Skitsofrenia on nuorella iällä alkava, usein
|
|
- Heli Kapulainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus Skitsofrenian yhteydessä esiintyvät muut psykiatriset häiriöt Hannu Koponen, Kristiina Moilanen ja Matti Isohanni Skitsofreniapotilaat oirehtivat monimuotoisesti. Heillä esiintyvien masennus- ja ahdistustilojen sekä päihdehäiriöiden yleisyys ja vaikutukset psykoosin hoitoon ja ennusteeseen on opittu ymmärtämään viime vuosina paremmin. Samalla hoitoa on voitu suunnata paremmin potilaiden yksilöllisen kliinisen tilanteen mukaisesti. Tässä katsauksessa tarkastellaan skitsofreniapotilailla samanaikaisesti esiintyvien masennus-, ahdistus- ja päihdehäiriöiden esiintyvyyttä ja vaikutuksia hoitoon ja ennusteeseen. Skitsofrenia on nuorella iällä alkava, usein elinaikainen tauti, johon sairastuu noin 1 % väestöstä. Skitsofreniapotilailla esiintyy myös muiden psykiatristen häiriöiden diagnostiset kriteerit täyttäviä oireistoja. Tämä edellyttää usein hoitavan lääkärin huomiota ja toimenpiteitä. Psykoosivaiheen jälkeinen masennus on parhaiten tunnettu, mutta myös paniikkihäiriön, pakko-oireisen häiriön ja päihdehäiriöiden samanaikaista esiintymistä skitsofreniapotilailla on kuvattu. Joidenkin diagnoosien samanaikaista käyttöä rajoittaneet DSM-järjestelmän aiemmat versiot sekä psykiatristen häiriöiden tasodiagnostinen jaottelu psykooseihin, rajatiloihin ja neurooseihin pitivät näitä päädiagnoosiin eli skitsofreniaan liittyvinä oireina, mikä johti mm. tutkimus- ja hoitotulosten vaihtelevuuteen. Nykyinen kriteereihin perustuva psykiatrinen diagnostiikka antaa kuitenkin mahdollisuuden useamman samanaikaisen diagnoosin käyttöön ja siten potilaan tilan kattavaan kuvaukseen. Skitsofrenian kanssa samanaikaisesti esiintyvien muiden psykiatristen häiriöiden esiintymisluvut vaihtelevat huomattavasti (taulukko). Merkittävät erot johtuvat esiintyvyyden ilmoittamisesta eri aikaväleillä tai koko elämänkaaren aikana ja erilaisista diagnostisista kriteereistä. Bland ym. (1987) totesivat merkittäviä masennus- ja ahdistusoireita 85 %:lla avohoidossa olevista skitsofreniapotilaista. Psykiatrisessa sairaalassa hoidettavana olevilla vastaavien oireiden esiintyvyydeksi on todettu % (Cassano ym. 1998, Hwang ja Bermanzohn 2001), mikä viittaa myös siihen, että muiden samanaikaisten sairauksien esiintyvyys voi olla erilainen avohoito- ja sairaalapotilailla. Blandin ym. (1987) tutkimuksessa vakavan masennustilan esiintyvyydeksi skitsofreniapotilailla todettiin 54,2 %. Pakko-oireisen häiriön ja paniikkihäiriön esiintyvyydet olivat 59,2 % ja 29,5 %. Bermanzohnin ym. (2000) aineistossa yksi tai useampi edellä mainituista häiriöistä todettiin 48,6 %:lla skitsofreniapotilaista. Suomalaisissa tutkimuksissa esiintyvyysluvut ovat olleet samaa luokkaa (Salokangas ym. 1997). Edellä mainitut häiriöt voivat edeltää psykoosien puhkeamista, ne ovat pitkäkestoisia, ja niiden esiintyminen saattaa olla yhteydessä skitsofrenian huonompaan ennusteeseen. Päihdehäiriöitä esiintyy noin %:lla skitsofreniapotilaista, ja myös ne vaikuttavat oleellisesti hoidon toteutumiseen ja ennusteeseen. Skitsofreeniseen psykoosiin sairastuminen voidaan nähdä voimakkaasti traumatisoivana Duodecim 2003;119:
2 Taulukko. Skitsofreniapotilaan muiden samanaikaisten psykiatristen häiriöiden esiintyvyys, merkitys ja mahdollinen hoito. Häiriö Esiintyvyys Merkitys Hoito (%) Paniikkihäiriö terveyspalvelujen lisääntynyt käyttö, kognitiivinen terapia, serotoniiniselektiivinen itsemurhariski, päihdeongelmat masennuslääke, bentsodiatsepiini Pakko-oireinen häiriö varhemmin alkava ja vaikeaoireisempi kognitiivinen tai käyttäytymisterapia, serotoniinipsykoosi, hoitoon reagoimattomuus selektiivinen masennuslääke, toisen polven tavallisempaa psykoosilääke Sosiaalisten tilanteiden eristäytyminen ja elämänlaadun kognitiivinen terapia, serotoniiniselektiivinen pelko huononeminen masennuslääke, bentsodiatsepiini tai beetasalpaaja Masennus 7 75 enemmän psykoosin pahentumis- kognitiivinen tai interpersoonallinen terapia, vaiheita ja suurempi itsemurhariski masennuslääke, toisen polven psykoosilääke Päihdehäiriö huonompi hoitomyöntyvyys ja serotoniiniselektiivinen masennuslääke, toisen ennuste, suurempi kuolleisuus polven psykoosilääke, tehostettu työryhmäpohjainen avohoito, muut päihdehuollon keinot tapahtumana, johon liittyy usein masennus- ja ahdistuneisuusoireita (Birchwood ym. 1993, Meyer ym. 1999), ja harhaoireiden subjektiivisesti koettu vaikeus saattaa myös selittää masennus- ja ahdistusoireiden esiintymistä (Emsley ym. 1999). Tässä katsauksessa kuvataan näiden häiriöiden esiintyvyyttä, tunnistamista ja huomioimista skitsofrenian hoidossa sekä niiden vaikutuksia potilaiden ennusteeseen. Masennus Skitsofrenian yhteydessä ilmenevien masennusoireiden esiintyvyys on vaihdellut välillä 7 75 % eri tutkimuksissa; keskimääräiseksi esiintyvyydeksi voidaan arvioida noin 25 % (Siris 1991). Esiintyvyyslukujen huomattava vaihtelu johtuu tutkimuksissa käytettyjen kriteerien erilaisuudesta. Ensimmäisenä vuonna psykoosivaiheen jälkeen masennusoireita on kuvattu esiintyvän noin viidenneksellä potilaista ja ensimmäisten kolmen vuoden aikana jopa 65 %:lla. Siten masennusoireita voi esiintyä pian avoimen psykoosijakson jälkeen, mutta myös varsinainen vakava masennustila saattaa liittyä skitsofreniaan (Birchwood ym. 1993). Skitsofreniapotilaalla näiden oireiden tunnistamista vaikeuttaa se, että osa masennusoireista (anhedonia eli mielihyväkokemuksen menetys, vähäenergisyys, tunne-elämän kapeutuminen) muistuttaa skitsofrenian negatiivisia oireita, kuten tunteiden latistumista ja puheen tuoton niukkenemista (Keefe ja McEvoy 2001). Samoin osa lääkehoitoon liittyneistä neurologisista ja psykologisista haitoista (akatisia, akinesia, väsymys, tarmottomuus) muistuttaa masennusoireita. Mainituista yhtäläisyyksistä huolimatta psykoosivaiheen jälkeistä masennushäiriötä pidetään itsenäisenä tilana, joka ei johdu psykoosilääkityksestä tai negatiivisten oireiden esiintymisestä (Birchwood ym. 1993). Skitsofreniapotilaan depressio-oireisto voi olla merkki huonommasta ennusteesta, koska masentuneilla skitsofreniapotilailla on todettu esiintyvän enemmän psykoosin uusiutumisvaiheita, ja masennushäiriö saattaa selittää jopa 80 % skitsofreniapotilaiden itsemurhavaarasta (Johnson 1988, Bartels ym. 1992, Birchwood ym. 1993, Heilä ym. 1999). Vaikka mielialahäiriöoireet ensimmäisen psykoosivaiheen yhteydessä voivat olla yhteydessä suotuisaan ennusteeseen (Emsley ym. 1999), on myöhemmin psykoosin aikana ilmaantuvia masennusoireita pidettävä edellä mainitun perusteella toimintakyvyn ja ennusteen kannalta kielteisinä. Tämä saattaa viitata siihen, että ensipsykoosien yhteydessä esiintyvät masennusoireet ovat etiologialtaan erilaisia kuin myöhemmin skitsofrenian yh- 44 H. Koponen ym.
