(~uiro-~a~ajärvi-~rajärvi- Ro 17/73 ~elujarvi) Kari Airas I Sodankylä. Ro Gabrolohkareet ja niihin liittyvät työt 1972
|
|
- Ida Marjatta Haavisto
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 RAUTARUUKKI OY MALMINETSINTA TUTKIMUSALUE Pelkosennimi - Sodankylä KUNTA Pelkosenniemi - Sodankylä KARTTALEHTI 1 LIITEKARTAT JA -SELOSTEET 1 LOORDINAATIT I 1 ARKISTO l l Pelkosenniemi - Sodankylä, lokkaretutkimukset kesalla 1972 N:o (~uiro-~a~ajärvi-~rajärvi- Ro 17/73 ~elujarvi) LAATIJA Kari Airas LAAT.PVM l VERTAA Pelkosenniemi - Sodankylä Ro Gabrolohkareet ja niihin liittyvät työt (~a~ajärvi-0ra.jarvi-~elu.järvi) I l JAKELU RO k OU k u Sisällys Yhteenveto Jobdanto JaspiliittilohkaretWpit Jaspiliittilohkareiden esiintymisalueet Fem-pirotteiset gabrolohkareet Kuparipitoiset lohkareet Tallennettu havaintomateriaali Muita raportteja ja selvityksiä Liitteet PELKOSENNIEMI - SODANKYLA, LOHKARETUTKIMUKSET KESALLÄ 1972 (~uiro-~a~ajarvi-~rajärvi-~elujärvi) Yhteenveto Pelkosenniemen - Sodankylän välisellä alueella on kesalla 1972 suoritettu loakare-etsintöjä, erityises- - ti silmälläpitäen toisaalta jaspiliitti-rautamalmilohkareita, toisaalta Fem-pirotteisia gabrolohkareita. Jaspiliittilohkareita on työkauden aikana löytynyt runsaasti, itseasiassa koko lapikaydylta laajalta alueelta. Kaksi paatyyppia on erotettavissa: 1 Fem-raitaiset tai -pitoiset jaspiliitit ja 2 Al-rikkaat Fem- Feh-pitoiset jaspiliittilohkareet, joissa on lisäksi graniittisia juonia ja suonia. Muut jaspiliittityypit, mm. Ahvenselän alueelle tyypilliset rikkaat Feh- tai Feg-pitoiset kivet ovat vähemmis töna. Fem-raitaisia lohkareita (1) esiintyy koko työalueella, kun Al-pitoista lohkaretyyppia (2) on tavattu vain Kelujarven ympäristöstä, erityisesti Sevaselän loh-
2 RAUTARUUKKI OY RAPORTTI karetihentymästa, Seväselän lisäksi lohkareita (1-tyyppi) on tavattu merkittävällä esiintymistiheydella Rovasvaaran - Oratunturin muodostaman korkean selänteen eteläpuolelta. Keskimääräisesti löydettyjen lohkareiden Fe-pitoisuus on ollut alhainen, Tämä johtuu ennemuuta siitä, että sekundä&irista rikastumista ei näytä tapaátuneen tai se on ollut vähäistä, Al-rikkaissa lohkareissa on muutoksia alkuperäisestä kivestä tapahtunut, epäselvää sensijaan on missä määrin sen yhteydessä on tapahtunut raudan rikastumista, Lohkareiden esiintymistiheys eräissä kohteissa on niin suuri, että lohkareiden kulkeutuneisuus ei ole kovin suuri, ei kymmeniä kilometrejä, Sen vuoksi tulisi niiden ernakallion löytyä Oraniemen liuskejakson muodostumista, Magneettiset anomaliat tällä alueella ovat kuitenkin intensikeetiltään suhteellisen keikkoja ollakseen paksuudeltaan merkittavan Fem-jaspiliittijakson aiheuttamia, Siksi ansaitsevat Al-rikkaat ja heikommin magneettiset Fem- Feh-lohkareet suuremman mielenkiinnon olletikin, kun niitä esiintyy suhteellisen rajoitetulla alueella Seväselassä, Sallan - Pelkosenniemen alueella suoritetut lohkaretutkimukset w, osoittivat jaspiliitti-rautamalmilo%ikareita löytyvän aina Kemijoen varresta saakka luoteesta, Kun jaspiliittilohkareiden luoteisrajaa ei ollut tavattu, päätettiin lohkareiden jaljittämistä jatkaa Pelkosenniemen - Sodankylän väliselle alueelle, Yhteen tämän työn kanssa voitiin liittää V-pitoisten Fem-gabrolohkareiden etsintä. V-pitoisia gabrokiviä on saatu Aapajarven ympäristöstä vuosien varrella useita ja todettu Fem-rikasteen joissain niissä sisältävän enemmän kuin 1 %:n V:a (nk, Rovasvaaran lohkareet), Lisäksi tiedettiin, että Outokumpu Oy:llä oli alueelta Cu-tietoja, jotka olivat aiheuttaneet mm, Oraniemen alueen kartoituksen 60-iu~~n lopussa, Lohkaretyötä ovat suorittaneet prospektorit Yrjö Helppi, Hannes Parkkinen ja Eero Tiuraniemi sekä yliopp, Tuomo Manninen. Työalue on ulottunut Lunkkauksesta Orakosken länsipuolelle ja käsittänyt Lunkkauksen, Luiron, Aapajärven, Orajärven ja Kelujärven alueet. Paikoin lohkare-etsintämahdollisuudet rakennettujen uusien teiden ja metsänparannustöiden vuoksi ovat olleet hyvät, mutta toisaalta on ollut suuria suoalueita tai kuntan kat-
3 RAUTARUUKKI OY RAPORTTI Jaspiliittilohkaretyypit tamia metsämaita, joilla ei havaintoja ole voitu tehdä. Siksi, kuten tavallista, lohkarekartta kertoo osittain myös edullisista lohkare-etsintämahdollisuuksista lohkareista vapaisiin alueisiin verrattuna (kts. liite 1). Kesän mittaan löydetyt jaspiliitti-rautamalmilohkareet ovat muutamia poikkeuksia lukuunottamatta magnetiittia sisaltavia, enemmän tai vähemmän magneettisia. Tässä suhteessa ne poikkeavat Salla - Pelkosenniemi alueen lohkareista, joista enemmistö on epärnagneettisia Feh- tai Feg-jaspiliitteja. Alueellinen raja on suhteellisen jyrkkä ja sijoittuu Kemijoen paikkeille Pelkosenniemen - Savukosken välillä. Fem-jaspiliitteja on kahta päätyyppia: 1) vahvasti magneettisia Fem-raitaisia tai-pitoisia jaspiliitteja seka 2) toisinaan runsaasti Al:a sisaltavia Fem- Fehjaspiliitteja (?), joiden magneettisuus vaihtelee Fem/~eh suhteen mukaan. Lohkareissa voidaan erottaa vielä kaksi alatyyppia, ' nimittäin (a) lohkareet, joissa Fem on omina kompakteina tai lähes kompakteina raitoina ja toisaalta (b) lohkareet, joissa Fem muodostaa ilman erilaistumista mikrokiteisen Fem-kvartsimassean tai Fem on hyvin ohuena ja monihaaraisena suoniverkostona lävistäen kvartsikerroksia. Hyvin todennäköistä on, että molemmat tyypit esiintyvät isäntämuodostumassa rintarinnan eikä niiden erottamisella siten ole käytännön merkitystä. Fem-raitainen alatyyppi olisi kiven rikastamisen kannalta jälkimmäistä edullisempi, magneettisen esirikastuksen ollessa mahdollista. Fem-jaspiliiteissa ei sekundaaristä rikastumista nayta tapahtuneen lainkaan. Ilmeisen primääriset raidat ja suonet ovat säilyneet hyvin ja vain harvoin on havaittavissa kerrosrakenteen breksioitumista. Näin ollen ei ole oletettavissa, että isäntämuodostumassakaan rautapitoisuus kohoaisi analysoitujen lohkareiden rautakeskiarvoa (33.7 $) korkeammaksi, vaan jaa pikemmin kuvitelluissa kooltaan louhintakelpoisissa yksiköissä tämän alle. Kvartsiraidat ovat väriltään melko tummia, vihertävän harmaita. Valkoisia tai vaaleita kerroksia ei tavata lainkaan. Muita silikaattimineraaleja ei merkittavasti esiinny. Hieitä lohkareista ei ole tehty.
