Säynätsalon yhtenäiskoulun oppilashuoltosuunnitelma

Transkriptio

1 Säynätsalon yhtenäiskoulun oppilashuoltosuunnitelma Lukuvuosi Jyväskylän kaupunki

2 SÄYNÄTSALON YHTENÄISKOULUN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUOSI Säynätsalon yhtenäiskoulu toimii kolmessa eri yksikössä. Säynätsalon ja Muuratsalon päiväkotikouluissa toimivat luokat 1-3 ja esiopetus. Säynätsalossa on lisäksi alaluokkien yksilöllisen opetuksen pienryhmä (YPR), jossa on tänä lukuvuonna oppilaita vuosiluokilta Lehtisaaren koulussa ovat luokat 4 9. Keljonkankaan alakoulusta oppilaat siirtyvät pääsääntöisesti Lehtisaareen 7. luokalle. Lukuvuonna Säynätsalon yhtenäiskoulussa on oppilaita 489 ja esikoululaisia yhteensä Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut Oppilashuolto tukee lapsen ja nuoren terveyttä, hyvinvointia ja oppimista ja sitä toteutetaan kouluilla yhteisöllisin ja yksilöllisin keinoin. Oppilashuolto on opetussuunnitelman mukaista toimintaa ja sitä toteuttavat kaikki koulun työntekijät, koulupsykologi ja kuraattori, kouluterveydenhoitaja ja lääkäri. a. Oppilashuoltopalvelujen kokonaistarve Alueen sosiaaliselle ympäristölle on ominaista monikerroksellisuus: historiallisen tehdasyhteisön ja kolmelle eri saarelle rakentuneet ominaiset kulttuuripiirteet, Kinkovuoren uusi asuma-alue, vesistöjen hallitsema luonto sekä arkkitehtuuri. Heinäkuussa 2014 päivitetyn tilaston mukaan Säynätsalossa on lapsiperheitä n. 500 ja asukkaista 17,6 % on 0-14-vuotiaita. Työttömyysaste on 14%. Koulun oppilasrakenteeseen vaikuttavat myös Keljonkankaan alueelta tulevat yläluokkalaiset sekä alueilla toimivat nuorisokodit. Vuosittain nuorisokodeista käy koulua oppilasta. Pitkät välimatkat keskustan palveluihin (mm. terapiat, kasvua tukevat ohjaukselliset ryhmät, harrastukset) lisäävät oppilashuollon palvelujen käyttöä. Oppilashuollon tarpeeseen vaikuttanee myös se, että Keljonkankaalla ei ole nuorisotilaa (nuorisopalveluiden tuki). Tällä hetkellä yhteisöllisen oppilashuollon kehittämiseen ja arviointiin on varattu syyslukukaudelle 20h ja kevätlukukaudelle 16h. Varattujen aikojen riittävyyttä arvioidaan seuraavan kerran suunnitelmaa päivitettäessä. 1

