Suomen Asianajajaliitto Simonkatu 12 B HELSINKI Puh: (09)

Transkriptio

1 Finlands Advokatförbund Simonsgatan 12 B HELSINGFORS Tel: (09) KANNET: TÄHTIKUVIOT OY, KUVA: KARI LIKONEN Suomen Asianajajaliitto Simonkatu 12 B HELSINKI Puh: (09) SUOMEN ASIANAJAJALIITTO A S I A N A J A J AT U T K I M U S

2 Puheenjohtajan katsaus Asianajajatutkimukseen: ASIANAJAJIEN TEHTÄVÄT AIEMPAA MONIPUOLISEMPIA Kahdeksannen kerran toteutettu Asianajajatutkimus osoittaa asianajajien työkentän laajenevan edelleen. Yhteiskunnan oikeudellistuessa asianajajat työskentelevät toisistaan suuresti poikkeavien toimeksiantojen parissa. Alan palkkiolaskutuksestakin enää 45 prosenttia tulee perinteisestä tuomioistuintyöstä. Selvästi yli puolet (55 %) laskutuksesta syntyy muusta oikeudellisesta avustamisesta, esimerkiksi erilaisista yrityskonsultaatioista. Laajeneva työkenttä edellyttää asianajajilta erikoistumista, jatkuvaa täydennyskouluttautumista ja piteneviä työviikkoja. Tyypillisten tai tavanomaisten asianajajatehtävien määrittely on aiempaa vaikeampaa. Toisistaan poikkeavat toimeksiannot näkyvät muun muassa siinä, että asianajajien tulotasot eroavat selvästi toisistaan. Liikejuristien mediaanitulot ovat yli puolet suuremmat kuin muita toimeksiantoja hoitavilla asianajajilla. Tulotasojen eroa havainnollistaa myös Asianajajatutkimuksen tulos, jonka mukaan kymmenen prosenttia vastaajista ansaitsee yli euroa vuodessa, mutta kymmenellä prosentilla vuositulot jäävät alle euron. Asianajajien vuosiansioiden mediaani on euroa. Edellisen kerran asianajajien vuosiansioita selvitettiin vastaavalla kyselytutkimuksella vuonna Tuolloin vuosiansioiden mediaani oli noin euroa. Asianajajien ansiotason mediaani on siten kasvanut viidessä vuodessa 17,4 prosenttia. Tämä on hieman vähemmän kuin Tilastokeskuksen ansiotasoindeksin mukainen 19,5 prosentin yleinen tulojen nousu. Asianajajat tekevät keskimäärin 46,1 tunnin työviikkoa. Työaika on pidentynyt vuodesta 2001, jolloin asianajajat työskentelivät keskimäärin 45 tuntia viikossa. Asianajajien tulot ovat kohonneet lähes yleisen ansiokehityksen mukaisesti, mutta tämä on edellyttänyt asianajajilta aiempaa pidempiä työviikkoja. Pääkaupunkiseudulla asianajajien tulot ovat kasvaneet enemmän kuin muualla Suomessa. Suhteellisesti eniten ovat kasvaneet ansiot niillä asianajajilla, jotka työskentelevät työsuhteisina asianajajina muiden omistamissa toimistoissa. Naisten ja miesten tuloerot ovat pienentyneet hieman edellisestä tutkimuksesta. Keskimääräinen arvonlisäveroton tuntihinta pääasiassa liikejuridisia toimeksiantoja hoitavilla asianajajilla on 221 euroa ja muita kuin liikejuridisia toimeksiantoja hoitavilla 150 euroa. Yksityiset kansalaiset eivät siis maksa oikeudellisesta asiantuntijaavusta läheskään yhtä korkeita hintoja kuin yritykset. Arvonlisäverottoman tuntilaskutuksen keskiarvo tuomioistuinasioissa on 177 euroa ja tuomioistuimen ulkopuolella käsiteltävissä asioissa 182 euroa. Tuntiveloitukset ovat lähes kaksinkertaisia verrattuna oikeusapuasioista säädettyyn 91 euron tuntipalkkioon. Asianajotoiminnan harjoittaminen sääntöjen edellyttämällä tavalla aiheuttaa muun muassa niin suuria kuluja toimistojen ylläpidossa, että oikeusapupalkkioiden nykyinen taso on ongelmallinen. Asianajajien arvonlisäverottoman vuotuisen laskutuksen mediaani on euroa. Lähes puolet asianajotoimistojen laskutuksesta menee kuitenkin toimiston pyörittämiseen liittyviin kuluihin.

