ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

Transkriptio

1 ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö

2

3 LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily ja pintalämpötilat aiheuta epäviihtyisyyttä oleskeluvyöhykkeellä käyttöaikana. Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, että sisäilmassa ei esiinny terveydelle haitallisessa määrin kaasuja, hiukkasia tai mikrobeja eikä viihtyisyyttä alentavia hajuja. Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, että sisäilman kosteus pysyy rakennuksen käyttötarkoituksen mukaisissa arvoissa. Sisäilman kosteus ei saa olla jatkuvasti haitallisen korkea eikä kosteus saa tiivistyä rakenteisiin eikä niiden pinnoille tai ilmanvaihtojärjestelmään siten, että se aiheuttaa kosteusvaurioita, mikrobien tai pieneliöiden kasvua tai muuta terveydellistä haittaa. Rakennus ja sen energiahuoltoon kuuluvat järjestelmät on pidettävä sellaisessa kunnossa, että ne rakennuksen rakennustapa huomioon ottaen täyttävät energiatehokkuudelle asetetut vaatimukset.

4 Rakentamismääryskokoelma D2 ja D3 D2 Suomen rakentamismääräyskokoelma Muun kuin asuinrakennuksen ilmanvaihto suunnitellaan ja rakennetaan siten, että käyttöajan ulkopuolella rakennuksen ulkoilmavirta on vähintään 0,15 (dm³/s)/m², joka vastaa ilmanvaihtokerrointa 0,2 1/h huoneessa, jonka vapaa korkeus on 2,5 m. Käyttöajan ulkopuolella voidaan ilmanvaihto toteuttaa pitämällä hygieniatilojen ilmanvaihtoa jatkuvasti käynnissä tai ilmanvaihdon jaksottaisella käytöllä D Ilmanvaihtojärjestelmän käyntiaika saadaan rakennuksen käyttöajasta taulukon 3 perusteella niin, että ilmanvaihto käynnistetään 1 tunti ennen rakennuksen käyttöajan alkua ja kytketään käyttöajan ulkopuoliseen tilaan 1 tunti käyttöajan päättymisen jälkeen lukuun ottamatta jatkuvasti käytettävät rakennukset.

5 Energiatehokkuustavoitteet Kuntien energiatehokkuussopimus (KETS) 9%:n energiansäästö vuoden 2005 kulutuksesta vuosina ,5 %:n energiansäästö vuoden 2016 kulutuksesta vuosina , 20, 20 sopimus Kaupunginjohtajien yleiskokous (Pormestarien energia- ja ilmastositoumus) CO2 päästöt vähintään -20% vuoteen 2020 mennessä vuoden 2005 tasosta Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia %:n vähennys kasvihuonepäästöissä vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta asukasta kohti laskettuna

6 Tyypillisiä energiansäästötoimenpiteitä Toimenpiteet voivat parantaa koettua sisäilmaa - patteriverkostojen tasapainoitus ja patteriventtiileiden vaihto - tiputetaan huonelämpötilaa - Ikkunoiden pinnoitus kalvoilla Ei tiedossa olevia ongelmia. - LTO-laitteiden lisäys - lämpöpumppujen lisäys - aurinkopaneelit - valaisimien vaihto led-valaisimiksi Rakennuksen alipaineisuus kasvaa - IV-koneet yöksi seis niin että vain likaiset poistot jäävät päälle - lisäeristäminen - parannetaan vaipan tiiviyttä - ikkunoiden ja ovien vaihto

7 Tyypillisiä energiansäästötoimenpiteitä Ongelmia ei synny mikäli huolehdimme siitä että rakennus ei mene liian alipaineiseksi? Tarpeen mukainen ilmanvaihto Lisätään taajuusmuuttajia, lämpötila- ja hiilidioksidiantureita, läsnäolotunnistimia, munakelloja sekä paineromittauksia vaipan yli Huolehdittava että toimenpiteiden jälkeen paine-ero vaipan yli on hallinnassa koko ajan. Koneiden käynnistyksiin hitaan rampit jotta mahdolliset hiukkaset eivät irtoa ja lähde liikkeelle pattereista, suodattimista ja kanavista. Koneet käynnistettävä riittävän ajoissa ennen toiminnan alkua. SISÄILMAPAJA TAMPERE

8 ALIPAINE Rakennukset on kautta aikojen pyritty suunnittelemaan ja toteuttamaan aina hieman alipaineisiksi, ilmanvaihtojärjestelmän tyypistä riippumatta. Onko likaisten poistojen 24/7 päällä olo järkevää?

9 YLIPAINE - 15 C - 15 C + 21 C Rakennuksen ylipaine on riski rakenteille, erityisesti talvella. Tällöin lämpimään sisäilmaan sitoutunut kosteus voi tiivistyä rakenteisiin.

10 Kokonaiskulutukset TAMPEREEN TILAKESKUKSEN rakennuksien energiakustannukset ovat n euroa Kulutuksen jakautuma 170 rakennusta MWh IV lämpö Lämmitysverkosto IV - sähkö Muu sähkö Esitelmän laskelmat perustuvat 170 rakennukseen joiden kokonaisenergiankulutus on Muu sähkö; ; 23 % ,90 IV lämpö; ; 29 % ,00 Lämpöenergia Sähköenergia MWh ( euroa) MWh ( euroa) 1 rakennus käsittää 5 iv-konetta 2, 2, 3, 4 ja 5 m3/s ilmamäärillä. (keskiarvo) Aikaohjelma on ( ) 12 tuntia / 5 päivää viikossa. LTO vuosihyötysuhde 45 %. Vuotuinen ulkolämpötilan keskiarvo 4,35 astetta. Tuloilman lämpötila on 20 astetta ja poistoilma 22 astetta Yhden rakennuksen vuotuinen energiamäärä ilmanvaihdolle ivlämpö 402 MWh/a ( ) ja sähkö 125 MWh/a ( ). Lämmitysverkoston viemä energia on 552 MWh/a ( ). Lämmitysverkosto sisältää lämpimän käyttöveden osuuden. IV - sähkö; ; 9 % ,00 Lämmitysverkosto ; ; 39 % ,00

11 Miten kulutus muuttuu jos laitamme koneet käymään kokoajan 24/7 Aikaohjelma 15h ½ ja 9h 1/1 käy joka päivä, kulutus nousee euroa/v Yhden rakennuksen vuotuinen energiamäärä ilmanvaihdolle on iv-lämpö 402 MWh/a ja sähkö 125 MWh/a. Lämpöenergia nousee 222 MWh euroa/rakennus ja sähköenergia nousee 121 MWh euroa/rakennus. Yhteensä euroa. Jos oletetaan, että kaikki rakennukset käy näin, ilmavaihdon kulutus nousee euroa Aikaohjelma 1/1 24h käy joka päivä, kulutus nousee euroa / v Jos koneet laitetaan käymään täydellä teholla kokoajan, kulutus nousee 726 MWh euroa ja 225 MWh euroa. Yhteensä euroa/rakennus. Jos tehtäisiin kaikille, ilmavaihdon kulutus nousee euroa.

12 MITÄ TEHDÄÄN? Käytetään IV-kojeita varmuuden vuoksi 24/7 ja kulutetaan lisää rahaa 10 miljoonaa euroa vuodessa? Mennään sokeasti energiatehokkuus edellä ja aiheutetaan mahdollisesti syntyvillä sisäilmaongelmilla xxxx euron lisäkustannukset? Jotain muuta, mitä? Tarpeenmukainen ilmanvaihto?