Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n mukaisesti selvitys komission tiedonannosta koskien EU:n ilmastonmuutoksen sopeutumisstrategiaa.

Transkriptio

1 Maa- ja metsätalousministeriö E-KIRJE MMM LVO Kaipainen Jaana(MMM) Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia EU:n ilmastonmuutoksen sopeutumisstrategia U/E-tunnus: EUTORI-numero: EU/2013/0903 Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n mukaisesti selvitys komission tiedonannosta koskien EU:n ilmastonmuutoksen sopeutumisstrategiaa. osastopäällikkö Juha Ojala erikoissuunnittelija Jaana Kaipainen LIITTEET

2 2(2) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi ilmastonmuutos/sopeutuminen, ilmastonmuutos MMM, UM, YM EUE, LVM, OKM, SM, STM, TEM, VM, VNK

3 Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM LVO Kaipainen Jaana(MMM) Asia Komission tiedonanto EU:n ilmastonmuutoksen sopeutumisstrategiasta Kokous Liitteet Viite EUTORI/Eurodoc nro: EU/2013/0903 U-tunnus / E-tunnus: Käsittelyn tarkoitus ja käsittelyvaihe: Asiakirjat: Komissio antoi tiedonannon EU:n ilmastonmuutoksen sopeutumisstrategiasta ja esitteli tiedonannon ympäristötyöryhmässä Päätelmäluonnokset EU:n ilmastonmuutoksen sopeutumisstrategiasta julkaistiin Päätelmät EU:n sopeutumisstrategiasta on määrä hyväksyä kesäkuun ympäristöneuvostossa. COM(2013) 216 final EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely: Käsittelijä(t): Neuvosto hyväksyy tiedonannosta annettavat päätelmät yksimielisesti. erikoissuunnittelija Jaana Kaipainen, maa- ja metsätalousministeriö EU:n sopeutumisstrategian kansallisen valmistelun asiantuntijaryhmä (MMM, YM, TEM, LVM, PLM, VM, UM, STM, SM, IL, SYKE) Suomen kanta/ohje: Suomi pitää tärkeänä, että EU on julkaissut sopeutumista käsittelevän strategian. Varhaiset ja oikeinkohdennetut sopeutumistoimet tulevat pitkällä aikavälillä

4 2(13) halvemmaksi kuin sopeutumistoimien toteuttamatta jättäminen. Suomi myös tukee esitettyjä EU -tason toimien painopisteitä: kansallisten sopeutumisstrategioiden laatimisen tukemista, tietoaukkojen poistamista ja tiedonvälityksen edistämistä sekä sopeutumisen valtavirtaistamista EU -politiikkoihin ja -rahoitusinstrumentteihin. Strategiassa esitetyt näkökulmat ja toimenpiteet ovat samansuuntaisia ja tukevat Suomen kansallisen sopeutumisstrategian päivityksessä esiin tulleita näkökohtia. Suomi tukee yleisesti myös esitettyjä priorisoituja toimenpiteitä. Erityisen tärkeänä Suomi näkee ne toimet, joilla edistetään muuttuvien ilmastoriskien arviointiin ja hallintaan liittyviä menetelmiä ja käytäntöjä. Myös infrastruktuurin ilmastokestävyyden parantaminen on sopeutumista edistävä keskeinen toimi. Ilmastoriskien hallinnan sekä infrastruktuurin ilmastokestävyyden parantaminen on tarpeen erityisesti ilmastoriskeille alttiilla sektoreilla. Suomi pitää hyvänä, että strategiassa tunnistetaan sopeutumistoimien kansallinen ja paikallinen luonne, ja pitää tärkeänä löytää keinoja, joilla kansallisten ja paikallisten sopeutumistoimien käynnistämistä voidaan tukea EU-tasolla. Sopeutumistoimien priorisoinnin tulee edelleenkin tapahtua kansallisella tasolla perustuen ilmastonmuutoksen todennäköisesti aiheuttamiin riskeihin eri alueilla. Maiden erityispiirteet huomioiva joustavuus tulee säilyttää. Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin liittyvien epävarmuuksien vuoksi sopeutumistoimissa tulisi pyrkiä joustaviin ohjauskeinoihin sekä "win-win", "low-cost" and "no-regret" ratkaisuihin, panostamalla esimerkiksi ilmastokestävään liikenteeseen, maankäytön ja rakentamisen suunnitteluun sekä ohjaukseen ja vihreään infrastruktuuriin. Suomi pitää hyvänä maiden välisen tiedonvaihdon edistämistä, mukaan lukien hyvien käytäntöjen levittämistä, ja tukee komission perustaman tiedonvälitysjärjestelmän (Climate-ADAPT) edelleen kehittämistä sekä tiiviimpää yhteistyötä jäsenmaiden tiedonvälitysjärjestelmien kanssa. Erityisesti tarvitaan tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja sopeutumistoimiin liittyvistä taloudellisista vaikutuksista, myös sopeutumistoimien kustannustehokkaaksi suuntaamiseksi jatkossa. Suomi pitää kansallisia ja paikallisia sopeutumisstrategioita hyvänä lähestymistapana parantamaan koordinaatiota ja koherenssia eri suunnittelu- ja käsittelytasojen välillä. Myös muunlaiset lähestymistavat sopeutumistoimien edistämiseksi ovat kuitenkin mahdollisia, kuten sopeutumisen kattava tarkastelu osana muuta ilmastopolitiikkaa tai muita politiikkatoimia. Mailla on myös erilaisia lainsäädäntökehyksiä ilmastonmuutoksen sopeutumisen edistämiseksi, kuten kansallinen ilmastolaki. Siksi Suomi suhtautuu varauksellisesti EU-tason laillisesti sitovan säätelyn tarpeellisuuteen. Suomi korostaa ilmastonmuutoksen vaikutuksien erilaisuutta maiden ja alueiden välillä. Lämpötilan arvioidaan nousevan Pohjois-Euroopassa 1,5-2 kertaa globaalia keskilämpötilaa enemmän, jolloin ilmaston lämpenemisen vaikutukset erityisesti arktiselle alueelle voivat olla merkittävät. Suomen mielestä on tarpeen harkita arktisen alueen nostamista strategiassa esitettyihin, erityisen tärkeisiin haavoittuviin alueisiin. Globaalit ilmastonmuutoksen vaikutukset olisi jatkossa huomioitava paremmin myös EUtason sopeutumislinjauksia laadittaessa. Globaalit ilmastonmuutoksen vaikutukset, kuten häiriöt raaka-aineiden, energian tai elintarvikkeiden saatavuudessa voivat vaikuttaa Eurooppaan esimerkiksi hintojen nousun kautta. Toisaalta esimerkiksi lisääntyvä kuivuus voi aiheuttaa muuttoliikkeitä ja edesauttaa konfliktien syntyä.

