NORD STREAM 2 NATURA-ARVIOINTI KOSKIEN ALUETTA SANDKALLANIN ETELÄPUOLINEN MERIALUE, PORVOO (FI )

Transkriptio

1 Tilaaja Nord Stream 2 Dokumentin tyyppi Arviointiraportti Päiväys Dokumentin numero: NORD STREAM 2 NATURA-ARVIOINTI KOSKIEN ALUETTA SANDKALLANIN ETELÄPUOLINEN MERIALUE, PORVOO (FI )

2 NORD STREAM 2 NATURA-ARVIOINTI KOSKIEN ALUETTA SANDKALLANIN ETELÄPUOLINEN MERIALUE, PORVOO (FI ) Versio 04 Päiväys Laatineet Ari Hanski, Kaisa Torri Tarkistanut Antti Lepola Hyväksynyt Sanna Suvanto Dokumentin ID Viite / PO Versiohistoria: Versio Päiväys Laatineet Tarkistanut Hyväksynyt Hyväksynyt Ari Hanski, Kaisa Torri ANTL SSAL MIBR Ari Hanski, Kaisa Torri ANTL SSAL MIBR Ari Hanski ANTL SANSU MIBR Ari Hanski ANTL SANSU MIBR Ramboll Säterinkatu ESPOO P F

3 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 1 2. ARVIOITAVAN HANKKEEN KUVAUS 2 3. NATURA-ARVIOINNIN TAUSTAA Natura 2000-verkosto Arviointivelvollisuuden määräytyminen Vaikutusten arviointikriteerit Lieventävien toimenpiteiden vaikutusten arviointi 7 4. AINEISTO JA MENETELMÄT 7 5. VAIKUTUSMEKANISMIT Vaikutusmekanismien ja vaikutuskohteiden rajaus Öljyvuotoriskien vaikutukset NATURA ALUE SANDKALLANIN ETELÄPUOLISELLA MERIALUEELLA Sijainti ja yleistiedot Suojelutilanne Luontodirektiivin liitteen I luontotyypit Luontodirektiivin liitteen II lajit Lintudirektiivin liitteen I lajit Uhanalaiset ja muut huomionarvoiset lajit NORD STREAM PROJEKTIN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Yleistä Kiviaineksen kasaus lähellä Kalbådagrundin aluetta Tutkimuslinjojen tutkimukset Kalbådagrundin alueella Videokuvausten tulokset Johtopäätökset NORD STREAM 2 -HANKKEEN ARVIOIDUT VAIKUTUKSET SANDKALLANIN NATURA ALUEESEEN Yleistä Vaikutukset luontodirektiivin mukaisiin luontotyyppeihin Vaikutukset lintudirektiivin liitteen I lajeihin Uhanalaiset ja muut huomionarvoiset lajit YHTEISVAIKUTUKSET MUIDEN HANKKEIDEN KANSSA Nord Stream ja Nord Stream 2 yhteisvaikutukset Tuulivoimatuotannon ja NSP2 yhteisvaikutukset Muiden hankkeiden ja NSP2 yhteisvaikutukset VAIKUTUKSET NATURA-ALUEEN EHEYTEEN HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN LIEVENTÄMINEN YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 30 LÄHTEET 32 LIITTEET 1. Kartta vuoden 2010 Nord Stream tarkkailuasemista Sandkallanin Natura 2000 alueen lähellä.

4 1 1. JOHDANTO Projekti Nord Stream 2 suunittelee uutta putkilinjaa Itämeren poikki. Putkilinjan avulla toimitetaan maakaasua Venäjän suurista varannoista suoraan Euroopan unionin (EU) kaasumarkkinoille. Merenalaisen kilometriä pitkän kaksoisputkilinjan toimituskapasiteetti on noin 55 miljardia kuutiometriä kaasua vuodessa. Putkilinjat lasketaan suunnitelmien mukaan vuosina 2018 ja 2019 ja ne ovat toiminnassa vuoteen 2020 mennessä. Putkenlaskun lisäksi rakennustoimiin kuuluvat ammusten raivaus, kiviaineksen kasaus ja kaapeliylitysten asennus. Nord Stream 2 - maakaasuputkilinjat tulevat olemaan noin kilometrin pituisia, ulottuen Venäjän Baltian rannikolta Itämeren poikki Saksan rannikolle lähelle Greifswaldia ilman välikompressoriasemaa. Suomen osuuden pituus sen talousvyöhykkeellä (EEZ) on noin 375 kilometriä. Keskimääräinen putkilinjan syvyys reitillä on noin 70 metriä. Reitti kulkee noin kilometrin päässä Suomen rannikosta. Putkilinjat tullaan asentamaan olemassa olevien Nord Stream-putkilinjojen pohjoispuolelle. Suomen talousvyöhykkeelle sijoittuvaan osaan Nord Stream 2 hanketta (jatkossa NSP2) sovelletaan Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettua lakia (YVA-lakia). YVAmenettelyn yhteysviranomaisena toimii Uudenmaan ELY-keskus ja hankkeesta vastaa Nord Stream 2 AG. Hankevastaava on toimittanut YVA-selostuksen yhteysviranomaiselle huhtikuussa 2017, ja selostus on asetettu julkisesti nähtäväksi. Natura 2000 NSP2 hankkeen toteutettavuusselvityksen aikana kartoitettiin putkilinjan reitin varrelle sijoittuvat kriittiset alueet, joista yksi oli reitin lähin Natura 2000 verkoston kohde, Sandkallanin eteläpuolinen merialue, Porvoo (myöhemmin Sandkallan ). Toteutettavuusselvityksen aikaan kaasuputkilinjan tutkimuskäytävä sijoittui aivan Natura-alueen rajan tuntumaan (lyhin etäisyys rajasta oli kuusi metriä). Yhteysviranomaisena toimiva Uudenmaan Elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus (myöhemmin ELY-keskus) edellytti, että hankkeen vaikutukset Sandkallanin Natura-alueeseen tulee arvioida (Ramboll 2013a, Uudenmaan ELY-keskus 2013). Suojelualueisiin liittyvistä asioista on myöhemmin neuvoteltu Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa. Lupapäätöksen TEM/1641/ /2015 mukaan suojelualue sijaitsee noin 800 m etäisyydellä tutkimuslupa-alueesta ja m etäisyydellä harkittavana olevasta putkilinjan reittivaihtoehdosta (alustava reittilinjaus ). Uudenmaan ELY-keskuksessa pidetyssä hankkeen ympäristövaikutusten arviointiprosessia käsitelleessä kokouksessa sovittiin, että ensivaiheessa tehdään Natura-arvioinnin tarveharkinta. Tarveharkinnan tulosten pohjalta voidaan arvioida, onko tarpeen laatia myös varsinainen Natura-arviointi. Natura-arvioinnin tarveharkinta Sandkallanin Natura 2000-alueelle valmistui tammikuussa Tarveharkinnan tulosten perusteella varsinaiselle Luonnonsuojelulain 65 mukaiselle Natura-arvioinnille ei ollut tarvetta, ja Uudenmaan ELY-keskus yhtyi näkemykseen. Tarveharkinnan tuloksista ja ympäristövaikutusten arvioinnin päätelmistä huolimatta Metsähallitus ilmaisi Nord Stream 2 hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksen lausunnossa huolensa projektin mahdollisista kielteisistä vaikutuksista. Tämän vuoksi tarveharkinta on päivitetty Natura-arvioinniksi huomioiden viimeisimmät tekniset tiedot projektista ja rakennustöistä lähinnä Sandkallania.

5 2 2. ARVIOITAVAN HANKKEEN KUVAUS Suunniteltu Nord Stream 2 putkilinjan reitti ja reittilinjausta lähimmät Natura-alueet Suomenlahdella on esitetty kuvassa 2-1. Kuva 2-1. Nord Stream 2 putkilinjojen sijainti Suomen talousvyöhykkeellä (Nord Stream 2 AG). Itäisellä Suomenlahdella sijaitseva Sandkallan sijoittuu lähimmäksi putkilinjareittiä. Hankkeen toteuttaminen edellyttää erilaisia valmistelevia ja rakentamiseen liittyviä töitä Suomen talousvyöhykkeellä. Niitä ovat: ammusten raivaus kiviaineksen kasaus merenpohjalle epätasaisuuksien loiventamiseksi eli putkilinjan vapaiden jännevälien minimoimiseksi kiviaineksen kuljetus satamasta (mahdollisesti Kotkasta) putkilinjan asennuskäytävään olemassa olevien kaapeleiden ja putkien risteyskohtien rakentaminen putkenkuljetusalusten liikenne satamasta (mahdollisesti Hangosta ja Kotkasta) putkenlaskualukselle mahdollinen putkilinjojen käyttöönoton valmistelu (painetestaus) pohjalle laskemisen jälkeen mahdollinen putkijaksojen vedenalainen yhdistäminen putkilinjojen käyttöönotto käyttö putkilinjojen käytöstä poisto Toisin kuin YVA-raportissa on esitetty, hankkeesta vastaava Nord Stream 2 AG on sittemmin sitoutunut dynaamisesti asemoitavan putkenlaskualuksen (DP-aluksen) käyttöön koko putkilinjan reitillä. Siten ankkuroitavaa putkenlaskualusta ei tulla käyttämään Suomen Natura-alueiden läheisyydessä. DP-aluksen käyttäminen on teknisesti ja ympäristön kannalta edullista, koska alus asemoi itsensä ohjauspotkurien avulla. Siten vaikutukset meren pohjaan ovat vähäisempiä, kun vain putket ovat kosketuksissa merenpohjaan.

6 3 Kokonaisuudessaan hanke on samankaltainen kuin oli Nord Stream -putkijärjestelmän rakentaminen vuosina Selkeänä erona kuitenkin on, että tässä hankkeessa molemmat putkilinjat on suunniteltu rakennettaviksi samanaikaisesti. Tämä ei välttämättä tarkoita sitä, että Suomessa olisi yhtä aikaa kaksi putkenlaskualusta. Olemassa olevien Nord Stream -putkilinjojen ylityskohtaa on suunniteltu Suomen talousvyöhykeelle, lähelle Venäjän aluevesialuetta. Putken laskunopeuden arvioidaan olevan noin 2 3 km päivässä. Reitityksen yleisohjeena vähimmäisetäisyys olemassa olevaan lähimpään Nord Stream -putkilinjaan on 500 m. 3. NATURA-ARVIOINNIN TAUSTAA 3.1 Natura 2000-verkosto Suojelun kohteina ovat Euroopan Unionin luontodirektiivin (892/43/ETY) ja lintudirektiivin (79/409/ETY) tarkoittamat luontotyypit, lajit ja niiden elinympäristöt, jotka esiintyvät jäsenvaltioiden Natura verkostoon ilmoittamilla tai ehdottamilla alueilla. Jäsenvaltioiden tehtävänä on huolehtia, että ns. Natura-arviointi toteutetaan hankkeiden ja suunnitelmien valmistelussa ja päätöksenteossa sen varmistamiseksi, että niitä luonnonarvoja, joiden vuoksi alue on sisällytetty tai ehdotettu sisällytettäväksi Natura verkostoon, ei merkittävästi heikennetä. Suojeluarvoja heikentävä toiminta on kiellettyä sekä alueella että sen rajojen ulkopuolella. Sitä, milloin luonnonarvot heikentyvät tai milloin ne merkittävästi heikentyvät, ei kuitenkaan ole määritelty luonto- tai lintudirektiivissä. Luontodirektiivi Luontodirektiivin tavoitteena on luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston ja niiden elinympäristöjen suojelu. Eri toimenpiteillä pyritään varmistamaan Euroopan yhteisön tärkeinä pitämien luontotyyppien ja lajien suotuisa suojelutaso. Keskeisiä toimenpiteitä ovat Natura alueiden perustaminen, lajien tiukan suojelun järjestelmä ja hyödyntämisen säätely. Luontodirektiivin liitteissä lueteltuja, yhteisön tärkeinä pitämiä luontotyyppejä ja lajeja on Suomessa seuraavasti: Liite I, 69 luontotyyppiä, suojelukeino Natura alueet (SAC-alueet, Special Areas of Conservation) Liite II, 88 lajia, suojelukeino Natura alueet (SAC-alueet, Special Areas of Conservation) Liite IV, 73 lajia, tiukan suojelun järjestelmä (Luonnonsuojelulaki 49 ) Luontodirektiivin liitteisiin on valittu yhteisön tärkeinä pitämiä luontotyyppejä ja lajeja, jotka ovat vaarassa hävitä luontaisilta levinneisyysalueiltaan, joilla on pienet kannat tai levinneisyysalueet, jotka ovat hyviä esimerkkejä kyseisen luonnonmaantieteellisen alueen ominaispiirteistä tai jotka ovat endeemisiä lajeja. Osa luontodirektiivin luontotyypeistä ja lajeista on määritelty ensisijaisesti suojeltaviksi, ja ne on osoitettu direktiivin liitteissä I ja II tähdellä (*). Niiden suojelusta yhteisö on erityisvastuussa.