3 b. Psykologin, kuraattorin, ja terveydenhoitajan palvelujen saatavuus Oppilashuollon työntekijät ovat apuna silloin, kun koulunkäynti ei suju tai oppiminen tuntuu vaikealta. Psykologi, kuraattori ja terveydenhoitaja työskentelevät saarten kouluissa laskennallisen työaikansa puitteissa. Yhteydenotto. Oppilaat, vanhemmat ja opettajat voivat ottaa suoraan yhteyttä oppilashuollon työntekijöihin. Opiskelijahuoltolain mukaan oppilaalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä tai kiireellisessä tapauksessa samana tai seuraavana oppilaitoksen työpäivänä. Yhteydenotto oppilashuollon työntekijöille voi tulla myös muilta viranomaisilta. Oppilashuollon työntekijöiden yhteistyö oppilaiden asioissa ei aina ala oppilaan yksilökohtaisella tapaamisella vaan useimmiten huolen herättyä kootaan ensimmäisenä monialainen palaveri. Saarten kouluissa työskentelevä henkilöstö on yhteydessä psykologiin, kuraattoriin ja kouluterveydenhoitajaan tarpeen vaatiessa. Yhteydenotto tehdään yhteistyössä oppilaan ja perheen kanssa. Koulun henkilökunta voi myös konsultoida oppilashuollon työntekijöitä nimettömästi pulmatilanteissa. Oppilashuollon henkilöstön yhteystiedot ja aikataulut tiedotetaan huoltajille koulun alkaessa Wilman ja koulun kotisivujen kautta Koulukuraattori tukee oppilasta esimerkiksi silloin, kun kaveri- tai perhesuhteissa on huolia, oppilas kokee yksinäisyyttä, koulunkäynti ei suju, poissaoloja kertyy paljon tai elämässä tapahtuu muutoksia, jotka vaikuttavat oppilaan hyvinvointiin. Työ ulottuu yksilökohtaisesta oppilaan ja hänen lähiverkostonsa tukemisesta oppilasryhmiä, luokkia ja koko kouluyhteisöä koskevaan yhteistyöhön. Koulukuraattori työskentelee saarten kouluilla tarpeen mukaan. Vs.kuraattorina toimii Anna Kumara ja keväällä hänen nimeämätön sijaisensa. Koulupsykologi edistää kouluyhteisön hyvinvointia sekä yhteistyötä oppilaiden, perheiden ja muiden läheisten välillä. Psykologi tukee oppilaiden oppimista, hyvinvointia sekä psyykkisiä ja sosiaalisia valmiuksia. Koulupsykologi antaa neuvontaa, ohjausta ja konsultaatiota oppilaan kasvatukseen, kehitykseen ja mielenterveyteen 2

4 liittyvissä asioissa. Lisäksi psykologi tekee oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyviä tutkimuksia ja selvityksiä sekä tunne-elämään liittyvien asioiden ja sosiaalisten taitojen kartoituksia. Koulupsykologin työhön kuuluu arvioida tarvittaessa myös oppilaan hoidon ja kuntoutuksen tarvetta. Säynätsalon yhtenäiskoulun koulupsykologina toimii Jaana Siekkinen. Kokonaistyöajasta on varattu noin yksi päivä viikossa Säynätsalon koulujen esi- ja perusopetuksen tarpeisiin. Tämä sisältää yhteisöllisen ja yksilöllisen oppilashuoltotyön. Työskentelymuotoina ja -tapoina koulupsykologi ja koulukuraattori käyttävät yksilöarviointimenetelmiä, tukikeskusteluja, perhe-, koulu- ja verkostoneuvotteluja, luokka- tai ryhmätyöskentelyä sekä konsultoivaa työotetta. Koulupsykologit ja koulukuraattorit osallistuvat yhteisöllisiin oppilashuoltoryhmiin yksiköissään ja tekevät koko yhteisöön vaikuttavaa työtä. Työmenetelmiä ja tapoja pyritään muokkaamaan jatkuvasti yhä enemmän kohti yhteisöllisempää työotetta. Kouluterveydenhoitaja toteuttaa koululla terveystarkastuksia, antaa kiireellistä ensiapua koulupäivän aikana sattuneissa tapaturmissa, sekä osallistuu yhteisölliseen oppilashuoltotyöhön. Sairaanhoito tai vapaa-ajan tapaturmien hoito eivät kuulu kouluterveydenhuollon velvoitteisiin. Terveydenhoitaja pyrkii tekemään oppilaille vuosittaiset terveystarkastukset. Tarkastuksiin osallistuminen on vapaaehtoista. Kouluterveydenhuollon toimijoiden tehtävänä on selvittää tarkastuksista poisjäävien tuen tarve. Tämä toteutetaan esimerkiksi yhteydenottona perheeseen tai tekemällä yhteistyötä muiden oppilashuollon toimijoiden kanssa. Terveystarkastukset toteutuvat laajoina 1., 5. ja 8.-luokilla. Viides- ja kahdeksasluokkalaisten terveystarkastusten vuosina terveydenhoitaja kokoaa yksilötason lisäksi anonyymia tietoa koko luokan hyvinvoinnista luokkayhteenvedoiksi. Terveydenhoitaja vie yhteenvedosta nostamansa kolme tärkeää asiaa yhteisölliseen oppilashuoltoryhmään, jonka perusteella työryhmä voi suunnata toimintaansa kyseisen luokan kohdalla ja laatia luokalle hyvinvointisuunnitelman. Yhteenvedot toimivat myös yhteisöllisen oppilashuollon työkaluina ja auttavat suuntaamaan koulun ehkäisevää hyvinvointityötä. Kouluterveydenhoitaja osallistuu yhteistyössä koulun henkilökunnan, terveystarkastajan ja Tilapalvelun kanssa 3 vuoden välein tehtävään koulun 3

