NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/2016 1

Transkriptio

1 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Kunnanhallitus KÄSITELLYT ASIAT Sivu 118 Klaukkalan ohikulkutien kustannustenjako valtion ja Nurmijärven kunnan kesken sekä tilannekatsaus ohikulkutien rakentamiseen ja investointimäärärahavarauksiin taloussuunnittelukaudelle ja suunnittelukauden jälkeisille vuosille 119 Valtion ja Helsingin seudun kuntien maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus Valmistuneet HLJ 2015-jatkotyöt Palveluverkkotoimikunnan laatimat palveluverkon kehittämisvaihtoehdot 122 Lisäavustus Nurmijärven musiikkiopistolle, Nurmijärven tanssiopistolle ja Nurmijärven opistolle monitoimitalon vuokrakustannuksiin ajalle Eron myöntäminen Reijo Kivilehdolle teknisen lautakunnan jäsenyydestä sekä täydennysvaali 124 Valtuustoaloite koskien kokouskuluihin liittyviä säästöjä Lausunto Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista vuodelle Virkojen nimikkeiden muuttaminen terveyspalvelut tulosalueella Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen Hyvinkään toimipisteen sulkeminen 128 Johtamisorganisaation mahdollinen muuttaminen lukien; välitarkastelu 129 Pöytäkirjat Ilmoitusasiat Kehitys- ja keskusteluasiat

2 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Kunnanhallitus Aika klo 15:00-18:10 (kyselytuntiosuus klo , ) Paikka Kunnanvirasto Osallistujat Läsnä Mäkelä Outi, KOK puheenjohtaja Helminen Olli, SDP I vpj Handolin Kirsti, KESK II vpj Manner Vesa, PerusS jäsen saapui klo Meros Päivi, VIHR jäsen Sandelin Marja-Leena, SDP jäsen Schildt Markku, KOK jäsen Sivula Tapio, KESK jäsen Tapiolinna Maiju, PerusS jäsen Toivonen Kallepekka, KESK jäsen Vaulamo Petri, KOK jäsen Kalmi Petri, KESK kv:n pj Aatela Elli, SDP kv:n II vpj Poissa Suominen Kaisa, KOK kv:n I vpj Muut Behm Kimmo kunnanjohtaja esittelijä Pölönen Anne kunnansihteeri pöytäkirjanpitäjä Muut saapuvilla olleet Anttila Jukka hallintojohtaja klo Hirvonen Tiina sivistystoimenjohtaja klo , Kononen Aarno kehitysjohtaja klo , Nikunlaakso Risto erikoissuunnittelija klo Ojala Leena henkilöstöpäällikkö klo Oksanen Juha suunnittelupäällikkö klo Ruutu Ilkka tekninen johtaja klo Salanterä Samuli työterveyshuollon johtaja klo Laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Markku Schildt ja Päivi Meros. Käsitellyt asiat

3 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Allekirjoitukset Outi Mäkelä puheenjohtaja Anne Pölönen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Kunnanvirasto Markku Schildt Päivi Meros Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Kunnanvirasto , kirjaamo klo 9-13 Todistaa Anne Pölönen kunnansihteeri

4 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Kunnanhallitus Klaukkalan ohikulkutien kustannustenjako valtion ja Nurmijärven kunnan kesken sekä tilannekatsaus ohikulkutien rakentamiseen ja investointimäärärahavarauksiin taloussuunnittelukaudelle ja suunnittelukauden jälkeisille vuosille 764/ /2012 KH 118 Kuuma-kunnat ovat yhteisessä linjauksessaan todenneet Klauk kalan ohikulkutien tärkeyden ja edellyttävät valtion sitoutumista hankkeen toteutukseen MAL-sopimuksessa. Nurmijärven kunta ja Uuden maan ELY-keskus ovat edistäneet Klaukkalan ohikulkutien suunnit te lua, ja tiesuunnitelmat ovat tällä hetkellä esitarkastusvaiheessa. Hy väk sy mis kä sit te ly ajoittuu vuoteen Valtion viime aikoina noudattaman hyötyjä osallistuu -käytännön mu kai ses ti Liikennevirasto ja Uudenmaan ELY-keskus ovat kut suneet Nurmijärven kunnan neuvotteluihin hankkeen kustannusjaosta. Val tio edellyttää kunnan osallistuvan merkittävällä osuudella hankkeen rahoitukseen, ja kustannusjaosta sopiminen on edellytys sille, et tä valtio budjetoi hankkeen vuodelle Seuraava neuvottelu asias ta käydään Liikennevirastossa. Hankkeen yhteydessä on tehty kustannuslaskentaa, ja suun nit te luvai heen kustannusarvio on n. 42 M (maa ra ken nus kus tan nus in deksi: 130). Suoraan ohikulkutiehen liittyvät, kunnan vastuulle tulevat osat ovat siitä n. 5,5 M. Ohikulkutiehen liittyy lisäksi huomattavan suu ria kunnan katuverkon muutoksia, joista merkittävin on Luh tajoen tien jatkaminen Viirinlaaksosta siten, että se liittyy ohi kul ku tiehen. Muutoksia aiheutuu myös Havumäentielle, joka yhdistetään Luh ta joen tie hen. Muutokset on esitetty liitteenä olevassa kartassa, jos sa on lisäksi esitetty alustava vaiheistus. Katuverkon muutosten ar vo ilman Tornimäentien ja Äijänniituntien rakentamista on n. 32,5 M. Kustannusarvio on esityslistan liitteenä. Nurmijärven kunta saa ohikulkutiestä hyötyä maankäytölle, koska sii hen liittyvän katuverkon rakentaminen mahdollistaa huomattavan mää rän uutta asuinrakentamista Klaukkalan osayleiskaavan mu kaises ti. Lisäksi Klaukkalantien nelikaistaistamista ei tässä vaiheessa jou du ta tekemään, jolloin investointikustannukset siirtyvät tu le vaisuu teen. Maankäytön hyödyksi ja investointikustannusten säästöksi voi daan esittää yhteensä 4 M, mikä otetaan yhdeksi las ken ta pe rusteek si määritettäessä kunnan osuutta ohikulkutien ra ken ta mis kustan nuk siin. Samalla on kuitenkin huomioitava, että Klaukkalantien muut ta mi nen kaduksi ohikulkutien valmistuttua lisää myös kuluja yllä pi don siirtyessä kunnalle. Ohikulkutien rakennusvaihe alkaa rakennussuunnitelmien laa ti mi sella, joiden aikaisin aloitusajankohta on heti tiesuunnitelman jälkeen. Ai kai sin mahdollinen rakentamisen aloitusaika on vuoden 2017 loppu puo lel la. Urakkavaiheen pituudeksi arvioidaan n. 30 kk, jolloin

5 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Kunnanhallitus hank keen epävarmuustekijät huomioiden hankkeen myö häi sim mäksi valmistumisajankohdaksi arvioidaan v Esityslistan liitteenä ovat ohikulkutiehen liittyvän katuverkon vai heistus kart ta, ohikulkutien ja Klaukkalan katuverkon kustannuserittely se kä kunnan rakennuskohteet ohikulkutiehankkeessa. Esitys: Kunnanhallitus merkitsee tilannekatsauksen tiedoksi. Neuvottelutulos Nurmijärven kunnan ja Liikenneviraston neu vot te lusta tuodaan kokoukseen. Kunnanhallitus tekee neu vot te lu se los tuksen perusteella esityksen valtuustolle kunnan rahoitusosuudesta ja hank keen huomioimisesta tulevien vuosien investointiohjelmassa. Muut tähän liittyvät investointikohteet ajoitetaan syksyllä 2016 investointiohjelman yhteydessä. Lisätietoja: kunnanjohtaja Kimmo Behm, puh , tekninen johtaja Ilkka Ruutu, puh , ke hi tys joh ta ja Aarno Kononen, puh Esittelijän täsmennysesitys esittelytekstiin: Liikenneviraston ja kunnan välinen neuvottelu on käyty Neuvottelun tuloksena Nurmijärven kunnan rahoitusosuudeksi esitetään 10 miljoonaa euroa, joka jakautuu hankkeen aloitusajankohdasta lähtien 2 3 vuodelle. Esittelijän täsmennysesitys: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että Nurmijärven kunta sitoutuu osallistumaan Klaukkalan ohikulkutien kustannuksiin 10 miljoonalla euron hankeosuudella, joka huomioidaan tulevien vuosien investointiohjelmassa. Lisäksi valtuusto hyväksyy ohikulkutiehen liittyvän Klaukkalan katuverkon kehittämisperiaatteet, aikataulun ja kustannukset ohjeellisena liitteen mukaisesti. Päätös: Esitys hyväksyttiin muutettuna esittelijän täsmennyksillä. Päätökseen kuuluu liite nro 1.