7 4 Lintudirektiivi Lintudirektiivi koskee kaikkien luonnonvaraisena elävien lintulajien suojelua EU:ssa. Sen tavoitteena on lajien ja niiden elinympäristöjen suojelu, lajien hoitaminen ja sääntely sekä antaa säännökset lajien hyödyntämisestä. Suojelu kattaa linnut, niiden munat, pesät sekä elinympäristöt. Suomessa on 256 direktiivin tarkoittamaa luonnonvaraisesti esiintyvää lintulajia (tilanne v. 2012). Lintudirektiivin liitteissä lueteltuja lintulajeja tavataan Suomessa seuraavasti Liite I: yhteisön tärkeinä pitämät lajit, joiden suojelemiseksi on osoitettava erityissuojelualueita (SPA-alueet Natura verkostossa). Vastaava velvoite koskee säännöllisesti esiintyviä muuttolintuja erityisesti kosteikkojen osalta. Liitteen I lajeja ja niitä vastaavia muuttolintuja on Suomessa yhteensä 110 lajia. Liite II: metsästettävät lajit, joiden metsästysaika on rajattu elinkierron kannalta herkimpien vaiheiden ulkopuolelle (esimerkiksi kevätmuutto, pesimiskausi). Yhteensä 39 IIliitteen lajia tavataan Suomessa Liite III: Toiminnot, jotka suoraan uhkaavat lintuja, kuten tahallinen tappaminen, vangitseminen tai kauppaaminen ja pesien tuhoaminen, ovat kiellettyjä. Tietyin rajoituksin jäsenvaltiot voivat sallia joitain poikkeuksia liitteessä mainituille 26 lajille, joista Suomessa esiintyy 22 lajia. 3.2 Arviointivelvollisuuden määräytyminen Alueet on valittu Naturaverkostoon joko EU:n luontodirektiivin (Special Areas of Conservation, SAC) ja/tai lintudirektiivin (Special Protection Areas, SPA) perusteella. Luonnonsuojelulain (1096/1996) lukua 10 tulee soveltaa kaikissa viranomaispäätöksissä siltä, osin kun kyseessä on Natura 2000-verkosto. Suurimmassa osassa lakeja, joiden soveltamisalaan liittyy toimia, joilla voi olla vaikutuksia maankäytölle ja luonnonympäristölle, on viitattu luonnonsuojelulain 65 ja 66 pykäliin. Jos hanke tai suunnitelma joko yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää valtioneuvoston Natura verkostoon ehdottaman tai verkostoon sisällytetyn alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura verkostoon, hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan on asianmukaisella tavalla arvioitava nämä vaikutukset. Sama koskee sellaista hanketta tai suunnitelmaa alueen ulkopuolella, jolla todennäköisesti on alueelle ulottuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia.edellä mainittu vaikutusten arviointi voidaan myös toteuttaa osana luvussa 2 mainittua ympäristövaikutusten arviointiprosessia (Laki ympäristövaikutusten arvioinnista 468/1995. ( /553) Luonnonsuojelulain 65 ja 66 :n mukaan hanke tai suunnitelma ei yksinään tai yhdessä muiden hankkeiden kanssa heikentää merkittävästi niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on liitetty Natura verkostoon. Jos tällaisia vaikutuksia voi syntyä, ne tulee arvioida. Lupa voidaan myöntää tai suunnitelma hyväksyä vain jos arviointimenettelyssä on osoitettu, että vaikutukset eivät ole merkittäviä. Tätä sovelletaan sekä toimintoihin Natura-alueen sisällä että ulkopuolella, jos vaikutuksia Natura-alueeseen voi aiheutua. Kuitenkin tulee huomioida, että lupa voidaan myöntää toimintoihin, joilla on vaikutusta Natura-alueen luonnonympäristöön, mikäli toiminnot eivät merkittävästi heikennä alueen suojeluperusteita. Lupaviranomaisen tulee varmistaa, että arviointi on asianmukainen ja päätelmät ovat oikeutettuja. Arviointivelvollisuus koskee alueita, jotka kuuluvat SCI- ja SPA-alueisiin luonto- ja lintudirektiivien mukaisesti. Vaikutusten arviointivelvollisuus syntyy, mikäli hankkeen vaikutukset: kohdistuvat Natura-alueen suojelun perusteena oleviin luontoarvoihin, ovat luonteeltaan heikentäviä,

8 5 laadultaan merkittäviä, sekä ennalta arvioiden todennäköisiä Arvioinnin perusteena tarkastellaan ensisijaisesti niitä luontoarvoja, jotka on määritelty Natura tietokantaan sisältyvillä, kunkin Natura-alueen omilla tietolomakkeilla. Alueesta riippuen arvioitavia luontoarvoja ovat: luontodirektiivin liitteen I luontotyypit (SAC-alueet); luontodirektiivin liitteen II lajit (SAC-alueet); lintudirektiivin liitteen I lintulajit (SPA-alueet); ja lintudirektiivin 4.2 artiklassa tarkoitetut (SPA-alueet) muuttolintulajit. Arvioinnin lähtökohtana SAC-alueilla ovat siten luontodirektiivin mukaiset suojeluarvot (luontotyypit ja lajit), SPA-alueilla lintudirektiivin mukaiset lajit ja muuttolintulajit sekä SAC/SPA-alueilla molemmat. Sandkallanin eteläpuolinen merialue (FI ) on sisällytetty Suomen Natura 2000 verkostoon vain luontodirektiivin (SAC) perusteella. Siten hankkeen vaikutukset luontodirektiivin mukaisiin suojeluarvoihin on arvioitu. 3.3 Vaikutusten arviointikriteerit Vaikutuksen merkittävyys Vaikutusten merkittävyyttä ei ole yksityiskohtaisesti määritelty luontodirektiivissä. Yleisesti luontotyypin voidaan arvioida heikentyvän, jos sen pinta-ala supistuu tai ekosysteemin rakenne ja sen toimivuus heikentyvät muutosten seurauksena (ks. luku 3.1). Vaikutusten merkittävyyteen vaikuttavat tässä yhteydessä erityisesti muutoksen laaja-alaisuus. Kokonaisuudessaan vaikutukset on kuitenkin aina suhteutettava alueen kokoon sekä kohteen luontoarvojen merkittävyyteen alueellisella ja valtakunnan tasolla. Joissakin tapauksissa pienikin muutos voi olla luonteeltaan merkittävä, jos se kohdistuu alueellisella tai valtakunnan tasolla poikkeuksellisen arvokkaalle alueelle tai vaikutuksen kohteena olevan luontotyypin tai lajin säilyminen Natura-alueella voidaan arvioida ominaispiirteiltään tavanomaista herkemmäksi jo pienille elinympäristömuutoksille. Luontoarvojen heikentyminen voi olla merkittävää jos joku seuraavista ehdoista toteutuu: 1) Suojeltavan luontotyypin suojelutaso ei hankkeen tai suunnitelman toteutuksen jälkeen ole suotuisa. 2) Olosuhteet alueella muuttuvat hankkeen tai suunnitelman johdosta niin, ettei suojeltavien elinympäristöjen säilyminen ole pitkällä aikavälillä mahdollista. 3) Luontotyypin ominaispiirteet turmeltuvat tai osittain häviävät hankkeen tai suunnitelman johdosta. 4) Suojeltavat lajit häviävät alueelta kokonaan Vaikutuksen pysyvyys Seuraavia aikajaksoja on käytetty vaikutusten pysyvyyden arvioimisessa Natura-arvioinneissa esimerkiksi Iso-Britanniassa ja Suomessa (ks. esim. Byron 2000): Pysyvä vaikutus jatkuu yhden sukupolven yli (yli 25 vuotta) Väliaikainen jos voidaan tehdä toimenpiteitä joilla ajanoloon voidaan pienentää vaikutuksia (alle 25 vuotta) Pitkäaikainen vuotta tai pidempi Keskipitkä 5-15 vuotta

9 6 Lyhytaikainen alle 5 vuotta Vaikutukset Natura-alueen eheyteen ja koskemattomuuteen Luontodirektiivi korostaa Natura-alueen merkitystä kokonaisuutena ja sen ekologisten ominaisuuksien merkitystä siellä oleville luontotyypeille ja lajeille (Söderman 2003). Yksittäisiin luontotyyppeihin ja lajeihin kohdistuvien vaikutusten lisäksi Natura-arvioinnissa on arvioitava hankkeen vaikutukset Natura alueen eheyteen. Vaikka vaikutukset eivät olisi mihinkään luontotyyppiin tai lajiin yksinään merkittäviä, vähäiset tai kohtalaisen suuret vaikutukset moneen lajiin ja luontotyyppiin saattavat heikentää alueen ekologista rakennetta tai toimintaa merkittävästi. Eheydellä ja koskemattomuudella tarkoitetaan tarkastelun alaisen kohteen ekologisen rakenteen ja toiminnan säilymistä elinkelpoisena ja niiden luontotyyppien ja lajien kantojen säilymistä elinvoimaisina, joiden vuoksi alue on valittu Natura-verkostoon. EU-komission ohjeen mukaisesti vaikutukset Natura-alueen eheyteen ovat tärkein kriteeri arvioitaessa vaikutuksen merkittävyyttä (Euroopan komissio 2001). Komissio on laatinut tarkistuslistan avustamaan arviointia aiheuttaako hanke tai suunnitelma kielteisiä vaikutuksia Natura-alueen eheyteen (Taulukko 3-1). Taulukko 3-1. Tarkistuslista Natura-alueen eheyden arvioimiseen (Euroopan komissio 2001) Suojelutavoitteet Muut indikaattorit Voiko hanke tai suunnitelma hidastaa/ estää lajien tai luontotyyppien suotuisan suojelutason saavuttamista? heikentää alueen luontotyyppejä tai lajeja? häiritä niitä tekijöitä, jotka ylläpitävät alueen suotuisia olosuhteita? häiritä suojeluperusteena olevien lajien keskinäisiä suhteita, levinneisyyttä tai tiheyttä? aiheuttaa muutoksia elinympäristöön tai ekosysteemiin (esim. ravinnetasapaino)? muuttaa alueen rakenteellisia tai toiminnallisia suhteita (esim. maaperä/ vesi, kasvit/eläimet)? muuttaa luontaista kehitystä (esim. vesitalous, kemiallinen koostumus)? vähentää tärkeitä elinympäristöjä? vähentää ekosysteemille tärkeiden/ avainlajien populaatioita? muuttaa ekosysteemille tärkeiden/ avainlajien välisiä suhteita? vähentää alueen monimuotoisuutta? aiheuttaa muutoksia, jotka voivat vähentää ekosysteemille tärkeiden/ avainlajien runsautta, tiheyttä tai tasapainoa? aiheuttaa pirstoutumista? aiheuttaa alueelle tyypillisten piirteiden tuhoutumista tai vähenemistä? Kyllä/Ei Vaikutukset voivat kohdistua yksittäiseen lajiin tai luontotyyppin, mutta vaikutus ei silti ole merkittävä koko Natura-alueen eheydelle jos alueen ekologinen rakenne ja toiminta eivät muutu. Esimerkiksi väliaikainen ja palautuva luontotyyppiin tai lajiin kohdistuva vaikutus voi aiheuttaa vain kohtalaisia kielteisiä muutoksia alueen eheyteen. Taulukossa 3-2 on esitetty Iso-Britanniassa sovellettavat vaikutusten merkittävyyden vertailuperusteet arvioitaessa vaikutuksia alueen eheyteen (Byron 2000). Vertailuperusteiden mukaisesti merkittävä kielteinen vaikutus aiheutuu kun projekti tai suunnitelma vahingoittaa alueen ekologista rakennetta tai toimintaa siten, että alueen luontotyyppien säilyminen pitkällä tähtäimellä ei ole mahdollista.