3 teydessä tavattavat (Koreen ym. 1993). Pitempään sairastaneilla skitsofreniapotilaalla esiintyvät elämänhallintaongelmat voivat johtaa huonompaan elämänlaatuun ja masennushäiriön kehittymiseen (Huppert ym. 2001), kuten myös usein samanaikaisesti esiintyvät naimattomuus, työkyvyttömyys, yksinäisyys ja muu sosiaalisen pääoman niukkuus. Tällöin riittävän tukevan hoitosuhteen ja kuntoutustoimenpiteiden merkitys korostuu. Vuorovaikutuskeskeisten hoitojen (lähinnä tukea antava hoitosuhde ja yhteistyö perheen ja sosiaalisen verkon kanssa) lisäksi lääkitys on keskeisessä asemassa skitsofreniapotilaan masennushäiriön hoidossa. Jos oireistossa epäillään olevan mukana psykoosilääkityksen haittavaikutuksia, on siirtyminen toisen polven psykoosilääkkeen käyttöön perusteltua (Siris 2000, Koponen ja Lönnqvist 2001, Salokangas ym. 2001). Skitsofreniapotilaan masennuslääkehoidosta on tehty tutkimuksia trisyklisten masennuslääkkeiden, monoamino-oksidaasin estäjien ja selektiivisisten serotoniinin takaisinoton estäjien osalta. Eri tutkimuksissa käytetyt masennuslääkeannokset ovat olleet suunnilleen samat kuin vakavan masennustilan yhteydessä käytetyt. Siriksen ym. (1987 ja 1994) tulosten mukaan psykoosinjälkeisen masennushäiriön hoito imipramiinilla paitsi lievitti masennusoireita myös suojasi psykoosin uusiutumiselta. Uudempia serotoniin takaisinoton estoon perustuvia masennuslääkkeitä (SSRI) pidetään nykyään vähäisempien haittojen vuoksi suositeltavampina kuin trisyklisiä valmisteita (Suomen Psykiatriyhdistys ry. 2001). Masennuslääkkeiden käyttöön psykoosipotilailla on liitetty psykoosioireiden pahenemisen vaara, mutta useissa tutkimuksissa masennuslääkitystä on voitu käyttää skitsofreniaan liittyvien affektiivisten, negatiivisten ja aggressio-oireiden hoidossa samanaikaisen psykoosilääkityksen kanssa turvallisesti ilman psykoosioireiston pahentumista (Siris ym ja 1994, Silver ja Nassar 1992, Vartiainen ym. 1995, Taiminen ym. 1997, Jockers-Scherubl ym. 2001). Hoitotulos on ollut parempi avohoitopotilailla ja niillä, joilla ei ole esiintynyt avointa harhaisuutta (Siris 2000, Hwang ja Bermanzohn 2001). Masennuslääkkeiden vaikutus saattaa välittyä useamman mekanismin kautta, koska ne voivat muun muassa salvata psykoosilääkkeiden aineenvaihduntaa ja johtaa suurempiin lääkepitoisuuksiin ja siten tehokkaampaan hoitovasteeseen (Koponen ym. 1996). Lisäksi masennuslääkkeiden aiheuttama beeta-adrenergisten reseptoreiden epäherkistyminen voi vähentää dopamiinivälitteistä hermotoimintaa ja psykoosioireiden esiintymistä (Siris ym. 1994). Skitsofreniapotilaiden lisäksi useissa hoitotutkimuksissa on ollut mukana myös skitsoaffektiivisesta häiriöistä kärsiviä, joiden vaste esimerkiksi toisen polven psykoosilääkehoitoon on ollut samanlainen kuin skitsofreniapotilailla (Tollefson ym. 1997, Volavka ym. 2002). Kuitenkin hoidettaessa skitsoaffektiivisesta häiriöstä kärsiviä, joilla on esiintynyt aiemmin maniavaiheita, voidaan tarvita myös mielialaa tasaavaa lääkitystä (Miller ym. 1999). Pakko-oireinen häiriö Pakko-oireiden kuten erilaisten pakkoajatusten ja pakkotoimintojen esiintyminen samanaikaisesti skitsofreniaoireiden kanssa on tunnettu pitkään. Tutkimuksissa niiden esiintyvyysluvut ovat vaihdelleet välillä 1,1 59,2 % (Bland ym. 1987) ja olleet tavallisimmin noin % (De Haan ym. 2002, Craig ym. 2002). Erityisesti aggressiiviset ja saastaisuuteen liittyvät pakkoajatukset voivat muistuttaa harha-ajatuksia. Potilas kuitenkin tunnistaa yleensä pakkoajatukset ja -toiminnot itselleen vieraiksi, joskin myös huonosti tunnistettuja pakko-oireisen häiriön muotoja tavataan. Pakko-oireiden esiintyminen skitsofrenian yhteydessä voi viitata vaikeampaan häiriöön, koska näiden potilaiden psykoosi alkaa varhaisemmalla iällä, ja tällaiseen yhdistelmään liittyy huonompi ennuste kuin muilla skitsofreniapotilailla (Fenton ja McGlashan 1986). Pakko-oireita on todettu erityisesti potilailla, jotka eivät ole hyötyneet psykoosilääkehoidosta. Lisäksi joissain tutkimuksissa on havaittu jopa pakkooireiden lisääntymistä klotsapiini- ja olantsapiinilääkityksen aikana (De Haan ym. 2002). Varsinaisessa pakko-oireisessa häiriössä serotonii- Skitsofrenian yhteydessä esiintyvät muut psykiatriset häiriöt 45
4 nivälitteisen hermotoiminnan häiriötä pidetään keskeisenä, ja edellä kuvattu psykoosilääkkeiden käyttöön liittyvä pakko-oireiden lisääntyminen voi selittyä niiden serotoniinireseptoreja salpaavalla vaikutuksella. Skitsofrenian lisäksi pakko-oireisesta häiriöstä kärsivät potilaat saattavat tarvita erilaisten hoitomuotojen yhdistelmiä (psykoosilääkitys ja käyttäytymis- tai kognitiivis-behavioraalinen terapia tai psykoosilääkitys yhdistettynä SSRI-lääkkeeseen) (Bermanzohn ym. 1997). Pakko-oireista kärsivän skitsofreniapotilaan oireiden etiologiasta ja hoitovaihtoehdoista tarvitaan kuitenkin lisää kontrolloituja kliinisiä tutkimuksia. Paniikkihäiriö ja sosiaalisten tilanteiden pelko Skitsofreniapotilaiden ahdistuneisuuden tunnistamista voi haitata kognitiivisten häiriöiden ja hajanaisuuden aiheuttama kommunikaation outous. Epidemiological Catchment Area -tutkimuksessa paniikkikohtauksia todettiin esiintyvän %:lla skitsofreniapotilaista (Boyd 1986). Bermanzohnin ym. (2000) tutkimuksessa 10,8 %:lla diagnosoitiin paniikkihäiriö, ja Cutler ja Siris (1991) puolestaan totesivat paniikkikohtauksia 24,4 %:lla skitsofreniapotilaista, jotka kärsivät psykoosinjälkeisestä masennuksesta. National Comorbidity Surveyn tulokset viittaavat tässä potilasryhmässä useampien samanaikaisten psykiatristen häiriöiden kuten masennuksen ja traumaperäisen stressihäiriön esiintymismahdollisuuteen (Goodwin ja Davidson 2002). Viimeksi mainitun häiriön mahdollisuus voi johtua skitsofreniapotilaiden suuremmasta herkkyydestä erilaisille stressitekijöille, ja psykoosin puhkeamiseen liittyviä traumaperäisiä stressihäiriöitä on kuvattu (Myin-Germeys ym. 2002). Yleisyytensä lisäksi ahdistuneisuusoireet ovat merkittäviä myös siksi, että ne voivat olla merkki uhkaavasta psykoosin uusiutumisesta. Lisäksi ensimmäisen psykoosivaiheen yhteydessä todetut