Sisällys 1. Johdanto Asianajotoimistojen taustatiedot Tutkimukseen vastanneiden asianajotoimistojen taustatiedot

Transkriptio

1

2

3 Sisällys 1. Johdanto Asianajotoimistojen taustatiedot Tutkimukseen vastanneiden asianajotoimistojen taustatiedot Asianajotoimistojen koko ja pääasiallinen asiakasryhmä Liikevaihto ja liikevoitto Liikevaihto Liikevoitto Palkkiolaskutus Palkkiolaskutuksen jakautuminen eri toimeksiantotyyppeihin Tuomioistuinasiat Konkurssi-, yrityssaneeraus- ja velkajärjestelyasiat Muut asiat Palkkiolaskutuksen jakautuminen eri oikeudenaloihin Rikosasiat Lapsi-, perhe- ja jäämistöoikeudelliset siviiliasiat Muut siviiliasiat, joissa päämiehenä yksityishenkilö Siviiliasiat, joissa päämiehenä yritys tai yhteisö Insolvenssiasiat Oikeusapuasioiden, oikeusturvavakuutusasioiden ja muiden kuin perinteisten juridisten toimeksiantojen osuudet palkkiolaskutuksesta Oikeusapuasiat Oikeusturvavakuutusasiat Muut kuin perinteiset juridiset toimeksiannot Laskutustapojen jakautuminen eri laskutustyyppien kesken Tuntihinnat Tyypillinen tuntihinta yksityisasiakkaille Tyypillinen tuntihinta yrityksille tai yhteisöille Käytetyt tuntihinnat toimeksiantoa hoitavan henkilön kokemuksen tai aseman mukaan Palkatut työntekijät Palkatut asianajajat Palkatut lakimiehet Asianajosihteerit Oikeustieteen ylioppilaat ja harjoittelijat Muut työntekijäryhmät Yhteenveto... 37

4 1. Johdanto Asianajajatutkimuksella kartoitetaan säännöllisesti toimialan näkymiä, ja kyselykierroksesta riippuen kyselytutkimus suunnataan joko kaikille asianajajille tai vain asianajotoimistojen johdossa oleville. Nyt käsillä olevaan tutkimukseen vastasivat vain asianajotoimistojen toimitusjohtajat tai vastaavassa roolissa toimivat. Asianajajatutkimus on luotettavin ja käytännössä ainoa keino saada laajasti tietoa esimerkiksi alalla hoidettavien toimeksiantojen luonteesta, työmäärän jakautumisesta sekä asianajajien ansiotasosta ja työviihtyvyydestä. Asianajajatutkimus on toteutettu tähän asti laajana kaikille asianajajille suunnattuna kyselytutkimuksena noin viiden vuoden välein, vuosina 1971, 1976, 1980, 1987, 1993, 1997, 2002, 2007 ja Tutkimuksen kysymyksiä ja sisältöä on uudistettu aika ajoin vastaamaan toimialan näkymistä kulloinkin tarvittavaa tietoa. Vuoden 2017 asianajajatutkimus on järjestyksessään jo kymmenes, ja se on laajuudeltaan huomattavasti rajatumpi kuin aiemmat tutkimukset. Vastaamiseen käytettävän ajan lyhentämiseksi asianajajatutkimus toteutetaan jatkossakin aiempaa rajatumpana versiona kerran vuodessa, keskittyen kullakin kierroksella tiettyyn fokusoituun teemaan. Vuoden 2017 asianajatutkimuksen teemana on asianajotoimistojen taloudelliset tunnusluvut. Muita tulevina vuosina käytettäviä asianajajatutkimuksen teemoja ovat muun muassa asianajajien henkilökohtainen ansiotaso, työssäjaksaminen, oikeudenhoidon kehittäminen sekä Suomen Asianajajaliiton kehittäminen. Asianajajatutkimuksen 2017 kyselyaineisto kerättiin kesäkuussa 2017, ja kysely suunnattiin asianajotoimistoille toimistoja koskevia vastauksia pyydettiin vain toimistojen johdossa olevilta. Käytännössä tällä tarkoitettiin yhden asianajajan toimistojen ainoita osakkaita ja isompien toimistojen toimitusjohtajia tai toimitusjohtajan roolin kaltaisessa asemassa olevia. Kyselykutsu lähetettiin kaiken kaikkiaan 778 asianajotoimistolle, ja vastaaminen tapahtui anonyymisti sähköisen lomakkeen avulla. Asianajajaliiton jäsenrekisterin tietojen mukaan Suomessa oli 798 asianajotoimistoa. Kysely toimitettiin siten 97 prosentille toimistoista. Kyselyä ei lähetetty niihin asianajotoimistoihin, joilla ei ollut kyselyhetkellä sähköpostiosoitetta käytössään. Kyselyä ei lähetetty myöskään oikeusaputoimistoihin. Kyselyyn vastasi 244 asianajotoimistoa, ja vastausprosentti oli 31. Edellisvuosien asianajajatutkimusten vastausprosentit olivat hieman suuremmat: 40 % vuonna 2007 ja 35 % vuonna Vastausprosentit eivät ole täysin vertailukelpoisia siksi, että aiemmat kyselyt ovat olleet henkilökohtaisia, ja nyt kysely oli toimisto-/ yrityskohtainen. Tutkimukseen osallistuneet asianajotoimistot edustavat melko hyvin Suomen kaikkia asianajotoimistoja. Paikallisosastojen jakautumisen perusteella toimistot edustavat kaikkia asianajotoimistoja erittäin hyvin, ja tutkimukseen osallistuneiden asianajotoimistojen kokojakauma on edustava lukuun ottamatta kaikkein suurimpia, etenkin yli 90 juristin, asianajotoimistoja. Kuudesta Suomessa toimivasta yli 90 juristin asianajotoimistosta tutkimukseen vastasi vain yksi. Kyselyyn pyydettiin vastaamaan vuoden 2016 tietojen pohjalta, ja tutkimuksen tuloksissa esiteltävät taloudelliset tunnusluvut koskevatkin toimialan tilannetta vuonna Kyselyaineiston kerääminen ja analysointi tehtiin Webropol-ohjelmalla. Lisäksi aineiston analysoinnissa ja raportin laadinnassa hyödynnettiin Microsoft Excel ja IBM SPSS -ohjelmia. Kaikki saadut vastaukset on käsitelty luottamuksellisesti, ja vastaajien tallentamia sähköisiä vastauslomakkeita ei voida yhdistää yksittäisiin asianajotoimistoihin. Kyselyaineiston lisäksi asianajajatutkimuksen tiedot perustuvat myös Suomen Asianajajaliiton jäsenrekisteriin. Jäsenrekisterin tietoja asianajajakunnan rakenteesta on käytetty apuna tutkimusraportin laadinnassa sekä kyselytutkimukseen vastanneiden edustavuuden arvioinnissa. Asianajajatutkimuksesta 2017 julkaistaan tässä vaiheessa tämä tutkimusraportti. Raportissa esitellään asianajajakunnan ja asianajotoimistojen rakennetta yleisesti sekä kyselytutkimuksen pohjalta saatuja tietoja asianajotoimistojen taloudellisista tunnusluvuista. Kyselyllä selvitettiin muun muassa asianajotoimistojen toimeksiantojen oikeudenaloittaista jakautumista, veloitusperusteita, käytettyjä tuntihintoja sekä toimistojen eri työntekijäryhmien määriä, kuukausiansioita ja luontaisetuja vuoden 2016 osalta. 1 (39)

