KESÄKATSOMO TARVESELVITYS

Transkriptio

1 KESÄKATSOMO TARVESELVITYS ( ) 1

2 SISÄLLYS 1 TARVE Toiminnalliset perustelut Tilantarve Hankkeen kiireellisyys 4 2 VAIHTOEHTOISET SIJAINTIPAIKAT Sijoittuminen Rakenteelliset ratkaisut 5 3 KUSTANNUKSET 5 4 ESITYS 5 2

3 3

4 1 TARVE 1.1 Toiminnalliset perustelut Kaupunginvaltuuston hyväksymässä Aurlahden ranta-alueen asemakaavan muutoksessa on osoitettu sijainti ja rakennusoikeudet rantaravintolalle ja polttoaineenjakelutoiminnalle. Rakennusalat ja rakennusoikeudet on osoitettu asemakaavan mukaiseen puistoon. Rakennuspaikkoja ei muodosteta omiksi tonteiksi, vaan rakennusoikeus on mahdollista vuokrata pitkäaikaisella maanvuokrasopimuksella. Kaupunki haki ilmoittautumismenettelyllä toimijaa rantaravintolalle ja polttoainejakelulle. Neuvotteluiden perusteella alun perin neljästä toimijasta jäi yksi jäljelle. Toimijan mukaan taloudellinen yhtälö rantaravintolan ja polttoaineen jakelutoiminnan toteutukselle on todettu olevan haasteellinen. Toimijan mukaan rantaravintola edellyttäisi rinnalleen ns. kesäkatsomon toteuttamista. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti kokouksessaan antaa ympäristötoimelle tehtäväksi valmistella Aurlahden ranta-aluetta koskeva kaavoitus ja uusi kilpailutus niin, että kilpailutukseen sisältyy myös kesäkatsomo tapahtumien järjestämistä varten. Kaupunki toteuttaisi kesäkatsomon ja kilpailussa valikoitunut toimija vuokraisi katsomon pitkäaikaisella vuokrasopimuksella. Vuokrasumma kattaisi vuosien myötä katsomon rakentamiskustannukset. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan , 58 käynnistää nopealla aikataululla kesäkatsomon investoinnin valmistelun ja edellyttää, että kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta sekä tekninen lautakunta valmistelevat kesäkatsomon (ja kesäteatterin) tarveselvityksen siten, että se voidaan käsitellä huhtikuun valtuustossa. Aurlahden ranta-alueen elävöittämistä on suunniteltu vuosikymmeniä. Nyt suunnitelmissa oleva ravintola-kesäkatsomo hanke veisi ranta-alueen elävöittämistä paljon eteenpäin. Kesäkatsomon ohjelmisto koostuisi kaupungin itse tuottamasta ohjelmasta ja kilpailutuksessa valikoituneen toimijan tuottamasta ohjelmistosta. Kaupungin tuottamaa toimintaa ovat Lohjan Teatterin kesäteatteritoiminta, Tenoripäivät, Lohjan kaupunginorkesterin konsertit, Lohjan Kesän konsertit ja muut tapahtumat, musiikkiopiston konsertit, nuorisopalvelujen tapahtumat. Tältä osin kaupungin omat yksiköt eivät maksaisi kilpailutuksessa valitulle toimijalle vuokraa ja lipputulot jäisivät tuottajalle. Muulta osin kesäkatsomon varsinainen vuokraaja tuottaisi omaa ohjelmaansa ja saisi itselleen lipputulot. On syytä laatia kesäkatsomon käyttöön järjestelmä, joka turvaa sekä kaupungin, että tulevan toimijan kannalta molempien edun sekä käyttöajan, että kustannusten suhteen. Suomessa toimii n. 300 kesäteatteria. Kesäisin ammattiteattereiden ollessa kiinni, kesäteatteritoiminta saattaa kaksinkertaistaa paikkakunnan teatteritoimintaa Tästä hyvänä esimerkkinä on Imatran teatteri, jolle kesäteatteri on tosiaan elinehto, sillä heidän talviteatteriinsa mahtuu 170-katsojaa, kun taas kesäteatteriin mahtuu 650- katsojaa Eli lipputulot moninkertaistuvat kesäteatterin ansiosta. Uusi kesäkatsomo toisi lisää kesämatkailijoita Lohjalle, lisäisi oheispalvelujen käyttöä: mm. hotellimajoitus- ja ravintolapalveluiden käyttö kasvaisi, Lohjan asema kulttuurimyönteisenä kaupunkina kasvaisi. Kyseessä on hanke, joka tuottaisi iloa koko kaupungille ja toisi kaivattuja lisätuloja kaupunkiin oheispalvelun käyttömaksuina ja myös lipputuloina niinä kesinä, jolloin kaupunki tuottaisi sinne esityksiä. Katsomo mahdollistaisi uusien innovatiivisten tapahtumien järjestämisen ja lisäisi yhteistyömahdollisuuksia kaikkien lohjalaisten kulttuurin parissa työskentelevien ihmisten kanssa. 4

