömänä. Nimettömyyden eli anonyymiyden turvin voidaan kokeilla erilaisia rooleja altistamatta itseä sa- Viestit leviävät sosiaalisessa mediassa nopeasti. Kerran lähetettyä viestiä tai kuvaa ei enää pysty poistamaan, vaikka haluaisi. Shutterstock 10 KIELIPOLKU 3/2014

11 Shutterstock Netissä myös erityislasten ja -nuorten on mahdollista oppia sosiaalisia taitoja ja löytää kavereita. malla tavoin mahdolliselle kielteiselle palautteelle ja sosiaalisille sanktioille kuin kasvokkaisissa kohtaamisissa. Vaikka internetissä viestimisessä on tiettyjä etuja kasvokkaiseen kommunikaatioon verrattuna, viestinnän välillisyys ei estä sitä, ettei ikävä palaute tai toisten paheksunta ja pilkka tuntuisi pahalta kun ikävät teot ovat toistuvia ja tarkoituksellisia, puhutaan nettikiusaamisesta. Lapset ja nuoret, joilla on oppimisen tai kommunikoinnin vaikeuksia, eivät välttämättä tunnista netissä tapahtuvaa kiusaamista kiusaamiseksi tai eivät ymmärrä loukkaavansa muita. Vitsailun kehkeytyminen satuttavaksi tai epäsuorat loukkaukset voivat olla haastavia mieltää kiusaamiseksi. Milloin heitot ovat huumoria, milloin keskustelu alkaa saada hienovaraisia sävyjä, joiden tarkoituksena on ivailla ja pahoittaa mieli? Entä miten puuttua kiusaamiseen? Mitä nettikiusaaminen on? Nettikiusaamisella tarkoitetaan verkossa tai mobiililaitteiden välityksellä tapahtuvaa kiusaamista. Sähköposti, pikaviestipalvelut, verkkosivut, sosiaalinen media, chatit, pelisivustot ja tekstiviestit ovat väyliä ja paikkoja, joissa kiusaamista voi tapahtua. Lapset ja nuoret ovat usein kiusaamisen todistajina eli sivustaseuraajina, mutta osalla on myös omakohtaisia kokemuksia nettikiusaamisesta. Halveksunta, juoruilu, huhujen levittäminen, töykeät ja ilkeät kommentit sekä epämiellyttävät, vihjailevat ja seksuaaliset viestit ovat tavallisimpia kiusaamisen muotoja netissä. Lapset kohtaavat myös uhkailua ja kiristystä. Nettikiusaamiseen lukeutuu esimerkiksi: ahdistelu ja häirintä pilkallinen matkiminen ja jäljittely mustamaalaus fleimaus eli sanasodan aiheuttaminen tahallisesti yksityisen tiedon jakaminen tai toisen huijaaminen oman yksityisen tiedon jakamiseen ryhmästä eristäminen ja poissulkeminen vaaninta, uhkailu ja ärsyttäminen noloksi tekeminen ja nöyryyttäminen seksiviestittely. Digiajan kiusaaminen Nettikiusaamiseen katsotaan sisältyvän piirteitä, jotka erottavat sen muusta kiusaamisesta. Näitä ovat esimerkiksi anonyymisyys, kasvottomuus, ajan ja paikan rajattomuus sekä toistuvuus. Myös klikkaamisen helppous ja verkkomaailman nopeus vaikuttavat siihen, että netissä tapahtuu herkemmin ylilyöntejä. Jos lapsen on vaikeaa säädellä reaktioitaan, oman toiminnan kontrollointi ja seuraamusten arvioiminen voi olla hyvin haastavaa verkkoympäristössä. Internetissä ei tarvitse olla fyysisesti vahva tai sosiaalisesti suosittu, kun toista voidaan herjata. Anonyymisyys tarjoaa näennäisen suojan loukkausten esittämiselle, kun oma henkilöllisyys voidaan salata. Lapsi voi ajatella, että nimettömänä töpeksimisestä ei joudu vastuuseen. Lapselle on hyvä kertoa, että anonyymisyys ei tee kiusaajasta näkymätöntä ja nimetöntä, sillä kiusaaja jättää toiminnastaan jäljet verkkoon. Useimmissa tapauksissa palvelun ylläpitäjälle voi ilmoittaa epäasiallisesta ja käyttösääntöjen vastaisesta toiminnasta. Ylläpito näkee ilmiannon tiedot ja päättää mahdollisista toimenpiteistä ja rangaistuksista. Tämä tieto voi helpottaa lasta, joka on joutunut kiusatuksi, tai saada kiusaajan ajattelemaan toimiaan tarkemmin. Lapselle on syytä korostaa, että vaikka tunnistamattomuus tarjoaa mahdollisuuksia ilkeilyyn, internetissä voi aina toimia myös toista arvostavasti. Kiusatun tunnereaktiot eivät useinkaan tule verkossa näkyviksi. Kun kiusaaja ei tule samalla tavoin tietoiseksi aiheuttamastaan kärsimyksestä, hän ei välttämättä ymmärrä tilanteen vakavuutta. On kuitenkin osoitettu, että lapset ymmärtävät nettikiusaamisen aiheuttavan kiusatussa vaivaantuneisuuden, häpeän ja surullisuuden kokemuksia. Lapset tajuavat, että kiusaaminen voi olla tuskallinen kokemus siitä huolimatta, että he eivät näe kiusatun reaktioita. Lapsen empatiakykyä kannattaa vahvistaa, sillä kiusatun pahan olon ymmärtäminen ehkäisee kiusaamisen aloittamista. 3/2014 KIELIPOLKU 11