5 % asianajajista % asianajajista % asianajajista 2. Asianajotoimistojen taustatiedot Asianajajaliiton jäsenmäärä on kasvanut viime vuosina 1 3 prosentin vuosivauhtia. Vuoden 2016 lopussa liiton jäseninä työskentelevien asianajajien lukumäärä oli 2 119, ja Asianajajatutkimuksen 2017 toteuttamishetkellä kesäkuussa 2017 asianajajien lukumäärä oli Asianajajista noin 1 % on vuotiaita, 25 % vuotiaita, 26 % vuotiaita, 25 % vuotiaita ja 23 % yli 60-vuotiaita. Asianajajista noin 31 % on naisia ja noin 69 % miehiä. Kaavio 1. Asianajajien ikäjakauma paikallisosastoittain (N=2 137) 31% 29% 28% 30% 27% 23% 27% 27% 29% 26% 29% 16% 15% 17% 19% 26% Helsinki (N=1291) Turku (N=165) Satakunta (N=52) Häme (N=160) Alle 40-vuotiaat vuotiaat vuotiaat Yli 60-vuotiaat 10% 33% 20% 38% 46% 48% 23% 19% 19% 15% 15% 14% 21% 16% 35% 29% Päijät-Häme (N=40) Kymi (N=39) Mikkeli (N=21) Itä-Suomi (N=77) Alle 40-vuotiaat vuotiaat vuotiaat Yli 60-vuotiaat 29% 41% 35% 29% 30% 25% 21% 24% 17% 19% 19% 19% 19% 11% 27% 35% Keski-Suomi (N=52) Vaasa (N=64) Oulu (N=113) Lappi (N=63) Alle 40-vuotiaat vuotiaat vuotiaat Yli 60-vuotiaat Asianajaja-nimekettä voi käyttää vain Suomen Asianajajaliiton jäsen, ja asianajotoimiston osakkaana voi toimia vain asianajaja. Asianajajista 95 % työskentelee yksityisissä asianajotoimistoissa ja 5 % julkisissa oikeusaputoimistoissa. Asianajotoimistojen määrä kesäkuussa 2017 oli 798. Perinteisesti suurin osa asianajotoimistoista on pieniä, 1 2 juristin toimistoja. Kesäkuussa 2017 pienten, 1 2 juristin toimistojen osuus kaikista asianajotoimistoista oli noin 77 %, ja niissä työskenteli noin 35 % kaikista asianajotoimistoissa työskentelevistä asianajajista. 3 5 juristin toimistojen osuus oli noin 13 %, 6 10 juristin toimistojen osuus noin 7 % ja yli 10 juristin toimistojen osuus noin 3 % (Lähde: Asianajajaliiton jäsenrekisteri). Pienten ja keskisuurten toimistojen lisäksi Suomessa toimii muutamia muihin nähden erittäin isoja asianajotoimistoja: yli 90 juristin toimistoja oli kesäkuussa 2017 yhteensä kuusi. Nämä isot toimistot edustavat vain alle 1 % asianajotoimistojen kokonaismäärästä, mutta niissä työskentelee noin 20 % kaikista asianajotoimistoissa työskentelevistä asianajajista. 2 (39)

6 Kaavio 2. Asianajotoimistojen kokojakauma ja erikokoisissa asianajotoimistoissa työskentelevien asianajajien jakauma 1 (Lähde: Asianajajaliiton jäsenrekisteri) 77 % Erikokoiset asianajotoimistot ja niissä työskentelevät asianajajat, kesäkuu % 13 % 14 % 6,8 % 13 % 18 % 20 % 2,5 % 0,8 % 1 2 juristin asianajotoimisto 3 5 juristin asianajotoimisto 6 10 juristin asianajotoimisto juristin asianajotoimisto Yli 90 juristin asianajotoimisto % asianajotoimistoista (N=798) % asianajajista (N=2013) Kaikki asianajotoimistot ja asianajajat kuuluvat toimialueensa perusteella johonkin paikallisosastoon. Paikallisosastoja on 12. Lähes puolet asianajotoimistoista toimii Helsingin paikallisosaston alueella, ja noin 60 % kaikista asianajajista kuuluu Helsingin paikallisosastoon. Kaavio 3. Asianajotoimistojen ja asianajajien jakautuminen paikallisosastoittain (Lähde: Asianajajaliiton jäsenrekisteri) Keski- Suomi 3 % Itä-Suomi 5 % Mikkeli 1 % Kymi 4 % Päijät- Häme 3 % Asianajotoimistot / paikallisosastot (N=798) Vaasa 5 % Häme 8 % Oulu 9 % Satakunta 4 % Lappi 4 % Turku 9 % Helsinki 45 % Keski- Suomi 2 % Itä-Suomi 4 % Mikkeli 1 % Kymi 2 % Päijät-Häme 2 % Häme 8 % Satakunta 2 % Asianajajat / paikallisosastot (N=2 137) Vaasa 3 % Oulu 5 % Turku 8 % Lappi 3 % Helsinki 60 % 2.1 Tutkimukseen vastanneiden asianajotoimistojen taustatiedot Asianajajatutkimukseen 2017 vastasi 244 asianajotoimistoa, ja vastausprosentti oli 31. Vastanneiden toimistojen osakkaiden lukumäärän sekä palkattujen asianajajien ja lakimiesten lukumäärän perusteella noin 75 % vastanneista oli 1 2 juristin toimistoja, 18 % 3 5 juristin toimistoja, 5 % 6 10 juristin toimistoja ja 2 % yli 10 juristin toimistoja. Suurimmat asianajotoimistot ovat tutkimuksessa suhteellisesti hieman aliedustettuina. Yli kuuden juristin toimistoja oli 7 % tutkimukseen osallistuneista, vaikka yli kuuden juristin toimistojen osuus on noin 11 % Suomen kaikista asianajotoimistoista. Muutoin tutkimukseen vastanneiden toimistojen kokojakauma vastaa hyvin kaikkien asianajotoimistojen kevään 2017 kokojakaumaa. Luvut ovat kuitenkin suuntaa antavia, sillä palkattujen asianajajien ja lakimiesten lukumääriä kysyttiin vuoden 2016 osalta, ja vastaukseen pyydettiin sisällyttämään myös mahdolliset osan 1 Kaaviossa asianajajien lukumäärä sisältää asianajotoimistoissa työskentelevät asianajajat mukana ei ole oikeusaputoimistoissa työskenteleviä asianajajia. Oikeusaputoimistoissa työskentelee noin 100 asianajajaa. 3 (39)

7 vuotta kestäneet työsuhteet. Osakkaiden lukumäärä kyselyyn vastanneissa asianajotoimistoissa oli tyypillisesti yksi tai kaksi: 74 % asianajotoimistoista ilmoitti osakkaiden määräksi yksi, ja 18 % ilmoitti osakkaiden määräksi kaksi 2. Kaavio 4. Asianajotoimistojen ja tutkimukseen vastanneiden asianajotoimistojen lukumäärät kokoluokittain (N=798, N=244) Asianajotoimistojen ja tutkimukseen vastanneiden asianajotoimistojen kokojakauma (osakkaat, palkatut asianajajat ja palkatut lakimiehet) 77 % 75 % 13 % 18 % 7 % 5 % 3 % 2 % 1 % 0,4 % 1 2 juristin asianajotoimistot 3 5 juristin asianajotoimistot 6 10 juristin asianajotoimistot juristin asianajotoimistot Yli 90 juristin asianajotoimistot Kaikki asianajotoimistot (N=798) Tutkimukseen osallistuneet asianajotoimistot (N=244) Paikallisosastoihin jakautumisen perusteella tutkimukseen vastanneiden asianajotoimistojen jakauma vastasi erittäin hyvin kaikkien asianajotoimistojen jakaumaa. Kaavio 5. Tutkimukseen vastanneiden asianajotoimistojen jakautuminen paikallisosastoittain (N=244) Vaasa 5 % Oulu 10 % Lappi 6 % Keski-Suomi 3 % Helsinki 43 % Itä-Suomi 5 % Mikkeli 2 % Kymi 4 % Päijät-Häme 3 % Häme 8 % Satakunta 4 % Turku 7 % Kyselyyn vastanneista asianajotoimistoista 87 eli 36 % ilmoitti asianajotoimistonsa päätoimipaikan sijaitsevan pääkaupunkiseudulla. 29 % ilmoitti päätoimipaikan sijaintipaikkakunnan asukasluvuksi , 24 % , 9 % , ja 2 % alle asukasta. Osuudet vastaavat vuoden 2012 asianajajatutkimukseen vastanneiden osuuksia (vuonna 2012 vastauksia pyydettiin tosin kaikilta asianajajilta, ei asianajotoimistoilta kuten nyt). 2 Vastaajista kolme ilmoitti osakkaiden määräksi 0, ja vastaukset korjattiin 1:ksi. Yksi vastaaja ilmoitti osakkaiden määräksi 187, ja vastaus korjattiin 1:ksi, sillä saman vastaajan muiden vastausten perusteella kyse ei voinut olla suuresta toimistosta. 4 (39)

