Purmojärven rantayleiskaava

Transkriptio

1 KAUHAVAN KAUPUNKI Purmojärven rantayleiskaava FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY P17316

2

3 1 (37) Tolonen Kai Sisällysluettelo 1 Lausunnot Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Etelä-Pohjanmaan liitto Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitos-liikelaitos Kauhavan kaupungin Ympäristölautakunta Muistutukset Juhani Hella Jari ja Sally Laukkonen Antti ja Erkki Erkinheimo Lasse Hokkala Pirjo ja Juhani Tullila Jari Manninen (5:170) Markku Kuusela ja Helena Kuusela Muut tekniset korjaukset Tila Tila ; Ehdotus jatkotoimenpiteistä; FCG Finnish Consulting Group Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

4 2 (37) Tolonen Kai Liitteet Liite 1: Lausunto; Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus... 1 Liite 2: Lausunto; Etelä-Pohjanmaan liitto... 1 Liite 3 : Lausunto; Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitos-liikelaitos... 2 Liite 4: Lausunto; Kauhavan kaupunki, Ympäristölautakunta... 3 Liite 5: Muistutus; Helena ja Juhani Hella... 5 Liite 6: Muistutus; Erkki ja Antti Erkinheimo... 7 Liite 7: Muistutus; Kaarina ja Lasse Hokkala... 9 Liite 8: Muistutus; Jari Manninen (5:170) Liite 9: Muistutus; Markku Kuusela ja Helena Kuusela Liite 10: Muistutus; Juhani ja Pirkko Tullila Liite 11: Muistutus; Jari ja Sally Laukkonen Liite 12: Kauhavan Ympäristölautakunnan kirje Purmojärven rantayleiskaavassa sr- kohdemerkinnän omaavan kiinteistön haltijalle Liite 13: Purmojärven rantayleiskaava tiedote jälkeen tehdyistä kaavanmuutoksista, jotka koskevat yksityistä etua FCG Finnish Consulting Group Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

5 FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY 3 (37) Purmojärven rantayleiskaava 1 Lausunnot Purmojärven rantayleiskaava oli julkisesti nähtävillä välisen ajan. Sen nähtävilläoloaikana annettiin neljä lausuntoa ja seitsemän muistutusta. Annettuja lausuntoja ja muistutuksia ei ole pääsääntöisesti referoitu vaan nämä ovat tämän kaavoittajan vastineen liitteenä. Annetuissa vastineissa on pyritty vastaamaan suoraan annettuun, koska ei pääsääntöisesti ole tullut esille uusia merkittäviä näkemyksiä, joita ei aikaisemmissa kaavavaiheissa olisi perusteellisesti käsitelty. 1.1 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Osayleiskaavassa on otettu huomioon maanomistajien tasapuolinen kohtelu sekä alueen muu maankäyttö. Osayleiskaava on oikeusvaikutteinen ja siinä on MRL:n 72 :n mukaisesti erityisesti määrätty yleiskaavan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksella ei ole huomautettavaa Purmojärven rantayleiskaavaehdotuksesta. Merkitään tiedoksi yleiskaavaselostukseen. 1.2 Etelä-Pohjanmaan liitto Purmojärven rantaosayleiskaavan kaavaehdotus on maakuntakaavan mukainen. OAS:ista ei ole huomautettavaa. Merkitään tiedoksi yleiskaavaselostukseen. 1.3 Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitos-liikelaitos Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitos-liikelaitoksella ei ole huomautettavaa Purmojärven rantayleiskaavaehdotuksesta. Merkitään tiedoksi yleiskaavaselostukseen. 1.4 Kauhavan kaupungin Ympäristölautakunta Lautakunta toteaa valmistelutekstissään että kaavaselostuksen mukaan ehdotuksessa olevat paikallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset kohteet (sr-3) arvotetaan. Kohteen merkitseminen kaavaan edellyttää omistajan suostumusta. Edellä oleva teksti viittaa kaavaehdotuksen selostuksen kohtiin: Rakennettu kulttuuriympäristö ja erityisesti luonnosvaiheen kaavaselostuksessa kohta Rakennettu kulttuuriympäristö: Ehdotusvaiheessa mukana ovat vain ne kohteet, joista edellä kuvattu arvokeskustelu ja kaavasuunnitteluvaiheen neuvottelut on käyty ehdotuksen kaavaselostuksessa sanotaan:

