ASTA -LOMAKKEISTON PILOTOINTI II:N RAPORTTI
|
|
- Väinö Hakala
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 ASTA -LOMAKKEISTON PILOTOINTI II:N RAPORTTI Tuloksista tehdyt johtopäätelmät on esitetty tässä raportissa sisennettyinä kappaleina. Tuloksissa on mainittu, kuinka monta vastaajaa kuhunkin kysymykseen on antanut palautetta, koska vastaajamäärät vaihtelevat kysymyksittäin. 1 PILOTOINTIAIKA Pilotointiajaksi sovittiin alun perin elokuun puoliväli - lokakuun loppu. Osalle pilotoijista materiaali toimitettiin erillisestä pyynnöstä johtuen jo kesäkuussa eli heidän oli mahdollista käyttää ASTA-lomakkeistoa jo aiemmin. Suurimmalle osalle materiaali toimitettiin Toimitettu materiaali käsitti lomakkeiston, käyttäjän käsikirjan sekä sähköisen koontilomakkeen, materiaalit toimitettiin kaikille pilotoijille sähköpostitse liitetiedostoina. Kustakin materiaalista kirjattiin sähköpostiviestiin lyhyt selvennys. Koska pilotoinnista kiinnostuneita tuli lisää koko syksyn ajan ja osa pilotoijista raportoi, ettei ollut vielä ehtinyt ASTAa kokeilla, päätettiin pilotointiaikaa jatkaa marraskuun puoleen väliin asti. Palautetta kerättiin sovitun mukaisesti sähköpostitse toimitetulla webropol-kyselyllä. Kysely lähetettiin Tämän jälkeen saatiin vielä lisää kokeiluun osallistuneiden yhteystietoja, heille kysely toimitettiin välittömästi sähköpostiosoitteen saamisen jälkeen. Kyselystä lähetettiin muistutusviesti n. 2 viikon jälkeen. Viimeinen muistutus ja ilmoitus vastausajan päättymisestä lähetettiin 3 viikon kuluttua ensimmäisestä. Kokonaisuudessa vastausaikaa oli siis 4 viikkoa. 2 PILOTOIJAT JA PILOTOINTIPAIKAT Pilotoijille ei järjestetty koulutusta, koska tarkoituksena oli arvioida käyttäjän käsikirjan (manuaalin) tarjoaman ohjeistuksen riittävyyttä. Lisätietoja olisi kuitenkin ollut mahdollista kysyä projektityöntekijältä, mutta kukaan ei pyytänyt lisäohjeistusta. Pilotointiin ilmoittautui mukaan yli 100 tahoa, joissa arvioitiin olevan yhteensä n. 130 kokeiluun osallistuvaa ammattilaista. Pilotoinnin aikana osa ilmoittautuneista joutui perumaan osallistumisensa, joten palautekysely lähetettiin lopulta 116 ammattilaiselle. Vastauksia kyselyyn saatiin yhteensä 68 kpl eli vastausprosentti oli 58,6 %. Yhden palautteen oli antanut kaksi pilotoijaa yhdessä, ja lisäksi vapaamuotoista palautetta saatiin kolmelta taholta. Vapaamuotoisista palautteista tähän raporttiin on otettu mukaan joitakin suoria lainauksia, mutta niitä ei ole otettu mukaan taulukoihin. Syitä jättäytyä pois pilotoinnista olivat mm. pitkät sairauslomat sekä odottamattomat kiireet työpaikalla, joiden vuoksi aikaa pilotointiin osallistumiseen ei löytynyt. Muutama henkilö ilmoitti syyksi myös sen, ettei pilotointiaikana tavannut sopivaa asiakasta.
2 2 2.1 Pilotointipaikat Pilotoijat työskentelivät eri puolilla Suomea, osallistujia oli useampia kaikista lääneistä. Pilotoijia pyrittiin myös saamaan erityyppisistä työpaikoista. Tässä tavoitteessa onnistuttiin palautteen perusteella hyvin. Taulukossa on esitetty miten kyselyyn vastanneet ovat sijoittuneet erilaisiin työpaikkoihin. 2.2 Vastaajien ammatit Suurin osa kokeiluun ilmoittautuneista oli toimintaterapeutteja, mikä näkyy myös palautetta antaneiden ammateissa. Syksyn kokeilua markkinoitiin mm. kahdesti TOINETissa, kuntoutusohjaajien jäsenkirjeessä, sosiaalityöntekijöiden sähköpostilistan kautta, Toimintaterapeuttiliiton koulutuspäivillä ja TerveSOS-messuilla. Näin ollen myös markkinointi painottui vahvimmin toimintaterapeutteihin. Yksittäisinä ammatteina mainittiin aluesihteeri, palvelukotityöntekijä, asumispalveluvastaava ja lähiesimies. Lisäksi yksi apuvälineasiantuntija antoi yhteisvastauksen kuntoutusohjaajan kanssa.
3 3 2.3 Vastaajien asiakasryhmät Vastaajat työskentelivät hyvin monien asiakasryhmien kanssa. Kukin vastaaja mainitsi kaikki asiakasryhmät, joiden kanssa hän työskentelee. Muina asiakasryhminä mainittiin yksittäisinä mm. fysiatriset ja somaattiset asiakkaat, sisätauti- ja syöpäpotilaat, reumaa ja arthroosia sairastavat, asunnottomat ja muistisairaat. 2.4 Tehtyjen arviointien määrä Lähes puolet vastaajista (33/68) oli tehnyt 1-2 arviointia, neljäsosa 3-5 arviointia ja vain neljä vastaajaa oli ehtinyt tehdä 6-10 arviointia. Yli 10 arviointia ei ollut tehnyt kukaan. Lisäksi 14 vastaajista ilmoitti, ettei ollut tehnyt yhtään arviointia. Syinä tähän mainittiin mm. että haluttiin vain tutustua lomakkeistoon, ei koettu olevan sopivia asiakkaita, kotikäyntejä ei ollut mahdollista toteuttaa kokeiluajan aikana ja muut työkiireet. Muutama koki myös, ettei lomakkeisto ehkä soveltuisi heidän käyttöönsä ja jätti siksi kokeilematta sitä käytännössä (mm. täyttäminen kestää tunnin eli liian pitkään heidän työssään). Vastauksia tulkittaessa tulee siis huomioida, että suurella osalla vastaajista on vain vähän tai ei lainkaan käyttökokemusta.