8 Kaavio 6. Tutkimukseen osallistuneiden asianajotoimistojen sijaintipaikkakunnan asukasluku (N=244) Mikä on asianajotoimistonne päätoimipaikan sijaintipaikkakunnan asukasluku? 35% 29% 36% Alle asukasta (N=86) asukasta (N=71) Toimisto sijaitsee pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa tai Kauniainen) (N=87) Tutkimukseen vastasi toimistonsa puolesta yksi henkilö kutakin asianajotoimistoa kohden. Puolet tutkimukseen vastanneista ilmoitti toimivansa asianajotoimiston toimitusjohtajana, ja puolet ilmoitti toimivansa muussa vastaavassa roolissa, joiksi mainittiin muun muassa hallituksen puheenjohtaja tai jäsen, yrittäjä, ammatinharjoittaja, omistaja, osakas, yhtiömies ja talous- ja hallintopäällikkö. Asianajotoimiston yritysmuotona oli henkilöyhtiö 49 vastaajalla (20 %), itsenäinen ammatinharjoittaja 66 vastaajalla (27 %) ja osakeyhtiö 129 vastaajalla (53 %). 5 (39)

9 3. Asianajotoimistojen koko ja pääasiallinen asiakasryhmä Noin 3 % Suomen asianajotoimistoista on yli kymmenen juristin asianajotoimistoja. Niissä työskentelee lähes 40 % kaikista asianajotoimistoissa työskentelevistä asianajajista. Loput asianajotoimistoissa työskentelevistä asianajajista työskentelee 1 10 juristin toimistoissa, ja noin joka kolmas työskentelee 1 2 juristin toimistossa. Lisäksi kaiken kaikkiaan noin 5 % asianajajista työskentelee oikeusaputoimistoissa. Yli kymmenen juristin asianajotoimistot ovat kokonsa puolesta muista poikkeava määrällisesti pieni joukko, joissa kuitenkin työskentelee suuri osa asianajajista (Lähde: Asianajajaliiton jäsenrekisteri). Asianajajatutkimuksen tuloksia on tarkasteltu tässä raportissa paitsi kaikkien tutkimukseen osallistuneiden asianajotoimistojen osalta, myös erikseen tutkimukseen osallistuneiden yli kymmenen juristin toimistojen osalta 3. Yli kymmenen juristin toimistoja on tarkasteltu erikseen, sillä ne poikkeavat kokonsa puolesta niin merkittävästi pienemmistä asianajotoimistoista. Kaikkia hajontakuvia eri muuttujien suhteen ei ole kuitenkaan liitetty raporttiin anonymiteetin varmistamiseksi. Joissakin tilanteissa suurimpia toimistoja on kuvailtu sanallisesti hajontakuvaan sisällyttämisen sijaan. Yli kymmenen juristin toimistoja osallistui tutkimukseen kuusi. Myös asianajotoimistojen pääasiallinen asiakasryhmä erottaa asianajotoimistoja toisistaan. Asianajajatutkimuksessa pyydettiin arvioimaan vuoden 2016 palkkiolaskutuksen prosentuaalista jakautumista yksityisten toimeksiantojen ja yritysten tai yhteisöjen toimeksiantojen välillä. Vastaukset pyydettiin prosenttiosuuksina, joiden summaksi tulee 100 %. Yksityiset toimeksiannot olivat yleisempiä: keskiarvolta 64 % palkkiolaskutuksesta koostui yksityisistä toimeksiannoista, ja keskiarvolta 34 % yritysten tai yhteisöjen toimeksiannoista. Taulukko 1. Tutkimukseen osallistuneiden asianajotoimistojen palkkiolaskutuksen prosentuaalinen jakautuminen yksityisiin ja yritysten tai yhteisöjen toimeksiantoihin vuonna 2016 (N=244) Toimeksiantotyyppi Minimi Maksimi Keskiarvo Mediaani Keskihajonta Yksityiset toimeksiannot 0 % 100 % 66 % 75 % 30 %-yks. Yritysten/yhteisöjen toimeksiannot 0 % 100 % 34 % 25 % 30 %-yks. Kaavio 7. Tutkimukseen osallistuneiden asianajotoimistojen palkkiolaskutuksen prosentuaalinen jakautuminen yksityisiin ja yritysten tai yhteisöjen toimeksiantoihin vuonna 2016 (N=244) Palkkiolaskutuksen jakautuminen yksityisiin ja yritysten tai yhteisöjen toimeksiantoihin 67% 8% 23% 2% Arvioivat yritysten tai yhteisöjen toimeksiantojen osuudeksi 0 % (N=20) Arvioivat yritysten tai yhteisöjen toimeksiantojen osuudeksi 1 50 % (N=163) Arvioivat yritysten tai yhteisöjen toimeksiantojen osuudeksi % (N=56) Arvioivat yritysten tai yhteisöjen toimeksiantojen osuudeksi 100 % (N=5) Suurin osa asianajotoimistoista hoiti vuonna 2016 pääasiassa yksityisiä toimeksiantoja. 8 % ilmoitti yksityisten toimeksiantojen osuudeksi 100 % ja siis yritysten tai yhteisöjen toimeksiantojen osuudeksi 0 %. 67 % ilmoitti yksityisten toimeksiantojen osuudeksi % ja siis yritysten tai yhteisöjen toimeksiantojen osuu- 3 Tutkimuksessa kysytyt palkattujen asianajajien ja palkattujen lakimiesten lukumäärät ovat suuntaa antavia, sillä ne sisältävät vuoden 2016 osalta myös osan vuotta kestäneet työsuhteet. 4 Keskihajonta kuvaa arvojen keskimääräistä poikkeamaa keskiarvosta. 6 (39)

10 Yritysten tai yhteisöjen toimeksiantojen osuus asianajotoimiston palkkiolaskutuksesta (%) deksi 1 50 %. Lopuilla asianajotoimistoilla yritysten tai yhteisöjen toimeksiantojen osuus palkkiolaskutuksesta oli yli puolet: 23 % ilmoitti osuuden olleen % palkkiolaskutuksesta, ja 2 % ilmoitti sen olleen 100 % vuoden 2016 palkkiolaskutuksesta. Arvioitujen osuuksien perusteella asianajotoimistot voidaan jakaa kahteen luokkaan: 1) pääasiassa muita kuin liikejuridisia toimeksiantoja hoitaviin, eli niihin, jotka arvioivat yksityisten toimeksiantojen osuudeksi % vuoden 2016 palkkiolaskutuksesta 2) pääasiassa liikejuridisia toimeksiantoja hoitaviin, eli niihin, jotka arvioivat yritysten tai yhteisöjen toimeksiantojen osuudeksi yli 50 % vuoden 2016 palkkiolaskutuksesta. 75 % tutkimukseen osallistuneista toimistoista kuului ensimmäiseen ryhmään ja 25 % jälkimmäiseen. Kaavio 8. Asianajotoimistojen jakautuminen liikejuridisia ja muita kuin liikejuridisia toimeksiantoja hoitaviin (N=244) Jako kahteen luokkaan pääasiallisen asiakasryhmän mukaan 75% 25% Pääasiassa muita kuin liikejuridisia toimeksiantoja hoitavat (N=183) Pääasiassa liikejuridisia toimeksiantoja hoitavat (N=61) Kooltaan kaikista suurimmissa tutkimukseen osallistuneissa asianajotoimistoissa yritysten tai yhteisöjen toimeksiantojen osuus oli suuri: yli kymmenen juristin toimistoja osallistui tutkimuksen kuusi, ja heillä yritysten tai yhteisöjen toimeksiantojen osuus oli % vuoden 2016 palkkiolaskutuksesta, lukuun ottamatta yhtä, jolla se oli 50 % palkkiolaskutuksesta. Hajontakuvioon 1 ei ole sisällytetty suurimpia asianajotoimistoja anonymiteetin turvaamiseksi. Hajontakuvassa ovat mukana ne toimistot, jotka ilmoittivat osakkaiden, palkattujen asianajajien ja palkattujen lakimiesten lukumääräksi Hajontakuvio 1. Yritysten tai yhteisöjen toimeksiantojen osuus vuoden 2016 palkkiolaskutuksesta ja asianajotoimiston koko (1 10 juristin toimistot, N=238) Yritysten tai yhteisöjen toimeksiannot (%) erikokoisissa asianajotoimistoissa Asianajotoimiston koko (osakkaiden, palkattujen asianajajien ja palkattujen lakimiesten lukumäärä) Asianajotoimiston koon ja yritysten tai yhteisöjen toimeksiantojen välinen yhteys näkyy myös kaaviossa 9: toimistokoko kasvaa liikejuridisten toimeksiantojen myötä. Pienistä 1 2 juristin toimistoista suurin osa, 80 %, hoiti pääasiassa muita kuin liikejuridisia toimeksiantoja. Vastaavasti 3 5 juristin toimistoista suurin osa, 72 7 (39)