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4 (37)...kohteen merkitseminen kaavaan edustaa yhteistä tahtotilaa eri toimijoiden sekä etenkin kohteiden omistajien kanssa. Kaavaprosessi toteuttaa vuorovaikutuksen suhteen riittävän perusteellista keskustelua maanomistajan ja kaavan valmistelijoiden kesken. Suojeltavat kohteet (sr- 3) on esitetty ehdotusvaiheessa luettelona kaavamerkintöjen yhteydessä. Kaavoitukseen vaikuttaminen edellyttää poikkeuksetta aina kiinteistönomistajan omaa aktiivisuutta. Kaavaprosessin kuulemisvaiheet luonnos- ja ehdotusvaiheessa täyttää Maankäyttö- ja rakennuslain kuulemisen vaatimukset. Kaavaprosessin vaiheet ja vuorovaikutusprosessi on määritelty kaavahankkeeseen kuuluvassa Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Osallisella MRL 64 :n mukaan on oikeus pyytää alueelliselta ympäristökeskukselta neuvottelua, mikäli kokee OAS:issa määritellyn vuorovaikutuksen riittämättömäksi. Tämäntapaista neuvottelua ei ole pyydetty kaavaprosessin aikana. Sekä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ja Etelä-Pohjanmaan liitto on pitäneet Osallistumisja arviointisuunnitelmaa riittävänä ja todenneet mm. tasapuolisuuden toteutuneen osayleiskaava-alueella. Maankäyttö- ja rakennuslain 5 :n Alueiden käytön suunnittelun tavoitteet mukaan Alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää momentin 3) mukaan rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista; Purmojärveltä on laadittu maisemaselvitys sekä rakennusinventointi, jossa on ehdotettu arvotettavaksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta osayleiskaava-alueen arvokkaat rakennukset. Tämä ohjaa etenkin paikallisesti arvokkaiden rakennusten hoidon ohjausta ja suunnittelua, sekä merkitsemistä kaava-asiakirjoihin ns. suojeltavina rakennuksina (srmerkintä). Kaavaprosessi täyttää arvottamisen osalta nämä vaatimukset, jossa päätöksentekijöinä ovat Kauhavan kaupungin vaaleilla valitut luottamushenkilöt. Yleiskaavan sr-merkintä on luonteeltaan lähinnä informatiivinen. Yleiskaava ohjaa asemakaavan suunnittelua. Varsinainen suojelu tapahtuu Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan asemakaavalla tai Laki rakennusperinnön suojelusta - nojalla. Ei ole tiedossa, että alueelle oltaisiin laatimassa asemakaavaa tai erillisiä rakennusten suojeluesityksiä olisi tehty. Sr-merkintä antaa mahdollisuuden harkintaan ja velvoittaa vuorovaikutukseen ja keskusteluun kiinteistönomistajan ja viranhaltijoiden välillä esimerkiksi rakennukseen kohdistuvien muutosten osalta. Mm. tämä on yksi sr-määräyksen lausuntovelvoitteen tarkoitus. Rakennukseen kohdistuvat toimenpiteet harkitaan tapauskohtaisesti, kuten määräyksessä on kuvattu, eikä merkintä sinällään estä kiinteistön täydennysrakentamista tai kehittämistä. Toisaalta jos pyritään osoittamaan merkinnän hyötyjä, esimerkiksi alueellisten ELYkeskusten rakennusperintöavustusten jakoperusteina sr-merkintä on edesauttanut ja priorisoinut hankkeita. Kauhavan kaupungin Ympäristölautakunta on todennut valmistelutekstissään että kaavaselostuksen mukaan ehdotuksessa olevat paikallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset kohteet (sr-3) arvotetaan. Kohteen merkitseminen kaavaan edellyttää omistajan suostumusta. Lautakunta ei ole määritellyt kuinka tämä suostumus on hankittava.

7 FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY 5 (37) Kaavan laatija on lähettänyt tiedoksi kirjeitse kiinteistön pääasialliselle haltijalle srmerkinnästä ja on pyytänyt tarvittaessa ottamaan yhteyttä puhelimitse kaavan laatijaan, mikäli on tarvetta keskustella ja vielä muuttaa kaavamerkintää. Osa rakennuksien omistajista on ottanut yhteyttä. Käytyjen keskustelujen myötä on päätetty poistaa kohde nro 14. Saari paikallisesti arvokkaiden kohteiden luettelosta. Vaikka rakennuspaikka edustaakin Purmonjärven ns. vanhimpia rakennuspaikkoja, ei sen rakennukset niiden iän, säilyneisyyden ja kulttuurihistoriallisten arvojen puolesta edellytä sr-merkintää. Maankäyttö- ja rakennuslain kohdan 39 :n Yleiskaavan sisältövaatimukset mukaan Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon mm. momentin 2) mukaan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö sekä momentin 8) mukaan rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen. Kaavan laatija muistuttaa, että Maankäyttö- ja rakennuslain 166 :n Rakennuksen kunnossapito mukaan Rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä. Ympäristölautakunta on esittänyt Ympäristölautakunnan luonnosvaiheen lausunnossaan sr-3 merkintöjä tarpeettomina, perusteena että rakennuksia ei ole kuntotarkistettu: Edelleen Maankäyttö- ja rakennuslain 166 :n Rakennuksen kunnossapito mukaan: Jos rakennuksen kunnossapitovelvollisuus laiminlyödään, kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä rakennuksen korjattavaksi tai sen ympäristön siistittäväksi. Jos rakennuksesta on ilmeistä vaaraa turvallisuudelle, tulee rakennus määrätä purettavaksi tai kieltää sen käyttäminen. Ennen korjauskehotuksen antamista rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä rakennuksen omistajan esittämään rakennusta koskevan kuntotutkimuksen terveellisyyden tai turvallisuuden johdosta ilmeisen välttämättömien korjaustoimenpiteiden selvittämiseksi. Rakennuksen omistajan on seurattava rakennuksen kantavuuden kannalta keskeisten rakenteiden kuntoa. Purmojärven rantayleiskaavan perusselvityksenä laaditussa Inventoinnissa kohteiksi on valikoitunut kulttuurihistoriallisesti paikallisesti arvokkaita rakennusperintökohteita, joiden osalta selkeästi silmämääräisesti voidaan todeta, ettei niistä ole vaaraa turvallisuudelle. Näyttövelvollisuus rakennuksen käyttökelvottomuudesta tai vaarallisuudesta on rakennuksen omistajalla - ei kaavan tavoitteiden asettelussa tai kaavan valmistelussa, jossa on otettava huomioon etenkin Maankäyttö- ja rakennuslain 5 :n Alueiden käytön suunnittelun tavoitteet ja 39 :n Yleiskaavan sisältövaatimukset. Asiaan liittyy myös Juhani Hellan antama muistutus (katso lisäksi kohta 2.1). Jos kaavaehdotusta on olennaisesti muutettu sen jälkeen, kun se on asetettu julkisesti nähtäville, se on Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 32 :n mukaan asetettava uudelleen nähtäville. Sr-merkintöjen poistaminen voi aiheuttaa tämäntapaisen tarpeen, koska MRL 5 :n ja 39 :n tavoitteet ja sisältövaatimukset eivät välttämättä enää täyty. Uudelleen nähtäville asettaminen ei kuitenkaan ole tarpeen, jos muutokset koskevat vain yksityistä etua ja niitä osallisia, joita muutokset koskevat, kuullaan erikseen. Tämä koskee yksityistä etua, kuten yksittäisen kiinteistön rakennusoikeutta koskevaa asiaa, mutta ei suojelumerkintää, joka on yleinen tavoite.

