Tasapainota talo Lämmitysverkoston ja ilmanvaihdon energiatehokas ylläpito. Harri Heinaro, Motiva Oy

Transkriptio

1 Tasapainota talo Lämmitysverkoston ja ilmanvaihdon energiatehokas ylläpito Harri Heinaro, Motiva Oy

2 Yleisiä asioita energiatehokkuudesta Energiankulutusseuranta Jotta kiinteistön kustannuksia ja kulutuksia voidaan hallita tarvitaan kulutusseurantaa Nykyään helposti järjestettävissä energiayhtiöiden palveluiden kautta Vähintään vuositasolla mutta suositeltavaa tehdä kuukausittain Todennetaan mahdollisten energiatehokkuushankkeiden toteutuminen Mahdollisten laitevikojen havainnointi kulutusseurannan kautta Muista lämmönkulutuksen normitus Lisää tietoa energianhallinta/kulutuksen_normitus Yleinen kiinteistön tuntemus Laitteiden tuntemus (käyttöikä ja kunto) Karkea suunnitelma eri järjestelmien ja rakenteiden uusimisesta Tiedetään mitkä asiat koko kiinteistön tasolla vaikuttavat energiankulutukseen Olosuhteiden tuntemus Voidaan tehdä erillinen selvitys yksinkertaisella kyselyllä

3 Hoitokuluista energiaan ja veteen % Kiinteistönhoitokulut asunto-osakeyhtiömuotoisissa kerrostaloissa koko maassa vuonna 2012 Korjauskustannukset Muut hoitokulut Henkilöstökulut Hallinto Käyttö ja huolto 4,28 /m 2 /kk Ulkoalueiden hoito Siivous Lämmitys Vesi ja jätevesi Sähkö Jätehuolto Kiinteistövero Lähde: Tilastokeskus,

4 Mihin lämmitysenergiaa kuluu? Ilmanvaihto % Yläpohja 3-6 % Ikkunat ja ovet % Ulkoseinät % Alapohja 4-6 % Lämmin käyttövesi % Aurinko + ihmiset % Sähkölaitteet % Lämmitys % Kuva: Taloyhtiön energiakirja 2012 Etelä-Suomessa luvulla rakennettujen kerros- ja rivitalojen lämpöindeksi on tyypillisesti kwh/m 3 /v 4

5 Mihin kiinteistösähköä kuluu? Taloyhtiö, 1975 ( rm 3, asuntoja 40 kpl, asm 2 ) Taloyhtiö v (6 100 rm3, asuntoja 25 kpl, asm2) 200 /kk /v 85 /kk /v Hissit LVI: Puhaltimet ja pumput Talosauna Autonlämmitystolpat Valaistus Autonlämmitystolpat Valaistus LVI: Puhaltimet ja pumput Lähde: Kiinteistöliitto Kiinteistösähkön kulutus on tyypillisesti noin 2-6 kwh/m 3 /v 5

6 PATTERIVERKOSTON PERUSSÄÄTÖ

7 Patteriverkoston perussäädön lähtökohdat Milloin patteriverkoston perussäätö tulisi tehdä Laajempien peruskorjausten yhteydessä jotka vaikuttavat kohteen lämmöntarpeeseen ikkunaremontit julkisivuremontit ilmanvaihdon muutokset patteriventtiilien termostaattien vaihdon yhteydessä Milloin patteriverkoston perussäätöä tulisi harkita muiden toimenpiteiden jälkeen Kun sisälämpötilat kohteen asunnoissa poikkeavat merkittävästi toisistaan Kohteen energiankulutus noususuunnassa Lämmitysverkoston muutosten yhteydessä Lämmönvaihtimet, pumput Lämmitysverkoston muut ongelmat patterien toiminnan ongelmat (kylmät/kuumat, lorina, äänet, eivät lämpene tasaisesti ) Oikein toimiva patteri on lämmin yläosastaan ja viileämpi alaosastaan Tasapainotus tulee olla tehtynä aina uudiskohteessa

8 Muita toimenpiteitä ennen patteriverkoston perussäätöä Jos tulee palautetta huonoista sisäolosuhteista (etenkin yksittäiset asunnot), tulee ensisijaisesti selvittää verkoston, termostaattien ja ilmanvaihdon toimintaa Lämmitysverkosto Lämmityksen säätökäyrä ja sen oikea taso ja säädön toimivuus Lämmitysverkoston säätölaitteiden toiminta Patteriverkoston menoveden säätöventtiili Pumppu Termostaattiset patteriventtiilit ja niiden toiminta sekä kunto Mikäli toimimattomia venttiilejä löytyy merkittävästi kannatta harkita kokonaisvaltaista vaihtoa, jossa yhteydessä verkoston perussäätö on järkevä toimenpide Lämmönsiirtimet Paisunta-astiat

