Salon. Pian kaikkien tuttu. uutiset. Yläkouluissa varaa valita Peruspalvelut turvataan Liikkeelle! Uusi museonjohtaja Lähde löytöretkelle

Transkriptio

1 Salon SALON uutiset KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI 2/2011 Pian kaikkien tuttu Hanna Bastman-Sjöberg aloitti työt kaupungintalon infopisteessä. s. 2 Yläkouluissa varaa valita Peruspalvelut turvataan Liikkeelle! Uusi museonjohtaja Lähde löytöretkelle Julkinen tiedote kaikkiin talouksiin

2 Pääkirjoitus KUVA: Sami Kilpiö Talo on kaunis ja paikalleen sopiva. Salo nousuun Takanamme on kohta kolme kuntaliitoksen jälkeistä toimintavuotta. Nuo vuodet on eletty aivan erilaisessa toimintaympäristössä kuin mitä liitosta valmisteltaessa ja siitä päätettäessä oletettiin. On ymmärrettävää, että haikaillaan aikaa ennen kuntaliitosta, mutta olisi kuitenkin myös tarpeen pysähtyä pohtimaan, miten elämä olisi jatkunut entisissä kunnissa. Kuntaliitoksen edut näkyvät usein vasta vuosien kuluttua, mutta toki niitä on saavutettu tähänkin mennessä. Esimerkiksi kaupungin organisaatiosta on ensimmäisen kolmen vuoden aikana pystytty vähentämään yli kaksikymmentä hallinnon virkaa - tätä työtä pitää määrätietoisesti jatkaa. On myös huomattu, että Salo on vahvempi edunvalvoja valtion suuntaan kuin kymmenen kuntaa erikseen. Salo pääsi äkillisen rakennemuutoksen alueeksi erittäin nopealla päätöksenteolla. Kuntaliitoksen myötä on pystytty toteuttamaan välttämättömiä investointeja koko Salon alueella. Tällaisia ovat esimerkiksi Kuusjoen, Kiikalan ja Suomusjärven koulu-, päiväkoti- ja kirjastohankkeet, Perniön kiertoliittymä ja Särkisalon silta. Tuntuu epäoikeudenmukaiselta, että viime aikojen julkisessa keskustelussa Salon talouteen liittyvät ongelmat vieritetään Salon suurimman työnantajan syyksi. On muistettava, että edellisestä 1990-luvun lamasta Salon seutu nousi Nokian johdosta jo laman alkuvaiheessa poikkeuksena Suomen muista kunnista. Vuosikymmenten aikana yrityksen maksamilla yhteisöveroilla, työpaikoilla ja työntekijöiden maksamilla veroilla on luotu seudulle poikkeuksellinen hyvinvointi ja palvelurakenne. Seudun kunnat ovat investoineet viimeisen kymmenen vuoden aikana esimerkiksi koulurakentamiseen lähes 100 miljoonaa euroa. Lisäksi on investoitu vahvasti terveydenhuoltoon, liikuntaan ja kulttuuriin. Nämä investoinnit palvelevat koko seutua ja niillä kaikilla on suuri merkitys Salon kilpailukyvylle ja tulevaisuudelle. Nokia työllistää edelleenkin Salossa tuhansia sekä tuotannon että korkean teknologian huippuosaajia, mutta ensisijaisesti elektroniikkateollisuuden myötä Saloon on syntynyt ainutlaatuinen osaamispääoma. Se on myös ainutlaatuinen kasvupohja ja mahdollisuus Salon tulevaisuudelle. Sitä tukevat muut vahvuutemme kuten sijainti, meri ja luonto. Ydinasia onkin nyt, miten osaamme hyödyntää näitä mahdollisuuksia. Kaksi asiaa nousee ylitse muiden: miten turvataan yksittäisen ihmisen arjessa selviytyminen ja miten luodaan sellainen elinkeinopolitiikka, joka mahdollistaa uutta ja laajenevaa yritystoimintaa, uusia työpaikkoja ja näiden kautta verotuloja kaupungille peruspalveluiden ja hyvinvoinnin rahoittamiseksi. Olisiko nyt oikea hetki unohtaa entiset kuntarajat, keskittyä yhdessä ja avoimesti keskustelemaan vaihtoehdoista ja päättämään, miten Salo viedään uuteen nousuun? Se voi tapahtua vain yhdessä kuntalaisten, yritysten, järjestöjen, poliittisten päättäjien ja virkamiesten kesken. Tulee luoda yhteishenkeä, vastuuta ihmisestä, välittämistä lähimmäisestä eli uutta yhteisöllisyyttä. Jos perustelut ongelmien ratkaisuista ovat luotettavat, niiden valmistelussa on oltu mukana ja voitu vaikuttaa, ihmiset kyllä ymmärtävät kipeätkin ratkaisut ja ovat valmiita ne myös hyväksymään. 2 Päätoimittaja: Teija Järvelä Salon kaupunki Toimituskunta: Teija Järvelä Salon kaupunki, Rauhallista joulua ja onnea vuodelle 2012! Juhani Nummentalo Salon kaupunginhallituksen puheenjohtaja Toni Perez ja Johanna Pelto-Timperi OS/G Viestintä Taitto: Pekka Eskelinen OS/G Viestintä Jakelu: Itella Oyj, painos kpl Painopaikka: Westpoint Yksinkertaisen selkeää Aluetoimikuntien puheenjohtajat tutustuivat lähes muuttovalmiiseen kaupungintaloon lokakuussa. Kierroksen jälkeen talosta muodostettiin yhteinen mielipide: kaunis, selkeä, yksinkertainen ja monikäyttöinen. TEKSTI: Johanna Pelto-Timperi KUVAT: Mikael Soininen Ja täällä ei sitten tuolin kanssa keinuta Uuden kaupungintalon kahvila-asiakkaiden on hyvä tietää, ettei siellä kannata keinua tuolilla. Jos keinuu, saa kuulla kunniansa aulan infopisteen hoitajalta Hanna Bastman-Sjöbergiltä. TEKSTI: Johanna Pelto-Timperi KUVA: Mikael Soininen Hanna Bastman-Sjöberg muutti ensimmäisten joukossa uuteen kaupungintaloon lokakuun lopussa. Hän vastaa ala-aulan infopisteen toiminnoista eli muun muassa ohjaa vierailijoita, myy ruoka- ja liikuntakortteja sekä Salo-tuotteita ja vastaa alakerran neuvottelutilojen varauksesta. Salossa ei aiemmin ole ollut kaupungintalossa aulavastaavaa, koska työtilat ovat olleet hajasijoitettuna ympäri kaupunkia. Vanhoissa liitoskunnissa neuvontapisteiden hoitajia on ollut, ja monipalvelupisteethän säilyvät edelleen. Bastman-Sjöberg on varautunut siihen, että uusi kaupungintalo henkilöityy häneen, koska esimerkiksi vierailijat ilmoittautuvat infopisteeseen. Sosiaalitoimessa on oma vahtimestarinsa.

3 Kuntaliitoksen yhteydessä perustettiin viisi aluetoimikuntaa asukkaiden, yhdistysten ja muiden paikallisten toimijoiden yhdyslinkiksi kaupungin hallintoon päin. Uuteen kaupungintaloon tutustuminen jo etukäteen sopii hyvin toimikuntien rooliin. Toimikuntien puheenjohtajat saivat näin tietoa muille jaettavaksi. Vierailulla kumottiin monta yleistä oletusta, koska kaikki puheenjohtajat korostivat tutustumisen jälkeen, ettei talo ole pramea. Se ei pöyhkeile olemassaolollaan, vaan ensivaikutelma on asiallinen ja monikäyttöinen. Työ- ja kokoontumispaikka Kaupungin hankintapäällikkö Päivi Kohvakka kierrätti puheenjohtajia ympäri taloa ja kertoi esimerkiksi, mihin eri hallintokunnat sijoittuvat. Valtaosa työntekijöistä istuu avokonttorissa, ja tämä herätti keskustelua myös tutustumiskäynnillä. Kaikilla on kuitenkin rauhaisa työpiste. Ergonomiaa tukevat säädettävät työpöydät. Kierroksella tiedusteltiin myös uuden kaupungintalon taidehankinnoista. Voimassa olevan päätöksen mukaan suunniteltua taidehankintaa ei toteuteta. Vierailupäivänä alakerran kalusteet eivät vielä olleet paikoillaan, mutta aulan yleisölle avoimen kahvilan paikan pystyi mielessä jo hahmottamaan. Tykkään tästä Puheenjohtaja Markku Koskinen Perniöntien aluetoimikunnasta vastasi ensivaikutelmakysymykseen, että talo edustaa arkkitehtuuriltaan hyvää, tämän ajan julkista rakentamista. Talo Toisen kerroksen hallinnon tiloihin ja työntekijöiden luokse pääsee vain ilmoittautumalla. Kerrosta yhdistää valoisa käytävä, jonka toisesta päästä näkee torille ja toisesta kirkolle. on sopivalla paikalla kaupungin keskustassa, mutta sen olemus antaa arvoa myös läheisille vanhoille puutaloille. Tämä on mielestäni onnistunut ulkoa ja sisältä. Tärkeää on myös sen monikäyttöisyys ja muunneltavuus. Tarpeellisuudesta haluan sanoa sen, että tämä tulee todelliseen tarpeeseen, tiivisti Markku Koskinen. Turuntien aluetoimikunnan puheenjohtaja Hans Vogt totesi, ettei talo ole pramea. Yleisvaikutelma on asiallinen. Nyt talo peittää torilta katsottuna kulttuurimaiseman. Jos valtuustosali olisi ollut matalampi, niin näkymä olisi voinut säilyä. Kauempaa katsottuna maisema kuitenkin näkyy talon yli, pohti Hans Vogt. Somerontien aluetoimikunnan puheenjohtaja Riitta Koivisto oli huolissaan siitä, onko esimerkiksi näkövammaisilta kysytty ohjeistusta talon toimivuudesta. Hän myös mietti, kuinka paljon suurempi talosta olisi pitänyt tehdä, että tekninen toimikin olisi mahtunut saman katon alle. Sen työ- ja vastaanottotilat ovat jatkossakin Halikon vanhassa kunnantalossa. Talo on kaunis ja paikalleen sopiva. Tätä voi hyvin esitellä myös vierailijoille. Samalla linjalla olivat myös Kiskontien aluetoimikunnan puheenjohtaja Maarit Teuri ja Helsingintien aluetoimikunnan puheenjohtaja Päivi Reponen- Koitto. Avokonttoriin sopeutuminen vaatii hetken kaupungin työntekijöiltä. Talona tämä on tyylikäs. Tykkään tästä, Maarit Teuri kertoi. Päivi Reponen-Koiton mielestä kuntalaisten on helppo tulla taloon. Esimerkiksi, jos poikkeaa alakerran kahvioon, voi samalla nähdä talossa työskenteleviä. Kanssakäyminen tulisi näin luontevaksi. Uudessa kaupungintalossa tehdään töitä avokonttorissa. Taloon tutustuivat Markku Koskinen (vas.), Päivi Kohvakka (takana), Pentti Vanhatalo, Hans Vogt, Marjatta Ticklén, Päivi Reponen-Koitto, Maarit Teuri (edessä vas.) ja Riitta Koivisto. Aluetoimikuntia tarvitaan Aluetoimikuntien puheenjohtajat kokoontuvat pari kertaa kuussa keskustelemaan kaupungin asioista asukkaiden näkökulmasta. Yhdistymissopimuksen mukaisesti aluetoimikuntien kausi kestää vuoden 2012 loppuun. Toimikuntien työtä on leimannut alueiden erilaisuus. Esimerkiksi Turuntien aluetoimikunnassa on entinen Halikon alue, kun muissa aluetoimikunnissa voi olla mukana kuusikin vanhaa kuntaa. Vanhan Salon alue on osa kaikkia toimikuntia sektorirajauksen kautta. Loppuvuoden aikana on tarkoitus tehdä linjanvetoja toiminnan jatkosta seuraavan valtuustokauden aikana. Lähidemokratian toteutuminen on kirjattu myös valtakunnallisiin päätöksenteon uudistumistavoitteisiin. Kun Salossa valtuuston koko seuraavissa vaaleissa pienenee nykyisestä, korostuu aluevaikutta- misen tärkeys. Päivi Reponen-Koitto on puheenjohtajaryhmän puheenjohtaja. Hän kertoo, että aluetoimikunnat aloittivat työn nollatilanteesta vuoden 2009 alussa. Tilanne oli uusi, kunta oli uusi ja toimintatapoja piti etsiä. Seuraavan lähidemokratiaelimen työ on helpompaa, kun pohjatyö on tehty. Se on kuitenkin selvää, että aluetoimikuntia tai vastaavia tarvitaan. Olemme antaneet lausuntoja ja kertoneet asukkaiden mielipiteistä. Tosin meiltä ei ole osattu pyytää tarpeeksi apua päätöksentekoon. Me olemme resurssi, jota voi käyttää, Päivi Reponen-Koitto muistutti. Alueen asukkaille on tärkeää, että asioita esittelee aluetoimikunnan puheenjohtaja eikä virkamies, Riitta Koivisto totesi. Maarit Teurin mielestä kuntalaistapaamisia pitäisi järjestää enemmän, koska niiden avulla asukkaiden ääni saadaan kuuluviin. Hans Vogt toivoi lähidemokratiaelimen olevan jatkossa kaupunginvaltuuston nimeämä toimintayksikkö kuten vanhusneuvosto jo nyt on. Uusi äänestyspaikka Uusi kaupungintalo otettiin käyttöön marraskuun aikana. Vihkiäisiä vietettiin 23. marraskuuta. Kuntalaisille järjestettiin kaksi avointen ovien päivää heti sen jälkeen. Ala-aulan kahvio on yleisölle avoinna arkisin kello Kaupungintalon neuvottelutilat ja valtuustosali ovat varattavissa esimerkiksi yhdistysten ja järjestöjen kokouksien ja seminaarien paikaksi. Uuteen taloon voi tutustua myös tammikuussa presidentin vaalien aikaan, kun Salon urheilutalon ennakkoäänestyspaikka siirtyy kaupungintaloon. Hanna Bastman-Sjöberg ottaa kaupungintalolle tulijat vastaan ala-aulan infopisteessä. Tänne voi tulla sisään mistä ovesta tahansa, mutta ilmoittautua pitää. Kahvilaan saa toki mennä suoraan pääovesta. Puhelinvaihde pysyy edelleen SSP:n tiloissa, eli infopisteestä ei välitä puheluja. Kahvilan ruuhkapäivät Bastman-Sjöberg tuli infopisteeseen sisäisen siirron kautta. Viime vuodet hän on työskennellyt kaupungintalon henkilöstöruokalassa. Hän on tuttu myös Ollikkalan koulun keittiöstä. Olisi hienoa, jos kaupungin aulasta muodostuisi salolaisten tapaamispaikka. Sen ainakin tiedän, että niinä päivinä, kun ruokalistalla on pasta-tonnikalasalaattia tai broilerin fileetä, kahvilassa on ruuhkaa. Yllättävän monella on ikävä kouluaikojen suosikkiruokia. En enää ole keittiössä töissä, mutta on mukavaa, kun kahvila on siinä vieressä. Olen innoissani uudesta työstä ja uudesta kaupungintalosta. Ainakin kaikki Heikolan talossa työskentelevät odottavat uuteen taloon muuttoa. Vanha talo on niin huonossa kunnossa. Lukutoukka huutokaupassa Hanna Bastman-Sjöberg on lähtöjään Särkisalosta, mutta on asunut Salossa vuodesta Minulla on kolme aikuista lasta ja heidän mielestään sovin oikein hyvin infopisteeseen, koska olen niin kova neuvomaan. Vapaa-ajalla hän lukee paljon ja käy nauttimassa huutokauppojen tunnelmasta. Aina joskus tulee jotain ostettuakin. Olisi hienoa, jos kaupungin aulasta muodostuisi salolaisten tapaamispaikka. 3