5 terveydellisten olojen selvitykseen. Sieltä saatua palautetta käytetään yhteisöllisen oppilashuollon suunnittelussa. Kouluterveydenhoitaja Riitta Hyrkäs on paikalla saarten kouluilla maanantaista torstaihin klo 8:00 16:00 ja perjantaisin klo 8:00 14:30. Yleinen vastaanottoaika ilman ajanvarausta Lehtisaaren koululla on klo 10:30-11:30. Tarkempi viikko-ohjelma löytyy koulujen kotisivuilta ja koulujen ilmoitustauluilta. Mikäli terveydenhoitaja ei ole paikalla koululla, ohjataan oppilas oman terveysaseman palveluihin. Koululääkäri on velvollinen osallistumaan erikseen kutsuttaessa tai omasta aloitteestaan oman koulunsa yksittäistä oppilasasiaa käsittelevän monialaisen asiantuntijatyöryhmän työskentelyyn. Lääkäri kutsutaan vain sellaisiin työryhmiin, joissa tarvitaan lääketieteellistä asiantuntemusta. Lääkäriä on hyvä konsultoida etukäteen lapsesta ja tarvittaessa lääkäri pyytää lapsen koululääkärin vastaanotolleen etukäteen ennen asiantuntija työryhmää. Koululääkäripalveluja on kohdennettu monialaiseen oppilashuoltotyöhön 1h/kuukausi. Koululääkäri ei kuitenkaan osallistu koulukohtaisten ryhmien työhön. c. Oppilashuoltopalvelujen kohdentaminen Oppilashuoltopalveluja kohdennetaan ennaltaehkäisevään suuntaan. Yhteisöllistä oppilashuoltoa suunnitellaan ja toteutetaan sekä työyksikkökohtaisesti että yhtenäiskoulun tasolla. Koulun arjen ilmiöitä tarkastellaan yleisellä tasolla, josta opettajat saavat eväitä omaan pedagogiseen työhönsä. Säynätsalon alueelle on kehitteillä konsultaatiomalli, jonka tavoitteena on ongelmien ennaltaehkäisy ja koko kouluyhteisön tukeminen. Yksilökohtaisissa oppilashuollossa toimitaan siten, että se henkilö, jolla on huoli lapsen kasvusta tai oppimisesta, ottaa yhteyttä johonkin oppilashuoltoryhmän jäseneen ja työnjako tehdään tapauskohtaisesti. Näin toimitaan myös esiopetuksessa olevien lasten kohdalla. 4