paniikkioireet ennustivat Craigin ym. (2002) tutkimuksessa positiivisten skitsofreniaoireiden eli harhaluulojen ja harhaaistimusten yleisempää esiintymistä kahden vuoden seurannassa. Sosiaalisten tilanteiden pelkoon liittyvät oireet alkavat usein nuorella iällä ja saattavat muistuttaa läheisesti paranoidisia oireita, minkä vuoksi niiden esiintymisen arviointi on vaikeaa erityisesti alkavan skitsofrenian yhteydessä. Samoin ennen avoimen psykoosioireiston ilmaantumista esiintyvä eristäytyvä tai psykoosipiirteinen persoonallisuus aiheuttaa usein merkittävää eristäytymistä ja sosiaalisissa tilanteissa ilmenevää ahdistuneisuutta, joka haittaa työtä tai sosiaalisia suhteita (Skodol ym. 2002). Argylen (1990) ja Zaraten (1997) tutkimuksissa % sai sosiaalisten tilanteiden pelon diagnoosin skitsofreniadiagnoosin lisäksi. Skitsofreniapotilaiden sosiaalinen eristäytyneisyys voi myös osaltaan liittyä sosiaalisten taitojen puutteellisuuden lisäksi myös sosiaalisten tilanteiden pelkoon (Penn ym. 1994). Skitsofrenian yhteydessä esiintyvän paniikkihäiriön tai sosiaalisten tilanteiden pelon hoidosta ei ole käytettävissä riittävästi tutkimuksia suositusten antamiseksi näiden oireiden huomioimisesta skitsofrenian hoidossa. Kuitenkin kliinisen kokemuksen mukaan SSRI-lääkkeet, bentsodiatsepiinit ja beetasalpaajat voivat olla käyttökelpoisia kliinistä tilannetta vastaavan psykoosilääkityksen ja psykososiaalisten hoitomuotojen kuten kognitiivisen terapian lisäksi (Johns ja Thompson 1995, Lehman ym. 1998). Päihdehäiriöt Lääkkeiden ja päihteiden väärinkäyttö on tavallisin skitsofreniapotilailla todettava muu samanaikainen psykiatrinen häiriö. Sitä tavataan yleensä %:lla skitsofreniapotilaista, ja ongelmakäyttö on tavallisempaa miehillä (Regier ym. 1990, Räsänen ym. 1998). Päihteiden väärinkäyttö vaikuttaa heikentävästi hoitotulokseen, pitkäaikaisennusteeseen ja kuolleisuuteen. Vaikea päihdeongelma on tavallisempi niillä potilailla, joiden päihteiden käyttö on alkanut ennen skitsofreniaan sairastumista (Buckley 1998). Skitsofreniapotilaan päihdeongelmien kehittymisessä on ilmeisen merkityksekästä päihteiden vaikutus mesolimbiseen dopamiinivälitteiseen mielihyvän säätelyjärjestelmään. Tästä syystä skitsofreniapotilaat saattavat olla erityisen herk- 46 H. Koponen ym.
5 kiä päihteiden vaikutuksille ja haittavaikutuksille. Päihteet näyttävät muun muassa lievittävän subjektiivisesti hankalia negatiivisia skitsofreniaoireita (Childress ym. 1999). Lisäksi skitsofreniaan noin kahdella kolmasosalla potilaista liittyvä kognitiivinen häiriö vähentää harkintakykyä ja voi vaikeuttaa suojautumista päihteiltä. Päihteiden käyttö on eräissä tutkimuksissa (Test ym. 1989) todettu keinoksi vähentää masennus- ja ahdistusoireita, yksinäisyyttä ja kyllästyneisyyttä sekä luoda sosiaalisia kontakteja. Skitsofreniapotilaiden tavallisin päihde on edelleen alkoholi, joka laukaisee myös tässä potilasryhmässä aistiharjoja ja harha-ajatuksia ja siten lisää psykoosista aiheutuvaa haittaa. Viime vuosina myös kannabinoidien, amfetamiinin ja opiaattien käyttö on lisääntynyt, ja nämä aineet saattavat aiheuttaa myös merkittäviä erotusdiagnostisia ongelmia erityisesti ensipsykoosipotilailla. Psykoosipotilaiden aikaisempaan hoitokäytäntöön liittynyt laajempi bentsodiatsepiinien käyttö on myös voinut johtaa bentsodiatsepiiniriippuvuuden kehittymiseen, joka tulee ottaa huomioon lääkitystä muutettaessa (Koponen ym. 1994). Vaikeasti päihdeongelmaisten skitsofreniapotilaiden käyvästä hoidosta ei ole olemassa hyvin tehtyjä kliinisiä tutkimuksia, mutta SSRI-lääkkeiden ja tehostetun työryhmäpohjaisen avohoidon käyttö on mahdollista muiden tavanomaisten päihdehuollon keinojen ohella. Alkoholinkäytöstä luopumista on myös mahdollista tukea disulfiraamilla. Hoidettaessa psykoosilääkkeillä päihteiden aiheuttamia vieroitusoireita ja psykoosioireiden pahentumisvaiheen hoidossa tulee muistaa näiden lääkkeiden kouristuskynnystä alentava vaikutus (Coffey ym. 1995). Skitsofrenian negatiivisten oireiden hoitoon tulee keskittyä erityisesti tässä potilasryhmässä, koska päihteet voivat vähentää niiden subjektiivista haittaavuutta. Siten myös toisen polven psykoosilääkkeiden käyttö näillä potilailla on perusteltua (Kopelowitz ym. 2000, Suomen Psykiatriyhdistys ry. 2001). Depressiivisten skitsofreniapotilaiden toimintakyky ja ennuste ovat osoittautuneet pitkäaikaisseurannassa huonommaksi kuin ei-depressiivisten potilaiden. Muiden samanaikaisten psykiatristen häiriöiden vaikutus skitsofreniapotilaan hoitoon ja ennusteeseen Skitsofreniaa pidetään monitekijäisenä häiriönä, jossa eräänä merkittävänä tekijänä on keskushermoston kehityksen säätelyhäiriö. Myöhemmin skitsofreniaan sairastuvilla on varhaiskehityksen aikana todettu poikkeavuuksia ja kehityksen viivästymiä, ja skitsofreniapotilaiden kuvantamistutkimuksissa on tullut esiin sikiöaikaisen kehityksen häiriytymiseen viittaavia hermoston kehityksen häiriöitä (Andreasen 1999, Byne ym. 2002). Myöhemmän elämänkaaren aikaisten tapahtumien lisäksi myös näiden hermoverkkojen välisten yhteyksien poikkeavuuden on esitetty voivan ilmetä psykoosioireiden lisäksi myös masennus- ja ahdistusoireina sekä tavallista suurempana herkkyytenä stressille (Myin-Germeys ym. 2002). Yli puolella skitsofreniapotilaista esiintyy samaan aikaan myös muita sairauksia. Paniikkihäiriön, sosiaalisten tilanteiden pelon, pakkooireisen häiriön tai päihdehäiriön samanaikainen esiintyminen saattaa edellä mainittujen tutkimusten perusteella olla tavallisempaa kuin näiden häiriöiden esiintyminen yksinään yleisväestössä yleensä. Koska tutkimuksia on tehty niukasti sellaisten skitsofreniapotilaiden hoidosta, joilla esiintyy myös jokin muu samanaikainen psykiatrinen häiriö, ei tuoreissakaan hoitosuosituksissa ole pystytty antamaan kattavia ohjeita näistä potilaista (American Psychiatric Association 1997, McEvoy ym. 1999, Miller ym. 1999, Suomen Psykiatriyhdistys ry. 2001, Kupfer ja Sartorius 2002). Taulukossa esitetyt ehdotukset hoitomenetelmiksi perustuvat epäsuorasti osin myös muilla potilasryhmillä tehtyihin tutkimuksiin. Koska osa tavanomaisten psykoosilääkkeiden haittavaikutuksista muistuttaa masennus- tai ahdistuneisuushäiriöissä tavattavia oireita, voidaan toisen polven psykoosilääkkeiden käyttöä näillä potilailla pitää ensisijaisena (Salokangas Skitsofrenian yhteydessä esiintyvät muut psykiatriset häiriöt 47