12 Sosiaalisen median ja kännykän kautta voidaan kiusata jatkuvasti, eikä kiusattu pääse mielipahaa aiheuttavia asioita pakoon kotonakaan. Nettikiusaaminen ylittää ajan ja paikan rajat. Kiusaviestejä voidaan jakaa nopeasti laajalle joukolle ja loukkaamiseen tarkoitettu sisältö on kerralla suuren yleisön saatavilla. Internetin rajattomuuteen liittyy myös kiusaamisen toistuvuus. Kerran sanottu tai jaettu materiaali voi pompahtaa toistuvasti esiin. Nettikiusaamisessa yksittäiset teot voivat kertautua ja kiusaamisesta tulla toistuvaa, vaikka niin ei olisi tarkoittanutkaan. Harkitsevaan median käyttöön on rohkaistava. On muistettava, että nettikiusaaminen ei ole vain kiusaamista netissä, vaan se on tavallisesti osa muuta kiusaamista. Sitä ei tule väheksyä. Epäasiallinen ja loukkaava käytös internetissä vaikuttaa lapseen ja nuoreen myös verkkomaailman ulkopuolella. Empaattisuuden opettaminen ja eettisen mediasuhteen kehittymisen tukeminen edistävät myönteistä Ylläpidä keskustelua ja luottamusta lapsen kanssa, jotta hänen on helpompi kertoa myös netissä sattuneista ikävistä asioista. nettikulttuuria, josta kaikki käyttäjät hyötyvät. Lue lisää kiusaamisesta ja nettikiusaamisesta MLL:n verkkosivuilta kiusaamisen-ehkaiseminen/ ja www. mll.fi/kasvattajille/mediakasvatus/ tietoa-kasvattajille/nettikiusaaminen/. Voit myös käsitellä nettikiusaamista lasten ja nuorten kanssa opetusvideon ja keskusteluaineiston avulla. Ne löytyvät osoitteesta Shutterstock Näin voit tukea lapsen pärjäämistä sosiaalisessa mediassa Huolehdi, että lapsi ja nuori osaa suojata oman yksityisyytensä Sosiaalinen media perustuu tiedon jakamiselle, mutta on oltava tarkka, mitä netissä jakaa. Erityislasten voi olla vaikeaa arvioida, mikä tieto itsestä voidaan huoletta kertoa netissä ja millaiset asiat kannattaa jättää kertomatta. Havainnollistavat esimerkit kuvastavat hyvin yksityisen ja julkisen tiedon eroa. Kerro lapselle, että tieto, jota he eivät esimerkiksi kertoisi kadulla vieraalle, tai kuva, jota he eivät toivoisi koulun seinälle, on syytä jättää julkaisematta netissä. Yksityistä tietoa ovat muun muassa koko nimi, kotiosoite ja salasanat. Kasvata lapsesta kriittinen mediankäyttäjä Internet on arvokas väline uuden tiedon saamiseen, mutta tiedon luotettavuutta on osattava arvioida kriittisesti. Muistuta lasta, että kaikki netissä oleva tieto on jonkun sinne laittamaa ja siksi uutta tietoa etsiessä kannattaa tutustua ainakin muutamiin eri lähteisiin. Opeta lapselle, että samoin kuin kaikki netissä oleva tieto voi olla epäluotettavaa, siellä voi olla myös epärehellisiä tai vilpillisiä ihmisiä. Rohkaise lasta kertomaan niin hyvistä kuin huonoistakin kokemuksista Kun lapsi tottuu jakamaan kokemuksiaan internetinkäytöstä, hänen on helpompi kertoa myös netissä sattuneista ikävistä asioista. Jos lapsi kertoo kiusaamisesta, viesti lapselle, että hän toimi oikein kertoessaan siitä. Keskustele lapsen kanssa siitä, mikä oli sopimatonta käyttäytymistä ja miksi sekä miltä se hänestä tuntui. Kerro lapselle eri toimintavaihtoehdoista, kuten sosiaalisen median turvaominaisuuksista, kiusaamisviestien tallentamisesta ja omien yksityistietojen suojaamisesta. Pyri ylläpitämään luottamuksellista suhdetta lapseen, jotta hän tietää, että voi tarvittaessa tukeutua sinuun. Kannusta lasta toista kunnioittavaan toimintaan Lapsen kanssa on hyvä keskustella siitä, mikä on toista kunnioittavaa ja ystävällistä toimintaa internetissä. Kun lapset oppivat tunnistamaan kunnioittavaa toimintaa, he ymmärtävät paremmin myös kiusaamista. Kunnioittava toiminta on kohteliasta käyttäytymistä, toisten näkemysten kuulemista ja mielipiteiden huomioimista, toisten tunteiden tunnistamista, toisten yksityisen tiedon kunnioittamista, toisten auttamista ja netinkäyttäjien moninaisuuden ymmärtämistä. Satu Valkonen YTT, KM Mediakasvatuksen kehittäjä, erityissuunnittelija Mannerheimin Lastensuojeluliitto 12 KIELIPOLKU 3/2014