9 Muita toimenpiteitä ennen patteriverkoston perussäätöä Ilmanvaihto Ilmanvaihdon toiminta Rakenteet Ilmanvirtojen oikeellisuus Korvausilmaventtiilien toimivuus Ikkunoiden ja ovien tiiviydet Ulkovaipan tiiveys Mahdollinen lämpökamerakuvaus

10 Mikä on patteriverkoston perussäätö Linja- ja patteriventtiilien virtaamat säädetään oikeaan arvoon, jotta jokainen patteri toimisi suunnitellulla tavalla Kaiken pohjana hyvä suunnittelu Alkukartoitus tarpeellisista toimenpiteistä Jokaiselle patterille lasketaan tarvittava vesivirtaama ja sitä kautta sama tehdään myös linjasäätöventtiileille Tehtyjen suunnitelmien pohjalta verkosto säädetään kohdalleen Termostaatit irrotetaan ja venttiilin esisäätöarvo asetetaan suunnitelman mukaisesti Verkosto tulee ilmata hyvin ennen mittauksia Verkoston virtaus säädetään kohdalleen mittaamalla joko verkoston virtaama tai paineero Säädön jälkeen tehdään vielä varsinainen hienosäätö mittaamalla sisälämpötilat Tärkeää on myös asettaa verkoston säätökäyrä oikein säädön jälkeen

11 Perussäädöllä saavutettavat hyödyt Tasaiset ja tasapuoliset olosuhteet kiinteistön eri asuntojen kesken Toimiva verkosto Oikein ja hyvin toteutettuna saadaan verkostoon liittyvät korjaustarpeet kuntoon kerralla Energia- ja kustannussäästö, esimerkkikohteissa 5-15 % Riippuu kuitenkin hyvin paljon lähtötilanteesta Yhden asteen muutos sisälämpötilassa tarkoitta noin 5 % lämmityksen energiakustannuksissa

12 Tilaajan kannalta tärkeät asiat Sovitaan yhteisesti haluttu lämpötilataso -> tavoitetaso Olosuhteita voidaan selvittää erillisellä kyselyllä Erilliset lämpötilamittaukset huoneistoista Kohteeseen on suositeltavaa tehdä tarkempi selvitys Kuntoarvio Energiakatselmus Energiatodistus Muu tarkistus Oleskelutilat C Tarkemmalla selvityksellä saadaan samalla lista muistakin mahdollisista korjaustarpeista ja niiden toteuttamisjärjestyksistä Laadintaan selvityksen perusteella kunnossapitosuunnitelma (PTS) Kokonaisuuden huomioinen erittäin tärkeää, jotta toimenpiteet tehdään oikeassa järjestyksessä Luvanvaraisissa korjaushankkeissa (esim. rakennuksen vaippa tai ilmanvaihto) lämmitysjärjestelmän ja ilmanvaihdon energiatehokas toiminta tulee varmistaa, jolloin mm. patteriverkoston perussäätö on yksi tarkasteltava asia Makuutilat C Harri Heinaro, Motiva Oy

13 Tilaajan kannalta tärkeät asiat Kuntoarviota ja sisälämpötilamittauksia voidaan käyttää suunnittelun apuna Suunnittelun ja urakoinnin perusteellinen kilpailutus Hankkeelle voidaan palkata erillinen valvoja, joka varmistaa hankkeen toteutumisen Tiedotus asukkaille asiasta alusta alkaen tärkeää Perussäädön dokumentointi tulee olla kunnossa Suunnitellut virtaamat ja esisäätöarvot Asetetut esisäätöarvot sekä dokumentointi mittauksista Patteriverkoston perussäädön jälkeen seuranta sisälämpötiloista ja olosuhteista selvät pelisäännöt olosuhteiden osalta energiankulutuksen ja kustannusten seuranta Säädön uusiminen tarvittaessa jos ongelmia ilmenee myöhemmin uudestaan, tai kun tehdään korjaustoimenpiteitä Harri Heinaro, Motiva Oy