11 %, hoiti pääasiassa muita kuin liikejuridisia toimeksiantoja. Suuremmissa toimistoissa tilanne oli päinvastainen: suurin osa 6 10 juristin toimistoista, 64 %, ja suurin osa yli kymmenen juristin toimistoista, 83 %, hoiti pääasiassa liikejuridisia toimeksiantoja. Kaavio 9. Pääasiallisen asiakasryhmän jakautuminen toimiston koon mukaan (N=244) Pääasiallinen asiakasryhmä toimiston koon mukaan 80% 72% 20% 28% 36% 64% 17% 83% 1 2 juristin toimistot (N=184) 3 5 juristin toimistot (N=43) 6 10 juristin toimistot (N=11) Yli 10 juristin toimistot (N=6) Pääasiassa muita kuin liikejuridisia toimeksiantoja (N=183) Pääasiassa liikejuridisia toimeksiantoja (N=61) Asianajotoimistojen taloudelliset tunnusluvut vaihtelevat tyypillisesti suuresti asianajotoimistosta toiseen. Tässä raportissa tuloksia on analysoitu tarkastellen erityisesti yritysten tai yhteisöjen toimeksiantojen osuutta asianajotoimiston palkkiolaskutuksesta sekä tarkastellen erikseen kaikkein suurimpia, yli kymmenen juristin toimistoja. Huomioitavaa on, että pääasiassa yritysten tai yhteisöjen toimeksiantoja hoitavia asianajotoimistoja oli 25 % tutkimukseen osallistuneista (N=61), ja yli kymmenen juristin asianajotoimistoja vain 2 % tutkimukseen osallistuneista (N=6). 8 (39)

12 4. Liikevaihto ja liikevoitto Kyselyssä pyydettiin ilmoittamaan vuoden 2016 osalta asianajotoimiston kotimaisen toiminnan euromääräinen liikevaihto, kotimaisen toiminnan liikevoitto sekä kokonaispalkkiolaskutus. Vastauksissa pyöristetty arvio oli riittävä Liikevaihto Asianajajatutkimuksen perusteella kotimaisen toiminnan liikevaihdon mediaani vuonna 2016 oli euroa, nollasta poikkeava minimi euroa 5 ja maksimi yli euroa 6. Tutkimukseen vastanneista asianajotoimistoista 23 eli 9 % ilmoitti toimistonsa liikevaihdon vuonna 2016 olleen alle euroa. Toisaalta 8 % toimistoista ilmoitti liikevaihdon ylittäneen euroa. Liikevaihtoa tarkasteltiin vuoden 2012 asianajajatutkimuksen tapaan kuuden kokoluokan suhteen: alle euroa, euroa, euroa, euroa, euroa ja euroa tai yli. Vuoden 2012 asianajajatutkimuksessa asianajotoimistojen johdossa olevia pyydettiin ilmoittamaan liikevaihdot näiden kuuden luokan suhteen, ja vuoden 2017 tutkimuksessa luokittelu tehtiin vasta jälkikäteen kyselylomakkeessa liikevaihto pyydettiin ilmoittamaan pyöristettynä arviona. Kaavio 10. Vuosien 2012 ja 2017 asianajajatutkimuksiin vastanneiden asianajotoimistojen liikevaihdon jakautuminen (N=242 7, N=304) Asianajotoimistojen kotimaisen toiminnan liikevaihto (euroa) 10% 9% 25% 21% 21% 17% 24% 26% 14% 16% 10% 8% Vuoden 2017 tutkimus: Mediaani Minimi Maksimi Yli 30 milj. Alle Vuosi 2012 (N=304) Vuosi 2017 (N=242) Yli Vuoden 2012 tutkimus: Mediaaniluokka Liikevaihdon jakauma on muuttunut vuoden 2012 asianajajatutkimukseen verrattuna: kahden pienimmän luokan suhteellinen osuus on pienentynyt, kun taas muiden luokkien suhteelliset osuudet näyttävät kasvaneen. Yli euron luokka on suhteellisesti pienempi vuoteen 2012 verrattuna, mutta tämä selittyy suurimpien toimistojen aliedustuksesta vuoden 2017 tutkimuksessa. Asianajotoimistojen liikevaihto korreloi hyvin heikosti yritysten tai yhteisöjen toimeksiantojen osuuden palkkiolaskutuksesta kanssa 8. Positiiviseen korrelaatiokertoimeen vaikuttaa pieni joukko liikevaihdoltaan suuria asianajotoimistoja, joilla yritysten tai yhteisöjen toimeksiantojen osuus palkkiolaskutuksesta on suuri. Hajontakuvaan 2 on sisällytetty vain ne toimistot, joilla liikevaihto oli maksimissaan euroa. Tutkimukseen osallistuneista toimistoista 3 %:lla liikevaihto ylitti euroa, ja kyseisistä toimistoista kaikki hoitivat pääasiassa liikejuridisia toimeksiantoja (N=7). Kyseisiä toimistoja ei ole sisällytetty hajontakuvioon 2. 5 Lisäksi kaksi vastaajaa ilmoitti asianajotoimistonsa liikevaihdoksi 0 euroa, ja tämän on tulkittu liittyvän toiminnan väliaikaiseen tai lopulliseen päättymiseen, eläkkeelle siirtymiseen tai siihen, ettei kysymykseen ole osattu vastata. 0 euron liikevaihtoja ei ole otettu mukaan analyyseihin. 6 Anonymiteetin turvaamiseksi liikevaihdon maksimiarvoa ei ole liitetty raporttiin. Liikevaihto oli vuonna 2016 yli 30 miljoonaa euroa kaikilla Suomessa toimivilla yli 90 juristin asianajotoimistoilla. 7 Vuoden 2017 osalta kaaviossa ei ole mukana kahta toimistoa, jotka ilmoittivat liikevaihdoksi 0 euroa. Kumpikin oli yhden henkilön toimistoja. 8 Pearsonin korrelaatio liikevaihdon ja yritysten tai yhteisöjen toimeksiantojen osuuden välillä on 0,271**. **Korrelaatio on tilastollisesti merkitsevä merkitsevyystasolla 0,01. 9 (39)

13 Liikevaihto ( ) Hajontakuvio 2. Liikevaihto ja yritysten tai yhteisöjen toimeksiantojen osuus vuoden 2016 palkkiolaskutuksesta, mukana ei ole yli euron liikevaihtoja tai 0 euron vastauksia (N=233) Liikevaihto ja yritysten tai yhteisöjen toimeksiantojen osuus asianajotoimiston palkkiolaskutuksesta Yritysten tai yhteisöjen toimeksiantojen osuus palkkiolaskutuksesta (%) Taulukosta 2 näkyy, että pääasiassa liikejuridisia toimeksiantoja hoitavien toimistojen liikevaihdon jakauma oli korkeampi kuin pääasiassa muita kuin liikejuridisia toimeksiantoja hoitavien 9. Taulukko 2. Liikevaihto ja pääasiallinen asiakasryhmä (N= ) Pääasiassa muita kuin liikejuridisia toimeksiantoja hoitavat toimistot (N=60) Mediaani Minimi Maksimi Yli 30 milj. Pääasiassa liikejuridisia toimeksiantoja hoitavat toimistot (N=182) Liikevaihto korreloi lähes täydellisesti asianajotoimiston koon kanssa (osakkaiden, palkattujen asianajajien ja palkattujen lakimiesten lukumääränä laskettuna) 11. Henkilömäärältään suuremmissa asianajotoimistoissa liikevaihto on pieniä toimistoja suurempi. Liikevaihtoa on lisäksi tarkasteltu jakamalla se asianajotoimiston juristien lukumäärällä (osakkaat, palkatut asianajajat ja palkatut lakimiehet). Kaavio 11. Liikevaihto jaettuna osakkaiden, palkattujen asianajajien ja lakimiesten lukumäärällä (N=242) Liikevaihto juristia kohden (euroa) 26% 25% 23% 15% 11% Mediaani Minimi Maksimi Yli tai yli Liikevaihto juristia kohden sai mediaaniarvokseen noin euroa, minimiarvokseen noin euroa ja maksimiarvokseen yli euroa 12. Eri toimistot saavat juristia kohden lasketussa liikevaihdossa hyvin 9 Pääasiassa liikejuridisia toimeksiantoja hoitavilla toimistoilla yritysten tai yhteisöjen toimeksiantojen osuus on yli 50 % palkkiolaskutuksesta, ja pääasiassa muita kuin liikejuridisia toimeksiantoja hoitavilla osuus on 1 50 % laskutuksesta. 10 Mukana ei ole niitä kahta asianajotoimistoa, jotka ilmoittivat liikevaihdoksi 0 euroa. 11 Pearsonin korrelaatio liikevaihdon ja toimiston koon välillä on 0,993**. **Korrelaatio on tilastollisesti merkitsevä merkitsevyystasolla 0,01. Palkattujen asianajajien ja lakimiesten lukumäärissä ovat vuoden 2016 osalta myös osan vuotta kestäneet työsuhteet. 12 Tarkkaa maksimiarvoa ei ole liitetty tähän raporttiin. 10 (39)