10 7 Taulukko 3-2. Alueen eheyteen liittyvien vaikutusten merkittävyyden arviointi Byronin (2000) mukaan. Vaikutuksen merkittävyys Merkittävä kielteinen Kriteerit Hanke tai suunnitelma (joko yksistään tai muiden kanssa) vaikuttaa haitallisesti alueen eheyteen, sen yhtenäiseen ekologiseen rakenteeseen ja toimintaan, joka ylläpitää luontotyyppejä/elinympäristöjä ja populaatioita, joita varten alue on suojeltu. Kohtalainen kielteinen Vähäinen kielteinen Ei vaikutuksia Myönteinen vaikutus Hanke tai suunnitelma (joko yksistään tai muiden kanssa) ei vaikuta haitallisesti alueen eheyteen, mutta vaikutus on todennäköisesti merkittävä alueen yksittäisiin luontotyyppeihin/ elinympäristöihin/ lajeihin. Jos ei voida selvästi osoittaa, että hankkeella tai suunnitelmalla ei ole haitallista vaikutusta alueen eheyteen, vaikutukset on luokiteltava merkittävästi kielteisiksi. Kumpikaan yllä olevista tapauksista ei toteudu, mutta vähäiset kielteiset vaikutukset alueeseen ovat ilmeisiä. Vaikutuksia ei ole huomattavissa kielteiseen tai myönteiseen suuntaan. Hanke tai suunnitelma lisää luonnon monimuotoisuutta, esimerkiksi lieventävillä toimenpiteillä luodaan käytäviä eristyneiden alueiden välille, liikenne- tai virkistyskäyttöpainetta ohjataan pois alueelta tai alueita ennallistetaan. 3.4 Lieventävien toimenpiteiden vaikutusten arviointi Natura-alueisiin kohdistuvia negatiivisia vaikutuksia tulee välttää niin paljon kuin mahdollista. Mikäli negatiivisia vaikutuksia kuitenkin aiheutuu, niitä pitää pyrkiä lieventämään. Haitalliset vaikutukset tulee pyrkiä lieventämään mahdollisimman hyvin, riippumatta siitä ovatko haitat merkittäviä. Lieventämistoimenpiteiden vaikuttavuuden arvioimiseksi voidaan käyttää seuraavaa kriteeristöä (Byron 2000): Huono vähäinen vaikutusten vähentäminen, ei suurta merkitystä kokonaisuuden kannalta Rajoitettu lieventämistoimenpiteillä saadaan rajoitettua vaikutusta jonkin verran Kohtuullinen lieventämistoimenpiteillä saadaan rajoitettua vaikutusta, mutta alkuperäinen vaikutus säilyy silti merkittävällä tasolla Huomattava vaikutusten lähes täydellinen lieventäminen 4. AINEISTO JA MENETELMÄT Nord Stream 2 -putkihankkeen mahdolliset vaikutukset Sandkallanin eteläpuolinen merialue -nimiseen Natura-alueeseen (FI , SAC) arvioitiin olemassa oleviin tietoihin perustuen. YVA raportissa tarkasteltiin reitin alavaihtoehtoja kahdessa putkilinjan osassa. Raportin valmistumisen jälkeen hankkeesta vastaava on alustavasti valinnut käytettävän reitin ja tämä arvio perustuu tuohon suunnitelmaan. Kaikki reitillä sijaitsevat ammukset on kartoitettu ja luokiteltu painon ja tyypin perusteella. Tietojen perusteella ammusten räjäytysten potentiaalinen maksimivaikutus on voitu arvioida. Keskeisimpinä lähtötietoina arvioinnissa käytettiin: Natura -tietolomake (2012), Sandkallanin eteläpuolinen merialue, Porvoo. Sandkallanin eteläpuolinen merialue on liitetty Natura verkostoon myöhempänä täydennyksenä (Ehdotus Suomen Natura verkostoehdotuksen täydentämiseksi, Ympäristöministeriö ) Natura-tietolomakkeen ehdotetut päivitystiedot (2014). Päivitysehdotuksen tiedot ovat alustavia ja voivat vielä muuttua

11 8 Marin Mätteknik AB Kalbådagrundin alueen biologiset tutkimukset Suomenlahdella Marin Mätteknik AB 2014a. Kalbådagrundin alueen biologiset tutkimukset Suomenlahdella. Aiemmin toteutetun Nord Stream hankkeen seurantatutkimuksista saadut kokemukset kaasuputken rakentamisen ympäristövaikutuksista Lisäksi Metsähallitukselta tiedusteltiin mahdollisia luontotyyppi-inventointien tuloksia tai muita mahdollisia kartoitustietoja alueelta. Sandkallanin eteläpuoliselta merialueelta ei ollut saatavissa luontotyyppiaineistoja (tiedonanto sähköpostitse, Jyrki Määttä/Metsähallitus ). Alueelta ei vielä toistaiseksi ole muutakaan vedenalaista kartoitustietoa (tiedonanto sähköpostitse, Maiju Lanki/Metsähallitus ). Natura-arvioinnin tarveharkinta on laadittu Ramboll Oy:ssä (FM, biologi Kaisa Torri ja FM, hydrobiologi Ari Hanski) Nord Stream 2:n toimeksiannosta. Erityisten vaikutuskohteiden (kuten riuttojen ) osalta vaikutuksen merkittävyys arvioitiin kohteen herkkyyden ja muutoksen suuruuden avulla. Menetelmä on sama, jota on käytetty Nord Stream 2 -hankkeen ympäristövaikutusten arviointiraportissa. Lisätietoa löytyy julkaisusta Ramboll (2017). Natura-arviointi on laadittu Ramboll Oy:ssä (biologi, FM Kaisa Torri Hanski) Nord Stream 2:n toimeksiannosta. ja hydrobiologi, FM Ari Tämä arviointi on päivitetty versio edellisestä arvioinnista. Päivitykseen on ollut syynä reitin optimoinnista aiheutuneet muutokset ammusten määrässä ja niiden sijainnissa. Putkilinjan Suomen osuuden herkimmillä alueilla otetaan myös käyttöön uusi lieventämistoimenpide, jonka avulla ammusten raivauksesta aiheutuvaa melua voidaan vähentää. Kuplaverhojen käyttöön perustuva menetelmä on kuvattu luvussa 5.2. Kaikki päivitykset, joita tähän arviointiin on tullut edellisen ( ) päivätyn version jälkeen, on korostettu punaisella kirjasintyypillä. 5. VAIKUTUSMEKANISMIT 5.1 Vaikutusmekanismien ja vaikutuskohteiden rajaus Nord Stream 2 hankkeen ympäristövaikutusten arviointi (YVA) on toteutettu vertaamalla ennustettua tilannetta (rakentamis- ja käyttövaiheen aikana) vaikutusalueen nykytilaan. Ympäristövaikutusten arviointiselostus jätettiin yhteysviranomaiselle (Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) YVA:ssa esitettyä tietoa on täydennetty viimeisimmällä teknisellä tiedolla ja hankkeen suunnittelutiedoilla. Rakennustyöt kuten ammusten raivaus, kiviaineksen kasaus ja putkenlasku aiheuttavat eriasteista häiriötä merenpohjaan. Käyttövaiheessa merenpohjalla olevat putkilinjat voivat aiheuttaa vain vähäisiä, paikallisia, pienen mittakaavan muutoksia hydrodynaamisissa olosuhteissa lähellä merenpohjaa ja putkilinjoja. Vaikutusmekanismit valittiin tässä Natura-arvioinnissa YVA:n päätelmien perusteella. Mahdolliset vaikutusmekanismit, jotka voivat heikentää Natura-alueen suojeluarvoja on kuvattu alla. Vaikutuskohteena tässä Natura-arvioinnissa olivat vedenalaiset luontotyypit, veden laatu ja pohjaeliöstö. Sandkallanin Natura-alueeseen ja sen suojeluarvoihin kohdistuvat vaikutukset rakentamisen aikana arvioitiiin merkityksettömiksi tai vähäisiksi ja kielteisiksi (Taulukko 5-1).

12 9 Taulukko 5-1. Sandkallanin Natura 2000-alueeseen kohdistuvien vaikutusten merkittvyys YVAselostuksen mukaisesti (Ramboll 2017). Vaikutusmekanismi ja vaikutuskohde Kohteen herkkyys Muutoksen suuruus Vaikutuksen merkittävyys Rakennusvaihe Sedimenttien leviäminen, muutoksia nettosedimentaatiossa (luontotyypit) Keskisuuri Pieni Vähäinen Sedimenttien leviäminen, muutoksia nettosedimentaatiossa (pohjaeläimet) Keskisuuri Merkityksetön Merkityksetön Liuenneiden haitta-aineiden vapautuminen veteen (veden laatu) Suuri Merkityksetön Merkityksetön Liunneiden haitta-aineiden vapautuminen veteen (pohjaeläimet) Keskisuuri Merkityksetön Merkityksetön Käyttövaiheessa ei ole arvioituja vaikutusmekanismeja, joiden vaikutukset voisivat ulottua suojelualueelle. 5.2 Rakennusvaihe Putkilinjan lyhin etäisyys lähimmästä Natura 2000 alueen rajasta on 1,9 km. Tämän hetkisen hankesuunnitelman ja kenttätutkimusten perusteella ammusten raivausta ja kiviaineksen laskua tullaan tekemään Sandkallania lähimmällä putkilinjan osuudella (kuva 8-8). Lähin ammus (R- R kuva 8-8) sijaitsee 2,1 km etäisyydellä alueesta ja vastaavasti lähin kiviaineksen laskupaikka (pohjan stabiliteetin vuoksi) sijaitsee non 2 km etäisyydellä. Rakennnusvaiheen merenpohjan muokkaustöillä on vaikutuksia merenpohjaan. Sedimentin tyypistä riippuen toiminnat voivat aiheuttaa kiintoainepartikkelien sekä kiintoaineeseen sitoutuneiden haitta-aineiden leviämistä vesimassaan. Tämä aiheuttaa samentumista meren pohjan läheisyydessä. Riippuen pohjanläheisen virtauksen suuruudesta ja suunnasta samea vesi kulkeutuu kauemmas ja lopulta sedimentoituu uudelleen merenpohjaan. Nettosedimentaation muutoksen asteesta riippuen pohjaeläinlajien elinolosuhteet voivat heiketä. Kovilla pohjilla nilviäiset kuten sinisimpukat suodattavat mikro-organisemeja vedestä tehokkailla kiduksillaan. Jos vesi on hyvin sameaa ja sedimentaatio lisääntyy voimakkaasti simpukoiden suodatuskapasiteetti voi heiketä jopa niin, että yhdyskuntien elinvoimaisuus heikkenee ja tuloksena koko pohjaeläimistö näillä erityisillä lisääntymisalueilla kärsii. Rakennustyöt voivat myös muuttaa merenpinnan muotoa putkilinjan varrella aiheuttamalla merenpohjan topografiaan painaumia ja kohoumia. Kiviaineksen kasaus ja putkilinjat merenpohjassa muuttavat merenpohjan muotoa pysyvästi putkilinjareitin varrella. Johtuen päivitetyistä tiedoista putkilinjan reitillä olevien ammusten määrästä ja tyypistä sekä kuplaverhojen käytöstä eräiden ammusten räjäytysten yhteydessä, vaikutusarviointia ja vaiktusten merkittävyyttä Sandkallanin Natura-alueeseen on täydennetty.