4 *essynvqqaqoja uryuaqyny uo vqtante uasrudqurrsa m-ayrq SynTas *uaanteoaq oyoy TA ue~aanuyyuoc nqqenvq uo vqra~eyyo~rqqyr~rdsvc eqqa 'aqapoq wepyo~ *%?q&?y qaatt0 q=ts -yajqtqlttttdsa~-~,g rraecrs uas uny aqrajvyr<otrqqrrj -e~nyads eqrvyyya uyeqqyaa qntto uo ravd vqsyajey -yo~-qa,g *vrmvqnnm urvn nqqeneq uo eqyaavyyotyqqry1' -ydsvc-qa,g yeq -ya,g eysy~~ydmq attaantv mtasuanw J SYBUI -eqqnayyv uvmnqsoponur uyyueneqqryaam ueeqtooy eyya erneqqyra qeno qvrtemoue qasyqqaausvm uaante uaqts *v~~raqrr~ydsv!?-ura,g urny yjnns eqya ato ys snnsyqqaau -Sem uapyaavyyot uacaqqapao~ tqeysoam eqqnh *=Coyyyaq -8qTrqaaqrsuaquy qeno qvytemouv qasrqqeatr53em qen -Aqqrr~ uyysraysnr? *qoyttvmma urdfiq *1 urny eydmeey -yrjvqnvj etto e ~ qenron u 'vyumqsoponmvqnea vysyvq -~eq uapyajeqqot Mqqry~ urysyaysnrt sor *urrsraysnyt urysyvyyy~-~v uesojysay uaanp uawarwj0 assapaaq -ql rqsasyamt TqsasyamTy qvno qaajeyqot qasyoqyd-tv
5 RAUTARUUKKI OY RAPORTTI Fem-pirotteiset gabrolohkareet Kuparipitoiset lohkareet liittyä myös lohkareiden isänthuodostuma. Samaan jaksoon liittyy magneettinen anornaliavyö, jonka aiheuttajaksi on kuitenkin oletettu gabroon liittyvä Fem-piro te. Tihein ja luonteeltaan paikallisin on Kelujärven eteläpuolelta Seväselasta löydetty lohkareikko, johon kuuluu seka Fem-raitaisia mutta erityisesti Al-pitoisia Fem- Feh-lohkareita. Samantyyppistä kiveä Fem- Feh-raitoineen on tavattu kalliosta Sevaselän N-puolella olevasta Palkisvaarasta. Lohkareikon isäntäkivi voisi olla löydettävissä Palkisvaaran yli kulkevasta magneettisesta anomaliajaksosta. Kaksi rikasta Feh-lohkaretta on tavattu Rahkavaaran ja Pennavaaran välisestä kurusta. Vaikka lohkareita on vain kaksi, on syytä mainita ne erikseen korkean Fe-sisällön ja sekundaarisen muodon vuoksi. Sakkala-aavan itäpuolella - missä lohkare-etsintämahdollisuudet yleensä ovat heikkoja - on läntisiä alueita runsaammin götiitti-lohkareita. Nämä ovat jo valimatkansakin vuoksi lähtöisin toisesta isäntämuodostumasta kuin emtt ja on mahdollista, että niiden emakallio on Sakkala-aavan (~uotoksen altaan) alla tai siitä N olevilla alueilla. Lohkareet ovat köyhiä breksiatyyppisia. Fem-pirotteisia gabrolohkareita on työn yhteydessä löytynyt vain muutamia. Fem-pirotteen V-pitoisuus on vaihdellut huomattavasti. Aiemmin löytyneet FeTiV-kivet ovat aivan ilmeisesti lähtöisin alueen gabrointruusioista, joiden levinneisyys käy selville 0KU:n tekemalta kallioperakartalta. Suurimpia gabroihin liittyviä magneettisia anomalioita on tunnustelumitattu ja anomalioista otettu naytteita syksyllä. Tästä työstä ja em. lohkareista on valmisteilla erillinen raportti. Alueen emäksisiin kiviin liittynee heikkoa kuparikiisupitoisuutta, koska muutamia tällaisia lohkareita on tavattu. Vastaava Cuk:lla 'baastunut" amfiboliittikallio on tavattu Harkajoen tien varresta Pennaojan sillan kummaltakin puolelta. Edellisia merkittävämpi on yksinäiseksi jäänyt niinikään Härkäjoen varresta löytynyt Cuk- Cuh-pitoinen
6 RAUTARUUKKI OY RAPORTTI Tallennettu havaintomateriaali 2.05 $ Cu:a sisältävä kvartsiittilohkare ( ), jossa on Cuk:a tasaisesti yli kiven. Työhön osallistuneiden maastohavaintokortit ( TM; HP; YH ja ET) on arkistoitu Rovaniemen toimistolle. Havainnoista on lohkarekartat 1: (RO k:ssa) ja 1: (liite 1). Lohkarenaytteista on rautarikkaimmat mm. kaikki analysoidut kivet tallennettu Kärvasvaaran varastoon. Liitteet 3 kpl 1 lohkarekartta : luettelo anal. naytteistä Kari Airas
7 -.'- RAUTARUUKKI OY Malminetsinta SALLA, AHVENSELKA Lohkaretutkimuks et Tutkimusalue Ja --- txön suorittaiat -- - Sallan Ahvenselan alueella 1970 suoritettuihin tutkimuksiin on oleellisena osana kuulunut lohkare-etsintä, jonka erityisenä kohteena ovat olleet kvartsiraitaiset rautanalmilohkareet. Työn 18sivutuotteenafl on löytynyt muutama kiisulohkare sekä kyaniittipitoisia kiillegneissilohkareita. Tutkimusalue käsittää Ahvenselka-Pahkakumpu-Mattilanmäki-liiaaselka-Konteloaapa-Vuotoskankaat-Rovavaara-Hevosvaara-Käyläselkä- Jauratsinselka-Hirviselkä-Ahvenselkä rajoittaman alueen karttalehdillä , , , , /-- Lohkaretutkimuksia ovat suorittaneet havainnoitsi jat Tuomas Heikkilä ( l..) ja Aulis Aho ( ) sekä kartoitustehtavien ohella kesäapulaiset Eelis Pulkkinen ( ), Hannu Kauppi ( ) seka Aarno Sarkioja ( ~) Aikaisemmat lohkaretiedot Ahvenselan tutkimusten virikkeena ovat olleet tutkimuslaueella vuosina 1959 ja 1969 tehtyjen kenttatöiden sekä alueelta lähetettyjen kansannäytteiden tuottama lohkaretietous, joka on koottuna 1:20'000 mittakaavaisille topografikartoille. Karttoja sailytetaan Rovaniemen konttorin arkistossa. Tälle aineistolle on ominaista, että löytyneet lohkareet erityisesti Ahvenselan lahiymparistössä ovat valtaosaltaan epamagneettisia raitaisia joko hematiitti- tai götiittilohkareita Kvartsiraitais et rautamalmilohkareet 31. Lohkareiden sijainti tutkinusalueella. Vuoden 1970 tutkimusten yhteydessä esiintulleiden lohkareiden
8 RAUTARUUKKI OY Malminetsintä 1Dytöpaikka on esitetty aikaisempaa esimerkkiä noudattaen 1:20'000 mittakaavaisille topografikartoille tutkimusalueelta. Kartat ovat arkistoituina Rovaniemen konttorilla. Lohkaretiedot on edelleen yhdessä aiempien lohkaretietojen kanssa koottu 1:50'000 mittakaavaiselle karttayhdelmälle koko tutkimusalueesta (kts liite). Feh, Feg ja Fem-lohkareet on erotettu erilaisin karttamerkein, joilla myös erotetaan toisistaan lohkareet, joiden Fe-pitoisuus joko analyysin tai silmämaaraisen arvion mu-,. kaan on yli tai alle 40 $ Fe. - Lohkareiden löytymiseen on vaikuttanut oleellisesti maastoedellytykset yleensä lohkareiden löytamiselle ja tarkastamiselle. Tästä syystä malmilohkarelöydötkin sijoittuvat ensisijaisesti teiden varsille seka alueille, joissa on tehty metsanparannustöita. Täysin malmilohkareista iisteriiliäll aluetta ei tällaisissa kohteissa juuri ole ollut, vaan ainakin yksittäisiä lohkareita on tavattu koko työalueella. Siitä huolimatta eräitä lohkaretihentymia jopa lohkareviuhkoja on erotettavissa. Jos jätetään huomioimatta Jauratsinselän N-puolella aikaisemmissa tutkimuksissa löytyneet lohkareikot, on selviä tihentymia (a) Ahvenselassa (b) Koutelokummussa (c) Mattilanmäessä (d) Vallovaarassa (e) Siulionpalo-Hevosvaarassa. (a) Ahvenselän lohkareet muodostavat oikeastaan 4 erillista tihentymäa Isoselas~a, Ahvenvittikon tien varressa, Vuotoskankaalla seka Jaurun tiehaarasaa. Idlerkittavaä on, että tihentymien välialueet ovat olleet lohkare-etsinnälle epasuotuisaa suo- tai metsämaata. Siten lohkareet saattavat kuulua yhteen tosin laaja-alaiseen Femalmilohkareistoon. Malminetsinnän kannalta merkitykselliselta tuntuu se, että Ahvenselän lohkareikolla näyttää olevan selvahkö pohjoisraja linjalla Vuotoskankaat-Hirviseliin S-kärki. Tosin tamänkin linjan N-puolella tunnetaan lohkareita erityisesti Ahvenvittikon tien pään seutuvilla. Väliin jäävä alue on kuitenkin 01- lut lohkaretutkimuksille suotuisaa ojitettua ja laikutettua aluetta sekä Ahvenvittikossa että Hirviselassa. Maaston tai moreenin laadussa ei ole havaittu mitaa merkittävää eroa alueiden välillä. Lohkareiston pohjoisrajan olemassaolo on aiheuttanut Ahvenaavan peitteisen suoalueen mittauksen ja selvittelyn seka Auger- että