3 Tilastokeskuksen tietojen perusteella asianajoalan arvonlisäveroilmoituksiin perustuva liikevaihto oli vuonna 2006 yhteensä 350 miljoonaa euroa. Suuruusluokaltaan summa vastaa valtion talousarviossa 2008 oikeusministeriön, tuomioistuinten, oikeusaputoimistojen ja syyttäjien toimintaan yhteensä varattuja varoja. Asianajotoimistot maksavat myös vuosittain valtiolle enemmän arvonlisäveroa kuin mitä valtio maksaa oikeusapupalkkioina yksityisille avustajille julkisena oikeusapuna. Asianajajien mukaan kilpailu toimialalla on lisääntynyt selvästi. Merkittävimpinä kilpailijoina pidetään muita asianajotoimistoja, lakiasiaintoimistoja, tilintarkastajia ja muita liikkeenjohdollisia konsultteja sekä oikeusaputoimistoja. Kovenevasta kilpailusta huolimatta asianajajat suhtautuvat luottavaisesti liikevaihdon kasvuun etenkin pääkaupunkiseudulla. Asianajajat ovat varsin tyytyväisiä työhönsä. He pitävät työtään haasteellisena ja mielenkiintoisena. Tärkeimpinä asioina työssä pidetään hyvää työilmapiiriä, työkavereita ja työn haasteellisuutta. Toisaalta työ on kuormittavaa ja päivät pitkiä. Tutkimuksessa tiedusteltiin, miten tärkeinä asianajajat pitävät tiettyjä työhön liitettyjä omaisuuksia ja miten he kokevat näiden ominaisuuksien toteutuvan työssään. Suurin ero toiveiden ja toteuman välillä oli vapaa-ajan kohdalla. Asianajajat arvostavat vapaaaikaa, mutta sitä jää heille käytännössä liian vähän. Riitta Leppiniemi Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja

4 TUTKIMUSRAPORTTI Promenade Research 9/2007 sivu 1/33 Promenade Research 10/2007

5 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 3 2 ASIANAJAJAKUNNAN RAKENNE JA ASIANAJOTOIMISTOT 4 3 ASIANAJOTOIMISTOJEN KILPAILUTILANNE 7 4 LIIKEVAIHDON KASVUENNUSTEET 9 5 TYÖNTEKIJÄTARPEEN KASVUENNUSTEET 11 6 TALOUS JA MARKKINOINTI 13 7 ANSIOTASO 16 8 VIIKOTTAINEN TYÖAIKA 20 9 TOIMEKSIANTOJEN JAKAUTUMINEN OIKEUDENALOITTAIN JA TOIMEKSIANTOJEN VELOITUSPERUSTEET TOIMEKSIANTOJEN LASKUTUS ASIANAJAJIEN NÄKEMYKSET TYÖNSÄ SISÄLLÖSTÄ 29 Promenade Research 9/2007 sivu 2/33

6 1 JOHDANTO Asianajajatutkimuksella kartoitetaan toimialan näkymiä noin viiden vuoden välein. Asianajajille suunnattu kyselytutkimus on luotettavin tapa selvittää alan suhdannenäkymiä ja työviihtyvyyttä. Suomen Asianajajaliitto toteutti Asianajajatutkimus-nimellä kulkevan laajan asianajotoimialaa koskevan kartoituksen ensimmäisen kerran vuonna Sen jälkeen tutkimus on toteutettu vuosina 1976, 1980, 1987, 1993, 1997 ja Asianajajatutkimus 2007 perustuu kahteen aineistotyyppiin. Ensinnäkin tietoja asianajajakunnan ja asianajotoimistojen rakenteesta on saatu Suomen Asianajajaliiton jäsenrekisteristä ja liiton toimittamasta toimistoluettelosta. Toiseksi Promenade Research Oy toteutti keväällä 2007 laajan kyselytutkimuksen. Alan näkymiä selvittävä kyselylomake lähetettiin tuolloin kaikille asianajajille. Vastauksia palautettiin 684. Kyselyn vastausprosentti oli noin 40. Kaikki saadut vastaukset on käsitelty luottamuksellisesti. Asianajajia pyydettiin vastaamaan kyselyyn vuoden 2006 tietojen pohjalta. Asianajajaliitosta kerätyt tilastotiedot asianajajakunnan rakenteesta ovat niin ikään vuodelta Tutkimuksen kysymyksiä ja sisältöä on tietyin osin uudistettu aiemmin toteutetuista Asianajajatutkimuksista. Näin ollen tulokset eivät kaikilta osin ole vertailukelpoisia aiempien vuosien tulosten kanssa. Nykyisellään tutkimus antaa kuitenkin aiempaa paremman kokonaiskuvan alan näkymistä. Asianajajatutkimuksen tuloksista julkaistaan tässä vaiheessa tämä yhteenveto. Tarkempia tutkimuksen tuloksia esitellään liiton jäsenlehden Advokaatin tulevissa artikkeleissa. Promenade Research 9/2007 sivu 3/33