4 4 2.5 Arviointien suoritustavat Suurin osa vastaajista oli tehnyt arviointeja joko havainnoiden tai haastatellen asiakasta. Arviointeja oli toteutettu jonkin verran myös haastattelemalla joko asiakkaan hyvin tuntemaa henkilöä, kuten omaohjaajaa, tai yhtäaikaisesti asiakasta ja hänen läheistään. Muina tapoina arvioinnin tekoon mainittiin asiakkaan puolesta lukijana ja kirjurina toimiminen, tiettyjen toimintojen havainnointi yhdistettynä lähityöntekijöiden haastatteluun sekä keskustelemalla aiemmin havainnoimalla ja muilla tavoin kerätyistä tiedoista asiakkaan kanssa. Yli puolet vastaajista kertoi tehneensä arvioinnin haastatellen koko lomakkeiston osalta ja kolmannes arvioi haastatellen 2-3 osa-aluetta. Havainnoidessa tulokset olivat päinvastaiset: yli puolet arvioi 2-3 osa-aluetta ja kolmannes kaikkia 4 osa-aluetta. Enemmistö vastaajista kertoi tehneensä arvioinnin haastattelemalla yhdellä kerralla, sen sijaan havainnoiden tehtynä arviointia toteutettiin selvästi enemmän useammilla kerroilla. 3 ASTA-LOMAKKEISTO JA SEN KÄYTÖN OHJEISTUS Vastaajat käyttivät käyttäjän käsikirjan tarjoamaa ohjeistusta arvioinnin tukena, sillä vastaajista vain kolme ilmoitti suorittaneensa arvioinnin pelkästään lomakkeiston tarjoaman ohjeistuksen turvin. Ohjeistuksen todettiin pääsääntöisesti olevan selkeää, kattavaa ja helppokäyttöistä. 50/63 vastaajasta (79 %) koki arvioinnin suorittamisen ohjeet joko erittäin hyviksi tai hyviksi. Profiilitaulukoiden käytön ohjeissa vastaavat luvut olivat 47/57 (82 %).
5 5 3.1 Arviointilomakkeiston sisältö Lomakkeiston ulkoasu koettiin selkeäksi (erittäin hyvä tai hyvä vastauksia 55/64 eli 86 %). Yksittäisinä kehittämisehdotuksina todettiin mm. lomakkeiston saaminen pienempään kokoon ja tiivistetympänä sekä huomioita-viivojen tarkempi kohdennus vastausasteikkoon nähden. Lomakkeiston kokoa A4:stä ei kuitenkaan pienennetä, jotta luettavuus ei heikkene (esim. asiakkaat, joilla näkö- tai hahmottamisvaikeuksia). Sen sijaan ohjeistetaan, että halutessaan arvioitsija voi tulostaa lomakkeiston pienemmäksi (esim. vihkomuotoon tai useamman sivun yhdelle arkille). Samasta syystä lomakkeistoa ei myöskään voida tiivistää nykyisestä, mutta kukin arvioitsija voi tehdä tiivistämistä / karsintaa esim. tulostamalla vain ne sivut, jotka kulloinkin ovat oleellisia. Huomioita-viivojen osalta voidaan todeta, ettei niiden ole tarkoitus osua täysin vastausasteikkojen kohdalle, vaan niitä on tarkoituksella vastausasteikkoon nähden liikaa, jotta kirjoitustilaa olisi riittävästi. Viivoja lisättiin palautteen perusteella lisää. Toimintojen jakoa neljään osaalueeseen pidettiin onnistuneena (58/64 eli 90 %). Vain yksi vastaajista piti jakoa itselleen vieraana. Myös ICF-luokituksen käyttö koettiin yleisesti hyväksi. Arvioitavien toimintojen kattavuuden koki erittäin hyväksi tai hyväksi 41/63 (65 %), kohtalaisena 16/63 (25 %). Muutama vastasi kaipasi tarkempia selityksiä eri toimintojen sisältöihin. Muutamassa kehitysvammaisten ja psykiatristen asiakkaiden palautteessa toivottiin sosiaalisen ja psyykkisen toimintakyvyn arvioinnin lisäämistä lomakkeistoon, esim. miten asiakas toimii ryhmässä tai tunteeko hän turvattomuutta. Aiheesta käytiin keskustelua jo pilotointi I:n aikana, jolloin todettiin, ettei näin laajaa aihetta pystytä luotettavasti lisäämään lomakkeistoon. Sen sijaan ohjeistukseen lisätään maininta siitä, että sosiaalista ja psyykkistä toimintakykyä tulee tarvittaessa arvioida muilla siihen tarkoitetuilla välineillä. Vastaava ohjeistus on jo ollut esim. kodin ulkopuolella tapahtuvien toimintojen arvioimiseksi, joiden suhteen tuli myös muutama toive määrän lisäämisestä. Koska ASTA on jo nyt hyvin laaja, ei uusia toimintoja enää päädytty lisäämään vaan ohjeistetaan hyödyntämään ns. tyhjiä rivejä tähän tarkoitukseen. Lisäksi erityisesti psykiatristen ja päihdeasiakkaiden kohdalla tuli esille se, että osa toiminnoista koettiin heille ns. turhiksi. Muutama vastaaja puolestaan raportoi pitäneensä juuri tästä mahdollisuudesta arvioida vain asiakkaalle kulloinkin oleellisia toimintoja: ASTAn koettiin näin tuovan esille asiakkaan äänen. Tältä osin käyttöohjeistuksessa tullaan aiempaa enemmän korostamaan, että tarkoitus on arvioida vain asiakkaalle oleellisia toimintoja ja jättää väliin ns. turhat toiminnot. Ohjeistus oli sama jo aiemmin, mutta palautteen perusteella voidaan päätellä, etteivät kaikki pilotoijat olleet asiaa sisäistäneet / löytäneet ohjeistusta manuaalista.