13 Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vaasan keskussairaala ARKKITEHTITOIMISTO JURVAINEN & PESOLA OY Laivanvarustajankatu 2, Helsinki puh Korsholms Kommun Mustasaaren Kunta Tilitalja Oy SJL - FJF TURUN SEUDUN INVATAKSIT Tilauskeskus tilataksit Tiina Siiskonen - Tuija Aro - Timo Ahonen - Ritva Ketonen (toim.) Vuorikatu 35 A, Lahti, puh Joko se puhuu? Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa Suomen Journalistiliitto - Finlands Journalistförbund ry. Mitä tehdään, kun huoli kielenkehityksestä herää? Millaisia vaikeuksia kielenkehityksessä voi olla? SOTAINVALIDI- JA Entä miten lasta voisi parhaiten tukea? VETERAANIKUNTOUTUSTA Voiko laitos-, niihin päivä- ja liittyä avokuntoutusta muita ongelmia? Veteraanipolku Miten lapsen 3, kieli Hämeenlinna kehittyy? Puh , fax Uudistettu käsikirja toimii sekä vanhempien että ammattilaisten Kiinteistö Oy Kissantassu helposti lähestyttävänä tietolähteenä. PL 2000, Tampere puh Parikkalan 1. apteekki Parikkala puh Saaren sivuapteekki puh toimituskulut Lähetä Huomioivaa Papunetin yhdessäoloa joulukortti! vuorovaikutukseen (HYP) Suvilinnantie 2, Turku p Verkkomateriaali huomioivan yhdessäolon mallin käyttöönottoon yhteisöissä: hyp-huomioiva-yhdessaolo Materiaalin on tuottanut Kehitysvammaliiton Tikoteekki. 3/2014 KIELIPOLKU 13

14 Marianne Kulmala SELKOKIELI miksi sitä tarvitaan? Suomessa on tällä hetkellä noin viisi tuhatta heikkoa lukijaa jokaisessa ikäluokassa. Tämä tarkoittaa, että Suomessa on peruskouluikäistä lasta, joilla on lukemisessaan vaikeutta. Ei ole kuitenkaan syytä paniikkiin, sillä kansainvälisessä neljäsluokkalaisten lasten lukemista mittaavassa PIRLS-tutkimuksessa suomalaisten lasten lukutaitopisteet ovat edelleen toiseksi parhaat yhdessä Venäjän kanssa. Edelle meni vain Hongkong. Vertailussa oli mukana kaikkiaan 45 maata. Mutta huoleen alkaa olla syytä siksi, että samaisen tutkimuksen mukaan suomalaislasten lukemismotivaatio ja sitoutuminen lukemiseen ovat vertailumaiden heikompia. Lisätietoa tutkimuksesta löytyy Jyväskylän yliopiston verkkosivulta ktl.jyu.fi/pirls-timss/pirls/tulokset. Selkokielinen kirjallisuus on osaltaan auttamassa ja tukemassa niitä henkilöitä, joiden on jostain syystä hankalaa keskittyä yleiskielellä kirjoitettuun materiaaliin. Selkokieli on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi. Se on suunnattu ihmisille, joilla on vaikeuksia lukea tai ymmärtää yleiskieltä. Selkokieli sopii monille Viime vuosina kiinnostus selkokieltä kohtaan on kasvanut. Siihen on mon- Kirsi Tapani 14 KIELIPOLKU 3/2014

15 Selkokeskuksen tekemän arvion mukaan selkokielen tarvitsijoita on Suomessa yli puoli miljoonaa eli noin 10 % väestöstä. ta syytä. Selkokeskuksen tekemän arvion mukaan selkokielen tarvitsijoita on Suomessa yli puoli miljoonaa eli noin 10 % väestöstä. Suomessa asuu yhä enemmän ihmisiä, joille suomi ei ole äidinkieli. Maahanmuuttajia on tällä hetkellä Suomessa lähes Selkokieli auttaa heitä suomen kielen oppimisen alkuvaiheessa. Suomen ikärakenne muuttuu ja iäkkäiden suomalaisten määrä kasvaa. Iän myötä lisääntyvät myös muistisairaudet, afasia ja muista syistä johtuvat vaikeudet lukea tavallisia tekstejä. Yksi syy selkokielisen kirjallisuuden tarpeen lisääntymiseen on se, että itsenäinen elämä ja asuminen on nykyisin mahdollista monille sellaisille ihmisille, jotka aikaisemmin elivät laitoksissa. Voidakseen elää itsenäisesti he tarvitsevat tietoa monista