14 Liikevaihto juristia kohden ( ) eri arvoja. Arvojen jakautumista on tarkasteltu yritysten tai yhteisöjen toimeksiantojen osuuden suhteen sekä asianajotoimiston koon suhteen 13. Liikevaihto juristia kohden korreloi hyvin heikosti yritysten tai yhteisöjen toimeksiantojen osuuden kanssa 14. Vaikka korrelaatio ei ole kovin suurta, positiivinen korrelaatio viittaa siihen, että mitä suurempi on yritysten tai yhteisöjen toimeksiantojen osuus asianajotoimiston palkkiolaskutuksesta, sitä suurempi on liikevaihto juristia kohden. Hajontakuviossa 3 näkyy vastausten jakautuminen juristia kohden lasketun liikevaihdon ja yritysten tai yhteisöjen toimeksiantojen osuuden suhteen. Hajontakuvio 3. Liikevaihto juristia kohden ja yritysten tai yhteisöjen toimeksiantojen osuus (N= ) Liikevaihto juristia kohden ja yritysten tai yhteisöjen toimeksiantojen osuus Yritysten tai yhteisöjen toimeksiantojen osuus palkkiolaskutuksesta (%) Taulukosta 3 näkyy, että pääasiassa liikejuridisia toimeksiantoja hoitavissa asianajotoimistoissa liikevaihto juristia kohden on mediaaniltaan ja maksimiltaan suurempi kuin niissä toimistoissa, joissa hoidettiin pääasiassa muita kuin liikejuridisia toimeksiantoja. Taulukko 3. Liikevaihto juristia kohden ja pääasiallinen asiakasryhmä (N=241) Pääasiassa muita kuin liikejuridisia toimeksiantoja hoitavat toimistot (N=60) Pääasiassa liikejuridisia toimeksiantoja hoitavat toimistot (N=182) Mediaani /juristi /juristi Minimi /juristi /juristi Maksimi /juristi Yli /juristi Tutkimuksessa ei tullut esille tilastollista yhteyttä muuttujien liikevaihto juristia kohden ja asianajotoimiston koko välillä 16. Toisin sanoen niin pienissä kuin suurissakin asianajotoimistoissa saattaa olla suuri liikevaihto juristia kohden. Toisaalta kaaviossa 12, jossa liikevaihdot ja juristien lukumäärät on luokiteltu, näkyy, että suurissa toimistoissa juristia kohden laskettu liikevaihto on tyypillisesti suurempi kuin pienissä toimistoissa. Yli kymmenen juristin toimistossa juristikohtaiset liikevaihdot olivat pääasiassa yli euroa juristia kohden. Tutkimuksessa esille tullut korrelaatio olisi ollut kenties vahvempaa, jos suuret toimistot olisivat olleet aineistossa vahvemmin edustettuina. 13 Anonymiteetin turvaamiseksi suurimpia arvoja saaneita toimistoja ei ole sisällytetty hajontakuvioon 3 eikä taulukoihin Pearsonin korrelaatio muuttujien liikevaihto juristia kohden ja yritysten tai yhteisöjen osuus palkkiolaskutuksesta välillä on 0,237**. **Korrelaatio on tilastollisesti merkitsevä merkitsevyystasolla 0, Mukana ei ole juristia kohden lasketun liikevaihdon suurimpia arvoja saaneita toimistoja eikä toimistoja, jotka ilmoittivat vuoden 2016 liikevaihdoksi 0 euroa. 16 Muuttujien liikevaihto juristia kohden ja asianajotoimiston koko välillä ei ollut mainittavaa korrelaatiota. 11 (39)

15 Kaavio 12. Liikevaihto juristia kohden ja asianajotoimiston koko (N=242) Liikevaihto juristia kohden erikokoisissa asianajotoimistoissa 67% 27% 26% 28% 23% 23% 26% 27% 27% 14% 19% 18% 18% 10% 5% 9% 0% 17% 17% 0% 1 2 juristin asianajotoimistot (N=182) 3 5 juristin asianajotoimistot (N=43) 6 10 juristin asianajotoimistot (N=11) Yli 10 juristin asianajotoimistot (N=6) /juristi /juristi /juristi /juristi tai yli/juristi Taulukko 4. Liikevaihto juristia kohden ja asianajotoimiston koko (N=241) 1 2 juristin toimistot (N=182) 3 5 juristin toimistot (N=43) 6 10 juristin toimistot (N=11) Yli 10 juristin toimistot (N=6) Mediaani, /juristi Minimi, /juristi Maksimi, /juristi Yli Liikevoitto Tutkimuksessa pyydettiin ilmoittamaan asianajotoimiston kotimaisen toiminnan liikevoitto euroina verojen jälkeen vuonna Liikevoiton mediaani oli euroa, minimi euroa ja maksimi yli 7 miljoonaa euroa 17. Vastaajista noin 3 %:lla eli kahdeksalla asianajotoimistolla liikevoitto jäi tappiolliseksi, ja noin 5 %:lla liikevoitto oli yli euroa. Kaavio 13. Asianajotoimistojen liikevoiton 2016 jakautuminen (N=244) Mikä oli asianajotoimistonne kotimaisen toiminnan liikevoitto euroina verojen jälkeen vuonna 2016? 33% 27% Mediaani Minimi Maksimi Yli 7 milj. 7% 14% 7% 5% 4% 2% 2% 0 tai alle Yli Liikevoittoa on tarkasteltu myös suhteessa osakkaiden lukumäärään. Liikevoitto osakasta kohden oli minimissään euroa ja maksimissaan yli euroa 18. Osakasta kohden lasketun liikevoiton mediaani oli euroa, ja 62 % arvoista sijoittui väliin euroa. 17 Anonymiteetin turvaamiseksi liikevoiton maksimiarvoa ei ole liitetty raporttiin. Liiketulos oli vuonna 2016 yli 7 miljoonaa euroa kaikilla Suomessa toimivilla yli 90 juristin asianajotoimistoilla. 18 Osakasta kohden lasketun liikevoiton maksimiarvoa ei ole sisällytetty tähän raporttiin. 12 (39)

16 % asianajotoimistoista Kaavio 14. Liikevoitto 2016 jaettuna osakkaiden lukumäärällä (N=244) Liikevoitto osakasta kohden (euroa) 32% 30% Mediaani Minimi Maksimi Yli % 7% 6% 5% tai yli Liikevoitto osakasta kohden saa hyvin eri arvoja eri asianajotoimistoissa. Arvojen jakautumista on tarkasteltu osakkaiden lukumäärän suhteen. Tutkimuksen perusteella liikevoitto osakasta kohden korreloi hyvin heikosti osakkaiden lukumäärän kanssa 19. Kaaviossa 15, jossa osakasta kohden lasketut liikevoitot sekä osakkaiden lukumäärät on luokiteltu, näkyy, että kun asianajotoimiston osakkaita on vähintään kuusi, osakasta kohden laskettu liikevoitto on minimissään euroa osakasta kohden. Kaavio 15. Osakasta kohden laskettu liikevoitto ja asianajotoimiston osakkaiden lukumäärä (N=244) Liikevoitto/osakas asianajotoimiston osakkaiden lukumäärän mukaan 43% 31% 31% 25% 21% 16% 7% 7% 7% 7% 4% 5% 5% 36% 29% 14% 7% 7% 0% 0% 33% 33% 33% 0% 1 osakkaan asianajotoimistot (N=180) 2 osakkaan asianajotoimistot (N=44) 3 5 osakkaan asianajotoimistot (N=14) 6 30 osakkaan asianajotoimistot (N=6) /osakas /osakas /osakas /osakas /osakas tai yli/osakas 19 Pearsonin korrelaatiokerroin muuttujien liikevaihto osakasta kohden ja osakkaiden lukumäärä välillä on 0,205**. **Korrelaatio on tilastollisesti merkitsevä merkitsevyystasolla 0, (39)