13 10 Kuplaverhot ammusten räjäytyksissä Nord Stream 2 aikoo käyttää kuplaverhojärjestelmää muutamien ammusten räjäytysten yhteydessä. Kuplaverhojen avulla voidaan lieventää vedenalaisen melun tasoa ja siten vaikutuksia herkkiin reseptoreihin. Kuplaverhoja käytetään sellaisten ammusten paikalla räjäyttämisessä (in situ), jotka sijaitsevat seuraavien reseptoreiden läheisyydessä: Natura alueet (hylkeet suojelukohteita), joissa aiheutuisi riski pysyvälle kuulonalenemalle (PTS-vyöhyke), jos valvottu räjäytys tehtäisiin ilman kuplaverhoja ja joka vyöhyke ulottuisi 5 kilometrin etäisyydeltä suojatulle alueelle. Itäisellä Suomenlahdella, Suomen talousvyöhykkeellä, itään kilometrikohdasta 60 sijaitsevat norppa- alueet (yhteensä 12 ammusta). Kuplaverhojärjestelmä on erityisesti kehitetty merialueella tehtäviin paalutustöihin. Se vähentää paalutuksen tai räjäytysten aiheuttaman melu etenenemistä. Kuplaverhon halkaisija on 80 m ja suutinrakenteen noin 250 m. Paineilma johdetaan suuttimilla varustettuun letkuun, jolloin raivattavan ammuksen ja ympäristön välille muodostuu kuplaverho. Menetelmällä voi olla myös vedenlaatuvaikutuksia (pehmeiden pohjien eroosiota ja sen myötä sedimenttipartikkeleiden resuspensiota). Menetelmässä kuplien liike ylöspäin kuljettaa vettä mukanaan, jolloin verhon molemmilla puolilla vertikaalinopeus kasvaa. Ylöspäin suuntautuvan liikkeen korkeus riippuu vesipatsaan tiheysgradientista. Ylöspäin liikkuva vesi korvautuu sivuilta tulevalla vedellä, jolloin pohjanläheiset virtausnopeudet kasvavat (Luode Consulting Oy 2017). 5.3 Käyttövaihe Merenpohjassa sijaitsevat putkilinjat ja niiden tukirakenteet (kiviainespenkereet, kaapelieristeykset jne.) saattavat uusina rakennelmina aiheuttaa morfologisia muutoksia rajoitetulla alueella käyttövaiheessa. Käyttövaiheessa putkilinjat sijaitsevat Suomen talousvyöhykkeellä merenpohjalla. Näillä alueilla pohjanläheiset virtaukset ovat useimmiten hitaita (Marin Mätteteknik AB 2014a). Näin ollen huuhtoutumis- (eroosio-) tai sedimentoitumisprosessien ei arvioida olevan merkittäviä. Pohjan läheisistä virtauksista aiheutuvaa paikallista huuhtoutumista ilmenee mahdollisesti putkilinjojen välittömässä läheisyydessä (1 m etäisyydellä). Paljaana olevilla putkilla (hautautuminen alle 20 %) voi olla jonkinasteista vaikutusta virtauksiin putkien lähellä, mutta mitään merkittäviä vaikutuksia ei ole havaittu yli 50 m etäisyydellä putkista (Witteveen+Bos ym. 2012). Anodeista hiljalleen meriveteen vapautuvalla sinkillä ei ole vaikutuksia Natura 2000 alueen merenpohjan bioottiseen ympäristöön. Vapautunut epäorgaaninen sinkki adsorboituu pääosin sedimenttipartikkeleihin. 5.4 Käytöstä poistaminen Nord Stream 2 putkilinjojen suunniteltu käyttöikä on 50 vuotta. YVA-prosessin aikana arvioitiin kahta vaihtoehtoista käytöstäpoistamisskenaariota (perusskenaario ja teoreettinen vaihtoehto). Perustuen aikaisempiin tapauksiin ja toimialan parhaisiin käytäntöihin, halkaisijaltaan suurten putkien tapauksessa perusskenaariona on jättää putki paikoilleen merenpohjaan (in situ). Muiden mahdollisten vaihtoehtojen arvioinnin perusteella teoreettisena vaihtoehtona voidaan pitää putken poistamista. Poisto suoritettaisiin päinvastaisessa järjestyksessä putken laskuun nähden tai paloittelemalla osa kerrallaan poistoa seuraisi jätehuolto. Ennakoidut vaikutukset, jotka aiheutuvat putkien jättämisestä paikoilleen ovat yhteydessä materiaalien asteittaiseen liukenemiseen pitkällä aikavälillä ja esimerkiksi mahdollisiin kaupalliselle kalastukselle aiheutuviin

14 11 vaikutuksiin. Putkien poistamiseen aiheutuvat vaikutukset liittyvät pohjasedimenttien häiriintymiseen, alusten toimintaan, ja energiankäyttöön sekä maa-alueisiin, joita tarvitaan materiaalien erottelussa, kierrätyksessä ja/tai loppusijoituksessa. Putkilinjan paikalleen jättämisen mahdollisten meriympäristöön kohdistuvien vaikutusten katsotaan olevan yleisesti vähäisempiä kuin putkilinjan poistamisesta aiheutuvien vaikutusten. Käytöstäpoistamisohjelma laaditaan käyttövaiheessa, koska on otettava huomioon käytöstä poistamisen aikana voimassa olevat säädökset, Nord Stream 2-hankkeen putkilinjojen käytön aikana kertyvä tekninen osaaminen ja asiaan kuuluvat käytöstäpoistamiskäytännöt. 5.5 Öljyvuotoriskien vaikutukset Öljyvuodon riski on Itämerellä aina läsnä ja erityisesti kapealla Suomenlahdella, missä laivaliikenne on vilkasta. Tässä luvussa käsitellään lyhyesti rakennustöiden aiheuttaman lisääntyvän laivaliikenteen mahdollisesti aiheuttamaa öljyvuodon riskiä, koska Sandkallanin alue sijaitsee lähellä putkilinjan reittiä. YVA-selostuksessa ympäristöriskejä on käsitelty luvussa NSP2-hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnissa öljyn leviämistä rakentamisvaiheessa mahdollisesti tapahtuvan öljyvuoto-onnettomuuden seurauksena mallinnettiin ja arvioitiin MIKE Ecolab/Oil mallinnusohjelman avulla (Ramboll 2016a). Kaksi kohdetta Suomenlahdella valittiin mallinnukseen (yksi lähellä Sandkallanin Natura aluetta). Arvioinnin päätelmänä oli, että onnettomuuden tapahtuessa (myös hankkeesta riippumatta) Suomen aluevesillä, öljyvuoto saavuttaa rannikon kahden päivän kuluttua. Siten tässä tilanteessa riski vaikutuksista Naturaalueelle on mahdollinen. HELCOMin suosituksen mukaisesti oletetaan, että Itämeren rannikkovaltioilla on kyky saada suuri öljyvuoto hallintaansa kahden päivän kuluessa vuodon sattumisesta (HELCOM 1990). NSP2 hankkeessa on myös kehitetty useita haittojen lieventämiskeinoja tällaisten tapahtumien riskin pienentämiseksi. Vuotanut öljy käy läpi tiettyjä fysikaalisia prosesseja, kuten haihtuminen, leviäminen, hajaantuminen vesipatsaaseen ja sedimentaatio merenpohjaan. Vuodon suuruudesta riippuen seuraukset merenpohjalle voivat vaihdella vähäisistä tuhoisiin seurauksiin. Pahimmassa tapauksessa elinolojen heikentyessä pitkäksi aikaa pohjaeläimet kuolevat, minkä seurauksena monimuotoisuus vähenee merkittävästi. Tällöin suojeluperusteet Sandkallanin Natura-alueen luontotyypille riutat ovat uhattuna. Lopulta öljy poistuu meriympäristöstä biohajoamisen seurauksena. Tämä on kuitenkin hidas prosessi, joka riippuu vuodenajasta kyseisenä ajankohtana. Laskelmien perusteella NSP2-hankkeesta johtuvien öljyvuotojen arvioitu vuotuinen ilmenemistiheys Suomen talousvyöhykkeellä on yhteensä öljyvuotoa vuodessa (kooltaan > 1 tonni). Tämä vastaa vuoden toistumisaikaa. Tilastollisesti arvioituna Itämeren merialueella tapahtuu 2,9 öljyvuoto-onnettomuutta vuodessa (Helcom 2002). Kun tätä verrataan öljyvuotojen riskin arvioituun kasvuun putkien rakentamisaikana voidaan päätellä, että NSP2-hankkeen putkilinjan rakentaminen kasvattaa riskiä vain teoreettisesti. Sen lisäksi laivaliikenne lisääntyy rakentamisesta johtuen lähellä Sandkallania vain rajoitetun ajan.

