Asianajajatutkimus. Asianajajatutkimus. Asianajajatutkimus

Transkriptio

1 Asianajajatutkimus Asianajajatutkimus Asianajajatutkimus

2 2

3 Suomen Asianajajaliiton julkaisuja 2012 Teksti: Janne Laukkanen Elina Järvenpää 3

4 Sisällysluettelo 1. Johdanto Asianajajakunnan rakenne Asianajotoimistojen talous Asianajotoimistojen kilpailutilanne ja markkinointitoimenpiteet Kilpailutilanne Markkinointi Asianajajien ansiotaso ja veloitusperusteet Vuosiansiot Vuosilaskutus Toimeksiantojen ja laskutuksen jakautuminen eri oikeudenaloittain Tuntihinnat ja laskutusperusteet Laskutettava työaika ja työajan jakautuminen Työtyytyväisyys, työn sisältö ja uravalinta Työaika ja vapaa-ajalla työstä irtautuminen Tyytyväisyys ansiotasoon Työn imu ja eri tekijöiden merkityksellisyys työelämässä Työn kuormittavuus Uravalintaan vaikuttaneet tekijät ja työtehtävien vaihtaminen Eläköityminen Asianajajien näkemykset tuomioistuinlaitoksesta ja oikeudellisten palveluiden saatavuudesta Oikeusapupalkkioita koskevat käytännöt eri oikeusasteissa Tuomioistuinpaikkojen keskittäminen Tuomareiden erikoistuminen ja ammattitaito Jatkokäsittelylupamenettely Oikeudellisten palveluiden saatavuus maakunnissa

5 1. Johdanto Asianajajatutkimus kartoittaa viiden vuoden välein laajasti toimialan näkymiä. Koko asianajajakunnalle suunnattu kyselytutkimus on luotettavin ja käytännössä ainoa keino saada laajasti tietoa esimerkiksi alalla hoidettavien toimeksiantojen luonteesta, työmäärän jakautumisesta, asianajajien ansiotasosta ja heidän työviihtyvyydestään. Nyt toteutettu kyselytutkimus on järjestyksessään jo yhdeksäs. Aiemmat vastaavat tutkimukset on tehty vuosina 1971, 1976, 1980, 1987, 1993, 1997, 2002 ja Tutkimusraportin tulokset perustuvat touko-kesäkuussa 2012 kerättyyn kyselyaineistoon. Kyselyyn vastasi 651 asianajajaa. Vastausprosentti on 35. Vastaaminen tapahtui anonyymisti kunkin vastaajan sähköpostitse saaman nettilinkin kautta. Kyselyaineiston kerääminen ja analysointi tehtiin Webropol-ohjelman avulla. Vastaajien ohjelmaan tallentamia sähköisiä vastauslomakkeita ei voida yhdistää yksittäisiin vastaajiin. Kyselyvastausten lisäksi tutkimusraportissa on hyödynnetty Asianajajaliiton jäsenrekisteriä, josta saa tietoja esimerkiksi jäsenistön ikä- ja sukupuolijakaumasta ja alueellisesta sijoittumisesta. Kyselyvastauksia on näin voitu verrata koko jäsenistöstä koottuihin rekisteritietoihin. Asianajajakunnan rakenteen lisäksi tutkimuksessa käsitellään muun muassa asianajotoimistojen taloutta, kilpailutilannetta ja markkinointia. Niin ikään kerrotaan asianajajien tulotasosta ja toimeksiantojen velvoitusperusteista. Raportissa esitellään myös asianajajien toimeksiantojen jakautumista oikeudenaloittain. Lopuksi käsitellään asianajajien näkemyksiä oikeudenhoidosta ja oikeudellisten palveluiden saatavuudesta. Kyselyssä oli aiempia tutkimuksia laajempi työtyytyväisyyttä ja työelämäkokemuksia kartoittava osio. Tältä osin tulokset esitellään viiden aineistosta poimitun jäsenistöryhmän avulla. Asianajoalalla työskentelevien toimintaympäristöissä on suuria eroja sen mukaan, minkä tyyppisiä toimeksiantoja asianajajat hoitavat, missä toimisto sijaitsee ja minkä kokoinen toimisto on. Nämä taustamuuttujat vaikuttavat osaltaan myös siihen, miten henkilöt suhtautuvat työhönsä ja millaisia ominaisuuksia he pitävät työssään tärkeinä. Aineistosta poimitut esimerkkiryhmät ja niiden vertailu edesauttaa eroavaisuuksien hahmottamista. Asianajajaliitto on toistuvasti esittänyt huolensa siitä, miten oikeudelliset palvelut turvataan koko Suomen laajuisesti tilanteessa, jossa julkista oikeudellista palveluverkostoa supistetaan ja jossa etenkin maakunnissa toimiva asianajajakunta ikääntyy. Osaltaan raportin tavoitteena on eritellä tekijöitä, jotka voivat lähivuosina vaikuttaa heikentävästi oikeudellisten palveluiden saatavuuteen maakunnissa, ja toisaalta tuoda esille tekijöitä, jotka huomioimalla palveluverkoston säilymistä voitaisiin tukea. Tähän keskitytään erityisesti raportin viimeisessä luvussa. Asianajajille tehdyn kyselyn tuloksia raportoidaan tämän yhteenvedon lisäksi Asianajajaliiton Advokaatti-lehden numeroissa