5 3(13) Suomi näkee sopeutumistoimien seurannan ja raportoinnin tärkeäksi. Kuitenkin mahdolliset EU-tason toimet seurannan ja raportoimisen kehittämiseksi tulee olla kustannustehokkaita, tuoda selvää lisäarvoa olemassa oleviin seurantoihin eikä lisätä kohtuuttomasti jäsenmaiden työmäärää. Seurannan tulisi olla yhteneväinen muun seurannan ja raportoinnin, kuten YK:n ilmastosopimukselle tehtävän raportoinnin, kanssa. EU-tason indikaattoreita kehittäessä tulee ottaa huomioon jo kansallisesti tehty työ. Ilmastonmuutoksesta mahdollisesti aiheutuvia positiivisia vaikutuksia tulisi hyödyntää paremmin, erityisesti kehittämällä sopeutumiseen liittyviä tuotteita, prosesseja, teknologioita ja osaamista osana liiketoimintamahdollisuuksina (esim. osana CleanTech - toimintaa). Tutkimus- ja innovaatioresursseja tulisi suunnata erilaisten pilottihankkeiden käynnistämiseksi edistämään sopeutumiseen liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia. Pääasiallinen sisältö: 1. Johdanto Globaali keskilämpötila on noussut 0,8ºC esiteollisesta ajasta, ja lämpötilan nousu jatkuu muuttaen luonnon prosesseja, sademäärien jakaumia sekä aiheuttaen merenpinnan nousua. Ilmastonmuutoksen vakavimpien riskien välttämiseksi globaalin lämpötilan nousu tulee pysäyttää 2ºC asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna. Vaikka ilmastonmuutoksen hillintätoimissa onnistuttaisiin, lähivuosikymmeninä sää lämpenee joka tapauksessa vanhojen ja nykyisten kasvihuonekaasupäästöjen vuoksi. Sopeutumistoimia tarvitaan väistämättömien muutosten taloudellisten, ympäristöllisten ja sosiaalisten vaikutusten ja niiden aiheuttamien kustannusten vuoksi. Varhaisten ja suunnitelmallisten sopeutumistoimien toimeenpaneminen tulee halvemmaksi kuin sopeutumistoimien toteuttamatta jättäminen. Sopeutumistoimia tarvitaan kaikilla tasoilla, paikallisista ja alueellisesta kansalliselle tasolle. Euroopan Unionilla on myös rooli täydentää aukkoja ilmastonmuutokseen liittyvässä tiedossa ja toimenpiteissä sekä täydentää kansallisia ja paikallisia toimia EU:n sopeutumisstrategian välityksellä. 2. Ilmastonmuutoksen vaikutukset EU:ssa Viimeisen vuosikymmenen aikana Euroopan lämpötila on noussut keskimäärin 1,3ºC yli esiteollisen ajan lämpötilatason. Joidenkin säiden ääri-ilmiöiden, sekä helleaaltojen, metsäpalojen ja kuivuuden, määrät ovat lisääntyneet. Sademäärät sekä tulvat ovat lisääntyneet Euroopan pohjois- ja koillisosissa, lisäten rannikkoalueiden tulvia ja eroosiota. Enenevät säiden ääri-ilmiöt lisäävät myös niihin liittyvien häiriötilanteiden määrää ja johtavat merkittäviin taloudellisiin menetyksiin, terveysongelmiin sekä kuolemiin. Ilmastonmuutoksen vaikutukset vaihtelevat EU:n alueella riippuen ilmastollisista, maantieteellisistä sekä sosio-ekonomisista olosuhteista. Vaikka ilmastonmuutos vaikuttaa kaikkiin EU:n jäsenmaihin, joillakin alueilla riskit ovat muita alueita suurempia. Erityisen haavoittuvia ovat muun muassa Välimeren alue, vuoristoalueet, tulville alttiit väestöltään runsaat alueet, rannikkoalueet, Unionin reunaalueet sekä arktinen alue. Kolme neljännestä väestöstä Euroopassa asuu kaupunkialueilla, jotka ovat usein huonosti varautuneita sopeutumiselle sekä alttiina helleaalloille, tulville tai merenpinnan nousulle. Ilmaston muuttuminen vaikuttaa jo nyt moniin ilmastoriippuvaisiin toimialoihin, kuten

6 4(13) metsätalouteen, maatalouteen, turismiin, terveyteen ja kalastukseen. Muutos vaikuttaa myös moniin julkisten palveluiden tarjoajiin, esim. vesi- ja energiasektoreilla. Myös ekosysteemit sekä niiden tarjoamat palvelut kärsivät ilmastonmuutoksen vaikutuksista, mikä nopeuttaa monimuotoisuuden vähenemistä sekä vähentää ekosysteemien kykyä puskuroida ilmaston ääriolosuhteita. Ilmastonmuutoksella on myös vaikutuksia perusluonnonvarojen (vesi, maaperä) saatavuuteen aiheuttaen merkittäviä muutoksia maatalous- ja teollisuustuotannolle joillakin alueilla. Joillakin alueilla ilmaston lämpeneminen voi tarjota mahdollisuuksia, kuten parantaa satotasoa, lisätä vesivoimapotentiaalia sekä vähentää lämmitystarvetta. Näihin liittyy kuitenkin merkittäviä epävarmuuksia. Toimien viivästyminen tai epäonnistuminen voi aiheuttaa lisäpaineita EU:n koheesiolle. Ilmastonmuutoksen vaikutuksien odotetaan lisäävän sosiaalista eriarvoistumista EU:ssa. Erityishuomiota tulee kiinnittää niihin sosiaalisiin ryhmiin ja alueisiin, jotka ovat jo muita väestönosia huonommassa asemassa sekä alttiimpia muutokselle, kuten huonokuntoiset, vähätuloiset sekä huonoissa asumisoloissa. Sopeutumistoimien tekemättömyyden arvioidaan kokonaisuudessaan EU:n alueella maksavan vuosittain 100 miljardista eurosta vuonna 2020 aina 250 miljardiin euroon vuoteen 2050 mennessä. Tulvien aiheuttamien suorien kustannusten arvioitiin olevan 90 miljardia euroa EU:ssa vuodesta 1980 vuoteen Tulvakustannusten arvioidaan kasvavan, kun vuosittaisten jokitulvien aiheuttamien tuhojen arvioidaan nousevan 20 miljardiin vuonna 2020 ja 46 miljardiin vuoteen Ilmastonmuutoksen aiheuttamien sosiaalisten kustannuksien arvioidaan olevan merkittäviä. Tulvat EU:ssa ovat aiheuttaneet yli 2500 kuolemantapausta ja vaikuttaneet yli 5,5 miljoonaan ihmisen elämään vuosina Se, että sopeutumistoimiin ei ryhdytä, voi tarkoittaa helteestä johtuvaa lisäkuolemantapausta vuosittain vuoteen 2020 mennessä sekä jopa vuosittaista lisäkuolemantapausta vuoteen 2050 mennessä. Kokonaisvaltaista arviota sopeutumiskustannuksista ei kuitenkaan EU:ssa ole. Tulvasuojelun lisätoimien arvioidaan olevan noin 1,7 miljardia vuosittain vuoteen 2020 mennessä sekä 3,4 miljardia euroa vuoteen 2050 mennessä. Tulvasuojelutoimet voivat olla kustannustehokkaita, sillä arvioin mukaan jokaisella tulvansuojeluun käytetyllä eurolla voidaan välttää vahingoista aiheutuva 6 euron lisäkustannus. 3. EU:n sopeutumisstrategia Suuri osa vuonna 2009 julkaistun sopeutumisen valkoisen kirjan ehdotuksista on toimeenpantu. Keskeinen toimi on ollut Euroopan tietopalvelujärjestelmän European Climate Adaptation Platform (Climate-ADAPT) rakentaminen ja julkaiseminen. Järjestelmässä on kerättynä yhteen viimeisin sopeutumistoimiin liittyvä tieto sekä useita hyödyllisiä politiikkatoimia tukevia työkaluja. EU on aloittanut myös sopeutumisen integroimisen EU-tason ohjelmiin ja rahoitusohjelmiin. Tällä hetkellä 15 EU:n jäsenmaalla on valmis ja usealla valmisteilla kansallinen sopeutumisstrategia. Joidenkin strategioiden toteuttamiseksi on tehty toimintaohjelmia sekä edistetty sopeutumisen integroimista osaksi toimialakohtaisia strategioita. Kuitenkin useassa tapauksessa sopeutuminen on vielä varhaisessa vaiheessa, ja vain suhteellisen vähän konkreettisia toimia on käynnistetty. Joillakin jäsenmailla on toimialakohtaisia suunnitelmia, esimerkiksi helleaalloista tai kuivuudesta selviytymiseksi, mutta vain kolmanneksessa strategioissa on valmisteltu kokonaisvaltainen haavoittuvuusarviointi. Seuranta ja arviointi ovat osoittautuneet erityisen vaikeaksi puutteellisten mittareiden ja seurantajärjestelmien vuoksi.