17 5. Palkkiolaskutus Asianajotoimistojen palkkiolaskutuksen mediaani vuoden 2016 osalta oli kyselyn perusteella , minimi euroa 20 ja maksimi yli 30 miljoonaa euroa 21. Asianajotoimistoista 26 eli 11 % ilmoitti vuoden 2016 kokonaispalkkiolaskutuksen olleen alle euroa, ja 17 asianajotoimistoa eli 7 % ilmoitti sen ylittäneen miljoona euroa. Palkkiolaskutuksen jakautumista tarkasteltiin kuuden kokoluokan suhteen: alle euroa, euroa, euroa, euroa, euroa ja miljoona euroa tai enemmän. Kaavio 16. Asianajotoimistojen palkkiolaskutus 2016 (N=241) Mikä oli asianajotoimistonne palkkiolaskutuksen määrä euroina vuonna 2016? 22% 22% 22% 17% Mediaani Minimi Maksimi Yli % 7% tai yli Tutkimuksessa pyydettiin arvioimaan palkkiolaskutuksen prosentuaalista jakautumista yksityisiin ja yritysten tai yhteisöjen toimeksiantoihin, eri toimeksiantotyyppeihin sekä oikeudenaloihin Palkkiolaskutuksen jakautuminen eri toimeksiantotyyppeihin Tutkimuksessa kysyttiin, miten asianajotoimiston palkkiolaskutus jakautui prosentuaalisesti eri toimeksiantotyyppeihin: tuomioistuinasiat (riita-, rikos- ja hakemusasiat, ml. välimiesmenettelyt, ei konkurssiasiat) konkurssi-, yrityssaneeraus- ja velkajärjestelyasiat muut asiat (muut kuin em. tuomioistuinasiat). Vastaukset pyydettiin ilmoittamaan prosenttiosuuksina, joiden summaksi tulee 100 %. Yleisin toimeksiantotyyppi oli tuomioistuinasiat, johon vastausten perusteella jakautui koko Suomessa keskiarvolta 54 % asianajotoimistojen vuoden 2016 palkkiolaskutuksesta. Konkurssi-, yrityssaneeraus- ja velkajärjestelyasioihin jakautui keskiarvolta 10 % palkkiolaskutuksesta, ja muihin asioihin keskiarvolta 36 % palkkiolaskutuksesta. Vastaukset kuitenkin vaihtelivat jonkin verran toimistosta toiseen, ja vastauksia on tarkasteltu myös tarkemmin toimeksiantotyyppi kerrallaan. 20 Lisäksi kolme asianajotoimistoa ilmoitti palkkiolaskutuksen määräksi 0 euroa. Kaksi heistä ilmoitti myös liikevaihdon määräksi 0 euroa, ja tämän tulkittiin liittyvän toiminnan väliaikaiseen tai lopulliseen lopettamiseen tai siihen, ettei kysymykseen osattu vastata. Yksi 0 euroa palkkiolaskutuksen ilmoittanut asianajotoimisto ilmoitti liikevaihdoksi euroa. Lisäksi yksi asianajotoimisto ilmoitti palkkiolaskutukseksi 195 euroa ja yksi 280 euroa. Tässä tutkimusraportissa 0 euron tai lähes 0 euron palkkiolaskutuksen ilmoittaneiden asianajotoimistojen vastaukset koskien laskutuksen prosentuaalista jakautumista eri oikeudenaloihin, toimeksiantotyyppeihin ja asiakasryhmiin on otettu mukaan analyyseihin. 21 Anonymiteetin turvaamiseksi palkkiolaskutuksen maksimiarvoa ei ole liitetty tähän raporttiin. 14 (39)

18 Taulukko 5. Palkkiolaskutuksen 2016 arvioitu jakautuminen eri toimeksiantotyyppeihin (N=244) Toimeksiantotyyppi Minimi Maksimi Keskiarvo Mediaani Keskihajonta 22 Tuomioistuinasiat (riita-, rikos- ja hakemusasiat, ml. välimiesmenettelyt, ei konkurssiasiat) Konkurssi-, yrityssaneeraus- ja velkajärjestelyasiat Muut asiat (muut kuin em. tuomioistuinasiat) 0 % 100 % 54 % 50 % 26 %-yks. 0 % 100 % 10 % 0 % 19 %-yks. 0 % 100 % 36 % 30 % 24 %-yks Eri toimeksiantotyyppien osuuksia koskevat vastaukset poikkeavat hieman aiempien asianajajatutkimusten tuloksista: vuoden 2007 tutkimuksessa tuomioistuinasioiden osuuden arvioitiin olleen 45 % palkkiolaskutuksesta ja vuoden 2012 tutkimuksessa sen arvioitiin olleen 44 % palkkiolaskutuksesta. Vuosien 2007 ja 2012 tutkimukset olivat asianajajakohtaisia, kun vuoden 2017 tutkimus oli asianajotoimistokohtainen. Kaavio 17. Eri toimeksiantotyyppien arvioidut prosenttiosuudet palkkiolaskutuksesta 2016 (N=244) Eri toimeksiantotyyppien osuudet palkkiolaskutuksesta 34% 16% 23% 26% 1% Tuomioistuinasiat (riita-, rikos- ja hakemusasiat, ml. välimiesmenettelyt, ei konkurssiasiat) (N=244) 59% 24% 12% 3% Konkurssi-, yrityssaneerausja velkajärjestelyasiat (N=244) 38% 37% 14% 2% 3% 8% Muut asiat (muut kuin em. tuomioistuinasiat) (N=244) Osuuden arvioitu olevan 1 25 % Osuuden arvioitu olevan % Osuuden arvioitu olevan % Osuuden arvioitu olevan % Eri toimeksiantotyyppien arvioidut osuudet vaihtelevat asianajotoimistoista toiseen, ja tuomioistuinasioiden arvioidussa osuudessa vuoden 2016 palkkiolaskutuksesta oli eniten vaihtelua. Noin puolet asianajotoimistoista arvioi tuomioistuinasioiden osuudeksi 0 50 % ja noin puolet yli 50 %. Lähes kaikki asianajotoimistot arvioivat konkurssi-, yrityssaneeraus- ja velkajärjestelyasioiden osuudeksi alle 50 % palkkiolaskutuksesta. Suurin osa arvioi muiden asioiden osuudeksi 0 50 % palkkiolaskutuksesta. On huomionarvoista, että kaikki toimeksiantotyypit saivat maksimiarvokseen myös 100 %, eli osa asianajotoimistoista arvioi hoitaneensa vuonna 2016 ainoastaan yhtä kysytyistä toimeksiantotyypeistä 23. Tutkimuksen perusteella eri toimeksiantotyyppien ei voida sanoa riippuvan asianajotoimiston koosta 24. Eri toimeksiantotyyppien osuuksia on kuitenkin tarkasteltu erikseen yli kymmenen juristin toimistojen osalta. Tuloksia on tarkasteltu myös alueellisesti ja tuomioistuinasioiden osalta suhteessa yrityksiltä tai yhteisöiltä saatujen toimeksiantojen osuuteen. 22 Keskihajonta kuvaa vastausten keskimääräistä poikkeamaa keskiarvosta. Keskihajonta on kaikissa toimeksiantotyypeissä melko suuri vastaukset eivät ole keskittyneitä ainoastaan keskiarvon ympärille. Eri toimeksiantotyyppien osuuksien jakaumia on tarkasteltu tarkemmin toimeksiantotyypeittäin. 23 Osuuden arvioi olevan 100 % tuomioistuinasioiden osalta 3 asianajotoimistoa, konkurssi-, yrityssaneeraus- ja velkajärjestelyasioiden osalta 1 asianajotoimisto, ja muiden asioiden osalta 1 asianajotoimisto. 24 Eri toimeksiantotyyppien osuuksien ja toimiston koon välillä ei ollut mainittavaa korrelaatiota. 15 (39)