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 6 (37) 2 Muistutukset 2.1 Juhani Hella Korttelialueen merkintä on RM800. Siitä on osoitettu max. 20% asumisen uudisrakentamiseen, joka on noin 160 k-m2. Lähtötavoitteena on ollut antaa 200 k-m2 rakennusoikeutta kompensaationa ns. Vanhan koulun suojelumerkinnälle. Vanhan koulun kerrosalaksi on arvioitu 600 k-m2, joka on korttelin pääkäyttötarkoituksen mukaan tarkoitettu jatkossa (RM) Rantaa tukeutuvan matkailupalvelujen alueeksi. Merkinnän tulee ensisijaisesti tukea tätä käyttötarkoitusta. Asumisen uudisrakentamista varten voidaan myöntää poikkeusmenettelyharkinnan kautta korotusta ylittämättä kuitenkaan kompensaationa myönnettyä rakennusoikeutta. Alueella ei ole jäljellä laskennallista rantarakentamisoikeutta. Suojelumerkintä on kohtuullisharkinnan perusteena. Määräysteksti muutetaan muotoon; josta enintään 25 % voidaan käyttää asuinrakentamiseen... Maankäyttö- ja rakennuslain kohdan 39 :n Yleiskaavan sisältövaatimukset mukaan Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon mm. momentin 2) mukaan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö sekä momentin 8) mukaan rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen. Pykälässä on myös mainittu, että Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. On todettu, että Yleiskaavan rakennussuojelumerkintä ei ole tämäntapainen haitta eikä aiheuta välitöntä korvausvelvollisuutta maanomistajalle; Kuitenkin Purmojärven ns. vanhan koulun osalta on esitetty osayleiskaavan luonnosvaiheesta alkaen rakennuksen suojelumerkinnän kompensaationa yhtä rantarakentamispaikkaa perusteena, että ns. vanha koulu on kulttuurihistoriallisesti edustavimpia ja parhaiten säilyneitä Purmojärven yleisistä rakennuksista, sekä sopii hyvin käytettäväksi luonnosvaiheessa ehdotettuun matkailukäyttöön. Tästä on aikaisemmin käyty keskustelua luonnosvaiheessa kiinteistön omistajan kanssa jonka myötä on päädytty esitettyyn ratkaisuun. Luonnosvaiheen jälkeen kiinteistön omistaja on vaatinut sr-merkinnän poistamista koulun talousrakennukselta, johon on suostuttu, vaikka yhdessä koulu ja talousrakennus muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Maininnalla Vanhaa Purmojärven koulurakennusta ei saa purkaa, viitataan itse koulurakennukseen. Aikaisempi määräysteksti oli; Rakennuksia ei saa purkaa, jolloin määräysteksti viittasi myös talousrakennukseen. Jäljempi lausuntopyyntöviittauslause on yleinen käytäntö, jossa kunta joutuu alistamaan alueelliselle ympäristökeskukselle ja/tai museoviranomaiselle lausuntopyynnön jos rakennuksiin kohdistuu toimenpiteitä kuten purkuilmoitus. Lauseita ei siten poisteta. Kaavan laatija muistuttaa, että Maankäyttö- ja rakennuslain 166 :n Rakennuksen kunnossapito velvoite ei silti poistu vaikka sr-merkintä poistetaan: Lain kohdan mukaan Rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä. Katso Lisäksi kohdasta Ympäristölautakunnan lausunto.