6 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Kunnanhallitus Valtion ja Helsingin seudun kuntien maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus / /2016 KH 119 Helsingin seudun 14 kuntaa ja valtio ovat tehneet seudun lii ken nejär jes tel män, maankäytön ja asumisen kehittämistä koskevia so pimuk sia vuodesta 2008 alkaen. Sopimukset on kytketty seudun liiken ne jär jes tel mä suun ni tel man laadintaan siten, että vuonna 2015 hy väk syt tyä HLJ-2015 liikennejärjestelmäsuunnitelmaa toteuttava so pi mus on nyt hyväksyttävänä kaudelle MAL- sopimus perustuu seudun yhteiseen tahtotilaan sovittaa yhteen yhdyskuntarakenne, asuntotuotanto ja liikennejärjestelmä. Tavoit tee na on lisätä tonttitarjontaa ja sen myötä asuntotuotantoa. Sopi muk sen osapuolina ovat valtio ja sen eri ministeriöt ( LVM, YN, TEM, VVM) sekä liikennevirasto, uudenmaan ELY- keskus ja ARA. Kun tien puolelta ovat mukana seudun 14 kuntaa ja Helsingin seudun liikenne kuntayhtymä (HSL). MAL sopimuksen lähtökohtia ovat hallitusohjelma, sen toi min ta suun ni tel ma sekä kärkihankkeet, Helsingin seudun lii ken nejär jes tel mä suun ni tel ma HLJ-2015 sekä sen kanssa rinnakkain laadi tut Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma MASU 2050, Hel singin seudun asuntostrategia 2015, maakuntakaava, kuntien oi keusvai kut tei set yleiskaavat sekä v kuntien ja valtion tekemä inf raso pi mus. Valtion ja kuntien yhteisenä tavoitteena on, että Helsingin seudulle ra ken ne taan sopimuskaudella uutta asuntoa. Asun to tuo tanto ta voi tet ta on korotettu 20 % viime kaudelta Nur mi järvel lä asuntotuotantotavoite nousee vuositasolla 330 asunnosta 400 asun toon. Valtion tukeman asuntotuotannon osuus on pää kau pun kiseu dul la 30 % ja KUUMA- alueella 20 % kokonaistuotannosta. KUU- MA- alueella 10 % valtion tukemasta asuntotuotannosta tulee olla ta val lis ta 40-vuotista korkotukivuokra-asuntotuotantoa ja eri tyis ryhmien vuokra-asuntotuotantoa. Arvioitaessa asuntotuotantotavoitteen to teu tu mis ta otetaan huomioon kunnan toiminnasta riippumattomat te ki jät, kuten mm. suhdannevaihtelu ja asuntomarkkinatilanne. Kuntien keskeinen tehtävä on tuottaa riittävä määrä ase ma kaa voitet tu ja tontteja asumiseen. Tavoitetaso koko seudulla on 6,2 milj. k-m2 vuodessa. Nurmijärvellä tämä tarkoittaa, että vuosittain kaa voite taan keskimäärin k-m2 uutta asuntokerrosalaa. Ker ros alamää rää arvioitaessa otetaan huomioon aiemmin syntynyt käyt tö kelpoi nen kaavavarantoreservi. Tonttien luovutuksessa ja maan käyt töso pi muk sis sa varmistetaan, että valtion tukeman asuntotuotannon osuus on mahdollista toteuttaa. Valtio osoittaa 40 vuotisille korkotukivuokra-asunnoille eu-

7 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Kunnanhallitus ron suuruisia asuntokohtaisia käynnistysavustuksia yhteensä vuo sittain vähintään 10 milj. euroa. Kunnallistekniikka-avustuksia jaetaan vä hin tään 8 milj. euroa vuodessa. Valtio vaikuttaa siihen, että valtion mai ta saadaan kohtuuhintaisen asuntotuotannon käyttöön. Liikenteen osalta valtio osallistuu pienten kustannustehokkaiden hank kei den (KUHA) toteutukseen 15 milj. eurolla sopimuskaudella edel lyt täen, että yksittäisissä hankkeissa kunnan rahoitusosuus on 50 % hankkeen kustannuksista. Sopimukseen on sisällytetty myös lii tyn tä py sä köin ti hank kei den kustannusten jakoperiaate siten kuin HLJ- työssä on yhdessä asia valmisteltu. Sopimukseen sisältyy valtion ta lou den vaikean tilanteen takia ainoastaan kaksi uutta isoa infra han ket ta. Valtio osoittaa Raidejokeriin 84 milj. euroa eli 30 % sen ko ko nais kus tan nuk sis ta. Toinen sopimuksessa mukana oleva inf rahan ke on Klaukkalan ohikulkutie, jonka kustannusarvio on 42 milj. eu roa. Sen osalta lopullinen rahoituspäätös valtion puolelta on vielä te ke mät tä ja neuvotteluja kustannusten jaosta valtion ja kunnan kesken käydään pikaisesti tavoitteena saada sopimus myös kus tan nusten jaon osalta hyväksytyksi samaan aikaan sopimuksen kanssa. So pi muk sen teksti Klaukkalan ohikulkutien osalta riippuu kus tan nusten jaon hyväksymisestä. Jos kustannusten jaosta päästään so pimuk seen kirjaus on muotoa valtio ja kunnat aloittavat so pi mus kaudel la Klaukkalan ohikulkutien toteuttamisen. KUUMAjoh to kun ta on pitänyt Klaukkalan ohikulkutien hanketta sopimuksen hy väk sy mi sen kynnysehtona. Helsingin seudulla on tärkeää, että valtion ja 14 kunnan yhteistä MAL-asi oi den suunnittelua ja toteutusta jatketaan ja että myös valtion eri ministeriöt ovat mukana prosessissa. Vaikka kunnille koh diste tut asuntotuotanto- ja kaavoitusvelvoitteet ovat kasvaneet ja valtion kokonaisuutena osoittama panostus seudun liikenneinfran ja jouk ko lii ken teen kehittämiseen on vähentynyt, on Nurmijärven perus tel tua jatkaa MAL- yhteistyötä ja hyväksyä nyt neuvoteltu so pimus luon nos. Edellytyksenä hyväksymiselle on kuitenkin, että Klaukka lan ohikulkutien kustannusten jaossa valtio sitoutuu hankkeeseen riit tä vän suurella kustannusosuudella. Tältä osin neuvottelutulos tuodaan kunnanhallituksen kokouksen tiedoksi. Myös KUUMA joh tokun ta päätti suositella neuvottelutuloksen sekä sopimuksen hy väksy mis tä edellyttäen, että valtio on osaltaan vahvistanut si tou tu mi sensa Klaukkalan ohikulkutien rahoitukseen. Esitys: Kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle, että Nurmijärven kunta hy väk syy liitteenä olevan valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen maan käy tön, asumisen ja liikenteen sopimuksen vuosille edellyttäen, että valtio on vahvistanut sitoutumisensa Klauk kalan ohikulkutien rahoitukseen riittävän suurella osuudella. Tältä osin neu vot te lu tu los tuodaan kokoukseen. Lisätietoja: kehitysjohtaja Aarno Kononen, puh

8 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Kunnanhallitus Esittelijän täsmennysesitys: Kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle, että Nurmijärven kunta hy väk syy liitteenä olevan valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen maan käy tön, asumisen ja liikenteen sopimuksen vuosille Neuvottelun tuloksena Nurmijärven kunnan rahoitusosuudeksi tu lee 10 miljoonaa euroa, joka jakautuu hankkeen aloi tus ajan kohdas ta lähtien 2 3 vuodelle. Päätös: Esitys hyväksyttiin muutettuna esittelijän täsmennyksellä. Päätökseen kuuluu liite nro 2.