4 Meillä on erittäin monipuolinen erikoisluokkien tarjonta. Juhani Kohmo (vas.), Daniel Niemi, Annetta Suominen ja Meeri Mäkelä (takana) tutkivat mikroskoopilla planktoneita. Yläkoulut tarjoavat valinnan mahdollisuuksia Seitsemännelle luokalle ei enää ilmoittauduta erikseen. Jos oppilas haluaa hakea erikoisluokalle, valintakokeet järjestetään tammikuun loppupuolella. TEKSTI: Pirkko Soininen KUVAT: Mikael Soininen Seitsemännelle luokalle ei tarvitse enää ilmoittautua erikseen. Huoltajille lähetetään viikolla 49 sähköposti tai kirje, jossa kerrotaan, mihin yläkouluun oppilas ensi syksynä siirtyy. Jos oppilas halutaan muuhun kuin hänelle osoitettuun kouluun, huoltajan tulee tehdä vapaamuotoinen hakemus perusteluineen. Käytännössä toiseen kouluun on mahdollista päästä, jos siellä vain on vapaa pulpetti eli tilaa ylimääräiselle koululaiselle. Koulunvaihtotapauksessa vanhemmat kuitenkin vastaavat lapsen koulukuljetuksista, kertoo opetustoimenjohtaja Tommi Tuominen. Normaalisti kunta järjestää yläkoulun oppilaalle kuljetuksen, mikäli oppilaan koulumatka kunnan osoittamaan lähikouluun on vähintään viisi kilometriä. Hyvä tarjonta erikoisluokkia Salossa on mahdollisuus opiskella yläkoulussa LUMA-luokalla tai LUMA-ryhmässä, musiikkiluokalla, kieliluokalla ja viestintä- ja tietotekniikkapainotteisella luo- kalla. Erikoisluokille on haettava erikseen ja osallistuttava pääsykokeisiin. Erikoisluokan valinta on päätös, johon tulee sitoutua kolmeksi vuodeksi. Koulupäivät voivat pidentyä ja töitä on varmasti enemmän kuin tavallisella luokalla, korostaa opetuspäällikkö Mari Haapanen. Näkisin, että meillä on asukaslukuun suhteutettuna erittäin monipuolinen erikoisluokkien tarjonta, Tuominen toteaa. Eikä kannata kovasti pettyä, vaikkei pääsisi erikoisluokalle, sillä kouluissamme on mahdollista valita monipuolisesti valinnaisaineita, muistuttaa Haapanen. Kouluissa on valinnaisaineina tavallisempien aineiden lisäksi muun muassa muotoilua, ilmaisutaitoa, mediakasvatusta, elektroniikkaa, kone- ja sähkötekniikkaa ja näyttämötekniikkaa. Oppilaat voivat koulusta riippuen suorittaa myös hygieniapassin, A-ajokortin tai EA1-kortin. Koulut hyvässä kunnossa Salossa on 33 alakoulua, joista kolme on erityiskoulua sekä viisi yläkoulua. Ensi syksynä seitsemännen luokan aloittaa noin 650 salolaista. Meidän haasteemme on kuntatalouden yleinen kehitys. Olemme saaneet elää lihavia vuosia 2000-luvun ensimmäisten vuosien ajan. Tämä on mahdollistanut muun muassa sen, että olemme voineet investoida koulujen kunnostuksiin. Nyt koulut ovat pääosin hyvässä kunnossa, mutta jos laskusuhdanne jatkuu pitkään, tilanne voi vaikeutua, Tuominen sanoo. Salossa käytössä oleva aluerehtorijärjestelmä saa opetustoimenjohtajalta kiitosta. 38 rehtorin joukosta on valittu viisi aluerehtoria, jotka kokoontuvat kerran kuukaudessa neuvonpitoon yhdessä hallinnon ihmisten kanssa. Kyseessä on yhteydenpitomalli. Me saamme rehtoreilta viestejä kentältä ja he vievät meidän terveisemme vastaavasti oman alueensa rehtoreille. Samalla rehtorit saavat ammatillista tukea toisiltaan. Tuominen pitää hyvänä myös laatutyötä, johon peruskouluissa ollaan perehtymässä. Tämän lukuvuoden aikana jokaisessa koulussa etsitään ne kehittämiskohteet, joihin seuraavan vuoden aikana halutaan kiinnittää huomiota. Pyrimme omaa työtä arvioimalla yksinkertaisesti parantamaan opetuspalveluja. Salon tiheää kouluverkkoa jouduttaneen karsimaan ensi lukuvuonna. Valitettavasti joudumme esittämään kahden alakoulun sulkemista tämän lukuvuoden jälkeen koulujen pienen oppilasmäärän takia. Kuntien liittymissopimuksessa todettiin, että mikäli koulussa on viiden vuoden sisällä kolmena vuonna alle 36 oppilasta, koulun jatkamisen mielekkyys tullaan punnitsemaan. Tukea omaan lähikouluun Uusi perusopetuksen laki astui voimaan tämän vuoden alussa. Se takaa kaikille lapsille mahdollisuuden käydä koulua omassa lähikoulussa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että moni sellainen oppilas, joka olisi aiemmin ohjattu erityiskouluun, käy koulua nyt omassa lähikoulussa. Lähikoulu on opetuksenjärjestäjän osoittama koulu, ei kuitenkaan aina välttämättä maantieteellisesti lähin koulu. Tämä on edellyttänyt meiltä sitä, että olemme vieneet tuen rakenteita lähikouluihin, Haapanen kertoo. Salossa perusopetuksen piirissä on noin oppilasta, joista erityisen tuen piirissä on noin 700. Suurin osa heistä opiskelee omassa lähikoulussaan joko perusryhmässä tai erityisryhmässä. Perusopetuksen 38 koulusta 22:lla on omia erityisryhmiä. Erityinen tuki pyritään järjestämään omaan kouluun, jotta lapsen ympäristö säilyy omana, tuttuna ja turvallisena. Tavoitteena on saada kaikille kouluille oma erityisluokanopettaja. Tukimuotoja ovat eriyttäminen, joustavat ryhmittelyt, oppilaan ohjaus, tukiopetus, erityisopetus, kerhotoiminta, avustajapalvelut, oppimissuunnitelma, oppilashuollon tuki ja apuvälineet. Tuen tavoitteena on ennaltaehkäistä koulunkäynnin ongelmien muodostumista varhaisen tuen periaatteiden mukaisesti sekä turvata koulunkäynnin mahdollisuus kaikissa tilanteissa, Haapanen toteaa. 4

5 Yläkoulun erikoisluokat Armfeltin koulun LUMA-ryhmä LUMA-ryhmän tavoitteena on kehittää nuorten luonnontieteellistä ja matemaattista ajattelua, lisätä ongelmanratkaisutaitoa sekä luoda oppiva ja innostunut ympäristö tukemaan yläkoulussa opiskelua. Opetukseen sisältyy vuosittain tehtäviä retkiä ja projektitöitä. Laurin koulun LUMA-luokka LUMA-luokassa opiskellaan luonnontieteitä ja matematiikkaa muita oppilaita enemmän ja tehostetummin innostavassa oppimisympäristössä. Tavoitteina ovat ongelmanratkaisutaidot, kokeellinen työskentely, matematiikan ja luonnontieteiden opiskelun kokeminen hauskana ja mielenkiintoisena, nykytekniikan hyödyntäminen, luonnontieteellisen ajattelun kehittäminen ja loogisen päättelytaidon kehittäminen. Hermannin koulun kielipainotteinen luokka (englanti) Kieliluokalle Hermannin kouluun voi siirtyä joko Alhaisten koulun englantipainotteiselta luokalta tai erillisten pääsykokeiden kautta. Suurin osa oppiaineista opiskellaan osittain englanniksi. Lukuaineissa englanninkielisen opetuksen osuus on suurempi kuin Alakoulun erikoisluokat Alhaisten koulu Koulussa annetaan kielipainotteista opetusta kolmannelta luokalta alkaen, jolloin osa oppiaineista opetetaan englanniksi. HUOM! Vanhempainilta yläkoulun erikoisluokista Ke klo Salon lukiossa taito- ja taideaineissa. Oppilaat noudattavat samaa opetussuunnitelmaa kuin muutkin. Moision koulun viestintä- ja tietotekniikkapainotteinen luokka Vies-Ti-luokkien tavoitteena on kehittää oppilaiden ATK-tietoja ja -taitoja, kuvallista ilmaisua sekä suullisia ja kirjallisia viestintätaitoja. Painotusaineita ovat äidinkieli, tietotekniikka ja kuvataide. Erikoiskursseja ovat esimerkiksi ohjelmointi, videokurssi, julkaisukurssi, kuvallinen viestintä, verkko-julkaisukurssi, median maailma, flash. Koululla on oma Moikka-lehti. Moision koulun musiikkiluokkatoiminta Keskustan koulun musiikkiluokan oppilaat jatkavat Moision koulussa. Tavoitteena on, että oppilas ylläpitää ja kehittää musiikillista osaamistaan musiikillisen ilmaisun eri alueilla sekä rakentaa luovaa suhdettaan musiikkiin ja sen ilmaisumahdollisuuksiin yhteismusisoinnin avulla. Painotus toteutetaan erikoiskursseina, joita ovat muun muassa pannunsoitto, musiikkitieto, kuoro, bändisoitto ja tietokonemusiikki. Näkyvä esimerkki on muun muassa Moisio Steel Band. Keskustan koulu Kolmannelta vuosiluokalta lähtien koulussa voi opiskella musiikkipainotteisilla luokilla. Näille luokille hakeudutaan pääsykokeen kautta. Tänä lukuvuonna aloitti myös 1C-luokka musakylpyopetuksessa. Tupurin koulu Koulussa on kaksi montessoriopetusryhmää. PÄÄSYKOKEET ERITYISLUOKILLE Viestintä Musiikki Luma (Lauri) Kieli Luma (Armfelt) Salon koulut eivät ole jakaantuneet hyviin ja huonoihin, vaan kaikissa kouluissa saa yhdenvertaista, hyvää perusopetusta, sanovat Mari Haapanen ja Tommi Tuominen. Kaikissa heissä asuu pieni tutkija Armfeltin koulun LUMA-ryhmä on täynnä innokkaita pikku einsteineja. Halikossa luonnontieteen opiskelusta on tehty hauska juttu. TEKSTI: Pirkko Soininen KUVAT: Mikael Soininen LUMA-ryhmän oppilaat Wilma Murto, Eemeli Kontto ja Sami Kaipainen kumartuvat tislauslaitteiston päälle. Nuoret lämmittävät tislauskolvia ja seuraavat silmä tarkkana, muuttuuko sininen neste höyrystyessään ja jälleen jäähtyessään veden väriseksi. Olen viihtynyt tässä ryhmässä tosi hyvin. Meillä on älyttömän hyvä henki ja kukaan ei kiusaa tai häiritse, kertoo Wilma. Eemeli ja Sami nyökyttelevät vieressä. Tällaiset kokeet ovat tosi mielenkiintoisia. Asioita oppii paljon paremmin, kun pääsee itse kokeilemaan, he sanovat. Paljon kokeellista opetusta Pystymme LUMA-ryhmän kanssa tekemään intensiivisempiä ja isotöisempiä kokeita kuin tavallisessa ryhmässä. Nämä nuoret ovat niin nokkelia, että hoksaavat asiat nopeasti ja kaipaavat uusia haasteita, kertoo fysiikan ja kemian opettaja Marja Lehtonen. Vaikka ryhmä etenee yleisen opetussuunnitelman mukaisesti ja kokeetkin ovat samoja kuin muilla ryhmillä, otetaan opetukseen mukaan paljon ekstraa. Nuoret kyselevät paljon ja ovat todella motivoituneita. Heidän kanssaan perehdymme aiheisiin syvällisemmin ja teemme kokeellisia tutkimuksia. Opettajalle tämä on palkitsevaa, sillä saamme mahdollisuuden kehitellä ihan uusia juttuja, biologian ja maantiedon opettaja Kati Ahlqvist toteaa. LUMA-ryhmällä on ekstratunteja vasta yhdeksännellä luokalla. Sitä ennen mennään ihan normaalin opetussuunnitelman mukaan. Armfeltin koulun rehtori Hannu Pölönen on pitänyt tätä hyvänä toimintatapana. Teemme paljon yhteistyötä teknologiateollisuuden kanssa. Oppilaat ovat päässeet tutustumaan monipuolisesti erilaisiin yrityksiin, tänä syksynä esimerkiksi Koverharin terästehtaaseen, rehtori kertoo. Armfeltin LUMA-ryhmään otetaan noin 17 opiskelijaa, pyrkijöitä on ollut tuplamäärä. Oppilaat valitaan pääsykokeen perusteella. Ryhmä ei muodosta yksinään yhtä luokkaa, vaan mukaan luokalle otetaan muutamia oppilaita ryhmän ulkopuolelta. LUMA-ryhmän tavoitteena on kehittää nuorten luonnontieteellistä ja matemaattista ajattelua, lisätä ongelmanratkaisutaitoa sekä luoda oppiva ja innostunut oppimisympäristö. Marraskuu 2011 Wilma Murto (oik.), Eemeli Kontto ja Sami Kaipainen syventyivät perjantaipäivän lopuksi tislaamisen saloihin. Miksi pyrit LUMA-ryhmään? JUHANI KOHMO Ajattelin, että tällaiseen ryhmään hakeutuvat ne, jotka haluavat oikeasti opiskella. En halunnut mihinkään häirikköluokkaan. KALLE LEHTIÖ Luonnontieteet kiinnostavat. Opiskelemme matematiikka tosi intensiivisesti, mikä on kiva. Moni kaverikin haki tähän ryhmään, joten sekin vaikutti. 5