6 2. Asianajajakunnan rakenne Suomen Asianajajaliitossa on hieman vajaat jäsentä. Asianajajien määrä on viime vuosina noussut noin 1 2 prosentin vuosivauhtia. Asianajajia oli kyselyn toteuttamishetkellä (toukokuu 2012). Jäsenmäärä oli vuoden 2011 lopussa ja sen ennakoidaan ylittävän jäsenen rajapyykin vuoden 2013 aikana. Jäsenluku vaihtelee vuoden mittaan siten, että eroamisten ja erottamisten myötä jäsenmäärä voi hetkellisesti laskea noustakseen taas uusien jäseneksi hyväksymisten kautta. Käytännössä asianajajien määrä päivittyy kuukausittain, kun liiton hallitus kokouksissaan hyväksyy uusia asianajajia ja vastaavasti vahvistaa asianajajilta tulleet eroilmoitukset. Asianajajatutkimusta toteutettaessa yksilöllinen sähköpostiosoite oli tiedossa asianajajan osalta. Kysely rajattiin joukkoon, joka oli ilmoittanut henkilökohtaiset sähköpostitietonsa Asianajajaliitolle. Kyselyyn vastasi 651 asianajajaa. Tämä on 35 prosenttia sähköpostikyselyn vastaanottajista ja 34 prosenttia koko asianajajakunnasta. Kyselyyn vastanneiden asianajajien joukko vastaa erittäin hyvin Asianajajaliiton jäsenrekisterin tietoja suomalaisen asianajajakunnan rakenteesta. Asianajajista 26 prosenttia on naisia. Kyselyyn vastanneista naisten osuus on 27 prosenttia. Asianajajaliitolla on kaksitoista alueellista paikallisosastoa. Toukokuussa 2012 jäsenistöstä 56 prosenttia kuului Helsingin Asianajajayhdistykseen, joka kattaa käytännössä entisen Uudenmaan läänin alueen (Kaavio 1). Tältä alueelta tulleiden vastausten määrä kaikista Asianajajatutkimuksen vastauksista on 53 prosenttia (Kaavio 2). Vastaavasti myös muista paikallisosastoista tulleiden vastausten suhteellinen osuus vastaa lähes täysin kunkin osaston suhteellista osuutta koko asianajajakunnasta (Kaavio 2). Kaavio 1. Asianajajien jakautuminen paikallisosastoittain (N=1922, toukokuu 2012, Asianajajaliiton jäsenrekisteri) Mikkeli 1 % Keski-Suomi Päijät- Häme Kymi Satakunta Vaasa 4 % Itä-Suomi 4 % Häme 8 % Turku 9 % Oulu 6 % Lappi Helsinki 56 % 6

7 Kaavio 2. Tutkimukseen vastanneiden jakautuminen paikallisosastoittain (N=651) Itä-Suomi Vaasa Keski-Suomi Oulu 6 % Lappi Mikkeli Päijät-Häme Kymi Helsinki 5 Häme Satakunta Turku 9 % Kyselyyn vastanneista 69 prosenttia on osakkaana asianajotoimistossa, kun koko jäsenistöstä vastaava osuus on 68 prosenttia. Työsuhteisina asianajajina vastaajista työskentelee noin neljännes; jäsenistöstä osuus on samansuuruinen. Sekä kyselyn vastaajista että koko asianajajakunnasta julkisten oikeusavustajien osuus on kuusi prosenttia. Asianajotoimistot ovat keskimäärin hyvin pieniä. Toimistoista 78 prosenttia on 1 2 asianajajan (tai asianajajan ja lakimiehen) toimistoja. Näissä toimistoissa työskentelee noin 36 prosenttia asianajajista. Tutkimuksen vastaajista näissä yhden tai kahden asianajajan toimistoissa työskenteleviä on 39 prosenttia. Asianajajaliiton jäsenrekisterin mukaan asianajajista 23 prosenttia on alle 40-vuotiaita. Vastaajista heitä on 24 prosenttia vuotiaita on 57 prosenttia. Myös kyselyssä heidän osuutensa on 57 prosenttia. Yli 60-vuotiaita asianajajia on 20 prosenttia; kyselyyn vastanneista heidän osuutensa on 19 prosenttia. 3. Asianajotoimistojen talous Asianajotoimistojen talouteen, kilpailutilanteeseen ja markkinointitoimenpiteisiin (raportin alaluvut 3 ja 4) koskeviin kysymyksiin pyydettiin vastauksia vain toimistojen vetovastuussa olevilta. Käytännössä tällä tarkoitettiin yhden asianajajan toimistojen ainoita osakkaita tai isompien toimistojen toimitusjohtajia tai toimitusjohtajan roolin kaltaisessa asemassa olevia. Heitä oli vastaajien joukossa kaikkiaan