arkielämän asioista ja yhteiskunnan toiminnasta. Kielellisen erityisvaikeuden esiintyvyys on noin 5 7 % jokaisesta ikäluokasta. Henkilön, jolla on kielellinen erityisvaikeus, on helpompi lukea tekstiä, jossa ei ole vierasperäisiä sanoja ja teksti on rytmitetty yleiskieltä lyhyempään ja selkeämpään muotoon. Tämä sama pätee myös osaan autismin kirjon henkilöistä. Selkokielestä hyötyvät myös henkilöt, joilla on ongelmia hahmottamisessa, tarkkaavaisuudessa ja keskittymisessä. Adhd:n esiintyvyys on Suomessa noin 5 % ikäluokasta. Se tarkoittaa, että jokaisessa koululuokassa on vähintään yksi lapsi, jolla on adhd. Suurella osalla adhd:n omaavista ei ole oppimisvaikeuksia, mutta heillä on silti usein vaikeuksia koulussa. Alisuoriutuminen suhteessa kykyihin seuraa keskittymisen ja tarkkaavaisuuden vaikeudesta. Kun tekstiä on paljon, kirjaimet alkavat hyppiä sinne tänne, eikä oppilas jaksa keskittyä. Saattaa olla, että tavallisen koulukirjan lukeminen tuntuu mahdottomalta edes aloittaa. Lasta on helpompi motivoida kirjojen pariin selkokirjojen avulla. Selkokielen tarve korostuu, jos henkilöllä on kaksi tai useampia syitä heikoille kielellisille taidoille. Esimerkiksi maahanmuuttajaoppilas, jolla on kielellisen erityisvaikeus, hyötyy varmasti selkokielestä erityisen paljon. Suomen Nuortentalo Oy:n selkokieliset materiaalit Suomen Nuortentalo Oy on julkaissut nuorille suunnatut selkokieliset oppaat Puhtaus ja kauneus ja Puhtaus ja komeus. Viime vuonna julkaistiin selkokielinen sosiaalisten taitojen opas Pärjää porukassa. Kaikki oppaat ovat runsaasti kuvitettuja ja sisältävät yksityiskohtaisia ja selkeitä ohjeita, Suomen Nuortentalon selkokielisiä julkaisuja voi tilata Aivoliiton verkkokaupasta tai Aivoliiton toimistosta p jotka lukijan on helppo ymmärtää ja sisäistää. Uusin kirja on Saku, spesiaali lapsi. Se on erilainen selkokirja. Kirjassa on kaksi osiota: osio lapselle itselleen sekä osio aikuisille, jotka lukevat kirjaa yhdessä lapsen kanssa. Aikuisten osio sopii luettavaksi myös erityislapsen vanhemmille sisaruksille. Lasten osiossa vietetään yksi päivä Sakun parissa. Kirja on lukijaa osallistava. Lukija voi antaa Sakulle ohjeita, miten Sakun pitäisi haastavassa tilanteessa käyttäytyä. Joskus Saku kuuntelee lukijan ohjeita, joskus ei. Aikuisten osiossa Sakun äiti kertoo arjesta ja elämästä spesiaalin lapsen vanhempana. Kirjan päähenkilön Aspergerin oireyhtymä ei korostu kirjassa millään lailla, ja siksi kirja soveltuukin kaikille erityislapsille ja heidän perheilleen. Myös muut lapset saavat kirjasta ymmärrystä erityisyyttä kohtaan. Kirja on kirjoitettu positiivisella asenteella. Haasteellisesta arjesta löytyy myös ilon ja onnen aiheita. Marianne Kulmala neuropsykiatrinen valmentaja Saku, spesiaali lapsi -kirjan voi tilata myös kirjoittajalta p Katso kirjan mainos lehden takakannesta. 3/2014 KIELIPOLKU 15

16 Tutkittua KERÄÄMME KOKEMUKSIA HAHMOTTAMISEN VAIKEUKSISTA! Onko Sinulla tai läheiselläsi todettu tai epäilty hahmottamisen vaikeuksia? Teemme Niilo Mäki Instituutissa tutkimusta hahmottamisen vaikeuksista ja niiden vaikutuksesta yksilön arkeen ja elämänlaatuun. Kirjoita vapaamuotoisesti, millä tavalla hahmottamisen vaikeudet näkyvät elämässäsi ja millaisia vaikutuksia niillä on arkeesi ja elämänlaatuusi. Voit käyttää apuna seuraavia kysymyksiä: Millaisia hahmottamisen vaikeuksia Sinulla on? Millä tavoin kyseiset vaikeudet vaikuttavat arjessasi, työssäsi tai vapaa-ajallasi? Millaisia ratkaisukeinoja olet keksinyt arjen haasteisiin? Millä tavoin hahmottamisen vaikeudet vaikuttavat elämänlaatuusi? Ovatko ne ohjanneet elämääsi (esimerkiksi opiskelu- tai työpaikan valintaa) tai rajoittaneet Sinua tekemästä jotain mitä olisit halunnut (esimerkiksi matkustelu)? Millä tavoin hahmottamisen vaikeudet näkyivät lapsuudessasi ja nuoruudessasi kotona, vapaa-ajalla, koulussa tai opinnoissa? Miten