9 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Kunnanhallitus Valmistuneet HLJ 2015-jatkotyöt KH 120 KUUMA-komissio / 3 KUUMA-johtokunta / 32 KUUMA-komissio / 3 Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015 on hyväk syt ty HSL:n hallituksessa ja KUUMA-johtokunnassa Suunnitelman laatimisen yhteydessä on tunnistettu tarve usei den liikenteellisten aiheiden jatkotarkasteluille ja yk si tyis koh taisil le selvityksille. HLJ suunnitelman linjausten pohjalta on muo dos tet tu HLJ jatkotöiden kokonaisuus: - ajoneuvoliikenteen hinnoitteluselvityskokonaisuus - ajoneuvoliikenteen verkkoselvitys - liityntäpysäköinnin kustannus- ja vastuunjakomallin pilotointi Pa sila - Riihimäki ratakäytävässä HLJ-jatkotöiden kokonaisuutta on käsitelty KUUMA-johtokunnassa Lisäksi ajoneuvoliikenteen hinnoitteluselvityksen ete nemi ses tä on pidetty tilannekatsaus KUUMA-johtokunnalle Kaik ki kolme HLJ-jatkotyötä ovat valmistuneet maaliskuuhun 2016 men nes sä. Selvitykset on käsitelty HSL:n hallituksessa , jol loin ne on päätetty merkitä tiedoksi. HSL:n hallitus on myös samal la päättänyt lähettää selvitykset ja näihin liittyvät pöy tä kir jan otteet tiedoksi KUUMA-johtokunnalle ja edelleen KUUMA-kuntiin lä hetet tä vik si. HLJ töiden loppuraportit ovat ladattavissa PDF-muodossa HSL:n kotisivuilla osoitteessa Ajoneuvoliikenteen hinnoitteluselvityskokonaisuus Ajoneuvoliikenteen hinnoitteluselvityskokonaisuuden tarkoituksena on ollut syventää ja päivittää aikaisempia Helsingin seudulle tehtyjä ajo neu vo lii ken teen hinnoitteluun liittyviä tarkasteluja. HSL on sel vittä nyt yhdessä HLJ-toimikunnan nimeämän työryhmän (Liikenne- ja vies tin tä mi nis te riö, Liikennevirasto, Trafi, Uudenmaan ELY-keskus, Hel sin gin, Espoon, Vantaan kaupungit sekä KUUMA-seutu) kanssa ajo neu vo lii ken teen hinnoittelun vaikutuksia Helsingin seudulle. Sel vityk ses sä on tarkasteltu ajoneuvoliikenteen hinnoittelun tek nis toi minnal li sia vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia sekä arvioitu hinnoittelun vai ku tuk sia hallintoon ja lainsäädäntöön. Tiemaksujen vaikutuksia on arvioitu seudun asettamien MAL/HLJ- tavoitteiden näkökulmasta. Sel vi tyk seen liittyvät materiaalit ovat ladattavassa HSL:n kotisivuilla osoit tees sa HLJ 2015-suunnitelmassa tunnistettu tarve selvittää ajo neu vo lii kenteen hinnoittelun vaikutuksia suhteessa seudun asettamiin ta voit teisiin on toiminut työn keskeisenä lähtökohtana. Tek nis toi min nal li ses-

10 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Kunnanhallitus sa osaselvityksessä A on pyritty määrittelemään tek nis toi min nal lises ti sopivin ajoneuvoliikenteen hinnoittelumalli(t) ja arvioimaan laajas ti tähän sekä hinnoittelulle vaihtoehtoisiin ratkaisuihin liittyviä vaiku tuk sia ja kustannuksia. Hallinnollislainsäädännöllisessä osa sel vityk ses sä B puolestaan on tarkasteltu ajoneuvoliikenteen hinnoittelua kos ke via hallinnollisia ja lainsäädännöllisiä kysymyksiä sekä hin noitte lun edellyttämiä lainsäädännöllisiä muutostarpeita. Hinnoitteluselvityskokonaisuuden tulosten mukaan tiemaksut edis tävät HLJ tavoitteiden saavuttamista: matka- ja kuljetusketjut ovat sujuvia, ruuhkautuminen on hallinnassa, joukkoliikenteen kil pailu ky ky paranee ja liikennejärjestelmä kehittyy kestävillä kulkutavoilla hy vin saavutettavaksi. Pitkällä aikajänteellä tiemaksut yhdessä muiden HLJ toimenpiteiden kanssa tukevat tiiviin ydinalueen, raide käy tä vien ja KUUMA-kuntien keskusten yhdyskuntarakenteen ehey ty mis tä ja tiivistävät rakennetta. Selvitystulosten perusteella tiemaksut kohdistuvat alle 20 %:iin kaikis ta Helsingin seudun aamuruuhkan matkoista. Autolla tehtävistä mat kois ta maksun piiriin tulee aamuruuhkassa %, vaihdellen läh tö kun nan ja määränpään mukaan. Autoilevan työmatkalaisen (200 edestakaista matkaa vuodessa) keskimääräinen vuotuinen kus tan nus tiemaksuista on 340 tai 670 euroa vuodessa tiemaksujen tuot to ta voit tees ta riippuen. Maksut painottuvat työssäkäyvään väestöön. Rasitus kohdistuu erityisesti niille käyttäjille, jotka ovat ai heutta mas sa ruuhkautumista sekä muita negatiivisia ulkoisvaikutuksia. Vaih to eh toi ses ti ilman tiemaksuja syntyy ruuhkautumista ja tämän myö tä ajassa mitattavia kustannuksia tienkäyttäjille. Elinkeinoelämälle kohdistuvat vaikutukset vaihtelevat alueellisesti. Tie mak suil la on yhdyskuntarakennetta tiivistävä vaikutus, jonka vuok si kestävillä liikennemuodoilla saavutettavat alueet vahvistuvat. Kes ki-uu den maan kuntien palvelukeskittymät vahvistuvat, joista pääradan keskukset myös työpaikkakeskittyminä. Haasteeksi nou see kehäteiden välinen vyöhyke erityisesti raidekäytävien ul kopuo lel la, jonka suhteellinen houkuttelevuus kaupan ja toi mis to valtais ten toimialojen näkökulmasta heikentyy. Kehä III:n poh jois puo listen henkilöautovaltaisten alueiden vetovoima puolestaan heikkenee asu mi sen ja asuntomarkkinoiden näkökulmasta. Helsingin seutua koskeva alueellinen tiemaksu on toteutettavissa ny kyi siin hallintorakenteisiin liittyen, mutta edellyttää niihin tar kis tuksia sekä uutta lainsäädäntöä. Tiemaksut mahdollistavan lain sää dännön valmistelu on edellytys, jotta seutu voi niin halutessaan ottaa tiemak sut käyttöön. Lainsäädännössä voidaan harkita etenemistä myös määräaikaisen kokeilun kautta. Mahdollisesta esityksestä lainsää dän nön valmistelun käynnistämiseksi päätetään erikseen. Osalle seudun väestöstä ja yrityksistä tiemaksut merkitsevät liik ku-