7 5(13) Euroopan mailla tai kaupungeilla on useita yhteisiä sopeutumishankkeita, joista osa on EU osarahoitteisia. Erityisesti koheesiorahastosta osarahoitetaan useita ylikansallisia tai alueiden välisiä ohjelmia ja sopeutumishankkeita, kuten Tonavan ja Itämeren alueen suuraluestrategiat. Jotkut kaupungit ovat hyväksyneet kokonaisvaltaisia sopeutumisstrategioita tai erityisiä toimintaohjelmia (esimerkiksi riskienhallintaan, tulvatai vesienhoitoon liittyviä ohjelmia) tai ovat parhaillaan valmistelemassa niitä. Näiden aloitteiden kokemuksia hyödyntäen voisi olla edullista syventää kokemuksia tai vaihtaa järjestelmällisesti tietoa ilmastonmuutokseen sopeutumisen parhaista käytännöistä. Siksi on ajankohtaista julkaista EU:n kattava sopeutumisstrategia, joka kunnioittaa toissijaisuus- ja suhteellisperiaatteita sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjaa. Strategia ottaa huomioon ilmastonmuutoksen globaalit vaikutukset, kuten häiriöt toimitusketjuissa tai raaka-aineiden, energian tai elintarvikkeiden saatavuudessa sekä niiden heijastevaikutukset EU:ssa. EU:n yhteistyö ja dialogi sopeutumisessa naapurimaiden ja kehittyvien maiden kanssa kanavoidaan EU:n laajenemista ja naapuruutta koskevien politiikkojen sekä EU:n kehityspolitiikan kautta. Kasvihuonekaasujen määrän kehittymiseen, ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sekä niihin liittyen sopeutumistoimiin liittyvät epävarmuudet ovat haasteellisia sopeutumispolitiikkaa suunniteltaessa ja toimeenpantaessa. Epävarmuudet eivät kuitenkaan voi olla toimintaan ryhtymättömyyden syy, vaan tarvitaan ns. "win-win", "no-regret" ja "low-cost" vaihtoehtoja. Nämä sisältävät muun muassa kestävän vesienhoidon toimenpiteet sekä varoitusjärjestelmät. Ekosysteemi-perustaiset lähestymistavat ovat kustannustehokkaita, koska ne ovat helposti saatavilla ja niistä saadaan useampia hyötyjä, kuten tulvariskin pienentymistä, maaperän eroosion vähenemistä, parempaa veden ja ilman laatua sekä vähennettyä lämpösaarekevaikutusta. Sopeutumistoimet ovat kiinteässä yhteydessä häiriötilanteiden riskien hallinnan (disaster risk management) kanssa, ja niiden toimeenpanoa tulee koordinoida yhdessä. Sopeutumistoimet tuovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja työpaikkoja esimerkiksi maatalousteknologiassa, ekosysteemien hoidossa, rakentamisessa, vesien hoidossa sekä vakuutuksessa. Eurooppalaiset yritykset, mukaan lukien p&k -yritykset, voivat olla ensimmäisenä liikkeellä kehittämässä ilmastokestäville tuotteille ja palveluille, sekä tarttua liiketoimintamahdollisuuksiin maailmanlaajuisesti. Sopeutumisstrategia tukee Eurooppa2020 strategian linjauksia siirtyä kohti vähähiilistä ja ilmastokestävää taloutta, edistää kestävää kasvua ja ilmastokestäviä investointeja sekä luoda uusia työpaikkoja. 4. Strategian tavoitteet EU:n sopeutumisstrategian yleisenä tavoitteena on tukea ilmastokestävän Euroopan luomista. Tämä tarkoittaa varautumista ja kapasiteetin lisäämistä vastata ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sekä paikallisella, alueellisella, kansallisella että EUtasolla, kokonaisvaltaisen lähestymistavan kehittämistä sekä koordinaation parantamista Jäsenmaiden sopeutumistoimien edistäminen Kustannustehokkaiden sopeutumistoimien suurimpia haasteita on koordinaation ja koherenssin luominen eri suunnittelu- ja käsittelytasojen välillä. YK:n ilmastosopimuksen mukaan globaalilla tasolla esiin nostettu työväline sopeutumisen edistämiseksi on kansalliset sopeutumisstrategiat. Nämä ovat avaintyövälineitä viestinnän ja tiedonvaihdon lisäämiseksi sekä priorisoitujen toimien ja investointien saamiseksi. Erityisen tärkeää on saada yhteneväiset lähestymistavat sekä koherenssi kansallisten sopeutumisstrategioiden sekä kansallisten riskienhallintasuunnitelmien välillä. Monissa jäsenmaissa on kehitetty

8 menetelmiä, kuten toimialakohtaisia suunnitteluvälineitä, joilla voidaan paremmin ehkäistä ja varautua häiriötilanteisiin kansallisten riskiarviointien pohjalta. 6(13) EU tarjoaa rahoituksellista tukea sopeutumiselle ehdotetun LIFE -instrumentin kautta. LIFE -ohjelma sisältää ilmastoa käsittelevän osaohjelman. Sopeutumisessa suositaan sektorirajat ylittäviä, alueidenvälisiä tai maiden rajat ylittäviä lippulaivahankkeita. Demonstraatiohankkeita sekä siirrettävissä olevia - esimerkiksi vihreää infrastruktuuria, ekosysteemi-pohjaista lähestymistapaa ja innovatiivisia sopeutumisteknologiaa edistäviä - hankkeita rohkaistaan. Nämä voivat sisältää joko "kovaa" tai "pehmeää" teknologiaa, kuten ilmastonkestäviä rakennusmateriaaleja tai varhaisvaroitusjärjestelmiä. EU -laajuisen yhteistyön ja koherenssin edistämiseksi komissio edistää hyvien käytäntöjen vaihtoa jäsenmaiden, alueiden, kaupunkien sekä muiden sidosryhmien välillä. Esimerkiksi komissio valmistelee yhdessä jäsenmaiden kanssa opasta hyvistä käytännöistä häiriötilanteiden ehkäisyssä. Paikallisten ja alueellisten toimijoiden aktiivinen osallistaminen on tärkeää. Komissio jatkaa kaupunkien adaptaatiostrategioiden edistämistä "Adaptation Strategies for European Cities" -hankkeen kokemuksien pohjalta. Kaupunkien sopeutumistoimia kehitetään erityisesti muiden EU politiikkojen kanssa koordinoiden seuraten "Covenant of Mayors" -aloitteen mallia. Tässä aloitteessa yli 4000 paikallista päättäjää sitoutuivat vapaaehtoisesti parantamaan kaupunkien elämänlaatua noudattaen EU:n ilmasto- ja energiatavoitteita. 1. Toimi: Rohkaista kaikkia jäsenmaita hyväksymään kokonaisvaltainen sopeutumisstrategia Strategian liitteenä komissio julkaisee ohjeet sopeutumisstrategioiden valmistamiseksi. Ohjeet on suunnattu auttamaan EU:n jäsenmaita kehittämään, toimeenpanemaan sekä arvioimaan sopeutumispolitiikkojansa. Ohjeissa huomioidaan ne näkökohdat, jotka puuttuvat nykyisistä sopeutumisstrategioista, kuten rajat ylittävät sopeutumistoimet sekä tarve varmistaa koherenssi kansallisten häiriötilanteiden riskienhallintasuunnitelmien kanssa. Vuoteen 2014 mennessä komissio kehittää sopeutumisvalmiuden tulostaulun (scoreboard), jonka indikaattoreilla arvioidaan jäsenmaiden valmiusastetta. Komissio arvioi jäsenmaiden toimien riittävyyttä vuonna 2017, perustuen kasvihuonekaasupäästöjen seurantajärjestelmää koskevaan asetukseen (Asetus järjestelmästä kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja raportoimiseksi sekä muiden ilmastonmuutosta koskevien tietojen raportoimiseksi kansallisella ja unionin tasolla) sekä sopeutumisvalmiuden tulostauluun. Jos edistyminen vaikuttaa riittämättömältä, esim. kansallisten strategioiden kattavuuden ja laadun näkökulmasta, komissio ehdottaa laillisesti sitovaa instrumenttia. 2. Toimi: Tarjota LIFE -rahoitusta tukemaan kapasiteetin rakentamista sekä tehostamaan sopeutumistoimia Euroopassa ( ) Komissio tulee tukemaan sopeutumista erityisesti seuraavilla haavoittuvilla alueilla: - maiden rajat ylittävät tulviin liittyvät toimenpiteet, edistäen EU:n tulvadirektiivin mukaisia yhteistyösopimuksia; - maiden rajat ylittävät, rannikkoalueiden hoitoon liittyvät toimenpiteet, korostaen erityisesti tiheästi asuttuja delta-alueita ja rannikkokaupunkeja; - sopeutumisen valtavirtaistaminen kaupunkialueiden maankäytön suunnitteluun sekä luonnonvarojen hoitoon ja käyttöön;