9 FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY 7 (37) 2.2 Jari ja Sally Laukkonen Niemi 9:70, Matoniemi I 9:66. Uudisti vanhat vaatimuksensa. Ei aiheuta toimenpiteitä. 9:66 9:70 Mielipiteen pääkohta: Rantaviivan pituus tulee korjata kiinteistön Niemi 9:70 kohdalla ja kiinteistön Matoniemi 9:66 alueella rantaviivaa muunnettaessa sen kertoimena käytetään lukua 1. Perustelut: Muunnettu rantaviiva on laskettu kiinteistön Niemi 9:70 alueella siten, että rantaviivan pituuteen ei ole otettu lainkaan mukaan Hamppuniemeä. Etelä-Savon mallinnuksen mukaan muunnettua rantaviivaa laskettaessa niemet tulee ottaa mukaan siltä osin, kuin ne ylittävät 50 metriä. Kun Hamppuniemi otetaan huomioon yli 50 metriä leveältä osin, rantaviivan pituus tilalla Niemi on silloin vähintään 436 m. Etelä-Savon mallinnuksen mukaan muunnettua rantaviivaa laskettaessa lahtien kohdalla käytännössä ja oikeustapaustenkin mukaan on voitu havaita, että vielä metrin päässä sijaitseva loma-asunto on otettava rajoittava tekijänä huomioon. Siksi käytettävä kerroin on 0,75. Matoniemen tilan 9:66 ranta-aluetta vastapäätä on saari. Saaren ja tilan rantojen etäisyys on yli 300 metriä, jolloin muuntokerroin tulee olla yksi. Mittaus tulee vakiintuneen käytännön mukaan tehdä oikaistusta rantaviivasta lähtien kohtisuorasti vastarantaan. Näin ollen kaavaluonnoksessa esitetty muuntokerroin on virheellisesti 0,75. Korostamme vielä, että vastarannalla ei ole lainkaan loma-asutusta, jolloin mallinnuksen mukaan jopa 200 metrin etäisyys vastarantaan sallisi kertoimen yksi käyttämistä. Tässä tapauksessa kiinteistön Matoniemi ranta avautuu laajalti etelää kohti, mikä tuke vaaditun kertoimen käyttämistä.

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 8 (37) Vastine: Purmojärven rantayleiskaavan mitoitusperiaatteet ja rantaviivan muuntoperusteet on esitetty kaavaselostuksen kohdassa 4.4 ja kaavaselostuksen liitekartoissa. Kunkin kiinteistön osalta muunnettu rantaviiva ja mitoitus käyvät ilmi emätila- ja mitoitustaulukosta, joka on kaavaselostuksen liitteenä. Tilan Niemi 9:70 rantaviivan muunto: Rantaviiva on muunnettu kertoimella 0 siinä Hamppuniemen osassa, jossa niemen leveys on alle 50 metriä. Se osa Hamppuniemestä, jossa niemen leveys on yli 50 metriä on muunnettu kertoimilla 0,5 (niemen leveys yli 50 m, mutta alle 100 m) ja 0,25 (niemen leveys yli 50 m, mutta vastarantaan alle 100 m). niemi: > 50 m vastaranta < 100 m niemi: > 50 m ja < 100 m niemi: < 50 m Tilan 9:70 rantaviiva on muunnettu Purmojärven rantayleiskaavassa sovellettavien perusteiden mukaisesti ja siinä on huomioitu se osa Hamppuniemestä, jossa leveys on yli 50 m. Tilan Matoniemi I 9:66 rantaviivan muunto: Tilan 9:66 rantaviiva on muunnettu kertoimilla 1 ja 0,75 ja tila kuluu mitoitusvyöhykkeeseen 7 rakennuspaikkaa / muunnettu rantaviivakilometri. Tilan 9:66 rantaviivan muuntokertoimiin tehtävillä korjauksilla ei ole merkitystä tilaa 9:66 koskevan mitoituksen lopputuloksen kannalta. Kaavaluonnosvaiheen emätilatarkastelun mukaan tila 9:66 on kantatila. Tilan 9:66 kanssa samaan emätilakokonaisuuteen kuuluu tila Aho 9:65, jolla ei kuitenkaan ole rantaviivaa, joten muunnettuun rantaviivaan perustuva emätilan laskennallinen rakennusoikeus muodostuu tilan 9:66 muunnetun rantaviivan perusteella. Kaavaluonnosvaiheen mitoitustarkastelun mukaan emätilalla on muuntamatonta rantaviivaa 278 m ja muunnettua rantaviivaa 216 m, joka tuottaa 1,51 (~2) laskennallista rakennusoikeutta. Emätilalla ei ole olemassa olevia rakennusoikeuksia, eli emätila ei ole vielä käyttänyt laskennallista rakennusoikeuttaan, joten kaavaluonnoskarttaan on osoitettu kaksi uutta rantarakennuspaikkaa. Mikäli tilan 9:66 rantaviiva muunnettaisiin kokonaisuudessaan kertoimella 1, olisi emätilalla muunnettu rantaviiva 278 m, joka tuottaisi laskennallista rakennusoikeutta 1,946 (~ 2). Tästä voidaan päätellä, että rantaviivan

11 FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY 9 (37) muuntokertoimiin tehtävällä tarkistuksella ei tässä tapauksessa ole merkitystä mitoituksen lopputuloksen ja osoitettavien uusien rakennuspaikkojen määrän kannalta. Tilan Matoniemi 9:66 rantaviivan muuntamista tarkasteltaessa on havaittu, että osa rantaviivasta on virheellisesti muunnettu kertoimella 0,75 (sininen), sillä kun mittaus tehdään rantaviivasta lähtien kohtisuorasti vastarantaan, ylittyy 300 m etäisyys vastarantaan. Tilan 9:66 muunnetun rantaviivan tiedot on korjattu kaavaehdotusvaiheessa. kerroin 0,75 < 300 kerroin 1 > 300 Mielipiteen pääkohta: Kiinteistölle Niemi 9:70 varataan ensisijaisesti matkailupalvelujen alue merkinnällä RM 600 ja toissijaisesti se varustetaan merkinnällä RA-1 eli lomarakennusalue. Kauhavan kaupungin strategisen alueidenkäyttösuunnitelman mukaan Kortesjärven järvialuetta kehitetään virkistysalueena sekä vapaa-ajan asumisen alueena, jossa on myös maataloutta tukevaa loma-asumista ja vapaa-ajan palveluja. Kiinteistö soveltuu oivallisesti matkailupalveluiden alueeksi. Vastine: Emätilaselvitykseen perustuvalla mitoituksella ratkaistaan MRL 72 :ssä säädetty suunnittelutarve ranta-alueella. Purmojärven rantayleiskaavan mitoitusperiaatteet (Etelä-Savon malliin pohjautuva rantaviivan muunto sekä mitoitusnormit) hyväksyttiin Kauhavan valtuustossa /teknisessä lautakunnassa Mitoitustarkastelun poikkileikkausajankohtina käytetään kevät 2013 eli ennen rekisteröity kiinteistö tulkitaan ns. emätilaksi. Näistä myöhäisempään poikkileikkausajankohtaan mennessä erotetut, rakennetut kiinteistöt ja myönnetyt rakennusluvat lasketaan mitoituksessa emätilan käytetyiksi rakennusoikeuksiksi. Rantaviivan muuntotapana käytetään rantayleiskaavoituksessa yleisesti sovellettua ns. Etelä-Savon mallia. Muunnettu rantaviiva lasketaan Maanmittauslaitoksen