9 RAUTARUUKKI OY Malminet s intä pvm Sivu 3. ti-kairauksin. (b) Koutelokummun lohkareisto on kokonaisuudessaa.n kuluvana vuonna löytynyt. Lohkareiden lukumäärä ei ole suuri, mutta ne ovat pitoisuudeltaan suhteellisen rikkaita. Lisäksi Koutelojoen uomasta on löydetty runsaasti kooltaan yleensä pieniä jaspis-kvartsiittikiviä tai Fe-oksidipitoisia nokareita.,. (c) Mattilanmäen alueen tutkimukset ovat pintapuolisempia ja lohkare-etsinnän edellytykset heikompia kuin Ahvenselässä. Löytyneet lohkareet eivät muodosta alueellisesti yhtä kompaktia kokonaisuutta kuin Ahvenselässä. Lohkare-etsintää alueella on syytä vielä jatkaa. (d) Vallovaarasta löytyneet malmilohkareet ovat peraisin teiden varsilta ja sorakuopista. Ne ovat sijainneet melkoisen lajittuneessa maalajissa ja saattavat siten olla pitkamatkaisempia kuin em. kohteissa. (e) Siulionpalo-Hevosvaara alueen lohkareet ovat peräisin Ahvenselän- Jauratsinselän tien varresta eikä niitä kunttakerroksen vuoksi ole muualta löydettävissäkään., Lohkareiden laatu ja lukumäärä. Vuoden 1970 tutkimuksissa on rekisteröity 282 kvartsiraitaista Fe-malmilohkarehavaintoa, joista jotkut käsittävät useita t. useita kymmeniä lohkareita. Niiiden lisäksi on löydetty lukuisasti niukasti Fe-oksidia sisältäviä kvartsiitteja, jotka eivat ole luvussa mukana. En. 282 lohkareista on 11 5 kpl eli 41 $ Peh-lohkareita $ Feg- II II l1 12 $ Fem- Tällöin Pem-lohkareiksi on luettu kaikki heikostikin magneettiset (~b5 $) Feh t. Peg sisältävät kivet ja Peg-lohkareiksi lopuista ne, joissa Feg:ä on n. 30 $ tai enemiän Pe-oksidien määrästä. Fehlohkareet tavallisimmin ovat pelkästään Feh:a tai vain vähän Feg:a tai Fem:a sisältäviä kiviä.
10 RAUTARUUKKI OY Malminetsintä Pvm Sivu 4. Analysoitujen kivien pitoisuusjakautumz on esitetty liitteenä olevissa histogrammeissa. Analysoitujen kivien keskipitoisuus on Feh-lohkareissa 40,1 % Fe Peg ,2 % l1 Pem- II 41,2 % Kaikissa Fe-malmilohk. 40,3 % " Ahvenselän alueen (kl ) lohkareet on tyygitelty kiven rakenteen perusteella seuraavasti:,, (1 ) Feg-raitainen jaspiliitti (2) Peg-iskoksinen breksioitunut jaspiliitti (3) Feh-raitainen jaspiliitti (4) Feh-iskoksinen breksioitunut jaspiliitti (5) Rakeista Feh:a sisaltava raitainen jasgiliitti (6) Suomuista Feh:a sisaltava kvartsiitti (7) Suomuinen Peh-malmi, jossa isoja martiittirakeita (8) Fem-raitainen jaspiliitti (9) Fem-pirott einen kvartsiitti (10) Granaatti ja/tai grafiittipitoinen liuske, jossa on Fem, Feg tai Feh. Primäaristä, deformoitumatonta oksidista rautamuodostumaa ryhmistä edustwat (1 ), (3) ja (8), joissa ohuet hienorakeiset Fe-oks. ker- -. rokset vuorottelevat hienorakeisten jaspiskvartsiittikerrosten kanssa. Ryhmä (1 0) muodostaa harmeeltaan oman yhtenäisen tyyppinsä huolimatta siitä, että kivien sisältämä Fe-oksidi on Feg:ä, Feh:a tai Pem: a. Loput ryhmistä edustwat enemmän tai vähemmän muuttuneita rautamuodostuman osia, joissa samalla on mahdollisesti tapahtunut alkuperäisen aineksen erilaistumista ja paikoin myös ehkä Fe:n rikastumista. Ryhmät (2) ja (4) ovat keskenaan samankaltaisia. Kivi on voimakkaasti breksioitunut ja varsinkin Feg-pitoisissa kivissä kvartsi on nleaching-ilmiönn vaikutuksesta köyhtynyt. Ryhmät ( 5) (6) ja (7) sisiiltaviit Feh-lohkareita, joissa Feh:n olomuoto on karkeampi kuin primäärisiksi oletetuissa kivissa. Näihin ryhmiin kuuluvat kivet ovat pääosin olleet erittäin rikkaita rautamlmeja, joiden käsittelyä rikastuksessa edelleen auttanee malmimineraalien karkearakeisuus. Korkea rautapitoisuus ja malmiaineksen karkeara- keisuus ovat perusteena olettamukselle, että nämä tyypit edustavat
11 RAUTARUUKKI OY Ufalminetsinta Pvm Sivu 5.,. rautamuodostuman metamorfoituneita ja rikastuneita osia. Iuln-mlmilohkareita löytyneessä aineistossa on ainoastaan 2 kpl, no Ahvenselkä = 10,14 % Mn ja 32,8 % Fe sekä no Valiovaara = 6,47 % NIn ja 24,7 $ Fe. Yksi lohkareista sisältää myös huomattavasti vanadiinia. (no Ahvenselkä 0,56 % V ja 61,O $ Fe). Lohkareen hame sisältää granaattia ja grafiittia Tri Raimo KuJansuun tulkinta irtomaan kulietuksista Ahvenselan alueella (vrt. raportti Ro 17/70) Tri Kujansuun tekemä fotogeologinen tulkinta käsittelee erityisesti jäätikön Jauratsinselast2i siirtamien lohkareiden mahdollisia kulkeutumissuuntia ja matkoja. Tulkinnassa on myös tarkasteltu Ahvenselan lohkareikon ja Jauratsinselän välistä korrelaatiota. Tulkinnan tuloksista tässä yhteydessä on syytä huomioida, (a) et ta mannerjäätikön virtaus on tapalltunut ensivaiheessa suunnassa 340' ja toisessa vaiheessa suunnassa 270' - 300' (b) että Jauratsinselästä Ahvenselkään on ollut jäätikkövirta, joka Kujansuun tulkinnan nukaan,on voinut olla merkityksellinen lohkareiden kuljettaja. - Kujansuun tulkinnan perusteella siis on olemassa edelleen mahdollisuus, että Ahvenselän lohkareet ovat lähtöisin Jauratsilta. Kun tulkinta on kuitenkin tehty laadultaan heikohkoilta ilmakuvilta ja ilma maastotarkistuksia tai tulkitsijan aikaisempaa perehtymistä alueen glasiaalimuodostumiin, ei ole syytä jättää mahdollisuuksien ulkopuolelle, että lohkareiden emäkallio on lähempänä lohkareistoa rak ;P tai ainakin muualla kuinhhs,leiassä. Merkillepantavaa on Ahvenselan lohkareikon päättyminen "kesken kaikenft 3-W suuntaiseen heikkoon aeromagneettiseen anomaliaan. Sama lohkareisto on Jauratsin-Ahvenselän jäätikkövirran sivussa. Lohkareviuhkan suunta, jos se on viuhka, on n. 310' eli lahempänä IIvaiheen läntistä kuljetusta kuin 1-vaiheen NNW-kuljetusta. Kuvamateriaalin puutteessa ei tulkintatyö ulotu Mattilanmäkeen saakka. Kuitenkin sekä Mattila-en että Vallovaaran lohkareet jäänevät