8 Toimialalle on jo aiempien asianajajatutkimusten perusteella ollut tyypillistä asianajajien tulotason ja toimistojen taloudellisten tunnuslukujen erittäin suuret vaihtelut. Tämä ero on korostunut etenkin parinkymmenen viime vuoden aikana, kun varsinkin pääkaupunkiseudulla osa toimistoista on kasvanut erittäin vauhdikkaasti. Toisaalta maakunnissa ja varsinkin pienissä asutuskeskuksissa toimistojen koot ovat pysyneet pieninä. Tyypillisessä maakuntatoimistossa työskentelee 1 2 asianajajaa/lakimiestä. Kymmenen prosenttia vastaajista ilmoittaa toimistonsa liikevaihdon jäävän alle euron. Vastaavasti kymmenen prosenttia ilmoittaa toimistonsa liikevaihdon ylittävän euroa. Liikevaihtoja on tarkasteltu erikseen pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen), asukkaan kaupungeissa ja edellä mainittuja pienemmillä paikkakunnilla. Pienillä, alle asukkaan paikkakunnilla 40 prosenttia vastaajista ilmoittaa toimistonsa liikevaihdon jäävän alle euroon ja 12 prosenttia kertoo sen olevan alle euroa. Pääkaupunkiseudun vastaajista 62 prosenttia raportoi toimistonsa liikevaihdon ylittävän euroa; 16 prosenttia ilmoittaa liikevaihdon ylittävän euroa. (Kaavio 3.) Kaavio 3. Asianajotoimiston liikevaihto alle euroa euroa euroa % 2 26 % 28 % 2 Kaikki (N=304) Pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) (N=112) euroa 24 % asukkaan kaupungit (N=82) euroa 8 % 14 % 1 2 Muu Suomi (N=110) yli euroa 1 11 % 16 %

9 Kaavio 4. Toimiston kulujen osuus liikevaihdosta 1 (alueittain ja toimiston koon mukaan) Kaikki (N=304) Pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) (N=112) asukkaan kaupungit (N=82) Alle asukkaan paikkakunnat (N=110) Keskiarvo 49 % 5 51 % 44 % Mediaani 5 54 % asianajajan/ lakimiehen toimisto (N=224) 3 5 asianajajan/ lakimiehen toimisto (N=50) Yli 5 asianajajan/ lakimiehen toimisto (N=30) Keskiarvo 48 % 54 % 5 Mediaani 49 % 5 56 % Liikevaihdon kasvuennusteet vastaavat vuoden 2007 Asianajajatutkimuksen tuloksia. Vastaajista vain viisi prosenttia uskoo liikevaihdon kasvavan merkittävästi seuraavan kolmen vuoden aikana. Vuoden 2007 Asianajajatutkimuksessa vastaava osuus oli kahdeksan prosenttia. Lisäksi 37 prosenttia vastaajista arvioi liikevaihdon kasvavan jonkin verran, kun vuoden 2007 tutkimuksen mukaan niin arvioi 38 prosenttia. Liikevaihdon vähenemiseen jonkin verran tai merkittävästi uskoo 17 prosenttia vastaajista; vuoden 2007 tutkimuksessa osuus oli 13 prosenttia. (Kaavio 5.) 1 Kyselylomakkeessa kuluprosentti pyydettiin ilmoittamaan siten, että osakkaiden palkka- ja muut kulut on poistettu kokonaiskuluista. 9

10 Kaavio 5. Arvio asianajotoimiston liikevaihdon kehittymisestä seuraavien kolmen vuoden aikana (kaikki vastaajat, vuodet 2012 ja 2007) Liikevaihto lisääntyy merkittävästi 8 % Liikevaihto lisääntyy jonkin verran 3 38 % Liikevaihto pysyy tämän hetkisellä tasolla Liikevaihto vähentyy jonkin verran 1 9 % 4 38 % Vuosi 2012 Vuosi 2007 Liikevaihto vähentyy merkittävästi 4 % En osaa sanoa/ei vastausta 1 % Kaavio 6. Arvio asianajotoimiston liikevaihdon kehittymisestä seuraavien kolmen vuoden aikana (alueellinen tarkastelu) Liikevaihto lisääntyy merkittävästi 4 % Liikevaihto lisääntyy jonkin verran 3 38 % 41 % 31 % Kaikki (N=304) Liikevaihto pysyy tämän hetkisellä tasolla Liikevaihto vähentyy jonkin verran Liikevaihto vähentyy merkittävästi % 8 % 4 % 4 % % Pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) (N=112) asukkaan kaupungit (N=82) Muu Suomi (N=110) En osaa sanoa/ei vastausta 1 % 1 %