läheisesi ovat suhtautuneet hahmottamisen vaikeuksiisi? Entä työtoverit tai sellaiset vieraat ihmiset, joiden kanssa olet asioinut? Mitä tarkoitetaan hahmottamisen vaikeuksilla? Hahmottamisen vaikeuksilla tarkoitetaan aivojen poikkeuksellista tapaa käsitellä näönvaraista ja tilallista informaatiota. Hahmottamisen vaikeudet ilmenevät esimerkiksi tunnistamisen ja erottelun vaikeuksina tai tilan, suhteiden ja liikkeen käsittelyn vaikeuksina. Usein oirekuvaan kuuluu sosiaalisten tilanteiden hahmottamisvaikeuksia ja kasvavassa määrin oppimisvaikeuksia, joista tyypillisimpiä ovat vaikeudet matematiikan Missä vaiheessa sait tietää, että Sinulla on nimenomaan hahmottamiseen liittyviä haasteita? Mitä kautta se selvisi? Mistä olet saanut tietoa hahmottamisen vaikeuksista? Millaista tietoa kaipaisit? Millaista tukea olet saanut ja mistä? Millaisia vaikutuksia tuella on ollut? Millaista tukea olisit tarvinnut? Millaista tukea toivoisit nyt? Mitä vaikutuksia sillä olisi elämääsi, jos saisit toivomaasi tukea? Kerro kirjoituksessasi hieman taustatietoja itsestäsi tai läheisestäsi: syntymävuosi, sukupuoli, mahdolliset diagnoosit tai tutkimukset ja asuinpaikkakunta. Voit tehdä kirjoituksesi myös osissa ja lähettää sen vastattuasi kaikkiin haluamiisi kysymyksiin. Jos kirjoittaminen ei ole Sinun juttusi, mutta haluaisit osallistua haastatteluun, voit lähettää yhteystietosi yhteydenottoa varten. Kirjoituksen pituutta ei ole rajattu, ja lyhyetkin kirjoitukset ovat tutkimukselle arvokkaita! Jos Sinulla on mitä tahansa tutkimukseen liittyvää kysyttävää, ota rohkeasti yhteyttä allekirjoittaneeseen! Taustatietoja tutkimuksesta löytyy osoitteesta Kiitos avustasi! Suvi Ylönen Hahmotuksen kuntoutus -hankkeen projektitutkija Niilo Mäki Instituutti, PL 35, Jyväskylän yliopisto p , sähköposti: Lähetä kirjoituksesi lokakuun 2014 loppuun mennessä joko sähkö postilla osoitteeseen tai kirjeitse osoitteeseen Suvi Ylönen/Niilo Mäki Instituutti, PL 35, Jyväskylän yliopisto. Kirjoituspyyntöön vastanneiden kesken arvotaan 2 kpl Finnkinon leffalippupaketteja. Muista liittää kirjoitukseen yhteystietosi! oppimisessa ja luetun ja kuvallisen materiaalin ymmärtämisessä. Hahmotushäiriö voi näyttäytyä esimerkiksi: vaikeuksina numeroiden hallinnassa tai määrien ja rahankäytön hahmottamisessa, eksymisenä vieraassa paikassa tai tilassa, haasteellisuutena kartan ymmärtämisessä ja reitin suunnittelussa, vaikeutena täyttää lomakkeita tai ymmärtää monivaiheisia ohjeita, etäisyyksien, nopeuden tai syvyyden hahmottamisen vaikeutena, vaikeuksina ymmärtää sosiaalisia suhteita ja tulkita esimerkiksi kasvojen ilmeitä, oman kehon hahmottamisen vaikeutena tai asioiden tai osien välisten suhteiden hahmottamisen vaikeutena. 16 KIELIPOLKU 3/2014

17 Shutterstock PIENI ERILAISUUS SALLITAAN PÄIVÄKOTIRYHMÄSSÄ KL Riitta Viitala tutki erityispedagogiikan väitöskirjassaan Jotenkin häiriöks. Etnografinen tutkimus sosio emotionaalista erityistä tukea saavista lapsista päiväkotiryhmässä kasvattajien ja ryhmän muiden lasten suhtautumista erityistä tukea saaviin lapsiin. Lapset oli nimetty sosioemotionaalista erityistä tukea tarvitseviksi käyttäytymisensä haasteiden perusteella. Vastoin yleistä oletusta päiväkotiryhmien lasten tai kasvattajien kokemukset näistä lapsista eivät tutkijan mukaan ole erityisen negatiivisia. Sosioemotionaalista erityistä tukea saavat lapset saattoivat tutkimukseen haastatellun lapsen sanoin olla ryhmässä jotenkin häiriöks, mutta silti heitä pidettiin myös kivoina kavereina. Samaten kasvattajat kuvasivat lapsia monipuolisesti tuoden esiin jokaisesta lapsesta myös jotain myönteistä. Sosioemotionaalista erityistä tukea saavat lapset eivät ole yhtenäinen joukko. Osalla lapsista oli ystäviä, paljon vuorovaikutusta kavereiden kanssa ja he tulivat hyväksytyiksi ryhmissään. Joillakin oli vain yksi ystävä, vähän vuorovaikutusta muiden lasten kanssa ja heidät suljettiin ryhmän yhteisen toiminnan ulkopuolelle niin vahvasti, että heidän voi katsoa tulleen kiusatuiksi. Se, kuka saa ystäviä ja kuka ei, on monimutkainen asia, jota ei selitä pelkästään lapsen käyttäytyminen. Kyse on myös ryhmän kyvystä hyväksyä erilaisia tapoja osallistua sen toimintaan. Vertaissuhteiden lisäksi sosioemotionaalista erityistä tukea saavilla lapsilla oli pulmia vuorovaikutuksessa kasvattajien kanssa. Kasvattajat pitivät tärkeänä päiväkodin sääntöihin sopeutumista, mikä oli osalle lapsista hyvin vaikeaa. Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, 501. Sen saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, p , Shutterstock 3/2014 KIELIPOLKU 17

18 Elisa Poskiparta ILMARIN oppivuodet internetissä Poikani Ilmari on 17-vuotias lukiolainen, joka käyttää tietokonetta päivittäin sekä viihdeettä opiskeluvälineenä. Tietokoneen, pelien ja verkon avulla oppiminen on ollut niin mielenkiintoista ja hauskaa, ettei Ilmari ole aina edes huomannut oppivansa uusia tietoja ja taitoja. Ilmari muistaa ensikosketuksensa tietokoneisiin: hän tuli päiväkodista ja näki sisarensa pelaavan Formula One Grand Prix 2 -peliä. Ilmari oli tuolloin kolmivuotias ja vasta oppinut puhumaan. Hän innostui heti käyttämään itsekin tietokonetta. Pelailun lisäksi Ilmari piirteli jo varhain tietokoneen avulla. Hän piti erityisesti Paint-ohjelman mahdollisuudesta suurentaa piirroskohtaa, koska hän halusi tehdä tarkkoja yksityiskohtia piirroksiinsa. Ilmari on käyttänyt tietokonetta ja internettiä lapsesta asti. Aika kuluu koneella mukavasti ja samalla hän oppii myös uutta. Oppimista ilman opiskelua 2000-luvun alussa kirjastosta saattoi lainata monenlaisia lapsille tarkoitettuja tietokonepelejä. Pelit olivat isoissa pahvimapeissa, jotka sisälsivät peli-cd:n lisäksi ohjekirjan. Useimmat niistä olivat niin sanottuja opetuspelejä, joissa harjoiteltiin esimerkiksi värejä, kirjaimia, vieraskielisiä sanoja ja lauseita. Oppiminen oli verhoiltu niin houkuttelevasti, etteivät lapset useinkaan huomanneet oppivansa uutta. Asiat opittiin mukavan ajanvietteen sivutuotteena. Kysyin Ilmarilta, muistaako hän pelanneensa ennen kouluikää peliä, jossa opeteltiin kirjaimia. Ilmari ei muistanut, mutta mieleen nousi kyllä Muumi-peli, jossa piti ratkaista melko vaikeita ongelmia värien avulla. Muistan, kuinka Ilmari huuteli pelin lomassa minua kiireesti kertomaan, mikä kirjain milloinkin oli kyseessä, jotta hän pääsi eteenpäin ongelmien ratkomisessa. Värien lisäksi kirjaimet olivat pelissä ongelmanratkaisun avaimia, jotka piti osata. Vasta nyt Ilmari ymmärsi, että hän tosiaan oppi kirjaimet pelatessaan Muumi-peliä. Kirjainten oppiminen oli tärkeä askel Ilmarin lukutaidon kehittymisessä. Lukeminen on usein vaikeaa lapselle, jolla on kielellinen erityisvaikeus. Nettimaailma tutuksi Internetistä Ilmari löysi ensimmäiseksi YouTuben. Sivusto oli vuonna 2005 aivan uusi. Alussa isosisko auttoi häntä sisäänkirjautumisessa. Vieläkin YouTube on Ilmarin eniten käyttämä sivusto. Sieltä hän etsii tietoa aiheeseen liittyvien hakusano- 18 KIELIPOLKU 3/2014

19 Internetin käyttö mahdollistaa monipuolisen opiskelutavan. jen avulla. Ilmari käyttää internettiä ajanvietteenä, mutta toteaa oppivansa myös uutta. Häntä kiinnostavat erilaiset tieteelliset aiheet, kuten fysiikkaan liittyvän Higgsin hiukkasen löytäminen. Noin 12-vuotiaana katsoin paljon kemiaan liittyviä ja vähän myöhemmin biologia-aiheisia videoita. Sitten perehdyin fysiikkaan ja tällä hetkellä olen eniten kiinnostunut tähtitieteestä, Ilmari kertoo. Hän pitää myös niin sanottujen play through -videoiden katselusta. Niissä esitellään vanhoja ja harvinaisia tietokonepelejä, joita ei ole enää saatavilla. Videon tekijä on kuvannut itseään pelaamassa peliä ja samalla hän selostaa pelin kulkua. Tietokone on yksi ainoista välineistä, jota osaan käyttää