6 ym 2001). Suomessa hoidettiin vuonna % psykoosipotilaista toisen polven psykoosilääkkeillä (Lääkelaitos ja Kansaneläkelaitos, Suomen Lääketilasto 2001). Näiden lääkkeiden teho harhaoireisiin tulee esille 2 6 viikossa; masennus- ja ahdistuneisuusoireiin kohdistuvan vasteen esilletulo saattaa kestää kauemmin (Volavka ym. 2002). Tämän vuoksi vasteen riittävän pitkä seuranta ennen siirtymistä yhdistelmälääkitykseen on perusteltua. Depressiivisten skitsofreniapotilaiden toimintakyky ja ennuste ovat osoittautuneet pitkäaikaisseurannassa huonommaksi kuin ei-depressiivisten potilaiden (Heilä ym. 1999, Jin ym. 2001). Masennuslääkkeiden ja masennukseen hoitoon kehitettyjen psykososiaalisten hoitomuotojen laajempi käyttö tässä potilasryhmässä edellyttää kuitenkin lisätutkimuksia. Skitsofreniapotilaiden ahdistuneisuuden hoidosta masennuslääkkeillä, beetasalpaajilla tai bentsodiatsepiineilla ei myöskään ole käytettävissä riittävästi kontrolloituja kliinisiä lääketutkimuksia (Johns ja Thompson 1995, Lehman ym. 1998). Myös samanaikaisesta päihderiippuvuudesta kärsivien potilaiden hoito on vaikea ja vaikeasti tutkittava kliininen ongelma. Skitsofreniasta ja muusta samanaikaisesta psykiatrisesta häiriöstä kärsivien hoito on vaativaa; näiden potilaiden hoitomyöntyvyys ja hoitotulokset ovat olleet huonompia kuin muiden skitsofreniapotilaiden (Cassano ym. 1998). Heidän hoidossaan tarvitaan lääkityksen lisäksi tukevien psykososiaalisten hoitomuotojen käyttöä. Luottamuksellinen ja pitkäkestoinen hoitosuhde, riittävä ajankäyttö, potilaan kattava arviointi ja ohjaus sekä yhteistyöneuvottelut eri hoitotahojen kesken ovat keskeisiä toimintamuotoja, samoin yhteistyö potilaan perheen ja sosiaalisen verkon kanssa (Salokangas ym. 2001). Spesifisemmistä psykoterapeuttisista hoidoista muun muassa kognitiivisen, interpersoonallisen tai käyttäytymisterapian keinoin on tehty tutkimuksia, mutta näiden hoitomuotojen käyttö skitsofreniapotilaan muiden psykiatristen häiriöiden hoidossa edellyttänee niiden jatkokehittelyä. Lisäksi tehostettu työryhmäpohjainen avohoito ja muut työryhmätyöskentelyn muodot edellyttävät myös riittävää henkilöstöä ja koulutusta. Kirjallisuutta American Psychiatric Association. Practice guideline for the treatment of patients with schizophrenia. Am J Psychiatry 1997;154(Suppl 4):1 63. Andreasen N. An unitary model of schizophrenia: Bleuler s»fragmenter Phrene» as schizencephaly Arch Gen Psychiatry 1999; 56: Argyle N. Panic attacks in chronic schizophrenia. Br J Psychiatry 1990;157: Bartels SJ, Drake RE, McHugo GJ. Alcohol abuse, depression and suicidal behavior in schizophrenia. Am J Psychiatry 1992;149: Bermanzohn PC, Porto L, Arlow PB, ym. Are some neuroleptic-refractory symptoms of schizophrenia really obsessions. CNS Spectrums 1997;2:51 7. Bermanzohn PC, Porto L, Siris SG, ym. Hierarchical diagnosis of chronic schizophrenia: a clinical study of co-occurring syndromes. Schizophr Bull 2000;26: Birchwood M, Mason R, Macmillan F, ym. Depression, demoralization and control over psychotic illness: a comparison of depressed and non-depressed patients with chronic psychosis. Psychol Med 1993;23: Bland RC, Newman SC, Orn H. Schizophrenia: lifetime morbidity in a community sample. Acta Psychiatr Scand 1987;75: Boyd JH. Use of mental health services for the treatment of panic disorder. Am J Psychiatry 1986;143: Buckley PF. Substance abuse in schizophrenia; A review. J Clin Psychiatry 1998;59(Suppl 3): Byne W, Buchsbaum MS, Mattiace LA, ym. Postmortem assessment of thalamic nuclear volumes in subjects with schizophrenia. Am J Psychiatry 2002;159: Cassano GB, Pini S, Saettoni M, Rucci P, Dell Osso L. Occurrence and clinical correlates of psychiatric comorbidity in patients with psychotic disorders. J Clin Psychiatry 1998;59:60 8. Childress AR, Mozley PD, McElgin W, Fitzgerald J, Reivich M, O Brien CP. Limbic activation during cue-induced cocaine craving. Am J Psychiatry 1999;156:11 8. Coffey CE, Lucke J, Weiner RD, ym. Seizure treshold in electroconvulsive therapy. I. Initial seizure treshold. Biol Psychiatry 1995;37: Craig T, Hwang MY, Bromet EJ. Obsessive-compulsive and panic symptoms in patients with first-admission psychosis. Am J Psychiatry 2002;159: Cutler J, Siris SG.»Panic-like» symptomatology in schizophrenic and schizoaffective patients with postpsychotic depression: observations and implications. Compr Psychiatry 1991;32: De Haan L, Beuk N, Hoogenboom B, Dingemans P, Linszen D. Obsessivecompulsive symptoms during treatment with olanzapine and risperidone: a prospective study of 113 patients with recent-onset schizophrenia or related disorders. J Clin Psychiatry 2002;63: Emsley RA, Oosthuizen PP, Joubert AF, Roberts MC, Stein DJ. Depressive and anxiety symptoms in patients with schizophrenia and schizophreniform disorder. J Clin Psychiatry 1999;60: Fenton WS, McGlashan TH. The prognostic significance of obsessivecompulsive symptoms in schizophrenia. Am J Psychiatry 1986;143: Goodwin R, Davidson L. Panic attacks in psychosis. Acta Psychiatr Scand 2002;105:14 9. Heilä H, Isometsä ET, Henriksson MM, Heikkinen ME, Marttunen M, Lönnqvist JK. Suicide victims with schizophrenia in different phases and adequacy of antipsychotic medication. J Clin Psychiatry 1999;60: Huppert JD, Weiss KA, Lim R, Pratt S, Smith TE. Quality of life in schizophrenia: contributions of anxiety and depression. Schizophr Res 2001;51: Hwang MY, Bermanzohn PC. Schizophrenia and comorbid conditions. Washington, DC, American Psychiatric Press, Jin H, Zisook S, Palmer BW, Patterson TL, Heaton RK, Jeste DV. Association of depressive symptoms with worse functioning in schizophrenia: a study in older outpatients. J Clin Psychiatry 2001;62: Jockers-Scherubl MC, Godemann F, Pietzcker A. Negative symptoms of 48 H. Koponen ym.