12 RAUTARUUKKI OY Malminetsinta ainakin jäatikkövirtojen ulkopuolelle. Samoin on asianlaita myös Koutelokuminun Feh-lohkareikolla Ahvenselasta itään. Siten tulkinnan ei voida katsoa osoittavan sitii, että "&oy etyt lohkareet olisivat lähtöisin Jauratsilta, vaan alueella on olemassa muitakin Jauratsin kaltaisia muodostumia Lobkaretutkimuksen antamia viitteitä malminetsinnän iatkamiselle (a) Ahvenselassa tulee selvittää, onko lohkareiston N-rajalla ja Haapalan talon liiheisyydessa olevalla aeromagneettisella anomalialla keskinäistä syy-yhteyttä. Tamä työ liittyy osana Ahvenaavan alla olevan kallioperän selvittelyyn. (b) Koutelokummussa joudutaan selvittelemään lohkareikon ja sen NW-puolella olevan graniitin välistä aluetta geof. mittauksin ja kairauksin. (c) Mattilanmiien-Vallovaaran alueella on lohkaretutkimuksia syytä edelleen jatkaa. (d) Samoin on lohkaretutkimuksia syyta suorittaa Vuotostunturin S-puolella olevan harjujakson alueella. 6. Kiisulohkareet Lohkaretyön yhteydessä on löytynyt ainoastaan muutama kiisulohkare, jotka ovat olleet Sk ja Fek-pitoisia karsikivia, joissa lisiiksi on ollut hyvin vähän Cuk. Talla,isia lo'nkareita on tavattu Hangasjarvelta, Ahvenselast5 seka Siuliojokilaaksosta. Hangasjarvella on kairauksin tavattu samaa kiveä kalliossa liittyen kalkkikiven kontaktissa olevaan karsikiveen. Kun Ahvenseliissa on Vuotosjoen laaksossa tavattu kalkkikiveii, on syytä olettaa, että lohkareet ovat analoogisesti tiinian kalkkikiven kontaktista. Kalkkikiveä on rehevyyshavaintojen perusteella tavattavissa myös Siuliojoen laakson soiden alla ja siten siellä tavattu lohkare olisi edellisten kanssa analogisesta muodostvmasta. Kairaustulokset ja lohkarehavainnot ovat osoituksena Ahvenselan alueen kalkkikiven kontaktien sulfidikriittisyydesta. Kuparipitoisuudet ovat analysoiduissa kivissa olleet heikkoja (rnax 0,3 $ Cu).
13 R~vavaaran W-puolelta Ahvenvittikosta on löytynyt kaksi suurta kgn-. lohkaretta, joissa on runsaasti isokiteista ja sulkeutumista vapaa- i ta kyaniittia. Samantyyppisiä lohkareita on tavattu etelampaa Kaylaselästa, joskin taalla on mahd. kysymys andalusiitista ja ainakin 1 epapuhtaammista mineraalirakeista. Geologinen tutkimuslaitos on tutkiskellut samantyyppisiä kyaniittija andalusiittiesiintymia Sallassa 1969, jolloin Ahvenselkaa lähin - kohde on ollut Pahkakummussa. (~tl: n vuosikertomus 1969). Alumiinisilikaatit näiden tietojen mukaan näyttavat olevan suhteellisen ylei- : sia Sallan gneisseissa. Ahvenselasta löytyneiden lohkareiden osalta ; on huomionarvoista kyaniitin runsws, suurirakeisuus seka rakeiden puhtaus. I 1 Rovaniemi Kari Airas
14 r,a )/a, Kursu- 5aIla kk-saija- ~a Iika vaar-g - Kursu- a/uejeitci #RP Raiic!isef rauiama(mi1ohkareet Analysoituja lohkareita 167 kpl
15 Raitaiset rautamalmilohkareet Analysoituja loh kareita 217 kpl
16
17 Salla, K~r~~~5a(la Rahka vaara.~ Kursu -a/uee/ta Göf iittihh kareet Anu lysoi tujen lohkareiden (80 kpl) kes kipitolsuv 4 1,s % R * l.- kk -~UM-
18
19
20 Salla, Ahvensetkä 1970 Annlyso~fujen loh kareiden (72 kpl) kes kipifoisuus 40,2:$ R, 1 l., * * P ~, r 3,
21
22
23
24
25
1 MALMINETSINTA. 7 FZMtFE1) on kuitenkin liian alhainen. Eräisiin pohjan voimakkaimpiin. V. Makkonen. V Makkonen ESITUTKIMUSRAPORTTI
l 1 MALMINETSINTA l I ESITUTKIMUSRAPORTTI RAUTAR KK' OY Esitutkimukset Ranuan Kelan kylä%.o 7/77 alueella ja ympäristössä kesällä 1976 TUTKIMUSALUE Kelan kylä LAATIJA V. Makkonen JAKELU KUNTA RANIIA LAAT.PVM
LisätiedotMatelavaaran rautamuados tuma (k~rtai-götiittirapakallio) VERTAA Osa-selvitys Vuotoksen alueen tutkimuksista w. l
j-: RAUTARUU KKI OY MALMINETSINTA Matelavaaran rautamuados tuma (k~rtai-götiittirapakallio) N:o Ro13/72 Vuotos 1 Kari Airas KUNTA 1 LAAT.PVM 1 HYV. Pelkosenniemi 10.10.197. l KARTTALEHTI 1 LIITEKARTAT
LisätiedotSELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv
M 19/2732, 2734/-77/3/10 Kittilä, Tiukuvaara Olavi Auranen 26.11.1977 SELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv. 1975-76 Syystalvella v. 1971 lähetti Eino Valkama Kittilän Tiukuvaarasta geologiselle
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen 7.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RANTALA 1, KAIV.REK. N :O 3401 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA TUTKIMUSTEN
LisätiedotM 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974
M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30 Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 Syksyllä 1973 lähetti rajajääkäri Urho Kalevi Mäkinen geologisen tutkimuslaitoksen
Lisätiedot001/ / UOK, TA/86 TUTKIMUSRAPORTTI VILMINKO, Sijainti 1:
001/2434 08/ UOK, TA/86 TUTKIMUSRAPORTTI VILMINKO, "ULKOKAARI" Sijainti 1: 400 000 0 OMALMINETSINTA U~O~U~PU U Kuronen, T ~hokas/phm 001/2434 08/ UOK, TA/86 - - Sijainti Kohde sijaitsee Vilmingon kylän
LisätiedotM 19/3323/82/1/ GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS. Kiuruvesi Sulkavan järvi Jarmo Nikander
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/3323/82/1/10 Kiuruvesi Sulkavan järvi Jarmo Nikander 23.9. 1982 ~ 0 's`k LOHKARETUTKIMUKSET KIURUVEDEN SULKAVANJÄRVELLÄ KARTTALEHDELLÄ 3323 07 VUOSINA 1981-82 TUTKIMUSTEN
LisätiedotKENTTARAPORTTI MAAPERAGEOLOGISESTA TUTKIMUKSESTA
O U T O K U M P U Oy ~alminetsintä KENTTARAPORTTI MAAPERAGEOLOGISESTA TUTKIMUKSESTA ROVANIEMI MLK KUOHUNKI Ttitkimusalueen sijainti Tutkimusten tarkoitus ja suoritus Tulosten tarkastelua Tutkimusalue sijaitsee
LisätiedotK Heinänen. nnukainen. olari. Ro k. Rs k. RAUTARUUKKI OY Hannukaisen malmioiden minsra- MALMINETSINTA hginen tutkimus N:o Ro 21/75
RAUTARUUKKI OY Hannukaisen malmioiden minsra- MALMINETSINTA hginen tutkimus N:o Ro 21/75 ' TUTKIMUSALUE nnukainen K Heinänen JAKELU Ro k olari KARTTALEHTI 2714 10 KOORDINAATIT VERTAA LIITEKARTAT JA -SELOSTEET
Lisätiedot0 K MALMINETSINTA Urpo Vihreapuu/HEK (4)
Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Urpo Vihreapuu/HEK 26.2.1986 2 (4) LOHKARE-ETSINTA KOTALAHDEN YMPARISTOSSA 1985 Yleistii Kotalahden kaivokselta kaakkoon, Sarkiniemessä,.on matalalentomittauksissa todettu
LisätiedotJA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3231/-83/1/10 Joroinen,Juva Suotlampi Hannu Makkonen 21.3.1983 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN JA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA
LisätiedotTutkimukset Sodankylän Tankavaarassa 1948
M/17/Sdk 49/1 Sodankylä, Tankavaara Aimo Mikkola 10.2.-49 Tutkimukset Sodankylän Tankavaarassa 1948 Kauppa- ja teollisuusministeriö järjesti heinäkuussa 1948 teollisuusneuvos Stigzeliuksen aloitteesta
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA LUMPEINEN 1 KAIV. REK. N :O 3407 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06 / 3231 / -85 / / 10 JUVA Lumpeinen Hannu Makkonen 5.12.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA LUMPEINEN 1 KAIV. REK. N :O 3407 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
LisätiedotMALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1. (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3311/-87/1/10 Viitasaari Mäkrä Jarmo Nikander MALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1 (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek. N:o
Lisätiedot-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.