6 Useiden asiakasryhmien kohdalla kommentoitiin, että tarvittaessa vastaajat olivat jakaneet toimintoja pienempiin osiin tai lisänneet tyhjille riveille asiakkaalle oleellisia toimintoja, esim. neurologisilla asiakkailla ruoan koostumuksen huomioiminen ja muistihäiriöisellä asiakkaalla ulos lähtöön valmistautuminen. Tämä yksilöllisyys koettiin hyväksi. Myös tämä ohjeistus on ollut manuaalissa jo aiemmin, mutta sitäkin pyritään korostamaan jatkossa enemmän, sillä pari vastaajaa olisi toivonut toimintojen tarkempaa jakoa, muttei ollut hyödyntänyt tätä mahdollisuutta (tuli esille lähinnä kehitysvammaisilla ja psykiatrisilla asiakkailla) Vastausasteikko Vastausasteikon kattavuuden koki erittäin hyväksi tai hyväksi 50/62 ( 81 %), asteikon selkeydessä vastaavat luvut olivat 46/63 ( 73 %). Hankaliksi vastausasteikon käytösssä koettiin tilanteet, joissa asiakkaalla on monia ongelmia tai kun arvioitavan toiminnon eri osista suoriutumisessa on runsaasti vaihtelua. Jälkimmäisen osalta ohjeistukseen tullaan siis entisestään tarkentamaan, että tarvittaessa toimintoja voi jakaa pienempiin osiin tyhjille riveille. Vastausvaihtoehtojen tarkennukset manuaalissa koki erittäin hyviksi tai hyviksi 48/59 (81 %). Muutama vastaaja kuitenkin koki tarkennukset liian pikkutarkoiksi, mikäli niitä käyttää esim. haastattelutilanteessa asiakkaan läsnäollessa. Haastatellen tehdyssä arvioinnissa suositellaan käytettäväksi apuna lomakkeiston lopusta löytyviä vastausliitteitä käyttäjän käsikirjan vastausohjeistuksen sijaan, sillä ne ovat liian yksityiskohtaiset asiakastilanteessa käytettäväksi. Käyttäjän käsikirjan vastausohjeistukseen tulisi tutustua ennen arviointitilannetta ja tarvittaessa tarkistaa vastauksen oikeellisuus arvioinnin päätyttyä. Tärkeänä huomiona mainittiin, että eri arvioijat voivat mieltää vastausasteikon ohjeistuksesta huolimatta eri tavoin, minkä maininta oli valitettavasti unohtunut manuaalista. Ohjeistuksessa tullaankin korostamaan, ettei eri arvioitsijoiden tuloksia voida suoraan verrata toisiinsa. Lisäksi muutamalta psykiatristen asiakkaiden kanssa toimivalta vastaajalta tuli palautetta, että vastausasteikko ei huomioi asiakkaan aloitekyvyttömyyttä tai motivaation puutetta. Ohjeistuksessa on kuitenkin kerrottu, että sanallinen ohjaus sisältää myös mm. motivoinnin ja kannustamisen eli tältä osin palautteesta voitaneen todeta, etteivät kaikki ehkä olleet huomioineet ko. ohjetta. Lisäksi ohjeistuksessa mainitaan, että X-vastauksiin voidaan merkitä syy, miksi ko. kohta on valittu, esim. asiakas ei ole kiinnostunut toiminnosta. Ohjeistusta tullaan korostamaan ja tarkentamaan näiltä osin väärinkäsitysten välttämiseksi.
7 7 3.3 Profiilitaulukot Profiilitaulukoiden ulkoasun selkeyden arvioi erittäin hyväksi tai hyväksi 47/59 vastaajasta (80 %). Profiilitaulukoiden täytön ohjeistuksen suhteen vastaavat luvut olivat 47/57 (82 %). Yksi vastaaja toi kuitenkin esille, että taulukoiden käyttö vaatii harjaantumista ja toinen toivoi taulukoiden ulkoasua riisutummaksi. Yksi vastaaja toivoi yhteenvedon tekoa yhdelle paperille, yksi ei puolestaan ollut käyttänyt profiilitaulukoita lainkaan. Profiilitaulukoiden käyttö onkin täysin vapaaehtoista ja kuten ohjeistuksessa mainitaan, voidaan niiden käyttö korvata myös yhdistämällä varsinaiseen arviointilomakkeistoon tehdyt merkinnät viivoilla. Täytön ohjeistusta tullaan tarkentamaan jonkin verran. Myös sähköisesti täyttyvää profiilitaulukkoa toivottiin, sillä merkintöjen siirtäminen koettiin työlääksi. Muutama vastaaja tosin koki myönteiseksi juuri sen, ettei käyttö vaadi tietokonetta, jolloin sitä voi käyttää helposti missä tahansa. ASTAn sähköinen versio on tulossa myöhemmin, sillä merkintöjen siirtämisen työläys on ollut tiedossa alusta alkaen. 3.4 Avuntarpeen arvioinnin koontilomake 45/58 (77 %) vastaajista piti koontilomaketta erittäin hyvänä tai hyvänä. Vapaamuotoisesta lomakkeesta pidettiin, koska se ei siten ohjaa liikaa kirjoitettavista asioita. Kehittämisehdotuksen yksi vastaaja toivoi lomakkeen koon pienentämistä (4 osa-alueelle koettiin olevan turhan paljon kirjoitustilaa). 3.5 Käytätkö ASTAa tulevaisuudessa Kaikista vastaajista 20 ilmoitti käyttävänsä ASTAa varmasti ja 39 luultavasti. Lisäksi kaksi En usko käyttäväni vastanneista aikoi hyödyntää työssään osia ASTAsta. Syinä käyttämättömyydelle mainittiin mm. ettei ASTAn koettu sopivan omiin käyttötarpeisiin (n. tunnin täyttöaika liian pitkä), osa toiminnoista katsottiin omille asiakkaille ns. turhiksi ja se sisälsi liian vähän psyykkisen voinnin arviointia.
8 8 4 ASTA-LOMAKKEISTON SOVELTUVUUS ERI ASIAKASRYHMILLE Asiakasryhmiä, joille ASTAn soveltuvuus koettiin reilun enemmistön (yli 80 % vastaajista) osalta erittäin hyväksi tai hyväksi olivat - neurologiset 41/45 (91 %) - ikääntyneet 40/44 (91 %) - reuma-asiakkaat 28/33 (85 %) - liikuntavammaiset 35/41 (83 %) - neuropsykiatriset asiakkaat 28/34 (82 %). Vastaavat luvut erittäin hyvin ja hyvin -vastausten osalta olivat - muistihäiriöisille 30/39 (77 %) - näkövammaisille 25/34 (73,5 %) - TULE-asiakkaille 22/31 (71 %) - psykiatrisille asiakkaille 28/40 (70 %) - kehitysvammaisille 26/40 (65 %) - päihdeasiakkaille 18/26 (69 %) - kuulovammaisille 17/32 (53 %). Vain muistihäiriöisten asiakkaiden osalta vastaajista 2 koki, ettei ASTA soveltunut lainkaan heidän arviointiinsa. Muiden asiakasryhmien kohdalla soveltuvuus katsottiin vähintään keskinkertaiseksi tai tyydyttäväksi. Seuraavassa tulokset asiakasryhmittäin, sulkeissa vastaajien määrä / asiakasryhmä.
9 9 4.1 Tarkennuksia soveltuvuuteen liittyen Sekä pilotointi I:n että II:n tuloksista yhteenvetona voidaan todeta, että haastatellen tehtynä arvioinnin tulos ei välttämättä anna todellista kuvaa avuntarpeesta niillä asiakkailla, joilla on taidot suorittaa tietty toiminta, mutta jotka eivät syystä tai toisesta ole halukkaita/kiinnostuneita niitä suorittamaan. Esim. asiakas voi vastata, että suoriutuisi itsenäisesti siivouksesta, mutta jättää mainitsematta ettei sitä syystä tai toisesta tee, ja saattaisi siis kaivata siihen toisen henkilön tukea. Sen sijaan asiakkailla, joilla ko. taitoja ei vielä ole, on arviointitulos usein realistisempi.