7 schizophrenia are improved by paroxetine added to neuroleptics: a pilot study. J Clin Psychiatry 2001;62:573. Johns CA, Thompson JW. Adjunctive treatments in schizophrenia: pharmacotherapies and electroconvulsive therapy. Sch Bulletin 1995; 21: Johnson DAW. The significance of depression in the prediction of relapse in chronic schizophrenia. Br J Psychiatry 1988;152: Keefe RES, McEvoy JP. Negative symptom and cognitive deficit treatment response in schizophrenia. Washington, DC, American Psychiatric Press, Kopelowitz A, Sarate R, Tripodis K, Gonzales V, Mintz J. Differential efficacy of olanzapine for deficit and nondeficit negative symptoms in schizophrenia. Am J Psychiatry 2000;157: Koponen HJ, Lepola U, Leinonen E. Benzodiazepine-alcohol withdrawal seizures occurring during buspirone treatment. A case report. Nord J Psychiatry 1994:48: Koponen HJ, Leinonen E, Lepola U. Fluvoxamine increases the clozapine serum levels significantly. Eur Neuropsychopharmacol 1996:6: Koponen H, Lönnqvist J. Psykoosilääkkeet. Hoidon periaatteet. Lääkelaitos, KELA, Kapseli 29, Tampere Koreen AR, Siris SG, Chakos M, Alvir J, Mayerhoff D, Lieberman J. Depression in first-episode schizophrenia. Am J Psychiatry 1993;150: Kupfer DJ, Sartorius N. The usefulness and use of second-generation antipsychotic medications. Curr Opin Psychiatry 2002:15(Suppl. 1):S1 S51. Lehman AF, Steinwachs DM, and the co-investigators of the PORT project. At Issue: Translating research into practice: The schizophrenia patient outcomes research team (PORT) treatment recommendations. Schizophr Bull 1998;24:1 10. Lääkelaitos ja Kansaneläkelaitos. Suomen lääketilasto Helsinki: Edita McEvoy JP, Scheifler PL, Frances A. The expert consensus guideline series. Treatment of schizophrenia J Clin Psychiatry 1999; 60(Suppl 11):1 80. Meyer H, Taiminen T, Vuori T, Aijala A, Helenius H. Posttraumatic stress disorder symptoms related to psychosis and acute involuntary hospitalization in schizophrenic and delusional patients. J Nerv Ment Dis 1999;187: Miller AL, Chiles JA, Chiles JK, Crismon LM, Rush J, Shon SP. The Texas medication algorithm project (TMAP): schizophrenia algorithms. J Clin Psychiatry 1999:60: Myin-Germeys I, Krabbendam L, Jolles J, Deelspul PA, van Os J. Are cognitive impairments associated with sensitivity to tress in schizophrenia? An experience sampling study. Am J Psychiatry 2002; 159: Penn DL, Hope DA, Spaulding W, ym. Social anxiety in schizophrenia. Schizophr Res 1994;11: Regier DA, Farmer ME, Rae DS, ym. Comorbidity of mental disorders with alcohol and other drug abuses. J Am Med Assoc 1990; 264: Räsänen P, Tiihonen J, Isohanni M, Rantakallio P, Lehtonen J, Moring J. Schizophrenia, alcohol abuse, and violent behavior: a 26-year follow-up study of an unselected birth cohort. Schizophr Bulletin 1998;24: Salokangas RKR, Honkonen T, Saarinen S. Psykiatristen sairaansijojen väheneminen ja skitsofreniapotilaiden selviytyminen II. Kotiutettujen skitsofreniapotilaiden psykososiaalinen selviytyminen. Suom Lääkäril 1997;52: Suomen Psykiatriyhdistys ry. Skitsofrenia. Käypä hoito -suositus. Duodecim 2001;117: Silver H, Nassar A. Fluvoxamine improves negative symptoms in treated chronic schizophrenia: An add-on double-blind, placebo-controlled study. Biol Psychiatry 1992;31: Siris SG. Diagnosis of secondary depression in schizophrenia: implications for DSM-IV. Schizophr Bull 1991;17: Siris SG, Morgan V, Fagerström R, ym. Adjunctive imipramine in the treatment of postpsychotic depression: a controlled trial. Ach Gen Psychiatry 1987;44: Siris SG, Bermanzohn PC, Mason SE, ym. Maintenance imipramine for secondary depression in schizophrenia: a controlled trial. Arch Gen Psychiatry 1994;51: Siris SG. Depression in schizophrenia: perspective in the era of»atypical» antipsychotic agents. Am J Psychiatry 2000;157: Skodol AE, Gunderson JG, McGlashan TH, ym. Functional impairment in patients with schizotypal, borderline, avoidant, or obsessive-compulsive personality disorder. Am J Psychiatry 2002;159: Taiminen T, Syvälahti E, Saarijärvi S, ym. Citalopram as an adjuvant in schizophrenia: further evidence for a serotonergic dimension in schizophrenia. Int Clin Psychopharmacol 1997;12:31 5. Test MA, Wallisch LS, Allness DJ, Ripp K. Substance use in young adults with schizophrenic disorders. Schizophr Bull 1989;15: Tollefson GD, Beasley CM, Tran PV, ym. Olanzapine versus haloperidol in the treatment of schizophrenia, schizoaffective and schizophreniform disorders: Results of an international collaborative trial. Am J Psychiatry 1997;154: Vartiainen H, Tiihonen J, Putkonen A, ym. Citalopram, a selective serotonin reuptake inhibitor, in the treatment of aggression in schizophrenia. Acta Psychiatr Scand 1995:91: Volavka J, Czobor P, Sheitman B, ym. Clozapine, olanzapine, risperidone, and haloperidol in the treatment of patients with chronic schizophrenia and schizoaffective disorder. Am J Psychiatry 2002; 159: Zarate R. The comorbidity between schizophrenia and anxiety disorders. 31th annual meeting of the Association for the Advancement of Behavioral Therapy, Florida, HANNU KOPONEN, professori, ylilääkäri hannu.koponen@reimari.net OYS:n psykiatrian klinikka ja Lapin sairaanhoitopiiri, psykiatrian toimialue Totontie Totonvaara KRISTIINA MOILANEN, erikoislääkäri MATTI ISOHANNI, professori OYS:n psykiatrian klinikka PL 5000, Oulun yliopisto Skitsofrenian yhteydessä esiintyvät muut psykiatriset häiriöt 49
Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden
LisätiedotSSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI
SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI Mielialahäiriöt (ICD-10) Masennustilat Yksittäinen masennusjakso Toistuva
LisätiedotPsykoosien farmakologinen hoito. Prof. Hannu Koponen KY, psykiatrian klinikka Kuopio 10.9.2009
Psykoosien farmakologinen hoito Prof. Hannu Koponen KY, psykiatrian klinikka Kuopio 10.9.2009 Keskeinen sanoma Skitsofrenia on monimuotoinen psyykkinen sairaus, jonka ennustetta voidaan parantaa varhaisella
LisätiedotMiksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015
Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut
LisätiedotPakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas
Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä
LisätiedotPsykoositietoisuustapahtuma
Psykoositietoisuustapahtuma apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus 19.9.2017 Metso Psykoosit Psykooseilla eli mielisairauksilla tarkoitetaan mielenterveyshäiriöiden ryhmää,
LisätiedotKaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP
Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford
LisätiedotEsityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito
KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen
LisätiedotMasennuslääkitys päivystystilanteessa. Esa Leinonen, Ulla Lepola ja Hannu Koponen
Päivystyspsykiatria Esa Leinonen, Ulla Lepola ja Hannu Koponen Masennuslääkityksen aloittaminen päivystystilanteissa ei yksinään riitä hoidoksi, ja se tulee kyseeseen suhteellisen harvoin. Akuutin psyykkisen
LisätiedotPäihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen
Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen
LisätiedotHyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa. Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki
Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki 28.8.2007 Skitsofrenia - epidemiologiaa Suomessa 50 000 skitsofreniapotilasta yli puolet psykiatristen
LisätiedotPakko-oireisen häiriön biologiset hoitomuodot. Prof. Hannu Koponen HY ja HUS, psykiatria
Pakko-oireisen häiriön biologiset hoitomuodot Prof. Hannu Koponen HY ja HUS, psykiatria Pakko-oireinen häiriö Hamiltonin ahdistuneisuusasteikko/hama Y-BOCS NIMH-OC SCALE SCL-90 depression arviointi HAMD,
LisätiedotSomaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski
+ Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen
LisätiedotMitä kaksoisdiagnoosilla tarkoitetaan? Miksi mielenterveyspotilaat käyttk muita useammin päihteitp
Kaksoisdiagnoosipotilaan hoito tänäät ään Kaksoisdiagnoosi: Epidemiologiaa ja merkitys hoidon kannalta PEKKA HEINÄLÄ Päihdelääketieteen yhdistyksen vuosikokousseminaari 9.-10.2006 Aulanko Mitä kaksoisdiagnoosilla
LisätiedotPSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO
PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO Mielenterveyden ensiapu 21.2.2008 Esa Nordling PSYKOOSIT kosketus todellisuuteen joko laajasti tai rajatusti heikentynyt sisäiset ja ulkoiset ärsykkeet voivat sekoittua kaoottisella
LisätiedotPSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN ESIINTYVYYS SUOMESSA: SAIRASTETAANKO TÄÄLLÄ ENEMMÄN?
PSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN ESIINTYVYYS SUOMESSA: SAIRASTETAANKO TÄÄLLÄ ENEMMÄN? Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Kliinisen lääketieteen laitos, psykiatria Terveystieteiden laitos Oulun yliopisto
LisätiedotMASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto
MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto 1 Yleisyys Sisältö Maailmalla Suomessa Riskitekijät Sosiaaliluokka, siviilisääty
LisätiedotHengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa
Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,
LisätiedotKognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus
Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotPsykoosilääkkeiden pitkäaikaiskäyttö skitsofreenisissa psykooseissa
Psykoosilääkkeiden pitkäaikaiskäyttö skitsofreenisissa psykooseissa Jani Moilanen LL, erikoistuva lääkäri (psykiatria) Oulun yliopisto ja OYS Matti Isohanni professori (emeritus) Oulun yliopisto ja OYS
LisätiedotKAKSOISDIAGNOOSI- POTILAIDEN INTEGROITU HOITO
KAKSOISDIAGNOOSI- POTILAIDEN INTEGROITU HOITO ESITYKSEN SISÄLTÖ Kaksoisdiagnoosi? Muna vai kana? Integroitu hoito? TERVEYTTÄ LAPISTA 2013 5.9.2013 Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri
LisätiedotIkääntyminen ja alkoholi
Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen
LisätiedotAVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu
AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin
LisätiedotSuomalaisten mielenterveys
Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys
LisätiedotMIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO
MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1
LisätiedotIäkkään muistipotilaan masennuksen hoito
Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon
LisätiedotIäkkään ihmisen skitsofrenia uutta tietoa vanhasta sairaudesta
Iäkkään ihmisen skitsofrenia uutta tietoa vanhasta sairaudesta Tiina Talaslahti Psykiatrian el, vs. apulaisylilääkäri Hyks Vanhuspsykiatria SPGY 20 vuotta 8.10.2010 Iäkkäät skitsofreniapotilaat Yli 65-vuotiaita
LisätiedotSkitsofrenian negatiiviset oireet
Katsaus Jussi Mäkinen, Jouko Miettunen, Matti Isohanni ja Hannu Koponen Skitsofrenian negatiiviset oireet Negatiivisilla oireilla eli puutosoireilla tarkoitetaan skitsofreniapotilaalla ilmenevää normaalien
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotSkitsofrenia Osa 2: Hoito ja kuntoutus skitsofreniassa
Skitsofrenia Osa 2: Hoito ja kuntoutus skitsofreniassa Käypä hoito -suositus 1.1.2008 1 Näytön varmuusasteen ilmaiseminen Käypä hoito -suosituksissa: A, B, C, D 2 Käyttöehdot Diaesitystä saa vapaasti hyödyntää
LisätiedotPsykoosiriskipotilaan kliininen profiili. Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto
Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto Psykoosien varhaistunnistuksen uusi aalto McGorry s työryhmän Australiassa 1990- luvulla kehittämät toimintamallit
LisätiedotMielenterveyden häiriöt
Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet
LisätiedotMielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa
Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa 4.6.2019 Vankien mielenterveys- ja päihdepalvelut / Mika Rautanen, oikeuspsykiatrian erikoislääkäri, vs. ylilääkäri 1 PSYKIATRINEN
LisätiedotPsykiatrisen sairaalahoidon lyhenemisen yhteys hoidonjälkeisiin itsemurhiin
Alkuperäistutkimus Britta Sohlman, Sami Pirkola ja Kristian Wahlbeck Psykiatrisen sairaalahoidon lyhenemisen yhteys hoidonjälkeisiin itsemurhiin Hoitoajat ovat lyhentyneet psykiatrisessa sairaalahoidossa
LisätiedotAivosairaudet kalleimmat kansantautimme
Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Turun Yliopisto Puheenjohtaja Suomen Aivot ry. http://www.suomenaivot.fi/ 1 Suomen Aivot ry. Finska Hjärnan rf, Finnish Brain
LisätiedotPakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste
Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et
LisätiedotMitä elämäntyytyväisyysakkunasta
Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta avautuu? ma professori Heli Koivumaa-Honkanen Oulun yliopisto, psykiatrian klinikka Lapin sairaanhoitopiiri Depressiofoorumi 8.10.2007 Elämäntyytyväisyys elämän onnea aina
LisätiedotTraumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista
Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon
LisätiedotKuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?
Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen
LisätiedotHaasteita ja mahdollisuuksia
Haasteita ja mahdollisuuksia Klaus Lehtinen Psykiatrian toimialuejohtaja TAYS 10.3.2010 1 Muut Liikuntaelins. Vammat Hengitys Neurologia Psykiatria Syöpä Sydän ja veris. Psykoosit Vaikeat persoonallisuushäiriöt
LisätiedotKannattaako skitsofreniapotilaan masennuslääkitys?
Viacheslav Terevnikov, Jan-Henry Stenberg ja Grigori Joffe Kannattaako skitsofreniapotilaan masennuslääkitys? Psykoosilääkitys on keskeinen skitsofrenian lääkehoito ja suurimmalla osalla potilaista tehokas
LisätiedotNäkökulmia toiminnan uudistamiseen
Näkökulmia toiminnan uudistamiseen Juha Koivu Hasse Karlsson, ylilääkäri, VSSHP/psykiatria; prof., TY toimialajohtaja, VSSHP Psykiatria 3/27/2015 3/27/2015 3/27/2015 Aivosairauksien aiheuttamat kustannukset
LisätiedotMasentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke?
Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Professori Jyrki Korkeila TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykoterapeutti psykodynaaminen & kognitiivinen terapia & lyhytterapia Salminen JK 2003;58:21-1.