11 Kasvuennusteet vaihtelevat huomattavasti riippuen toimiston koosta. Pienissä, yhden tai kahden asianajajan/lakimiehen toimistoissa työskentelevistä vastaajista 32 prosenttia luottaa liikevaihdon kasvavan jonkin verran tai huomattavasti. Toisaalta 22 prosenttia uskoo liikevaihdon vähenevän jonkin verran tai merkittävästi. Suuremmissa, yli viiden asianajajan/lakimiehen, toimistoissa kasvuodotukset ovat selvästi positiivisemmat. Yhteensä 84 prosenttia näissä toimistoissa työskentelevistä uskoo liikevaihdon kasvavan jonkin verran tai merkittävästi ja vain kolme prosenttia olettaa liikevaihdon vähenevän jonkin verran. Yli viiden asianajajan/lakimiehen toimiston puolesta vastanneet eivät oleta liikevaihdon vähenevän merkittävästi. (Kaavio 7.) Kaavio 7. Arvio asianajotoimiston liikevaihdon kehittymisestä seuraavien kolmen vuoden aikana (tarkastelu toimiston koon mukaan) Liikevaihto lisääntyy merkittävästi 6 % 1 Liikevaihto lisääntyy jonkin verran 29 % 5 6 Liikevaihto pysyy tämänhetkisellä tasolla Liikevaihto vähentyy jonkin verran Liikevaihto vähentyy merkittävästi % 4 36 % 1-2 asianajajan/lakimiehen toimisto (N=224) 3-5 asianajajan/lakimiehen toimisto (N=50) Yli 5 asianajajan/lakimiehen toimisto (N=30) En osaa sanoa/ei vastausta 1 % Tulosten perusteella kasvuodotusten kannalta merkityksellisempää on toimiston koko kuin sen maantieteellinen sijainti. Sijainnista riippumatta pienissä, 1 2 asianajajan/lakimiehen toimistoissa vajaa kolmannes vastaajista uskoo liikevaihdon lisääntyvän jonkin verran tulevien kolmen vuoden aikana ja prosenttia ennustaa liikevaihdon pysyvän tämän hetkisellä tasolla. Isommissa toimistoissa niin pääkaupunkiseudulla kuin muuallakin noin puolet tai enemmän uskoo liikevaihdon lisääntyvän tulevaisuudessa. Kasvuun uskotaan etenkin yli viiden asianajajan/lakimiehen toimistoissa. Toki huomattavaa on, että yli viiden asianajajan/lakimiehen toimistot keskittyvät pääkaupunkiseudulle ja suurimpiin kaupunkeihin. 11

12 Pelkästään alueellinen tarkastelu kaikkien toimistojen kesken ei anna kasvuodotuksista yhtä myönteistä kuvaa edes pääkaupunkiseudun osalta. Kun vuoden 2007 tutkimuksessa pääkaupunkiseudun vastaajista 60 prosenttia uskoi liikevaihdon kasvavan jonkin verran tai merkittävästi, nyt vastaava luku on 45 prosenttia. Pienillä paikkakunnilla (asukkaita alle ) kasvuodotukset ovat pysyneet hyvin samansuuntaisina verrattuna edelliseen tutkimukseen. Näiden toimistojen vetovastuussa olevista 35 prosenttia uskoo liikevaihdon kasvuun jonkin verran tai merkittävästi; vuonna 2007 kasvuun uskoi 34 prosenttia. (Kaavio 6.) 4. Asianajotoimistojen kilpailutilanne ja markkinointitoimenpiteet 4.1 Kilpailutilanne Kyselyyn vastanneet asianajajat pitävät edustamiensa toimistojen merkittävimpinä kilpailijoina kotimaisia asianajotoimistoja. Seuraavaksi merkittävimpinä kilpailijoina pidetään lakiasiaintoimistoja, pankkien tarjoamia oikeudellisia palveluita ja oikeusaputoimistoja. (Kaavio 8.) Vastauksia tarkasteltiin myös Asianajajaliiton 12 paikallisosaston pohjalta, ja havaittavissa on vain pieniä alueellisia eroja. Näitä eroavaisuuksia tarkasteltaessa on toki huomioitava myös merkittävät erot eri osastoista saatujen vastausten määrissä. Toisaalta osastoittain saadut vastaukset jakaantuvat tasaisesti vastaten jäsenmäärien prosentuaalista jakaumaa. Esimerkkinä alueellisista eroista voi todeta, että Satakunnan alueella lakiasiaintoimistoja ja pankkien tarjoamia oikeudellisia palveluja pidetään merkittävämpinä kilpailijoina kuin kotimaisia asianajotoimistoja. Lapin osaston alueella puolestaan oikeusaputoimistot ja pankkien tarjoamat oikeudelliset palvelut koetaan keskeisemmiksi kilpailijoiksi kuin kotimaiset asianajotoimistot. 12