9 7(13) - vuoristo- ja saarialueet, korostaen kestävää ja ilmastokestävää maa- ja metsätaloutta sekä turismia; - vesivarojen kestävä käyttö; aavikoitumisen sekä metsäpalojen ehkäisemistä kuivuudelle alttiilla alueilla. Komissio tukee haavoittuvuusarviointien ja sopeutumisstrategioiden tekemistä, mukaan lukien arvioinnit ja strategiat, jotka edistävät rajat ylittävää toimintaa. Komissio tukee tietoisuuden lisäämistä sopeutumisesta, mukaan lukien indikaattorit, riskien hallinta ja viestintä. 3. Toimi: Sopeutuminen sisällytetään Covenant of Mayors -kehykseen (2013/2014) Hyödyntäen Covenant of Mayors -aloitetta komissio tukee kaupunkien sopeutumista, erityisesti vapaaehtoisia paikallisiin sopeutumisstrategioihin liittyviä sitoumuksia sekä tiedonvälitykseen liittyviä toimia Parempaan tietopohjaan perustuva päätöksenteko Sopeutumisen tietopohja päätöksenteossa on parantumassa. Tällä hetkellä on käynnissä lukuisia tutkimusohjelmia, kansallisia ja alueellisia sopeutumisstrategioita sekä haavoittuvuustarkasteluja. Entistä suurempi määrä ilmastodataa, ilmastonmuutokseen liittyviä tietopalveluja ja internet -sivustoja on saatavilla. Hallitusten välisen ilmastopaneelin 5. arviointiraportti hyväksytään vuonna Täytettävänä on vielä kuitenkin huomattava määrä tietoaukkoja. Kunnollinen tietopohja on välttämätöntä innovaatioiden edistämiseksi sekä innovatiivisten sopeutumisteknologioiden saamiseksi markkinoille. EU:n tutkimus- ja innovaatio (Horizon 2020) -ohjelmassa edistetään sopeutumista investoimalla korkeatasoisen tieteeseen sekä innovaatioihin, erityisenä prioriteettina sopeutumisen sosiaaliset haasteet. 4. Toimi: Tietoaukkojen täyttäminen Keskeiset tietoaukot koskevat oheisia aihealueita: - ilmastonmuutoksen haitat ja sopeutumisen kustannukset ja hyödyt; - alueelliset ja paikalliset analyysit ja riskiarvioinnit; - päätöksentekoa tukevat kehykset, mallit ja välineet sekä kuinka arvioida eri sopeutumistoimien tehokkuutta; - tehtyjen sopeutumistoimien seurantaan ja arviointiin liittyvät keinot. Strategian toimeenpanossa komissio tulee yhdessä jäsenmaiden ja sidosryhmien kanssa edistämään lisätoimia näiden tietoaukkojen poistamiseksi sekä tarkoituksenmukaisten välineiden ja menetelmien määrittämiseksi. Tulokset sisällytetään Horizon 2020 ( ) -ohjelmaan, jonka lisäksi edistetään toimia, joilla parannetaan toimimista tieteen, politiikan ja liiketoiminnan rajapinnoilla. Toimia hyödynnetään myös parantamaan Climate-ADAPT -tietojärjestelmässä saatavilla olevaa tietoa. Komissio edistää EU -alueen kattavien haavoittuvuusarviointien laatimista, ottaen huomioon muun muassa vuonna 2013 julkaistava katsaus luonnon ja ihmisen aiheuttamista riskeistä. Tämä tukee erityisesti Yhteisen tutkimuskeskuksen työtä (Joint Research Center), jossa ilmastonmuutoksesta aiheutuvia seurauksia arvioidaan ja suoritetaan kokonaisvaltaista arviointia siitä, miten globaali ilmastonmuutos

10 8(13) tarkoittaa EU:n kannalta. Tämä sisällytetään tulevaan, komission ja korkean edustajan (High Representative) hyväksymään Integroituun uhkien ja riskien arviointiraporttiin (Integrated threat and risk assessment reports) (2015). 5. Toimi: Climate-ADAPT tietopalvelujärjestelmän edelleen kehittäminen eurooppalaisen sopeutumistiedon "yhden pysähtymisen pysäkiksi" Komissio ja Euroopan ympäristökeskus tulevat parantamaan tiedon saatavuutta sekä kehittämään Climate-ADAPT -sivuston ja muiden relevanttien tietoalustojen välistä yhteistyötä, mukaan lukien kansalliset ja paikalliset sopeutumisportaalit (2013/2014). Erityistä huomiota kiinnitetään erilaisten politiikkakokemusten ja innovatiivisen rahoituksen kustannus-hyöty arviointeihin, tarkastelemalla lähemmin alueellisten ja paikallisten viranomaisten toimintaa sekä rahoituslähteitä. Tulevan Copernicus - ilmastopalvelun sisällyttämistä Climate-ADAPT:iin valmistellaan vuonna EU-toimien ilmastokestävyys: Sopeutumisen edistäminen keskeisillä haavoittuvilla toimialoilla Eräs komission prioriteetti ja vastuu EU:n toimien ilmastokestävyyden parantamiseksi on integroida sopeutuminen EU:n politiikkoihin ja ohjelmiin. Sopeutuminen on jo valtavirtaistettu muun muassa merialueiden vesiä, metsätaloutta ja kuljetuksia koskeviin säädöksiin sekä tärkeisiin, muun muassa sisävesistöjä, monimuotoisuutta, muuttoliikettä ja liikkuvuutta käsitteleviin, politiikkavälineisiin. Tiedonannon mukana julkaistu komission yksiköiden valmisteluasiakirja ilmastonmuutoksesta, ympäristön tilan heikkenemisestä sekä muuttoliikkeestä tarjoaa lisätietoa. Tämän lisäksi komissio on käsittelyssä olevissa säädösehdotuksissa nostanut sopeutumisen integroimisen maa- ja metsätalouteen, merialueiden spatiaaliseen suunnitteluun, rannikkoalueiden hoitoon ja käyttöön, energiaan, häiriötilanteiden riskien ehkäisemiseen ja käsittelemiseen, kuljetukseen, tutkimukseen, terveyteen sekä ympäristöön. Näiden edistämisellä ilmastonmuutokseen sopeutuminen voidaan integroida EU:n politiikkoihin, erityisesti prioriteettialueilla, kuten energia ja kuljetus. Ihmisten, eläinten ja kasvien terveyttä koskevat toimet ja järjestelmät ovat jo olemassa, mutta niitä on tärkeä säätää ilmastonmuutoksen tuomiin uusiin haasteisiin. Tiedonannon kanssa julkaistut komission yksiköiden valmisteluasiakirjat koskien terveyttä, meri- ja rannikkoalueita sekä infrastruktuuria esittävät komission tämän hetkisiä toimia näillä alueilla. Tulevissa politiikka-aloitteissa, muun maussa koskien haitallisia vieraslajeja (2013), vihreää infrastruktuuria (2013), maata resurssina ( ) sekä uutta metsästrategiaa (2013), käsitellään myös sopeutumista. Sen lisäksi laaditaan sopeutumista sekä rannikkoalueiden hoitoa ja käyttöä koskevia ohjeita (2014) sekä käsitellään lähiaikoina Natura verkostoa. Infrastruktuurihankkeet, joille on ominaista pitkä aikaväli sekä korkeat kustannukset, tulee suunnitella siten, että ne kestävät nykyiset ja tulevat ilmastonmuutoksen vaikutukset. Tämän hetkisen valtuuksien pohjalta arvioidessa ilmastonmuutoksen vaikutuksia eurokoodeihin, tulisi yhteistyössä standardointiorganisaatioiden, rahoituslaitosten ja hankkeiden ohjaajien kanssa analysoida, missä määrin fyysiselle