11 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Kunnanhallitus mi sen kustannusten kasvua ja osalla liikkumisvalintojen muutosta. Tä mä aiheuttaa paineita järjestelmän suunnittelulle ja on tämän vuok si otettava huomioon jatkotarkasteluissa. Mahdollisia jat ko tarkas te lun aiheita ovat tiemaksumallin työstäminen tarkemmalla ta solla ja vaikutuksiltaan parhaimman ratkaisun löytäminen sekä tie maksu jen tuottotavoitteen arvioiminen suhteessa yh teis kun ta ta lou del liseen optimiin. Kehityspolkua tulee arvioida, esimerkiksi port ti vyö hyke jär jes tel mää voidaan toteuttaa vaiheittain. Reunaehtona tie mak sujen mahdolliselle käyttöönotolle on, että tiemaksujen tuotot tulee palaut taa seudun liikennejärjestelmän rahoitukseen eivätkä tiemaksut saa vähentää valtion rahoitusta seudulle. Ajoneuvoliikenteen verkkoselvitys Ajoneuvoliikenteen verkkoselvityksessä on ollut tarkoituksena tarkas tel la verkon ja yhteyksien kehittämistä, ajoneuvoliikenteen pal velu ta soa ja verkon hallinnollisia kysymyksiä. HSL on selvittänyt yhdes sä HLJ-toimikunnan nimeämän työryhmän (Liikennevirasto, Uuden maan liitto, Uudenmaan ELY-keskus, Helsingin, Espoon, Vantaan ja Järvenpään kaupungit sekä KUUMA-seutu) kanssa sel vit tänyt Helsingin seudun tie- ja katuverkon kokonaisvaltaista toimivuutta ja palvelutasoa. Työssä on kehitetty palvelutason määrittämistapa se kä asetettu tavoitetasot tieverkon kehittämistarpeen arviointia varten. Tieverkon keskeiset palvelutasopuutteet ja kehittämistarpeet on tun nis tet tu useista eri näkökulmista useissa erilaisissa en nus te skenaa riois sa. Selvitykseen liittyvät materiaalit ovat ladattavissa HSL:n ko ti si vuil la osoitteessa a/julkaisut. HLJ 2015-suunnitelman laadinnan yhteydessä muodostetut tie verkon tavoitteet ja luokittelu sekä maankäyttö- ja lii ken ne verk ko skenaa riot vuosille 2025 ja 2040 ovat toimineet työn keskeisinä läh tökoh ti na. Tärkeimpänä tavoitteena on ollut tuottaa tietoa tieverkon kehit tä mis tar peis ta toimenpiteiden suunnittelua ja priorisointia varten. Ta voit tee na on ollut myös kehittää palvelutasopuutteiden ja ke hit tämis tar pei den arviointimenetelmiä. Työssä on arvioitu seudun tieverkkoa ja sen kehittämistarvetta HLJ suunnitelmassa määritetyistä liikenteellisen palvelutason (kulje tus ten sujuvuus, joukkoliikenteen kilpailukyky, ruuhkaisuuden hallin ta, liikenneturvallisuus) sekä liikennemelun ja maankäytön ke hit tämis edel ly tys ten näkökulmista. Työn lopputuloksena on kehitetty mene tel mä palvelutason arviointiin sekä laadittu tieverkon ke hit tä mis tarpei den analyysi. Työssä on tunnistettu tieverkon keskeiset pal ve lu taso puut teet ja kehittämistarpeet eri näkökulmista useissa erilaisissa en nus te ske naa riois sa. Työssä ei ole kuitenkaan arvioitu ke hit tä mishank kei ta eikä niiden vaikutuksia, kustannustehokkuutta tai kii reel lisyys jär jes tys tä.

12 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Kunnanhallitus Työssä määritettyä palvelutason ja kehittämistarpeiden arviointi mene tel mää hyödyntäen on havaittu, että suurin osa tiejaksoista, joille ana lyy si osoitti merkittäviä kehittämistarpeita, on tunnistettu jo en tuudes taan tarpeellisiksi parantaa. Toisaalta analyysi osoitti merkittävää ke hit tä mis tar vet ta myös useille sellaisille tiejaksoille, joille ei ole esitet ty kehittämistoimia HLJ 2015-suunnitelmassa. Tiemaksujen to teutu mi nen vähentäisi selvästi sujuvuuskytkentäisiä pal ve lu ta so puut teita ja vähentää kehittämistarvetta useilla tavoitealueilla. Kehitetty menetelmä on kokonaisvaltainen, systemaattinen ja yh teistyös sä tehtyjen indikaattorivalintojen, painotusten ja tavoitetasojen aset ta mi sen jälkeen myös varsin objektiivinen. Painotukset laadittiin työ ryh män työpajassa. Eri näkökulmien erittely antaa mah dol li suuden painottaa eri tavoitealueita ja niihin liittyviä kehittämistarpeita erilais ten preferenssien mukaisesti. Tieverkon jatkosuunnittelua ja hankkeiden ohjelmointia varten on käyn nis ty mäs sä ELY-vetoinen selvitys, jossa tässä selvityksessä tuo tet tu ja tietoja täydennetään ja syvennetään kehittämistarpeeltaan suu rim mik si tunnistettujen jaksojen osalta. Tarkasteltavaksi valitaan ai na kin jaksoja, joille ei ole osoitettu toimia vuoteen 2025 mennessä tai joilla ei ole ajantasaisia kehittämissuunnitelmia. HSL osallistuu sel vi tyk sen laadintaan. Liityntäpysäköinnin kustannus- ja vastuunjakomallin pilotoin-ti Pa si la - Riihimäki ratakäytävässä HSL on toteuttanut liityntäpysäköinnin kustannus- ja vas tuu ja ko mallin pilottiprojektin Pasila - Riihimäki -ratakäytävässä yhteistyössä HLJ-toi mi kun nan asettaman ohjausryhmän ja projektiryhmän kanssa. Pilotissa on tarkennettu HLJ suunnitelmassa hyväksytyn lii tyn tä py sä köin nin kustannusjakomallin soveltamista, kirjattu kus tannus jaon yleiset periaatteet sekä luotu sopimuspohja tulevia kus tannus ja ko neu vot te lu ja varten. Selvitykseen liittyvät materiaalit ovat ladat ta vis sa HSL:n kotisivuilla osoitteessa a/julkaisut. Liityntäpysäköinnin kustannus- ja vastuunjakomalli hyväksyttiin osana HLJ 2015 liikennejärjestelmäsuunnitelmaa ja -päätöstä keväällä Mallissa seudullisten liityntäpysäköintialueiden julkinen ra hoitus osuus hoidetaan kustannus- ja vastuunjaon periaatteiden mu kaises ti sijaintikunnan, kohdekunnan, kotikunnan ja valtion kesken. Pilot ti pro jek tin tavoitteena on ollut muodostaa tarkennettu kus tan nusja ko mal li ja jalkauttaa liityntäpysäköinnin kustannustenjakoperiaate laa jem min osaksi uusien ja olemassa olevien lii tyn tä py sä köin ti alueiden investointeja.