13 Kaavio 8. Asianajotoimistojen merkittävimmät kilpailijat (vastaaja sai valita useita vaihtoehtoja) Kotimaiset asianajotoimistot Lakiasiaintoimistot Pankkien tarjoamat oikeudelliset palvelut Oikeusaputomistot Tilintarkastajat ja muut liikkeenjohdolliset konsultit Tilitoimistot Hautaustoimistot En koe mitään edellä mainituista kilpailijoiksi asianajotoiminnalleni Ulkomaiset asianajotoimistot Muu, mikä? Ei vastausta 5 44 % 51 % 46 % 21 % 5 69 % 38 % 19 % 44 % 54 % 2 16 % % 9 % % 1 8 % 11 % 6 % 1 % 1 % 1 % 8 88 % 8 74 % 6 Kaikki (N=304) Pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) (N=112) asukkaan paikkakunnat (N=82) Muu Suomi (N=110) Kaikkiaan asianajotoimistojen kilpailijoiksi koetaan hyvin samat toimijat kuin viisi vuotta sitten tehdyssä kyselyssä. Kun tarkastellaan kaikkia annettuja vastauksia, merkittävimmiksi kilpailijoiksi koettiin viisi vuotta sitten ja nyt muut kotimaiset asianajotoimistot ja lakiasiantoimistot. Pankkien tarjoamat lakiasiainpalvelut ovat nousseet kolmanneksi pahimmaksi kilpailijaksi, nousten siten pari sijaa viiden vuoden takaisesta. Asianajotoimistojen neljänneksi merkittävimmiksi kilpailijoiksi koetaan oikeusaputoimistot. Tilintarkastajat ja liikkeenjohdon konsultit ovat pudonneet pari sijaa viiden vuoden takaisesta kyselystä. 13

14 Kilpailijoiden nimeämisessä on havaittavissa eroja toimistojen koon mukaan. Vastaajat saivat vaihtoehtojen joukosta nimetä haluamansa määrän kilpailijoita. Pääsääntö on, että mitä pienempi toimisto on, sitä monipuolisemmaksi vastaaja kokee kilpailijoiden joukon. Esimerkiksi yhden asianajajan toimistoissa kilpailijoiksi koetaan asianajotoimistot (7 vastaajista), lakiasiantoimistot (54 %), pankkien tarjoamat oikeudelliset palvelut (5), oikeusaputoimistot (4), tilintarkastajat ja muut liikkeenjohdolliset konsultit (1), tilitoimistot (1) ja hautaustoimistot (1). Sen sijaan yli 20 asianajajan/lakimiehen toimistojen puolesta vastanneet eivät koe kilpailijoikseen muita kuin kotimaiset asianajotoimistot, ulkomaiset asianajotoimistot sekä tilintarkastajat ja muut liikkeenjohdolliset konsultit. Kaikkiaan kilpailutilanteen koetaan pysyneen melko vakaana kuluneiden viiden vuoden aikana. Vastaajista 54 prosenttia kokee kilpailutilanteen pysyneen viime vuosina ennallaan. Kilpailutilanteen tiukentumista on kokenut 35 prosenttia, mutta tästä joukosta 27 prosenttia pitää muutosta vähäisenä. (Kaavio 9.) Vuoden 2007 asianajajatutkimuksen mukaan yli puolet vastaajista koki, että kilpailu oli lisääntynyt vuosina Kaavio 9. Kilpailutilanteen muutos kuluneiden viiden vuoden aikana (kaikki vastaajat) Tiukentunut merkittävästi 8 % En osaa sanoa 1 % Helpottunut merkittävästi 1 % Helpottunut hieman 9 % Tiukentunut hieman 2 Ennallaan 54 % Vähäisimpinä kilpailutilanteen muutokset kuluneiden viiden vuoden aikana on koettu Satakunnan, Kymen ja Lapin alueilla. Näillä alueilla yli 70 prosenttia vastaajista kokee, että kilpailutilanne on pysynyt ennallaan kuluneiden viiden vuoden aikana. Helsingin ja Vaasan osastojen alueella kilpailun koetaan kiristyneen eniten. Näillä alueilla yli 40 prosenttia vastaajista ilmoittaa kilpailun tiukentuneen. (Kaavio 10.) Kokemukset kilpailutilanteesta korreloivat alueosastojen ikärakenteen kanssa. Kymen ja Lapin osastojen vastaajista lähes 80 prosenttia on yli 50-vuotiaita. Helsingin ja Vaasan osastoissa yli 50-vuotiaiden osuus on alle 50 prosenttia. 14