7 2 ASIANAJAJAKUNNAN RAKENNE JA ASIANAJOTOIMISTOT Kaikki suomalaiset asianajajat kuuluvat Suomen Asianajajaliittoon. Liitto hyväksyy jäsenikseen vain jäsenyysedellytykset täyttävät lakimiehet. Liitto valvoo jäseniään. Kuka tahansa voi kannella asianajajan epäammattimaisesta käytöksestä liiton valvontalautakunnalle. Muilta oikeudellisia palveluita tarjoavilta lakimiehiltä puuttuu tällainen tehokas valvonta. Liiton jäsenmäärä on kasvanut tasaisesti. Vuoden 2006 lopussa jäseniä oli Asianajajatutkimukseen vastanneista lakimiehistä 49 prosenttia työskentelee pääkaupunkiseudulla. Naisten osuus kaikista vastanneista on 28 prosenttia. Nämä osuudet vastaavat myös pääkaupunkiseutulaisten ja naisten osuutta liiton jäsenistössä. Niin ikään toimistojen kokoluokan osalta näyte on edustava. Esimerkiksi Helsingin alueelta vastanneista asianajajista kolmasosa työskentelee yli kymmenen osakkaan yrityksissä. Tämä vastaa suurissa toimistoissa työskentelevien osuutta myös Asianajajaliiton jäsenistössä. Koska kyselyn vastaajarakenne vastaa hyvin asianajajakunnan rakennetta, voidaan kyselyn vastausprosenttia (40 %) pitää tilastollisesti riittävänä. Kaksi kolmannesta kyselyyn vastanneista toimii asianajotoimistojen osakkaina tai itsenäisinä ammatinharjoittajina. Työsuhteisina asianajajina työskentelee 26 prosenttia vastaajista ja julkisina oikeusavustajina 7 prosenttia. Auskultoinnin on suorittanut kolme neljäsosaa vastaajista. Vuoden 2006 lopussa Suomen Asianajajaliiton 1777 jäsenestä 1648 työskenteli asianajajina ja 129 julkisina oikeusavustajina. Jäsentilastojen mukaan yli kaksi kolmannesta asianajotoimistoista oli yhden tai kahden lakimiehen toimistoja. Vaikka suurten toimistojen voimakasta kasvua Helsingissä voidaankin pitää yhtenä toimialan trendeistä, on yli viiden lakimiehen toimistojen osuus kaikkien asianajotoimistojen joukossa alle 10 prosenttia. Tyypillisesti suomalaiset asianajotoimistot ovat yhden tai kahden osakkaan pienyrityksiä. Promenade Research 9/2007 sivu 4/33

8 Kaavio 1. Asianajajien lukumäärä v (Lähde: Asianajajaliiton jäsenrekisteri) Määrä Yhteensä Miehet Naiset Vuosi Kaavio 2: Asianajotoimistojen koot asianajajien ja toimistoissa työskentelevien lakimiesten lukumäärän perusteella (Lähde: Asianajajaliiton jäsenrekisteri) yli 5 asianajajaa (tai lakimiestä) 7 % 3-5 asianajajaa (tai lakimiestä) 15 % 2 asianajajaa (tai lakimiestä) 20 % 1 asianajaja 58 % Promenade Research 9/2007 sivu 5/33 Promenade Research 10/2007

9 Kaavio 3: Asianajajien ja toimistoissa työskentelevien lakimiesten ikärakenne (Lähde: Asianajajaliiton jäsenrekisteri) yli 60-vuotiaita 15 % alle 40-vuotiaita 23 % vuotiaita 30 % vuotiaita 32 % Kaavio 4: Asianajajien ja toimistoissa työskentelevien lakimiesten jakautuminen kokemusvuosien perusteella (Lähde: Asianajajaliiton jäsenrekisteri) yli 20 vuotta 24 % alle 10 vuotta 44 % vuotta 32 % Promenade Research 9/2007 sivu 6/33

10 3 ASIANAJOTOIMISTOJEN KILPAILUTILANNE Asianajajat ilmoittavat pahimpien kilpailijoidensa löytyvät alan sisältä, muista asianajotoimistoista. Seuraavaksi kovimpina kilpailijoina pidetään lakiasiaintoimistoja. Asianajajatutkimuksen vastaajien mukaan kilpailu asianajotoimialalla on lisääntynyt selvästi kolmen viimeisen vuoden aikana. Yli puolet asianajajista ilmoittaa kilpailun lisääntyneen jopa merkittävästi. Kilpailutilanteessa on kuitenkin suuria alueellisia eroja. Eniten kilpailun koetaan kiristyneen pääkaupunkiseudulla ja vähiten kilpailun lisääntymistä ovat havainneet Kymen alueella toimivat asianajajat. Kovimpina kilpailijoina pidetään muita kotimaisia asianajotoimistoja. Ulkomaisia asianajotoimistoja pidetään kilpailijoina lähinnä pääkaupunkiseudulla. Jonkin verran kilpailua on myös oikeusaputoimistojen, lakiasiaintoimistojen sekä tilintarkastajien ja muiden liikkeenjohdollisten konsulttien kanssa. Edelliseen Asianajajatutkimukseen (2002) verrattuna alueelliset erot ovat tasoittuneet. Esimerkiksi tilintarkastajia ja liikkeenjohdollisia konsultteja ei enää pidetä pääkaupunkiseudulla sen suurempina kilpailijoina kuin muuallakaan maassa. Kaavio 5: Kilpailutilanne asianajotoimialalla Kuinka paljon kilpailu asianajotoimialalla on mielestäsi lisääntynyt kolmen viimeisen vuoden aikana? 60 % 40 % 27 % 42 % 20 % 0 % 4 % 9 % 10 % 7 % EOS 1 = Ei lainkaan 5 = Erittäin paljon Promenade Research 9/2007 sivu 7/33