15 12 6. NATURA ALUE SANDKALLANIN ETELÄPUOLISELLA MERIALUEELLA 6.1 Sijainti ja yleistiedot Natura -tietolomakkeen mukaan: Natura alue sijaitsee avomerellä, Porvoosta etelään. Alueen topografia vaihtelee kovista kallio- ja kivikkopohjista laajoihin hiekka-alueisiin. Kallio-, moreeni-, hiekka-, sora- tai kivikkopohjaisten alueiden osuuden arvioidaan olevan noin ¾ alueen kokonaispinta-alasta. Tasaiset savipohjat sijaitsevat yli 50 metrin syvyydessä. Vesisyvyys vaihtelee 10 metristä 80 metriin, keskisyvyyden ollessa metriä. Valtaosalla alueesta syvyys on yli 50 metriä. Alueella on kuitenkin useita ympäröivästä merialueesta kohoavia, riuttamaisia kivikko- tai kalliomuodostumia, jotka ovat matalimmillaan metrin syvyydessä. Vaikka nämä kallio-, lohkare- ja kivikkopohjat muodostavat vain pienen osan Natura alueen kokonaispinta-alasta, alueiden eliöyhteisöt ovat monimuotoisia ja vyöhykkeittäisiä. Valtalajeina ovat sinisimpukka (Mytilus trossulus) ja merirokko (Balanus improvisus). Kohoumien lakiosissa esiintyy vähäisessä määrin punaleviä (mm. Polysiphonia sp.) ja haarukkalevää (Furcellaria lumbricalis). Parhaimmillaan sinisimpukan peittävyys on noin 80 %. Syvemmällä kasvustojen peittävyys vähenee, ja yli 30 metrin syvyydessä lajia ei juuri esiinny. Noin metrin syvyydessä kivi- ja kalliopinnoilla on enää vain muutamia polyyppien runkokuntia. Pienialaisuudestaan huolimatta esiintymät ovat arvokkaita sijaitessaan kauas avomerelle työntyvällä muodostumalla. Natura alueen lajisto on Itämeren suolapitoisuudeltaan alhaisille osille tyypilliseen tapaan niukkaa, eikä poikkea Suomenlahdella yleisesti tavattavista lajeista. Lajien esiintyminen kaukana avomerellä edustavana kokonaisuutena on kuitenkin poikkeuksellista ja alueella saattaa muuttuvissa olosuhteissa olla merkitystä mm. lajien säilymisen ja leviämisen kannalta. Natura alueella esiintyy ainakin sinisimpukkaa, merirokkoa, liejusimpukkaa (Macoma baltica), kilkkiä (Saduria entomon), katkoja, merisukasjalkaista (Nereis diversicolor), kivinilkkaa (Zoarces viviparus), haarukkalevää ja korvameduusan (Aurelia aurita) polyyppivaiheita. 6.2 Suojelutilanne Aluetta Sandkallanin eteläpuolinen merialue, Porvoo (7 468 ha) kutsutaan HELCOMin merensuojelualueeksi (MPA). Alueen suojelua toteutetaan vesilain (587/2011) ja ympäristönsuojelulain (1096/1996) nojalla. Alueelle ei ole laadittu hoitosuunnitelmaa (viittaus kuvaan 6-1).

16 13 Figure 6-1. Itämeren suojelualueverkostoa koskevien hoitosuunnitelmien tilanne vuonna 2015 Suomenlahden osalta (HELCOM 2015). 6.3 Luontodirektiivin liitteen I luontotyypit Natura-tietolomakkeella on mainittu yksi luontodirektiivin liitteen I luontotyyppi, riutat (1170). Natura-tietolomakkeiden päivityksen yhteydessä (2014) alkuperäisiin luontotyyppitietoihin ei ole esitetty muutoksia. Luontotyyppi riutat on hyvin edustettuna Natura alueella.hyvin karkeasti arvioituna luontotyypin kokonaispeittävyydeksi alueella on arvioitu 220 ha. Arvio perustuu kartta- ja syvyystietoihin (tiedonanto sähköpostitse, Maiju Lanki/Metsähallitus ). Luontotyypin riutat kuvaus (Airaksinen ja Karttunen 2001): Suomessa ei varsinaisia eloperäisiä riuttoja ole, sen sijaan kalliorannat ja kallioiset karit, joissa on levävyöhykkeitä, ovat ulkosaaristossa yleisiä ja luetaan tähän luontotyyppiin. Pohjoisen Itämeren rannikolla ylimpänä on matalan veden rihmalevävyöhyke, joka on yleensä hyvin kehittynyt loivilla rannoilla. Sen jälkeen on rakkolevävyöhyke (Fucus vesiculosus) sublitoraalivyöhykkeessä 0,5 6,0 metrin syvyydessä. Rakkolevävyöhykkeen alapuolella on punalevävyöhyke 5 10 metrin syvyydessä. Sandkallanin Natura-alueen kuvauksessa on mainittu, että alue edustaa riutat -luontotyypin Suomen levinneisyysalueen äärimmäisten reuna-alueiden esiintymiä ja samalla tyypin vain syvissä vesissä esiintyviä vaihettumisvyöhykkeitä. 6.4 Luontodirektiivin liitteen II lajit Natura-tietolomakkeella ei ole mainittu luontodirektiivin liitteen II lajeja. Natura-tietolomakkeiden päivityksen yhteydessä (2014) tietoihin ei ole esitetty muutoksia luontodirektiivin liitteen II lajien osalta.

17 Lintudirektiivin liitteen I lajit Natura-tietolomakkeella ei ole mainittu lintudirektiivin liitteen I lajeja. Natura-tietolomakkeiden päivityksen yhteydessä (2014) tietoihin ei ole esitetty muutoksia lintudirektiivin liitteen I lajien osalta. 6.6 Uhanalaiset ja muut huomionarvoiset lajit Natura-tietolomakkeella ei ole mainittu uhanalaisia tai muita huomionarvoisia lajeja. Naturatietolomakkeiden päivityksen yhteydessä (2014) tietoihin ei ole esitetty muutoksia uhanalaisten ja muiden huomionarvoisten lajien osalta. 7. NORD STREAM PROJEKTIN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 7.1 Yleistä Aiemmin toteutetun Nord Stream -kaasuputkiprojektin rakentamisen ja käytön ympäristövaikutuksia on seurattu erikseen laaditun tarkkailuohjelman mukaisesti. Seuraavissa kappaleissa esitetään keskeiset tulokset ja johtopäätökset. Lisäksi tässä yhteydessä on lyhyesti esitetty Sandkallanin lähialueella tehtyjen kahden biologisten seurantatutkimusten tulokset. Yleisesti voidaan todeta, että rakentamisen aikaiset ympäristövaikutukset olivat samaa tasoa tai pienempiä kuin oli ennakoitu (Ramboll 2013b). Suurimmassa kiviaineksen kasauspaikassa (putkijaksojen vedenalainen liitoskohta) väliaikaista, lisääntynyttä meriveden sameutta esiintyi alimmassa, pohjan yläpuolisessa 10 m:n vesikerroksessa (pehmeitä sedimenttejä). Vaikutusalue ulottui alle kilometrin etäisyydelle työkohteesta. (Ramboll 2013b) Ammusten raivauksen aikana räjäytyskohteissa yleisin sedimenttityppi oli erittäin pehmeä tai pehmeä savi. Tarkkailutulosten keskeisenä johtopäätöksenä oli, että sameuspilvien laajuus, mikäli niitä esiintyi, ulottui m etäisyydelle räjäytyskohdasta. Kaikkien vesinäytteiden kiintoaineen keskiarvopitoisuus oli 2,4 mg/l ja keskiarvo sameuden kohdalla oli 0,7 FNU 1. Vertikaalisissa näyteprofiileissa metalli- ja ravinnepitoisuudet eivät kohonneet tausta-arvoista. Putkenlaskun aikana DP-alus ei aiheuttanut merkittävää lisäystä pohjan läheisen meriveden sameuteen. (Ramboll 2013b) Vuonna 2014 putkien käyttövaiheen aikana tehdyn viistokaikuluotaustulosten perusteella molemmat Nord Streamin putkilinjat Suomen talousvyöhykkeellä sijaitsevat merenpohjassa alueella, jossa pohjan läheiset virtaukset ovat yleensä alhaisia (Marin Mätteteknik AB 2014a). Sen vuoksi merkittävää eroosiota tai sedimentaatiota ei arvioida esiintyvän. Pohjan läheiset virtaukset voivat potentiaalisesti aiheuttaa paikallista eroosiota putkien lähituntumassa (1 m etäisyydellä). Näkyvillä olevista putkista (hautautumisaste <20 %) voi aiheutua joitain vaikutuksia putkien läheisiin virtaamiin, mutta yli 50 m etäisyydellä merkittäviä vaikutuksia ei todettu (Witteveen+Bos ym. 2012). Yhteenvetona voidaan esittää, että merkittävää sedimenttien siirtymistä tai haittaainepitoisuuksien kasvua merenpohjassa työkohteiden lähellä ei tapahtunut. Vaikutukset merenpohjaan todettiin kokonaisuudessaan vähäisiksi. 1 FNU = sameuden mittayksikkö, joka vastaa yksikköä NTU

18 Kiviaineksen kasaus lähellä Kalbådagrundin aluetta Sandkallanin lähimmissä kiviaineksen kasauskohteissa vallitsevat pohjan läheiset virtaukset suuntautuivat itään ja lounaaseen (liite 1, kuva 7-1). Suunniteltavat Nord Stream 2 putkilinjat sijoittuvat NSP putkilinjojen pohjoispuolelle (kuva 7-3). Kuva 7-1. Ruusudiagrammi mitatusta keskimääräisestä virtaussuunnasta ja -nopeudesta vesipatsaan alimmassa 10 metrin kerroksessa VOFIXIW3-asemalla kiviaineksen kasaamisen aikana. Mittausjakso (Ramboll 2011; liite 1). Suurimmat kiinteiden anturien tallentamat sameusarvot olivat 6 9 NTU. Kohonneiden sameusarvojen eli yli 5 NTU:n 2 arvojen kokonaiskesto merivedessä oli enintään tunti (Ramboll 2011). Kuvassa 7-2 on esitetty graafisesti sameushuippujen esiintyminen ja voimakkuus lähellä merenpohjaa kiviaineksen kasaamiskertojen aikana toukokuussa Sameus 163/1 Sameus 163/2 Sameus 163/3 Kiviaineksen kasaaminen Kuva 7-2. Sameus (NTU) lähellä merenpohjaa (vasen y-akseli) ja päivittäin kasatun kiviaineksen määrä (oikea y-akseli) VOFIXIW 3 -asemalla (Luode Consulting Oy 2010). 2 Keskimääräinen sameuden tausta-arvo (2 NTU) ja rakennustoimien aiheuttama sameuden nousu (>3 NTU)

19 Tutkimuslinjojen tutkimukset Kalbådagrundin alueella Sandkallanin Natura alueen ulkomerenpuoleisen reunan pohjien laatua, olosuhteita ja eliöstöä valituilla tutkimuslinjoilla on seurattu kahteen otteeseen, vuosina 2008 ja 2014, Nord Stream -projektin ympäristövaikutusten arvioinnin ja rakentamisen seurannan yhteydessä. Suojelualueen eteläraja sijaitsee 2,9 km etäisyydellä putkilinjan reitistä osuudella, jossa putkenlaskussa käytettiin DP-alusta. Lähimmät kiviaineksen kasauspaikat ennen putkenlaskua sijoittuivat 3,3 3,9 km etäisyydelle Natura alueen etelärajasta. Molempina edellä mainittuina vuosina tutkitun yhteisen tutkimuslinjan pituus oli noin 5 km (Kuva 7-3). Tutkimus tehtiin jatkuvalla videokuvauksella (DDV) ja kuvia otettiin 50 m välein. Linjalla vesisyvyys vaihteli välillä m. Pohjan laatu puolestaan vaihteli pohjoisosan karkeammista aineksista eteläosan hienompiin aineksiin, joka oli usein bakteerikasvuston peittämää, viitaten happitilanteen heikkenemiseen. Kuva 7-3. Natura alueen eteläosan ja sen viereisen merialueen tutkimuslinjat vuosina 2008 ja Sininen tutkimuslinja oli yhteinen molemmille vuosille. Kuvassa on esitetty myös suunnitellun uuden putkilinjan reittivaihtoehdot. 7.4 Videokuvausten tulokset Tutkimuskäynneillä oli tavoitteena kartoittaa olemassa olevia elinympäristöjä, niiden esiintymistä ja laajuutta sekä lajiston koostumusta eri pohjatyypeillä. Lisäksi tehtiin havaintoja siitä, olivatko putkien rakennustoimet mahdollisesti aiheuttaneet joitain muutoksia pohjien tilaan tai eliöstöön.