11 9(13) infrastruktuurille asetettuja standardeja, teknisiä määrittelyjä, koodeja sekä turvallisuutta koskevia säännöksiä tulisi vahvistaa, jotta paremmin voitaisiin selvitä äärimmäisten sääilmiöiden sekä muiden ilmastovaikutusten seurauksista. Häiriötilanteiden varalta otetuilla vakuutuksilla on keskimäärin vähäiset markkinat tällä hetkellä jäsenmaissa. Tästä tulisi käydä sidosryhmien kanssa keskusteluja hyödyntäen Vihreää kirjaa luonnon ja ihmisen aiheuttamien tuhoja vastaan vakuuttamisesta. 6. Toimi: Ilmastokestävän yhteisen maatalouspolitiikan, koheesiopolitiikan sekä yhteisen kalastuspolitiikan edistäminen. Strategian osana tarjotaan ohjeistusta siitä kuinka sopeutuminen tulisi integroida paremmin yhteiseen maatalous- ja koheesiopolitiikkoihin. Samanlaista ohjeistusta aiotaan tuoda vuonna 2013 myös yhteiseen kalatalouspolitiikkaan. Ohjeiden tavoitteena on ohjeistaa viranomaisia ja muita sidosryhmiä vuoden ohjelman suunnittelussa, kehittämisessä ja toimenpanossa. Jäsenmaat ja alueet voivat hyödyntää vuosina koheesiopolitiikkaa ja yhteistä maatalouspolitiikkaa pyrkiessään sopeutumiseen liittyvien tietoaukkojen poistamiseen sekä investoidessaan sopeutumista koskeviin analyyseihin, riskinarviointeihin, välineisiin sekä lisätessään sopeutumiskapasiteettia. 7. Toimi: Kestävämmän infrastruktuurin varmistaminen Vuoden 2013 aikana komissio antaa mandaatin Euroopan standardointiorganisaatioille alkaa kartoittamaan energiaa, kuljetusta ja rakennuksia koskevia, teollisuudelle relevantteja standardeja, jotka määritetään uudistettaviksi sopeutumisnäkökulman paremmaksi sisällyttämiseksi. Uudistetut standardit tarjoavat sopeutumisstrategiaan liitettyjen ohjeiden kanssa infrastruktuuria ja fyysistä omaisuutta käsittelevien hankkeiden kehittäjille näkökulman, miten haavoittuvien investointien ilmastokestävyyttä voidaan parantaa. Vihreää infrastruktuuria käsittelevän tiedonannon tulosten pohjalta komissio aikoo vuoden 2013 aikana tarkastella tarvitaanko viranomaisille ja päätöksentekijöille, yhteiskunnalle, yksityiselle sektorille sekä suojelutoimien tekijöille lisäohjeistusta, joilla voidaan varmistaa ekosysteemi-perusteisen sopeutumisen käyttöönotto. 8. Toimi: Vakuutuksen ja muiden rahoitustuotteiden edistäminen ilmastokestävissä investoinneissa sekä liiketoimintapäätöksissä Strategian kanssa hyväksyttävä Vihreää kirjaa luonnon ja ihmisen aiheuttamien tuhoja vastaan vakuuttamisesta on ensimmäinen askel, jolla rohkaistaan vakuutuksenantajia parantamaan ilmastoriskien käsittelyä. Komission tarkoituksena on parantaa luonnontuhoja (häiriöistä) koskevien vakuutusten markkinoille tuloa ja vapauttaa hinnoittelua koskien vakuutuksia ja muiden rahoitustuotteita investointien ja liiketoimintapäätösten ilmastokestävyyden pitkäaikaiseksi parantamiseksi ( ). 5. Hallinto, rahoitus ja arviointi 5.1. Koordinointikehys

12 10(13) Komissio edistää politiikkakoordinaatiota ja etsii mahdollisuuksia työskennellä jäsenmaiden kanssa Ilmastonmuutoskomitean kautta. Jäsenmaiden tulisi nimetä vuoden 2013 loppuun mennessä kansalliset yhteystahot jäsenmaiden ja komission välisen viestinnän koordinointia sekä tietoisuuden lisäämistä ja raportointia varten. Komissio jatkaa konsultointia ja yhteistyötä sidosryhmien kanssa asianmukaisen ja oikein ajoitetun strategian toimeenpanon varmistamiseksi Sopeutumisrahoitus Rahoituksen parempi saatavuus on kriittinen tekijä ilmastokestävän Euroopan rakentamiseksi. Luonnos monivuotiseksi rahoituskehykseksi sisältää ehdotuksen ilmastoon liittyvien menojen rahoituksen lisäämiseksi vähintään 20 prosenttiin EU:n rahoituksesta. Komissio on lisännyt ilmastonmuutokseen sopeutumisen ehdotuksiinsa EU:n rahoitusohjelmiksi vuosille Euroopan rakenne- ja investointirahastot, kuten myös Horizon2020- sekä Life -ohjelmat tulevat tarjoamaan merkittävää tukea jäsenmaille, alueille ja kaupungeille investoida sopeutumisohjelmiin ja -hankkeisiin, erityisesti Euroopan aluekehitys- sekä koheesiorahastojen kautta. Tämän lisäksi useat EU-rahastot ja kansainväliset rahoituslaitokset, kuten Euroopan Investointipankki ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki, tukevat sopeutumistoimia. Komissio tulee tarkastelemaan lisätapoja joidenkin sopeutumista aiheutuvien investointikulujen hoitamiseksi. Tämän lisäksi jotkut erityisrahastot (mukaan lukien kansalliset) sekä julkiset rahoituslaitokset tukevat sopeutumistoimia, kuten tulvahallintaa ja kuivuustilanteiden käsittelyä ja hoitoa. Climate-ADAPT tietojärjestelmä tarjoaa lisätietoja potentiaalisista rahoituslähteistä. Jäsenmaat voidaan käyttää myös EU päästökauppajärjestelmän huutokaupasta saatuja tuloja rahoituslähteenä sopeutumiselle. Menestyksekkään toimeenpanon varmistamiseksi jäsenmaiden viranomaisia rohkaistaan luomaan synergioita erilaisten rahoitusvirtojen, erityisesti EU-rahoituksen ja - tukiohjelmien, kanssa vahvistaakseen investointien vaikuttavuutta sekä välttääkseen puutteita rahoituksessa Seuranta ja arviointi Ilmastonmuutoksen sopeutumisen seuranta ja arviointi ovat oleellisia. Tällä hetkellä painopiste on edelleen vaikutusten seurannassa eikä niinkään sopeutumistoimien ja niiden vaikuttavuuden arvioinnissa. Komissio tulee kehittämään indikaattorit, joilla sopeutumistoimia sekä haavoittuvuutta EU:ssa arvioidaan. Vuonna 2017 komissio tulee raportoimaan Euroopan Parlamentille ja Neuvostolle Strategian toimeenpanosta ja ehdottaa tarvittaessa sen tarkistamista. Raportointi tulee perustumaan jäsenmaiden kasvihuonekaasupäästöjen seurantajärjestelmän mukaisesti toimittamiin tietoihin, Euroopan rakenne- ja investointirahastojen vuosittaisiin toimeenpanoraportteihin vuosilta sekä Hallitustenvälisen Ilmastopaneelin (IPCC) viidenteen arviointiraporttiin (2014). 6. Johtopäätökset Tämä strategia luo kehyksen ja mekanismit joilla nostetaan EU:n varautumiskykyä nykyisiin ja tuleviin ilmastonmuutoksen vaikutuksiin uudelle tasolle. Sen on tarkoitus