11 Kaavio 6: Miten koet kilpailun omalla paikkakunnallasi suhteessa seuraaviin toimijoihin? (Kaikki vastaajat) Kotimaiset asianajotoimistot 3,7 Lakiasiaintoimistot Tilintarkastajat ja muut liikkeenjohdolliset konsultit Oikeusaputoimistot Pankkien notariaattiosastot tai muu toiminta 2,5 2,4 2,3 2,2 Tilitoimistot 1,8 Ulkomaiset asianajotoimistot 1,7 Hautaustoimistot* 1, =Ei lainkaan - 5=Erittäin paljon Kaavio 7: Miten koet kilpailun omalla paikkakunnallasi suhteessa seuraaviin toimijoihin? (1 2 lakimiehen toimistot) Kotimaiset asianajotoimistot 3,4 Oikeusaputoimistot 3,0 Lakiasiaintoimistot Pankkien notariaattiosastot tai muu toiminta 2,6 2,9 Tilintarkastajat ja muut liikkeenjohdolliset konsultit Tilitoimistot 2,1 2,3 Hautaustoimistot 1,6 Ulkomaiset asianajotoimistot 1, =Ei lainkaan - 5=Erittäin paljon * Useat hautaustoimistot tarjoavat perunkirjoitus- ja perinnönjakopalveluita. Promenade Research 9/2007 sivu 8/33

12 4 LIIKEVAIHDON KASVUENNUSTEET Asianajotoimistot uskovat toimialan liikevaihdon kasvavan maltillisesti lähivuosina. Alan liikevaihto on viidessä vuodessa kasvanut selvästi, mutta samalla myös asianajajien ja toimistoissa työskentelevien muiden lakimiesten määrä on noussut huomattavasti. Asianajotoimialalla uskotaan liikevaihdon kasvuun lähivuosina. Toimistoista 8 prosenttia uskoo liikevaihdon kasvavan merkittävästi seuraavan kolmen vuoden aikana. Lisäksi 38 prosenttia toimistoista arvioi kasvua tapahtuvan jonkin verran. Liikevaihdon laskua ennakoi puolestaan vain 13 prosenttia toimistoista. Liikevaihdon kasvuun luotetaan voimakkaimmin pääkaupunkiseudulla, jossa kasvuun uskoo 60 prosenttia toimistoista. Vähiten liikevaihdon kehitykseen luotetaan Kymen ja Mikkelin alueilla. Tilastokeskuksen mukaan asianajotoimistojen liikevaihto kasvoi vuodesta 2001 vuoteen 2006 noin 60 prosentilla. Tilastokeskuksen tietojen perusteella asianajoalan arvonlisäveroilmoituksiin perustuva liikevaihto oli vuonna 2006 yhteensä noin 350 miljoonaa euroa*. Samaan aikaan asianajajien lukumäärä kasvoi kuitenkin noin 1550:stä 1780:een ja asianajotoimistoissa työskentelevien muiden lakimiesten määrä noin 500:sta 630:een. * Tilastokeskus: Asianajotoimistojen kotimainen liikevaihto ilman arvonlisäveroa lisättynä arvonlisäverottomalla myynnillä, eli ulkomaille tapahtuvalla myynnillä (vienti). Promenade Research 9/2007 sivu 9/33

13 Kaavio 8: Kuinka arvioit asianajotoimistonne liikevaihdon kehittyvän seuraavien kolmen (3) vuoden aikana? Arvioin liikevaihdon lisääntyvän merkittävästi 8 % Arvioin liikevaihdon lisääntyvän jonkin verran Arvioin liikevaihdon pysyvän tämän hetkisellä tasolla 38 % 38 % Arvioin liikevaihdon vähentyvän jonkin verran Arvioin liikevaihdon vähentyvän merkittävästi 4 % 9 % En osaa sanoa / Ei vastausta 2 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % Promenade Research 9/2007 sivu 10/33 Promenade Research 10/2007