6 Niin kodin kuin kaupunginkin taloudessa pyritään yleensä siihen, että tulot riittäisivät menoihin. Parhaillaan käsiteltävänä olevassa Salon kaupungin talousarvioehdotuksessa tähän ei ole päästy. Menot ja tulot eivät ole tasapainossa vielä suunniteltujen veronkorotusten ja menoleikkausten jälkeenkään. Vuosikatteemme laskee miinukselle. Talousarviota laadittaessa asetettiin tavoitteeksi -8 miljoonan euron vuosikate, mutta nyt näyttää siltä, että vuosikate jää 13,3 euroa miinukselle, kertoo kaupungin talousjohtaja Seppo Juntti. Vuosikatemittarilla mitaten Saloa voidaankin ensi vuonna kutsua kriisikunnaksi. Siitä huolimatta Salo pystyy edelleen huolehtimaan asukkaidensa lakisääteisistä palveluista. Se on yhä moneen muuhun kuntaan verrattuna varakas, vaikkei sillä olekaan riittävästi rahaa kassassa. Kaupungin tulojen pieneneminen johtuu pääasiassa yhteisöverotulojen jyrkästä laskusta, mutta siihen vaikuttaa myös kuntaliitoksen jälkeisten ylimääräisten valtion tukien asteittainen poistuminen. Saamme ensi vuonna yhteisöverotuloja arviolta 17 miljoonaa euroa, mikä on noin 40 miljoonaa euroa vähemmän kuin huippuvuonna Yhteisöverojen voimakas muutos aiheuttaa tämän rytmihäiriön, jota ei pystytä tasaamaan yhden vuoden aikana, Juntti sanoo. Mistä lisätuloja? Talousarvioehdotuksessa lähdetään siitä, että kunnallisvero nostetaan 19,5 prosenttiin nykyisestä 18,75:stä. Vaikka muutamissa Suomen kunnissa verotetaan jopa 21 prosentin mukaan, Seppo Juntti uskoo, että korotusvara on Salossa tätä myöden käytetty eikä verotusta voida lähivuosina enää kiristää. Veronkorotus tuo kaupungille ensi vuonna arviolta 6 miljoonaa euroa. Kiinteistöveroa ehdotetaan nostettavaksi niin, että kaupungin kassaan kilahtaa 1,7 miljoonaa euroa lisää. Vakituisen asunnon veroprosentiksi on tulossa 0,45, vapaa-ajan asunnon 1,05 ja yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi 0,75. Vesi- ja jätevesimaksuja sekä kaukolämpömaksuja nostetaan. Jo tänä vuonna kaupunki on kerännyt lisätuloja myymällä tyhjiksi jääneitä kouluja ja muita kiinteistöjä, ja tämä jatkuu ensi vuonna. Samalla kiinteistöjen ylläpitokulut pienentyvät, mikä näkyy teknisen toimen talousarviossa jo nyt. Velkataakka kasvaa Kun ei ole tarpeeksi, mistä ottaa, pitää lainata. Salolla on tähän asti ollut keskimääräistä vähemmän velkaa, mutta nyt kaupun- 6 Peruspalvelut turvataan vaikka kaupunki säästää Salon talouden tasapainotus jatkuu ensi vuonna. Veroja joudutaan nostamaan ja menoja leikkaamaan, koska kaupungin yhteisöverotulot pienenevät roimasti. Lakisääteiset peruspalvelut kuitenkin turvataan. TEKSTI: Maija Rauha KUVA: Dreamstime gin velkaantumisaste on kohoamassa maan keskitason yläpuolelle. Talousarvioesityksessä lähdetään siitä, että uutta velkaa otettaisiin 25 miljoonaa euroa. Aiempien velkojen lyhennyksiä maksetaan 9 miljoonaa euroa, joten lainapotti kasvaa 16 miljoonalla eurolla. Meillä on nyt velkaa noin euroa asukasta kohti. Ensi vuonna velka nousee yli euron asukasta kohti. Kun lainojemme korot ja lyhennykset vievät tällä hetkellä 6 7 miljoonaa euroa vuodessa, vuonna 2015 niihin ennustetaan kuluvan jo 20 miljoonaa euroa. Tämä on kaupungin taloudelle melkoinen rasite, Juntti toteaa. Tehoa toimintaan Kaikki tämä oma ja lainattu raha tarvitaan palveluiden järjestämiseen Salon asukkaille. Eikä se edes riitä jokainen toimiala joutuu lisäksi tehostamaan toimintojaan. Suunnitellusta menojen kasvusta leikattiin talousarviota laadittaessa kaikkiaan 9,5 miljoonaa euroa. Kasvun painopiste on nyt sosiaali- ja terveystoimessa sekä sivistystoimessa. Hallinnon ja teknisen toimen menot pienenevät kuluvasta vuodesta. Henkilöstömenot muodostavat noin 44 prosenttia kaupungin kaikista menoista. Ketään ei lomauteta, vaan säästöjä etsitään muilla tavoin. Nyt on tarpeen miettiä entistä tarkemmin, mitä palveluja ostetaan ja mitä tehdään itse. Palveluiden tuottamisessa on myös syytä etsiä tehokkuuden ja taloudellisuuden kannalta parhaita toimintatapoja. Erikoissairaanhoidon kustannukset kasvavat selvästi keskimääräistä enemmän. Muita ostopalveluja on voitu joiltakin osin vähentää, kun palvelujen tuotannon painopiste on siirtynyt kaupungille, Juntti kertoo. Palvelurakenteen muutoksilla haetaan pitkällä aikavälillä säästöjä. Näin voidaan tulevinakin vuosina turvata lähipalvelut koko kunnan alueella. Pakolliset investoinnit Vaikka investointeihin ei oikeastaan olisi lainkaan omia varoja, omaisuutta ei voi täysin hunningollekaan jättää. Ollikkalan koulun saneeraus alkaa ensi vuonna, ja rahaa varataan myös välttämättömään kunnallistekniikkaan. Investointeihin osoitetaan budjettiesityksessä kaikkiaan 15,3 miljoonaa euroa, mikä on takavuosiin verrattuna vähän. Talousarvio sisältää myös ajatuksen, että kaupunki panostaa uuden yritystoiminnan saamiseen Saloon. Tavoitteena on kasvattaa sitä kautta yhteisöveropottia. Pakkanen kiristyy Salon lautakunnat käsittelivät leikkauslistoja elokuussa budjettikokouksissaan. Sen jälkeen kaupungin talousnäkymät ovat kuitenkin heikentyneet entisestään, koska maailmantalouden heilahtelut vaikuttavat pieneen Saloonkin. Salon säästöehdotukset Uskoimme vielä keväällä, että kunnallis- ja kiinteistöverotulomme kasvaisivat tasaisesti, osittain veronkorotuksista johtuen. Nyt on jo käynyt ilmi, että vaikka kunnallisveroprosentti nostettaisiin esitettyyn 19,5 prosenttiin, ei verotuloja kerry sitä summaa kuin alun perin ajateltiin. Myös yhteisöveroja saataneen vähemmän kuin keväällä ennakoitiin. Kun lisäksi valtio säästää leikkaamalla valtionosuuksia ja palkat nousevat, ollaan siinä tilanteessa, että 8 miljoonan euron sijasta kaupungin vuosikate saattaakin laskea ensi vuonna jopa 13,3 miljoonan euron verran pakkasen puolelle, Juntti kertoo. Kaupunginvaltuusto käsittelee talousarviota kokouksessaan 15. joulukuuta. 1 Sosiaali- ja terveystoimesta 4 miljoonaa euroa. Särkisalokoti suljetaan, ostopalveluita karsitaan ja palveluita järjestetään uudelleen. 2 Henkilöstökuluista 2,4 miljoonaa euroa. Ei lomautuksia, vaan vapaaehtoisia palkattomia vapaita sekä parannusta työhyvinvointiin, mikä vähentää sairauslomia ja sijaisten tarvetta. Avautuvia toimia ei välttämättä täytetä. 3 Sivistystoimesta 1,5 miljoonaa euroa. Nurkkilan ja Mussaaren koulut lakkautetaan ja Salo-lisä puolitetaan. 4 Teknisestä toimesta 1 miljoona euroa. Ostetaan vähemmän palveluita, aineita ja tarvikkeita sekä pienennetään energian kulutusta. 5 Hallinnosta euroa. Tavoitteena on entistä pienempi ja tehokkaampi organisaatio.