-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.-8l,peruttiin 10.12.1984 Valtausalueelta etsittiin lohkareviuhkan lohkareiden
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N: SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSI- NA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/1834/-87/1/60 Enontekiö Palkiskuru Ritva Karttunen 13.8.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N:0 3226
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532
LisätiedotS elo s t u s Reisjärven Mäntyperällä ~3Y3tJ y v suoritetuista tutkimuksista
Outokumpu Oy Malminetsintäosasto Vihanti 1. Lähtökohta S elo s t u s Reisjärven Mäntyperällä ~3Y3tJ y v. 1957 suoritetuista tutkimuksista Aihe Reisjärven tutkimuksiin saatiin kevättalvella -57, jolloin
LisätiedotVALKEALEHDON KAIRAUS 1980 N:qi0 17/80. H. Markkula Indeksi 1:
RAUTARUUKKI OY MALMINETSINTA VALKEALEHDON KAIRAUS 980 N:qi0 7/80 TUTKIMUSALUE LAATIJA i JAKELU Mustavaaran ymparistd H. Markkula KUNTA LAAT.PVM HYV. Taivalkoski, Posio KARTTALEHTI 2.0.980 UITEKARTAT JA
LisätiedotOUTOKUMPU OY MALMINETSINTX
Q Q K OUTOKUMPU OY MALMINETSINTX M. Isohanni/TIH 15.6.1983 1 (3) TUTKIMUSRAPORTTI Ni-kriittisten lohkareiden lähtöpaikan selvittely Sievin Petäistön alueella, Sijainti 1 : 400 000 Q OUTOMUMPU OY 0 K MALMINETSINTX
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA SUORITETUISTA Ni-MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3144/-93/1/10 Sulkava Sarkalahti Hannu Makkonen 11.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA 1990-1992 SUORITETUISTA
LisätiedotKalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä.
M 17 / Mh, Oj -51 / 1 / 84 Muhos ja Oulunjoki E. Aurola 14.6.51. Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. Oulu OY:n puolesta tiedusteli maisteri K. Kiviharju kevättalvella 1951
LisätiedotN:o JA REUTUOJAN ALUEELLA Tervol assa 1980 RO 14/81. Liitekartat ja s elosteet
RAUTARUUKKI OY MOREENIGEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET YLI - KIRVESMAAN N:o JA REUTUOJAN ALUEELLA Tervol assa 1980 RO 14/81 Tut kimu sa lue Laatija Jakelu Yli- Kirvesmaa Reutuoj a E. Korvuo OU mal RO ma l Kunta
LisätiedotRAPORTTITIEDOSTO N:O GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1244/-93/1/10 Isokyrö Orisberg Niilo Kärkkäinen
RAPORTTITIEDOSTO N:O 3426 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1244/-93/1/10 Isokyrö Orisberg Niilo Kärkkäinen 30.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTE ISONKYRÖN KUNNAN ORISBERGIN ALUEEN MALMITUTKIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUEITA
LisätiedotARKI, 1`t_'+i APU IALk GEO Väli-Suomen aluetoimisto M19/2431/2000/1/10 ALAVIESKA Juku Jarmo Nikander SKUS KULTATUTKIMUKSET ALAVIESKASSA KART
ARKI, 1`t_'+i APU IALk GEO Väli-Suomen aluetoimisto M19/2431/2000/1/10 ALAVIESKA Juku 28.1.2000 Jarmo Nikander SKUS KULTATUTKIMUKSET ALAVIESKASSA KARTTALEHDELLÄ 243108, KOHTEESSA JUKU, VUONNA 1998. 1 TUTKIMUSKOHTEEN
LisätiedotLestijärvi. Kaj J. Västi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10. Syri
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10 Lestijärvi Syri Kaj J. Västi 30.1.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LESTIJÄRVEN KUNNASSA VALTAUSA- LUEELLA SYRI 1, KAIV. REK. N:o 4512/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotKTL Urpo Vihreapuu. Jakelu OKME/Outokumpu 1 kpl Hyv.
Urpo Vihreapuu DO:-Z?ZZ07-PH~etala wp Jakelu OKME/Outokumpu 1 kpl Hyv. PEKKA H1ETALAN AU-KANSANNAYTTEESEEN LIITTYVIA HAVAINTOJA JA TUTKIMUSTULOKSIA 1999-2000. LllTE KAYNTIRAPOR-TTIIN KnOku/14/1-2-1999
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen 15.12.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KILPISJÄRVI 1-3,KAIV. REK. N:O 3398/1-3 SUORITETUISTA
LisätiedotAlueen geologisen kartoituksen ja lohkaretutkimukset suoritti allekirjoittanut apunaan yo. Risto Valjakka.
1 M/17/Yt-52/1 Ylitornio Veijo Yletyinen Allekirjoittanut suoritti osaston johtajan toimesta kansannäytteiden No 1208 A. P. Leminen ja No 1244 M. Hautala, tarkastuksen. Tällöin ilmeni, että molemmat molybdeenihohdepitoiset
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (3) M 06/3741/-88/1/10 Sodankylä Kustruotomanaapa ja Viuvalo-oja Tapani Mutanen 26.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA
LisätiedotLOHKARE-ETSINNAN TULOKSISTA LEPP.XVIRRAN-VARKAUDEN ALUEELLA v.1973 SAAKKA
OUTOKUMPU Oy Malminetsintä LOHKARE-ETSINNAN TULOKSISTA LEPP.XVIRRAN-VARKAUDEN ALUEELLA v.1973 SAAKKA Leppavirran-Varkauden alueella on suoritettu lohkare-etsintäa useina vuosina, aina -50 luvulta lähtien
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS LIEKSAN KAUPUNGISSA VALTAUSALUEELLA TAINIOVAARA 1, KAIV. REK. N:O 2538/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M06/4332/-81/1/10 Lieksa Tainiovaara Jouko Vanne 30.10.1981 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LIEKSAN KAUPUNGISSA VALTAUSALUEELLA TAINIOVAARA 1, KAIV. REK. N:O 2538/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
Lisätiedot- Naytepistekartta. - Kivilaj it - Magneettinen kartta Perhonlahti. - Näytepistekartta - Ni, Cu pitoisuuskartta Lamsniemi
TUTKIMUSRAPORTTI 2 (6) 060/3234 08, ll/umv/1989 NAYTTEENOTON TULOKSET KOHTEITTAIN 4.1 Homeselka 3234 08B 4.2 Perhonlaht i 3234 08B 4.3 Lamsniemi 3234 08C, D 4.4 Loskunvuori 3234 11B 4.5 Menginniemi 3234
LisätiedotTUTKIMUSTYöSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA HAURESPÄÄ 1, KAIV. REK. N: TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3712/-86/1/10 Kittilä Haurespää Olavi Auranen 3.12.1986 TUTKIMUSTYöSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA HAURESPÄÄ 1, KAIV. REK. N:0 3280 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA
Lisätiedot2 tutkittu alue n. 3 km
Outokumpu Oy Malminetsintä Radiometrinen haravointi Korsnäs Heikki Wennervirta 10.1 e-14e201962 Työn tarkoitus Työstä sovittiin käyntini yhteydessa Korsnäsin kaivoksella 17.10,-19,10.1961 liitteenä olevan
Lisätiedot- - - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, VEHKAVAARA. Hyv /&~ OKME, Outokumpu. Jakelu TUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989
Seppo Penninkilampi/KET 17.2.1989 TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 02/SEP/1989 Jakelu OKME, Outokumpu Hyv..2.5.83/&~ - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, VEHKAVAARA ZN-CU Karttalehti 4244 02 Sijainti 1 : 400 000 - -
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSEN MALMIOSASTON RAPORTTI TIMANTTIPOTENTIAALISTEN ALUEIDEN TUTKIMUKSISTA KUUSAMOSSA VUODELTA 1993.