19 Tuomioistuinasioiden osuus palkkiolaskutuksesta (%) Tuomioistuinasiat Tuomioistuinasioiden osuus palkkiolaskutuksesta ja yritysten tai yhteisöjen toimeksiantojen osuus palkkiolaskutuksesta korreloivat heikosti keskenään 25. Negatiivinen korrelaatio osoittaa, että yritysten tai yhteisöjen toimeksiantojen suurempi osuus on yhteydessä pienempään tuomioistuinasioiden osuuteen. Hajontakuviossa 4 näkyy tutkimukseen osallistuneiden asianajotoimistojen vastaukset tuomioistuinasioiden ja yritysten tai yhteisöjen toimeksiantojen osuuksien suhteen. Hajontakuvio 4. Tuomioistuinasioiden osuus palkkiolaskutuksesta ja yritysten tai yhteisöjen toimeksiantojen osuus palkkiolaskutuksesta (N=244) Tuomioistuinasioiden arvioitu osuus ja yritysten tai yhteisöjen toimeksiantojen arvioitu osuus Yritysten tai yhteisöjen toimeksiantojen osuus palkkiolaskutuksesta (%) Asianajotoimistojen kokoa ja tuomioistuinasioiden toimeksiantojen osuutta koskevaa hajontakuviota ei ole sisällytetty tähän tutkimusraporttiin. Kaikkein suurimpien asianajotoimistojen tarkastelu kuitenkin osoittaa, että tutkimukseen osallistuneissa yli kymmenen juristin toimistoissa tuomioistuinasioiden osuus oli pääosin alhaista, % vuoden 2016 palkkiolaskutuksesta 26. Kaaviossa 18 näkyy tuomioistuinasioiden osuuksien alueellinen tarkastelu. Pääkaupunkiseudulla noin joka kolmas asianajotoimisto arvioi tuomioistuinasioiden osuudeksi yli 75 %, kun yhtä korkean arvion teki asukkaan paikkakunnilla joka neljäs ja alle asukkaan paikkakunnilla joka kuudes toimisto. Toisaalta pääkaupunkiseudulla vastauksissa oli eniten hajontaa: 22 % pääkaupunkiseudun toimistoista arvioi tuomioistuinasioiden osuuden olevan pientä, 0 25 % palkkiolaskutuksesta. Kaavio 18. Tuomioistuinasioiden osuus palkkiolaskutuksesta 2016, alueellinen vertailu (N=244) Tuomioistuinasioiden osuus palkkiolaskutuksesta 43% 37% 34% 26% 24% 25% 22% 23% 21% 14% 17% 14% Alle asukkaan paikkakunnat (N=86) asukkaan paikkakunnat (N=71) Pääkaupunkiseutu (N=87) Osuuden arvioitu olevan 0 25 % Osuuden arvioitu olevan % Osuuden arvioitu olevan % Osuuden arvioitu olevan % 25 Pearsonin korrelaatiokerroin tuomioistuinasioiden sekä yritysten tai yhteisöjen toimeksiantojen osuuksien välillä on -0,307**. **Korrelaatio on tilastollisesti merkitsevä merkitsevyystasolla 0, Lisäksi yksi kuudesta yli 10 juristin toimistosta ilmoitti tuomioistuinasioiden osuudeksi 70 % palkkiolaskutuksesta. 16 (39)

20 Konkurssi-, yrityssaneeraus- ja velkajärjestelyasiat Suurimpien asianajotoimistojen tarkastelu osoittaa, että kaikissa kuudessa tutkimukseen osallistuneessa yli kymmenen juristin toimistoissa konkurssi-, yrityssaneeraus- ja velkajärjestelyasioiden osuus oli pientä, 0 10 % vuoden 2016 palkkiolaskutuksesta. Alueellinen vertailu osoittaa, että konkurssi-, yrityssaneeraus- ja velkajärjestelyasioiden hoitaminen näyttää olleen pääkaupunkiseudulla suhteellisesti vähäisempää kuin muualla Suomessa: pääkaupunkiseudulla 74 % asianajotoimistoista arvioi, ettei toimistossa hoidettu vuonna 2016 konkurssi-, yrityssaneeraus- ja velkajärjestelyasioiden toimeksiantoja lainkaan. Tulokset antavat tukea sille, että pääkaupunkiseudulla asianajotoimistojen olisi useammin mahdollista erikoistua, kun taas pienemmillä paikkakunnilla toiminta on useammin monipuolista. Kaavio 19. Konkurssi-, yrityssaneeraus- ja velkajärjestelyasioiden osuus palkkiolaskutuksesta 2016, alueellinen vertailu (N=244) Konkurssi-, yrityssaneeraus- ja velkajärjestelyasioiden osuus palkkiolaskutuksesta 74% 55% 48% 26% 28% 17% 17% 18% 2% 7% 3% 5% Alle asukkaan paikkakunnat (N=86) asukkaan paikkakunnat (N=71) Pääkaupunkiseutu (N=87) Osuuden arvioitu olevan 1 25 % Osuuden arvioitu olevan % Osuuden arvioitu olevan % Muut asiat Vastaajia pyydettiin arvioimaan asianajotoimiston palkkiolaskutuksen jakautumista myös muihin kuin edellä mainittuihin tuomioistuinasioihin. Tutkimukseen osallistuneissa yli kymmenen juristin asianajotoimistoissa muiden asioiden osuuden ilmoitettiin pääsääntöisesti olleen suurta, % palkkiolaskutuksesta 27. Alueellinen vertailu osoittaa, että pääkaupunkiseudun asianajotoimistojen ilmoittamissa muiden asioiden osuuksissa palkkiolaskutuksesta on eniten hajontaa. Kaavio 20. Muiden asioiden osuus palkkiolaskutuksesta 2016, alueellinen vertailu (N=244) Muiden asioiden (muut kuin em. tuomioistuinasiat) osuus palkkiolaskutuksesta 31% 49% 45% 47% 39% 23% 15% 13% 15% 15% 5% 3% Alle asukkaan paikkakunnat (N=86) asukkaan paikkakunnat (N=71) Pääkaupunkiseutu (N=87) Osuuden arvioitu olevan 0 25 % Osuuden arvioitu olevan % Osuuden arvioitu olevan % Osuuden arvioitu olevan % 27 Lisäksi yksi kuudesta yli kymmenen juristin toimistosta ilmoitti muiden asioiden osuudeksi 28 % palkkiolaskutuksesta. 17 (39)