7 Tavoitteena sujuva ja selkeä hallinto Salossa pohditaan, miten kaupungin hallinto parhaiten järjestettäisiin niin, että rakenteet olisivat selkeät, työ sujuvaa ja lähidemokratia toteutuisi. Uudet askelmerkit pyritään löytämään kevääseen mennessä. TEKSTI Maija Rauha KUVA: Dreamstime SALO KOUVOLA KOTKA SEINÄJOKI Valtuuston paikkaluku 75 -> > Kaupungin hallinnon uudistamisesta tiedetään varmasti ainakin se, että lokakuun 2012 kunnallisvaaleissa valitaan valtuustoon nykyisten 75 jäsenen sijasta 51 jäsentä, kuten kuntaliitoksesta sovittaessa päätettiin. Mutta mitä tapahtuu esimerkiksi kaupunginhallituksen alaisuudessa toimiville viidelle aluetoimikunnalle? Entä lautakuntien määrä ja koko? Kaiken tämän olisi hyvä olla tiedossa hyvissä ajoin ennen ensi syksyn kunnallisvaaleja. Yhdistymissopimuksessa määrättiin toimielinten jäsenmäärä vuosiksi Sopimuksen mukaan kaupunginhallitus tekee ensi toukokuun loppuun mennessä valtuustolle esityksen seuraavan valtuustokauden kaupunginhallituksen jäsenmäärästä sekä lautakunnista, neuvostoista ja toimikunnista ja niiden jäsenmääristä, kertoo kehitysjohtaja Hannu Salminen. Kaupunginhallitus päätti viime keväänä tähän liittyen, että konsernihallintoa ja muuta organisaatiota selkeytetään, lautakuntaorganisaatiota kehitetään prosesseja vastaavaksi ja lähidemokratian toteutumista kehitetään. Luottamusmiesorganisaation lisäksi kehityskohteena on siis myös henkilöstöorganisaatio, Salminen jatkaa. Tavoitteena on tarkastella, voitaisiinko kaupungin hallintoa keventää. Jo nyt on otettu tavaksi harkita, täytetäänkö avoimeksi tullut kaupungin virka vai ei. Ensi vuoden talousarvioehdotuksessa lähdetään siitä, että avautuvat tehtävät täytetään vain, jos on pakko, ja hallinnosta pyritään säästämään merkittävästi tähän vuoteen verrattuna. Johtamisjärjestelmän ja luottamusmiesorganisaation kehittämistyön tulokset esitetään aikanaan kaupungin hallintosäännössä, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyy. Konsernihallintoa kehitetään Salon kaupungin konsernihallinnon henkilöstö huolehtii kaupunginvaltuuston, -hallituksen ja tarvittaessa muidenkin kaupungin toimielinten suunnittelu-, valmistelu- ja täytäntöönpanotehtävistä. Konsernihallinto jakautuu taloushallintoon, henkilöstöosastoon, hallinto-osastoon ja strategisen kehittämisen osastoon. Olemme käsitelleet konsernihallinnon osastonjohtajien työryhmässä useita vaihtoehtoja hallinnon kehittämiseksi. Seuraavaksi asia on menossa kaupunginjohtajan tukena toimivan johtoryhmän käsittelyyn. Yksi pohdittavana oleva vaihtoehto on siirtää osa talous- ja henkilöstöhallinnon palveluista Kunnan Taitoa Oy:lle. Ohjelmistohankinnoissa pyritään hyödyntämään Kuntien Tiera Oy:n asiantuntemusta ja mahdollisuutta yhteiskilpailutukseen. Kaupunginvaltuusto päätti huhtikuussa, että Salo liittyy molempien osakkaaksi. Tämä ei kuitenkaan vielä tarkoita, että yhtiöiltä tilattaisiin palveluja. Henkilöstön ja toimintojen mahdollisesta siirrosta yhtiöihin käydään erilliset neuvottelut ja tehdään omat päätökset valtuustossa, mikäli tämä vaihtoehto valitaan kehittämisen perustaksi. Päätöksenteon tueksi on päätetty tehdä talous- ja henkilöstöhallinnon alueselvitys ja tietohallinnon nykytilakuvaus. Sujuvuutta toimintaan Siinä, missä konsernihallinto tuottaa tukitoimintoja, kaupungin muu organisaatio keskittyy toteuttamaan kunnan perustoimintoja eli tuottamaan palveluita kaupunkilaisille. Tämä organisaatio jakautuu sosiaali- ja terveystoimeen, sivistystoimeen ja tekniseen toimeen sekä lupa- ja valvonta-asioihin. Väestö ikääntyy, kuntalaiset odottavat palveluilta entistä enemmän ja valtio säätää kuntien toteutettavaksi yhä enemmän palveluvelvoitteita. Kun samaan aikaan kaupungin kukkaronnyörit ovat entistä tiukemmalla, tästä seuraa tarve nostaa tuottavuutta kaupungin palvelutuotannossa.tuottavuuteen pyritään muun muassa poistamalla sujuvan toiminnan esteitä. Yhtenä kehittämisen käytännön tavoitteena on, että hallinnollisiin tehtäviin käytetty työaika vähenisi. Tämä edellyttää palveluketjujen luomista ja yhteisten toimintamallien sopimista toimialojen ja keskushallinnon välille. Millaiset lautakunnat? Sitä, miten monta lautakuntaa Salossa vuoden 2013 alusta lähtien on ja miten monta jäsentä kuhunkin valitaan, pohtii hallintosääntötyöryhmä, joka tätä kirjoitettaessa ei ollut aloittanut työskentelyään. Lehden ilmestyessä ensimmäinen kokous on kuitenkin ehditty jo pitää. Pohjustukseksi Salminen on selvittänyt Salon johtavien viranhaltijoiden kannat lautakuntarakenteen kehittämisestä. Voin kuvitella, että päätöksen aikaansaaminen vaatii perusteellisen käsittelyn. Lopullisen päätöksen lautakuntien rakenteesta tekee kaupunginvaltuusto kaupunginhallituksen esityksestä. Lähidemokratian kehittämisellä tarkoitetaan käytännössä sitä, millä tavoin varmistetaan, että Salon alueiden ääni kuuluu. Tätäkin asiaa valmistelee hallintosääntötyöryhmä, jonka on määrä tuoda esitys kaupunginhallitukselle, sanoo Salminen. Hallintosääntöryhmässä ovat kolmen suurimman valtuustoryhmän edustajat sekä pienempien ryhmien yhteinen edustaja. Virkamiehistä mukana ovat kaupunginjohtaja, hallintojohtaja ja kehitysjohtaja. Hallituksen paikkaluku Lautakuntien lukumäärä Lähi- 5 alue- Seutu- 3 asukasdemokratia toimikuntaa valtuusto (25) lautakuntaa Muuta erityistä Nuoriso- Nuoriso- Nuorisovaltuusto, valtuusto valtuusto, Vanhus, Lasten vammais- ja parlamentti, maahanmuuttaja- Vanhus- ja neuvostot vammaisneuvostot Miten muualla? Suunnilleen Salon kokoiset Kouvola, Kotka ja Seinäjoki ovat järjestäneet hallintonsa kukin omalla tavallaan lain määräämissä rajoissa. Ylintä päätösvaltaa suomalaisissa kaupungeissa käyttää asukkaiden kunnallisvaaleissa valitsema valtuusto. Valtuuston jäsenmäärä riippuu kunnan väkiluvusta. Kuntaliitosten takia valtuustot ovat tällä hetkellä isoja muuallakin kuin Salossa, mutta ne pienenevät siirtymäkauden jälkeen. Kotkassa ja Seinäjoella on jo nyt 51 valtuutettua, kuten Saloonkin tulee. Valtuusto valitsee myös lautakunnat, jotka johtavat palvelujen tuottamista kunnissa. Lautakuntia on yleensä 9 13 ja niissä on tyypillisesti jäsentä. Niiden nimet ja toiminnan laajuus vaihtelevat. Kaupunkien liikelaitoksia johtavat johtokunnat. Lisäksi voi olla kaupunginhallituksen alaisia jaostoja, kuten Seinäjoen 6-jäseninen kaupunkisuunnittelujaosto. Seinäjoen ja Salon luottamusmiesorganisaatiot muistuttavat paljon toisiaan. Seinäjoella on kolme kuntaliitoksiin liittyvää asukaslautakuntaa, jotka vastaavat Salon viittä aluetoimikuntaa. Myös Seinäjoen henkilöstöorganisaatio on samantyyppinen kuin Salon, vaikka nimityksissä on eroa. Kouvolassa noudatetaan tilaaja-tuottajamallia, jossa lautakunnat tilaavat palveluita eri tuottajilta. Kouvolassa toimii myös nuorisovaltuusto, mutta erityisiä lähidemokratiaa toteuttavia elimiä ei ole kuntaliitoksista huolimatta. Kotkassa luottamusmies- ja viranhaltijahallinto on jaettu konsernihallintoon sekä hyvin vointipalveluiden ja elinkeino- ja liiketoiminnan tehtäväalueeseen. Lautakunnat ja johtokunnat toimivat tehtäväalueiden sisällä. Myös 25-jäseninen Kotkan-Haminan seudun seutuvaltuusto on hallinnollisesti Kotkan kaupungin lautakunta. Lautakuntien alaisena toimivat vanhusneuvosto, vammaisneuvosto, lasten parlamentti ja nuorisovaltuusto. 7

8 Tapahtumien tasalla Salon alueella järjestettävistä tapahtumista saa tietoa kahdesta paikasta. Kaupungin kotisivujen tapahtumakalenteri kokoaa tapahtumat nettiin ja Salon kaupunkitiedote tuo tiedot jokaiseen kotiin. TEKSTI Simo Arvo KUVA: Riitta Ruusu Salon kaupungin tapahtumakalenteri kokoaa yhteen alueen tapahtumatarjonnan. Kalenteriin on merkitty konsertteja, näyttelyitä, urheilutapahtumia, elokuvanäytöksiä ja kaikenlaisia muita tapahtumia. Kalenterista voi tehdä hakuja ajankohdan tai tapahtumatyypin mukaan. Tapahtumanjärjestäjät voivat itse käydä lisäämässä tapahtumansa kaupungin nettisivuilta löytyvään kalenteriin. Myös kaupallisten toimijoiden, kuten ravintoloiden, tapahtumat ovat tervetulleita. Lisäykset käydään läpi mahdollisimman nopeasti, joten tapahtumat näkyvät kalenterissa pääsääntöisesti seuraavana arkipäivänä. Kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että ilmoituksesta löytyvät kaikki tarvittavat tiedot, muistuttaa Salon kulttuuriasiain yksikön tiedotussihteeri Maarit Saari, joka vastaa kulttuuritapahtumien hyväksymisestä julkaistaviksi. Tapahtumaa lisätessä on hyvä perustietojen lisäksi syöttää kuvaus itse tapahtumasta. Otsikkoon kannattaa panostaa, koska se näkyy mahdollisissa hakulistauksissa ja sillä on herätettävä mielenkiinto. Ilmoitukseen voi linkittää myös nettisivun, jos tapahtumalta sellainen löytyy. Ilmoitukseen ei kannata kirjoittaa liian ylimalkaista tekstiä. Tulee miettiä, minkälainen kuvaus saa ihmiset liikkeelle, Saari neuvoo. Kaupungilta kysytään usein Esimerkiksi Salon taidemuseon näyttelyistä saa tietoa niin kaupunkitiedotteesta kuin tapahtumakalenteristakin. Neljän keramikkataiteiljan töihin voi tutustua 15. tammikuuta asti. Kuvassa Anna-Maria Osipow; Aatami ja Eeva, tapahtumatietoja erilaisiin julkaisuihin. Silloin tiedot katsotaan tapahtumakalenterista. Tapahtuman järjestäjillä on vastuu omien tapahtumiensa lisäämisestä ja mahdollisesta muokkaamisesta kalenteriin. Jollei järjestäjä itse ilmoita tapahtumasta, ei se näy kalenterissa, Saari sanoo. Saari kiittelee tapahtumakalenterin käyttäjien aktiivisuutta, mutta muistuttaa, että tapahtumat tulisi ilmoittaa kalenteriin mahdollisimman aikaisin. Siitä on apua, kun joku muu suunnittelee omaa tilaisuutta. Tapahtumia järjestäessä kannattaakin aina katsoa kalenterista, mitä muuta on tarjolla samaan aikaan. Kaupunkitiedote joka kotiin Toinen tapa jakaa tietoa on Salon kaupungin viestinnän julkaisema kaupunkitiedote, joka jaetaan 11 kertaa vuodessa kaikkiin salolaistalouksiin. Kesä-heinäkuun kaupunkitiedote jaetaan myös kaikille ei-salolaisille kesäasukkaille. Kaupunkitiedotteessa voivat kaupungin lisäksi toiminnastaan ilmoittaa yleishyödylliset, voittoa tavoittelemattomat, salolaiset yhdistykset ja urheiluseurat. Uskonnollisten järjestöjen ilmoituksia ei julkaista. Ilmoituksen pituus saa olla korkeintaan 390 merkkiä ja teksti tulee toimittaa word-muodossa. Koska käytettävissä oleva sivumäärä on rajallinen, on ohjeistuskin melko tiukka, perustelee viestintäpäällikkö Teija Järvelä. Tapahtumat eivät mene nettisivujen tapahtumakalenterista kaupunkitiedotteeseen automaattisesti, vaan ne pitää ilmoit- Kaupunkitiedote tavoittaa ihmiset hyvin Salon seudun potilas- ja vammaisyhdistysten yhteistyöyhdistys SYTY ry:llä on usein tiedotettavaa. Kattojärjestön jäseninä on noin 30 yhdistystä. Kaikki järjestöt tiedottavat omista tapahtumistaan, mutta myös yhteistä asiaa riittää. Tiedotamme jäsenyhdistyksille omia kanaviamme pitkin heitä koskevista asioista. Usein tiedotteet kulkevat sähköpostilla, sanoo SYTY:n hallitukseen kuuluva Ritva Jokinen. Jokinen kertoo yhteistyöyhdistyksen ottavan kaupunkitiedotteen avuksi, kun viestiä halutaan saada perille myös muille kuin omien järjestöjen jäsenille. Noin viisi kertaa vuodessa järjestetään tapahtumia, jotka ovat kaikille avoimia. Siihen käytämme Salon kaupunkitiedotetta. Pienellä budjetilla toimivalle järjestölle se on erityisen hyvä reitti tiedottaa tapahtumista. Kaupunkitiedote tavoittaa ihmiset hyvin, koska se menee joka kotiin koko Salon alueella. Myös jäsenjärjestömme ilmoittelevat tiedotteessa aktiivisesti, Jokinen sanoo taa erikseen. Edellisestä tiedotteessa on päivämäärä, jolloin tietojen pitää olla perillä, Järvelä muistuttaa. Ilmoituksessa saa olla tapahtumia vain seuraavan tiedotteen ilmestymiseen saakka, eikä samaa ilmoitusta saa julkaista kahdessa peräkkäisessä tiedotteessa. Myöhässä tulleet ilmoitukset joudutaan jättämään pois. Jos kaupunkitiedotetta haluaa lukea sähköisesti, se löytyy myös kaupungin nettisivuilta, Järvelä vinkkaa. KOONNUT: Johanna Pelto-Timperi Veturitallissa tapahtuu Suoraan näyttämöltä Salon taidemuseon vuodenvaihteen ja kevään näyttelyissä on esillä keramiikkaa, unenomaista eläinmaailmaa ja luontokuvia. Yleisöopastukset järjestetään keskiviikkoisin kello NELJÄ KERAMIIKKATAITEILIJAA Savi vieköön! Neljän keraamikon yhteisnäyttelyssä on esillä Åsa Hellmanin, Anna-Maria Osipowin, Johanna Sarparannan ja Riitta Talonpojan töitä. Näyttely juhlistaa Teollisuustaiteen Liitto Ornamon 100-vuotisjuhlaa. TORNISSA KUKKULUURUU Ilona Niemi, Kukkuluuruu/Peek-a-boo. PIENEN JA SUUREN KOHTAAMINEN Samuli Heimonen Heimonen käsittelee töissään pienen ja suuren kohtaamista ja yksilön suhdetta ympäröivään. Aiheet saavat ilmaisunsa unenomaisessa eläinmaailmassa. SATA KUVAA MAAILMALTA Jim Brandenburg The Pristine Vision/Koskematon näky Yhdysvaltainen Jim Brandenburg on yksi maailman arvostetuimmista luontokuvaajista. Näyttelyssä on sata valokuvaa eri puolita maailmaa. Teatterissa eletään vilkasta aikaa vuodenvaihteessa. Tarjolla on esityksiä joka makuun ja kaikenikäisille. Heinähattu, Vilttitossu ja Littoisten riiviö seikkailee Teatteri Provinssin päänäyttämöllä. Rölli ja metsänhenki valtaavat puolestaan Salon näyttämön. Salon Teatterissa laupeudentöitä tehdään Arsenikkia ja vanhaa pitsiä -esityksissä. trabantti käynnistyy ravintolashowssa Sokos Hotel Rikala Nightissa. Akkapakka laitetaan järjestykseen Kulttuuritalo KIVAssa 2. joulukuuta. Kirkan lahkeeseen voi tarttua Teatteri Provinsissa. Salon lukion nuorisomusikaalin Footloosen näytökset ovat Lue lisää näistä ja muista esityksistä ja tarkista aikataulut osoitteesta Sieltä löydät myös tiedot konserteista ja urheilutapahtumista. Arci di Salo -kamariorkesterin konsertti on esimerkiksi ja Comedy Magic Night -taikuus-ilta Tapahtumista on tietoa myös kotiin jaettavassa Salon kaupunkitiedotteessa. 8