15 Kaavio 10. Kilpailutilanteen muutos kuluneiden viiden vuoden aikana (tarkastelu paikallisosastoittain) Helsinki % 1% Turku Satakunta Häme 1 9 % % Tiukentunut merkittävästi Tiukentunut hieman Päijät-Häme 2 38 % 2 1 Ennallaan Kymi 7 2 Helpottunut hieman Mikkeli Itä-Suomi Keski-Suomi 29 % % 6 14 % 14 % 2 Helpottunut merkittävästi En osaa sanoa Vaasa 4 % 38 % % Oulu 14 % 21 % 59 % Lappi 11 % 78 % 11 % Vastaajat eivät arvioi kilpailutilanteessa tapahtuvan suuria muutoksia myöskään tulevaisuudessa. Yli puolet kaikista vastaajista ennakoi kilpailutilanteen pysyvän ennallaan tulevien viiden vuoden aikana. (Kaavio 11.) Paikkakuntakohtaisia eroja tarkasteltaessa voidaan mainita Kymen osaston alue, jossa yli puolet vastaajista ennustaa kilpailun helpottuvan tulevien viiden vuoden aikana. (Kaavio 12.) 15

16 Kaavio 11. Arvio kilpailutilanteen muutoksesta seuraavien viiden vuoden aikana (kaikki vastaajat) Tiukentuu merkittävästi En osaa sanoa Helpottuu merkittävästi Helpottuu hieman 6 % Tiukentuu hieman 3 Pysyy ennallaan 5 Kaavio 12. Arvio kilpailutilanteen muutoksesta seuraavien viiden vuoden aikana (tarkastelu paikallisosastoittain) Helsinki 1 34 % 48 % 1% Turku Satakunta 2 8 Häme Päijät-Häme Kymi 18 % Mikkeli 14 % 36 % % Tiukentuu merkittävästi Tiukentuu hieman Pysyy ennallaan Helpottuu hieman Itä-Suomi Keski-Suomi % 6 % Helpottuu merkittävästi En osaa sanoa Vaasa 4 % Oulu 14 % 4 34 % 4 48 % 1 Lappi %

17 4.2 Markkinointi Asianajajat markkinoivat toimintaansa yleisimmin internetin välityksellä. Kyselyyn vastanneista toimistoista 69 prosentilla on kotisivut internetissä. Tätä tulosta mielenkiintoisempaa on, että edelleen 31 prosenttia vastaajista ilmoittaa, ettei heidän toimistollaan ole lainkaan verkkosivuja. Verrattuna aikaisempiin asianajajatutkimuksiin internetin hyödyntäminen on kuitenkin lisääntynyt merkittävästi: Vuonna 2002 kotisivut oli 41 prosentilla toimistoista ja vuonna prosentilla. (Kaavio 13.) Kaavio 13. Yleisimmät markkinointitavat asianajajatutkimusten 2002, 2007 ja 2012 mukaan (vastaaja sai valita useita vaihtoehtoja) Kotisivut internetissä 41 % 5 69 % Ilmoitus puhelinluettelon keltaisilla sivuilla % Mainonta sanoma- ja aikakauslehdissä 41 % tutkimus 2007 tutkimus 2002 tutkimus Luennointi kursseilla 36 % 3 3 Sponsorointi (urheiluseurat ym.) 28 % Vastaavasti mainonta sanoma- ja aikakauslehdissä on vähentynyt aiempiin tutkimuksiin verrattuna: Sekä vuoden 2007 että vuoden 2002 tutkimuksen mukaan toimistoista 57 prosenttia käytti mainonnassaan ilmoituksia päivälehdissä, kun taas nyt vain 41 prosenttia vastanneista ilmoittaa heidän hyödyntävän mainonnassaan sanoma- ja aikakauslehtiä. 17