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 10 (37) maastotietokannasta. Purmojärven rantaviivan muuntamisen periaatteet on esitetty kaavaselostuksessa ja sen liitteissä. Rantayleiskaavoituksen mitoituslaskelmissa käytetään ns. vyöhykejakoa, jossa rantaalueet on jaoteltu ympäristön, luonnon, maiseman, yhdyskuntarakenteen sekä muiden todettujen arvojen perusteella rakentamista eri tavalla kestäviin alueisiin. Vyöhykejakona käytetään 5, 6 ja 7 rakennuspaikkaa / muunnettu rantaviivakilometri (rp / m-rkm). Samanarvoisilla alueilla ja rannoilla käytetään samaa mitoitusnormia. Purmojärven vyöhykejako on esitetty kaavaselostuksessa ja sen liitteissä. Emätilaselvityksen, rantaviivan muunnon ja vyöhykejaon perusteella laadittu mitoituslaskelma tuottaa ns. laskennallisen rakennusoikeuden emätilakohtaisesti. Uusien laskennallisten rakennuspaikkojen kokonaismäärän sijoittamiseen vaikuttaa emätilalle muodostuva kokonaisrakennusoikeus. Jokainen emätilalla ja siitä muodostuneilla tiloilla jo olemassa oleva rakennettu rakennuspaikka ja voimassa oleva rakennuslupa huomioidaan käytettynä rakennusoikeutena, jotka vähentävät rakennuspaikkojen kokonaismäärää. Mikäli emätilan kokonaisrakennusoikeus on ylitetty, ei kiinteistöille pääsääntöisesti osoiteta uusia rakennusoikeuksia vaikka sitä laskennallisesti jollekin lohkokiinteistölle muodostuisi. Purmojärven mitoituslaskelma on kaavaselostuksen liitteenä. Tilan 9:70 rantaviiva on muunnettu kertoimilla 0; 0,25; 0,5 ja 1 ja tila kuluu mitoitusvyöhykkeisiin 7 rakennuspaikkaa / muunnettu rantaviivakilometri ja 6 rakennuspaikkaa / muunnettu rantaviivakilometri. Tila 9:70 on kantatila. Tilan 9:70 kanssa samaan emätilakokonaisuuteen kuuluvat tilat 9:61, 9:69 ja 9:53. Emätilalla on rantaviivaa noin 719 m ja muunnettu rantaviivaa noin 424 m, joka tuottaa 2,91 (~3) laskennallista rakennusoikeutta. Emätilalla on 3 olemassa olevaa rakennusoikeutta (tiloilla 9:61, 9:69 ja 9:53). Emätila on käyttänyt laskennallisen rakennusoikeutensa. Perusteita uusien rantarakennusoikeuksien osoittamiseksi ei ole. 2.3 Antti ja Erkki Erkinheimo Ei aiheuta toimenpiteitä. Muistutus käsittelee pääasiassa ns. Konttikankaan suunnittelutarveratkaisuhakemuksia, joita oli kuntaan jätetty 3 kpl 3MW/voimala tuulivoimaloita varten. Muistutus käsittelee vain välillisesti Purmojärven rantakaavaa. Muistutuksessa esitetään rantayleiskaavan keskeyttämistä tai rantarakentamispaikkojen poistamista 5 km säteellä tuulivoimaloista tuulivoimarakentamisen johdosta. Suomessa jo toteutettujen tuulivoimakaavojen perusteella etäisyysvaatimus vaikuttaa liioitetulta eikä perustu tuulivoimasta annettuun Ympäristöministeriön ohjeisiin eikä lainsäädäntöön. Toisaalta Purmojärven rantayleiskaava on ollut vireillä vuodesta 2012 ja tuulivoimahankkeet ovat tulleet vireille vasta tämän jälkeen. Kyseisistä tuulivoimaloiden suunnittelutarveratkaisuhakemukset on peruutettu hakijan toimesta annetulla ilmoituksella ja hakemukset on päätetty rauenneiksi teknisessä lautakunnassa