10 Kehitysvammaisten osalta palautteen voidaan todeta varmentaneen pilotointi I:n kokemuksia siitä, että ASTA soveltuu lievästi ja keskivaikeasti, mutta ei juurikaan vaikeasti kehitysvammaisten asiakkaiden arviointiin. Kuulovammaisten osalta palautteen tarkennuksena mainittiin, että mikäli asiakkaalla on vain kuulovamma, soveltuvat arvioitavat toiminnot hänelle vain osittain. Näkövammaisten osalta vapaamuotoisena palautteena oli, että vastausvaihtoehdot toimivat heille kohtuullisen hyvin. Kuten muidenkin asiakasryhmien kohdalla, on asiakkaalle oleellisten toimintojen valinta kuitenkin tehtävä yksilöllisesti. Tärkeäksi koettiin kertoa asiakkaalle, miksi arviointia tehdään ja miksi tietyistä toiminnoista suoriutumista arvioidaan hyvinkin pikkutarkasti. Muutoin arvioinnin suorittaminen voi aiheuttaa turhautumista (asiakkailla, jotka suoriutuvat toiminnoista varsin itsenäisesti tai jotka kaipaavat runsaasti apua) sekä väärinkäsityksiä (esim. psykiatrisilla asiakkailla). Asiakkaalle tulee myös korostaa hänen vahvuuksiaan ja niitä toimintoja, joista hän esim. suoriutuu itsenäisesti tai joiden suorittamisessa on tapahtunut kehittymistä arviointikertojen välillä. Tästä syystä koettiin tärkeäksi, että vaikka asiakas täyttäisikin lomakkeiston itsearviointina, keskustellaan tuloksista aina yhdessä asiakkaan kanssa ASTA-LOMAKKEISTON SOVELTUVUUS ERI KÄYTTÖTILANTEISIIN Käyttötilanteet, joihin ASTAn soveltuvuus koettiin reilun enemmistön (yli 80 % vastaajista) mielestä erittäin hyväksi tai hyväksi olivat: - toimintakyvyn arviointi 52/60 (87 %) - toimintakyvyn muutosten arviointi 45/54 (83 %) - avuntarpeen arviointi 47/58 (81 %) - muuttuneen avuntarpeen tietojen päivittäminen 46/54 (85 %) - henkilökohtaisen avuntarpeen kartoittaminen 47/56 (84 %). Yli 60 % vastaajista koki ASTAn soveltuvan erittäin hyvin tai hyvin myös seuraaviin käyttötilanteisiin: - vaihtelevan toimintakyvyn arviointi 40/51 (78 %) - asumiseen liittyvien palveluiden kartoittaminen 43/56 (77 %) - soveltuvan asumisratkaisun kartoittaminen 39/53 (73,5 %) - palvelusuunnitelman laatiminen (kokonaisuutena) 34/52 (66 %) - asumisvalmennuksen vaikuttavuuden arviointi 28/45 (62 %). ASTAn hyödyntämisestä palvelusuunnitelman laatimiseen mainittiin, että oleellisia palvelusuunnitelmaan vaikuttavia tekijöitä arvioinnin lisäksi ovat mm. läheisten ja verkoston mielipiteet sekä resurssit. Laajuudesta johtuen ASTAn käyttö koettiin tässä yhteydessä osittain myös liian aikaa vievänä (n. tunti haastatellen), koska aikaa ei välttämättä ole aina näin paljon yhtä asiakasta kohden. Ohjeistuksessa tullaan siis aiempaa selkeämmin korostamaan, että lomakkeistosta voidaan hyödyntää myös vain kulloinkin oleellisia osia tai suorittaa arviointi osissa eri päivinä.
11 11 Asumisvalmennuksen vaikuttavuuden arviointiin liittyen palautteena oli, että kokeiluaika (n. 3 kk) oli vielä tässä suhteessa liian lyhyt. Muilta osin erittäin hyvin tai hyvin vastaukset jakaantuivat seuraavasti: - apuvälinetarpeen kartoittaminen 28/52 (54 %) - asunnonmuutostöiden vaikuttavuuden arviointi 24/49 (49 %). - apuvälineratkaisujen vaikuttavuuden arviointi 24/50 (48 %) - asunnonmuutostöiden kartoittaminen 25/53 (47 %) - terapiavaihtoehtojen / -tavoitteiden kartoittaminen 18/52 (35 %), - terapian vaikuttavuuden arviointi 16/49 (33 %) Kaikissa näissä käyttötilanteissa soveltuu osittain vastausten määrä oli n %. Eri käyttötilanteisiin tuli hyvin vähän ei sovellu lainkaan -vastauksia. Terapiavaihtoehtojen / -tavoitteiden kartoittaminen ja terapian vaikuttavuuden arviointiin näin vastasi 5/52 (9,5 %), asunnonmuutostöiden kartoittamiseen 4/53 (7,5 %). Muiden käyttötilanteiden osalta ei sovellu lainkaan -vastaukset olivat yksittäisiä. Erilaisten muutosten ja vaikuttavuuden arviointiin liittyen todettiin, että esim. sairaalassa asiakkaat ovat usein vain lyhyen aikaa, jolloin mm. toimintakyvyn muutosta ei vielä välttämättä voida arvioida ASTAlla. Muutama vastaaja koki myös kokeiluajan olleen tältä osalta liian lyhyt eli he katsoivat, että voisivat arvioida ASTAn soveltumista erilaisten muutosten arviointiin paremmin esim. vuoden kuluttua. 5.1 Muut mahdolliset käyttökohteet ASTAn koettiin soveltuvan myös mm. seuraaviin käyttötilanteisiin - kartoitettaessa kuntoutussuunnitelman tavoitteita - harkittaessa tuetumpaan asumiseen siirtymistä tai kotihoidon lisäämistä - tutustuttaessa uuteen asiakkaaseen - kotikäyntien työvälineeksi ( muistilista mitä tulee arvioida) - dokumentoinnin tueksi - hoitohenkilökunnan ohjaamiseksi kuntouttavuuden toteuttamiseksi - haluttaessa tehdä asiakkaalle näkyväksi ne osa-alueet, joissa olisi kehittämisen varaa - haluttaessa tehdä asiakkaalle näkyväksi mikä on avustamista, mikä puolestaan hänen omaa valintaansa ja tekemistään - asiakkaan realistisen käsityksen arvioimiseksi (keskusteltava yhdessä mahdollisista näkemyseroista) - profiilitaulukot havainnollistavia eli voisivat toimia yhtenä osana kuntoutuksen vaikuttavuuden esiintuomisessa ja tuen tarpeen havainnollistamisessa ulkopuolisille yhteistyötahoille.