13 11(13) rohkaista ja tukea EU:n jäsenmaiden sopeutumistoimia luomalla perusta paremmalle tiedolle perustuvalle päätöksenteolle tulevina vuosina, ja vahvistamalla keskeisten taloudellisten ja poliittisten toimialojen ilmastokestävyyttä. Kansallinen käsittely: Eduskuntakäsittely: Ympäristöjaoston kirjallinen käsittely Asiasta annetaan E-kirje. Käsittely Euroopan parlamentissa: Euroopan parlamentissa asia käsitellään ympäristö, kansanterveys ja elintarvikkeiden turvallisuus -valiokunnassa (ENVI). Raportööriä ei ole vielä valittu. Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema: Taloudelliset vaikutukset: Tiedonannolla ei ole vaikutuksia kansalliseen lainsäädäntöön. EU:n sopeutumisstrategiassa arvioidaan sopeutumistoimien tekemättömyyden kokonaisuudessaan EU:n alueella maksavan vuosittain 100 miljardista eurosta vuonna 2020 aina 250 miljardiin euroon vuoteen 2050 mennessä. Strategiassa esitetyn arvion mukaan esimerkiksi tulvansuojeluun käytetyllä yhdellä eurolla voidaan välttää tulvavahingoista aiheutuva 6 euron lisäkustannus. Myös ilmastonmuutoksen aiheuttamien sosiaalisten kustannuksien arvioidaan olevan merkittäviä. Esimerkiksi tulvat EU:ssa ovat aiheuttaneet yli 2500 kuolemantapausta ja vaikuttaneet yli 5,5 miljoonaan ihmisen elämiseen vuosina Ilmastonmuutoksen vaikutuksista ei kuitenkaan ole kattavia arvioita EU:n eikä myöskään Suomen osalta. Ilmastonmuutoksella voi olla tulevaisuudessa merkittäviä vaikutuksia, jos ennakoiviin ja oikeinkohdennettuihin sopeutumistoimin ei ryhdytä ajoissa. Kustannustehokkaimmat sopeutumistoimet saadaan aikaiseksi integroimalla ne osaksi toimialojen ja organisaatioiden tavanomaista suunnittelu- ja kehittämistoimintaa. Erityisesti muuttuvien ilmastoriskien arviointiin ja hallintaan liittyvillä toimenpiteillä voidaan edistää ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautumista eri toimialoilla mahdollisimmin vähäisin kustannuksin. Yhteiskunnan turvallisuuden kannalta keskeiset varoitusjärjestelmät, kuten LUOVA (Luonnononnettomuuksien varoitusjärjestelmä) - järjestelmä, osaltaan edistävät ilmastonmuutoksen riskien hallinnan parantamisen. Strategian mukaan jäsenmaiden tulisi nimetä vuoden 2013 loppuun mennessä kansalliset yhteystahot jäsenmaiden ja komission välisen viestinnän koordinointia sekä tietoisuuden lisäämistä sekä raportointia varten. Tämä vaatii virkatyön kohdentamista jatkossa EU:n sopeutumisstrategian toimeenpanoon kansallisen sopeutumisstrategian toimeenpanon yhteydessä sekä sen seurantaan ja raportointiin. Ilmastonmuutokseen sopeutumista tullaan jatkossa seuraamaan osana kasvihuonekaasujen seurantajärjestelmää (Monitoring Mechanism Regulation).

14 12(13) Sopeutumistoimien edistymistä mittaavien kansallisten tietojen toimittaminen seurantajärjestelmään tulee jatkossa tehdä osana muuta kasvihuonekaasuraportointia. EU tukee kansallista ja maiden rajat ylittävää sopeutumistyötä osana EU:n rahoitusohjelmia vuosina Sopeutumista esitetään integroitavaksi kattavasti EU:n rahoitusvälineisiin ja -ohjelmiin edistämään hankkeiden ilmastokestävyyttä. Keskeisiä sopeutumisrahoituksen välineitä EU-tasolla tulevat olemaan LIFE+ rahasto, Horizon2020 -tutkimusohjelman rahoitus sekä sopeutumisen integrointi osaksi yhteistä maatalous- ja koheesiopolitiikkaa. Muut mahdolliset asiaan vaikuttavat tekijät:

15 13(13) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi

16 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel COM(2013) 216 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE EU:n strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi {SWD(2013) 131 final} {SWD(2013) 132 final} {SWD(2013) 133 final} {SWD(2013) 134 final} {SWD(2013) 135 final} {SWD(2013) 136 final} {SWD(2013) 137 final} {SWD(2013) 138 final} {SWD(2013) 139 final} FI FI

17 KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE EU:n strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi 1. JOHDANTO: ILMASTONMUUTOKSEEN VASTAAMINEN Ilmastonmuutoksen vaikutukset alkavat tuntua yhä selvemmin Euroopassa ja koko maailmassa. Maapallon keskilämpötila, joka on nyt noin 0,8 C korkeampi kuin esiteollisella kaudella vallinnut taso, jatkaa kohoamistaan 1. Tietyt luonnon prosessit ovat muuttumassa, sademäärät ovat muuttumassa, jäätiköt sulavat, merenpinta nousee. Ilmastonmuutoksen kaikkein vakavimpien riskien ja erityisesti laaja-alaisten peruuttamattomien vaikutusten välttämiseksi ilmaston lämpeneminen on rajoitettava alle kahteen asteeseen esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna. Ilmastonmuutoksen hillitsemisen on näin ollen oltava jatkossakin maailmanlaajuisen yhteisön ensisijainen tavoite. Lämpenemistä koskevista skenaarioista tai hillitsemistoimien onnistumisesta riippumatta ilmastonmuutoksen vaikutus lisääntyy tulevina vuosikymmeninä aikaisempien ja tämänhetkisten kasvihuonekaasupäästöjen viivästyneiden vaikutusten vuoksi. Sen vuoksi meillä ei ole muuta mahdollisuutta kuin ryhtyä toimenpiteisiin väistämättömiin ilmastovaikutuksiin sopeutumiseksi sekä ottaa vastataksemme niiden taloudelliset, ympäristöön liittyvät ja sosiaaliset kustannukset. Tulee halvemmaksi ryhtyä tarpeeksi ajoissa suunniteltuihin sopeutumistoimiin asettamalla etusijalle johdonmukainen, joustava ja osallistava lähestymistapa kuin maksaa hinta siitä, että sopeutumistoimiin ei ryhdytä. Koska ilmastonmuutoksen vaikutukset EU:n alueella ovat luonteeltaan erityislaatuisia ja laaja-alaisia, sopeutumistoimiin on ryhdyttävä kaikilla tasoilla paikallistasosta alueelliseen ja kansalliseen tasoon. Myös Euroopan unionin toiminnalla on paikkansa tietämyksessä ja toiminnassa olevien puutteiden korjaamisessa ja sopeutumistoimien täydentämisessä seuraavassa esitetyn EU:n strategian avulla. 2. ILMASTONMUUTOKSEN NYKYISET JA ODOTETTAVISSA OLEVAT VAIKUTUKSET EU:SSA Lämpötila Euroopan maa-alueilla oli viime vuosikymmenen aikana (vuosina ) keskimäärin 1,3 C korkeampi kuin esiteollisella kaudella 2, mikä tarkoittaa sitä, että lämpötila on noussut Euroopassa nopeammin kuin muualla maailmassa keskimäärin. Eräät äärimmäiset sääilmiöt ovat lisääntyneet, ja Etelä- ja Keski-Euroopassa kärsitään yhä useammin helleaalloista, metsäpaloista ja kuivuudesta. Pohjois- ja Koillis-Eurooppaan ennustetaan yhä rankempia sateita ja tulvia, jotka johtavat lisääntyneeseen tulvien ja eroosion riskiin rannikkoalueilla. Tämänkaltaisten ilmiöiden kasvu todennäköisesti lisää katastrofien laajuutta ja johtaa huomattaviin taloudellisiin menetyksiin, kansanterveydellisiin ongelmiin ja kuolemantapauksiin. Vaikutukset vaihtelevat EU:ssa ilmastosta sekä maantieteellisistä ja sosioekonomisista olosuhteista riippuen. Ilmastonmuutos koskettaa kaikkia jäsenvaltioita (ks. kuva 1). Eräät alueet ovat kuitenkin suuremmassa vaarassa kuin toiset. Välimeren alue, vuoristoalueet, 1 2 Euroopan ympäristökeskuksen raportti nro 12/2012: Climate change, impacts and vulnerability in Europe Ks. edellinen alaviite. FI 2 FI