6 2. Yhteisöllinen oppilashuolto a. Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä (KOR) Koulukohtaista oppilashuoltoryhmää johtaa rehtori. Ydinryhmän muodostavat rehtori, koulunjohtajat, erityisopettajat, psykologi, kuraattori ja terveydenhoitaja. Ryhmän koollekutsujat sovitaan lukuvuoden alussa. Ryhmän tehtävänä on suunnitella, kehittää ja arvioida yksilöllistä ja yhteisöllistä oppilashuoltotyötä. Ryhmä kokoontuu noin kerran kuukaudessa ja kutsuu kokouksiin tarvittavia asiantuntijoita. Jokainen oppilashuoltoryhmän jäsen, koulun opettaja ja huoltajat voivat tuoda asioita oppilashuoltoryhmän käsiteltäväksi. Kokouksista tehdään muistio ja sen kirjausvastuu on kiertävä. Elokuussa 2016 on suunniteltu, että koulukohtaiseen oppilashuoltotyöhän käytetään yhteensä lukuvuoden aikana 36 h. Yhteisten tapaamisten lisäksi Säynätsalon yhtenäiskoulussa toimivat yksikkökohtaiset yhteisölliset oppilashuoltoryhmät, joihin osallistuu tarvittaessa koko koulun henkilökunta. Ryhmät kokoontuvat tarpeen mukaan ja koollekutsujana toimii rehtori. Päiväkodissa oppilashuoltotyöstä, sen organisoinnista ja toiminnasta vastaa esiopetusta järjestävän päiväkodin johtaja yhteistyössä esiopetuksen henkilöstön ja eri yhteistyötahojen kanssa. Päiväkodit tekevät oman suunnitelmansa. b. Koulun käyttämiä kouluhyvinvointia tukevia toimintaohjelmia Säynätsalon alueen kouluissa järjestetään lukuvuoden aikana useampia hyvinvointipäiviä kulttuurin ja liikunnan eri teemoilla. Myös oppilaskunta ja tukioppilaat järjestävät kouluviihtyvyyttä ja -hyvinvointia tukevia toimintoja ja tapahtumia. Friends -ohjelmaa pyritään järjestämään niille luokille, joilla on erityistä tarvetta käsitellä mm. kaverisuhteisiin liittyviä asioita. Säynätsalon yhtenäiskoulussa on käytössä KiVa -koulu toimintaohjelma, jonka toteuttaminen on luokanopettajan/luokanohjaajan vastuulla. Kiva tunteja pidetään 1., 4. ja 7. luokka-asteilla. Lehtisaaren kouluyksikössä KiVa -keskusteluja käy vuosittain valittava Kiva-koulu-tiimi, joka toimii KiVa -prosessin mukaisesti. Säynätsalon päiväkotikoulussa KiVa -koulu ohjelma on osa toimintakulttuuria: 1.luokalla käydään läpi sille tarkoitetut oppitunnit ja niitä kerrataan ja syvennetään 2. ja 3. luokalla. Osa opettajista on käynyt Lions Quest -koulutuksen ja hyödyntää ohjelmaa opetuksessaan. Muuratsalon koulussa Askeleittain -materiaalin pohjalta oppitunneilla käsitellään tunnetaitoja ja hyvinvointia viikoittain. Terveydenhoitaja pitää turvataitotunnit 2. 5