5 Lohjan Teatterin esityksiä olisi mahdollista tehdä joka toinen kesä, jolloin harjoitus- ja esitysaikana katsomo olisi varattu tietyn ajan kesästä ainoastaan teatteritoiminnan käyttöön. Vuorokesinä katsomo olisi pääsääntöisesti tulevan toimijan käytössä. Vuosittain on varattava kymmenestä kahteenkymmeneen päivää myös kaupungin muiden tapahtumien ja tilaisuuksien ja erityisesti joka toinen vuosi Tenoripäivien käyttöön. 1.2 Tilantarve katettu nouseva katsomo, paikkaluku kiinteä esiintymislava, näyttämön pinta-ala m², näyttämön lavan alustan tulee olla tarpeeksi suuri, jotta sitä voidaan käyttää mahdollisimman moneen tarkoitukseen. Lavan yhteyteen tulee toteuttaa äänentoisto. siirrettävä kate esiintymislavan ja katsomon yläpuolelle. Katteen tulee ulottua myös lavan taakse parantamaan akustiikkaa ja suojaamaan lavasterakenteita. (esim. akryylilakattu, pvc - muovitettu, palonestokäsitelty kangaskate kiinnitettynä teräsrunkoon) selvitettävä äänen/tuulen estämiseksi lasiseinän rakentamista järven puolelle. Seinät ja katto tekevät rakennelmasta raskaan näköisen koko alueen neliömäärä n m² sosiaalitilat esiintyjille, m2 (pukuhuoneet, wc-tilat, kuivauskaappi) sosiaalitilat (wc tilat 12 hlölle) ja kahvilapalvelut yleisölle mahdollisesti katsomon alla. Kahvila voisi tukeutua myös rantaravintolan palveluihin. pieni varastotila liikuteltavalle tarpeistolle m² parkkipaikka kesäteatterialueen läheisyydessä n. 350 autopaikkaa lipunmyyntikoppi 20m². (nettiyhteydet, tekniikan toimivuus) katsomon sisäänkäynnin yhteyteen katsomon takaosaan sijoitettu av-tila. tulisiko katsomo eriyttää kokonaan muusta ympäristöstä esitysrauhan turvaamiseksi? 1.3 Hankkeen kiireellisyys Hanketta esitetään talousarvioon vuoden 2016 investointeihin. 2 VAIHTOEHTOISET SIJAINTIPAIKAT 2.1 Sijoittuminen Kesäkatsomon sijoituspaikka on Aurlahden ranta-alue. Vaihtoehtoisina sijoituspaikkoina tutkitaan seuraavia paikkoja: sijainti ravintolan yhteydessä venelaitureiden vieressä, vaihtoehto A ranta-alueen pohjoisreuna lähellä teollisuusaluetta, katsomo vedessä, vaihtoehto B2 ranta-alueen eteläreuna lähellä Porlan aluetta, vaihtoehto C pallokentän alue, amfi-malli, vaihtoehto D Seuraavassa tarkastellaan näiden paikkojen etuja ja haasteita Aurlahden ranta Edut elävöittää toimintaa ranta-alueella tekisi Lohjaa tunnetuksi kesäkaupunkina valmiit pysäköintialueet kunnallistekniikka on lähellä maa kaupungin omistuksessa 5 Haasteet rannan käytön kokonaisratkaisut puuttuvat ilta-aurinko osuu silmiin, jos katsomo järvelle päin mahdollinen äänentoisto saattaisi häiritä lähiasukkaita

6 monikäyttöisyys keskeisellä paikalla järvimaisema lisätuloja kaupungille ja alueen yrittäjille vaatii nousevan katsomorakennelman muun toiminnan aiheuttama mahdollinen häiriö mahdollinen vesiliikenteen aiheuttama melu ja pakokaasu mahdollinen näkemäeste alueen asukkaille ei valmiita rakennelmia soveltuvuus kaupunkikuvaan parkkialueen sijoittaminen liikenteen määrän kasvu läheisen teollisuuden ääni- ja meluhaitta läheisen viemäripurkuputken hajuhaitta Porlan alue Edut kaunis ympäristö ja järvimaisema rinneratkaisukatsomolle ehkä mahdollinen kunnallistekniikka kohtalaisen lähellä vesiliikenteen melua vähän helppo rajata rannan muusta toiminnasta suojaisa paikka esityksille luontomaisema myös esitysten takana Haasteet maankäytön perusratkaisut puuttuvat ei riittäviä paikoitusalueita mahdollinen vesimelu ei valmiita rakennelmia vanhusten palvelukeskuksen ja terveyskeskuksen läheisyys 2.2 Rakenteelliset ratkaisut Kesäteatteri voidaan rakentaa hyvin eritasoisesti. A, B2 ja C-vaihtoehdossa on käytetty tasapuolisuuden saavuttamiseksi samaa rakennusoletusta, nouseva katsomo 30/90 cm, n. 20 riviä. Tällöin taain rivi istuu noin 6 m korkeudella lavasta, tällöin korkein räystäs n m korkeudessa. 720 hengen katsomolle oltava vähintään 4 kaksikaistaista kulkureittiä. Esityksessä on oletettu katto kiinteänä. Katsomo voi olla betonielementeistä, jolloin se on pitkäikäinen ja turvallinen. D-vaihtoehto perustuu eri lähtökohtiin, ratkaisumalleja on lukemattomia. Tässä versiossa on päädytty monitoimikatsomoon hiekkakentän päädyssä. Toiminta tukeutuu vanhaan huoltorakennukseen, joka kunnostettaisiin sosiaali- ja wc-tiloiksi. Katsomo on tässä 600-paikkainen, mutta kentällä voi lisäpenkityksellä järjestää paljon isompiakin tilaisuuksia. Ratkaisu olisi paljon edullisempi kuin kiinteä ratkaisu. Rakenteellisten ratkaisujen valintaan vaikuttaa halutut käyttötarkoitukset, kestävyys, esteettisyys, toiminnallinen varmuus jne. 3 KUSTANNUKSET Kesäkatsomon kustannukset riippuvat valitusta toteuttamistavasta ja paikasta. Kesäkatsomon arvioitu kustannusarvio on (alv 0%). 6

7 4 ESITYS Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta esittää, että Aurlahden kesäkatsomon hankesuunnittelua jatketaan tarveselvityksen pohjalta siten, että museon alueen sijasta kesäteatteritoiminta sijoittuisi Aurlahden kesäkatsomoon. 7