9 KOONNUT: Liikkeelle! Hanna Pitkänen ja Johanna Pelto-Timperi PIIRROKSET: Elina Malmi KUVAT: Hanna Pitkänen ja Dreamstime Liikkuminen on iloista puuhaa, jota voi tehdä yksin, kaksin tai koko perheen kanssa. Kevättä odotellessa kannattaa selata kaupungin Liikuntaopasta ja poimia sieltä sopivia kursseja. Ilmoittautuminen alkaa Hellewissä 19. joulukuuta. JOULUKUU MAANANTAI 12 Tuovi/Tuve Viikko käynnistyy mukavasti, kun voi tutustua sähköiseen kevään Liikuntaoppaaseen osoitteessa Lisäksi kurssit ovat näkyvissä varausjärjestelmässä Liikuntaoppaan voi noutaa myös palvelupisteistä, liikuntalaitoksista sekä pääkirjastosta. Kevään kurssit järjestetään pääsääntöisesti viikoilla 2 17 eli loppiaisesta vappuun. Suurimpaan osaan ryhmiä voi ilmoittautua netissä osoitteessa hellewi, mutta kannattaa varmistaa liikuntaoppaasta kyseisen ryhmän kohdalta ilmoittautumiskäytäntö. Ilmoittautua voi myös liikuntapalvelujen toimiston henkilökunnalle puhelimitse. POMPPU lähtee Tuovin kanssa sauvakävelylle ja käy lunastamassa uimahallin joulusaunan liput. Iiro, Iisakki, Iikka, Isko/Isak Ilmoittautuminen ohjattuun liikuntaan ja uimahallin kursseille alkaa Hellewissä heti aamukahdeksalta. Uimahallin kursseja ovat muun muassa työikäisten ja ikäihmisten vesijumpat sekä vauvojen ja lasten vesiliikuntaryhmät. Osaan ryhmistä ilmoittaudutaan paikan päällä ensimmäisellä kerralla, joten liikuntaopas on oiva apu joka iikalle. Viisikko vipeltää porukalla Ollikkalan kuntosalilla. POMPPU panostaa tällä kertaa penkkipunnerrukseen. JOULUKUU Telinevoimistelu jatkuu KESKIVIIKKO 21 Syksyn aikana alakouluikäiset ovat temppuilleet lasten telinevoimistelukerhoissa Perniössä, Perttelissä, Kiskossa ja Halikossa. Kerhoissa on kehonhallintaa ja motoriikkaa opetellut yli 130 lasta. Ensi vuoden telinevoimistelijoiden kokoontumisajat voi katsoa Liikuntaoppaasta ja netistä Hellewistä. Ilmoittautuminen alkaa 19. joulukuuta osoitteessa Perniössä telinevoimistelukerhoa vetävät liikunnan lehtorit Emmi Lahti ja Iku Leino. Telinevoimistelun on laji, joka harjaannuttaa monipuolisesti kehon eri ominaisuuksia, ku- Tuomas, Tomi, Tommi, Tuomo/Tomas, Tom, Tommy Salon Uimahallissa lämpiää perinteinen joulusauna aikuisille kello Tarjolla tunnelmallisen uintihetken jälkeen glögiä ja joulupipareita. Tilaisuuteen myydään liput vain ennakkoon. Mukaan mahtuu 150 naista ja 150 miestä. Lippuja saa uimahallin kassalta 12. joulukuuta alkaen normaalin uimalipun hinnalla. Sisäänpääsymaksut: aikuinen 5 euroa, eläkeläinen 2,50 euroa, opiskelija 2,50 euroa ja 70 +-liikuntakortti oikeuttaa sisäänpääsyyn. POMPPU auttaa Tuomasta tuomaan hyvän joulun. Nyt on hyvä päivä lähteä tutustumaan Halikon kulttuurikävelyreittiin. TAMMIKUU LAUANTAI TAMMIKUU ten liikkuvuutta, tasapainoa, lihasvoimaa ja ketteryyttä. Laji on turvallinen kaikenikäisille, sillä liikkeet tehdään oman kehon painolla ja niitä voi helposti eriyttää taitotasolle sopivaksi. Lapset ovat viihtyneet tosi hyvin ja ovat innoissaan. Lähes joka kerta on tullut uusia lapsia mukaan. Ja jo syksyn aikana on MAANANTAI 7 9 Aku, Aukusti, August/ August, Aukusta Nyt kinkut ja kankut liikkeelle! Uudenvuoden liikuntalupaus kannattaa lunastaa heti alkuvuodesta! Perinteinen kinkunsulatusjumppa hikoillaan taas Perttelissä ja Kuusjoella. Vesipedot melskaavat uimahallissa Perttelissä, Kaivolan koululla. Maksu arvokortilla yhteensä 9 euroa (3e/h) Kuusjokitalolla (Ylikulmantie 317). Maksu arvokortilla yhteensä 9 euroa (3e/h) Kinkunsulatusjumppaa uimahallissa. Muusta ohjelmasta tietoja: Normaalit uimahallin sisäänpääsymaksut. Aku lataa akut POMPUN kanssa vatsarääkissä. Veikko, Veli, Veijo, Veikka/Bror Ohjattu liikunta alkaa vihdoinkin. Edessä on vauhdikas kevät, kun saa osallistua peuhutunneille, äijäjumppaan ja Pirteyttä Päiviin -ryhmien toimintaan. voinut havaita valtavaa kehittymistä, Emmi Lahti kertoo. Telinevoimistelu ei ole otsarypyssä tasapainottelua, vaan mukavaa yhteistä leikkiä ja touhua. Temppuradalla oppii niin kuperkeikan, kärrynpyörän kuin puolapuilla kiipeilyn. Trampoliini on lasten ehdoton suosikki. Sporttikirppis ostaa, myy ja vaihtaa Salon liikuntapalveluiden Sporttikirppiksellä voit ostaa, myydä ja vaihtaa liikuntavälineitä. Jos viime talvena hankitut luistimet eivät enää mahdu ja suksetkin ovat jääneet lyhyiksi, niin tee hyvä liike ja vaihda ne sporttikirppiksellä sopivankokoisiin. Piipahda sisään: sporttikirppis Nyt lumikengät jalkaan Liikuntapalveluiden toimistosta (Perniöntie 7, Salo) on mahdollista vuokrata lumikenkiä ja retkiluistimia talven rientoihin. Hinnat: 1 3 vuorokauden vuokra 10 euroa/pari ja 4 7 vuorokauden vuokra 20 euroa/pari. Vauhtia laduilta ja jäiltä Salossa on hyvät mahdollisuudet hiihtää ja luistella. Latujen kunnon voi tulevalla hiihtokaudella tarkistaa puhelimitse. Kun soittaa alla oleviin numeroihin, kuulee vastaajasta viestin, jossa kerrotaan latujen hoitotilanne. Laduntekijät päivittävät viestin aina hoitokierroksen jälkeen. Tilannetta voi seurata numeroista: Teijo , Kiikala ja Suomusjärvi , Halikko, Kuusjoki ja Pertteli , Kisko ja Perniö , Muurla , Salon keskusta

10 Arjen heinäsirkka museonjohtajaksi Uudistuminen on perinteen vaalimisessa keskeistä, mutta ei helppoa. Jos ajattelen Sarka-museon yhdistelmää eli maataloutta ja museota, niin ei se kovin mediaseksikkäältä kuulosta, mutta globaalisuus tai ekologisuus tuovat siihen eloa. Sama on Salossa. Jos yhdistää asiat radio ja museo, ei se kiinnosta moniakaan, mutta elektroniikkaan saa monia näkökulmia ja teemoja, joiden varaan voi rakentaa näyttelyitä, Mia Juva miettii. Mia Juvalla on vielä jäljellä muutama viikko Turku säätiön näyttelykeskuspäällikön pestiä Logomossa. Tammikuussa hän istahtaa uudelle työtuolilleen ja alkaa vetää Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallista museota eli SAMUa. Mia Juva on tyytyväinen, että historiallisesti ja kulttuurisesti rikkaassa Salossa on jo nyt runsaasti museo- ja näyttelytarjontaa. Alueen monipuolisuus oli yksi vetovoimatekijä uuteen työhön hakeutumisessa. Uutta on tulossa, kun elektroniikkakokoelmat saadaan näyttävästi esiin Astrum-keskukseen. Olen tutustunut keskuksen tiloihin ja paikka vaikutti oikein hyvältä. 10 TEKSTI ja KUVA: Johanna Pelto-Timperi Tammikuussa Salossa museonjohtajana aloittava Mia Juva toteaa olevansa arjen heinäsirkka, joka hyppää iloisesti uuteen tehtävään. Kehitystyön ja näyttelyprojektien lisäksi häntä kiinnostaa pedagogisen toiminnan lisääminen museoissa. SAMU vastaa muun muassa alueen aineellisen perinnön tallentamisesta, tutkimisesta ja näytteille asettamisesta. Toiminnan tavoitteena on lisätä asukkaiden oman alueen kulttuuri-, historia- ja ympäristötietämystä. Museoiden tehtävänä on myös säilyttää kokoelmia ja arkistoja sekä kartoittaa kulttuuri- ja tuotantohistoriallista esineistöä ja aineistoa. SAMUun kuuluvia ja kesäisin yleisölle avoimia kotiseutumuseoita on vanhoista kunnista Halikossa, Perniössä, Salossa, Kiikalassa ja Suomusjärvellä. Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallisessa museossa on ollut kolme työntekijää vuodesta 2009 alkaen. Elektroniikka-, Marimekko- ja osan kotiseutukokoelmien saattaminen kuntalaisten nähtäviksi ja koettaviksi ei ole lisännyt SAMUn henkilöstömenoja. Esineellä on tarina Vaikka Mia Juva on Turusta kotoisin, on hänellä kaipuu maalle muutto Saloon on mietinnässä. Maaseutu ja maatalous ovat tulleet hänelle tutuiksi Loimaalla Suomen Maatalousmuseo Sarkan näyttelypäällikön työssä. Mia Juva oli lainassa Turku säätiöllä kulttuuripääkaupunkivuoden ajan. Salon museonjohtajan paikka osui tosi nappiin, koska olin etsinyt uusia haasteita. Olisin voinut jatkaa Sarkassa, mutta tuntui, että haluan jotain uutta. Olen tehnyt työtä aluemuseotutkijana ja ollut Museonystävien sihteerinä, joten minulla on realistinen kuva kotiseutumuseoiden arjesta. Ruohonjuuritoiminta ja resurssien riittämättömyys ovat tuttuja asioita. Mia Juva toteaa, että hän on museotyössä keskittämisen ja valikoivuuden kannattaja. Rinnalla tarvitaan aktiivista kotiseutuyhdistysten työtä, jota hän itse arvostaa suuresti. Paikallisen perinteen vaaliminen ja välittäminen on tärkeää ja lisää yhteenkuuluvuutta ja juurevuutta. Kotiseutumuseoissa on hienoa se, että esineet ovat tavallaan kotonaan ja niillä on tarina. Vanha tavara pelkkänä esineenä ei ole välttämättä merkittävä. Tätä ajatellen kotiseutukokoelmissa ja paikallismuseoissa olisi hyvä erikoistua johonkin. Jos kaikissa kylissä on kivimankeli, ei se jaksa kiinnostaa pitkään, miettii Mia Juva. Uudistuminen on perinteen vaalimisessa keskeistä, mutta ei helppoa. Ihan sydäntä särkee, kun muistelen, miten yliaktiivisena opiskelijana menin uudistamaan kotiseutumuseoita. Ei se ehkä ihan niin mene, naurahtaa Juva. Elektroniikka yhdistää Salossa elektroniikan historiaan liittyvistä esineistä koottavalla näyttelyllä on hyvät mahdollisuudet toimia seutua yhdistävänä tekijänä. Ei pidä ajatella, että vanha radio, ketä kiinnostaa. Aiheeseen voi ottaa uuden näkökulman. Kun radio tuotiin ensimmäisen kerran taloon, se oli tapaus, joka muutti arjen elämää ja rytmiä. Elektroniikkateollisuus on tuonut alueelle työpaikkoja, ja se on tuonut kansainvälisyyttä. Hänen mielestään elektroniikkakokoelma on juuri sitä erikoistumista, joka tuo jatkuvuutta museoille. Valitettavasti monen kouluretkellä museoihin pakotetun nuoren käsitys opastuksesta on narisevaääninen täti huivi kaulassa kertomassa jotain, mitä ei jaksa kuunnella. Tämä ei enää ole tätä päivää, vaan näyttelyjen ripustukset ja opastukset on usein teemoitettu. Tämä toisin vaatii henkilökunnalta paljon, koska pitäisi yhtä aikaa olla tutkija ja näyttelijä. Logomossa tämä elämyksellisyys on toteutunut hyvin. Mia Juva uskoo, että elektroniikkakokoelmista löytyy aihetta moniin eri näyttelyihin ja näkökulmiin. SAMUn näyttelyistä voidaankin koota innovatiivinen näyttely-ympäristö, jossa tutustutaan menneeseen ja tulevaan kokeillen ja keskustellen. Se pitää aina muistaa, etteivät kaikki tykkää kaikesta, eikä museotoiminta voi kiinnostaa kaikkia kuntalaisia. En minäkään mene jalkapallo-otteluun, vaikka sitä minulle kuinka markkinoitaisiin. Museo kävijöille Uudistuvaa museotoimintaa on myös päiväkodin, koulun ja museoiden yhteistyö. Tässä on Salossa POLKU-hankkeella saatu jo paljon aikaan. Astrum-keskuksen elektroniikka- ja Marimekkokokoelmien esittelyissä pyritään osallistuvaan ja vuorovaikutteiseen museopedagogiseen ajattelutapaan, jossa korostuu asiakaslähtöisyys. Elektroniikkakokoelmien perusnäyttelyn rakentaminen on alkanut, ja valmista pitäisi olla vuonna Ensimmäiseksi valmistuu vuorovaikutteinen elektroniikkakokoelmien materiaaliin pohjautuva verkkosivusto, jolla esitellään media- ja viestintäteknologian kehitystä.