18 Edellä mainittujen yleisimpien tapojen lisäksi toimistoilla on käytössään laaja joukko muita markkinointikeinoja. Käytetyn valikoiman laajuus korreloi toimiston koon kanssa. Esimerkiksi yhden asianajajan toimistoista vain pieni osuus ilmoittaa markkinoivansa järjestämällä asiakastilaisuuksia (9 %), lähettämällä sähköisiä uutiskirjeitä asiakkailleen (1 %), osallistumalla kotimaisiin kongresseihin () tai osallistumalla kansainvälisiin kongresseihin (). Sen sijaan isojen, yli 20 asianajajan/lakimiehen toimistojen puolesta vastanneet ilmoittavat käyttävänsä edellä mainittuja markkinointikeinoja paljon laajemmin. Heistä 86 prosenttia hyödyntää markkinoinnissa asiakkaille lähetettäviä sähköisiä uutiskirjeitä ja 71 prosenttia osallistuu kotimaisiin kongresseihin. Kaikki yli 20 asianajajan/lakimiehen toimistoja edustavat vastaajat ilmoittavat markkinoivansa järjestämällä asiakastilaisuuksia ja osallistumalla kansainvälisiin kongresseihin. Poimintoina voidaan lisäksi mainita, että yrityksen omien kotisivujen ulkopuolista verkkomainontaa (mainospaikat, bannerit) ilmoittaa hyödyntävänsä 12 prosenttia toimistoista. Sosiaalista mediaa hyödyntää kuusi prosenttia; samainen osuus on myös huomattavasti perinteisimmillä keinoilla, kuten sidosryhmäjulkaisujen, mediatiedotteiden ja sähköisten uutiskirjeiden käytöllä. Merkille pantavaa on, että kymmenesosa kaikista toimistonsa puolesta vastanneista ilmoittaa, ettei heidän toimistonsa markkinoi lainkaan. Osuus on pysynyt samana viimeiset kymmenen vuotta. Vuoden 2007 tutkimuksessa näin ilmoitti kymmenen prosenttia ja vuonna 2001 joukon suuruus oli yhdeksän prosenttia. Vastaajilta tiedusteltiin myös, kuinka suuri osuus heidän edustamiensa toimistojen liikevaihdosta käytetään markkinointiin. Vastausten mediaani on kaksi prosenttia. Mainostuspanosten osuus liikevaihdosta on pysynyt käytännössä ennallaan (vuonna 2007 mediaani oli 2,2 prosenttia). Enimmillään markkinointiin ilmoitetaan kuitenkin käytettävän jopa 20 prosenttia liikevaihdosta. Vastaajista 68 prosenttia arvioi toimistonsa markkinointipanostusten pysyvän lähivuodet ennallaan. Vuoden 2007 tutkimuksessa runsas neljännes uskoi markkinointipanostusten lisääntyvän ja kuusi prosenttia ilmoitti panostusten vähentyvän. Nyt mainonnan lisääntymiseen suhtaudutaan selvästi kielteisemmin. Vain 16 prosenttia uskoo panostusten kasvavan ja liki yhtä moni niiden vähentyvän. (Kaavio 14.) 18

19 Kaavio 14. Markkinointipanostusten muutos tulevaisuudessa Lisääntyvät 16 % 26 % Pysyvät ennallaan 64 % 68 % 2012 tutkimus Vähenevät 6 % tutkimus En osaa sanoa 4 % Asianajajien ansiotaso ja veloitusperusteet 5.1 Vuosiansiot Kyselyyn vastanneiden asianajajien kokonaisansioiden mediaani vuonna 2011 oli euroa. Kuten aikaisemmissakin asianajajakunnalle tehdyissä tutkimuksissa on käynyt ilmi, toimialan sisäiset tuloerot ovat erittäin huomattavat, ja tämän kyselyn perustella tuloerot ovat vain kasvaneet: Vuonna 2011 vastaajista 10 prosenttia ansaitsi yli euroa vuodessa, mutta 10 prosentilla tulot jäivät alle euroon. Edellisen asianajajatutkimuksen mukaan vastaajista eniten ansaitseva kymmenes ansaitsi vuonna 2006 yli euroa ja vähiten ansaitsevan kymmenyksen vuosiansiot jäivät tuolloin alle euroon. 19

20 Pienimpiä ilmoitettuja tuloja tarkasteltaessa on huomioitava, että kyselyn lähtöoletuksena oli, että vastaajajoukko on työskennellyt asianajajan tehtävissä koko vuoden 2011 ja ilmoittaa näin vuosiansionsa. Joukossa on kuitenkin vastauksia, joita ovat antaneet esimerkiksi pitkillä perhe-, sairaus- tai opintovapailla olleet 2. Alle euron vuositulot ilmoitti 42 vastaajaa. Vastaajia pyydettiin ilmoittamaan asianajotoiminnasta ansaitsemansa kokonaistulot vuoden 2011 osalta. Tuloja ilmoitettaessa pyydettiin huomioimaan verotettavan palkkatulon lisäksi myös vastaajan mahdollinen osuus asianajotoimiston voitosta (riippumatta siitä, jättikö hän vuoden 2011 osalta voiton nostamatta vai ei). Vuoden 2007 tutkimuksessa asianajajien vuosiansioiden mediaani oli euroa (tulot tiedusteltiin tuolloin vuoden 2006 osalta). Vuoden 2002 tutkimuksessa mediaanitulot olivat euroa (tulot tiedusteltiin tuolloin vuoden 2001 osalta). Asianajajien mediaanitulot nousivat vuodesta 2001 vuoteen 2006 kaikkiaan 17,4 prosenttia. Yleinen ansiotaso nousi tuona aikana Tilastokeskuksen ansiotasoindeksin mukaan 19,5 prosenttia. Vuodesta 2006 asianajajien mediaanitulot ovat nousseet vuoteen 2011 mennessä 19 prosenttia. Yleinen ansiotaso on Tilastokeskuksen mukaan noussut samalla ajanjaksolla 19,5 prosenttia. Seuraavan sivun taulukossa on esitelty vuositulojen mediaanit alueittain, sukupuolittain, ikäryhmittäin ja työsuhteen laadun mukaan. Tuloksia on verrattu kahteen edelliseen tutkimuskertaan siltä osin kuin vastaavat tiedot ovat olleet aiemmista tutkimuksista saatavilla. 2 Tämä käy ilmi tutkimukseen annetuista avovastauksista ja kyselyn aikana tehdyistä vastaamiseen liittyneistä tiedusteluista pitkiin työelämän poissaolojaksoihin liittyen. 20