13 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Kunnanhallitus Kustannusjaon yleisinä periaatteina on sovittu seuraavaa: - kustannusjakomalli koskee henkilöautojen ja pyörien lii tyn tä py säköin ti aluei ta - malli ei kumoa ennen tätä tehtyjä kohdekohtaisia sopimuksia - auto- ja pyöräliityntäpysäköintipaikkojen kustannusjako lasketaan omil la periaatteillaan - kustannusjako koskee ainoastaan liityntäpysäköintialueiden ra kenta mis ta. - hoito- ja kunnossapitokustannukset jäävät sijaintikunnan vastuulle. - mahdolliset maankäyttö- ja vuorottaispysäköinnin hyödyt sekä pysä köin ti tu lot jäävät sijaintikunnan hyväksi. Pyöräliityntäpysäköinnin rakentamiskustannukset esitetään jaet tavak si tasan sijaintikunnan ja valtion kesken (50 % / 50 %) sekä seudul li ses ti että paikallisesti merkittävissä kohteissa. Pyöräpaikan jaetta vien kustannusten enimmäishinta on euroa/pyöräpaikka. Hinta sidotaan indeksiin. Jos enimmäishinta ylittyy, jää enimmäishinnan ylittävä osa pyöräpaikkakustannuksista sijain ti kun nan maksettavaksi. Autoliityntäpysäköinnin seudullisesti merkittävissä kohteissa kus tannus ja ko mal lin esitetään perustuvan indeksiin sidottuihin, työssä mää ri tet tyi hin pysäköintipaikkojen perushintoihin. Perushintojen ylittä vä osa autopaikkakustannuksista jää sijaintikunnan maksettavaksi. Jos autopaikan todellinen hinta on perushintaa pienempi, au to paikka kus tan nuk set jaetaan todellisten kustannusten perusteella. Kuntien välisessä kustannusjaossa liityntäpysäköintipaikan perushinta on aina maantasopaikan ja rakenteellisen paikan osalta euroa/paik ka. Valtiolle maantasopaikan perushinta lisäpaikkojen osalta on euroa/paikka ja rakenteellisen autopaikan osalta eu roa/paik ka. Lisäksi valtion osuus määräytyy jouk ko lii ken ne vyö hykkeen mukaan siten, että valtio maksaa edellä esitetyistä pe rus hinnois ta 30 % vyöhykkeillä A-B, 40 % vyöhykkeellä C ja 50 % vyö hykkei den A-C ulkopuolella. Autoliityntäpysäköinnin paikallisesti merkittävissä kohteissa kus tannuk sia jakavat ainoastaan sijaintikunta ja valtio. Valtion kus tan nusosuus muodostuu tällöin edellä esitetyn mukaisista perushinnoista ja jouk ko lii ken ne vyö hyk keis tä. Korvaavien autoliityntäpaikkojen perushinta on 50 % lisäpaikan perus hin nas ta kaikissa edellä mainituissa tapauksissa. Tavoitteena on, että Helsingin seudulla tulevien lii tyn tä py sä köin tikoh tei den investoinnit toteutetaan yhteistyössä raportissa esitetyn kus tan nus ja ko mal lin mukaisesti. Työssä laadittu suositus lii tyn tä pysä köin ti aluei den kustannusjakomalliksi ei sellaisenaan takaa vielä val tion eikä kuntien rahoitusta, vaan kustakin kohteesta neuvottelut käy dään erikseen. Työn aikana tehtyjen pilottikohteiden laskelmilla on havainnollistettu mallien antamia kustannusjako-osuuksia eri

14 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Kunnanhallitus osa puo lil le. KUUMA-liikennesuunnittelija Henrik Helenius esittelee komission kokouk ses sa HLJ jatkotöiden keskeisimmät tulokset. HSL:n liikennejärjestelmäosaston johtaja Sini Puntanen tulee esit tele mään HLJ jatkotöiden tuloksia KUUMA-johtokunnalle Liite 2a Ote HSL:n hallituksen pöytäkirjasta ( , 45) Liite 2b Ote HSL:n hallituksen pöytäkirjasta ( , 46) Liite 2c Ote HSL:n hallituksen pöytäkirjasta ( , 47) Esitys: Komissio päättää: - merkitä tiedoksi valmistuneet HLJ jatkotyöt ja otteet HSL:n hal li tuk sen pöytäkirjasta ( , 45, 46, 47) - esittää KUUMA-johtokunnalle, että se päättää merkitä tiedoksi valmis tu neet HLJ jatkotyöt ja otteet HSL:n hallituksen pöy tä kirjas ta ( , 45, 46, 47) - esittää KUUMA-johtokunnalle, että se päättää esittää Hyvinkään, Jär ven pään ja Keravan kaupunginhallituksille sekä Kirkkonummen, Mänt sä län, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon, Tuusulan ja Vihdin kun nan hal li tuk sil le, että ne merkitsevät tiedoksi valmistuneet HLJ jatkotyöt ja otteet HSL:n hallituksen pöytäkirjasta ( , 45, 46, 47) Päätös: Komissio päätti esityksen mukaisesti ja vie asian edelleen tiedoksi KUU MA-joh to kun nal le KUUMA-johtokunta / 32 HSL:n liikennejärjestelmäosaston johtaja Sini Puntanen tulee esit tele mään HLJ jatkotöiden tuloksia KUUMA-johtokunnalle. Liite 13a Ote HSL:n hallituksen pöytäkirjasta ( , 45) Liite 13b Ote HSL:n hallituksen pöytäkirjasta ( , 46) Liite 13c Ote HSL:n hallituksen pöytäkirjasta ( , 47) Esitys: KUUMA-johtokunta päättää: - merkitä tiedoksi valmistuneet HLJ jatkotyöt ja otteet HSL:n hal li tuk sen pöytäkirjasta ( , 45, 46, 47) - esittää Hyvinkään, Järvenpään ja Keravan kaupunginhallituksille se kä Kirkkonummen, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon, Tuu su lan ja Vihdin kunnanhallituksille, että ne merkitsevät tiedoksi val mis tu neet HLJ jatkotyöt ja otteet HSL:n hallituksen pöy tä-

15 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Kunnanhallitus kir jas ta ( , 45, 46, 47) Päätös: KUUMA-johtokunta päätti esityksen mukaisesti. Esitys: Kunnanhallitus merkitsee tiedoksi em. valmistuneet HLJ jat kotyöt ja otteet HSL:n hallituksen pöytäkirjasta :t 45-47, ja antaa asian myös valtuustolle tiedoksi. Lisätietoja: kunnanjohtaja Kimmo Behm, puh Päätös: Esitys hyväksyttiin. Päätökseen kuuluu liite nro 3.