M 19/4523/2001/1 Geologian tutkimuskeskus Raportti 4.10.2001 Marjatta Koivisto GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSEN MALMIOSASTON RAPORTTI TIMANTTIPOTENTIAALISTEN ALUEIDEN TUTKIMUKSISTA KUUSAMOSSA VUODELTA 1993
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3233/-87 /1/10 RANTASALMI Pirilä II Hannu Makkonen 27.1.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA
LisätiedotRAPORTTI TUTKIMUKSISTA VALTAUSALUEELLA PIRTTI 1, TERINUMERO 4162/1.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3431/-88/1/10 KAJAANI PIRTTIAHO Timo Heino 23.12. 1988 RAPORTTI TUTKIMUKSISTA VALTAUSALUEELLA PIRTTI 1, TERINUMERO 4162/1. KAIVOSREKIS- 3 Valtausalueella tehdyt tutkimukset
LisätiedotSELOSTE PALTAMO-PUOLANKA RETKESTI KESÄLLÄ ==============================================
SELOSTE PALTAMO-PUOLANKA RETKESTI KESÄLLÄ 1954. ============================================== Outokumpu Oy:n Malminetsintäosaston johtajan määräyksestä suoritti allekirjoittanut 22. f.-6.~.54 välisenä
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989. Jakelu. OKME 2 kpl MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, KERÄLÄNVAARA ZN-CU
TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 01/SEP/1989 - Jakelu OKME 2 kpl - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, KERÄLÄNVAARA ZN-CU TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 01/SEP/1989 JOHDANTO MAASTOTUTKIMUKSET TULOSTEN TARKASTELU LIITTEET Näytepistekartta
LisätiedotSUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI KAUDEN 2000 VÄLIRAPORTTI, KESKI-SUOMI
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Timo Ahtola Olli Sarapää 02.10.2000 Raportti M89/2000/2 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4577 SUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI 1999-2000 KAUDEN 2000 VÄLIRAPORTTI,
LisätiedotSELOSTUS URAANITUTKIMUKSISTA KITTILÄN JYSKÄLAESSA JA POKASSA VUOSINA 1977 JA 1979
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/2744/-80/1/10 Koskee: 3722 Kittilä Jyskälaki Veikko Helppi 21.4.1980 SELOSTUS URAANITUTKIMUKSISTA KITTILÄN JYSKÄLAESSA JA POKASSA VUOSINA 1977 JA 1979 Johdanto Tutkimusten
LisätiedotOUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA PYHASALMEN MALMISSA HAVAINTOJA KULLAN ESIINTYMI.SESTA. Tilaaja: Pyhasalmen kaivos, J Reino. Teki ja : E Hanninen
8 OUTOKUMPU OY 0 K LMINETSINTA E Hanninen/EG 11.2.1985 HAVAINTOJA KULLAN ESNTYMI.SESTA PYHASALMEN LMISSA Tilaaja: Pyhasalmen kaivos, J Reino Teki ja : E Hanninen Malminetsinta - Aulis Häkli, professori
LisätiedotSELOSTUS MALMINETSINTÄTUTKIMUKSISTA INARIN NELLIMÖSSÄ KESÄLLÄ 1976
M 19/3834/-78/3/10 Liittyy 3843 4812 4821 Inari, Nellimö Veikko Helppi 19.12.1978 SELOSTUS MALMINETSINTÄTUTKIMUKSISTA INARIN NELLIMÖSSÄ KESÄLLÄ 1976 Johdanto Geokemian osaston kenttäryhmä suoritti kesällä
LisätiedotYHTEENVETO Geologian tutkimuskeskus on kesällä 1982 suorittanut malmitutkimuksia Savitaipaleen Kuolimojärven alueella. Aiheen tutkimuksiin antoivat ky
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3132/-84/1/10 Savitaipale Boris Lindmark 16.02.1984 SCHEELIITTITUTKIMUKSET SAVITAIPALEELLA KESÄLLÄ 1982 YHTEENVETO Geologian tutkimuskeskus on kesällä 1982 suorittanut malmitutkimuksia
LisätiedotSelostus malmitutkimuksista Kivijärven Lokakylässä Työmies Martti Pollari Kivijärven Lokakylästä lähetti Suomen Malmi
ARkI,I, i dc,,.=t= i E 7i71T M 19/2333 Kivijärvi A. L onka 21. 11. 7 2 Selostus malmitutkimuksista Kivijärven Lokakylässä 1970-72 HISTORIA : Työmies Martti Pollari Kivijärven Lokakylästä lähetti Suomen
LisätiedotYleensä alueen yleisnäkymässä ovat vallitsevina laajat suot.
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/3731/-80/2/90 Savukoski Keikkumapalo Ilkka Härkönen 23.12.1980 Liittyy: M 19/3731/-80/1/10 SELOSTUS MAAPERÄTUTKIMUKSISTA SAVUKOSKEN KEIKKUMAPALOSSA KART- TALEHDELLÄ 3731
LisätiedotKauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl
Tutkimustyöselostus 080145231JJV103 Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl IKME Kaivoslain 19 :n mukainen tutkimustyöselostus Kuusamon Kuparivaaran alueella valtauksilla Kuparivaara 1-3 suoritetuista
LisätiedotJOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan kunnassa n. 5 km Juvan kirkonkylästä luoteeseen (kuva ). Geologian tutkimuskeskus on tehnyt malmitutkimuksia alu
A i C.', >'/AP PA LE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M9/323/-92/6/O Juva Rutkonlampi Hannu Makkonen 2.0.992 RUTKONLAMMEN GRANAATTIGABRON TUTKIMUKSET JUVALLA VUOSINA 989-990 JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan
LisätiedotM 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V.