14 5 TYÖNTEKIJÄTARPEEN KASVUENNUSTEET Asianajotoimiala tarvitsee palvelukseensa lähiaikoina etenkin nuoria lakimiehiä. Asianajajaliiton jäsenrekisterin mukaan 35 prosenttia asianajajista ja asianajotoimistoissa työskentelevistä lakimiehistä on yli 50-vuotiaita. Sukupolvenvaihdokseen ovat kuitenkin varautuneet vain harvat alan yli 50-vuotiaista yrittäjistä. Asianajotoimistot uskovat toimialan työntekijätarpeen kasvavan maltillisesti lähitulevaisuudessa. Toimistoista 24 prosenttia uskoo, että etenkin nuorten lakimiesten tarve kasvaa jonkin verran seuraavan vuoden aikana. Sen sijaan kokeneiden lakimiesten ja harjoittelijoiden tarve kasvaa hitaammin. Pääkaupunkiseudun toimistot uskovat muun maan toimistoja useammin työvoimatarpeen kasvuun. Asianajotoimistoissa on suhteellisen harvoin varauduttu sukupolvenvaihdokseen. Niistä yli 50-vuotiaista vastaajista, jotka ovat toimistonsa vetovastuussa, vain alle viidennes on käynyt sukupolvenvaihdokseen liittyviä keskusteluja. Liki puolet yli 50- vuotiasta vastaajista ilmoittaa, ettei sukupolvenvaihdoksesta ole olemassa suunnitelmaa. Vain 6 prosenttia kertoo, että sukupolvenvaihdosta varten on tehty suunnitelma. Promenade Research 9/2007 sivu 11/33

15 Kaavio 9: Arvioi seuraavien työntekijätarpeiden kehitystä yhden (1) vuoden tähtäimellä. Kokeneet lakimiehet 2,1 Nuoret lakimiehet 2,2 Harjoittelijat (oik. yo:t) 2,1 Sihteerit 2,0 Muut 1, =pienenee - 3=kasvaa Kaavio 10: Onko toimistossanne varauduttu sukupolvenvaihdokseen. (yli 50-vuotiaat toimiston vetäjät) Kyllä, asiasta on olemassa suunnitelma 6 % Kyllä, asiasta on keskusteltu 16 % Ei, asiasta ei ole olemassa suunnitelmaa 46 % Asia ei ole ajankohtainen 26 % En osaa sanoa / Ei vastausta 5 % 0 % 20 % 40 % 60 % Promenade Research 9/2007 sivu 12/33 Promenade Research 10/2007

16 6 TALOUS JA MARKKINOINTI Puolet asianajotoimistojen laskutuksesta menee toimiston pyörittämiseen liittyviin kuluihin. Asianajajien vuotuisissa laskutuksissa on huomattavia eroja. Asianajajien arvonlisäverottoman vuotuisen laskutuksen mediaani on euroa. Toimistoja markkinoidaan pitkälti samoin keinoin kuin viisi vuotta aiemmin. Ainoastaan internetin osuus markkinoinnissa on lisääntynyt selvästi. TALOUS Kulujen osuus asianajotoimistojen liikevaihdosta on keskimäärin 44,5 prosenttia. Vuoden 2002 Asianajajatutkimuksessa kuluprosentiksi laskettiin 54. Kuluprosentit eivät kuitenkaan ole täysin vertailukelpoisia. Vuoden 2002 tutkimusta varten yritysanalyysejä tekevä Balance Consulting Oy kävi läpi 81 asianajotoimiston tilinpäätöstiedot vuodelta 2001 ja kulujen osuus laskettiin näin saatujen tietojen pohjalta. Vuoden 2007 tutkimuksessa asianajotoimistoja pyydettiin puolestaan itse ilmoittamaan kulujensa osuus vuodelta Sekä vuoden 2001 että vuoden 2006 tietojen perusteella kulujen osuus on noin puolet asianajotoimistojen liikevaihdosta. Erilaisten aineistonkeruutapojen vuoksi kulujen osuuden kehitystä ei kuitenkaan voida luotettavasti arvioida vuosien 2001 ja 2006 välillä. Vuoden 2007 tutkimuksessa saatu kulujen osuus liikevaihdosta perustuu kysymyslomakkeen osioon, jossa toimistoja pyydettiin ilmoittamaan seuraavat tiedot: liikevaihto kulut yhteensä voitto ennen veroja osakkaiden palkat osakkaiden palkkojen sivukulut osakkaiden luontoisedut työntekijöiden palkkakulut ja liiketoiminnan muut kulut markkinointikulujen osuus liikevaihdosta Promenade Research 9/2007 sivu 13/33

17 Asianajajien vuosittaisen arvonlisäverottoman kokonaislaskutuksen mediaani on kaavion 11 mukaisesti noin euroa. Laskutuksessa olevia eroja korostaa se, että 5 prosentilla laskutus ylittää euroa, mutta 5 prosentilla vastaajista se jää alle euron. Kaavio 11: Mikä oli arvonlisäveroton (alv 0%) kokonaislaskutuksesi itse tekemästäsi työstä vuonna 2006? Alle % 7 % % % 20 % Yli % 6 % 4 % 3 % 5 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % MARKKINOINTI Tyypillisimmin asianajajat markkinoivat toimintaansa päivälehdissä ja puhelinluetteloissa olevilla ilmoituksilla. Nämä mainostuskeinot olivat vuonna 2006 yhtä yleisiä kuin vuonna Sen sijaan internetin hyödyntäminen markkinoinnissa on lisääntynyt selvästi. Kyselyyn vastanneista toimistoista internet-sivut on nyt 55 prosentilla, kun vuonna 2001 sivut olivat 41 prosentilla. Asianajotoimistot ilmoittivat käyttävänsä markkinointiin 2,2 prosenttia liikevaihdostaan. Runsas neljännes toimistoista uskoo markkinointipanostustensa lisääntyvän tulevaisuudessa ja vain 6 prosenttia uskoo panostusten vähenevän. Promenade Research 9/2007 sivu 14/33 Promenade Research 10/2007