11 TEKSTI: Johanna Pelto-Timperi KUVA: Tero Teränen Salossa vuonna 2009 alkanut kulttuuri-, liikunta-, kirjasto- ja ympäristökasvatusohjelma POLKU on osa valtakunnallista oppimisympäristöjen kehittämistyötä. Salon mallissa erityistä on se, että kulttuurikasvatus menee lapsen luo. POLKU kasvattaa yhteisöllisyyteen, toteaa projektikoordinaattori Elina Välttilä. Miten POLKU-ohjelma on edennyt? Ensimmäiset kokeilut aloitettiin lukuvuonna POLKU jatkuu nyt kolmatta lukuvuottaan. Ohjelmaa muokataan ja kehitetään palautteen ja kokemusten pohjalta. Hyviksi havaittuja toimintoja ovat muun muassa koulujen ja päiväkotien kummitaiteilijat ja pienille lapsille suunnatut kiertävät tanssityöpajat. Ketkä ovat mukana toiminnassa? Kaikista Salon kouluista ja päiväkodeista on nyt mukana 80 prosenttia. Viidestä yläkoulusta on mukana kaksi. Perhepäivähoidossa oleville lapsille kehitetään toimintaa parhaillaan. Mitä uutta POLKU on tuonut kulttuuri-, liikunta- ja ympäristökasvatukseen? POLKU keskittyy lähi- ja luon- POLKU on löytänyt tiensä Lapset ja nuoret oppivat POLUN projekteissa vaikuttamaan ympäristöönsä. toliikunnan korostamiseen. Erilaisista näkökulmista suunniteltua toimintaa järjestetään mahdollisimman paljon lapsen omaan lähiympäristöön. Lapset ja nuoret oppivat POLUN kautta lukemaan maisemaa ja saavat mahdollisuuden vaikuttaa ympäristöönsä. Käytännön tekemistä on esimerkiksi yhteisöllisten teosten tekeminen oman koulun tai päiväkodin ympäristöön. Lapset myös tapaavat ikäihmisiä ja oppivat heiltä. Marraskuu 2011 Miten toiminta on toteutettu kylissä? Jokaisella aluesektorilla on vuosittain oma teemansa. Teemoja on viisi: Minä, Me, Tuttu-Vieras, Aika, Ympäristö. Tänä syksynä esimerkiksi Kiskontien sektorin teemana on ollut ympäristö. Työskentelyn aiheena on luonnon monimuotoisuus ja eläimet. Pihoille rakennetaan asuinpaikkoja eläimille, ja oppimisen tukena on sanataidetyöskentely. Ohjelmaan kuuluu myös tutustuminen Halikonlahti Green Art -näyttelyyn Salon taidemuseossa. Ympäristö-teeman ohjaajina ovat luonto- ja ympäristöneuvoja Janina Mäkinen sekä sanataideohjaaja Veera Vähämaa. Millaista toimintaa on tulossa? POLKU -kulttuurikasvatusohjelma julkaistiin marraskuun lopussa järjestetyssä seminaarissa. Seminaarin takia hankkeesta ei tänä vuonna pystytetä näyttelyä pääkirjastoon joulukuussa, vaan syksyn POLKU kootaan keväällä yhteisnäyttelyksi. Hankevaihe päättyy vuoden 2011 loppuun, mutta POLKU jatkuu ainakin seuraavan lukuvuoden ajan kaupungin toimintana. Yli 65-vuotiaille suunniteltu oma kulttuuripalvelu VILTTI tuo jatkossa POLUN piiriin myös vanhuspalvelut. Hymykuopat tuo taiteen lähelle Kaksi vuotta sitten käynnistyneestä Hymykuopat-hankkeesta on saatu hyviä kokemuksia. Taide on tullut lähelle ja elvyttänyt dementoituneiden vanhusten muistia. Taiteen avulla on voitu tukea myös lapsen kasvua ja kehitystä. TEKSTI: Johanna Pelto-Timperi KUVA: Tea Tikka Projektipäällikkö Helena Malmivirta tarttui hankkeen ohjaimiin elokuussa. Hänen mielestään hankkeessa on syksystä 2009 tehty hienoa ja tavoitteidenmukaista työtä Anu Taivaisen johdolla. Hymykuopat on Salon hallinnoima valtakunnallinen hanke, johon on saatu Euroopan sosiaalirahaston ja Lapin ELY-keskuksen rahoitusta. Hankkeessa ovat Salon lisäksi mukana Turku, Kouvola, Forssa ja Hankasalmi. Pitkäkestoinen toiminta on tehnyt mahdolliseksi uudenlaisen toiminnan ja työskentelytapojen kehittämisen vanhus- ja kasvatustyössä. Esimerkiksi taiteilijat ovat päässeet luottamukselliseen vuorovaikutukseen vanhusten kanssa. Taiteen avulla on voitu koskettaa dementoituneen vanhuksen syvälle unohtuneita, mutta merkityksellisiä asioita. Taiteella on tavoittanut jotain sellaista, mihin sanat eivät yllä, kertoo Helena Malmivirta. Mielen piristäminen on parantanut kokonaisvaltaisesti van- husten oloa. Keholliset muutokset ovat olleet ilmeisiä. Hankkeen toinen kohderyhmä on lapset, joilla on oppimisessaan haasteita. Päiväkoteihin ja kouluihin on projektissa kehitetty työmenetelmä, jossa toimintaterapeutti ja taitelija tukevat työparina lapsen kasvua ja kehitystä draaman, nukketeatterin ja tanssin keinoin. Menetelmä on osoittautunut todella suosituksi ja esimerkiksi opettajat ovat ottaneet sen osaksi Veso-koulutustaan. Taiteen ja kulttuurin avulla voi virkistää kehoa ja muistia. Kokemukset käytäntöön Hankkeen yksi tavoite on ollut lisätä yhdistysten roolia taiteen ja kulttuurin tuottajina ja vapaaehtoistyön koordinoijina. Tämä mahdollistaa myös hyvien toimintatapojen jatkumisen hankkeen päättymisen jälkeen. Tavoitteena on, että hyväksi koetut ja tehokkaat työmenetelmät voisivat juurtua hoiva- ja hoitotyöhön. Saadut kokemukset tulisi hyödyntää, painottaa Malmivirta. Hankkeen menetelmien mallintaminen jatkuu maaliskuun loppuun asti, jonka jälkeen on raportoinnin aika. Juuri näistä materiaaleista saadaan pohjaa jatkotoimille. Mukana arjessa Hanke näkyy suoraan asukkaiden arjessa. Esimerkiksi Suomusjärvellä on yhdistetty valokuvaus ja hyötyliikunta, jossa tavoitteena on paikallishistorian tuntemuksen lisääminen ja asukkaiden aktivoiminen oman ympäristön suunnitteluun. Kiskossa kehitetään koulujen vanhoilla opetustauluilla Muistelutus-menetelmää. Suunnitteilla on myös näyttely Kiskon kirjastoon, jossa kaikilla asukkailla on mahdollisuus tutustua kuviin ja niistä kerrottuihin tarinoihin. Neljä yhdistystä on tuottanut Salossa kulttuuriin ja taiteeseen liittyviä toimintatapoja Hymykuopat-hankkeeseen. Kisko-Seura on rakentanut mallia Tavoitteena on, että työmenetelmät voisivat juurtua hoiva- ja hoitotyöhön. kokonaiskoulupäivästä, Suomusjärvi-seura on tehnyt osia myös POLKU-kulttuurikasvatuksen ohjelmaan ja tuotteita seniorien Kulttuuripolkuun. Salon 4H on hankkeen alkuvaiheessa työskennellyt Särkisalossa ja Perniössä vanhainkodeissa. Salon Taiteilijaseura on tehnyt virkeyttä lisääviä seinämaalauksia hoitolaitoksiin ja palvelukeskuksiin ja järjestänyt vuorovaikutukseen kannustavaa kuvataidetoimintaa. 11

12 KuntaRekry on otettu Salossa käyttöön vaiheittain tämän vuoden aikana. Nyt mukana ovat terveyspalvelut, vanhuspalvelut, kehitysvammahuolto, varhaiskasvatus, ravitsemis- ja puhtaanapito, opetustoimi ja liikuntatoimi. Sijaisvälitystä koordinoi Salossa uusi RekSa-tiimi, johon kuuluu viisi energistä naista, henkilöstöpäällikkö Tiina Wiirilinna, varhaiskasvatuksen rekrytoinneista vastaava Pia Auranen- Karlsson, sivistys- ja opetustoimen rekrytoinneista vastaava Sari Yli-Junnila, sosiaali- ja terveystoimen rekrytoinneista vastaava Maija Iltanen ja teknisen puolen rekrytoinneista vastaava Marita Siivola. Nykyaikaiset työkalut tehostavat rekrytointia, nopeuttavat sijaisten löytymistä ja vähentävät käsin tehtävää työtä, Tiina Wiirilinna toteaa. Parhaillaan RekSalaiset kouluttavat esimiehiä järjestelmän käyttöön. Toivomme, että esimiehet uskaltaisivat rekrytoida myös uusia sijaisia. Näin työyksikön tarpeeseen voi löytyä lisää todellisia helmiä. Me haastattelemme ehdokkaat etukäteen, joten esimiehillä on käytettävissään heistä ajantasaiset ja tarkistetut tiedot. Järjestelmän kautta voi rekrytoida myös pitkiin ja ei-kiireellisiin sijaisuuksiin. Älytekstari kutsuu töihin Esimies näkee järjestelmästä helposti, ketkä sijaisista ovat käytettävissä. Esimies lähettää järjestelmän kautta valitsemilleen vapaana oleville tekstiviestin tarjolla olevasta sijaisuudesta. Valittujen täytyy reagoida tekstiviestiin ja täten osoittaa halukkuutensa työhön vastaamalla. Nopein vastaaja saa sijaisuuden. Muille lähtee viesti, jossa ilmoitetaan, että tehtävä on jo täytetty. Nopeimmillaan olemme saaneet työntekijän kahdessa minuutissa, Maija Iltanen kertoo. Pestin napannut työntekijä saa järjestelmästä automaattisesti viestin, jossa onnitellaan si- Onneksi olkoon, sait sijaisuuden Valitettavan tuttu tilanne monelle esimiehelle: kännykkä pirisee aamutuimaan ja työntekijä ilmoittaa sairastuneensa. Uuden sähköisen KuntaRekryn kautta sijainen löytyy helposti ja nopeasti. TEKSTI: Pirkko Soininen KUVAT: Mikael Soininen jaisuuden saamisesta ja toivotetaan tervetulleeksi tiettyyn paikkaan, tiettyyn aikaan. Esimiehelle taas lähtee tekstiviestillä sijaisuuden vastaanottaneen henkilön nimi ja puhelinnumero, Wiirilinna selittää. Jos sijaisuuden ottaisi vastaan useampikin, nopein saa sen. Lisää sijaisia kaivataan Tällä hetkellä järjestelmässä on noin 270 sijaista, mutta toivomme määrän vielä kasvavan. RekSa-tiimi muutti marraskuussa tähän sievään puutaloon, uuden ja vanhan kaupungintalon viereen. Tervetuloa kaikki sijaisuuksista kiinnostuneet Kuntarekry-järjestelmän käyttäjiksi, toivottavat Tiina Wiirilinna (vas.), Marita Siivola, Maija Iltanen ja Sari Yli-Junnila. Pia Auranen- Karlsson puuttuu kuvasta. Toivomme, että kaikki jo sijaisuuksia tehneet ja niistä kiinnostuneet ilmoittautuisivat sijaisrekisteriimme -sivuston kautta, Yli-Junnila kannustaa. Tämän jälkeen rekrytointiyksikkö kutsuu ilmoittautuneen haastatteluun. Kaikki sijaiseksi haluavat haastatellaan henkilökohtaisesti. Haastattelussa käydään hakemuksen lisäksi läpi myös se, missä yksiköissä ehdokas itse haluaisi jatkossa työskennellä. Sijaiselle järjestelmä on erittäin mukava, sillä käytettävyyskalenteriin hän voi merkitä kaikki sellaiset päivät, jolloin hän ei pysty vastaanottamaan sijaisuuksia. Näin voi etukäteen järjestellä omaa elämää lasten, harrastusten tai muiden menojen mukaan. Ei tarvitse olla koko ajan käytettävissä, vaan voi valita, koska ja missä haluaa tehdä töitä, Siivola sanoo. Käytettävyyskalenteriin voi ajoissa merkitä itselleen myös lomat. Tällöin järjestelmä ei lähetä sijaisuuspyyntöjä lainkaan tuona aikana. Vapaa tekemään töitä Terveyskeskus on lähihoitaja Seija Vainiolle tuttu paikka, sillä hän on tehnyt sijaisuuksia monella eri osastolla. Haluan kokeilla, miten leipä irtoaa keikkalaisena, sanoo lähihoitaja Seija Vainio, joka on tehnyt sijaisuuksia terveyspuolelle koko KuntaRekryn toiminnassa olon ajan. Vuonna 2006 Seija Vainio valmistui laitoshuoltajaksi ja tämän jälkeen hän pääsi Salon terveyskeskukseen oppisopimuksella opiskelemaan lähihoitajaksi. Valmistuin kolme vuotta sitten. En ole halunnut ottaa vastaan vakituista tehtävää, sillä olen halunnut kehittää ammattitaitoani ja tehdä mieluummin sijaisuuksia eri osastoilla. Nautin vapaudestani ja siitä, että voin tehdä töitä juuri sen verran kuin haluan. Käytännössä Vainio on tehnyt keskimäärin 3 4 vuoroa viikossa. Mutta olisin toki valmis tekemään enemmänkin vuoroja ja pitempiä sijaisuuksia, jos tilaisuus vaan tulee. Hänestä uusi järjestelmä on erittäin toimiva. Kunhan esimiehetkin muistaisivat käyttää sitä. Päivitän itse ahkerasti käytettävyyskalenteria, johon merkitsen ne ajat, jolloin olen varattu. Toivoisin, että työnantajat käyttäisivät järjestelmää, sillä sieltä näkee suoraan, milloin sijaiset ovat vapaita tulemaan töihin. 12