18 tiheästi asutut tulvatasanteet, rannikkoalueet, syrjäisimmät alueet ja arktinen alue ovat erityisen herkkiä ilmastonmuutokselle. Lisäksi kolme neljäsosaa Euroopan väestöstä asuu kaupungeissa, jotka ovat usein huonosti varautuneita ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja jotka ovat alttiita helleaalloille, tulville tai merenpinnan nousulle. Monet talouden alat ovat suoraan riippuvaisia ilmasto-olosuhteista, ja niissä ilmastonmuutoksen vaikutukset tuntuvat jo nyt. Tällaisia aloja ovat muun muassa maatalous, metsätalous, ranta- ja lumimatkailu, terveydenhuolto ja kalastus. Vaikutukset koskettavat myös suurten yleishyödyllisten palveluiden, kuten energian ja veden, tuottajia. Ekosysteemit ja niihin liittyvät palvelut kärsivät ilmastonmuutoksen kielteisistä vaikutuksista, mikä kiihdyttää biologisen monimuotoisuuden vähenemistä ja vähentää ekosysteemien kykyä toimia puskureina luonnon ääri-ilmiöille. Ilmastonmuutos vaikuttaa perustavanlaatuisten luonnonvarojen (vesi, maaperä) saatavuuteen, mikä johtaa huomattaviin muutoksiin maatalouden ja teollisen tuotannon olosuhteissa eräillä alueilla. Maailmanlaajuinen lämpeneminen saattaa eräillä aloilla synnyttää uusia mahdollisuuksia. Tällaisia ovat satomäärien lisääntyminen ja metsien kasvu, vesivoiman lisääntyminen tai lämmitykseen käytettävän energiantarpeen väheneminen Pohjois-Euroopassa3. Mahdolliset alueelliset nettohyödyt ovat kuitenkin erittäin epävarmoja. Kuva 1: Ilmastonmuutoksen arvioidut vaikutukset ja niihin liittyviä uhat4. Arviot perustuvat Euroopan ympäristökeskuksen raporttiin Climate Change Impacts and Vulnerability in Europe (2012) FI Euroopan ympäristökeskuksen raportti Adaptation in Europe (julkaistaan vuonna 2013). Trooppisten öiden ja hellepäivien määrä; vuosittaisen ja kesäkauden sademäärien muutokset (vuosina verrattuna vuosiin ): metsäpalovaaran muutokset; sekä tulville alttiin väestön määrä ja tulvien aiheuttama bruttoarvonlisäyksen lasku (2050). Tarkempaa tietoa kuvan 1 kustakin osiosta esitetään vaikutusten arvioinnissa (SWD(2013) 132, osa 2 kohta 1.1.3). 3 FI

19 Toimimatta jättäminen tai toimien viivyttäminen saattaa vaarantaa Euroopan unionin yhtenäisyyden. Ilmastonmuutoksen vaikutusten odotetaan myös kasvattavan sosiaalisia eroja EU:n jäsenvaltioiden välillä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä ilmastonmuutoksen vaikutuksille kaikkein altteimpiin yhteiskuntaryhmiin ja alueisiin, jotka ovat jo nyt muita heikommassa asemassa (esimerkiksi heikon terveyden, pienten tulojen, puutteellisten asumisolosuhteiden tai liikkumisongelmien vuoksi). Ilmastonmuutokseen sopeutumattomuuden vähimmäiskustannusten arvioidaan ulottuvan 100 miljardista eurosta vuodessa vuonna 2020 aina 250 miljardiin euroon vuonna 2050 koko EU:ssa 6. Vuosina tulvista johtuneet suorat taloudelliset menetykset kohosivat EU:ssa yli 90 miljardiin euroon. 7 Tämän summan odotetaan kasvavan, sillä vesistötulvien aiheuttamien vahinkojen vuotuisten kustannusten arvioidaan nousevan 20 miljardiin euroon 2020-luvun loppuun mennessä ja 46 miljardiin euroon 2050-luvun loppuun mennessä 8. Ilmastonmuutoksen sosiaaliset kustannukset voivat niin ikään olla merkittäviä. Tulvat EU:ssa johtivat yli kuolemantapaukseen, ja niillä oli vaikutusta yli 5,5 miljoonaan ihmisen elämään vuosina Jos sopeutumistoimiin ei ryhdytä, saattaa tämä merkitä ylimääräistä kuumuuden aiheuttamaa kuolemantapausta vuosittain 2020-luvun loppuun mennessä; 2050-luvun loppuun mennessä vuosittaisten kuolemantapausten määrä nousee :ään 9. Vaikka sopeutumiskustannuksista EU:ssa ei ole olemassa todellista kattavaa katsausta, ylimääräisten tulvasuojelutoimenpiteiden arvioidaan olevan 1,7 miljardia euroa vuodessa 2020-luvun loppuun mennessä ja 3,4 miljardia euroa vuodessa 2050-luvun loppuun mennessä 10. Tällaiset toimenpiteet voivat olla erittäin tehokkaita, sillä jokaista tulvasuojeluun käytettyä euroa kohden voitaisiin välttää vahingoista aiheutuvat kuuden euron kustannukset VASTAUS: EU:N SOPEUTUMISSTRATEGIA Vuonna 2009 julkaistussa valkoisessa kirjassa Ilmastonmuutokseen sopeutuminen: kohti eurooppalaista toimintakehystä esitetään useita toimenpiteitä, jotka ovat pitkälti pantu täytäntöön 12.Merkittävin aikaansaannos on verkkopohjainen Euroopan ilmastonmuutosportaali (CLIMATE-ADAPT) 13, joka avattiin maaliskuussa Se sisältää viimeisimpiä tietoja EU:ssa toteutetuista sopeutumistoimista sekä useita hyödyllisiä poliittisen päätöksenteon tukivälineitä. EU on alkanut ottaa ilmastonmuutokseen sopeutumisen huomioon useissa omissa politiikoissaan ja rahoitusohjelmissaan. Tähän mennessä 15 EU:n jäsenvaltiota on hyväksynyt sopeutumisstrategian 14. Toisia on valmisteilla. Eräitä hyväksyttyjä strategioita on seurattu toimintasuunnitelmien avulla, ja Euroopan ympäristökeskuksen raportti nro 12/2012. Näihin arvioihin sisältyvät ilmastonmuutoksen vaikutukset vesistötulviin, rannikkoalueisiin, jäähdyttämiseen ja lämmitykseen käytettävään energiaan sekä kuumuudesta aiheutuvaan kuolleisuuteen. Kaikki tässä kappaleessa esitetyt luvut perustuvat samaan keskisuurista suurien kasvihuonekaasupäästöjen skenaarioon (A1B), joka johtaa yli 2 C:n lämpötilan nousuun. Euroopan ympäristökeskuksen raportti nro 12/2012. R. Rojas, L. Feyen ja P. Watkiss (2013). Kovats et al. (2011): Climatecost, johon viitataan Euroopan ympäristökeskuksen raportissa nro 12/2012. L. Feyen ja P. Watkiss (2011). Ks. edellä. KOM(2009) 147 lopullinen. Kaikkien täytäntöönpantujen toimien tarkastelemiseksi ks. vaikutustenarviointi. Ilmastonmuutosportaalissa esitellään EU:n tason tietoja, ja siinä on linkkejä jäsenvaltioiden toteuttamiin toimiin. Useat jäsenvaltiot ovat luoneet kansallisia tietoportaaleja. Ks. FI 4 FI