7 luokkalaisille. Kaikilla alaluokilla noudatetaan hyvinvointioppimisen opetussuunnitelman Hyvää mieltä yhdessä ohjelmaa. Säynätsalon yhtenäiskoulu on mukana Liikkuva koulu-toiminnassa, jossa oppilaita kannustetaan liikkumaan koulupäivän aikana monipuolisesti. Kaikissa kouluissa, myös yläluokilla mennään välitunneilla ulos. Lehtisaaren koulun oppilaat järjestävät Välkkäritoimintaa ja yhteistyössä nuorisopalveluiden kanssa Mini-Nuokkari -toimintaa. Säynätsalon yhtenäiskoulu osallistuu mielellään kouluhyvinvointia tukeviin toimintaohjelmiin yhteistyössä alueen nuorisotyön kanssa. Lehtisaaren koulussa on käytössä Seuraamuspolku, josta käyvät ilmi perusopetuslain mukaiset puuttumisen keinot (liite). Lukuvuonna suoritetaan SDQ arviointi kaupungin yhteisen suunnitelman mukaan. SDQ kyselyiden yhteenvedot tekevät opettajat. Esille nousseet asiat käsitellään oppilashuoltohenkilöstön kesken yhteenvetokokouksissa sekä arviointikeskusteluissa oppilaan ja huoltajien kanssa. Kyselyistä saatua tietoa voidaan siirtää myös kouluterveydenhoitajille. Terveydenhoitajan tekevät yksilölliset hyvinvointikyselyt ja luokkakohtaiset yhteenvedot 5. ja 8. luokilla laajojen terveystarkastusten yhteydessä. Lukuvuoden kysely oppilaille kouluhyvinvointiin liittyen. Kyselyistä esille tulleita asioita käsitellään koulukohtaisessa oppilashuoltoryhmässä. Tuloksia hyödynnetään, kun arvioidaan ja suunnitellaan yhteisöllistä oppilashuoltotyötä. Lehtisaaren koulussa tehdään laaja, uudenmuotoinen oppilaitosympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä yhteisön hyvinvoinnin tarkastus, jossa kerätään tietoa oppilailta, huoltajilta ja henkilökunnalta. Tarkastuksen tuloksia hyödynnetään oppilashuoltotyössä. c. Oppilashuollon kehittämisen painopisteet tulevalle lukuvuodelle Vuoden 2014 oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisia käytänteitä arvioidaan ja kehitetään saadun palautteen mukaisesti. Kaikissa yksiköissä jatketaan kouluterveydenhoitajan, koulupsykologin ja kuraattorin konsultaatioita opettajille. Kohdennettuja pedagogisia konsultaatioita annetaan tarpeen mukaan. Oppilaita, henkilöstöä ja huoltajia kannustetaan osallistumaan koulun toiminnan suunnitteluun ja itse toimintaa sekä myös löytämään myös uusia osallistamiskeinoja. 6

8 Palautetta oppilashuollon toimivuudesta kerätään oppilailta ja huoltajilta. Yhtenäiskoulussa kehitetään palautteen keräämisen tapoja ja mietitään niiden pohjalta palvelujen tai toimintatapojen kehittämistä tai muuttamista. d. Turvallisuus Jokaisessa kouluyksikössä on oma Turvallisuuskansio, joka sisältää ohjeet mm. tapaturmien ehkäisemiseen, ensiavun järjestämiseen ja hoitoonohjaukseen sekä kriisija uhkatilanteisiin. Työyhteisöissä kerrataan turvallisuusohjeistusta ja harjoitellaan ensiaputaitoja sekä toimintamalleja uhka- ja kriisitilanteissa säännöllisesti, vähintään kerran lukuvuodessa. Lukuvuoden alussa oppilaat ja henkilökunta perehdytetään sääntöihin ja huomioon otettaviin asioihin, jotka koskevat koulun tiloja, erikoisluokkia ja ympäristön vaaran paikkoja. Välituntivalvonnat on järjestetty kaikille välitunneille. Kaikki henkilökuntaan kuuluvat ovat velvollisia antamaan hätäensiapua ja/tai ohjaamaan oppilas terveydenhoitajan vastaanotolle. Tarvittaessa kutsutaan terveydenhoitaja paikalle. Tilanteen vaatiessa soitetaan sairaankuljetusauto paikalle. Henkilökunnalla on ensiaputaitojen koulutustarpeeseen vastataan kaupungin keskitettyjen koulutusten tarjonnalla. Koulukuljetuksia odottavat ohjeistetaan ja tarvittaessa koulukyytiä odottaville varataan odotustila. 3. Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen Yksilökohtaista oppilashuoltoa ovat koulu- ja terveydenhuollon palvelut, koulupsykologi- ja kuraattoripalvelut sekä monialainen yksilökohtainen oppilashuolto. Yksilökohtaisen oppilashuollon tavoitteena on seurata ja edistää oppilaan kokonaisvaltaista kehitystä, terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Oppilaan osallisuus, omat toivomukset ja mielipiteet otetaan huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muiden henkilökohtaisten edellytystensä mukaisesti. Yksilökohtainen oppilashuolto edellyttää aina oppilaan ja / tai vaatiessa huoltajan suostumusta. Luokanopettaja tai luokanohjaaja on kokonaisvastuussa kasvun ja oppimisen tuen koordinoinnista. Muilla kouluyhteisön jäsenillä on velvollisuus tiedottaa luokanopettajaa tai luokanohjaajaa tuen tarpeista ja asioista. 7