M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732 Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. 1975 Geologinen tutkimuslaitos suoritti kesällä 1975 uraanitutkimuksia
LisätiedotTutkimuskohteen sijainti: Eli järvi 1 :
Tutkimuskohteen sijainti: K E M I Eli järvi 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy - Malminetsinta HUMUSTUTKIMUSKOKEILU KEMI, ELIJARVI Tutkimusalueen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Näytteenoton suoritus Preparointi
LisätiedotRAPORTTI VUOSIEN 1978 ja 1979 RAUTAMALMITUTKIMUKSISTA SAVUKOSKEN LUNKKAUKSESSA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/3731/-80/1/10 Koskee: 3733 Savukoski Lunkkaus Antero Karvinen 21.4.1980 RAPORTTI VUOSIEN 1978 ja 1979 RAUTAMALMITUTKIMUKSISTA SAVUKOSKEN LUNKKAUKSESSA AIHE TUTKIMUKSIIN Metsuri
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3712/-85/1/10 Kittilä Tepsa Antero Karvinen 29.11.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2
LisätiedotTUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3724/-89/1/10 Sodankylä Syväoja Olavi Auranen 5.4.1989 TUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA 1988-89 Aihe
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS NILSIÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AHOLA 1, KAIV.REK.N:o 2985/1 SUORITETUISTA MALMITUTKI- MUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06 3334/-81/1/10 NILSIÄ Aholansaari Esko Sipilä 4.11.1981 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS NILSIÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AHOLA 1, KAIV.REK.N:o 2985/1 SUORITETUISTA MALMITUTKI- MUKSISTA
LisätiedotGEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3
GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 SINKKI- JA KULTAMALMITUTKIMUKSISTA KIURUVEDEN HANHISUOLLA, JOUTOKANKAALLA JA KULTAVUORELLA, KTL 3323 03, SEKÄ PYLHY- LÄNAHOLLA, KTL
Lisätiedot30( GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi 01.11.1991 30( TUTKIMUSTYOSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PUT- (ELA 1, KAIV.REK.NRO 4229/1, SUORITETUISTA MALMITUTKINUKSISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA
1 (4) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/1833/-84/1/10 Enontekiö Autsasenkuru Veikko Keinänen 29.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA
LisätiedotARK RAPORTT 1 080/ /AAK/1989. JAKELU Kauppa- ja te01 1 isuusministeriö TALLEN NE^^^ OKME/Outokumpu OKME/Vammala
RAPORTT 1 080/2143 09/AAK/1989 JAKELU Kauppa- ja te01 1 isuusministeriö TALLEN NE^^^ OKME/Outokumpu OKME/Vammala 2 1. 08. 2006 KAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELQSTUS KUHMOINEN, MARKKAVUORI 1, kaivosrekisterinumero
Lisätiedott x = 7158,05, y = 456,60). Lohkare löytyi matalahkon KUHMO, KARHUJARVI OUTOKUMPU Oy Malminetsintä RAPORTTI MAAPERÄGEOLOGISESTA TUTKIMUKSESTA
OUTOKUMPU Oy Malminetsintä RAPORTTI MAAPERÄGEOLOGISESTA KUHMO, KARHUJARVI Tutkimusalueen sijainti TUTKIMUKSESTA Tutkimusalue sijaitsee Kuhmosta pohjoiseen n. 50 km päässä kirkonkylästä peruskarttalehtien
LisätiedotESI TUTKIMUSRAPORTTI V. MAKKONEN. m-kartalle k-näytekortti kopiot
ESI TUTKIMUSRAPORTTI O~O/S 6 24-4 2/VN/76 TUTKIMUSALUE 07 8 3624-1 I, 78, 10 3642-01, 02, 03,04,0 V. MAKKONEN KUNTA LAAT.PVM 1 HYV. Sodankylä 1 Pelkosenniemi 27.12.76 KARTTALEHTI LIITEKARTAT JA -SELOSTEET
LisätiedotN:o KUPAR!-RAUTUVAARAN TUTKIMUKSET ou 1/83. 'Tutkilnuulue laatija Jakelu
N:o KUPAR!-RAUTUVAARAN TUTKIMUKSET 1981-1982 ou 1/83 'Tutkilnuulue laatija Jakelu ~UPARI-RAUTUVAARA E. Korvuo/A. Hattula OU mal 2 kpl Kunb leat. 'pvm. HY V. KOL~RI 26.1.1 983 'KerttaJehti liitekertat ja
Lisätiedot07, 12 JA , 09 SEKÄ, VUOSINA 1990 JA 1991.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S M 19/3323,3314, 3312/- 92/1/1Q, Kiuruvesi, Pielavesi, Pihtipuda s MM-projekt i Jarmo Nikande r 5.2.1992 MM-PROJEKTIN MALMIENNUSTEKOHTEIDEN TUTKIMUKSISTA KIURUVEDEN, PIELAVEDEN
LisätiedotRAPORTTI 062/ A/MK/ Martti Kokkola/tk MOREENITUTKIMUS KULLAA SILKUSSUO Tutkimusalueen sijainti
Martti Kokkola/tk 23.3.1993 RAPORTTI 062/1143 12A/MK/1993 2 MOREENITUTKIMUS KULLAA SILKUSSUO Tutkimusalueen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksen suoritus,tutkimusaluesijaitsee.kullaan - Lavian välisen
LisätiedotS e 1 v-i t y s n:o KUPARI-RAUTUVAARAN MALMIN MINERALOGINEN TUTKIMUS
t I. RAUTABUUKPI OY TUTKIMUS Jakelu t! RO mal i OU mal RV/Juopperi - 1 RAt i - RA ttu (2) G6K Laatija Tilaaja K ~einänen/aa A Hiltunen S e 1 v-i t y s n:o 1412.41 KUPARI-RAUTUVAARAN MALMIN MINERALOGINEN
LisätiedotA. Vihreäpuun (AEV) ryhmän kenttätöistä kenttätyökaudelta 1973
Outokumpu Oy Malminetsintä A. Vihreäpuun (AEV) ryhmän kenttätöistä kenttätyökaudelta 1973 Kenttäryhmään kuuluivat allekirjoittaneen lisäksi Oiva Ryynänen ja Olavi Vepsä ajalla 7.5.-3.8. ja myöhemmin Vepsän
LisätiedotRAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987. J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 SISALLYSLUETTELO
J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987 SISALLYSLUETTELO LIITELUETTELO Lähtötiedot Naytteenotto ja kustannukset Näytteiden käsittely Tulokset kohteittain 4.1 Heinikkolehto
LisätiedotLapin Malmi KAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYOSELOSTUS. Valtaus KUSKOIVA 6; kaiv.rek.nro 3278/1, KTM nro 484/460/81
Lapin Malmi KAVOSLAN 19 :N MUKANEN TUTKMUSTYOSELOSTUS Valtaaja Rautaruukki Oy Valtaus KUSKOVA 6; kaiv.rek.nro 3278/1, KTM nro 484/460/81 Lääni Lapin lääni - Kunta Salla a Johdanto Suoritetut tutkimukset
LisätiedotVenetekemän malmitutkimuksista
~ U 5 --k- ~~, GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3214/-80/1/10 Venetekemä Juha Jokinen 30. Väliraportti Venetekemän malmitutkimuksista Pieksämäen mlk. 30.04.1980 Juha Jokinen VÄLIRAPORTTI VENETEKEMÄN MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M 06/2633/-91/1/10 Rovaniemen maalaiskunta Rosvohotu Seppo Rossi 29.11.1991 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU
LisätiedotOUTOKUMPU OY .? 2. Reikien vastusmittaus (liitteet 2/Zn) Kairasydärnien ominaisvastusmittaustulokset (liitteet lc! Tulokset
9 OUTOKUMPU OY Q- K MALMINETSINTX 2032 01 INKOO, LAGNXS Inkoon X,5gnasissa sijaitseva Zn-Cu -malmimineralisaati~ on vanhastaan tunnettu. Malmimineralisaatiota on louhittu ja siinä on n. 5 x 8.m2:n kokoinen
Lisätiedot. 1.. % m3 suu~isesta ta, josta. poramnalla
:.. 1.. % m3 suu~isesta ta, josta. poramnalla... estki löytyneiden kdi- -- :.,:?-'-den muun lohkareen pitoisuudet olivat Cu 7200 ja 2100 ppm..... Kun lohkareet olivat selvästi magneettisi.a varattiin tunnetun
Lisätiedot5 OKMULM Rovaniemi. Lapin MalmiIE Korvuo. Jakelu Kau- ja teollisuusministeriö
- Lapin MalmiE Korvuo Jakelu Kau- ja teollisuusministeriö 5 OKMULM Rovaniemi KAVOSLAN 19 :N MUKANEN TUTKMUSTmSELOS'US LAPN WSSA SODANKYWN KUNNASSA VALTAUSALUELLA KEVTSA 55, kaiv.rek.nro 5818132, KEVTSA
LisätiedotM 19/2734/72/3/30 Kittilä, Riikonkoski Aimo Nurmi SISÄLLYSLUETTELO. Johdanto. Alueen maaperä
M 19/2734/72/3/30 Kittilä, Riikonkoski Aimo Nurmi SISÄLLYSLUETTELO Johdanto Alueen maaperä Geokemiallinen näytteenotto - kalustot - näytteiden preparointi ja analysointi Analyysitulosten esittäminen Yhteenveto
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3722/-81/1/10 Kittilä Jalkajoki Markku Rask 30.11.1981 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotNTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 :
NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy Malminets inta MOREENITUTKIMUS AHLAINEN, SAHAKOSKI Tutkimuskohteen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Tyon suoritus ja
LisätiedotM 19/3213/-72/1/10 Koskee : Kan asniemi Hankasalmi Haukivuo r i L. Hyvärinen Kangasniemen ja sen ympäristökuntien malmitutkimukse
M 19/3213/-72/1/10 Koskee : 3213 3214 Kan asniemi Hankasalmi Haukivuo r i L. Hyvärinen 28.4. 1972 Kangasniemen ja sen ympäristökuntien malmitutkimukset vv. 1969-1972 r, JOHDANTO Karttalehtien 3213 (Kangasniemi)
LisätiedotQ 19/3713/-8211 ~, ,,,.=_.---.! GEOLOGINEN TUTI<IMUSLAITOS. 'Ii. Ke lu j oki.- Työraportti Pertti Turunen
,..+'i.'f:;. LI- Q 19/3713/-8211 ~,. -. -.,,,.=_.---.! GEOLOGINEN TUTI
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3231/-92/1/10 Juva Luomanen Hannu Makkonen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3231/-92/1/10 Juva Luomanen Hannu Makkonen 26.08.1992 LUOMASEN Zn-ESIINTYMÄN, KAIV.REK.NUM. 4466/1, TUTKIMUKSET JUVALLA VUOSINA 1988-1991 1 JOHDANTO Luomasen Zn-esiintymä si]aitsee
Lisätiedota.q>a5 ARKISTOKAPPALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3313/-89//10 Keitele Hamula Jarmo Nikander 2'
ARKISTOKAPPALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3313/-89//10 Keitele Hamula Jarmo Nikander 2'.10.1989 a.q>a5 SINKKIMALMITUTKIMUKSET KEITELEEN HAMULASSA, KARTTALEHDILLÄ 3313 02, 03 JA 05, VUOSINA 1981-1983.