18 Kaavio 12: Miten toimistonne markkinoi toimintaansa? Ilmoitus puhelinluettelon keltaisilla sivuilla Ilmoitukset päivälehdissä Kotisivut Internetissä Luennointi kursseilla Sponsorointi Esitteet erilaisille kohderyhmille Henkilöstövaihdoksiin, huoneistomuutoksiin ja muihin muutoksiin liittyvät ilmoitukset Muulla tavalla Emme markkinoi Kansainvälisiin kongresseihin osallistuminen Työpaikkailmoitukset Uutiskirjeitä asiakkaille 20 % 20 % 12 % 16 % 12 % 18 % 11 % 18 % 10 % 9 % 9 % 4 % 8 % 9 % 4 % 9 % 41 % 35 % 35 % 70 % 59 % 57 % 57 % 55 % 2007 tutkimus 2002 tutkimus 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kaavio 13: Miten arvioit toimistonne markkinointipanostusten muuttuvan tulevaisuudessa? Lisääntyvät 26 % 22 % Pysyvät ennallaan 64 % 69 % Kaikki vastaajat Vähenevät 6 % 7 % 1-2 lakimiehen toimistot En osaa sanoa / ei vastausta 4 % 1 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % Promenade Research 9/2007 sivu 15/33

19 7 ANSIOTASO Kyselyn mukaan asianajajien vuosiansiot ovat kasvaneet yleistä ansiotasoa hitaammin. Toimialan sisäiset tuloerot ovat erittäin selvät: liikejuristien mediaanitulot ovat yli puolet suuremmat kuin muita toimeksiantoja hoitavilla asianajajilla. Eroa havainnollistaa se, että 10 prosenttia vastaajista ansaitsee yli euroa vuodessa, mutta 10 prosentilla vastaajista vuositulot jäävät alle euron. Vastaajia pyydettiin ilmoittamaan asianajotoiminnasta ansaitsemansa kokonaistulot vuoden 2006 osalta. Henkilöyhtiömuotoisten toimistojen osakkaita kehotettiin laskemaan kokonaistuloihinsa verotettavan palkkatulon lisäksi myös heidän osuutensa yhtiön voitosta (riippumatta siitä jätettiinkö voitto nostamatta vai ei). Osakeyhtiömuotoisten toimistojen osakkaita pyydettiin puolestaan laskemaan kokonaistuloihinsa verotettavan palkkatulon lisäksi myös heidän osuutensa yhtiön voitosta (riippumatta siitä jätettiinkö voitto nostamatta tai maksettiinko voitto vastaajalle tai vastaajan omistamalle holding-yhtiölle). Asianajajien vuosiansioiden mediaani oli euroa (luvussa eivät mukana julkiset oikeusavustajat). Vuoden 2002 tutkimuksessa vuosiansioiden mediaani oli euroa. Asianajajien ansiotaso on siten kasvanut viidessä vuodessa 17,4 prosenttia. Yleinen ansiotaso on Tilastokeskuksen ansiotasoindeksin mukaan noussut samalla ajanjaksolla 19,5 prosenttia. Asianajajien ansiotaso on edelleen selvästi korkein pääkaupunkiseudulla. Ero muuhun maahan on kasvanut hieman vuoden 2002 tutkimuksesta. Suhteellisesti eniten ovat kasvaneet ansiot asianajajilla, jotka työskentelevät työsuhteisina asianajajina muiden omistamissa toimistoissa. Naisten ja miesten väliset tuloerot ovat hieman pienentyneet edelliseen tutkimukseen verrattuna. Promenade Research 9/2007 sivu 16/33

20 Asianajajien ammattikunnan sisäiset tuloerot ovat erittäin selvät (kaavio 14). Vuosiansioita koskevien kyselytulosten perusteella selvitettiin, paljonko eniten ansaitseva kymmenes asianajajista hankkii vuodessa. Vastaavasti laskettiin, minkä euromäärän alle jäävät vähiten ansaitsevan kymmenyksen vuosiansiot. Kaavio 14: Asianajajien vuosiansiot alin 10%, mediaani ja ylin 10% tai yli euroa / v tai alle alin 10 % mediaani ylin 10% Seuraavan sivun kaaviossa 15 esitetään kootusti asianajajien vuositulojen (mediaani) kehitys vuodesta 1992 vuoteen Vuositulot on esitetty myös vastaajaryhmittäin, jos tällainen tieto on ollut saatavilla kutakin vuotta koskeneesta tutkimusta. Taulukossa on myös erotettu toisistaan liikejuridisia toimeksiantoja hoitavat asianajajat ja pääosin muita toimeksiantoja hoitavat asianajajat. Liikejuristit ja muita toimeksiantoa hoitavat asianajajat on luokiteltu seuraavan säännön mukaisesti: 1. Liikejuridiikkaa pääasiassa hoitavia ovat vastaajat, jotka ovat kyselylomakkeessa ilmoittaneet päämiehistään yli puolien (yli 50 % päämiehistä) olevan yhteisöjä tai yrityksiä. 2. Muita kuin liikejuridisia toimeksiantoja hoitavia ovat vastaajat, jotka ovat kyselylomakkeessa ilmoittaneet päämiehistään yli puolien (yli 50 % päämiehistä) olevan yksityishenkilöitä. Promenade Research 9/2007 sivu 17/33 Promenade Research 10/2007