9 a. Työskentely ja työnjako yksilökohtaisessa monialaisessa oppilashuoltoryhmässä Mikäli opettajan käymät keskustelut oppilaan ja huoltajien kanssa eivät ole riittäneet, hän ryhtyy tarvittaviin oppilashuollollisiin toimenpiteisiin. Monialaista asiantuntijatyöryhmää koottaessa oppilaan ongelman ympärille, tarpeen huomannut opettaja voi konsultoida muita työntekijöitä nimettömänä. Valmistelu: Kun päätetään pitää monialainen oppilashuoltopalaveri, kysytään oppilaalta ja vanhemmilta lupa kutsua työryhmä kokoon. Henkilö, jolla huoli on herännyt, varaa ajan yksilölliseen oppilashuoltopalaveriin. Luokanopettaja tai luokanohjaaja toimii yhteydenottajana ja kutsuu tarvittavat henkilöt paikalle. Huoltajalle ja oppilaalle kerrotaan etukäteen mahdollisimman laajasti, mitä asioita palaverissa käsitellään. Vanhemmat kutsutaan aina mukaan palaveriin ja lapsen läsnäolo ikätaso huomioiden on myös suotavaa. Oppilashuoltohenkilöstön kanssa sovitaan työnjaosta. Ajan varaaminen: Luokanopettaja tai -ohjaaja huolehti ajan sopimisesta palaveria varten ja tiedottaa sen kaikille asianosaisille. Työskentely: Monialaisessa oppilashuoltopalaverissa korostuvat dialogisuus ja ratkaisukeskeinen työskentelyote. Luokanopettaja tai luokanohjaaja osallistuu oppilashuoltoasian käsittelyyn. Ryhmässä sovitaan tuen tarpeesta, mahdollisesta jatkotyöskentelystä ja seurannasta. Kirjaaminen: Luokanopettaja/luokanohjaaja pyytää viimeistään palaverin alussa huoltajalta ja oppilaalta allekirjoituksen kirjalliseen lupalomakkeeseen. Sovitut asiat ja seuranta kirjataan yksilölliseen oppilashuoltokertomukseen. Wilmassa olevaan lomakkeeseen kirjaamisvastuussa ovat opetustoimen edustajat. Oppilashuoltokertomus siirtyy tarvittaessa oppilaan mukana seuraavaan oppilaitokseen läpi koulupolun (esikoulu, peruskoulu, ammattiopisto/lukio). Asiakirjojen siirto: Jos oppilas- ja opiskelijahuollossa siirretään muita tietoja kuin sellaisia, jotka ovat opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömiä, siihen pitää olla asianomaisen ja/tai huoltajan kirjallinen lupa. Huoltajalta ei myöskään voida pyytää lupaa kaikkia tulevia mahdollisia tilanteita varten, vaan lupaa pyydettäessä tulee tietää, mitä tietoja on tarkoitus luovuttaa (yksilöity suostumus) ja kenelle. Seuraavassa kuviossa on kuvattu yksilöllisen oppilashuollon prosessi opettajan näkökulmasta: 8

10 Yksilökohtaisen oppilashuollon prosessi Huoli lapsesta nousee Keskustelu lapsen ja /tai huoltajan /kollegan/eo:n kanssa Seuranta Asia päätökseen Monialaisen asiantuntijaryhmän kokoaminen tarveharkintaisesti (Kirjallinen) suostumus ryhmän kokoamiseksi oppilaalta tai huoltajalta Ryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön Vireillepanija luokanopettaja ja/tai erityisopettaja Ryhmä laatii asian käsittelystä oppilashuoltokertomuksen ja suunnittelee tukitoimet Asia päätökseen Asian käsittelyä jatketaan (seuranta) Koulun arjessa järjestetään monenlaisia oppilaan oppimisen ja kasvamisen tarpeista nousevia tapaamisia ja palavereita. Oppimisen tuen palaverit eivät ole oppilashuollollisia palavereita. Selkeyttääksemme erilaisten palavereiden luonnetta olemme laatineet koosteen erilaisista palavereista ja niiden käytänteistä (liite): - monialaiset pedagogiset konsultaatiot (oppimisen tuen palaverit) - oppilashuollolliset palaverit 9