ajanvietteenä. Muut, esimerkiksi lukeminen, ei tunnu kovin kummoiselta. Tosin myös videoissa on usein tekstiä. Olen ollut viime vuodesta alkaen kiinnostunut kaukoputkista. Katselen esimerkiksi astroshop.eu-sivustolta tuotteita ja haen tietoa siis luen tietoa. Sosiaalisuutta verkossa Ilmari on löytänyt netistä myös sosiaalisen median sivuston nimeltä deviantart.com. Siellä aloittelijat, harrastajat ja taiteen ammattilaiset sekä muuten taiteesta kiinnostuneet kokoontuvat yhteen esittelemään omia ja kommentoimaan toistensa töitä. Sivustolla on paljon maalauksia, piirustuksia ja valokuvia sekä myös kirjallisia tuotoksia. Miljoonat ihmiset eri puolilla maailmaa käyttävät sivustoa. Ilmari päätyi sivustolle sattumalta katsoessaan YouTubessa videota siitä, miltä eläimet näyttäisivät tulevaisuudessa. Etsin ja löysin googlen avulla videossa näytetyn kuvan. Sitä klikkaamalla pääsin Deviantart-sivustolle. Hän innostui sivustosta yhä enemmän sen jälkeen, kun hän tutustui siellä australialaisen digitaalitaiteilija Alex Riesin teoksiin. Ries tekee muun muassa fiktiivisiä tulevaisuuden eläinhahmoja. Aluksi Ilmari vain lueskeli muiden käyttäjien chat-viestejä, mutta vähitellen häntä alkoi kiinnostaa itsekin osallistua nettikeskusteluihin. En ollut aikaisemmin ottanut kehenkään yhteyttä internetissä ja se jännitti kovasti, Ilmari muistelee. Hän on keskustellut Alex Riesin teoksista muiden kanssa klikkaamalla Favorit-painiketta ja perustelemalla kommenttinsa. Ilmarista on hauskaa lukea toisten käyttäjien kommentteja ja havaita, kuinka eri tavalla ihmiset ajattelevat ja kirjoittavat. Hänen mielestään on kuitenkin hyvä, että omat kommentit voi halutessaan myöhemmin peittää muilta, jos alkaa harmittaa, mitä tuli kirjoitettua. Monikanavaista oppimista Internetin käyttö mahdollistaa monipuolisen opiskelutavan. Ajatellaan vaikkapa englanninkielistä videota, jonka aiheena on kemiallinen reaktio. Näemme videokuvassa vaihe vaiheelta, mitä tapahtuu. Kuulemme, kuinka kokeen tekijä samalla kertoo, mitä on tapahtumassa. Usein puhe tai sen pääkohdat esitetään myös ruudussa näkyvän tekstityksen avulla. Tällä tavalla Ilmari on oppinut muun muassa englannin kieltä ja tutustunut luonnontieteeseen. Olen oppinut englantia netistä niin paljon, että tuntuu melkein kuin se olisi toinen äidinkieleni. Kun kuuntelen englantia, minun ei tarvitse ajatella, mitä siinä täsmällisesti puhutaan, vaan ymmärrän puhutun asian helposti. En siis välttämättä käännä tekstiä mielessäni suomen kielelle. Ilmari kertoo myös ajattelevansa välillä englannin kielellä ja puhuvansa hiljaa jonkun kuvitteellisen henkilön kanssa englanniksi. Hän uskoo oppineensa kieltä enemmän internetistä kuin koulussa. Erityisen hyvin hän ymmärtää puhuttua englantia. Koulussa Ilmari on oppinut merkityksiä joillekin sanoille, joita hän on kuullut usein netissä. Kuuntelu on hänen mielestään helpompaa kuin lukeminen. Lukiessa pitää välillä pysähtyä miettimään, mitä joku sana tarkoittaa. Kun sen sitten lausuu ääneen, huomaa, että sana onkin ennestään tuttu se vaan näyttää kirjoitettuna ensin hassulta. Tietokonetta tarvitaan koulussakin Ilmari on juuri aloittanut lukion. Tietokone on välttämätön opiskelun ohjaaja ja oppimisen väline. Ilman sitä ei yksinkertaisesti pärjää. Kaikki viestit ja ohjeet annetaan verkkopalvelu Wilman kautta. Sinne on muistettava mennä joka päivä katsomaan uusia tiedotteita. Myös opetuksessa vaaditaan oman tietokoneen käyttöä oppitunneilla. Se on aika iso muutos minulle. Tuntuu vaikealta, koska olen vuosia käyttänyt tietokonetta vain viihdykkeenä ja huvina, Ilmari huokailee. Muistutan Ilmarille, että samalla, kun hän on käyttänyt tietokonetta ja internettiä ajanvietteenä, hän on oppinut paljon uusia asioita: faktatiedon lisäksi muun muassa liikkumaan verkossa, etsimään tietoa itseä kiinnostavista aihepiireistä sekä ymmärtämään puhuttua ja kirjoitettua englantia. Näiden nykymaailmassa välttämättömien tietojen ja taitojen omaksuminen on tapahtunut lähes huomaamatta. Dosentti Elisa Poskiparta toimii erityisasiantuntijana Turun yliopistossa. Hän on myös Kielipolku-lehden toimitusneuvoston jäsen. 3/2014 KIELIPOLKU 19