14 Esimerkkikohteiden tuloksia As Oy Pajamäentie, Helsinki Rakennettu 1959, asuntoja 30 kpl Lähtökohtana ongelmat olosuhteissa Osa asunnoista kylmiä ja osa taas liian lämpimiä Toimenpiteet Vaihdettu patteri- ja linjasäätöventtiilit eristetty lämpöputkia ilmattu patterit Perussäätö toteutettiin 2013 Pelkän perussäädön hinta noin ja venttiilien vaihdot Perussäädön jälkeen huonelämpötilat tasaantuivat ja olosuhteet tasapuolisemmat eri puolilla taloa Lämmön säästö yhteensä noin 800 /a ~ 5 %

15 Esimerkkikohteiden tuloksia VVO Saarenvainionkatu, Tampere Rakennettu 1971, asuntoja 33 kpl Lähtökohtana muut kohteeseen toteutetut toimenpiteet patteriverkoston termostaattien vaihto, ilmanvaihdon säätö ja nuohous ikkunoiden vaihto Perussäätö toteutettiin 2010 Perussäädön hinta Perussäädön jälkeen huonelämpötilat tasaantuivat ja lämmityksen säätökäyrää pystyttiin laskemaan Lämmön säästö yhteensä noin /a ~ 10 %

16 ILMANVAIHTO Harri Heinaro, Motiva Oy

17 Ilmanvaihdon toiminta Painovoimainen ilmanvaihto Yleinen 1960-luvulle asti. Painovoimainen ilmanvaihto perustuu kylmää ilmaa kevyemmän lämpimän ilman ylöspäin virtaamiseen. Sisätilan ja ulkoilman välille syntyy lämpötilaerosta johtuen paine-ero. Talvella sisäilman ja ulkoilman lämpötilaero on suuri, jolloin paine-erokin on suuri ja ilmanvaihto toimii hyvin. Venttiilien tukkiminen vedon vuoksi on yleinen ongelma Perushuoltona venttiilien säännöllinen puhdistus. Yleinen vuosina Ilma poistetaan puhaltimilla Ilma tuodaan ja poistetaan puhaltimilla. Tarkasti säädettävissä, sää ei vaikuta Säätö yleensä liesikuvun yhteydessä. ilman vaihtoon. Edellyttää riittäviä korvaus- ja Tuloilma suodatetaan ja tarvittaessa siirtoilmareittejä. esilämmitetään. Venttiilien tukkiminen vedon vuoksi Lämmöntalteenotolla saadaan yleinen ongelma. poistoilmasta energiaa takaisin Puhaltimien toimintaa on seurattava. rakennukseen. Venttiilit on puhdistettava säännöllisesti Rakennus suunnitellaan yleensä ulkoilmaan nähden 0 10 Pa alipaineiseksi, jotta vältytään rakenteiden kosteusvaurioilta. Rakennuksen vaipan on oltava ehdottoman tiivis. Lähde: BUILD UP Skills -hankkeessa tuotettu opetusmateriaali

18 Hyvä sisäilma riittävästi tuloilmaa tai korvausilmaa huoneilman lämpötilasuositus on o C, alle 18 ja yli 23 asteen lämpötilat voivat aiheuttaa terveyshaittoja hyvässä sisäilmassa hiilidioksidia on alle 900 ppm (hiilidioksidi on hyvä ilmanladun yleisindikaattori) Välttävän ilman raja 1200 ppm Rakentamismääräysten mukaan rakennuksen koko ilma on vaihdettava puoli kertaa tunnissa (ilmanvaihtokerroin 0,5). Raitista ulkoilmaa tuodaan makuu- ja olohuoneisiin Ilmaa poistetaan tiloista, joissa on paljon kosteutta tai epäpuhtauksia

19 Ilmanvaihdon toiminta Hyvin toimiva ja oikein säädetty ilmanvaihto Sisäolosuhteet pysyvät hyvinä ympäri vuoden Säännölliset huollot Venttiilit Ilmanvaihtokoneet ja puhaltimet Kanavistot Asukkailla on selvä kuva laitteiston toiminnasta ja käytöstä Korvausilmaventtiilien ja ilmanvaihdon säätö vuodenajan mukaan Tuuletus oikein painovoimaisessa ilmanvaihdossa Ei tukita korvausilmareittejä Asukkaiden velvollisuudet huolloista ja puhdistuksista Tarvittaessa ohjeistus joka kaikkien saatavilla Toimii energiatehokkaasti Merkkejä huonosti toimivasta ilmanvaihdosta Sisäilma tuntuu tunkkaiselta sisälle tultaessa. Ikkunat ja peilit pysyvät pitkään huurussa kosteissa tiloissa. Ikkuna huurtuu sisäpuolelta Ilman kosteus jatkuvasti yli 45 % Alipaine kuuluu suhinana ovea tai ikkunaa avattaessa. Ilma virtaa asunnosta ulospäin Paperiarkki ei pysy poistoventtiilissä kiinni. Äänettömyys ilmanvaihto on pois päältä. Ilmanvaihtokone pitää melua mitoitettu liian pieneksi. Venttiilit puuttuvat, ovat kiinni tai tukossa.