13 FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY 11 (37) 2.4 Lasse Hokkala Tilan 3:131 ranta-alueelle osoitetaan kohdemerkintä RS 25 (rantasauna) merkintä. Jäljemmällä luvulla viitataan rakennusoikeuden määrään kerrosalaneliömetreinä. 2.5 Pirjo ja Juhani Tullila Tilalla ei ole laskennallista rakennusoikeutta. Ei aiheuta toimenpiteitä. Kohtuullisuusharkinnalle ei ole perustetta. 2.6 Jari Manninen (5:170) Tilan 5:170 saareen osoitetaan kohdemerkintä RS (rantasauna) merkintä. Rantasauna on vanha rakennus (yli 100 vuotta), jolla voidaan katsoa olevan kulttuurihistoriallista merkitystä. Rantasauna voidaan säilyttää saaressa, vaikka saari ei täytä rakennuspaikan minimikokoa 2000 m 2. Saunalle ei merkitä rakennusoikeutta, koska rakennusoikeuden merkitseminen voi houkuttaa purkamaan rakennuksen ja rakentamaan tilalle uuden. Vanhan rakennuksen korvaaminen uudella ei tällöin ole mahdollista ja rakennusta on pidettävä kunnossa rantasaunatoiminnon säilyttämiseksi saaressa. Myös sr-merkintä tukisi tätä tavoitetta. Maanomistajaa voi kehottaa lunastamaan saaren itselleen, jos saari on jakokunnan omistuksessa, kuten ainakin KTJ:n tietojen mukaan nyt on. 2.7 Markku Kuusela ja Helena Kuusela Ei vaikutusta kaavaan. Asialla ole vaikutusta lokkien hävityslupia haettaessa. Maankäyttö- ja rakennuslaissa on säädetty yleiskaavan sisältövaatimuksista (MRL 39 ). Luonnonarvojen vaaliminen kuuluu lain mukaisiin yleiskaavan sisältövaatimuksiin. Sisältövaatimukset pitävät sisällään lukuisia muitakin kohtia (esim. yhdyskuntarakenteen toimivuus, asumisen tarpeet, ympäristöhaittojen vähentäminen, virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys) ja kaavoituksessa näitä lähtökohtia yhteen sovitetaan mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. Kaavaluonnoksessa Laukkosenlahdelle on osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (luo), jonka kaavamääräys on seuraava: Ympäristö-, luonto tai maisema-arvoiltaan merkityksellinen alue. Alueen ominaispiirteitä ei saa heikentää. Kaavaluonnoksessa osoitettu luo-merkintä ei ole varsinainen suojelumerkintä, vaan se kuvaa alueen erityisominaisuuksia. Luo-merkinnän kaavamääräykseen ei tässä sisälly varsinaisia suojelumääräyksiä. Luo-alue ei osoita alueen käyttötarkoitusta. Oleellista kaavamerkinnän kannalta on, että alueelle mahdollisesti kohdistuvissa toimenpiteissä otetaan huomioon alueen luontoarvot ja toimenpiteet sovitetaan niin, etteivät ne heikennä alueen ominaispiirteitä. Luo-merkinnällä ei ole lokkien hävittämisluvan

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 12 (37) saannin estävää oikeusvaikutusta. Kaavalla ei myöskään ratkaista lokkiyhdyskunnan mahdollisia haittavaikutuksia. Laadittu luontoselvitys on annettu asiantuntija-arvio, jota kaavoittaja hyödyntää työssään yhtenä lähtökohtana. Viranomaiset eivät ole tuoneet esille puutteita selvityksissä. 3 Muut tekniset korjaukset 3.1 Tila Tilalle kaavassa virheellisesti osoitettu olemassa oleva rantarakennuspaikka poistetaan. Emätilaselvityksen perusteella ei myöskään synny uutta laskennallista rakennusoikeutta. Rakennusoikeus poistetaan kaavasta. Emätilaselvityksessä on tilalle osoitettu virheellisesti olemassa oleva rantarakennuspaikka. Todellisuudessa tilalla ei ole rannassa ollut vanhaa mökkiä koskaan, vaan ainoastaan vanha lato/kalamaja/venevaja -tyyppinen rakennelma, jossa ei voi asua. Lisäksi kyseinen lato sijaitsee selvästi jakokunnan omistamalla rantamaalla , jota ei ole lunastettu vesijätön lunastuksessa vaan palsta on jäänyt jakokunnalle. Vanhan olemassa olevan rakennuksen perusteella rakennusoikeutta ei siis voi osoittaa, eikä emätilaselvityksessä synny emätilalle Matomäki osoitettavaksi uutta laskennallista rakennusoikeutta. 3.2 Tila Tilalla on olemassa oleva rantasauna. Tilan ranta-alueelle 3:108 osoitetaan kohdemerkintä RS 25 (rantasauna) merkintä. Jäljemmällä luvulla viitataan rakennusoikeuden määrään kerrosalaneliömetreinä. 4 Annetut lausunnot ja muistutukset eivät muilta osin anna aihetta Purmojärven rantayleiskaavan merkittäviin muutoksiin, eivätkä siten edellytä kaavan uudelleen nähtäville panoa. Annetut lausunnot kirjataan tiedoksi ja asiasisältö viedään kaavaselostukseen vähäisinä kirjauksina ja täsmennyksinä. 5 Ehdotus jatkotoimenpiteistä MRA 32 :n mukaista yksityistä etua koskevista muutoksista ja asioista on tiedotettu asianosaisille kirjeitse.