13 Lähde löytöretkelle! Marraskuu 2011 Salon sähköinen karttapalvelu auttaa tutustumaan kotikaupunkiin. Seudusta paljastuu samalla aivan uusia puolia. TEKSTI: Simo Arvo Paikkakuntien välillä muutettaessa kestää hetken tutustua uuteen kotipaikkakuntaan. Salon kaupungin karttapalvelusta voi silloin olla hyötyä. Se saattaa yllättää myös pitkään Salossa asuneet. Kotikaupungista voi paljastua aivan uusia puolia. Kartasta on apua esimerkiksi muuttoa suunnittelevalle, joka ei tiedä mille alueelle haluaisi asettua. Kartalle saa näkyviin vaikka kaikki Salon koulut ja päiväkodit. Kartasta voi katsoa minkälaisia kouluja itseä kiinnostavalta alueelta löytyy, ja kohteiden kohdalta voi klikkailla itsensä niiden kotisivuille, kertoo Salon paikkatietoinsinööri Hannu Kurppa. Palvelusta löytyvät myös esimerkiksi kaikki kirjastot ja sosiaalityön palvelut. Matkailijoille karttapalvelu tarjoaa tietoa hotelleista ja kaupungin nähtävyyksistä. Liikuntapaikkoja etsivälle löytyvät niin sisä- kuin ulkoliikuntapaikat. Käyttäjä voi etsiä kartalta esimerkiksi valaistut lenkkipolut, ja palvelusta löytyvät myös uimarannat ja -hallit sekä luistinradat, Kurppa kertoo. Aiemmin Turun kaupunki ylläpiti Salon opaskarttaa, mutta helmikuussa Salo otti omansa hoitaakseen. Kurppa kertoo, että palvelua selkeytettiin vaihdoksen jälkeen Salon kaupungin oman tarpeen mukaiseksi. Samalla koko Salon alueelta tehtiin tarkka opaskartta. Anna palautetta karttapalvelun avulla Kurppa ylläpitää karttapalvelua yhdessä paikkatietosuunnittelija Sisko Ruokosen kanssa. Tiedot kohteiden sijainnista tulevat kuitenkin muualta, esimerkiksi liikuntavirasto ilmoittaa palveluun uimarantojen sijainnit. Päivitämme uusia kohteita palveluun jatkuvasti, mutta karttapohjat päivittyvät noin kaksi kertaa vuodessa. Uuden Salon muodostumisen jälkeen karttojen päivittämisessä on ollut kova työ, mutta nyt ne alkavat olla hyvässä kunnossa, Kurppa sanoo. Karttapalvelua voi käyttää myös palautteen antamiseen kaupungin eri yksiköille. Palautteen voi kohdistaa vaikka teiden, liikuntapaikkojen tai viheralueiden hoitajille. Palvelussa voi tehdä ilmoituksen vaikka sammuneista katuvaloista ja osoittaa paikan kartalta. Palautteeseen voi liittää myös valokuvan, jos haluaa vaikka ilmoittaa epäkuntoisesta leikkite- lineestä, Kurppa sanoo. Kurppa kertoo kaupunkilaisten tähänastisten palautteiden kohdistuneen ennen kaikkea tekniselle puolelle. Muunlaistakin palautetta kaivattaisiin. Palautteen voi osoittaa vapaasti mille tahansa kaupungin toimijalle. Jos kartan katselu tietokoneen näytöltä ei innosta, lupaa Kurppa helpotusta myös perinteisten karttojen ystäville. Edellinen painos Salon opaskartasta on myyty loppuun, mutta uusi opaskartta tulee myyntiin jo marraskuun aikana. Sitä on hyvä pitää vaikka autossa ja joitain asioita on helpompi tutkia suurelta kartalta. Kuten edellisen version loppuunmyynti kertoo, paperikartalla on yhä runsaasti kysyntää. Karttapohjat päivittyvät kaksi kertaa vuodessa Salon Kaupunki Kulttuuripalvelut Vaihtoehtoinen karttapalvelu Salo hankkeen yhteydessä syntyi toinen karttapalvelu, joka johdattaa pintaa syvemmälle salolaisuuteen. Salopaloja on karttapalvelu, johon kaupunkitaiteilija Meiju Niskala on suunnitellut erilaisia kulkureittejä. Kolme eri reittiä johdattavat kulkijansa joko kävelylle Salon keskustaan, jokivarren tunnelmiin Moisionkoskelta Vuohensaareen tai polkupyörämatkalle pitkin poikin kaupunkia. Niskala tutustui Saloon vuoden ajan. Hän kulki kaupungilla ihmisten kanssa jutellen ja mielenkiintoisia paikkoja etsien, Salo hankkeen projektikoordinaattori Elina Välttilä kertoo. Reittejä voi tutkia kotona tietokoneella ja sen jälkeen paikat voi käydä tarkistamassa itse. Palvelussa esitellään esimerkiksi salolaisen korttelirallin tärkeimpiä reittejä ja Lukkarinmäen historiaa. Fillarireitti neuvoo, mistä löytyy kahden kilometrin koivukuja. Kaupunkilaiset voivat käydä lisäämässä karttapalveluun myös omia merkintöjä keskusta-alueelle. Karttaan kerätään muistoja ja unelmia kaupunkilaisille tärkeistä paikoista. Tarinaan voi liittää kuvan tai videon ja muut käyttäjät voivat käydä lukemassa merkinnän. Palvelussa joku unelmoi kamarimusiikkikonserteista Asemanpuistossa ja joku toinen muistelee munkkikahveja Salon torilla. Tarinat on hieno kerätä johonkin talteen, sillä muuten ne olisivat vaarassa unohtua. Nyt ne ovat kaikkien luettavissa, Välttilä sanoo. Myös koulut hyödyntävät Salopaloja. Välttilä kertoo koulujen opettavan media- ja maisemakasvatusta palvelun avulla. Koululaiset kuvaavat maisemaa ja kirjoittavat siitä tarinoita. Se on ehkä enemmän sitä unelmointia. Vanhemmat ihmiset voivat sitten keskittyä muisteluun, Välttilä sanoo. Pintaa syvemmälle salolaisuuteen. 13

14 Mamselleille kaikki on mahdollista Kun viisi halikkolaista mamsellia tarttuu toimeen, saavat öljyvärit, pastellit ja hiilet kyytiä. Nämä naiset ovat jo siinä iässä, että uskaltavat kokeilla kaikkea ja oppia virheistään. Suurimpana toiveena on oman taidepiirin jatkuminen kansalaisopistossa Halikossa. TEKSTI ja KUVAT: Johanna Pelto-Timperi Marja-Leena Hirvonen, Anja Liesilinna, Marita Spännäri, Anja Martikainen ja Seija Wiander tunnetaan Salon seudulla mamselleina, jotka tekevät taidetta melkein mistä vain. Kansalaisopiston taidekursseilla ja muillakin kursseilla tutuksi ovat tulleet öljyvärimaalauksen lisäksi akvarellit, hiili- ja tussipiirrokset, pastellityöt, lasimaalaus, kuvanveisto, kutominen, pajutyöt ja monet muut materiaalit ja tekniikat. Sehän taiteen tekemisessä onkin niin mukavaa, että aina voi kokeilla jotain uutta, kertoo Anja Liesilinna. Koska taide on rajatonta ja eri tyylilajeja on loputtomasti, ei tähän harrastukseen ikinä kyllästy, miettii Seija Wiander. Ja taide on yhdistänyt meidätkin. Harrastuksen kautta saa uusia ystäviä, painottaa Marja- Leena Hirvonen. Ystävykset järjestivät yhteisnäyttelyn keväällä Kun naiset muistelevat Franssintalossa pidettyä näyttelyä, he innostuvat uudestaan. Jos nyt heti aloitetaan, niin kahden vuoden päästä olisi hyvä aika pitää uusi näyttely. Franssintalo pitää ehdottomasti säilyttää kuntalaisten käytössä. Näyttelytilana se toimii hienosti, naiset vakuuttavat. Pitää päästä Pariisiin Anja Liesilinna, Marja-Leena Hirvonen ja Seija Wiander kertovat kaikki olleensa lapsena kiinnostuneita piirtämisestä. Koulussa piirustustunnit olivat niitä mukavimpia. Nuorena harrastuksesta tuli aina vain tärkeämpi. Marja- Leena Hirvonen asui Jyväskylässä Marja-Leena Hirvonen: Perhe, osa sarjasta 14 ja hänellä oli opettajana muun muassa Outi Heiskanen, joka toivoi oppilaansa jatkavan taideopintoja. Toisin kuitenkin kävi, mutta kiinnostus kuvataiteisiin säilyi aplikoinnin, öljyvärimaalauksen, akvarellien ja erilaisten kokeilujen kautta. Myös Seija Wiander ja Anja Liesilinna muistelevat, kuinka kotona vain hymähdettiin nuorten naisten taideopinnoille. Seija Wiander olisi halunnut Ateneumiin, mutta koulu vaihtui kauppaopistoksi. Minulla oli hirveä hinku päästä Pariisiin, mutta kotona ajatus tyrmättiin täysin. Menin sitten pankkiin kesätöihin. Onneksi olen kuitenkin päässyt Pariisiinkin myöhemmin, ja taidetta olen voinut tehdä omaksi iloksi, toteaa Anja Liesilinna. Vaikka taiteesta ei tullut työtä, olen voinut tehdä sitä vuosien varrella ja joskus maalannut tilaustöitäkin. Nyt eläkkeellä olen pitänyt lapsenlapsille taidekerhoa, jossa he ovat saaneet kokeilla akvarelli- ja öljyvärimaalausta, Seija Wiander Kansalaisopistossa voi kuvataiteita harrastaa monipuolisesti, mamsellitkin ovat osallistuneet niin maalaus-, veistos- kuin käsityökursseillekin. He myös ystävystyivät taidepiirissä. Kuvaan ehtivät mukaan Marja-Leena Hirvonen (vas), Anja Liesilinna ja Seija Wiander. kertoo. Hänelle on tyypillistä hiustusseilla piirtäminen. Hyvät ystävykset Kansalaisopiston kurssilla ystävystyneet naiset pitävät yhteyttä myös vapaa-ajalla. Yhdessä käydään näyttelyissä ja konserteissa niin Salossa kuin kauempanakin. Jos ei vähään aikaan ole kuullut, mitä toisille kuuluu, ottaa joku jo yhteyttä. Soittelemme ja lähetämme sähköpostia. Käymme vaikkapa Veturitallissa näyttelyssä ja samalla kahvittelemassa, Seija Wiander kertoo. Marja-Leena Hirvonen toteaa, että Anja Liesilinnan järjestämät taiteilijavierailut ovat olleet antoisia. Liesilinna on sopinut tapaamisia tuntemiensa taiteilijoiden tai taiteenkerääjien kotiin. Ja yhdistää meitä lapsenlapsistakin jutteleminen, Wiander naurahtaa. Sehän tässä hienoa onkin, että meillä on ryhmä, jossa voi keskustella ihan mistä vain ja luottamuksellisesti. Voi vapaasti kertoa kokemuksistaan, murheistaan tai iloistaan, Marja-Leena Hirvonen iloitsee. Seija Wiander: Rantakoivu (Vuohensaaressa), hiustussityö. Laaja-alaista opetusta Kaikki viisi naista ovat myös innokkaita kansalaisopiston opiskelijoita. Käsillä tekemiseen liittyvien aiheiden lisäksi he ovat osallistuneet esimerkiksi kieliopintoihin, atk-opetukseen ja sukututkimuksen kursseille. Päiväkurssit sopivat hyvin eläkkeellä olevien ohjelmaan. Nyt naisia surettaa se, ettei Halikon taidekurssille ollut riittävästi osallistujia, ja se peruttiin. Meille on luvattu, että pääsemme mukaan Salon Piritassa syyskuussa alkaneeseen ryhmään. Olemme olleet siellä ennenkin. Harrastuksen kautta saa uusia ystäviä. Opettajalle iso ryhmä voi aiheuttaa paineita, kun on määräajassa paneuduttava jokaisen oppilaan töihin, sanoo Seija Wiander. Naiset ovat tyytyväisiä opettajien asiantuntemukseen ja siihen, että he tuovat niin laajasti erilaisia aiheita ja tekniikoita esiin. Opettaja muun muassa innosti Liesilinnan kokeilemaan pastellivärejä, joihin hän mieltyi heti. Meille annettiin esimerkiksi aiheeksi matka-sana, ja kaikki toteuttivat sen hyvin eri tavalla. Välillä tuntuu, että opettaja pystyy näkemään pintaa syvemmälle katsoessaan töitämme. Tulee mietittyä kuinka paljon maalauksemme paljastavat meitä itseämme, miettii Anja Liesilinna. Anja Liesilinna: Tammikuun päivä, osa saaristomaisemasarjaa