11 - kurinpidolliset palaverit - muut palaverit b. Oppilashuollon tuki kurinpitorangaistuksen tai opetukseen osallistumiseen epäämisen yhteydessä Tilanteen vakavuuden ja tarpeen mukaan konsultoidaan oppilashuollon henkilökuntaa. Tuen kiireellisyyden tarve arvioidaan tapauskohtaisesti tilanteen vakavuuden ja tarpeen mukaan. ks. Seuraamispolku -liite c. Oppilashuoltokertomusten säilytyspaikka Säynätsalon yhtenäiskoulun oppilashuoltokertomukset ovat Wilmassa ja kirjalliset suostumuslomakkeet säilytetään Lehtisaaren yhtenäiskoulun holvissa niille varatussa kansiossa. Säynätsalon päiväkotikoululla kirjalliset lomakkeet säilytetään lukittavassa paloturvallisessa asiakirjakaapissa. Muuratsalossa lukitussa kaapissa työtiloissa. Jos opetuksen järjestäjä muuttuu, luokanopettaja tai luokanohjaaja pyytää kirjallisen tiedonsiirtoluvan huoltajalta. d. Oppilashuollon palveluista tiedottaminen oppilaille ja huoltajille 1. luokan syksyllä erityisopettaja esittelee oppilashuollon toimintaperiaatteet ja henkilöstön, yhteystiedot koulun kotisivuilta. Luokanopettajat ja erityisopettaja tiedottavat tarvittaessa henkilökohtaisesti huoltajille oppilashuollon palveluista ja kutsuvat huoltajia oppilashuollon moniasiantuntija-palaveriin. Kouluyksiköiden vanhempainilloissa ja vanhempaintapaamisissa muistutetaan ja kerrataan oppilashuoltoon liittyviä asioita/teemoja. Mahdollisuuksien mukaan huoltajat ja opettajat osallistuvat oppilashuoltopalavereihin tai sovittu henkilö ottaa heihin yhteyttä. Lukukauden alussa henkilökunnalle tiedotetaan oppilashuollon käytänteet. 10

12 4. Suunnitelman laadinta ja seuraaminen a. Miten oppilaat ja huoltajat osallistuvat yhteisölliseen oppilashuoltoon ja oppilashuoltosuunnitelman laadintaan? Lukuvuoden aikana kerättävän palautteen pohjalta suunnitellaan ja kehitetään oppilashuollon työtä. Tämän vuoden tavoitteena koko yhtenäiskoulussa on löytää uusia osallisuuden tapoja. Oppilashuollon suunnitelma liitetään koulun sivulle Peda.nettiin ja tästä tiedotetaan huoltajia, joilla on mahdollisuus kommentoida ja antaa kehittämisehdotuksia oppilashuoltotyöhön. Suunnitelmaan kuuluvat liitteet päivitetään lukuvuoden aikana. b. Seuranta ja arviointi Oppilashuoltosuunnitelman seuranta ja arviointi on klo Muuratsalossa LIITTEET Käyttäytymisohjeet Seuraamuspolku Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta, ja häirinnältä (Turvallisuuskansio, ei julkinen) Poissaolojen seuraaminen ja puuttuminen poissaoloihin (kaupungin päivitetty ohjeistus tulossa opsin liitteeksi) Suunnitelma toimimisesta äkillisissä kriiseissä (Turvallisuuskansion kriisisuunnitelma, ei julkinen) Suunnitelma puuttumisesta päihteisiin ja ehkäisevän päihdetyön malli (kaupungin päivitetty ohjeistus tulossa opsin liitteeksi) 11