15 FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY 13 (37) Kaavan laatija esittää jatkotoimina Kauhavan tekniselle lautakunnalle ja Kauhavan kaupunginhallitukselle Purmojärven rantayleiskaavan hyväksymistä ja esitystä edelleen Kauhavan kaupunginvaltuustolle kaavan hyväksymiskäsittelyä varten kaavaselostukseen tehtävien pienten, lähinnä teknisluonteisten, korjausten ja lisäysten jälkeen. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kai Tolonen Aluepäällikkö, arkkitehti SAFA, LuK Kaavan laatija

16

17 FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY 1 (1) Liite 1: Lausunto; Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

18

19 FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY 1 (19) Liite 2: Lausunto; Etelä-Pohjanmaan liitto

20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 2 (19) Liite 3 : Lausunto; Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitos-liikelaitos

21 FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY 3 (19) Liite 4: Lausunto; Kauhavan kaupunki, Ympäristölautakunta

22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4 (19)

23 FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY 5 (19) Liite 5: Muistutus; Helena ja Juhani Hella

24 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 6 (19)

25 FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY 7 (19) Liite 6: Muistutus; Erkki ja Antti Erkinheimo

26 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 8 (19)

27 FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY 9 (19) Liite 7: Muistutus; Kaarina ja Lasse Hokkala

28 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 10 (19) Liite 8: Muistutus; Jari Manninen (5:170)

29 FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY 11 (19) Liite 9: Muistutus; Markku Kuusela ja Helena Kuusela Kauhavan kaupunki, kaavoitus ja mittaustoimisto Päämajantie YLIHÄRMÄ MUISTUTUS KOSKIEN PURMOJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVAEHDOTUSTA Uudistamme kaavaluonnoksesta tekemämme muistutuksen ja vaadimme, että kaavaehdotuksessa Laukkosenlahdelle merkitty LUO-alue poistetaan kaavasta. Perustelut 1. Omistamme alueella pesivän naurulokkiyhdyskunnan lähimmän lomakiinteistön nro (Leppäranta). Naurulokkiyhdyskunta aiheuttaa lomakiinteistön käytölle huomattavaa meluhaittaa ja ennen kaikkea veden laadun jatkuvaa ja arviomme mukaan kumuloituvaa heikentymistä, mikä aiheutuu jatkuvasti kasvavan lokkiyhdyskunnan jätöksistä. Leväkukinnat mökkirannassamme ovat lisääntyneet huolimatta järven kunnostustöistä. Liitteenä on vuoden 2014 Juhannuksen tienoolla otettu kuva leväkukinnasta (Liite 1). Lokkien ulostetuotannosta saa käsityksen liitteenä olevasta kosteikkopenkereen kuvasta (Liite 2). Ulostejätöksistä valtaosa kuitenkin tulee suoraan veteen. Olemme syksyllä 2013 tehneet n euron investoinnin mökkimme jätevesien puhdistamiseksi johtamalla käymäläjätteet umpisäiliöön ja rakentamalla eri puhdistusjärjestelmän harmaille vesille. Tuo investointi tuntuu vähän turhauttavalta (ei turhalta) kun samanaikaisesti kaavamerkinnöillä suojellaan paljon suurempaa veden laadun heikentäjää. 2. Naurulokkien suojelu kaavamerkinnöin on täysin turhaa, koska lokit ovat muutoinkin rauhoitettuja lintuja. Lisäksi naurulokit ovat uhanalaisuusluokituksessa ns. silmällä pidettävä laji, ts. ei ole varsinaisesti uhanalainen. Jos Laukkosenlahdella myöhemmin ryhdytään joihinkin toimenpiteisiin lokkiyhdyskunnan pesimäalueen rajaamiseksi esimerkiksi terveysperustein, mitä toivomme, ei kaavamerkintä saa olla esteenä poikkeusluvan myöntämiseen näihin toimenpiteisiin. Vaikka ELY-keskuksen edustaja onkin suullisesti kommentoinut, että kaavamerkintä ei vaikuttaisi mahdollisen poikkeusluvan myöntämiseen, emme luota noihin suullisiin kommentteihin. Päinvastoin arvioimme, että suojelumerkintä tulisi olemaan sellainen painava peruste, jolla poikkeuslupa lokkien elinalueen rajaamiseksi tultaisiin eväämään. 3. Aiemmissa keskusteluissa meille on kerrottu, että kun Tmi Pohjanmaan Luontotieto on tekemänsä selvityksen perusteella esittänyt naurulokkien pesimäalueelle suojelumerkintää, on kaavoittajan pakko ottaa tämä esitys sellaisenaan kaavaan. Tätä perustelua on vaikea ymmärtää. Onko todella niin, että kahden hengen liiketalousperiaatteella toimivan firman kannanotto kävelee ylitse kaavoittajan oman harkinnan? Emme usko, että kaavoittaja olisi näin voimaton ja konsulttinsa ehdotusten vanki. 4. Kaavaselostuksen mukaan Purmojärvellä on n pesivää naurulokkiparia, joista 800 pesii Laukkosenlahdella. Tieto perustuu kaavaselostuksen mukaan Purmojärven linnustoselvitykseen vuodelta 2001 ja on auttamatta vanhentunutta tietoa, jota ei aiemmasta muistutuksestamme huolimatta ole korjattu. Suomenselän lintutieteellisen yhdistyksen v julkaiseman MAALI-raportin (= Suomenselän maakunnallisesti tärkeät lintualueet) mukaan pelkästään Laukkosenlahdella pesii n