20 17 Tulosten perusteella kova ja pehmeä pohja vuorottelivat ja potentiaalisia elinympäristöjä tunnistettiin useita: peruskallio kivet lohkareet nodulijäänteet nodulit tai nodulit, joiden joukossa on hiekkaa/soraa hiekkainen sedimentti savi /siltti hapeton, bakteeripeitteinen pohja Elokuussa 2008 tutkimuslinjalla, yli 60 m syvyydessä, esiintyi hapettomuutta, eikä pohjalla ollut nähtävissä eliöstöä. Monisukamato Harmothoe sarsi oli yleinen m syvyydessä, peruskallion, lohkareiden ja noduulien joukossa. Pehmeillä pohjilla havaittiin merkkejä toisesta monisukamadosta, Marenzelleria spp. Nämä elinympäristöt kärsivät usein hapettomuudesta. Hiekkaisilla sedimenteillä, mutta myös peruskalliolla, lohkareilla ja noduuleilla tavattiin Mysis sp:tä. Hiekkaisia sedimenttejä syvyysvyöhykkeessä m dominoi Saduria entomon. Tiheydet olivat kuitenkin hyvin alhaisia, <20 yks./m 2. Matalimmissa osissa (32 55 m) Mytilus edulis esiintyi harvalukuisesti lohkareiden ja kivien väleissä (5 20 yks./m 2 ). Tiheitä Mytiluksen muodostamia simpukkakolonioita ei havaittu. Myös Macoma baltica esiintyi vain harvalukuisena. Kovilla pohjilla esiintyi kivinilkkaa (Zoarces viviparus). (Marin Mätteknik AB 2008) Kesäkuussa 2014 tutkittiin sama seurantalinja kuin vuonna Syvyydessä m Saduria entomon oli ainoa makrofaunalaji, joka esiintyi löyhässä, pehmeässä savessa ja bakteerikasvuston peittämässä siltissä. Macoma balthican suurin havaittu tiheys oli luokkaa 200 yks./m 2 52 m syvyydessä, jossa pohjalla oli karkeampia sedimenttejä, lohkareita, nupukiviä ja paikoittaisia kalliopaljastumia. M. edulis esiintyi samanlaisilla pohjatyypeillä m syvyydessä, yksilötiheyden oltua 175 yks./m 2. Saduria entomon oli laji, joka esiintyi yleisimmin tutkimuslinjan eri habitaateissa. Kalalajeista tavattiin kivinilkkaa ja härkäsimppua (Myxochephalus quadricornis). Vuoden 2008 tutkimustulosten kanssa yhtenevästi, Mytiluksen alhaisesta yksilötiheydestä johtuen, oikeita sinisimpukkakolonioita tai eloperäisiä (biogeenisiä) riuttoja ei havaittu. Kuitenkin Mytilus -aggregaatioiden koon ja kivikkopohjien koostumuksen perusteella tietyt pohja-alueet tutkimuslinjalla (kolme kohtaa) luokiteltiin potentiaalisiksi kivikkoriutoiksi. Alueiden laajuus vaihteli välillä 8 61 m. Yksi alueista sijoittui Natura -suojelualueen sisälle ja kaksi ulkopuolelle (kuva 7-4; Marin Mätteteknik AB 2014b).

21 18 Kuva 7-4. Potentiaalisten kivikkoriuttojen sijainti tutkimuslinjalla vuonna Kuvassa on esitetty myös suunnitellun uuden putkilinjan reittivaihtoehdot. Natura-alueen ulkopuolella havaitut mahdolliset riutat eivät luontodirektiivin, eivätkä luonnonsuojelulain mukaan ole suojeltuja. Siten ne eivät ole tämän arvioinnin kohteena. 7.5 Johtopäätökset Vuosien 2008 ja 2014 tulosten keskinäinen vertailu osoittaa, että Nord Stream - kaksoisputkilinjan rakennustyöt lähinnä suojelualuetta eivät muuttaneet pohjien olosuhteita Natura-alueen eteläosassa. Siten ne eivät myöskään aiheuttaneet haitallisia vaikutuksia Sandkallanin Natura alueen suojeluperusteisiin ts. merenpohjan habitaattien ja niillä esiintyvän epifaunan edustavuuteen. Alueella ei esim. todettu uutta pohjalle laskeutunutta pohja-ainesta, joka voisi viitata putkilinjan rakennustöiden aiheuttamaan sedimentin leviämiseen. Tämä havainto on yhdenmukainen rakennustoimien aikaisten ympäristötarkkailun tulosten kanssa. Johtopäätöksenä vuoden 2014 ympäristötarkkailun vuosiraportissa esitetystä tutkimustulosten vertailusta oli, että Putkilinjojen rakentamisesta ei ole aiheutunut vaikutuksia Kalbådagrundin alueella esiintyvillä kovilla pohjilla vallitseviin elinolosuhteisiin (Ramboll 2015).

22 19 8. NORD STREAM 2 -HANKKEEN ARVIOIDUT VAIKUTUKSET SANDKALLANIN NATURA 2000-ALUEESEEN 8.1 Yleistä Tässä Natura-arvioinnissa vaikutusmekanismeja ja vaikutuksia vedenalaisiin luontotyyppeihin ja eliöstöön Sandkallanin alueella on arvioitu kenttätutkimusten ja ympäristövaikutusten arviointiselostuksen tulosten ja päätelmien perusteella. Luvussa 8.2 esitettävät johtopäätökset perustuvat viimeisimpään tietoon hankkeen teknisestä suunnittelusta ja reitistä. Vaikutuksia arvioitaessa tärkeitä avaintekijöitä ovat töiden sijoittumisen etäisyys suhteessa suojelualueeseen, syvyyssuhteet ja pohjatyyppi (kova/pehmeä) suunnitellulla putkireitin osalla sekä alueella vallitsevat pohjan läheiset virtaukset. Sedimentin leviämistä ammusten raivaukseen ja kiviaineksen kasaukseen liittyvissä rakennustöissä arvioitiin hydrodynaamisen mallinnuksen avulla. Mallinnuksen perusteet erilaisissa hydrograafisissa olosuhteissa rakennustöiden aikana sekä arvioinnin tulokset ja epävarmuudet on esitetty tarkemmin NSP2-hankkeen YVA-raportissa (ks. luvut 10.3, 11.2 ja 11.3). Sedimentin leviämismallinnus töiden aikana Ammusten raivauksen mallinnus perustui skenaarioon, jossa mallinnuskohteeksi valittiin herkimmät alueet ja/tai alueet joissa ammustiheys on putkilinjan varrella suurin. Yksi tällainen alue oli Sandkallanin alue. Oletuksena oli, että jokaisessa kohteessa 1 km etäisyydellä raivataan kuusi ammusta yksi kerrallaan pitäen 24 tunnin tauon jokaisen raivauksen välillä. Joka kohteessa raivattavat kuusi ammusta vaihtelevat kooltaan keskisuuresta ( kg) suureen ( kg), kraatteritilavuuden ollessa vastaavasti 20 m 3 ja 42 m 3. NSP -hankkeesta saatujen kokemusten perusteella räjähdekoko ja sedimentin vapautumisaste korrelloivat heikosti keskenään (kuva 8-1). Kuva 8-1. Sedimentin vapautumisen ja räjähdekoon seurantatulokset ammusten raivauksessa NSPhankkeessa. Sarakkeet osoittavat vapautumisen 95. prosenttipisteet (Ramboll 2016c). Kiviaineksen kasauksen mallinnus perustui viimeisimpään projektisuunnitelmaan, joka oli käytettävissä ympäristövaikutusten arvioinnissa (kiviaineksen kasauspaikat putkilinjan reitillä

23 20 ennen ja jälkeen putkenlaskun). Mallinnus tehtiin pohjoiselle putkilinjalle, joka tulisi sijaitsemaan lähempänä Sandkallanin suojelualuetta. Ammusten raivauksen vaikutukset Suspendoituneen sedimentin uudelleen sedimentoituminen ammusten raivauksen yhteydessä lisää sedimentaatioastetta, joka on suurimmillaan työkohteiden läheisyydessä. Olettaen, että suspendoituneen kiintoaineen leviäminen olisi kehämäistä, laajimman vaikutusalueen säde, jossa alimman kynnysarvon pitoisuustaso (>10 g/m 2 ) ylittyy, olisi hydrografisista olosuhteista riippuen noin 2-3 km. Sedimentaation ei arvioida ylittävän 179 g/m 2 missään kohtessa räjähdyksen jälkeen. Mallinnuksen mukaan kohonneet suspendoituneen sedimentin pitoisuudet merivedessä rajoittuvat 1000 metrin etäisyydellä reitistä. Laajimmilla alueilla sedimentaatio on vähäistä (siirtyvän materiaalin määrä <1 mm). Arvioitaessa ilmavaa sedimenttiä, jonka kuivaainepitoisuus on noin 100 kg/m 3, 1 mm paksuus vastaa 100 g/m 2 sedimentaatiota. Tiivistyminen (sedimentin tiheys kasvaa) tarkoittaa ohuempaa kerrospaksuutta samalla sedimentaatioasteella (Ramboll 2016b). Merenpohja putkilinjan reitillä lähinnä Sandkallania koostuu kovista ja pehmeistä materiaaleista (kova pohja, savi). Kuvassa 8-2 on esitetty suspendoituneen kiintoaineen maksimipitoisuudet vesikerroksessa lähinnä merenpohjaa ammusten raivauksen aikana. Kesäolosuhteissa vaikutusalue oli mallinnuksen mukaan suurin (pitoisuudet > 10 mg/l).

24 21 Kuva 8-2. Suspendoituneen kiintoaineen suurimmat pitoisuudet ammusten raivauksen aikana tyynissä hydrografisissa olosuhteissa, 0-10 m merenpohjan yläpuolella. Tulokset perustuvat sedimentin leviämismallinnukseen. Hydrografiset olosuhteet on kuvattu YVAselostuksessa. Kuten kuvasta nähdään, kohonneet suspendoituneen kiintoaineen pitoisuudet ovat väliaikaisesti havaittavissa Sandkallanin Natura 2000 alueen eteläosassa. Mallinnuksen perusteella kiintoainepitoisuudet ovat alhaisia ja pitoisuudet merivedessä lyhytaikaisia. Tämä veden laadun muutos ei kuitenkaan heijastu kasvaneeseen merenpohjan sedimentaatioon (kuva 8-3). Kuva 8-3. Ammusten raivauksen aiheuttama vapautuneen materiaalin sedimentaatio tyynissä hydrografisissa olosuhteissa. Tulokset perustuvat sedimenttien leviämismallinnukseen. Hydrografiset olosuhteet on kuvattu YVA-selostuksessa. Kuplaverhojen käyttö ammusten raivauksessa Kuplaverhojen suhteellisen lyhyestä halkaisijasta (ks. kohta 5.2) ja aktiivisen kuplituksen lyhyestä kestosta (vain räjäytyksen aikana) johtuen virtauksen vaikutus eroosioon ja sedimentin kuljettamiseen arvioidaan pieneksi. Tämä johtaa vain vähäiseen sedimentin pitoisuusnousuun vedessä (ACRB 2017). Räjäytystöiden arvioidaan pääasiassa aiheuttavan sedimenttien ja pohjalle kerrostuneiden ravinteiden sekä haitta-aineiden siirtymää. Nousseiden haitta-aineiden pitoisuustasojen paikallisesta esiintymisestä ja lyhyestä kestosta sekä siitä tosiasiasta johtuen, että räjäytystyöt rajoittuvat tiettyihin kohtiin putkilinjalla, muutoksen suuruus meriveden laatuun arvioidaan vähäiseksi ja merkitys pieneksi.