16 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus Palveluverkkotoimikunnan laatimat palveluverkon kehittämisvaihtoehdot 379/02.02/2016 KH 53 Kunnanhallitus asetti palveluverkkosuunnitelman tar kis tamis ta varten toimikunnan, jonka tehtäväksi annettiin kunnan pal ve luverk kosuun ni tel man tarkistaminen siten ja sellaisella aikataululla, että talousarvion suunnitelmakaudella kunnan taloutta voidaan tasapainottaa palveluverkon uudelleenjärjestelyillä. Toi mi kun ta täs men si toimeksiantoa siten, että palveluverkkoa tar kas tel laan myös pitkällä aikavälillä ja kokonaisuutena, eikä etsitä vain ly hyen ai ka vä lin säästöjä. Toimikunta on ottanut huomioon lu kio työ ryh män työs ken te lyn ja on seurannut SOTE -uudistuksen ete ne mis tä. Toi miti la tar pei den kannalta toimikunta arvioi, että pääosa asia kas pal ve lun tar vit se mis ta toimitiloista tarvitaan SOTE-ratkaisusta riip pu mat ta. Sen sijaan hallinnon tiloihin voi kohdistua suurempia muu tok sia. Syyskuun lopussa 2015 toimikunta valmisteli kunnanhallitukselle tilanne kat sa uk sen kunnan palveluverkon nykytilasta ja sen vah vuuksis ta, heikkouksista, mahdollisuuksista ja uhista. Samalla toi mi kunnal le annettiin lisäaikaa helmikuun loppuun 2016 saakka. Palveluverkkotoimikunnalle on valmisteltu varhaiskasvatuksen ja kou lu tus pal ve lui den palveluverkon kehittämistarpeita ja -mah dol lisuuk sia päätaajamakohtaisesti. Näiden tarkastelujen perusteella ja ot taen huomioon myös lukiotyöryhmän loppuraportti on muo dos tet tu var hais kas va tuk sen ja opetuksen palveluverkon ke hit tä mis vaih to ehdot. Kirkonkylän ja Rajamäen osalta vaihtoehdot kytkeytyvät toi siinsa riippuen siitä, rakennetaanko yksi uusi lukio vai jatkavatko molem mat nykyiset lukiot. Sivistystoimen muilta tulosalueilta, kirjasto-, kulttuuri- ja nuo ri so palveluil ta on saatu arvio ko. toimintojen palveluverkon ny ky ti lan tees ta ja kehittämistarpeista. Myös sosiaali- ja terveystoimiala on ar vioi nut omat sekä liikuntapalveluiden palveluverkon nykytilan ja ke hit tä mistar peet. Kehittämisvaihtoehtojen sekä nykyisen in ves toin ti oh jel man ta lou del lis ten vaikutusten arviointi on tehty tilakeskuksen käyt tä män las ken ta kon sul tin toimesta. Palveluverkkotoimikunnan laatimia palveluverkon ke hit tä mis pe ri aattei ta ja -vaihtoehtoja sekä niiden perusteella tehtyjä kus tan nus laskel mia esitellään kunnanhallitukselle. Esitys: Kunnanhallitus keskustelee palveluverkkotoimikunnan työn tu lok sista ja päättää jatkotoimista. Lisätietoja: kehitysjohtaja Aarno Kononen, puh Päätös: Keskusteltiin ja evästettiin palveluverkkotoimikunnan pu heen joh ta-

17 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus jaa. Asiasta järjestetään valtuustoseminaari ja kuntalaiskysely. KH 121 Palveluverkkotoimikunta jätti yksimielisen esityksensä palveluverkon ke hit tä mis vaih to eh dois ta kunnanhallitukselle Palveluverkkotoimikunnan esitys sisälsi aikaisemmin asetetun lu kiotyö ryh män ehdotuksen lukiokoulutuksen järjestämisestä. Valtuusto hyväksyi kokouksessaan valtuustoaloitteeseen poh jau tuen lukiotyöryhmän perustamisen. Lukiotyöryhmän teh tä vänä oli kartoittaa Nurmijärven kunnan lukioiden nykytilaa ja hou kut tele vuut ta sekä miettiä vaihtoehtoja lukiokoulutuksen toteuttamiseen Nur mi jär vel lä ja kunnan lukioverkon vaikutuksia kunnan in ves toin tioh jel maan. Sivistyslautakunta nimesi huhtikuun 2015 ko kouk sessaan lukiotyöryhmän. Työryhmässä oli jäseninä kaikkien poliittisen puo luei den ja nuorisovaltuuston edustajat sekä viranhaltijoita. Lu kiotyö ryh mä laati tehtäväksiantonsa perusteella loppuraportin, jossa tar kas tel laan Nurmijärven alueen lukioiden nykytilaa ja pohditaan vaih to eh to ja lukiokoulutuksen järjestämiseksi Nurmijärvellä. Si vis tyslau ta kun ta on hyväksynyt kokouksessaan lukiotyöryhmän lop pu ra por tin ja lähettänyt sen edelleen kunnanhallitukselle. Kunnanhallituksen käsittelyn jälkeen on tehty pal ve lu verkon kehittämisvaihtoehtoja koskevia täydentäviä laskelmia ja sel vitet ty koulukuljetuskustannusten mahdollisia muutoksia. Näitä kos kevat tiedot on täydennetty palveluverkon kehittämisraporttiin ja sen liit tei siin. Sen lisäksi raporttiin on tehty joitakin teknisiä ja asiaa selven tä viä tekstitarkistuksia koskien mm. oppilasennusteita ja niiden pe rus tei ta. Valtuustolle järjestettiin palveluverkkoa käsitellyt seminaari ja koos te sen tuloksista on liiteaineistossa. Palveluverkon ke hit tämis vaih to eh to ja on esitelty kuntalaisille Rajamäellä , Kir konky läs sä ja Klaukkalassa Lisäksi kunnan ko ti sivuil la on ollut mah dol li suus antaa palautetta asiasta Asukastilaisuuksien pa laut tees ta ja kyselystä on yh teenve to liitteenä. Lisäksi Metsäkylän kotikoulu ry:n vanhempaintoimikunta on toi mit tanut kuntaan yhdessä kyläläisten, oppilaiden ja heidän van hem pien sa (n. 850 allekirjoittajaa) vetoomuksensa Metsäkylän kou lun säilyttämisen puolesta, samoin Valkjärven kyläyhdistys ry ja Valk jär ven koulun vanhempainkerho Valkjärven koulun säilyttämisen puo les ta. Nuorisovaltuusto on käsitellyt palveluverkon kehittämisehdotuksia , sen kannanotto on liitteenä.

18 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus Palveluverkkotoimikunta on tarkastellut palveluverkkoa ja sen ke hittä mis vaih to eh to ja toiminnan ja talouden puolesta ja vertaillut eri vaih to eh to jen mukaan saavutettavia säästöjä verrattuna pe rus vaihto eh to na pidettyyn nykyiseen investointiohjelmaan. Valitsemalla edul li sim mat vaihtoehdot voitaisiin saavuttaa v kun nan hal li tuksen kehyspäätöksessä tavoitettu n euron vuosittainen sääs tö. Vaikutukset toimintaan ovat palvelujen jär jes tä mis mah dol lisuuk sien ja kehittämisen kannalta pääosin positiivisia. Palvelujen saa vu tet ta vuus heikkenee joidenkin lakkautettavien toimipisteiden osal ta, mutta toisaalta palvelujen laatu voi tällöin myös parantua. Esi tyk sen mukaiset toimenpiteet eivät ole aivan yhtä laajoja kuin palve lu verk ko toi mi kun ta on esittänyt, vuodesta 2018 alkaen ne toisivat n euron vuosittaiset säästöt. Mikäli sen jälkeen luovuttaisiin vie lä kahdesta alle tavoitteellisen minimikoon jäävästä koulusta, vuo sit tai sia säästöjä kertyisi n euroa. Esitys: Kunnanhallitus merkitsee tiedoksi palveluverkkotoimikunnan esit tämät palveluverkon kehittämisvaihtoehdot sekä tausta-aineiston niihin tehdyin teknisluontoisin ja tekstiä selventävin tarkistuksin. Kunnan hal li tus esittää ne myös valtuustolle tiedoksi. Kunnanhallitus toteaa, että palveluverkkoa koskevissa ke hit tä mis linjauk sis sa on otettu huomioon sivistyslautakunnan hyväksymä ja kun nan hal li tuk sel le lähetetty lukiotyöryhmän loppuraportti. Palveluverkon kehittämisestä kunnanhallitus esittää valtuuston hyväk syt tä väk si seuraavat linjaukset: Periaatelinjaukset: 1. Kouluverkko, perusopetus Hyväksytään palveluverkkotoimikunnan esityksen mukaisesti pe rusope tuk sen kouluyksiköiden seuraavat kriteerit: Oppilasmäärä: Tavoitteellisen koulujen vähimmäiskoon tulee mahdol lis taa 1- sarjainen koulu. Kun oppilasmäärä laskee 80 ja 100 oppi laan välille ja oppilasennusteessa ei ole odotettavissa kasvua, aloite taan toimenpiteet koulun lakkauttamiseksi. Tilojen kunto ja soveltuvuus käyttöön: Luovutaan rakennuksista, jotka eivät sovellu opetussuunnitelman mukaisen opetuksen jär jes tämi seen voimaan tulevaan uuteen opetussuunnitelmaan sisäl tyy mm. monialaisia oppimiskokonaisuuksia ja alakoulujen op pilail le tarjottavaa valinnaisuutta. Luovutaan myös rakennuksista, joissa ei ole asianmukaisia tiloja oppilashuoltohenkilöstön toiminnalle (kou lu ku raat to rit, psykologit ja kouluterveydenhoitajat).