20 Liitto tiedottaa Johanna Di Nardi fysioterapeutiksi Johanna Di Nardi on aloittanut kesäkuun alusta Aivoliiton fysioterapeuttina. Hänen tehtäviinsä kuuluvat sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurssityö sekä yksilöasiakkaiden fysioterapia Suvituulessa. Johanna lähti 1990-luvulla fysioterapeutin töihin Yhdysvaltoihin ja on vastikään muuttanut takaisin Suomeen 17 ulkomailla vietetyn vuoden jälkeen. Johanna täydensi osaamistaan aikuisneurologisen fysioterapian alalla New Yorkissa, Long Island Universityssä. Hän erikoistui aivoverenkiertohäiriökuntoutujien fysioterapiaan. Uuden työn Aivoliitossa Johanna ottaa vastaan lämpimin mielin. Johannan perheeseen kuuluu aviomies ja kaksi lasta. Vapaa-aikana hän on mukana partiossa. Hän pitää pyöräilystä, joogasta ja ulkoilusta perheensä kanssa Suomen ihanassa luonnossa. Hanne Itärinne Muutoksia lehtien yhteystietosivuihin Aivoliitossa on tehty kevään aikana säästötoimenpiteitä. Myös AVH- ja Kielipolku-lehtien sivumäärää on jouduttu säästösyistä vähentämään. Jotta lehtiin mahtuisi edelleen kattavasti artikkeleita, on muita sivuja pitänyt tiivistää. Tämä koskee myös yhteystietosivuja. Jatkossa aluekerhojen yhteystiedot julkaistaan vain vuoden ensimmäisissä numeroissa. Muissa numeroissa julkaistaan ainoastaan paikallisyhdistysten yhteystiedot. Liiton verkkosivuilta löytyvät kuitenkin edelleen myös kaikkien kerhojen ajantasaiset yhteystiedot: Aluekerhojen yhteystietoja voi tiedustella myös paikallisyhdistyksestä tai Aivoliiton järjestösuunnittelijoilta. Kerhojen yhteystiedot vuoden ensimmäisiin numeroihin poimitaan suoraan edellä mainitulta Aivoliiton verkkosivulta. Muistattehan siis ilmoittaa viipymättä järjestötiedottaja Sanna Reunalle, mikäli yhdistyksenne tai aluekerhonne yhteystiedot muuttuvat tai niissä on virheitä joko lehden takasivuilla tai Aivoliiton verkkosivuilla. Näin saamme välitettyä yhdistyksistä ja kerhoista kiinnostuneille ajantasaista tietoa. Järjestötiedottaja Sanna Reuna, tai p Krista Hoffström Juttu-tupa-verkoston suunnittelijaksi Puheterapeutti Krista Hoffström on aloittanut elokuun alussa Aivoliiton Juttu-tupa-verkoston suun nittelijana Victoria Mankin jäätyä toimivapaalle. Krista tuo puheterapeuttisen osaamisensa osaksi Juttu-tupa-toiminnan suunnittelua ja ylläpitämistä. Vastaavana suunnittelijana ja Kristan työparina toimii toimintaterapeutti Pirjo Laine. Ensi vuonna Kristan tehtäviin kuuluu myös työskentely Aivoliiton kommunikaatiokursseilla. Krista on valmistunut puheterapeutiksi Helsingin yliopiston logopedian koulutusohjelmasta. Hän on opintojen alusta asti ollut erityisen kiinnostunut aikuisten puheen, kielen ja kommunikaation vaikeuksista. Krista on opiskeluaikanaan työskennellyt Juttu-tupien opettajana ja myöhemmin myös hänen kuntoutuspotilaitaan on ohjautunut ryhmiin. Valmistumisen jälkeen Krista on hankkinut työkokemusta neurologisten asiakkaiden tutkimuksesta ja kuntoutuksesta osana moniammatillista työryhmää. Nyt kuitenkin aivan uudenlaiset haasteet odottavat Aivoliitossa ja niitä kuulemma riittää, Krista pohtii. Yhdistysten tapaaminen Tampereella Aivoliitto kutsuu kielellinen erityisvaikeus -yhdistysten ja kolmikantayhdistysten edustajat tapaamiseen lauantaina Tampereelle. Tapaamisessa on mahdollisuus kuulla ajankohtaisia asioita Aivoliitosta ja keskustella sekä jakaa kokemuksia muiden yhdistysten edustajien sekä liiton henkilökunnan kanssa. Tapaamisessa kerrotaan myös lyhyesti elokuussa toteutetun yhdistysten kuntokartoituksen tuloksista. Tapaamisen kutsu on lähtenyt yhdistyksiin syyskuun alussa. 20 KIELIPOLKU 3/2014