21 5.2. Palkkiolaskutuksen jakautuminen eri oikeudenaloihin Tutkimuksella selvitettiin, miten asianajotoimiston palkkiolaskutus jakautui prosentuaalisesti eri oikeudenaloihin: rikosasiat lapsi-, perhe-, ja jäämistöoikeudelliset siviiliasiat muut siviiliasiat, joissa päämiehenä yksityishenkilö siviiliasiat, joissa päämiehenä yritys tai yhteisö insolvenssiasiat Vastaukset pyydettiin ilmoittamaan prosenttiosuuksina, joiden summaksi tulee 100 %. Palkkiolaskutus jakautui kaiken kaikkiaan melko tasaisesti kaikkien eri oikeudenalojen kesken: keskimäärin 23 % rikosasioihin, 24 % lapsi-, perhe- ja jäämistöoikeudellisiin siviiliasioihin, 21 % muihin siviiliasioihin, joissa päämiehenä oli yksityishenkilö, 23 % siviiliasioihin, joissa päämiehenä oli yritys tai yhteisö, ja 9 % insolvenssiasioihin. Kaiken kaikkiaan asianajotoimistot näyttävät hoitavan jonkin verran kaikkiin oikeudenaloihin liittyviä toimeksiantoja. Arvioissa oli kuitenkin vaihtelua, ja eri oikeudenalojen arvioitujen prosenttiosuuksien tarkemmat jakaumat ovat alla. Taulukko 6. Vuoden 2016 palkkiolaskutuksen jakautuminen eri oikeudenaloihin, koko Suomi (N=244) Oikeudenala Minimi Maksimi Keskiarvo Mediaani Keskihajonta 28 Rikosasiat 0 % 99 % 23 % 15 % 22 %-yks. Lapsi-, perhe- ja jäämistöoikeudelliset siviiliasiat 0 % 100 % 24 % 20 % 20 %-yks. Muut siviiliasiat, joissa päämiehenä yksityishenkilö 0 % 90 % 21 % 20 % 16 %-yks. Siviiliasiat, joissa päämiehenä yritys/yhteisö 0 % 100 % 23 % 10 % 26 %-yks. Insolvenssiasiat 0 % 100 % 9 % 0 % 18 %-yks. Kaavio 21. Eri oikeudenalojen arvioidut osuudet palkkiolaskutuksesta 2016 (N=244) Eri oikeudenalojen osuudet palkkiolaskutuksesta 66% 53% 60% 52% 59% 28% 15% 19% 23% 25% 10% 12% 7% 13% 14% 5% 3% 8% 10% 2% 3% 1% 7% 2% 2% Rikosasiat (N=244) Lapsi-, perhe- ja jäämistöoikeudelliset siviiliasiat (N=244) Muut siviiliasiat, joissa päämiehenä yksityishenkilö (N=244) Siviiliasiat, joissa päämiehenä yritys/yhteisö (N=244) Insolvenssiasiat (N=244) Osuuden arvioitu olevan 1 25 % Osuuden arvioitu olevan % Osuuden arvioitu olevan % Osuuden arvioitu olevan % Tutkimuksen perusteella eri oikeudenalojen osuuksien ei pääsääntöisesti voida sanoa olevan riippuvaisia asianajotoimiston koosta. Ainoastaan siviiliasioiden, joissa oli päämiehenä yritys tai yhteisö, osuus korreloi asianajotoimiston koon kanssa. Tuloksia on tarkasteltu tarkemmin oikeudenaloittain alueellisesti sekä yli kymmenen juristin toimistojen osalta. 28 Keskihajonta kuvaa vastausten keskimääräistä poikkeamaa keskiarvosta. Vastaukset eivät ole keskittyneet pelkästään keskiarvon ympärille. Eri oikeudenalojen osuuksien jakaumia on tarkasteltu tarkemmin oikeudenala kerrallaan. 18 (39)

22 % asianajotoimistoista % asianajotoimistoista % asianajotoimistoista Rikosasiat Rikosasioiden osuuden vuoden 2016 palkkiolaskutuksesta arvioitiin olleen minimissään 0 % ja maksimissaan 99 %. Arvioiden mediaani oli 15 %. Kaavio 22. Rikosasioiden osuus palkkiolaskutuksesta 2016, koko Suomi (N=244) Rikosasioiden osuus palkkiolaskutuksesta 53% Osuuden arvioitu olevan 1 25 % 19% Osuuden arvioitu olevan % 15% 10% Osuuden arvioitu olevan % 2% Osuuden arvioitu olevan % Mediaani 15 % Minimi 0 % Maksimi 99 % Tutkimukseen osallistuneissa yli kymmenen juristin toimistoissa rikosasioiden osuus oli pääsääntöisesti pientä, 1 10 % palkkiolaskutuksesta 29. Alueellinen vertailu osoittaa muun muassa, että pääkaupunkiseudulla 30 % asianajotoimistoista arvioi rikosasioiden osuudeksi 0 % palkkiolaskutuksesta, kun vastaavan arvion teki muualla Suomessa vain 6 8 % asianajotoimistoista. Kaavio 23. Rikosasioiden osuus palkkiolaskutuksesta 2016, alueellinen tarkastelu (N=244) Rikosasioiden osuus palkkiolaskutuksesta 58% 58% 45% 26% 30% 20% 17% 8% 8% 13% 13% 6% Alle asukkaan paikkakunnat (N=86) asukkaan paikkakunnat (N=71) Pääkaupunkiseutu (N=87) Osuuden arvioitu olevan 1 25 % Osuuden arvioitu olevan % Osuuden arvioitu olevan % Lapsi-, perhe- ja jäämistöoikeudelliset siviiliasiat Lapsi-, perhe- ja jäämistöoikeudellisten siviiliasioiden osuudeksi vuoden 2016 palkkiolaskutuksesta arvioitiin minimissään 0 % ja maksimissaan 100 %. Arvioiden mediaani oli 20 %. Kaavio 24. Lapsi-, perhe- ja jäämistöoikeudellisten siviiliasioiden osuus palkkiolaskutuksesta (N=244) Lapsi-, perhe- ja jäämistöoikeudellisten siviiliasioiden osuus palkkiolaskutuksesta 12% 52% 28% 5% 3% Osuuden arvioitu olevan 1 25 % Osuuden arvioitu olevan % Osuuden arvioitu olevan % Osuuden arvioitu olevan % Mediaani 20 % Minimi 0 % Maksimi 100 % Tutkimukseen osallistuneissa yli kymmenen juristin toimistoissa lapsi-, perhe- ja jäämistöoikeudellisten siviiliasioiden osuus oli pääasiassa pientä, 0 5 % vuoden 2016 palkkiolaskutuksesta 30. Alueellinen tarkastelu osoittaa, että pääkaupunkiseudulla 26 % asianajotoimistoista arvioi lapsi-, perhe- ja jäämistöoikeudellisten siviiliasioiden osuudeksi 0 % vuoden 2016 palkkiolaskutuksesta, kun saman arvion teki 29 Lisäksi yksi kuudesta yli 10 juristin toimistosta ilmoitti rikosasioiden osuudeksi 28 % palkkiolaskutuksesta. 30 Lisäksi yksi kuudesta yli kymmenen juristin toimistosta ilmoitti lapsi-, perhe- ja jäämistöoikeudellisten siviiliasioiden osuudeksi 25 % palkkiolaskutuksesta. 19 (39)

23 % asianajotoimistoista esimerkiksi alle asukkaan paikkakunnilla vain 2 % asianajotoimistoista. Tulokset antavat tukea sille, että maakunnissa ei olisi samalla tavalla mahdollista erikoistua kuin pääkaupunkiseudulla: maakunnissa asianajotoimistot hoitavat useammin kaikkiin oikeudenaloihin liittyviä toimeksiantoja. Kaavio 25. Lapsi- perhe- ja jäämistöoikeudellisten siviiliasioiden osuus palkkiolaskutuksesta 2016, alueellinen tarkastelu (N=244) Lapsi-, perhe- ja jäämistöoikeudellisten siviiliasioiden osuus palkkiolaskutuksesta 51% 54% 52% 2% 37% Alle asukkaan paikkakunnat (N=86) 31% 9% 10% 6% asukkaan paikkakunnat (N=71) 26% 16% 6% Pääkaupunkiseutu (N=87) Osuuden arvioitu olevan 1 25 % Osuuden arvioitu olevan % Osuuden arvioitu olevan % Muut siviiliasiat, joissa päämiehenä yksityishenkilö Muiden siviiliasioiden, joissa päämiehenä on yksityishenkilö, osuuden minimi oli 0 % ja maksimi 90 %. Osuuden mediaani oli 20 %. Kaavio 26. Muiden siviiliasioiden, joissa päämiehenä yksityishenkilö, osuus palkkiolaskutuksesta 2016 (N=244) Muiden siviiliasioiden, joissa päämiehenä yksityishenkilö, osuus palkkiolaskutuksesta Mediaani 20 % Minimi 0 % Maksimi 90 % 66% Osuuden arvioitu olevan 1 25 % 7% 23% 3% 1% Osuuden arvioitu olevan % Osuuden arvioitu olevan % Osuuden arvioitu olevan % Tutkimukseen osallistuneissa yli kymmenen juristin toimistoissa arvioitu osuus oli pääsääntöisesti pientä, 0 5 % palkkiolaskutuksesta 31. Osuuksien arvioinneissa ei ollut merkittäviä alueellisia eroja Siviiliasiat, joissa päämiehenä yritys tai yhteisö Siviiliasioiden, joissa on päämiehenä yritys tai yhteisö, osuuden palkkiolaskutuksesta arvioitiin olevan minimissään 0 % ja maksimissaan 100 %. Arvioiden mediaani oli 10 %. 31 Lisäksi yksi yli kymmenen juristin toimistoista ilmoitti osuudeksi 20 % palkkiolaskutuksesta. 20 (39)