25 22 Kiviaineksen kasauksen vaikutukset Kuten ammusten raivauksessa, mallinnuksen mukaaan myös kiviaineksen kasauksessa leviävän suspendoituneen sedimentin uudelleen sedimentaatio on suurinta työkohteiden läheisyydessä. Olettaen, että suspendoituneen kiintoaineen leviäminen olisi kehämäistä, laajimman vaikutusalueen säde, jossa alimman kynnysarvon pitoisuustaso (>10 g/m 2 ) ylittyy, olisi hydrografisista olosuhteista riippuen noin 2,6 4,5 km. Sedimentaation ei arvioida ylittävän 400 g/m 2 missään kohteessa tyynellä säällä tai 170 g/m 2 myrskyisässä tai normaaleissa sääolosuhteissa. Maksimisedimentaatio vastaa muutaman millimetrin paksuista merenpohjaan kerrostunutta materiaalia. Vertailun vuoksi Vallius (1999) on raportoinut luontaisen vuotuisen sedimentation olevan 2,5-15 mm Suomenlahden keskiosassa. Mallinnuksessa kiviaineksen kasauksen vaikutusalue, missä suspendoituneen sedimentin pitoisuudet nousevat, rajoittuu pääosin putkilinjareitin työkohteiden läheisyyteen (kuva 8-4). Tulos on linjassa Nord Stream putkilinjojen aikaisten seurantatulosten kanssa. Sedimentaation ei arvioida kasvavan Sandkallanin alueella (kuva 8-5). Kuva 8-4. Suspendoituneen sedimentin suurimmat pitoisuudet kiviaineksen kasauksen aikana tyynissä hydrografisissa olosuhteissa. Tulokset perustuvat sedimentin leviämismallinnukseen. Hydrografiset olosuhteet on kuvattu YVA-selostuksessa.

26 23 Kuva 8-5. Kiviaineksen kasauksessa vapautuneen aineksen sedimentaatio tyynissä hydrografisissa olosuhteissa. Tulokset perustuvat sedimentin leviämismallinnukseen. Hydrografiset olosuhteet on kuvattu YVA-selostuksessa. Haitta-aineiden ja ravinteiden vapautuminen Mallinnustulosten perusteella rakennustöiden aiheuttama aineiden liukeneminen meriveteen on hyvin vähäistä. Tämä tukee käsitystä, että suurin osa haitta-aineista adsorboituu merivedessä kiintoainekseen ja laskeutuu vähitellen takaisin meren pohjaan. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa vaikutus on kokonaisuudessaan arvioitu merkityksettömäksi. 8.2 Vaikutukset luontodirektiivin mukaisiin luontotyyppeihin Rakentaminen Lyhin etäisyys putkilinjan reitistä Natura-alueeseen on 1,9 km. Tutkimuslinjan (Kuva 7-3) kuvauksen perusteella pohjan laatu alueella on pääosin kovaa ainesta, soraa ja kivikkoa sekä vain laikuittain hienompaa ainesta, savea ja silttiä (Marin Mätteteknik AB 2014b). Geofysikaalisia tutkimuksia tehtiin vuonna 2016 putkilinjareitillä Suomen aluevesillä (Fugro Survey Limited 2016). Tulosten mukaan merenpohja tutkimuskäytävällä kohdassa, jossa Sandkallan on lähinnä putkilinjareittiä, koostuu useista kovan pohjan paljastumista, jotka voivat vaihdella halkaisijaltaan välillä 50 m yli 2,000 m ja kohota 35 korkeammalle kuin ympäröivä merenpohja. Pohjan eroosiota havaittiin usien paljastuminen vieressä. Toisaalta pitkänomaisia syvänteitä havaittiin koko tutkimuskäytävällä. Syvänteet ovat usein useiden kilometrien pituisia, tyypillisesti m leveitä ja jopa 15 m syviä (kuva 8-6).

27 24 Tutkimuskäytävällä merenpohjan sedimenttien arvoitiin olevan pääasiassa hyvin pehmeää tai pehmeää savea, paikoin satunnaisia lohkareita (Fugro Survey Limited 2016). Viimeisimmässä projektisuunnitelmassa (Saipem 2017) esitettyjen merenpohjatietojen perusteella merenpohjan muokkaustöiden (kiviainespenkereiden rakentaminen) arvioidaan olevan tarpeellisia merenpohjan stabiliteetin vuoksi ja putkilinjan tukemiseksi, välttäen suuria vapaita jännevälejä (kuva 8-7). Kuva 8-6. Merenpohjan ominaispiirteet (syvyysaineisto) putkilinjalla lähinnä Sandkallania (Fugro Survey Limited 2016). Nord Stream 2 putkilinjan reittilinjaus ja lähin Natura 2000-alue Sandkallan on esitetty kuvassa 8-8. Kuten kuvasta nähdään, sekä ammusten raivausta että kiviaineksen kasausta on suunniteltu tehtäväksi tällä reittiosuudella. Toiminnot aiheuttavat väliaikaista suspendoituneen sedimentin pitoisuuden kasvua merenpohjan lähellä. Vaikutus riippuu voimakkaasti sedimentin tyypistä, joka koostuu kovasta pohjasta ja savesta, sekä kiviaineksen kasauksen työskentelytavasta (kuva 8-7). Suomen aluevesillä ammusten raivaus ajoittuu huhti-heinäkuulle 2018 ja kiviaineksen kasaus huhtikuusta 2018 syksyyn Kuva 8-7. Kiviaines lasketaan merenpohjaan laskuputken avulla (kuva Nord Stream AG).

28 25 Kuva 8-8. Suunnitellun Nord Stream 2 putkilinjan sijainti Suomen aluevesillä ja suhteessa Natura 2000 alueeseen Sandkallanin eteläpuolinen merialue, Porvoo (Nord Stream 2 AG). Kuvassa on esitetty myös suunnitellut rakentamistoimet. ISB= käytön aikaista vääntymistä ehkäisemään Lähinnä Sandkallania on yksi ammus putkilinjan reitillä 2,1 km etäisyydellä Natura-alueen etelärajasta (R-R kuvassa 8-8). Tutkimusten perusteella kohde on pieni (latauskoko 10 kg). Toisen ammuksen (R-R ) arviotu räjähdekoko on 150 kg, mutta se sijaitsee kauempana alueesta (4,6 km). Koska lähin ammus on selvästi YVA:ssa mallinnettua pienempi (ks. kuva 8-1) ja toinen ammus on kohtalaisen kaukana, voidaan arvioida ettei ammusten raivaus aiheuta edes väliaikaista suspendoituneen kiintoaineksen lisäystä merivedessä Naturaalueella. Tunnistetut ammukset lähinnä Sandkallanin Natura-aluetta esitetään taulukossa 8-1 ja kuvassa 8-8.

29 26 Taulukko 8-1. Putkilinjan käytävältä räjäytettäviin ammuksiin liittyvät tiedot. Etäisyys (km) n Tunnistenumero Vesisyvyys paikalla (m) Räjähteen paino (kg) Natura alueeseen Kuplaverho käytössä R-R x R-R x R-R ,1 x R-R ,6 x R-R ,8 x R-R ,1 x R-R ,9 x R-R ,9 x Nykyisen projektisuunnitelman mukaisesti putkilinjan eheyden vuoksi merenpohjaan kasattavan kiviaineksen määrä lähinnä Natura-aluetta on noin m 3. Määrä on samaa luokkaa, kuin mitä käytettiin YVA-selostuksen sedimentin leviämismallinnuksessa ( m 3 ). Mallinnuksessa ei todettu muutoksia vedenlaadussa tai sedimentaatiossa Natura-alueella. Koska etäisyyden, mallinnustulosten ja NSP-hankkeesta saatujen kokemusten perusteella putkilinjareitin rakennustöiden ei arvioida aiheuttavan haitallisia vaikutuksia veden laatuun eikä sedimentaatioon (olosuhteisiin pohjalla) Natura-alueella, vaikutuksia pohjaeliöstöön ei myöskään arvioida aiheutuvan Sandkallanin alueella (taulukko 8-2). Taulukko 8-2. Yhteenveto vaikutusetäisyyksistä ammusten raivauksen ja kiviaineksen kasauksen aikana. Hankkeen vaihe Vaikutusmekanismi Vaikutusetäisyys Rakentaminen Käyttö Kiviaineksen kasauksesta aiheutuva sedimenttien leviäminen Ammusten raivauksesta aiheutuva sedimenttien leviäminen Putkilinjan vaikutus virtauksiin lähellä merenpohjaa < 1 km (lyhytaikaisia sameuden muutoksia) <1 km (lyhytaikaisia sameuden muutoksia) < 50 m Käyttö Putkilinjonen käytöllä ei ole merkittävää vaikutusta ympäristöön eikä Sandkallanin Natura 2000 alueeseen. Merenpohjaan sijoitetut putkilinjat voivat aiheuttaa vähäisiä ja paikallisia vaikutuksia, jotka liittyvät hydrologisiin olosuhteisiin (ks. luku 7). Kokemuksiin perustuen vaikutuksia virtauksiin voi aiheutua lähinnä putkilinjaa ja rajatulla alueella putkilinjan ympärillä. Johtuen pitkästä etäisyydestä putkilinjareitiltä Natura 2000-alueen etelärajalle mahdollisila muutoksilla ei arvioida olevan mitään vaikutuksia Sandkallanin alueelle.

30 27 Johtopäätös Perustuen YVA-selostuksen arviointiin, rakentamistöiden aiheuttaman uudelleen sedimentation arvioidaan olevan vähäistä, enimmillään muutamia millimetrejä, ja sitä tapahtuu työkohteiden lähellä. Veden laadun tai sedimentation muutoksia Natura-alueella ei arvioida tapahtuvan. Päätelmää tukee myös näkemys, että vallitsevien merenpohjan läheisten virtausten ei pitäisi suuntautua kohti Sandkallanin Natura-aluetta (ks kuva 7-1). 8.3 Vaikutukset luontodirektiivin liitteen II lajeihin Natura-tietolomakkeella ei ole mainittu luontodirektiivin liitteen II lajeja. 8.4 Vaikutukset lintudirektiivin liitteen I lajeihin Natura-tietolomakkeella ei ole mainittu lintudirektiivin liitteen I lajeja. 8.5 Uhanalaiset ja muut huomionarvoiset lajit Natura-tietolomakkeella ei ole mainittu uhanalaisia tai muita huomionarvoisia lajeja. 9. YHTEISVAIKUTUKSET MUIDEN HANKKEIDEN KANSSA 9.1 Yleistietoa yhteisvaikutusten arvioinnista Natura-arviointia ja tarveharkintaa varten on arvioitu yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa luonnonsuojelulain 65 :n mukaisesti: Jos hanke tai suunnitelma joko yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää --- hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan on asianmukaisella tavalla arvioitava nämä vaikutukset. Euroopan komission tulkintaohjeen mukaisesti (Euroopan komissio 2000) yhteisvaikutusten arviointi tulisi rajata todellisiin ehdotettuihin suunnitelmiin tai hankkeisiin. YVA-selostuksen laatimisen yhteydessä arvioitiin myös muut sellaiset rakennushankkeet tai suunnitelmat, joista voi aiheutua haitallisia yhteisvaikutuksia NSP2 hankkeen kanssa. Seuraavat olemassa olevat tai suunnitellut hankkeet tunnistettiin sellaisiksi, että niillä on mahdollisuus aiheuttaa haitallisia yhteisvaikutuksia: Olemassa oleva Nord Stream (NSP) kaksoisputkijärjestelmä. NSP kulkee suurimmaksi osaksi samansuuntaisesti suunnitellun NSP2-reitin kanssa. Suunniteltu Balticconnector kaasuputkihanke. Balticconnectorin (yksi putki, halkaisijaltaan 500 mm) tarkoituksena on yhdistää Suomen ja Viron maakaasun jakeluverkostot ja toimittaa maakaasua näiden maiden välillä. Maa-ainesten otto- ja läjitysalueet. Suomen aluevesillä Suomenlahdella ja varsinaisen Itämeren pohjoisosassa on kolme maa-ainesten ottoaluetta merihiekalle ja soralle: Itätonttu, Soratonttu (Helsingin rannikon edustalla) ja Merisora Loviisa (Loviisan edustalla). Suomen aluevesillä on myös käytössä olevia läjitysalueita: Loviisan, Helsingin ja Espoon edustalla. Tuulivoima-alueet. Maakuntakaavojen perusteella tiettyjä alueita rannikon läheisyydessä on varattu tuulivoiman tuotantoon. Uudenmaan neljännen vaihemaakuntakaavaehdotuksen mukainen alue Porvoon edustalla on varattu tuulipuiston kehittämiseen (kuva 9-1). Alue sijoittuu 12 km etäisyydellä kyseessä olevasta Natura-alueesta (Uudenmaan liitto 2015). Vastaavia alueita on osoitettu Kymenlaakson maakuntakaavassa kauempana suojelualueesta.