30 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 12 (19) naurulokkiparia. Raportti löytyy linkistä MAALI-raportin ylähaarukka on 2,75-kertainen verrattuna kaavaluonnoksessa mainittuun lokkimäärään ja alahaarukkakin selvästi korkeampi. Lokkien määrällä on käsittääkseni huomattava merkitys niiden aiheuttamaa haittaa arvioitaessa sekä toisaalta myös niiden mahdollisen uhanalaisuuden kannalta. Siitä syystä olisi hyvä, että kaavassa olisi määrästä mahdollisimman totuudenmukainen luku. Omaa arviota lokkien määrästä meillä ei ole, mutta vakuutamme, että niiden silmällä pitäminen meidän mökkirannasta on erittäin helppoa (vrt. liite 3). Korostamme vielä, että tällä muistutuksella ei ole tarkoitus esittää mitään toimenpiteitä naurulokkien määrän vähentämiseksi, mikä ei tietenkään ole myöskään kaavoituksella ratkaistava asia. Muistutus tähtää ainoastaan siihen, että kaavaan ei tehtäisi turhia merkintöjä, jotka voisivat myöhemmin haitata järven virkistyskäyttöä edistäviä toimenpiteitä. Seinäjoella Markku Kuusela Helena Kuusela Vuorenmaanrinne 15 B SEINÄJOKI Puhelin: Sähköposti: m.kuusela@hotmail.fi Liitteet: 1. Leväkukinta 2. Lokkien ulosteita kosteikkopenkereellä 3. Lokit lennossa Liitteistä on toimitettu paperikopiot kaavaluonnoksesta tekemämme muistutuksen yhteydessä

31 FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY 13 (19) Liite 10: Muistutus; Juhani ja Pirkko Tullila

32 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 14 (19)

33 FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY 15 (19)

34 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 16 (19) Liite 11: Muistutus; Jari ja Sally Laukkonen

35 FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY 17 (19) Liite 12: Kauhavan Ympäristölautakunnan kirje Purmojärven rantayleiskaavassa srkohdemerkinnän omaavan kiinteistön haltijalle Saate Kauhavan kaupungin Ympäristölautakunta on todennut valmistelutekstissään että Purmojärven rantayleiskaavan kaavaselostuksen mukaan ehdotuksessa olevat paikallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset kohteet (sr-3) arvotetaan. Kohteen merkitseminen kaavaan edellyttää omistajan suostumusta. Purmojärven rantayleiskaavan sr-merkinnän tieto on lähetetty tiedoksi tällä kirjeellä kiinteistön pääasialliselle haltijalle. Kauhavan ympäristölautakunta pyytää tarvittaessa ottamaan yhteyttä puhelimitse tai kirjeitse kaavan laatijaan FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy:lle Kai Toloseen tai Kauhavan kaupungin kaavoituspäällikkö Jari Leivoon, mikäli on tarvetta keskustella ja vielä muuttaa kaavamerkintää. Palaute tulee antaa klo 14:00 mennessä. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan Yleiskaava ohjaa asemakaavan suunnittelua. Yleiskaavassa sr (suojeltu rakennus) -merkintä on luonteeltaan lähinnä informatiivinen. Varsinainen suojelu tapahtuu Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan asemakaavalla tai Laki rakennusperinnön suojelusta - nojalla. Alueelle ei olla laatimassa asemakaavaa. Erillisiä rakennusten suojeluesityksiä ei ole tehty. Yleiskaavan sr-merkintä antaa mahdollisuuden harkintaan ja velvoittaa vuorovaikutukseen ja keskusteluun kiinteistönomistajan ja viranhaltijoiden välillä esimerkiksi rakennukseen kohdistuvien muutosten osalta. Mm. tämä on yksi srmääräyksen lausuntovelvoitteen tarkoitus. Rakennukseen kohdistuvat toimenpiteet harkitaan tapauskohtaisesti, kuten määräyksessä on kuvattu, eikä merkintä sinällään estä kiinteistön täydennysrakentamista tai kehittämistä. Toisaalta jos pyritään osoittamaan merkinnän hyötyjä, esimerkiksi alueellisten ELYkeskusten rakennusperintöavustusten jakoperusteina sr-merkintä on edesauttanut ja priorisoinut hankkeita.

36 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 18 (19) Yhteydenottopyynnöt Kai Tolonen. Arkkitehti, Kaavan laatija FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy p Jari Leivo kaavoituspäällikkö Kauhavan kaupunki Tekniikkakeskus Päämajantie Ylihärmä Puh

37 FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY 19 (19) Liite 13: Purmojärven rantayleiskaava tiedote jälkeen tehdyistä kaavanmuutoksista, jotka koskevat yksityistä etua Saate Purmojärven rantayleiskaavaa koskien hallinnoimaanne kiinteistön osalta on tehty vähäisinä muutoksia jotka koskevat vain yksityistä etua. Tieto on lähetetty tiedoksi tällä kirjeellä kiinteistön pääasialliselle haltijalle. Kauhavan ympäristölautakunta pyytää tarvittaessa ottamaan yhteyttä puhelimitse tai kirjeitse kaavan laatijaan FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy:lle Kai Toloseen tai Kauhavan kaupungin kaavoituspäällikkö Jari Leivoon. Palaute tulee antaa klo 14:00 mennessä. Kaavan laatija toimittaa annetun palautteen Kauhavan kaupungin (ympäristölautakunnalle/) kunnanhallitukselle, joka lopullisesti päättää Purmojärven rantayleiskaavan päätösesityksestä ja edelleen esittää Kauhavan kaupunginvaltuustolle kaavan hyväksymistä. Yhteydenottopyynnöt Kai Tolonen. Arkkitehti, Kaavan laatija FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy p Jari Leivo kaavoituspäällikkö Kauhavan kaupunki Tekniikkakeskus Päämajantie Ylihärmä Puh Tiedoksi Lasse Hokkala Juhani Hella Jari Manninen tila (tila )