21 Kaavio 15. Mediaanitulot vastaajaryhmittäin Vuositulojen mediaanit ALUE Vuosi 2011 (euroa) Vuosi 2006 (euroa) Vuosi 2001 (euroa) Koko maa (N=610) Toimisto sijaitsee pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) (N=333) Toimisto sijaitsee paikkakunnalla, jossa asukasta (N=143) Alle asukkaan paikkakunnat (N=134) SUKUPUOLI Mies (N=461) Nainen (N=149) IKÄRYHMÄ alle 35-vuotiaat (N=63) vuotiaat (N=94) vuotiaat (N=168) vuotiaat (N=178) vuotta täyttäneet (N=107) TYÖSUHDE Osakkaat (N=451) Työsuhteiset (N=159) Pääasiassa liikejuridisia toimeksiantoja hoitavat (N=331) Pääasiassa muita kuin liikejuridisia toimeksiantoja hoitavat (N=279) Julkiset oikeusavustajat (N=41) Tuloksissa eivät ole mukana julkiset oikeusavustajat viimeistä riviä lukuun ottamatta. Lisäksi tuloksista on poistettu vastaukset, joissa vuosituloiksi ilmoitetaan 0 euroa. Tällaisia vastauksia oli ryhmittäin 1 4 kappaletta. 4 Liikejuridisia toimeksiantoja pääasiassa hoitavia ovat vastaajat, jotka ovat ilmoittaneet kyselylomakkeessa palkkiolaskutuksensa kertyvän yli 50-prosenttisesti yritysten/yhteisöjen toimeksiannoista. 5 Muita kuin liikejuridisia toimeksiantoja hoitavia ovat vastaajat, jotka ovat ilmoittaneet kyselylomakkeessa palkkiolaskutuksensa kertyvän vähintään 50-prosenttisesti yksityisten toimeksiannoista. 21

22 Kaavio 16. Asianajajien vuosiansioiden jakautuminen Alimman kymmenen prosentin tulot jäävät alle euron. Neljänneksen tulot ovat alle euroa. Alan mediaanitulot ovat euroa. 25 prosenttia ansaitsee yli euroa vuodessa. Ylimmällä kymmenellä prosentilla vuositulot ylittävät euroa Tulot yli Tulot alle Mediaaniansiot % 25% 50% 75% 90% Asianajajat ennakoivat kyselyssä myös sitä, miten heidän ansiotasonsa kehittyy tulevan kolmen vuoden aikana. Odotukset tulevista ansioista ovat myönteiset: puolet vastaajista arvioi ansioiden lisääntyvän tulevaisuudessa. Kolmasosa vastaajista uskoi ansioidensa pysyvän tämänhetkisellä tasolla. (Kaavio 17.) Ansioiden arvioitua kehitystä käsitellään myöhemmin alaluvussa 7.2, jossa odotuksia ansiotasosta tarkastellaan erityyppisten vastaajaryhmien perusteella. 22

23 Kaavio 17. Ansioiden kehitys seuraavien kolmen vuoden aikana Ansiot vähentyvät jonkin verran 11 % Ansiot vähentyvät merkittävästi 6 % Ansiot lisääntyvät merkittävästi 6 % Ansiot pysyvät tämänhetkisellä tasolla 3 Ansiot lisääntyvät jonkin verran 44 % 5.2 Vuosilaskutus Asianajajilta tiedusteltiin myös heidän itse tekemänsä työn kokonaislaskutuksen määrää vuoden 2011 osalta. Tuloksia verrattiin edelliseen asianajajatutkimukseen. Vastaajille annetut vastausvaihtoehdot ja tulokset ovat esillä kaaviossa 18. Tuoreiden laskutustietojen perusteella eniten vastauksia (36 %) tuli vaihtoehtoon euroa. Heidän osuutensa on noussut parilla prosentilla viiden vuoden takaisesta. Toisaalta olennaisin ja muihin vastausvaihtoehtojen suosioon osaltaan vaikuttanut muutos oli se, että nyt vastaajat ilmoittavat edellistä tutkimuskertaa aktiivisemmin vuosilaskutuksensa kokonaissumman; viisi vuotta sitten 15 prosenttia ei antanut tähän kysymykseen lainkaan vastaustaan ja nyt näin teki vain viisi prosenttia. 23