31 Nord Stream ja Nord Stream 2 yhteisvaikutukset Nord Stream putkilinja (NSP) on rakennettu ja on tällä hetkellä toiminnassa. Nord Stream 2 hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksen mukaan yhteisvaikutuksia merinisäkkäiden, kalojen tai muiden merieliöiden (pohjaeläimet) kanssa ei ole arvioitu aiheutuvan. Kokemuksiin perustuen mahdolliset vaikutukset virtauksiin ja pehmeän merenpohjan eroosioon lähellä pohjaa rajoittuvat putkilinjojen lähietäisyydelle. Tämän mukaisesti yhteisvaikutuksia sedimentaatioon ja eroosioon merenpohjalla ei arvioida aiheutuvan. Putkilinjojen lähin etäisyys Sandkallanin alueella on noin 500 m. Havainto tukee tehtyä arviota. 9.3 Balticconnector ja Nord Stream 2 yhteisvaikutukset Viimeisimpien aikataulujen mukaan Balticconnector putkilinja (myöhemmin BC) ja NSP2 putkilinjat voivat olla rakenteilla enemmän tai vähemmän samaan aikaan vuosina BC kulkee Suomenlahden yli Inkoosta Suomesata Paldiskiin Viroon. Suunniteltu BC putkilinjareitti sijaitsee yli 70 km länteen Sandkallanin Natura 2000 alueesta. Yhteisvaikutuksia ei ole odotettavissa. 9.4 Tuulivoimatuotannon ja NSP2 yhteisvaikutukset Perustuen etäisyyksiin ja sedimenttimallinnuksen tuloksiin ammusten raivauksen ja kiviaineksen kasauksen aikana voidaan sanoa, että NSP2 hankkeesta ja mahdollisista tuulipuistohankkeista ei aiheudu yhteisvaikutuksia. Lisäksi putkilinjojen rakentaminen ei todennäköisesti ajoitu samaan aikaan mahdollisen tuulipuiston kehittämisen kanssa.

32 29 Kuva 9-1. Lähinnä Sandkallania sijaitseva merialue Porvoon edustalla, joka on varattu tuulivoimapuistolle. 9.5 Muiden hankkeiden ja NSP2 yhteisvaikutukset Putkilinjareitin etäisyys lähimmästä meriläjtysaluesta ja merihiekan ottoalueista ja niiden mahdollinen ja joka tapauksessa lyhytaikainen käyttö olivat syynä siihen, että mahdolliset yhteisvaikutukset näiden toimintojen ja NSP2 hankkeen kanssa rajattiin ympäristövaikutusten arvioinnin ulkopuolelle. Siten mahdollisia yhteisvaikutuksia Sandkallanin alueelle ei myöskään ole odotettavissa. Johtopäätös Natura-arvioinnin laadinnan yhteydessä ei ole tullut esille sellaisia yhteisvaikutuksia putkilinjahankkeen ja olemassa olevien tai suunniteltujen infrahankkeiden tai muiden toimintojen kanssa, että ne uhkaisivat riutat -luontotyyppiä Sandkallanin Natura 2000 alueella.

33 VAIKUTUKSET NATURA-ALUEEN EHEYTEEN Yhtenäisyydellä ja eheydellä viitataan alueen ekologiseen rakenteeseen ja toimintaan, alueen säilymiseen elinkelpoisena sekä niiden luontotyyppien ja lajien säilymiseen, joiden vuoksi alue on sisällytetty Natura-verkostoon. Eheyden ja koskemattomuuden arviointikriteerit on esitetty luvussa (taulukko 3-1). Perustuen aiempiin arviointeihin suojelutavoitteisiin liittyvien indikaattorien osalta NSP2 ei: viivästytä alueiden kehittymistä kohti suojelutavoitteiden saavuttamista keskeytä edistystä kohti suojelutavoitteiden saavuttamista heikennä tekijöitä, jotka edesauttavat suotuisien olosuhteiden säilymistä alueella Muiden indikaattorien osalta NSP2 ei: aiheuta muutoksia niihin alueen elintärkeisiin tekijöihin, jotka määrittelevät kuinka alue toimii luontotyyppinä tai ekosysteeminä muuta dynamiikkaa tai suhteita alueen rakenteiden ja toimintojen välillä häiritse ennustettuja tai odotettuja luonnollisia muutoksia alueella pienennä avainluontotyyppien pinta-alaa pienennä merkittävästi avainlajien populaatioita muuta tasapainoa avainlajien välillä vähennä alueen monimuotoisuutta aiheuta häiriötä, joka voisi vaikuttaa population kokoon tai tiheyteen tai avainlajien väliseen tasapainoon aiheuta pirstaloitumista aiheuta erityispiirteiden katoamista tai vähenemistä Johtopäätös Nord Stream 2 -hankkeella ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta Natura-alueen eheyteen. 11. HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN LIEVENTÄMINEN Perustuen viimeisimpään NSP2-hankkeen tekniseen kuvaukseen (putkilinjojen sijainti suojelualueeseen verrattuna ja tarvittavat rakennustyöt) haitallisia vaikutuksia Sandkallanin Natura 2000 alueeseen ei ole odotettavissa. Siten erityisiä haittojen lieventämiskeinoja ei katsota tarpeelliseksi tässä kohdassa putkilinjan reittiä. Huomattakoon, että pohjatyypin riutat edustavuus ei ollut hyvä, johtuen sinisimpukoiden havaitusta vähäisestä määrästä suojelualueen ulkoreunalla (luku 7.4). 12. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tässä Natura-arvioinissa esitettyjen tulosten perusteella NSP2 -hankkeen rakennustoimien ei arvioida aiheuttavan sameusmuutoksia merivedessä Sandkallanin Natura alueella. Näin ollen sedimentaation ei arvioida lisääntyvän, eikä haitallisia vaikutuksia pohjaeläimistöön arvioida aiheutuvan. Tämä näkemys koskee myös ammusten raivausta käytettäessä kuplaverhoja suojelualueen lähietäisyydellä. Kenttätutkimuksissa varsinaisia sinisimpukkayhteisöjä tai eloperäisiä (biogeenisiä) riuttoja ei havaittu, johtuen Mytilus -yksilöiden vähäisestä määrästä.

34 31 Johtopäätöksenä voidaan esittää, että NSP2 -putkilinjahankkeella ei ole sellaisia haitallisia vaikutuksia Sandkallanin eteläpuolinen merialue, Porvoo -Natura 2000 alueeseen, että ne uhkaisivat suojeluperusteena olevan riutat -luontotyypin luonnonarvoja.

35 32 LÄHTEET ACRB Nord Stream 2: Munitions clearance. Environmental impacts on munition by munition basis Finnish EEZ. Document number: W-PE-EIA-PFI-REP-999-MBYM00EN-03. Airaksinen O. & Karttunen K Natura luontotyyppiopas. Ympäristöopas painos. Suomen ympäristökeskus. 194 s. HELCOM HELCOM recommendation 11/13. Adopted 14 February November HELCOM Environment of the Baltic Sea area Helsinki Commission Baltic Sea Environment Proceedings No. 82B. HELCOM Management of HELCOM MPAs. Date accessed 31 Dec Luode Consulting Oy Water quality, sediment and benthos monitoring during Nord Stream operations in the Gulf of Finland Rock Placement. Antti Lindfors, Luode Consulting Oy, 3 December G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ2R-B. Luode Consulting Oy Note on potential effects of bubble generator/bubble curtain nearbottom currents and turbidity. Kai Rasmus & Antti Lindfors/ Luode Consulting Oy. Marin Mätteteknik AB Nord Stream Pipeline. Marine Survey Biological Survey Kalbådagrund. Document G-EN-SUR-REP-108-KALHAB01-0. Marin Mätteknik AB. 2014a. Nord Stream. Marine Survey Report. Side Scan Sonar Survey. Finnish EEZ, June C-OP-SUR-REP-108-SURVEYRE-A. 18 September Marin Mätteknik AB. 2014b. Nord Stream. Marine Survey Report. Benthic Survey. Kalbådagrund Gulf of Finland, Baltic Sea June C-OP-SUR-REP-108-ENVIRORE-A. 18 September Neuvoston direktiivi 79/409/ETY, annettu 2. päivänä huhtikuuta 1979 luonnonvaraisten lintujen suojelusta. Neuvoston direktiivi 92/43/ETY, annettu 21. päivänä toukokuuta 1992, luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta. Ramboll Comparison of model results with environmental monitoring of seabed intervention works in the Gulf of Finland 2010, G-PE-EMS-MON A. Ramboll. 2013a. Nord Stream Extension. Environmental impact assessment programme, Finland. N-PE-EIA-SOW-705_GOFF01EN-A. 25 March Ramboll. 2013b. Nord Stream gas pipeline construction and operation in the Finnish EEZ. Environmental Monitoring Annual Report. G-PE-EMS-MON ENG0-A1 / 3 July Ramboll Nord Stream gas pipeline operation in the Finnish EEZ. Environmental Monitoring Annual Report. C-OP-PER-MON EN-A / 27 April 2015.

36 33 Ramboll. 2016a. Modelling of Oil Spill, Rev 04. Doc. No. W-PE-EIA-POF-REP EN-04. Ramboll. 2016b. Modelling of sediment spill in Finland. Doc. no. W-PE-EIA-PFI-REP EN-02. Nord Stream 2. Ramboll. 2016c. Numerical Modelling: Methodology and assumptions. Doc. no. W-PE-EIA- POFREP EN-02, Nord Stream 2. Ramboll Nord Stream 2. Maakaasuputkilinja itämeren poikki, ympäristövaikutusten arviointiselostus, Suomi. W-PE-EIA-PFI-REP FI Söderman T Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVAmenettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109. Suomen ympäristökeskus. 196 s. Uudenmaan liitto Neljäs vaihemaakuntakaavaehdotus Uudenmaan ELY-keskus Yhteysviranomaisen lausunto Nord Stream laajennushankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta. UUDELY/4/07.04/2013. Witteveen+Bos, Ramboll O&G, Luode Consulting Oy Current Monitoring Report Finland Comparison of current modelling and current monitoring results. G-PE-EMS-MON-500- CURMONFI.

37 Appendix 1 Kartta vuoden 2010 Nord Stream tarkkailuasemista lähellä Sandkallanin Natura aluetta. 34