LisätiedotLapin MalmiIE Korvuo. Kauppa- ja teollisuus mini^'--:^ ' OKMEILM Rovaniemi
Lapin MalmiIE Korvuo Jakelu Kauppa- ja teollisuus mini^'--:^ Ru~o~ ' OKMEILM Rovaniemi KAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYOSELOSTUS LAPIN LMNISSA SODANKYMN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KEIVITSA 58, kaiv.rek.nro
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2434/-97/4/10 VIHANTI, RUUKKI Kuusirati Jarmo Nikander
GEOLOGAN TUTKMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2434/-97/4/10 VHANT, RUUKK Kuusirati Jarmo Nikander 14.3.1997 MALMTUTKMUKSET VHANNN JA RUUKN KUNTEN ALUEELLA KARTTA- LEHDELLÄ 2434 06, VUONNA 1996. ~
LisätiedotKullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.
GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan
LisätiedotSodBQkzläQ KeluJärven moretni Ja mie!kj.vitutkimuksista
Outokumpu Oy Halminetsintä (){.,.;!,. 3731/600/69 MKK SodBQkzläQ KeluJärven moretni Ja mie!kj.vitutkimuksista Sodankylän Orajä.rven alueella v. 1968 tehdyn puroeedimonttitutki muksan yhteydessä saatujen
LisätiedotSODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KORPISELKÄ 1 KAIV.- REK. N:o 2787 SUORITETUT MALMITUTKIMUKSET
M06/3723/-79/1/10 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS Malmiosasto 5.12.1979 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KORPISELKÄ 1 KAIV.- REK. N:o 2787 SUORITETUT MALMITUTKIMUKSET Johdanto Valtausalueella
LisätiedotOUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA
Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Yhteenveto Lohjansaaren NE-osasta löydettiin kesina 1977, 1978 yhteensa 44 vaihtelevassa määrin Zn-, Pb- ja Cu-pitoisia pyrokseenikarsilohkareita. Historiaa Lohkareikon
LisätiedotHavaintoja Kangasniemen pitäjän
Havaintoja Kangasniemen pitäjän 1 STRUALAN KYLLN KALLI OPS~STA. Tutkimukset. Istrualan kylässä on mv. Reino Kuitusen löytiimien kiisuuntumien perusteella suoritettu kallioperiikartoitusta ja lohkare-etsintä%
LisätiedotA. Vihreäpuun (AEV) ryhmän kenttätöistä kenttätyökaudelta 1973
Outokumpu Oy Malminetsintä A. Vihreäpuun (AEV) ryhmän kenttätöistä kenttätyökaudelta 1973 Kenttäryhmään kuuluivat allekirjoittaneen lisäksi Oiva Ryynänen ja Olavi Vepsä ajalla 7.5.-3.8. ja myöhemmin Vepsän
LisätiedotKAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS
/ E Sandberg KAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS Ilomantsi Pahakala, kaiv.rek.n:o 7576/1 Ktl. 4244 08 Sijanti 1:800 000 Pahakala 7576/1 1 (8) / E Sandberg 2 (8) / E Sandberg 3 (8) / E Sandberg
LisätiedotMoreeninaytteiden sulfidimineraalien kemiallisesta koostumuksesta
9 0 K MALMINETSINTA JAPPILA, SYVANSI Moreeninaytteiden sulfidimineraalien kemiallisesta koostumuksesta Sulfidifaasin koostumus Tutkittavana oli viisi seulottua moreeninaytettä Jappilan Syvänsin malmimineralisaation
LisätiedotM19/2432/-96/1/ ARKISTOKKA. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS -*12& 9 Väli-Suomen aluetoimisto. VIHANTI, PYHÄJOKI, RAAHE Jarmo Nikander
ARKISTOKKA PAL GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS -*12& 9 Väli-Suomen aluetoimisto M19/2432/-96/1/10 VIHANTI, PYHÄJOKI, RAAHE Jarmo Nikander 29.2.1996 MALMITUTKIMUKSET VIHANNIN, PYHÄJOEN JA RAAHEN KUNTIEN ALUEILLA
LisätiedotMoreeni Mä ytep iste kartta
1: 20 000 KULLAA, Silrnussuo 1143 09 j a 1143 12 Moreeni Mä ytep iste kartta Geokemiahen kartta Silmusuo Spboiikoko pltoluurno).n funktloni +) ja pltohuulrihn Immuhtilrlnon Jakauma (-) Silmusuo Nro
LisätiedotAEROMAGNEETTISIIN HAVAINTOIHIN PERUSTUVAT RUHJEET JA SIIRROKSET KARTTALEHDEN 3612, ROVANIEMI ALUEELLA
. - - - ':&*, =....-.-..-, ARtC,is,-Clr&j,;,ALE Q/22.16/94/1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Erkki Lanne Pohjois-Suomen aluetoimisto 02.03.1994 TUTKIMUSRAPORTTI AEROMAGNEETTISIIN HAVAINTOIHIN PERUSTUVAT RUHJEET
LisätiedotRAPORTTI PIELAVEDELLÄ VUONNA 1974 SUORITETUISTA U--MALMITUTKIMUKSISTA
ARK 5 i C,", PALE M 19/3314/76/1/10 Koskee 3314 06 Pielavesi Elias Ekdahl 1976-12-30 53 RAPORTTI PIELAVEDELLÄ VUONNA 1974 SUORITETUISTA U--MALMITUTKIMUKSISTA TUTKIMUSKOHTEET Vuonna 1974 Pohjois-Pielavedellä
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen 24.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA VUOMANPERÄNMAA JA POROAITA, KAIV.REK.
LisätiedotOUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTX
9 0 K MALMINETSINTX VIHANNIN KAIVOKSEN YMPARISTON KAIRAUKSET VUONNA 1985 Sysäyksen Vihannin alueen tutkimuksille on tuonut kesällä 1983 lennetty matalalentomittaus, jonka tulokset saatiin käyttöön keväällä
Lisätiedot. NTKIW(iKOHTEEN SIJAINTI KARTAN MITTAKAAVA 1 :
. NTKIW(iKOHTEEN SIJAINTI KARTAN MITTAKAAVA 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy Malminetsinta 065/3322/MK/75 BIOGEOKEMIALLINEN HUMUSTUTKIMUS KtlRSRMAKI, VUOHTOJOKI i Tutkimuksen aihe Aikaisemniissa tutkimuksissa
LisätiedotM 19/3741/-76/3/10 Sodankylä, Koitelainen Tapani Mutanen Koitelaisen magnetiittirikasteiden tutkimus (R )
M 19/3741/-76/3/10 Sodankylä, Koitelainen Tapani Mutanen 1976-10-05 Koitelaisen magnetiittirikasteiden tutkimus (R304 307) Kairanreikien R304-307 rikastuskokeet suoritettiin VTT:llä Laurilan heikkomagneettisella
Lisätiedot