12 12 6 ARVIOINNIN LUOTETTAVUUS Kahden eri ammattilaisen tekemiä arviointituloksia EI voida suoraan verrata toisiinsa, sillä ohjeistuksesta huolimatta vastausasteikkoa voidaan tulkita eri tavoin. Asiaa tullaan korostamaan ohjeistuksessa. Huomioitava on myös, että mikäli ASTAa halutaan käyttää vaikuttavuuden tai muutosten kuvaamiseen, tulisi alku- ja loppuarviointien suorittajan olla sama henkilö. Asiaa tullaan painottamaan ohjeistuksessa aiempaa enemmän. Osa vastaajista halusi korostaa, että havainnoiden tehty arviointi on haastatellen tehtyä arviointia luotettavampaa. Muutaman vastaajan mielestä tärkeää on huomioida myös, ettei asiakkaan läheiseltä tai hänet hyvin tuntevalta henkilökunnaltakaan aina välttämättä saa luotettavaa tietoa. Havainnointi koettiin tärkeäksi erityisesti psykiatristen ja kehitysvammaisten asiakkaiden kohdalla, jälkimmäisillä myös asiakkaan läheisen haastattelu katsottiin kuitenkin varsin hyväksi arviointimuodoksi. Näin ollen havainnoinnin käyttö haastattelun tukena ainakin osassa toimintoja tai asioiden varmistaminen muulla tavoin haastattelun lisäksi ovat hyvä keino lisätä arvioinnin luotettavuutta. Luotettavinta havainnointi on asiakkaan kotiympäristössä. Mikäli arviointi tehdään jossakin muualla, tulee pohtia vieraan ympäristön mahdollista vaikutusta arviointiin. Asiakkaan itsearviointivälineeksi ASTAn katsoi soveltuvan erittäin hyvin tai hyvin 33/58 vastaajasta (57 %). Osassa vastauksista kuitenkin korostettiin, että soveltuvuus riippuu hyvin paljon asiakkaasta eli joillekin asiakkaille ASTA ei missään nimessä sovellu itsearviointivälineeksi. Pilotointi I:n ja II:n perusteella suosittelemme ASTA-lomakkeistoa edelleen ensisijaisesti ammattilaisen käyttämäksi arviointivälineeksi, mutta asiakkaan oman näkökulman huomioon ottaminen on kuitenkin erittäin oleellista. Asiakkaan itsearviointivälineeksi ASTA soveltuu vain harvoille asiakkaille, sillä lomakkeiston täyttäminen itsenäisesti vaatii mm. hyvää keskittymiskykyä sekä muita kognitiivisia taitoja. Sitä voidaan kuitenkin käyttää esim. keskustelujen pohjana siten, että asiakas tutustuu lomakkeistoon ensin itse ja pohtii vastauksia, minkä jälkeen lomakkeisto käydään läpi yhdessä asiakkaan ja ammattilaisen kesken. Mikäli asiakkaan ja ammattilaisen mahdollisesti toisistaan eriävien näkemysten kirjaamisesta on hyötyä arvioinnille, voidaan asiakkaan oma arvio suoriutumisestaan kirjata lomakkeistolle käyttämällä merkintöihin kahta eri väriä. Kyseinen ohjeistus tullaan lisäämään manuaaliin. Toisistaan poikkeavien näkemysten kirjaaminen voi olla hyödyllistä esim. haluttaessa arvioida asiakkaan kykyä tunnistaa omaa avuntarvettaan.
13 13 7 MUITA KEHITTÄMISAJATUKSIA 7.1 Mahdolliset lisäosat Kommunikointi ja Vuorovaikutus ja ihmissuhteet Vastaajilta kysyttiin mielipidettä ASTAn mahdollisista lisäosista (alueet oli valittu ICFluokituksesta). Ne koettiin pääosin tervetulleiksi. Lisäosien kehittämistä ei ole vielä päätetty varmaksi, sillä kuten palautteessakin kävi ilmi, on näiden alueiden arviointi usein tietyn ammattiryhmän (esim. puheterapeutin) vahvinta aluetta. Näiden alueiden arviointiin on jo myös olemassa hyviä standardoituja arviointimenetelmiä. Koska ASTA-lomakkeisto on tarkoitettu nimenomaan useiden eri ammattiryhmien työvälineeksi ja se nykyisellään soveltuu hyvin erilaisille asiakasryhmille, ei ko. lisäosia ehkä ole järkevää lähteä työstämään. Sen sijaan ohjeistamme käyttämään jo olemassa olevia arviointivälineitä tai tarvittaessa ohjaamaan asiakkaan toisen ammattiryhmän konsultaatioon. 7.2 Koulutustarve Käyttäjäkoulutuskysymykseen vastasivat kaikki 68 kyselyyn vastannutta. Heistä 51 (75 %) oli sitä mieltä, että koulutusta ei vaadita käyttäjän käsikirjan tarjoaman ohjeistuksen lisäksi. Koulutuksen näki tarpeelliseksi puolestaan 17 (25 %). Koulutus nähtiin hyödylliseksi erityisesti niille ammattiryhmille, jotka eivät ole tottuneet arvioimaan tai havainnoimaan asiakkaiden toimintaa. Heille ASTAn koettiin voivan toimia eräänlaisena muistilistana siitä, miten monipuolisesti ja pieniin osiin pilkkoen toimintakykyä tulisi arvioida. Koulutukseen liittyen todettiin lisäksi, että vaikka koulutusta ei ehkä tarvittaisikaan, voisi lomakkeistoon olla hyödyllistä tutustua yhdessä oman kollegan kanssa. Käyttäjäkoulutuksia tullaan tarjoamaan kiinnostuneille sekä valmiin koulutuspäivän muodossa että työpaikoille tarjottavina koulutuspaketteina. 7.3 Muita kehittämisajatuksia Yksittäisinä kehittämisajatuksina palautteessa tuli esille mm. - lomakkeisto käyttöohjeistuksineen saataville internetin kautta - markkinointi sosiaalityöntekijöille, joille ASTAn katsottiin olevan hyödyllinen esim. kotikäyntien työvälineenä - keskustelufoorumi ASTAn käyttäjille - lisäosiksi ulospäin suuntautuneen toiminnan ja työtehtävien arvioinnit
Ilmaisia arviointivälineitä palvelutarpeen arviointiin
Ilmaisia arviointivälineitä palvelutarpeen arviointiin PAAVO (1) Avuntarpeen itsearviointimenetelmä, soveltuu myös ammattilaiskäyttöön Arviointi tehdään osoitteessa www.paavo.fi Arvioidaan avuntarvetta
LisätiedotIlmaisia arviointivälineitä palvelutarpeen arviointiin
Ilmaisia arviointivälineitä palvelutarpeen arviointiin Käytännön vinkkejä palvelutarpeen arviointiin 13.9.2011 Kajaani Asumispalvelusäätiö ASPA, Katja Laine Avunpäiväkirja (1) Henkilökohtaisen avuntarpeen
LisätiedotMini-ASTA asumisen toimintojen alustavaan pika-arviointiin
Mini-ASTA asumisen toimintojen alustavaan pika-arviointiin Mini-ASTA -lomakkeisto on tarkoitettu päivittäisten asumisen toimintojen nopeaan alustavaan arviointiin. Kokonaisvaltaisen kuvan saamiseksi suosittelemme
LisätiedotKysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010
1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen
LisätiedotKyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille
Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin
LisätiedotBtoB-markkinoinnin tutkimus
BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien
LisätiedotKysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011
1 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen taustalla olevien syiden kehittyminen s. 2 3.2 Nuorten velkaantumisen taustalla
LisätiedotMielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!
Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta
LisätiedotLisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.
27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen
LisätiedotTulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi
Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...
LisätiedotEtäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa
Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet
LisätiedotYHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät
10.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät SOS-lapsikylän toimintakäsikirjan mukaisesti lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen lasten asioista vastaaville
LisätiedotTUKENA-hanke Kysely perheryhmäkotien työntekijöille 9/2018
Kysely perheryhmäkotien työntekijöille 9/2018 Kysely Uudenmaan alueen kuntien sosiaalityöntekijöille Kyselylomakkeet kohdistettiin perheryhmäkoti- ja tukiasuntopaikkakunnilla selvittämällä alueen asumisyksiköistä,
LisätiedotSaada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku
Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN
LisätiedotProCountorin asiakastyytyväisyyskysely 2009
Sivu 1(9) ProCountorin asiakastyytyväisyyskysely 2009 Asiakkaat tyytyväisiä palveluun ProCountorin vuosittaiseen asiakastyytyväisyyskyselyyn vastasi tänä vuonna ennätykselliset 561 vastaajaa (179 vastaajaa
LisätiedotOMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS
OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä
LisätiedotToimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen
Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Ajankohtaiset asiat Syksyn verkoston päivämäärät: 26.10 Jatketaan tämän kerran teemoja 14.11. Rovaniemen kaupungin kotikuntoutuksen
LisätiedotRaportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä
Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria
LisätiedotSukupuoli ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET
ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Aurinkoisen asiakastyytyväisyyskysely tehtiin syyskuussa 2016. Kysely oli suunnattu kaikille Aurinkoisen asiakkaille; yhteisökodissa ja tukiasunnossa asuville sekä päiväasiakkaille.
LisätiedotTOIMI MENETELMÄ TOIMINTAKYVYN KUVAAMISEEN
TOIMI MENETELMÄ TOIMINTAKYVYN KUVAAMISEEN Kuvat: www.papunet.fi Toimi - menetelmä Kehittäjät Heikki Seppälä ja Markus Sundin Kehitysvammaliitto 2011 Toimi on työväline yksilöllisen toimintakyvyn arviointiin
LisätiedotHalikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2019
August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 019 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN AUGUST-KODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET.1 Fyysiset ja aineelliset olosuhteet..
LisätiedotProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008
Sivu 1(8) ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008 ProCountor tutki syyskuun alussa asiakkaittensa tyytyväisyyttä ProCountor-ohjelmistoon sekä Helpdesk-palveluun. Asiakaskyselyyn vastasi 179 käyttäjää.
LisätiedotILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010
ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 Someron kaupunki on mukana Kuntaliiton ilmastohankkeessa "Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa".
LisätiedotKysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön
Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien
LisätiedotYHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen
YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu
LisätiedotVaikeavammaisten päivätoiminta
Vaikeavammaisten päivätoiminta Kysely vaikeavammaisten päivätoiminnasta toteutettiin helmikuussa 08. Sosiaalityöntekijät valitsivat asiakkaistaan henkilöt, joille kyselyt postitettiin. Kyselyjä postitettiin
LisätiedotVammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa
Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain
Lisätiedot1. Johdanto. Kuvio 1: Ikäjakauma Rohkene Työnhakupalvelussa ja asiakastyytyväisyyskyselyssä
1. Johdanto Rohkene työnhakupalvelun asiakkailta haluttiin saada tietoa tyytyväisyydestä palveluun ja muihin asioihin, jotta palvelua voitaisiin kehittää paremmaksi. Rohkene Työnhakupalvelussa on rekisteröityjä
LisätiedotSosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi
Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt
LisätiedotTUKENA-hanke Kysely perheryhmäkotien työntekijöille 9/2018
Kysely perheryhmäkotien työntekijöille 9/2018 Kysely perheryhmäkodeissa ja tukiasunnoissa oleville nuorille Nuorten kysely lähetettiin yksiköiden esimiesten kautta anonyyminä Surveypal-nettilinkkinä välitettäväksi
LisätiedotOHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA
OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena
LisätiedotKyselytutkimus Tajua Mut! toimintamallista 2017
Kyselytutkimus Tajua Mut! toimintamallista 2017 Tajua Mut! -kyselytutkimus Tutkimuskysymys: Miten Tajua Mut! -toimintamalliin koulutetut kokevat toimintamallin tarpeellisuuden ja käytön? Kysely lähetettiin
LisätiedotMITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?
MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi
LisätiedotYstävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli
Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!
LisätiedotPirkanmaan Talentian työturvallisuuskartoitus 2018
n työturvallisuuskartoitus 2018 selvitti jäsenistöltään kokemuksia työturvallisuustilanteesta. Kysely selvitti työturvallisuuden perehdytyksen tilannetta, työtilojen turvallisuutta työpaikalla ja muualla,
LisätiedotHalikon vanhustenkotiyhdistys ry
Asiakkaiden tyytyväisyys Tammilehdon päivähoidon palveluun 2019 SISÄLLYS 1. PALVELUKESKUS TAMMILEHDON PÄIVÄHOITO 2. ASIAKASTYYTYVÄISYYSTUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN 3. ASIAKKAIDEN TYYTYVÄISYYS PALVELUKESKUS
LisätiedotTyöympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE
Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE Nina Nevala, Tiina Juhola, Juha Anttila, Hannu Alaranta Työsuojelurahaston tutkimus- ja kehityshanke 104373 Hankkeen toteuttajat Työterveyslaitos Invalidiliiton
LisätiedotHalikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014
Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET
Lisätiedot- Kotipalvelusta saat vastuutyöntekijän viimeistään viikon kuluttua palvelutoimintojen alettua. Halutessasi sinulla on oikeus vaihtaa tämä henkilö.