21 Kaavio 15: Vuositulojen mediaanit (ilman julkisia oikeusavustajia) Vuositulojen mediaanit (euroa) Vuosi 2006 (euroa) Vuosi 2001 (euroa) Vuosi 1996 (euroa) Vuosi 1992 (euroa) ALUE Koko maa Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa Tampere, Turku, Lahti, Oulu, Kuopio, Jyväskylä Muu Suomi SUKUPUOLI Mies Nainen IKÄRYHMÄ Alle 35 vuotta vuotta vuotta Yli 64 vuotta TYÖSUHDE Ammatinharjoittajat Työsuhteissa olevat Osakkaana asianajotoimistossa (jossa enemmän kuin yksi osakas) Pääasiassa liikejuridisia toimeksiantoja hoitavat * Pääasiassa muita kuin liikejuridisia toimeksiantoja hoitavat * *Katso sivu 17, liikejuridisia toimeksiantoja hoitavien määrittely. Promenade Research 9/2007 sivu 18/33 Promenade Research 10/2007

22 Kaavio 16: Vuositulojen keskiarvot Vuositulojen keskiarvot (euroa) Pääasiassa liikejuridisia toimeksiantoja hoitavat Pääasiassa muita kuin liikejuridisia toimeksiantoja hoitavat Kaikki vastaajat YKSITYISET ASIANAJAJAT (ilman julkisia oikeusavustajia) ALUE Koko maa Helsinki, Espoo, Kauniainen tai Vantaa Tampere, Turku, Lahti, Oulu, Kuopio tai Jyväskylä Muu Suomi SUKUPUOLI Mies Nainen IKÄRYHMÄ Alle 35 v v v yli 64 v TYÖSUHDE Ammatinharjoittajat Työsuhteissa olevat Osakkaana asianajotoimistossa (jossa enemmän kuin yksi osakas) JULKISET OIKEUSAVUSTAJAT Julkiset oikeusavustajat Promenade Research 9/2007 sivu 19/33

23 8 VIIKOTTAINEN TYÖAIKA Asianajajat tekevät pidempää työviikkoa kuin viisi vuotta sitten. Työviikot ovat huomattavan pitkiä etenkin Helsingissä ja liikejuridisissa toimistoissa. Tutkimuksen mukaan asianajajat tekevät keskimäärin 46,1 tunnin työviikkoa. Työaika on pidentynyt vuodesta 2001, jolloin asianajajat työskentelivät keskimäärin 45 tuntia viikossa. Pääasiassa liikejuridisia toimeksiantoja hoitavat asianajajat tekevät keskimäärin 47,5 tunnin pituista työviikkoa. Pääasiassa muita kuin liikejuridisia toimeksiantoja hoitavien työaika on keskimäärin 44,3 tuntia viikossa. Pääkaupunkiseudulla työviikko on selvästi pidempi kuin muualla maassa. Pääkaupunkiseudun asianajajat tekevät töitä keskimäärin 48,4 tuntia. Kaavio 17: Keskimääräinen viikoittainen työaika vuonna 2006, loma-aikojen ulkopuolella, sisältää myös viikonloppuisin tehtävän työn. (työtunnit) Osakkaana asianajotoimistossa (jossa enemmän kuin yksi osakas) 46,9 49,3 Asianajajana muiden omistamassa toimistossa 46,8 45,8 Yhteensä keskimäärin 46, "Yhdenmiehen" asianajotoimiston omistajana 43,8 43,2 Julkisena oikeusavustajana 42,1 40, h/vko Promenade Research 9/2007 sivu 20/33