20 ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tähtäävien toimien sisällyttämisessä alakohtaisiin politiikkoihin on edistytty jonkin verran. Sopeutuminen on kuitenkin useimmissa tapauksissa vielä alkuvaiheessaan, ja käytännön konkreettisia toimenpiteitä on verrattain vähän. Eräät jäsenvaltiot ovat kehittäneet alakohtaisia suunnitelmia esimerkiksi helleaalloista ja kuivuudesta selviytymiseksi, mutta vain kolmasosa on laatinut politiikan tueksi kattavan arvion herkkyydestä ilmastonmuutokselle. Seuranta ja arviointi ovat osoittautuneet erityisenvaikeiksi, koska indikaattoreita ja tarkkailumenetelmiä ei ole juuri laadittu. Euroopan maiden ja kaupunkien yhteisistä sopeutumishankkeista on monia esimerkkejä, joista osa on EU:n yhteisrahoittamia, kuten LIFE. Erityisesti koheesiopolitiikan avulla rahoitetaan monia rajatylittäviä, valtioiden ja alueiden välisiä sopeutumisohjelmia ja -hankkeita. Tällaisia ovat esimerkiksi EU:n makroaluestrategiat Tonavan alueella ja Itämerellä. Eräät kaupungit ovat hyväksyneet tai ovat parhaillaan hyväksymässä kattavia sopeutumisstrategioita tai erityisiä toimintasuunnitelmia (esimerkiksi riskien ehkäisemisestä, tulvien hallinnasta tai vesihuollosta) 15. Näiden aloitteiden pohjalta olisi hyödyllistä syventää saatuja kokemuksia ja järjestelmällisesti vaihtaa parhaita käytäntöjä ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Tämän vuoksi on aiheellista luoda koko EU:n kattava sopeutumisstrategia, jossa noudatetaan toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita ja Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuja oikeuksia. Strategiassa otetaan huomioon maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen vaikutukset, joita ovat muun muassa häiriöt toimitusketjuissa tai raaka-aineiden, energian ja elintarvikkeiden saatavuuden heikentyminen sekä näiden seuraukset EU:ssa. EU:n vuoropuhelua ja yhteistyötä naapurimaiden ja kehitysmaiden kanssa ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvissä kysymyksissä ohjataan EU:n laajentumis- ja naapuruuspolitiikkojen ja EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan kautta. Epätietoisuus kasvihuonekaasupäästöjen kehityskulusta, ilmastonmuutoksen tulevista vaikutuksista ja niihin liittyvistä sopeutumistarpeista on edelleen merkittävä haaste päätöksenteolle tällä alalla. Tätä epävarmuutta ei kuitenkaan voida pitää perusteena sille, että toimiin ei ryhdytä. Tällaisessa tilanteessa olisi ennen kaikkea suosittava edullisia sopeutumiskeinoja, joissa kaikki voittavat ja jotka eivät jätä sijaa katumiselle. Tällaisia ovat muun muassa kestävä vesihuolto ja varhaisvaroitusjärjestelmät. Ekosysteemeihin perustuvat lähestymistavat ovat yleensä kustannustehokkaita eri skenaarioissa. Ne ovat helposti sovellettavissa ja tarjoavat moninaisia hyötyjä, joita ovat muun muassa tulvariskin ja maaperän eroosion väheneminen, veden ja ilman laadun parantuminen ja lämpösaarekevaikutuksen pienentyminen. Sopeutumistoimet liittyvät läheisesti katastrofiriskien hallintaan, joita EU ja jäsenvaltiot kehittävät, ja ne olisikin toteutettava täydellisesti yhteensovitettuna katastrofiriskien hallinnan kanssa synergiaetuja hyödyntäen. Sopeutumistoimet avaavat uusia markkinamahdollisuuksia ja luovat työpaikkoja esimerkiksi maatalousteknologian, ekosysteemien hoidon, rakentamisen, vesihuollon ja vakuutustoiminnan alalla. Eurooppalaiset yritykset, myös pk-yritykset, voivat olla ensimmäisiä kehittämässä ilmastonmuutoksen kestäviä tuotteita ja palveluita ja voivat hyödyntää liiketoimintamahdollisuuksia maailmanlaajuisesti. Eurooppa strategian mukainen sopeutumisstrategia auttaa osaltaan EU:ta siirtymään vähähiiliseen ja 15 Sopeutumista kaupunkien tasolla on käsitelty yksityiskohtaisesti Euroopan ympäristöviraston vuonna 2012 julkaistussa raportissa Urban adaptation to climate change in Europe (EEA 2012): FI 5 FI

21 ilmastonmuutoksen kestävään talouteen. Strategialla edistetään niin ikään kestävää kasvua, lisätään ilmastokestävyyttä edistäviä investointeja ja luodaan uusia työpaikkoja. 4. STRATEGIAN TAVOITTEET EU:n sopeutumisstrategian yleisenä tavoitteena on edistää ilmastonmuutosta paremmin kestävää Eurooppaa. Tämä tarkoittaa sitä, että vahvistetaan valmiutta ja kykyä vastata ilmastonmuutoksen vaikutuksiin paikallisella, alueellisella, kansallisella ja EU:n tasolla luomalla yhtenäinen lähestymistapa ja parantamalla koordinointia Jäsenvaltioiden toimien edistäminen Kustannustehokkaissa sopeutumistoimissa yksi suurimmista haasteista on koordinoinnin ja yhdenmukaisuuden varmistaminen suunnittelun ja hallinnan eri tasoilla. Maailmanlaajuisella tasolla suositeltava väline ovat ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen mukaisesti kansalliset sopeutumisstrategiat. Nämä ovat keskeiset analyyttiset välineet tiedottamiseen sekä toimien ja investointien priorisoimiseen. On erityisen tärkeää varmistaa, että kansalliset sopeutumisstrategiat ja kansalliset riskinhallintasuunnitelmat perustuvat yhteisille lähestymistavoille ja ovat kaikilta osin keskenään yhdenmukaiset. Monet jäsenvaltiot laativat tällaisia suunnitelmia alakohtaisiksi ohjelmasuunnittelun välineiksi, joiden avulla voidaan paremmin ehkäistä katastrofeja ja valmistautua niihin kansallisella tasolla tehtyjen kattavien riskinarviointien pohjalta. EU aikoo antaa sopeutumiseen taloudellista tukea LIFE-rahoitusvälineen kautta, johon kuuluu ilmastotoimien alaohjelma. Komissio määrittelee monivuotisten työohjelmien avulla strategiset tavoitteet ja aihekohtaiset painopisteet. Etusijalle asetetaan sopeutumisen lippulaivahankkeet, joissa käsitellään tärkeimpiä toimialat ylittäviä, alueiden välisiä ja/tai rajatylittäviä kysymyksiä. Demonstrointi- ja siirrettävyysmahdollisuuksia sisältäviä hankkeita kannustetaan, samoin kuin vihreää infrastruktuuria ja ekosysteemipohjaisia lähestymistapoja sopeutumiseen sekä innovatiivisia sopeutumisteknologioita edistäviä hankkeita. Tähän kuuluu sekä pehmeä että kova teknologia, kuten kestävämmät rakennusmateriaalit tai varhaisvaroitusjärjestelmät. Komissio pyrkii EU:n laajuiseen yhteistyöhön ja yhdenmukaisuuteen, ja siksi se tukee parhaiden käytäntöjen vaihtamista jäsenvaltioiden, alueiden, kuntien ja muiden sidosryhmien välillä. Esimerkkinä voidaan mainita, että komissio valmistelee yhdessä jäsenvaltioiden kanssa ohjeita, jotka perustuvat hyviin käytänteisiin katastrofien ehkäisyssä. Paikallis- ja alueviranomaisten aktiivinen osallistuminen on keskeisessä asemassa. Menestyksekästä Sopeutumisstrategioita Euroopan kaupunkeja varten -pilottihankettaan 16 hyödyntäen komissio aikoo jatkaa kaupunkien sopeutumisstrategioiden edistämistä. Kaupunkien sopeutumistoimia kehitetään koordinoidusti EU:n muiden politiikkojen kanssa kaupunginjohtajien ilmastosopimuksen mallin mukaisesti. Kaupunginjohtajien ilmastosopimuksessa yli paikallisviranomaista on vapaaehtoisesti sitoutunut parantamaan kaupunkien elämänlaatua pyrkimällä saavuttamaan EU:n ilmasto- ja energiatavoitteet. Toimi 1: Kannustetaan kaikkia jäsenvaltioita laatimaan kokonaisvaltaiset sopeutumisstrategiat Komissio antaa suuntaviivat sopeutumisstrategioiden laatimiseen. Niiden tarkoituksena on auttaa EU-maita laatimaan ja panemaan täytäntöön sopeutumispolitiikkansa sekä tarkistamaan 16 Ks. FI 6 FI