Kotipalvelu Motalan kotipalvelun perusajatuksena on kaikkien ihmisten samanarvoisuus. Työn lähtökohtana on asiallinen suhtautuminen ja kunnioitus jokaisen yksilön tarpeisiin ja toivomuksiin sekä mahdollisuus
LisätiedotToimintakyvyn arviointi ICF-viitekehyksessä VAT:n (valmennuksen arvioinnin tukijärjestelmä)
Toimintakyvyn arviointi ICF-viitekehyksessä VAT:n (valmennuksen arvioinnin tukijärjestelmä) avulla ICF WHO:n tekemä toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus (ICF) julkistettiin
LisätiedotKykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä
Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille,
LisätiedotPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely
LisätiedotPALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA
PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3
LisätiedotKansalaiskyselyn tulokset
ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset
LisätiedotVaikeavammaisten MS-kuntoutujien moniammatillinen avokuntoutuksen kehittämishanke arviointitutkimus KYSELYLOMAKE KUNTOUTUJILLE
1 Vastaajan nimi: Tutkimusnumero (tutkimussihteeri täyttää): TÄYTTÖOHJE Tällä kyselylomakkeella kerätään tietoa elokuussa 2010 alkaneen moniammatillisen avokuntoutusmallin kuntoutuspalveluista kuntoutujan
LisätiedotArvioin palvelusuunnitelmani tekemistä
Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Miten aloitimme palvelusuunnitelman tekemisen? 5 3. Miten suunnittelin palvelujani ennen palvelusuunnitelmakokousta?
LisätiedotPalaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta
Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin
LisätiedotICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen
ICF / VAT toimintakyvyn arviointi ICF International Classification of Functioning, Disability and Health ICF on WHO:n tekemä toimintakykyluokitus jota WHO suosittaa toimintakyvyn kuvaamiseen Luokitus sisältää
LisätiedotNuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008
Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten
LisätiedotToimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen
Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Ajankohtaiset asiat Kevään verkoston päivämäärät: 16.1. klo 13-14.30 Kotikuntoutus: tehtävänkuvat ym. 13.2. klo 13-15 Kotihoidon yhteinen
LisätiedotHavainto ja sen kirjaaminen sekä Itsearvioinnin ja ulkopuolisen havainnoinnin sudenkuoppia. C: Tuomas Leinonen
Havainto ja sen kirjaaminen sekä Itsearvioinnin ja ulkopuolisen havainnoinnin sudenkuoppia C: Tuomas Leinonen Havainto VAT:ssa havainnolla tarkoitetaan tunnetussa toimintaympäristössä tehtyä huomiota asiakkaan
LisätiedotOpiskelijan taitojen ja työn vaativuuden yhteensovittaminen (Melba/Imbaarviointimenetelmä)
Mahis työhön projektiseminaarin työpaja Opiskelijan taitojen ja työn vaativuuden yhteensovittaminen (Melba/Imbaarviointimenetelmä) 1 Työpajan sisältö projektimme Melba/Imba kokeilun tavoitteista ja toteuttamisesta
Lisätiedot4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE
1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn
LisätiedotOSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY
OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY Mistä osaamis- ja osaamistarvekartoituksessa on kysymys Yhteiskunta ja työelämän ilmiöt muuttuvat ympärillämme kovaa vauhtia. Usein joudumme kysymään ja ihmettelemään, mitä
LisätiedotKäytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:
Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt
LisätiedotLiite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi
KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa
LisätiedotVASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO
YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia
LisätiedotNuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta
Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden
Lisätiedot2. Mihin avomuotoisen ryhmäkuntoutuksen palveluista osallistuit työntekijänä kuluneen lukukauden aikana (kevät 2012)?
1 TÄYTTÖOHJE Tällä kyselylomakkeella kerätään tietoa elokuussa 2010 alkaneen ja keväällä 2012 päättyvän moniammatillisen avokuntoutusmallin kuntoutuspalveluista palvelujen toteuttajien näkökulmasta. Kaikki
LisätiedotVastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen
Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus
LisätiedotTOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ
TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ Hopeakirstu-projekti hyvinvoinnin edistäjänä Marja-Leena Heikkilä Opinnäytetyö Hyvinvointipalvelut Geronomikoulutus 2018 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite
LisätiedotAVUSTAJAKESKUKSEN TOIMINNAN ARVIOINTI Kysely yhteistyökumppaneille
AVUSTAJAKESKUKSEN TOIMINNAN ARVIOINTI Kysely yhteistyökumppaneille ALUKSI Vuoden 2009 maaliskuussa toteutettiin Avustajakeskuksen yhteistyökumppaneille suunnattu kysely, jonka tarkoituksena oli selvittää
LisätiedotHnenogäsdpdinoinnin päätehtävät
Hnenogäsdpdinoinnin päätehtävät Asiakastyytyväisyyskysely henkilökohtaisille avustajille 2015 Toteutus Syys- lokakuussa 2015, vastausaikaa 2 viikkoa Webropol-kysely Toimitettiin Avustajaportti.fi palveluun
LisätiedotToimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen, luonnos käsittelyssä työkokouksessa
Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen, luonnos käsittelyssä 15.11.2017 työkokouksessa Kotikuntoutus Kotikuntoutus on moniammatillista, tavoitteellista ja määräaikaista kotona
Lisätiedotehittämiskoordinaattori uula Ekholm
NYKYTILAKARTOITUS HANGOSSA - KOTIHOIDON ASIAKKAAN KÄYTÖSSÄ OLEVAT APUVÄLINEET JA TULEVAISUUDEN APUVÄLINETARPEET HENKILÖKUNNAN ARVIOIMANA (TOTEUTUS VIIKOT 43-45/2013) - KOTIHOIDON HENKILÖSTÖN ITSEARVIOITU
LisätiedotHoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET
PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä
LisätiedotJUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja.
JUPINAVIIKOT 2015 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja Jenni Sanisalo Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYS Johdanto... 3 Palautteiden tiivistelmä...
LisätiedotHenkilökohtaisen avun keskus HENKKA
Henkilökohtaisen avun keskus HENKKA Asiakastyytyväisyyskysely henkilökohtaisille avustajille 2017 Taustatietoa Asiakastyytyväisyyskysely henkilökohtaisille avustajille toteutettiin Webropolkyselynä marraskuussa
LisätiedotYksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.
YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin
LisätiedotASTA ASUMISEN TOIMINTOJEN ARVIOINTILOMAKKEISTO
ASTA ASUMISEN TOIMINTOJEN ARVIOINTILOMAKKEISTO ASTA -lomakkeisto on tarkoitettu päivittäisten asumisen toimintojen arviointiin. Lomakkeisto mahdollistaa toimintakyvyn vaihtelevuuden arvioinnin, joten se
LisätiedotYHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA
1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)
LisätiedotPALVELUSUUNNITELMA 1/6. Jämsän kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Vammaispalvelut Kelhänkatu 3, Jämsä. PALVELUSUUNNITELMA Päivämäärä:
1/6 Päivämäärä: ASIAKAS Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Osoite: Puhelinnumero: Lähiomainen Sukunimi ja etunimi: Suhde asiakkaaseen: Osoite: Puhelinnumero: Muut perheen jäsenet ja lähiverkosto: Edunvalvoja
LisätiedotYritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista
Yritysyhteistyötutkimus 2014 Julkinen yhteenveto tutkimusraportista 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten tarjoamista
LisätiedotPoimintoja Sanomalehti opetuksessa -kyselystä
Poimintoja Sanomalehti opetuksessa -kyselystä Sanomalehtien Liiton sanomalehti opetuksessa -kysely opettajille Kartoitimme Sanomalehtien Liitossa opettajien kokemuksia sanomalehden opetuskäytöstä, Sanomalehtiviikosta
LisätiedotToimintakykyarvio oppilaanohjauksen ja opetuksen työvälineenä
Toimintakykyarvio oppilaanohjauksen ja opetuksen työvälineenä Taustaa Kehitetty Tervareitti-hankkeessa 2015-2017 Osa erityistä tukea tarvitsevan ohjausmallia ICF-luokitukseen pohjautuva työkalu: Kansainvälinen
LisätiedotNuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan
Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan Kyselyn tuloksia käytetään lasten ja nuorten valtuutetun huoneentaulun koostamiseen. Kyselyn tuloksissa on yhdistetty alkuperäiset viisiluokkaiset
LisätiedotSisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia
Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia AJK-Jatkokoulutuksen sisustuskoulutuksesta vuosina 2006-2009 valmistuneille järjestettiin verkkokyselytutkimus syksyllä 2009. Tutkimuksen tavoitteena
LisätiedotAuditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014
Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa
LisätiedotKunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa
Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea
LisätiedotASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013
ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY Kasvun Portaat Oy JOHDANTO Kasvun Portaat Oy:n asiakastyytyväisyyskysely tehtiin joulukuun aikana kirjekyselynä. Kysely suunnattiin niiden kuntien sosiaalityöntekijöille, joista
LisätiedotKUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013
KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät
LisätiedotToimintakyvyn arviointi ICF / VAT avulla ja tiedon käyttö (työhön) kuntoutuksessa. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen
Toimintakyvyn arviointi ICF / VAT avulla ja tiedon käyttö (työhön) kuntoutuksessa ICF On luettelo toimintakyvyn eri osa-alueista Antaa yhteisen kielen eri ammattilaisille Mahdollistaa tiedon välittämisen
LisätiedotISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus
ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus Raportti kyselystä Kuopion klassillisen lukion oppituntitallenteita lukuvuonna 2007 2008 käyttäneille opiskelijoille (huhtikuu 2008) (Diat liitteenä
LisätiedotLASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013
LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan
LisätiedotAseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %
Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.
LisätiedotMinkälaiseksi lastensuojelun perhehoitajat kokevat hyvinvointinsa? Hyvinvointi-kyselyn tuloksia Nina Rauhala, sosionomiopiskelija, TAMK
Minkälaiseksi lastensuojelun perhehoitajat kokevat hyvinvointinsa? Hyvinvointi-kyselyn tuloksia Nina Rauhala, sosionomiopiskelija, TAMK Kyselyn taustatietoja Kyselyyn vastasi yhteensä 168 henkilöä. Heistä
LisätiedotHyvinvointia työstä. Sisem 11.3.2015 Päivi Isokääntä 1. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Sisem 11.3.2015 Päivi Isokääntä 1 KÄYTÄNNÖNLÄHEINEN TOIMINTAMALLI PIENILLE JA KESKISUURILLE TYÖPAIKOILLE SISÄILMAONGELMIEN RATKAISEMISEKSI ISOKÄÄNTÄ PÄIVI, REIMAN MARJUT, RAUTIALA SIRPA
LisätiedotHalikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014
Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET
LisätiedotAsiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho)
KUNTA / KUNTAYHTYMÄ: PALVELUSUUNNITELMA Päiväys: Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Lähiomainen Sukunimi ja etunimi Puhelinnumero Suhde asiakkaaseen Puhelinnumero Muut perheen jäsenet ja lähiverkosto
LisätiedotTYÖLLISYYSFOORUMI
TYÖLLISYYSFOORUMI 16.9.216 PALAUTERAPORTTI Kirjoittajat: Anu Järvinen, Laura Kallio ja Jemina Niemi, Osuuskunta Motive Työllisyysfoorumi järjestettiin Tampereella Scandic Rosendahlissa 16.9.216. Järjestelyistä
LisätiedotOn ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!
30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin
LisätiedotKARTTAPAIKANNUKSEN AVULLA TEHTY KYSELYTUTKIMUS TOIMISTOTILOJEN ÄÄNIYMPÄRISTÖSTÄ. Tiivistelmä
KARTTAPAIKANNUKSEN AVULLA TEHTY KYSELYTUTKIMUS TOIMISTOTILOJEN ÄÄNIYMPÄRISTÖSTÄ Arto Rauta 1, Maarit Kahila 2 1 Ecophon Strömberginkuja 2 00380 Helsinki arto.rauta@saint-gobain.com 2 Mapita Oy Kanavaranta
LisätiedotICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen
ICF / VAT toimintakyvyn arviointi ICF ICF on WHO:n tekemä toimintakykyluokitus Se ei ole mittari Se tarjoaa hyvän rakenteen toimintakyvyn kuvaamiseksi Se tarvitsee tuekseen välineen jolla toimintakyvyn
LisätiedotTURUN YLIOPISTO. Raportti Opetuksen kehittäminen ja tuki Harjoittelija Anna Vuolle PEDA-FORUM-PÄIVÄT TURUSSA 21-22.5.2008
TURUN YLIOPISTO Raportti Opetuksen kehittäminen ja tuki Harjoittelija Anna Vuolle PEDA-FORUM-PÄIVÄT TURUSSA 21-22.5.8 Peda-forumin valtakunnalliset opetuksen kehittämispäivät järjestettiin tänä keväänä
LisätiedotUutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014
Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014, Uutisia maailmalta sekä Kirjaston ja tietopalvelun uutisia L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O C E N T R A L F Ö R B U N D E T F Ö R B A R N
LisätiedotToimintakyvyn arviointi asiakkaan parhaaksi. Työhönkuntoutuksen yhteydessä
asiakkaan parhaaksi Työhönkuntoutuksen yhteydessä Kumppaniksi ry Kumppaniksi ry on Kajaanin seutukunnan kuntien ylläpitämä yhdistys, joka tarjoaa valmennus- ja kuntoutuspalveluja työttömille työnhakijoille.
LisätiedotNäyttö ratkaisee? tutkimuksen keskeisiä tuloksia
Näyttö ratkaisee? tutkimuksen keskeisiä tuloksia Monimuotoisen ohjauksen teemapäivä Hämeenlinna 19.4.2011 Metallityöväen liitto Tutkimuspäällikkö Jorma Antila Tutkimuksen taustaa Metalliteollisuudessa
LisätiedotItsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö
Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö Mitä on alentunut itsemääräämiskyky? (8 ) Tuesta huolimatta: Ei kykene tekemään sosiaali-
LisätiedotOPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ
OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ ARVIOINNIN PERUSLÄHTÖKOHTIA Arviointikriteerit ovat kirjalliset, jotka toimitetaan työpaikalle Arvioinnin perustana on aina etukäteen sovitut tavoitteet Arvioinnin
Lisätiedot