24 Viikonloppuisin työskenteleminen on asianajajien keskuudessa varsin yleistä. Aina tai usein viikonlopputöitä tekee joka viides asianajaja. Lähes kaikki asianajajat tekevät töitä viikonloppuisin ainakin satunnaisesti. Ainoastaan 9 prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei tee lainkaan töitä viikonloppuisin. Sairaspäiviä asianajajille kertyy varsin vähän. Vastaajista 38 prosenttia ilmoittaa, ettei viettänyt vuonna 2006 yhtään sairaspäivää. Vastanneiden asianajajien työaika jakautuu keskimäärin siten, että 64 prosenttia työajasta koostuu päämiehiltä laskutettavista työtunneista. Kolmannes työajasta kuuluu muihin kuin laskutettaviin tehtäviin: oman toimiston hallintoon asianajajilta kuluu noin 17 prosenttia työtunneista, kouluttautumiseen 7 prosenttia ja muihin työhön liittyviin tehtäviin 12 prosenttia. Muutokset ajankäytön jakautumisessa ovat hyvin pieniä verrattuna vuoden 2002 tutkimukseen. Joka neljäs vastaaja on vuonna 2006 käyttänyt aikaa Asianajajaliiton luottamustehtävien hoitoon. 65 prosenttia asianajajista on käyttänyt täydennyskouluttautumiseensa yli 4 päivää vuodessa. Kaavio 18: Työskenteletkö viikonloppuisin? En lainkaan 9 % Satunnaisesti 46 % Toisinaan 25 % Usein 18 % Aina 2 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Promenade Research 9/2007 sivu 21/33 Promenade Research 10/2007

25 Kaavio 19: Vuoden 2006 aikana sairauden vuoksi menettämiesi työpäivien lukumäärä? 0 päivää 38 % 1-2 päivää 36 % 3-9 päivää 19 % 10 päivää tai enemmän 6 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaavio 20: Vuoden 2006 aikana pitämiesi lomapäivien lukumäärä? 1 viikko 1 % 2 viikkoa 3 % 3 viikkoa 11 % 4 viikkoa 23 % 4 viikkoa tai enemmän 60 % 0 % 10 %20 % 30 %40 % 50 %60 % 70 %80 % Promenade Research 9/2007 sivu 22/33 Promenade Research 10/2007

26 9 TOIMEKSIANTOJEN JAKAUTUMINEN OIKEUDENALOITTAIN JA TOIMEKSIANTOJEN VELOITUSPERUSTEET Kyselyyn vastanneiden asianajajien yhteenlasketusta laskutuksesta noin puolet kertyy tuomioistuinasioista ja puolet muista juridisista tehtävistä. Asianajajan tyypillisin laskutusperuste on tehtävän hoitoon kulunut aika. Kyselyyn vastanneiden asianajajien palkkiolaskutuksesta 45 prosenttia tuli vuonna 2006 tuomioistuinasioista ja 55 prosenttia muiden oikeudellisten tehtävien hoidosta. Laskutuksen perusteena käytetään yleisesti työhön kulunutta aikaa. Tätä niin sanottua aikaveloitusta käyttävät lähes kaikki asianajajat. Vastaajista 19 prosenttia käytti vuonna 2006 laskutusperusteenaan yksinomaan aikaveloitusta ja 69 prosenttia käytti sitä huomattavissa määrin. Aikaveloitusta käytettiin yleisesti sekä tuomioistuinasioissa että tuomioistuinten ulkopuolella käsiteltävissä asioissa. Käsiteltävän asian luonne ei siten vaikuttanut veloitusperusteeseen. Asiakkaan kanssa etukäteen sovittua kiinteää hintaa ei käyttänyt vuonna 2006 kertakaan 31 prosenttia kyselyyn vastanneista asianajajista. Huomattavassa määrin kiinteää laskutushintaa käytti vain 3 prosenttia vastaajista. Tarjousmenettelyssä syntyneeseen hintasopimukseen oli tukeutunut vuoden aikana vähintään jonkin verran 29 prosenttia vastaajista. Asianajajien keskimääräinen arvonlisäveroton tuntihinta tuomioistuinasioissa oli 177 euroa (131 euroa vuonna 2001) ja tuomioistuimen ulkopuolella käsiteltävissä asioissa 182 euroa (161 euroa vuonna 2001). Tuntiveloitukset ovat siis lähes kaksinkertaisia verrattuna oikeusapuasioista säädettyyn 91 euron tuntipalkkioon. Promenade Research 9/2007 sivu 23/33 Promenade Research 10/2007

27 Yli kaksi kolmasosaa ilmoittaa käyttäneensä samaa tuntihintaa sekä tuomioistuinasioissa että tuomioistuinten ulkopuolella käsiteltävissä asioissa. Vastaajista 13 prosenttia kertoo kuitenkin käyttäneensä korkeampaa tuntihintaa tuomioistuinasioissa kuin muissa toimeksiannoissa. Toisaalta 6 prosenttia ilmoittaa tuntihinnan olleen korkeampi muissa kuin tuomioistuinasioissa. Kolmannes asianajajista kertoo käyttävänsä eri tuntiveloitusta yritys- ja yksityisasiakkaille. Yli puolella asianajajista tuntiveloitus on kuitenkin pääsääntöisesti sama sekä yritys- että yksityisasiakkaille. Kaavio 21: Kuinka paljon käytät laskutusperusteena aikaveloitusta? En lainkaan 1 % 2 % Jonkin verran 4 % 11 % 2007 tutkimus 2002 tutkimus Huomattavasti 69 % 71 % Yksinomaan 12 % 19 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Promenade Research 9/2007 sivu 24/33 Promenade Research 10/2007