19 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kouluverkko, lukiot: Lukioita kehitetään lukiotyöryhmän suositusten mukaisesti ra ken tamal la Kirkonkylän alueelle uusi lukio. Tällä ratkaisulla turvataan parhai ten lukio-opetuksen vetovoimaisuus kunnan alueella sekä luodaan mahdollisuuksia toiminnan kehittämiselle ja erikoistumiselle. Rat kai su mahdollistaa myös nykyisin lukioiden käytössä olevien ti lojen käyttämisen muuhun opetustoimintaan ja kus tan nus te hok kaamman toiminnan jatkossa. Lukiohankkeen aikataulu määritellään seuraa van investointiohjelman yhteydessä. Kirkonkylässä liikuntatilojen tarve ja toteutustapa arvioidaan uuden lu kion tarkemmassa suunnittelussa. 3. Varhaiskasvatus: Palveluverkkotoimikunnan esityksen mukaisesti päiväkotiverkkoa muo ka taan tavoitteena: luopua pienistä ja 1990-luvulla rakennetuista yksiköistä ja tiloista, joita ei ole suunniteltu päiväkodeiksi. rakentaa monikäyttöisiä, jakotiloja sisältäviä suurempia ja jous tavam pia yksiköitä, koska ne ovat myös taloudellisempia. pyritään päiväkotien, esikoulujen ja koulujen toimintaan sa moissa tiloissa tai samassa pihapiirissä. piha-alueet rakennetaan monikäyttöisiksi, koska ne ovat osa oppi mis ym pä ris töä ja voivat toimia asuinalueen lä hi lii kun ta paik kana. 4. Sotelin sote- uudistuksen jälkeen kuntaan jäävät tilat ja toi minnat: Palveluverkkotoimikunnan esityksen mukaisesti peruskorjataan valtion virastotalo Kirkonkylässä ja keskitetään sinne perhepalveluita, maa han muut to pal ve lut, liikuntapalvelut ja sosiaalitoimisto. Tilat suun ni tel laan muuntojoustaviksi ja hallintopalvelujen tarvitsemien ti lo jen määrä arvioidaan kriittisesti. Aluekohtaiset linjaukset: Opetustoimi: Klaukkala: Harjula-Syrjälän alueen kouluja kehitetään yh te näis kouluk si, jolloin koulussa ovat vuosiluokat 0-9. Molemmat alueen koulut

20 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus säi ly te tään ja niihin tehdään tarvittavat peruskorjaukset. Lisäksi Isonii tun koulua kehitetään yläkoulun lisäksi myös 1-6 luokkien ja esi ope tuk sen tarpeisiin. Kirkonkylä: Rakennetaan uusi lukio. Maaniitun koulua ja NYK:n tiloja pe rus kor ja taan. Hankkeiden aikataulut määritellään seuraavan inves toin ti oh jel man yhteydessä. Rajamäki: Lukion tilat muutetaan muun opetustoiminnan käyttöön uu den Kirkonkylään sijoitettavan lukion rakentamisen jälkeen. Kyläkoulut: Palveluverkkotoimikunnan koulujen vähimmäiskokoa kos ke van esityksen mukaisesti luovutaan Suomiehen ja Num menpään kouluista v syksystä alkaen. Valkjärven ja Palojoen koulu jen osalta tehdään v aikana kokonaistarkastelu, jossa sel vite tään oppilasennusteet, tilojen kunto ja käyttökelpoisuus ope tussuun ni tel man toteuttamiseen sekä tilojen kehittämismahdollisuudet ja mahdollisuudet sijoittaa oppilaat lähialueiden muihin kouluihin vaiku tuk si neen. Selvityksen jälkeen toimitaan koulujen vä him mäis kokoa koskevan kriteerin mukaisesti. Varhaiskasvatus: Klaukkala: Luovutaan Isosuon päiväkodista ja Huitin päiväkodin vuok ra ti lois ta. Rakennetaan väestökehityksen vaatima li sä ka pa siteet ti Riihipuiston päiväkotia laajentamalla. Kirkonkylä: Luovutaan Kirkonkylän päiväkodista ja rakennetaan tarvit ta va lisäkapasiteetti Maaniitun koulun alueelle. Luovutaan Pert tulan päiväkodin vanhasta osasta. Rajamäki: Luovutaan Toivojentien pienistä päiväkodeista sekä Isokal lion ja Tornitien, Puistotien ja Kylänpään päiväkodeista. Rakennetaan uudet isom mat yksiköt Mutkapolun päiväkodin alueelle sekä Kylänpään alu eel le. Kirjasto- ja kulttuuri- sekä nuorisotoimi: Selvitetään Rajamäellä mahdollisuus sijoittaa kirjasto uuden Ky länpään alueen liikekeskuksen yhteyteen. Edellä esitettyjä luovuttavia kohteita koskevat periaatteet ja jat ko toimen pi tei den aikataulu selvitetään v aikana laadittavan toi mi tila stra te gian yhteydessä. Lisätietoja: kehitysjohtaja Aarno Kononen, puh , sivistystoimenjohtaja Tiina Hirvonen, puh

21 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus Asian käsittely: Keskustelun kuluessa Tapiolinna mm. Helmisen kannattamana esitti seu raa vaa sivulle 19 kohtaan 2. Kouluverkko, lukiot: Lukioverkostoa ja lukiotyöryhmän suositusten täytäntöönpanoa arvioi daan lähivuosina oppilasmäärän kehityksen perusteella. Tällä rat kai sul la turvataan parhaiten lukio-opetuksen vetovoimaisuus kunnan alueella sekä luodaan mahdollisuuksia toiminnan kehittämiselle ja erikoistumiselle. Lukiohankkeen aikataulu määritellään op pi lasmää rän kehityksen pohjalta tulevien vuosien investointiohjelman yhtey des sä. Toivonen mm. Handolinin kannattamana esitti sivulle 18 kohtaan 1. Kou lu verk ko, perusopetus oppilasmäärään seuraavaa: Ta voit teel linen koulujen oppilasmäärä on 100 oppilasta ja vähimmäiskoon tulee mah dol lis taa 1 -sarjainen koulu. Ko. kappaleen loppuosa jätetään pois. Vielä Toivonen Handolinin kannattamana esitti sivulla 20 olevan Kylä kou lut -kohdan korvattavaksi seuraavalla kappaleella: Palveluverkkotoimikunnan suositusten mukaisesti luovutaan ny kyisen kaltaisesta opetustoiminnasta Suomiehen ja Nummenpään kouluis sa v syksystä alkaen. Jos kyläkoulun oppilasmäärä las kee sel väs ti useampana vuotena peräkkäin, tehdään ko ko nais tar kas te lu, jos sa selvitetään koulun tilojen kunto, käyttökelpoisuus ja tar peel lisuus paitsi opetuksen myös muiden mahdollisten palvelujen jär jes tämi seen. Tässä yhteydessä selvitetään myös, millä ke hit tä mis toi mil la voi daan turvata koulun oppilasmäärän pysyminen riit tä väl lä tasolla. Esittelijän muutosesitys, jos uutta lukiota ei rakenneta: Opetustoimi Kirkonkylä: Rakennetaan Lukkarin campus, johon tulee päiväkoti ja koulutiloja yh te näis kou luun. Maaniitun koulua ja NYK:n tiloja peruskorjataan. Hank kei den aikataulut määritellään seuraavan investointiohjelman yh tey des sä. Rajamäki: Laajennetaan Länsikaaren koulua investointiohjelman esityksen mukai ses ti. Varhaiskasvatus Kirkonkylä: Rakennetaan Lukkarin campukseen esiopetuksen ja var hais kas vatuk sen tiloja. Maaniitun campus tehdään pienempänä. Lukioiden hallinnollinen yhdistäminen Nurmijärven yhteiskoulun lukio ja Rajamäen lukio yhdistetään hal linnol li ses ti alkaen.