20 Ilmanvaihdon huolto Venttiilin ilmarakoon muodostunut vaatepöly imuroidaan vuosittain, mielellään kahdesti vuodessa. Erityisesti kosteiden tilojen poistoventtiilit vaativat puhdistusta. Tuloilmaventtiilien yhteydessä mahdollisesti oleva suodatin tulee myös puhdistaa Tarvittaessa venttiili voidaan irrottaa ja puhdistaa perusteellisemmin (esim. pestä). Venttiilien lautasten säätöä ei saa muuttaa, jotta tilojen ilmamäärät eivät muuttuu. Liesituulettimen rasvasuodatin pestään kahdesti vuodessa Mahdollinen aktiivihiilisuodatin vaihdetaan tarpeen mukaan (esim. kerran vuodessa) Ilmanvaihtokanavisto tulee nuohota vähintään 10 vuoden välein. Samassa yhteydessä ilmanvaihto tulee myös aina säätää Ikkunoiden tiivisteet tulee tarkistaa säännöllisesti ja vaihtaa huonot tiivisteet uusiin. Vesikaton läpimenojen kunto ja vesitiiveys tulee tarkastaa vuosittain. Lähde: BUILD UP Skills -hankkeessa tuotettu opetusmateriaali

21 Ilmanvaihdon perussäätö Tarve havaitaan tyypillisesti kuntoarvion yhteydessä Kuntoarvion yhteydessä havaitaan myös tyypillisesti muita ilmanvaihdon korjaustarpeita Yleensä ongelmat sisäilman laadussa kertovat tarpeesta Tulee kuitenkin käytännössä tehdä 10 vuoden välein Ilmanvaihdon perussäätö Ilmanvaihtojärjestelmän tarkistus, puhdistus ja säätö Vastaavasti kuten patteriverkoston perussäädössä, tulee pienet korjaustoimenpiteet toteuttaa ennen perussäätöä Esim. puhaltimen uusinta, korvausilmareittien parannus, ikkunoiden tiivistys Ilmanvaihdon perussäädön jälkeen on tyypillisesti myös tarpeen tehdä patteriverkoston perussäätö Saavutettava edut Jokaisen asunnon ilmanvaihdon toimivuus Mahdollinen energiansäästö Yhdistettynä patteriverkoston perussäätöön saavutetaan paremmat olosuhteet

22 Ilmanvaihtokoneen huolto Ilmanvaihtokoneen suodattimet on puhdistettava tai vaihdettava vähintään kaksi kertaa vuodessa. Puhdistus ja vaihto tehdään aina siitepölykauden jälkeen. Suodatinten puhdistus voidaan tehdä esimerkiksi imuroimalla ja/tai paineilmasuihkulla. Suodatinten vaihto vähintään kerran vuodessa Isommissa koneissa suodattimet tulee aina vaihtaa Suodattimet vaihdetaan uusiin samanlaisiin, kun suodatinten likaantuminen heikentää ilmavirtausta. Ilmavirtauksen heikentyminen lisää painehäviöitä ja puhallinten energian kulutusta, heikentää LTO hyötysuhdetta ja huonontaa sisäilman laatua. Lämmöntalteenottokenno tai kiekko irrotetaan ja pestään vedellä 2-3 vuoden välein. Pesuveteen voidaan hieman lisätä astianpesuainetta. Laitteiden huollosta on tarkempia ohjeita valmistajan käyttö- ja huolto-ohjeessa. IV-koneet on aina kytkettävä jännitteettömäksi huollon ajaksi. Lähde: BUILD UP Skills -hankkeessa tuotettu opetusmateriaali

23 Lisää tietoa Taloyhtiöihin liittyvää materiaalia: - Energiaeksperttiaineisto - Patteriverkoston perussäätö Kuluttajien energianeuvonta:

24