LisätiedotMielenterveysongelmien kuntoutus. HELSINKI 10.3.2014 Tanja Laukkala
Mielenterveysongelmien kuntoutus HELSINKI 10.3.2014 Tanja Laukkala Luennon rakenne Käypä hoito suositusten Depressio Kaksisuuntainen mielialahäiriö Epävakaa persoonallisuus Skitsofrenia Traumaperäiset
LisätiedotVanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015
Vanhukset ja psyykenlääkehoito Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Sidonnaisuudet Luentopalkkio: Medivir, Professio, Pfizer Advisory board: Servier, Takeda Palkkaa/palkkioita: Fimea, Valvira, Kustannus
LisätiedotAhdistuneisuuden lääkehoito
Lääkehoito Ahdistuneisuuden lääkehoito Esa Leinonen, Ulla Lepola ja Hannu Koponen Bentsodiatsepiinit ovat olleet vuosikymmeniä peruslääkkeitä ahdistuneiden potilaiden hoidossa. Eräissä ahdistuneisuushäiriöissä
LisätiedotIkääntyminen ja psyykkinen sairastaminen. Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 23.4.2015
Ikääntyminen ja psyykkinen sairastaminen Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 23.4.2015 Väestön ikärakenne v. 2011 Suomen väkiluvun kehitys Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan
LisätiedotPsykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö
Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri Sanna Blanco-Sequeiros, tulosaluejohtaja Esityksen sisältö Solja: Psykiatristen häiriöiden aiheuttama
LisätiedotNUORTEN DEPRESSION HOITO
NUORTEN DEPRESSION HOITO Mauri Marttunen professori HY, HYKS, psykiatrian klinikka tutkimusprofessori THL Käyvän nuorten mielenterveysongelmien hoidon lähtökohtia (1) Alkuarvio Hoitoon tulon syy Perusteellinen
LisätiedotPäihderiippuvaisen PKV-lääkkeiden käyttö: Päihdehakuisuutta vai itselääkintää?
Päihderiippuvaisen PKV-lääkkeiden käyttö: Päihdehakuisuutta vai itselääkintää? Antti Mikkonen Psykiatrian erikoislääkäri Päihdelääketieteen erityispätevyys Esityksen sisältö 1. Lääke, päihde vai huume?
LisätiedotMitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen
LisätiedotTietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1
Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri
LisätiedotPsykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala
Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara
LisätiedotSkitsofrenian ennustetta voidaan parantaa
tieteessä Matti Penttilä LT Oulun yliopisto, kliinisen lääketieteen laitos ja Oulun yliopistollinen sairaala, matti.penttila@oulu.fi Pauliina Juola LL Oulun yliopisto, kliinisen lääketieteen laitos Jussi
LisätiedotKäytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys
Tiedosta hyvinvointia 1 Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Sisältö Käytösoire missä
LisätiedotTraumat ja traumatisoituminen
Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista
LisätiedotEscitalopram Lundbeck 5 mg / 10 mg / 15 mg / 20 mg tabletit
Escitalopram Lundbeck 5 mg / 10 mg / 15 mg / 20 mg tabletit 1.12.2014, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä
LisätiedotIäkkäitä skitsofreniapotilaita koskeva tutkimustieto on. Skitsofreniapotilaskin vanhenee. lääketiede. Katsausartikkeli.
Katsausartikkeli Tuula Saarela, Hanna-Mari Alanen Skitsofreniapotilaskin vanhenee Tärkein tieto K Iäkkäiden skitsofreniapotilaiden hoidon tarvetta on pidetty Alzheimer-potilaisiin verrattavana, mutta skitsofreniavanhusten
LisätiedotDEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1
DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit, depressio
1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi
LisätiedotNuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen
Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen
LisätiedotMitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?
Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen
LisätiedotITSEMURHARISKIN ARVIOINTI. Tero Taiminen YL, psykiatrian dosentti Neurosykiatrian vastuualuejohtaja
ITSEMURHARISKIN ARVIOINTI Tero Taiminen YL, psykiatrian dosentti Neurosykiatrian vastuualuejohtaja TAHALLINEN ITSEN VAHIN- GOITTAMINEN ITSEMURHA PARASUISIDI ITSEMUTILOIN- TI LIEVÄ VAIKEA STEREOTYYP- PINEN
LisätiedotKaksoisdiagnoosiasiakkaan laadukas hoito palvelujärjestelmän tavoitteena
Kaksoisdiagnoosiasiakkaan laadukas hoito palvelujärjestelmän tavoitteena Antti Mikkonen Psykiatrian erikoislääkäri Päihdelääketieteen erityispätevyys @addiktiopsyk Kuinka yleisiä kaksoisdiagnoosit ovat?
LisätiedotESIINTYMINEN: vihertävänä, kellertävänä tai ruskeana rouheena (marihuana) vaalean harmahtavana, ruskeana tai miltei mustana (hasis)
4.11.2014 LÄHDE: Cannabis sativa -hamppukasvi - Yleisimmin käytetty huumausaine ESIINTYMINEN: vihertävänä, kellertävänä tai ruskeana rouheena (marihuana) vaalean harmahtavana, ruskeana tai miltei mustana
LisätiedotSkitsofrenian Käypä hoitosuositus
Skitsofrenian Käypä hoitosuositus Kristian Wahlbeck Tutkimusprofessori, Stakes Professori, Helsingin yliopisto 8.5.2007 Suomen Psykiatriyhdistyksen asettama työryhmä Raimo Salokangas, pj, TY Tuula Arvonen,
LisätiedotPsykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO
Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen
Lisätiedotilkka.helamo@a-klinikka.fi Päihde- ja mielenterveyshäiriö yhdessä oletus vai poikkeus? Yleistäkin? Määritelmiä
Päihde- ja mielenterveyshäiriö yhdessä oletus vai poikkeus?, päihdesh. VSSHP P723 kouluttaja, suunnittelija / MieliHuuko Huukopäivät 9.12.2010 Helsinki ilkka.helamo@sci.fi www.tyks.fi Mikä ihmeen monihäiriö
Lisätiedot1.6.2015, V 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Pregabalin STADA 25 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 75 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 150 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 225 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 300 mg kovat kapselit 1.6.2015,
LisätiedotSKITSOFRENIA. Psykoterapeuttisten menetelmien asema skitsofrenian hoidossa. Teija Honkonen
SKITSOFRENIA Psykoterapeuttisten menetelmien asema skitsofrenian hoidossa Teija Honkonen Aina 1980-luvulle saakka oli vain vähän tutkimuksellista näyttöä siitä, että psykososiaalisista hoitomuodoista olisi
LisätiedotYlidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014
Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence
LisätiedotKOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI
KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista
LisätiedotKeräilypakko ja vaaratilanteet: miten tunnistaa ja toimia? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatria Helsinki
Keräilypakko ja vaaratilanteet: miten tunnistaa ja toimia? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatria Helsinki 20.9.2017 Pakko-oireisen kirjon häiriöt tavallisesti on katsottu dysmorfisen ruumiinkuvahäiriön,
LisätiedotPäihdeongelma ja samanaikainen mielenterveyshäiriö - tunnistettava ja hoidettava vaiva
Päihdeongelma ja samanaikainen mielenterveyshäiriö - tunnistettava ja hoidettava vaiva PEKKA HEINÄLÄ Psykiatrian erikoislääkäri Vantaan päihdefoorumi 8.11.2017 Päihteet ja väestö Tupakka: 14 % väestöstä
LisätiedotNUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja
NUORTEN MASENNUS Lanu-koulutus 5.9., 11.9. ja 20.9.2018 Kirsi Ylisaari Nuorisopsykiatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian poliklinikka, EPSHP Diagnoosi ja kliininen
LisätiedotKAKSOISDIAGNOOSI- POTILAIDEN INTEGROITU HOITO
KAKSOISDIAGNOOSI- POTILAIDEN INTEGROITU HOITO TERVEYTTÄ LAPISTA 2013 5.9.2013 Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri Päihdelääketieteen erityispätevyys Oulun yliopisto ja Lapin sairaanhoitopiiri
LisätiedotVoiko skitsofreniaan sairastumista ennustaa? Jaana Suvisaari
Katsaus Voiko skitsofreniaan sairastumista ennustaa? Jaana Suvisaari Skitsofreniaan liittyy jo sikiökaudella alkava aivojen kehityksen häiriö, joka etenee lapsuus- ja nuoruusiässä. Potilaiden lapsuus-
LisätiedotNUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET
NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET Paimio 2.11.2015 Simo Inkeroinen Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koulu KUKA SIMO? Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koululla 1.8.2015 alkaen Luokat 1-9 Toimenkuva Lasten
LisätiedotADHD:n Käypä hoito-suositus 2017 Aikuisten ADHD:n lääkehoito. Sami Leppämäki psykiatrian dosentti, psykoterapeutti
ADHD:n Käypä hoito-suositus 2017 Aikuisten ADHD:n lääkehoito Sami Leppämäki 12.10.2017 psykiatrian dosentti, psykoterapeutti SIDONNAISUUDET KOLMEN VIIMEISEN VUODEN AJALTA Päätoimi yksityislääkäri Sivutoimet
LisätiedotFyysiset sairaudet ja mielenterveyspotilaiden kokonaishoito. Ylilääkäri Matti Holi, HYKS, Peijas/psykiatria
Fyysiset sairaudet ja mielenterveyspotilaiden kokonaishoito Ylilääkäri Matti Holi, HYKS, Peijas/psykiatria Fyysisten ja psyykkisten sairauksien yhteyksistä Osa somaattisista sairauksista oirekuvaan kuuluu
LisätiedotVanhojen ja uudempien masennuslääkkeiden
Lääkehoito Esa Leinonen Trisykliset masennuslääkkeet muodostivat depression lääkehoidon perustan 1950- ja 1960-lukujen vaihteesta lähtien lähes kolmen vuosikymmenen ajan. 1980-luvun alkupuolella saatiin
LisätiedotNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA
NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde
LisätiedotOTSIKKO. Nettiterapioiden mahdollisuudet terveydenhuollossa. Alaotsikko. Eero-Matti Koivisto, psykologi, kehittämispäällikkö
Nettiterapioiden mahdollisuudet terveydenhuollossa OTSIKKO Alaotsikko Mielenterveystalo.fi Nuorten Nettiterapiat.fi mielenterveystalo.fi Nettiterapiat.fi Eero-Matti Koivisto, psykologi, kehittämispäällikkö
LisätiedotPsykoosiriskissä olevien nuorten ja nuorten psykoottisten häiriöiden psykoterapeuttiset hoitomuodot
Tieteessä katsaus Vera Gergov PsM Helsingin yliopisto ja HUS Psykiatriakeskus, Nuorisopsykiatria vera.gergov@hus.fi Klaus Ranta LT, dosentti Helsingin yliopisto ja HUS Psykiatriakeskus, Nuorisopsykiatria
LisätiedotTulisiko toisen polven psykoosilääkkeitä käyttää ensisijaisina? Ranan Rimón ja Esa Leinonen
Katsaus Tulisiko toisen polven psykoosilääkkeitä käyttää ensisijaisina? Ranan Rimón ja Esa Leinonen Tavanomaisia psykoosilääkkeitä käytettäessä saadaan aikaan riittävä vaste ilman haittavaikutuksia vain
LisätiedotPsyykenlääkkeet. Masennuslääkkeet. Käypä hoito-suositus (2009) Vaikutusmekanismit. Masennuksen hoito
Psyykenlääkkeet Masennuslääkkeet Pekka Rauhala 2012 Ahdistuslääkkeet Masennuslääkkeet Mielialan tasaajat Psykoosilääkkeet (Antipsykootit) Käypä hoito-suositus (2009) Masennustila Ahdistuneisuushäiriö 40-60%
LisätiedotPOHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa
POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007 Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007 Jyrki Tuulari & Esa Aromaa Depression hoidon laatukriteerit perusterveydenhuollossa (Käypä hoito suositus)
LisätiedotTerveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011
Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia
LisätiedotYhteenvetoa suomalaisista korvaushoidon seuranta- ja vaikuttavuustutkimuksista. YTT Jani Selin, THL jani.selin@thl.fi
Yhteenvetoa suomalaisista korvaushoidon seuranta- ja vaikuttavuustutkimuksista YTT Jani Selin, THL jani.selin@thl.fi Esityksen kulku Minkälaisia tutkimuksia Suomessa on tehty? Minkälaisia ovat korvaushoitopotilaat?
LisätiedotTunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa
Tunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa Päivi Santalahti Lastenpsykiatrian erikoislääkäri, Dosentti Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö, THL 1 Tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukeminen Miksi?
LisätiedotMiten aistiharhat syntyvät ja miten niitä voidaan hoitaa?
Miten aistiharhat syntyvät ja miten niitä voidaan hoitaa? Voimaa arkeen 26.4.2018 Elina Hietala, psykiatrian erikoislääkäri vs Akuuttipsykiatrian ylilääkäri Seinäjoen keskussairaala Aistiharhat ja psykoosi
LisätiedotSyömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue
Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1 Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin
LisätiedotMasennuslääkityksen lopettamisvaiheen ongelmat. Koponen, Hannu.
https://helda.helsinki.fi Masennuslääkityksen lopettamisvaiheen ongelmat Koponen, Hannu 2017 Koponen, H, Viikki, M & Leinonen, E 2017, ' Masennuslääkityksen lopettamisvaiheen ongelmat ', Suomen lääkärilehti,
LisätiedotPsykiatriset arviointiasteikot kliinisessä työssä
Erika Jääskeläinen ja Jouko Miettunen NÄIN TUTKIN Psykiatriset arviointiasteikot kliinisessä työssä Psykiatrisia arviointiasteikoita voidaan käyttää kliinisen työn tukena muun muassa sairauksien seulonnassa,
LisätiedotMitä tehdä? Solja Niemelä. Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto
Kannabista käyttävä nuori Mitä tehdä? Solja Niemelä Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto Ylilääkäri Psykiatrian tulosalue, Lapin sairaanhoitopiiri Oletko koskaan käyttänyt
LisätiedotDementiapotilaan käytösoireiden hoito milloin ja mitä lääkettä uskaltaa antaa?
Dementiapotilaan käytösoireiden hoito milloin ja mitä lääkettä uskaltaa antaa? Petteri Viramo Geriatrian ja yleislääketieteen el, LT Caritas Palvelut Oy GPF:n kevätkoulutus, Helsinki 5.5.2017 Taustaa Muistisairaudet
LisätiedotSydämen sykevaihtelu ja psykoosisairaus
Paula Valtonen LK Itä-Suomen yliopisto, lääketiede Minna Valkonen-Korhonen LT, kliininen opettaja, erikoislääkäri Itä-Suomen yliopisto ja KYS, psykiatria minna.valkonen@kuh.fi Heimo Viinamäki professori,
LisätiedotSKITSOFRENIAA SAIRASTAVIEN KUNTOUTUS JA TYÖLLISTYMISMAHDOLLISUUDET
KATSAUS ANNAMARI TUULIO-HENRIKSSON SKITSOFRENIAA SAIRASTAVIEN KUNTOUTUS JA TYÖLLISTYMISMAHDOLLISUUDET Johdanto Skitsofrenia on vakava mielenterveyden häiriö, joka on väestössä suhteellisen yleinen. Noin
LisätiedotPsykoottisen masennuksen diagnostiikka ja hoito
Katsaus tieteessä Miika Nietola LL, Turku mtniet@utu.fi Jyrki Korkeila professori Turun yliopisto, psykiatrian klinikka Psykoottisen masennuksen diagnostiikka ja hoito Psykoottinen masennus on vakava häiriö,
Lisätiedot