22 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus Päätös: Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti Tapiolinnan ja Toivosen esityk set. Lisäksi sivulta 20 poistettiin Kirkonkylän kohdalla en sim mäinen lause: Rakennetaan uusi lukio, ja Rajamäen kohta muutettiin kuulumaan seu raa vas ti: Laajennetaan Länsikaaren koulua investointiohjelman esi tyk sen mukaisesti. Muutoin esitys hyväksyttiin esittelijän alkuperäisen esityksen mu kaises ti. Päätökseen kuuluu liite nro 4.

23 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Sivistyslautakunta Kunnanhallitus Lisäavustus Nurmijärven musiikkiopistolle, Nurmijärven tanssiopistolle ja Nurmijärven opistolle monitoimitalon vuokrakustannuksiin ajalle / /2016, 297/ /2016, 300/ /2016 SIVIS 28 Nurmijärven monitoimitalon rakennustyöt ovat alkaneet marraskuussa Rakentaminen ajoittuu vuosille Rakennus valmistunee keväällä 2017 ja sen käyttöönotto ajoittuu elokuulle Nurmijärven monitoimitaloon tulee kunnan toimijoille osoitettujen tilojen lisäksi tiloja Nurmijärven tanssiopistolle, Nurmijärven musiikkiopistolle ja Nurmijärven opistolle. Nurmijärven musiikkiopisto ja tanssiopisto järjestävät taiteen perusopetusta. Laki taiteen perusopetuksesta sanoo, että taiteen perusopetus on tavoitteellista tasolta toiselle etenevää ensisijaisesti lapsille ja nuorille järjestettävää eri taiteenalojen opetusta, joka samalla antaa oppilaille valmiuksia ilmaista itseään ja hakeutua asianomaisen taiteenalan ammatilliseen ja korkea-asteen koulutukseen. Lain mukaan taiteen perusopetusta voi järjestää kunta tai asianomaiselta ministeriöltä luvan saanut kuntayhtymä, rekisteröity yhteisö tai säätiö. Lain mukaan kyseisille koulutuksen järjestäjille myönnetään valtionosuutta laskennallisten opetustuntien määrän mukaan. Lain mukaan opetusta ei saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. Nurmijärven opisto on vapaan sivistystyön oppilaitos. Laki vapaasta sivistystyöstä sanoo, että vapaana sivistystyönä järjestettävän koulutuksen tavoitteena on edistää ihmisten monipuolista kehittymistä, hyvinvointia sekä kansanvaltaisuuden, moniarvoisuuden, kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden toteutumista. Nurmijärven opisto on kansalaisopisto, joka on paikallisiin ja alueelliseen sivistystarpeeseen pohjautuva oppilaitos, joka tarjoaa mahdollisuutta omaehtoiselle oppimiselle ja kansalasivalmiuksien kehittämiselle. Lain mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan vapaan sivistystyön lain mukaisen oppilaitoksen ylläpitämiseen. Opistojen nykyiset avustukset

24 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Sivistyslautakunta Kunnanhallitus Tällä hetkellä opistoille maksetaan vuosittaista avustusta koulutuspalvelujen budjetin kautta seuraavasti: Nurmijärven musiikkiopisto Nurmijärven opisto Nurmijärven tanssiopisto euroa euroa euroa Tämän lisäksi maksetaan Nurmijärven opistolle kuvataiteen ja bänditoiminnan osalta taiteen perusopetuksen avustusta euroa. Lisäavustuksen määrä ja perustelut Opistojen ylläpitäjät ovat anoneet lisäavustusta kunnalta monitoimitalon vuokrakustannuksiin (liiteet 1 3). Hakemuksessaan lisäavustuksen saamiseksi monitoimitalon vuokrakulujen kattamiseksi opistot viittaavat monitoimitalon hankesuunnitelmaan ja vuokrasopimusehdotukseen (liitteet 4 6). Nurmijärven tanssiopisto hakee lisäavustusta monitoimitalon vuokrakustannuksiin vuodelle euroa ja vuosille euroa vuosittain. Nurmijärven tanssiopiston hakeman lisäavustuksen määrä vuosina on yhteensä euroa. (Liite 1) Nurmijärven musiikkiopisto hakee lisäavustusta monitoimitalon vuokrakustannuksiin vuodelle euroa ja vuosille euroa vuosittain. Nurmijärven musiikkiopiston hakema lisäavustuksen määrä vuosina on yhteensä euroa. ( Liite 2) Nurmijärven opisto hakee lisäavustusta monitoimitalon vuokrakustannuksiin vuosille euroa vuosittain. Nurmijärven opiston hakema lisäavustuksen määrä vuosina on yhteensä euroa (liite 3). Haettavien lisäavustusten määrä on pohjautunut vuokrasopimusehdotuksiin (liitteet 4-6) Opistojen taloudellinen tilanne Avustushakemuksen liitteenä on kunkin opiston vuoden 2015 tasekirjat.

25 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Sivistyslautakunta Kunnanhallitus Tanssiopiston tasekirjan mukaan tilikaudella on syntynyt ylijäämää ,85 euroa (liite 1). Tanssiopiston varsinaisen toiminnan kulut olivat , 43 euroa. Musiikkiopiston osalta tasekirja osoittaa, että vuoden 2015 tilikauden alijäämä on ollut ,60 euroa (liite 2). Musiikkiopiston varsinaisen toiminnan kulut vuonna 2015 olivat ,36 euroa. Nurmijärven opiston vuoden 2015 ylijäämä on tasekirjan mukaan euroa (liite 3). Nurmijärven opiston varsinaisen toiminnan kulut vuonna 2015 olivat , 47 euroa. Musiikki- ja tanssiopiston osalta tasekirjat osoittvat, että ilman kunnan lisäavustusta opistot eivät pysty maksamaan monitoimitalosta tulevia lisävuokria. Nurmijärven opiston taloudellinen tilanne on vakaa. Opistojen toiminnan laajuus Nurmijärven tanssiopistossa oli syyslukaudella oppilasta ja kevätlukukaudella oppilasta. Viikottaisia opetusryhmiä oli lukuvuonna Annetun opetuksen vuosituntimäärä oli tuntia. Nurmijärven musiikkiopistossa oli lukuvuonna musiikin perusopetuksessa 318 oppilasta ja musiikkileikkikoulussa 497 oppilasta. Muissa ryhmissä oli yhteensä 136 oppilasta. Nurmijärven opistossa oli vuonna 2015 kurssilaisia yhteensä Opetustunteja annettiin vuonna tuntia. Jotta opistot voivat allekirjoittaa monitoimitalosta heille vuokrattavien tilojen lopulliset vuokrasopimukset, he tarvitsevat tiedon kunnan heille myöntämien avustusten suuruudesta. Asian käsittely seuraavan talousarvion yhteydessä on vuokrasopimusten allekirjoittamisen kannalta liian myöhäinen ajankohta. Perustelut päätöksen taloudellisille vaikutuksille sekä vaikutukset ym pä ris töön ja ilmastonmuutokseen: Opistoille maksettavat