15 TEKSTI: Simo Arvo KUVAT: Mikael Soininen ja Dreamstime Marraskuu 2011 Omin jaloin tulevaisuuteen Salon erityisnuorisotyö on vuoden ajan tarjonnut nuorille apua tulevaisuuden suunnitteluun Omin jaloin -menetelmällä. Se on Lohjalla alle 18-vuotiaille nuorille kehitetty ennaltaehkäisevä palvelumalli, joka auttaa oikeille raiteille. Salon erityisnuorisotyön työntekijät tekevät yhteistyötä koulutoimen kanssa ja koulukuraattorit ohjaavat heidän luokseen nuoria, joille Omin jaloin -menetelmästä voisi olla apua. Osa nuorista tulee toimintaan etsivän nuorisotyön kautta ja osa vanhempien lähettämänä. Erityisnuorisotyöntekijä Kaisa Koski kertoo menetelmää sovelletun vuoden verran. Nuori tapaa erityisnuorisotyöntekijän viisi kertaa, tunnin kerrallaan. Tapaamisten aikana keskustellaan nuoren tulevaisuuden haaveista. Yhdessä pyritään miettimään, mitä nuori haluaisi tulevaisuudessa tehdä ja miten sen saavuttaminen olisi mahdollista. Keskusteluissa kartoitetaan myös nuorten tämänhetkistä elämäntilannet- ta. Jos tuntuu siltä, ettei nykyinen elämä johda toivottuun tulevaisuuteen, pyritään elämän suuntaa muuttamaan. Nuorella ei tarvitse olla erityistä ongelmaa, vaan kyseessä on palvelu, jolla tuetaan nuoren tulevaisuuden haaveiden saavuttamista, Koski kertoo. Jakson läpikäynti kestää nuoren kanssa 5 6 viikkoa ja jatkuu tarvittaessa muilla tapaamisilla. Viimeisellä kerralla myös vanhemmat osallistuvat tapaamiseen. Sekä nuorilta että vanhemmilta saamamme palaute on ollut hyvin kannustavaa. Nuoret ovat alkaneet aidosti ajatella tulevaisuuttaan ja he ovat ymmärtäneet, että kaikilla teoilla on jokin vaikutus. Etsivä auttaa nuoria Nuorisotyölakiin tuli vuoden alussa kaksi uudistusta. Kunnissa pitää olla aiempaa parempi nuorille suunnattu palveluverkosto. Tarkoituksena on tarjota nuorille kokonaisvaltaisempaa palvelua ja tiiviimpää yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Lakiuudistuksen myötä kunnissa on tehtävä myös etsivää nuorisotyötä. Etsivän nuorisotyön tavoitteena on tavoittaa nuoria, jotka ovat pudonneet pois palveluverkostosta vuotiaille suunnatun toiminnan tarkoituksena on auttaa tulevaisuuden rakentamisessa palvelujen avulla, kertoo Salon etsivän nuorisotyön projektiohjaaja Kristina Mäntymaa. Tuella edistetään nuoren kasvua, itsenäistymistä ja pääsyä koulutukseen sekä työmarkkinoille. Usein apua tarvitsevat eivät pysty sitä itse hakemaan. Avun vastaanottaminen on vapaaehtoista. Emme me voi pakottaa ketään mukaan toimintaan, Mäntymaa sanoo. Ohjausta myös maahanmuuttajille Etsivää nuorisotyötä ovat aiemmin tehneet erityisnuorisotyöntekijät ja vuoden alusta elokuuhun pajatoiminnan yksilövalmen- Kristiina Mäntymaa kertoo, että yhteistyötä Puolustusvoimien kanssa halutaan lisätä. Heidän kuuluu ilmoittaa etsivälle nuorisotyöntekijälle palveluksensa keskeyttävistä varusmiehistä. taja. Nyt työ on keskitetty yhdelle työntekijälle. Kristiina Mäntymaa aloitti työssään elokuun puolivälissä. Lokakuun loppuun mennessä hän on ollut yhteydessä 48 nuoreen. Hän tekee viikoittain kenttätyötä Kauppakeskus Plazassa ja Salon linja-autoasemalla. Joka toinen viikonloppu Mäntymaa kiertää kaduilla myös iltaisin erityisnuorisotyöntekijä Kaisa Kosken kanssa. Eniten nuoria tulee toimintaan kuitenkin oppilaitosten lähettäminä. KUVA: Salon kaupunki Nuorisotilat uusiksi Salon nuoriso on syksyn aikana saanut entistä paremmat kohtaamispaikat, kun useita nuorisotiloja on remontoitu samaan aikaan. Kiikalassa nuorisotila on ehtinyt jo muuttaa kokonaan uuteen osoitteeseen. Kuusjoen nuokkarin kävijät tekevät saman vuoden loppuun mennessä. Suomusjärven nuorisotilaan tehdään perusteellista kasvojenkohotusta. Kuusjoen vanhaa kunnanvirastoa remontoidaan uuteen uskoon. Samaan rakennukseen tulee nuorisotilan lisäksi kirjasto sekä tilat partiolaisille ja kansalaisopistolle. Remontin on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä. Saamme käyttöömme paljon entistä suuremmat tilat. Koska rakennus remontoidaan kokonaan, ovat tilat myös modernit. Lisätila on tervetullutta, sillä Kuusjoen nuokkarilla käy noin 20 nuorta illassa. Vanhassa paikassa oltiin usein aika tiiviissä tunnelmissa, kertoo nuorisotyön suunnittelija Maisa Heinonen. Uuteen sataneliöiseen tilaan tulee muun muassa biljardipöytä ja pelikonsoleita. Myös uusi keittiö innostaa Heinosta. Toistaiseksi olemme keskittyneet tilojen fyysiseen remonttiin, mutta tulevaisuudessa toivomme, että samassa rakennuksessa olevien toimijoiden yhteistyö helpottuu. Esimerkiksi kirjaston kanssa voisimme toimia enemmän yhdessä. Kiikalassa jo valmista Myös Kiikalan entiseltä kunnanvirastolta löytyi paikka nuorisotilalle. Rakennuksen yläkerrassa olevien tilojen remontti valmistui jo syksyllä, ja nuoriso pääsikin hommiin mukaan ja koristelemaan yhtä nuokkarin seinää graffitilla. Kiikalan uusi tila on todella hieno ja avara. Se on vaikuttanut myös kävijämääriin. Toimintaa on tehostanut myös se, että saimme Kiikalaan ja Suomusjärvelle oman nuorisoohjaajan. Tuula Virtanen toimii molemmilla alueilla, Heinonen kertoo. Suomusjärven nuorisotilankaan remontin valmistumista ei jouduta odottamaan enää kauaa. Uudistunut kohtaamispaikka avaa ovensa ensi vuoden alussa. Kuusjoen nuorisotilassa on remontti meneillään. Lisätila oli kylän nuorille tervetullut asia. KUVA: Maisa Heinonen Saimme Kiikalaan ja Suomusjärvelle oman nuoriso-ohjaajan. 15

16 Musiikkia kansalle Kulttuuripääkaupunkivuosi huipentuu konsertteihin Joulukuussa Salo kulttuuripääkaupunkiohjelman teemana on musiikki. Teksti Simo Arvo KUVAT: Salon kaupunki Turku on toiminut tämän vuoden Euroopan kulttuuripääkaupunkina ja Salo on ollut mukana juhlassa omalla ohjelmakokonaisuudellaan. Salo hankkeen projektikoordinaattori Elina Välttilän mukaan kaupungin tavoitteena on ollut yhdistää erilaisia toimijoita, jotta Saloon muodostuisi uusia yhteistyökuvioita. Näiden kumppanuuksien toivotaan tuottavan hedelmää myös kulttuuripääkaupunkivuoden jälkeen. Toukokuussa Horninpuistoon rakennettiin kasvilavoja, perhospuisto ja designlinnunpönttöjä. Hankkeessa olivat mukana Salon seudun ammattiopiston puuseppäartesaaniopiskelijat, kummitaiteilija Tuukka Halonen, Leikkivallankumous-työryhmä, kaupungin kulttuuripalvelut ja tekninen toimi sekä työvoimapal- -velukeskus. Välttilä käyttää hanketta esimerkkinä laajasta yhteistyökuviosta, jossa eri toimijat puhalsivat yhteen hiileen. Tarkoituksenamme oli alusta asti, että kaupunkilaiset rakentaisivat kulttuurivuotta kanssamme. Olemme tyytyväisiä eri tekijöiden yhteistyöhön. Nyt voimme vain odottaa, mitä uudet yhteistyökuviot synnyttävät tulevaisuudessa. Yli kävijää Jokaiselle kuukaudelle on Salossa ollut oma teemansa, jonka ympärille kulttuuriohjelma on rakennettu. Vuosi alkoi tammikuussa valon kuukaudella ja loppuu joulukuun musiikki-teemaan. Välttilä kertoo vuoden sujuneen mallikkaasti. Vuoden aikana tapahtumia järjestetään 166 kappaletta. Lokakuun loppuun mennessä tapahtumiin oli osallistunut jo yli kävijää. Emme asettaneet vuodelle tavoitelukuja, mutta olemme hyvin tyytyväisiä salolaisten aktiivisuuteen. Välttilä kertoo, että Salossa on panostettu julkisissa tiloissa oleviin taideteoksiin, joista nauttivien ihmisten lukumääriä on vaikea laskea. Suuria yleisötapahtumia on järjestetty vähemmän. Salon hankekokonaisuus on Turun jälkeen Varsinais-Suomen suurin. Esimerkkinä hyvää palautetta tuottaneesta hankkeesta Välttilä mainitsee runomuotokuvat. Kirjoittajayhdistys Kapustarinnan ja Kirjoittajaryhmä Tapiirin sanataiteilijat ovat pitäneet Salon pääkirjastossa runomuotokuvaklinikkaa, jonne kuka tahansa on voinut mennä vartin ajaksi taiteilijoiden tarkkailtavaksi. Tämän jälkeen taiteilija kirjoittaa ihmisestä runon, lukee sen hänelle ja antaa runon mukaan. Korvaruno syntyy samalla periaatteella, mutta tällä kertaa taiteilija juttelee ihmisen kanssa. Keskustelun jälkeen hän valikoi ja järjestelee käytetyistä sanoista runon. Korvarunot on kehitetty Hymykuopat-hankkeessa. Kirjastossa on ollut ihmisiä aivan jonoksi asti. Suuren suosion johdosta selvitämme, olisiko hanketta mahdollista jatkaa myöhemminkin, Välttilä sanoo. Wiurilan kartanon maisemissa nähtiin poikkitaiteellinen ja visuaalinen Wiurilan varjot -esitys. Petro Väyrynen on mukana Haamuryhmässä. RAUTALANKA ROCKSHOW joulukuuta klo 19 Bio Jännä, Turuntie 5 Suomalaisen rautalankamusiikin juuret ovat Salossa, sillä vuonna 1961 Bio Jännässä kuultiin maamme kaikkien aikojen ensimmäinen rautalankayhtyeen keikka. Tasan 50 vuotta myöhemmin rautalankamusiikki tekee paluun rikospaikalle. Rautalanka RockShow 2011 on osittain salolaisista muusikoista koostuvan Haamuryhmän ainutlaatuinen konsertti. Esiintyjinä Rudy Ryynänen, rummut; Veede Sinivaara, basso; Petro Väyrynen, Vesa Suominen ja Juha Rislakki, kitara. Ohjelman juontaa Jussi Raittinen. Liput 15 euroa. Kimmo Pohjonen taituroi KIVAssa. KIMMO POHJONEN HAITARISHOW 10. joulukuuta klo 19 Kulttuuritalo KIVA, Horninkatu 21 Turun kulttuuripääkaupunkivuoden suurimmissa tapahtumissa esiintyneen ja kansainvälistä mainetta niittäneen Kimmo Pohjosen HaitariShow täyttää joulukuussa Kulttuuritalo KIVAn. Ääntä ja valoa yhdistelevä taiturimainen esitys rikkoo haitarimusiikkiin liitettyjä rajoja ennakkoluulottomasti. Esitys päättää Salo ohjelmiston. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.